Luvassa parempi arki

Hyvät pullat tehtiin eilen, mutta jälkisiivous unohtui.” Kolme naista virnuilee. Eilinen omatoiminen leivonta meni muutenkin vähän sinnepäin. Myssyjä ei löytynyt, mutta leipurit keksivät vetäistä taikinan käsittelyn ajaksi siniset roskapussit hiusten suojaksi. Tänään osastolla B2 kokkaillaan taas, ” nyt ohjatusti. Jaana Lehrbäck nostaa kaksi suurta kassia kärrylle ja alkaa purkaa ostoksia. Arja Riipinen tuo opetuskeittiöstä lukkojen takaa muutaman leikkuuveitsen.

Jaana on kotitalousasiantuntija Etelä-

Hämeen Martoista ja vetää Hämeenlinnan uudessa naisvankilassa arjen taitojen valmennuksia. Neljän kerran kurssilla laitetaan ruokaa ja tehdään muun muassa siivoamiseen, asumiseen, energiankäyttöön ja jätteiden lajitteluun liittyviä tehtäviä. Tehtävien suorittamisesta kertyy osaamispisteitä. – Pidän tästä työstä kovasti. Olen tehnyt vankilakursseja vuodesta 2005 eli lähes siitä asti, kun tulin Etelä-Hämeen

Marttoihin töihin. Vankien palaute on suoraa ja rehellistä: tämä juttu toimii, tämä ei ja tänään on huono päivä. – Jaana vetää kurssit, ja minä olen henkisenä tukena, ohjaajana vankilassa toimiva Arja sanoo. – Tai toisin päin! Jaana tokaisee.

Listalla on tänään tapasjuurekset, kuorrutettu lihamureke, salaatti, keto-marjarahka ja marjapiirakka. Kurssilaiset Siiri,

Ramona ja Lea ovat jo valmiina. – Kurssissa parasta on, kun saa syödä hyvin lopuksi. Ja minun ketogeenisyyteni on kivasti otettu huomioon, Siiri kiittelee.

Hän aloitti keto-ruokavalion puolitoista viikkoa sitten ja kokee voivansa paremmin kuin aikoihin.

Ramona pilkkoo perunoita, porkkanoita ja punajuuria. Siiri on vetänyt ohuet kertakäyttöhanskat käsiinsä ja muotoilee lihamureketta. Uuni lämpiää jo, ja

Jaanan tarkka nenä hälyttää. – Haisee palaneelta. Oletteko putsanneet uunin eilisen leivontanne jälkeen? – No ei! Ramona puistelee päätään.

Arjen taitojen hallitseminen tukee vankien paluuta siviilielämään. Siiri ja Ramona toivovat, että jatkossa elämä on turvallista ja vakaata.

ANU KYLVÉN // KUVAT LAURA VESA

LUVASSA PAREMPI ARKI

Siiri muutti juuri ennen vankilatuomiotaan uudelle paikkakunnalle, eikä tuttavapiiriä siellä ole. – Ehkä Marttojen kurssien kautta arkeen saisi vähän sisältöä sitten siviilissä, hän keksii.

POHDITAAN KULUTUSTA Siiri on vankilassa huumausainerikoksen vuoksi. Laitoskerta on kahdeksas, ja menossa on tällä kertaa vain kolmen kuukauden tuomio. Aiemmin hän on istunut viisikin vuotta.

Sellin verhoissa on oranssinkeltaisia ja harmaita kuvioita. Seinä ja sohva jatkavat lämmintä värimaailmaa. On televisio, dvd-soitin, oma vessa ja suihku.

Sohvalle on jäänyt Siirin kudin: tekeillä on vaaleanpunaiset villasukat. Silmukoita on puikoilla sen verran paljon, että sukat eivät taida olla tulevalle lapsenlapselle. – Tässä huoneessa on hyvä olla. Vähän liiankin hyvä. Olen elämäni aikana maksanut paljon rahaa huoneista, jotka olivat rutkasti huonompi kuin tämä – ja niitä myytiin hotellin nimellä.

Rikosseuraamuslaitoksen erikoissuunnittelija Tatja Kivimäki kertoo, että suurella osalla vangeista on katkonainen asumishistoria. Katto pään päälle on löytynyt milloin mistäkin. Koulunkäynti on voinut jäädä vähiin, ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Kenellä meistä olisi näin isojen vaikeuksien keskellä intoa paneutua säännöllisesti siivoukseen ja ruoanlaittoon?

Kivimäki sanoo, että arjenhallintakurssit auttavat pärjäämään siviilielämässä ja ovat samalla kuntouttavaa toimintaa, jolla ehkäistään vankilassa uhkaavaa laitostumista ja passivoitumista. Martat ovat pääyhteistyökumppani, ja myös säätiöt sekä ammatilliset oppilaitokset järjestävät toimintaa vangeille.

Arjen taitojen valmennukseen kuuluu myös rahankäyttöön liittyviä tehtäviä. Kun mureke ja juurekset on saatu uuniin – jonka putsaus päätettiin jättää seuraavaksi päiväksi – ryhmä pohtii Jaanan johdolla kulutustottumuksiaan. Mitä tarvitsee ostaa uutena? Milloin kodinkone kannattaa vielä korjauttaa? – Korjautan kodinkoneet, koska olen köyhä. En osta kaupasta vaatteita, koska olen edelleen köyhä. Hankin kirppikseltä kaiken paitsi kengät ja alusvaatteet, Siiri sanoo.

Hän myös mainostaa olevansa järjes-

Tänään tehtiin lihamureketta. Jaanalta on toivottu myös kasvisruokakursseja.

tyksen rakastaja. Kaapit ovat kuulemma tiptop, melkein konmari-tyyliin. Ei ihme, että Siiri on nimetty osaston toiseksi putsariksi. Putsari siivoaa yleisiä tiloja ja saa liikkua vapaammin. Muuten suljetun osaston sellien ovet ovat auki vain aamulla tunnin, päivällä tunnin ja illalla puolitoista tuntia. Silloin voi käydä sosiaalityöntekijöiden tai muiden virkailijoiden luona, kirjastossa tai kanttiinissa. Tai laittaa ruokaa omalla osastolla.

VALMENNUSTA ÄLYVANKILASSA Hämeenlinnan vankila on Suomen ensimmäinen älyvankila. Vangeilla on selleissä omat läppärit, mutta nettiin on pääsy vain tietyille sivustoille, muun muassa uutispalveluihin. Marttojen verkkoopintoja voi suorittaa, jos haluaa. Kaikki asiointi virkailijoiden kanssa tapahtuu koneella. – Aamulla laitoin sossulle viestiä koneella, ja 20 minuutin kuluttua hän oli ovellani. Ei onnistuisi yhtä tehokkaasti vanhalla lappumeiningillä, Siiri sanoo.

Rakennukseen astuessa tuntuu, kuin tulisi lukioon tai ammattikorkeakouluun. On vaaleat käytävät ja isot ikkunat. Siellä täällä on pöytäryhmiä. Tarjolla on catering-alan opintoihin valmistavaa koulutusta ja mahdollisuus osallistui puutarharyhmään, joka hoitaa viljelypalstaa – tänä vuonna omasta maasta saatiin ainakin tomaatteja, paprikaa, avomaankurkkua ja kurpitsaa. Rangaistuslaitoksessa tässä silti ollaan, Suomen ainoassa suljetussa naisvankilassa.

Vapauden menettäminen tai rajoittaminen on rangaistuslainsäädännön mukaan ainut rajoitus, jonka vankeuden täytäntöönpano saa aiheuttaa. On todettu, että kuntouttava toiminta tukee rikoksettomaan elämään siirtymistä paremmin kuin mahdollisimman ankeat olot vankeusaikana.

Hämeenlinnan vankilassa Martat tarjoavat osaamispisteytettyjä valmennuksia, joissa pisteitä kertyy muun muassa ravitsemukseen, puhtauteen ja hygieniaan sekä kierrätykseen liittyvistä teemoista. Arjen taidot vahvistuvat, ja pisteet voivat olla hyödyksi, kun myöhemmin hakee opiskelemaan tai töihin. Marttojen kouluttaja ja vankilan ohjaaja vetävät valmennukset parityönä.

Jaana Lehrbäck järjestää tarvittaessa myös hygieniapassikoulutuksia: kouluttaa ja testaa. Hygieniapassi voi olla ihminen ensimmäinen suoritettu todistus ikinä ja antaa uskoa parempaan työllistymiseen. Silloin silmissä hehkuu ilo.

Parissa muussa vankilassa Jaana vetää Arki sujuvaksi -kursseja. Ne ovat yhteistä tekemistä, kuten ruoanlaittoa ja puhtaanapitoa, ilman pisteiden suorittamista. Ketään ei pakoteta mukaan, ja jos on huono päivä, voi seurata sivummalta. – Ryhmät ovat erilaisia: aina ei mene kuin Strömsössä. Osaan ottaa asiat huumorilla ja kohtelen kaikkia ihmisiä samanarvoisina. Vaikka olen rento, osaan vaatiakin. Itseä tässä työssä kannattelee se, etten mene asioihin tunne vaan järki edellä. En päästä asioita iholle, Jaana pohtii.

ILO ISOÄITIYDESTÄ Ramona vispaa vaniljakastiketta marjapiirakan kaveriksi. Kolmen lapsen äiti odottaa uutta alkua. – Tulevaisuuteni on rikokseton, ja mi-

Jaana Lehrbäck (oik.) ja Siiri tutkivat reseptiä. Jaana on vetänyt kursseja vankiloissa vuodesta 2005 lähtien.

Lajitteluun kannustetaan. Jokaisessa sellissä voi lajitella metallin, biojätteen, energiajakeen ja muovin. Roskapusseja vangeille ei anneta selleihin.

nulla on enemmän aikaa perheelle. Kun tältä pääsen, alan aktiivisesti etsiä töitä. Lapset ovat jo kouluikäisiä, joten se on helpompaa. Pienten lasten kanssa työelämä oli kiikun kaakun.

Ramonan työvuodet ovat pirstaleiset. On työharjoittelua toisen perään, toimistohommia keramiikkatehtaalla, kolmen kuukauden pätkä dementiakodissa. Vankilaan päätymisensä hän kuittaa nolona ”tuli tehtyä vähän tyhmyyksiä, talousrikos”. – Ymmärrän nyt, että kun on töissä, on aina turvattu talous. Ennen ajattelin, että pärjätäkseen pitää tehdä rötöksiä.

Naisten mielestä Marttojen valmennus on tervetullutta vaihtelua päiviin. Siiri sanoo tykänneensä aina ruoanlaitosta, ja Jaanan ja Arjan avulla mieleen palautuu paljon asioita. – Kun olin alle 10-vuotias, vein vanhemmille toisinaan aamiaisen sänkyyn: paistoin kananmunia ja kaikkea. Oma kolmikymppinen poikani on myös kova kokkailemaan, innostui aikuisiällä. Vielä teininä hän sanoi, ettei viitsi leipiä voidella, kun äiti tekee sen maukkaammin. Läksytin häntä, että kotoa et pois muuta, ennen kuin osaat perunat keittää ja ruskean kastikkeen tehdä.

Pojan perheeseen syntyy pian lapsi. Siiristä tulee ensimmäistä kertaa isoäiti. Onnellinen hymy leviää kasvoille siitä kertoessa.

Kun Siiri pohtii hyvää arkea, ensimmäiseksi mieleen tulevat turvallisuus ja vakaus. – Tietää, mitä huomenna tapahtuu. Suunnitelmat toteutuvat, ja talous on turvattu. Ei ollenkaan sellaista elämää, jota minä olen elänyt.

Vankien nimet on muutettu.

”KUN ALKAA USKOA ITSEENSÄ, VOI TAPAHTUA SUURIA”

ANU KYLVÉN

Kaisa Tammi on Vanajan vankilan johtaja ja rikosseuraamuslaitoksen naiserityisen työn asiantuntija. Hän kertoo, että naisvangit ovat oma erityisryhmänsä taustoineen ja tarpeineen. Naiserityisyydestä puhuminen vankien yhteydessä on kuitenkin vielä uutta.

Miksi nainen saa tuomion?

– Yli 40 prosenttia tällä hetkellä vankilassa olevista suomalaisnaisista on siellä väkivallan takia. Siitä saa pisimmät tuomiot. Toiseksi yleisin syy on huumausainerikokset. Jotkut ovat tehneet vähäisiä omaisuusrikoksia mutta niin toistuvasti, että se johtaa vankeusrangaistukseen.

Miten nainen ajautuu rikolliseksi?

– Joukkoon mahtuu monenlaisia tarinoita, mutta yleensä naisen tie vangiksi on erilainen kuin miehen. Kohdalle osuu paljon epäsuotuisia elämäntapahtumia: On vaikeita ja vahingoittavia ihmissuhteita lapsuudesta alkaen, tulee pahoinpidellyksi tai hyväksikäytetyksi. Väkivaltakokemuksista seuraa traumoja ja päihdeongelmia, ja jopa 70 prosenttia naisvangeista on saanut jo siviilissä psykiatrista hoitoa. Miehillä on huomattavasti vähemmän mielenterveyden ongelmia ennen vankeutta.

Onko vankilassa paljon pienten lasten äitejä?

– Kahdella kolmesta on alaikäisiä lapsia jossakin. Se sävyttää vankilassa olemista – riippumatta siitä, miten paljon pidetään yhteyttä. Rikki mennyt äitiys on yksi pahan olon lähde. On vaikeampaa olla vankilaan joutunut äiti kuin isä, sillä yhteiskunnan odotukset äidille ovat raskaampia. Muutenkin naisella vankeuteen liittyy paljon häpeää ja huonouden kokemuksia.

Mitä niille tuntemuksille voi tehdä?

– Kohtaamme ihmiset kunnioittavasti ja kokonaisuuksina. Ei kukaan tarvitse kohtelua, joka vahvistaa huonouden kokemusta. Miehiä ei voi kohdella yhtään tylymmin, mutta miehet eivät ole samalla tavalla kannustusta vailla. Heidän on helpompi hyväksyä se, että moka tuli tehtyä ja nyt olen tässä. Nainen tarvitsee usein henkilökohtaista tukea, jotta näkee itsensä sen arvoisena, että voi hakeutua kouluun, töihin tai edes ruokakurssille. Esimerkiksi arjen kurssien ansiosta ihminen pääsee kokeilemaan uusia asioita ja löytää itsestään uusia puolia. Kun saa hyvää palautetta, alkaa uskoa itseensä, ja voi tapahtua suuria.

Miten vankilassa vahvistetaan yhdenvertaisuutta?

– Moni vanki kokee, että on muu yhteiskunta ja hän. Raja-aidat kaatuvat, kun paikalla käy ryhmien vetäjiä vankilan ulkopuolelta. Vangit voivat oppia ja huomaavat, että joku voi heiltäkin oppia. On hyvä, että vankilan ovia välillä avataan. Kun vanki tapaa muitakin kuin toisia vankeja, vahvistuu ajatus, että ei tänne ikuisesti jäädä. Vaikka oltaisiin monessa asiassa erilaisia, jokin asia voi yhdistää: esimerkiksi innostus hapanjuurileivontaan.

INFO

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

»Marttojen ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyö alkoi vuonna 2012. »Mukana 12 marttapiiriä. »Toimintaa vuosittain noin 20 vankilassa sekä siviilissä rikostaustaisten parissa. »Arki sujuvaksi -toiminnan tavoitteena on vahvistaa osallistujien arjen hallinnan taitoja ja kohentaa sosiaalisia taitoja. Pienryhmissä harjoitellaan yhdessä ruoanvalmistusta ja kodinhoitoa sekä perehdytään raha-asioihin ja hygieniaan. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys ja ympäristönäkökulma. »Vuodesta 2019 lähtien kursseilla on voinut myös suorittaa yksittäisiä opintopisteitä. »Vuonna 2020 osallistujia oli 800 henkilöä ja kurssikertoja 460 »Toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista sekä Rikosseuraamuslaitos. 

Arjen taitojen valmennukseen kuuluu ruoanlaiton lisäksi esimerkiksi asumisen ja energiankäyttöön liittyviä tehtäviä. Tässä täytetään Siivosutottumukseni-lomaketta.