PELI EI PELOTTELE VAAN HERÄTTELEE

Mystery Box eteni ideasta valmiiksi tuotteeksi reilussa parissa vuodessa. Heli Hjälm antaa kiitosta opiskelijoille, jotka osallistuivat idean työstämiseen.

Selviytymispeli Mystery Box kehitettiin erityisesti

Tarvitaan vain pimennettävä huone ja vähän pöytätilaa. PohjoisKarjalan Marttojen kehittämän Mystery Box -selviytymispelin voi toteuttaa melkein missä tahansa. Osallistujat ratkovat ryhmänä erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä ja tutustuvat samalla varautumisen teemoihin: Mitä tapahtuu sähkö- tai vesikatkon aikana? Miten häiriötilanne vaikuttaa omassa kodissa ja laajemmin yhteiskunnassa? Millaisia taitoja tarvitaan selviytymiseen?

Idea pelistä syntyi vuoden 2020 alussa, kun Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Heli Hjälm ja kotitalousasiantuntija Tiia Koppanen miettivät, miten ja kenelle erityisesti tulisi opettaa varautumistaitoja. He kokivat, että nuoret olivat jääneet marttatoiminnassa vähemmälle huomiolle ja halusivat kehittää jotakin erityisesti tälle kohderyhmälle.

– Mietimme, mikä olisi hyvä tapa viedä tietoa varautumisesta nuorille ja saimme idean pelistä, Heli Hjälm kertoo.

Hän on aiemmin toiminut pitkään luokanopettajana Joensuussa.

– Tämä vaikuttaa varmasti siihen, mitä pidän tärkeänä. Minä olen lähtenyt koulusta, mutta koulu ei minusta. Nuoret tulevat ajattelussa luontevasti mukaan.

– Ajattelen, että Marttojen kohderyhmä ovat olleet enemmän aikuiset ja ikäihmiset. Nuorille ja lapsille on ollut vähemmän toimintaa, paitsi Ässäkokki-kurssit, Hjälm miettii.

ISO KIITOS OPISKELIJOILLE Peli-idea sai kannustusta, mutta Hjälmillä ja Koppasella oli kädet täynnä muita töitä, eikä aikaa tuntunut riittävän pelin kehittämiseen. Asiat lähtivät kunnolla liikkeelle, kun muutama kasvatusalan opiskelija kysyi harjoittelupaikkaa marttapiiristä. He saivat tehtäväkseen kehittää peliä. Iso kunnia alkukehittelystä kuuluukin kolmelle opiskelijalle, Anni Väätämöiselle, Janessa Varikselle ja Henna Tuomaiselle. Peli hioutui lopulliseen muotoon, tuotteeksi, syksyn 2022 aikana.

– Harjoittelijoiden kanssa aloimme miettiä, minkälaisia teemoja pelin pitäisi sisältää ja mitä asioita haluamme pelillä opettaa, kertoo Tiia Koppanen, joka vastasi harjoittelijoiden ohjauksesta.

Harjoittelijat tekivät paljon ajatustyötä siinä, millaisten tehtävien kautta asioita käsiteltäisiin. Kehittäminen ei tapahtunut hetkessä. Tarvittiin esimerkiksi lukuisia testikierroksia, joissa pelin toimivuutta kokeiltiin.

– Kun on useammat aivot miettimässä ja ideoita jakaa jonkun kanssa, syntyy useimmiten paras lopputulos. Tällainen työ vaatii, että sitä työstetään ja pureskellaan pitkään, Koppanen toteaa.

TURVALLINEN TAPAHTUMA Hjälmin ja Koppasen ajatus viedä tietoa varautumisesta erityisesti nuorille saa vahvistusta tutkimuksesta. Nuoret korostuvat niiden joukossa, jotka ajattelevat, että varautuminen ei kosketa heitä.

– Nuoret ovat kyllä tietoisia siitä, mitä maailmassa tapahtuu, Heli Hjälm toteaa.

Toisaalta monet ovat tottuneita elämään sähkön tuottamien palvelujen keskellä, eivätkä etenkään kaupungissa asuvat ole kokeneet sähkökatkoja. Asia voi tuntua kaukaiselta, eikä moni ole tullut miettineeksi, mihin kaikkeen sähkö vaikuttaa.

– Monella nuorella saattaa olla ajatus, että sähkökatko, mitä se haittaa, voin mennä kauppaan, sieltähän saa kaikkea, Hjälm toteaa.

Tiia Koppanen kertoo, että pelaamisen jälkeen on ollut mielenkiintoista pohtia ryhmien kanssa, mikä kaikki toimii sähköllä.

– Monet eivät ole tulleet ajatelleeksi, että kaupat menevät kiinni tai pankkikortit eivät toimi, tai että on paljon julkista liikennettä, joka toimii vain sähköllä.

Etenkin maakunnissa asuvilla on kokemuksia sähkökatkoista, ja näitä kokemuksia monet ovat halunneet jakaa pelin jälkeen. Hjälm ja Koppanen korostavat, että pelin tarkoitus ei ole missään nimessä pelotella, vaan päinvastoin voimaannuttaa.

– Peli on ikään kuin demo. Se antaa taitoja ja tietoja, joita voi käyttää tarvittaessa. Tarkoitus on tulla tietoisemmaksi, Koppanen kuvailee.

Pelin pedagogiikan kannalta on oleellista, että ohjaaja on mukana koko pelin ajan. Ohjaaja tuo turvaa ja auttaa tarvittaessa pelissä eteenpäin. Tärkein osuus on loppukeskustelu.

Peli toimii johdatteluna aiheeseen hyvin, sen kautta asiat jäävät mieleen, Koppanen toteaa.

– Pelin jälkeen pääsee kyselemään ja jakamaan ajatuksia. Haluamme luoda turvallisen tilan pohtia asioita.

JOKAINEN PÄÄSEE LOISTAMAAN Varautumiseen liittyvien sisältöjen lisäksi selviytymispeli opettaa ryhmässä toimimisen taitoja.

– Idea on, että toimitaan yhdessä, puhutaan ääneen ja etsitään ratkaisuja yhdessä. Ratkaisuja ei välttämättä löydy heti, ja joskus turhaudutaan, mikä on hyvä kokemus sekin. Ohjaaja antaa tiukan paikan tullen vinkkejä, miten päästä eteenpäin, Hjälm kertoo.

Tiia Koppanen on kouluttanut marttapiirien kotitalousasiantuntijoita pelin ohjaajiksi. Pelin tilaaja saa paikan päälle ohjaajan ja kaiken tarvittavan rekvisiitan.

Vaikka peliä suunniteltiin erityisesti nuorille, siitä ovat innostuneet yhtä lailla aikuiset. Testipelejä on järjestetty noin 50 kertaa, ja nyt peli on tilattavissa marttapiireistä ympäri Suomen. Palaute on ollut todella hyvää, peliä on pidetty innostavana ja sopivan haastavana.

– Tehtävät ovat niin erityyppisiä, että eri henkilöt pääsevät loistamaan eri kohdissa. Joku on pelaajana sellainen, että hän on mieluummin taustalla, mutta saattaakin tarkkailla juuri oikeita asioita ja löytää sitten oikean vastauksen, Koppanen kuvailee.

Pelaajia voi olla mukana kahdesta kymmeneen ja peli kestää noin tunnin. Sen jälkeen keskustellaan yhdessä. Tiia Koppanen on yhdistänyt joskus pelihetkeen ruoanlaittoa.

– Ensin on tehty tuorepuuro, jonka valmistuu ilman sähköä. Pelin jälkeen on sitten herkuteltu yhdessä.

Sujuva Ja Suunnitelmallinen Arki

Mitä varautuminen oikeastaan tarkoittaa? ”Pahan päivän varalle” -ajatus on kulkenut mukana ihmiskunnan historiassa varmasti pitkään.

ihmisen kotivara,

– Varautuminen liittyy yleisesti marttojen elämäntapaan ja arvoihin. Marttailutaidot kaikkinensa ovat varautumista: on opittu elämään kestävästi, säilömään, viljelemään ja varautumaan huonoihin aikoihin, Heli Hjälm toteaa.

– Tänä päivänä varautuminen on saanut hieman erilaisen merkityksen koronavuosien ja nyt maailmanpoliittisen tilanteen takia.

Varautuminen kiinnostaa monia. Esimerkiksi Marttojen kotivaranäyttelyt ovat tuoneet yleisöä paikalle. Tiia Koppanen muistuttaa, ettei varautuminen tarkoita välttämättä mitään katastrofaalista, vaan ylipäätään asioita, jotka tekevät arjen sujuvammaksi.

– Jos tulet kipeäksi, voit jäädä kotiin ja pärjäät siellä hyvin kolme päivää. Tai jos tulet nälkäisenä kotiin, on helpom- paa, kun siellä on aina valmiina jotakin. Kotivara ei tarkoita erillistä laatikkoa, joka on varastossa, vaan se on ikään kuin kaapin perustäyttöaste. Tavarat vaihtuvat ja kiertävät, mutta samalla pidetään huolta, että tarvikkeita on aina saatavilla.

– Varautuminen on sitä, että on vähän suunnitelmallinen omassa arjessaan, Koppanen toteaa.

PIDETÄÄN HUOLTA Pohjois-Karjalassa lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa on saatu järjestettyä muutaman eri hankkeen myötä. Kotona-hanke oli suunnattu lapsiperheille, ja viime syksynä käynnistynyt Arkieväs-hanke tuo arjenhallintataitoja nuorille yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Heli Hjälm on toiminut Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtajana vuodesta 2019. Hän arvostaa työn monipuolisuutta, mutta erityisesti rahoitukseen liittyvä epävarmuus tekee työstä toisinaan haastavaa.

– Työtä tehdään nykyisin pitkälti hankerahoituksilla. Usein joudutaan siis miettimään, mistä rahoitus löytyy ja miten se onnistutaan saamaan, Hjälm kuvailee.

Myös Mystery Boxin toteuttamista auttoi pieni Joensuun kaupungin kehittämishankerahoitus.

Toiminnanjohtajan työkenttä on laaja. Siihen kuuluu talousjohtamista, hallintoa, henkilöstöjohtamista, vuorovai- kutusta eri asiakasryhmien kanssa sekä yhteistyötä oman talon sisällä ja sen ulkopuolella. Hjälm kokee, että hänen aikaisempi työuransa opettajana sekä kokemus kuntapolitiikasta tukevat nykyistä työtä.

– Opettajathan ovat vähän sellaisia jokapaikanhöyliä: vaikka he eivät osaisi, niin heidän pitää tehdä, Hjälm toteaa.

– Kuntapolitiikassa toimimisesta on se hyöty, että tunnen paljon ihmisiä, verkostot ovat olemassa.

Hjälm kokee, että Martoilla on vahvasti paikka tässä ajassa. Hän pitää tärkeänä, että järjestössä koitetaan vastata niihin haasteisiin, joita yhteiskunnassa milläkin hetkellä on.

– On myös tärkeää, että pidetään huoli niistä, joilla kaikki asiat eivät ole hyvin, Hjälm toteaa.

– Ihmisten varautumista ohjaa myös se, mihin on varaa. Mitä on sellaisen ihmisen kotivara, jolla jääkappi on muutenkin tyhjä? Jos tulee poikkeustila, joka pitkittyy, niin väittäisin, että meillä on ihmisryhmä, jota pitää erityisesti muistaa ja ottaa huomioon.

Heli Hjälm ajattelee, että nykyisessä tilanteessa, jossa hinnat nousevat, Martoilla riittää vinkattavaa esimerkiksi taloudellisuuteen ja kestäviin valintoihin liittyen.

– Marttojen strategiaa lainaten: Hyvästä arjesta parempi maailma.

MYSTERY BOX

» Pohjois-Karjalan Marttojen kehittämä elämyksellinen selviytymispeli.

» Soveltuu yli 12-vuotiaille, esimerkiksi koululuokille ja nuorisoryhmille.

» Kerrallaan korkeintaan 10 pelaajaa.

» Syventää ymmärrystä varautumisesta ja edistää valmiuksia toimia poikkeustilanteissa.

» Perustuu pakohuonepedagogiikkaan.

» Osallistujien aktiivisuus, ongelmanratkaisukyky, ryhmähenki ja yhteistyö tärkeitä.

» Voidaan toteuttaa asiakkaan omissa tiloissa. Koulutettu ohjaaja rakentaa pelin esimerkiksi luokkaan. Osallistujilla on tunti aikaa ratkaista arvoitukset.

» Ohjaaja on mukana ja auttaa tarvittaessa. Lopuksi keskustellaan pelin teemoista.

» Pelaajat saavat todistuksen suorituksestaan.

» Saatavilla on pelit Mystery Box Sähkökatko ja Mystery Box Vesikatko (rajoitetusti). Tilaukset marttapiireistä. martat.fi/mysterybox.