MATERIAALIA RANNAN RUOVIKOSTA

Järviruoko on kestävä, kevyt ja kaunis luonnonmateriaali, jonka kerääminen on oikea ympäristöteko. Tanja Kukkola tietää, että tuttu heinäkasvi sopii sekä puutarhakäyttöön että tilataideteoksiin. Siitä voisi olla jopa elinkeinoksi asti.

Kellanruskeat, toista metriä pitkät järviruo’ot natisevat Tanja Kukkolan käsissä ja asettuivat nippuina kolmen sisalnaruisen loimen väliin. Napakka tiivistys, narun kiepautus nipun ympärille – ja valmiina on jälleen uusi pätkä ruokomattoa.

Solmimalla tehty ruokomatto on helpoin mahdollinen ruokotyö, jonka Tanja on opettanut myös omille lapsilleen jo näiden ollessa alakouluikäisiä.

Kudontateline on asetettu kahden vaahteran väliin. Työ sujuu nopeasti ja ergonomisesti ilman maassa kykkimistä.

– Jo parissa tunnissa saa tehtyä kunnon pätkän mattoa, Tanja kertoo.

Tanjan kotipihassa ruokomatoille on paljon käyttöä niin muovisen kompostorisäiliön maastouttamisessa kuin ulkovaraston koristelussakin. Ruokoa näkyy kaikkialla, minne päänsä vain kääntää, ja Tanja kokeilee koko ajan uusia käyttötapoja. Tien laidassa olevan aidan ja kohopenkkien ruokoreunusten runkona palvelevat harjateräksiset kehikot. Pihavaraston seinät ja katto ovat niin ikään ruokoa.

– Moni pelkää, että ruokokatto syttyy helposti. Katto on kuitenkin todella tiivis, joten se on yhtä vaikea sytyttää palamaan kuin paksu puhelinluettelo.

KATTEEKSI JA SUOJAKSI Tanjan pihassa ruokosilppu toimii katteena mansikkamaalla ja hiljattain istutettujen koristeomenapuiden alustalla, jossa se maatuu vähitellen mullaksi. Rinteessä olevassa kohopenkissä hyötykasvien, kuten kurpitsojen ja raparperien, alustaa peittää kerros korsia.

– Pitkät korret maatuvat silppua hitaammin. Talvileikattu ja 2–5 sentin mittaiseksi silputtu ruoko on osoittautunut kuorikatetta paremmaksi katemateriaaliksi, Tanja perustelee.

Takapihalla kohoaa kaksi halkaisijaltaan noin 1,5-metristä päivänvarjoa. Varjon metallisen tukikehikon Tanja kertoo kestävän kymmeniä vuosia, ruokovarjon olosuhteista riippuen ainakin 10–20 vuotta, minkä jälkeen sen voi korvata uudella. Varjo on täysin vedenpitävä.

– Ruoko on vesikasvi, joten se kestää hyvin UV-säteilyä, vettä ja tuulta. Se sisältää piitä ja on vahvempaa kuin olki ja paju.

Tanjan mielestä rakennelmat kaunistuvat ajan mittaan, kun ruo’on kellanruskea väri muuttuu kelonharmaaksi. Tyyliltään materiaali sopii sekä perinteiseen että moderniin pihaan.

– Luonnonmateriaali pehmentää selkeää ja modernia ilmettä, Tanja perustelee.

RATKAISUNA RUOKOPANKKI? Tanja

Kukkolan innostus järviruokoon alkoi, kun hän opiskeli artesaaniksi ja ryhtyi etsimään pitkäikäistä ja ekologisesti kestävää luonnonmateriaalia erilaisiin ulos ja sisälle tuleviin tilataideteoksiin ja käsitöihin. Järviruoko osoittautui kestäväksi, kevyeksi ja kauniiksi.

OPPIA MUUALTA

Ruokokatot ovat suosittuja etenkin Virossa ja muissa Baltian maissa sekä Hollannissa. Virolainen kattomestari on kouluttanut suomalaisia ruokokattojen tekijöitä.

VIDEOLLA: NÄIN TEET

RUOKOMATON

Yksinkertaisin ja helpoin ruokotyö on solmimalla tehty ruokomatto. Se sopii esimerkiksi näkösuojaksi, kompostorin maisemointiin ja kasvilavan päälle suojaamaan taimia kylmältä.

KATSO: martat.fi/ martatlehti

– Ensimmäiseksi tein lapsilleni tiipiin, veneen ja ruokopukin sekä erilaisia tuotteita mattotekniikalla.

Nyt kasvin parissa on vilahtanut 13 vuotta, ja materiaalin käyttö ja rooli sekä työssä että vapaa-ajalla on vain laajentunut. Töissään Tanja pystyy hyödyntämään kaikkien kolmen ammattinsa näkökulmia ja osaamista.

– Artesaanina hyödynnän punomista, insinöörinä hulevedensuodatusta ja hortonomina ruo’on käyttöä puutarhassa ja katteena.

Ensimmäisinä vuosina Tanja leikkasi raivaveitsellä omaan käyttöönsä tulleen ruo’on. Erilaisten hankkeiden myötä myös Kouvolan seudulla on muutamia yrittäjiä, jotka leikkaavat ja myyvät ruokoa. Ruokoa on kuitenkin myynnissä vähän ja paikallisesti, joten tekijöitä tarvitaan lisää. Tanjasta ihanteellinen ratkaisu ongelmaan olisi ruokopankki, jossa eri toimijat voisivat ostaa ja myydä ruokoa tai vaikkapa ilmoittaa tekevänsä talvileikkuuta tai ruokomattoa.

– Ruoko voisi tarjota mahdollisuuksia maaseudulle elinkeinoksi, Tanja toteaa.

Omalta osaltaan Tanja Kukkola haluaa viedä ruokoasiaa eteenpäin ja kehittää sitä niin insinöörin työn, ruokohankkeiden kuin vapaaehtoistyönkin kautta.

Varsinaiset ruokotyöt säilyvät inspiroivana ja rentouttavana harrastuksena omalla kotipihalla.

RUOKO ON VAHVEMPAA KUIN OLKI TAI PAJU.

NÄIN KÄYTÄT JÄRVIRUOKOA

KESÄLLÄ LEIKATTU vihreä ruoko sopii

» maatuneena kasvualustaksi ja maanparannukseen

TALVELLA LEIKATTU kuiva ruoko sopii

» katteeksi

» aidaksi, kohopenkin reunukseksi, päivänvarjoksi, näkösuojaksi, majan rakennukseen

» eroosion torjuntaan ja huleveden suodatukseen

» kattoon, kotaan ja savirapattuun aitaan

» komposti- ja huussikuivikkeeksi

» onttona ötökkähotelliin. (Hyönteiset hyödyntävät myös rakenteissa olevia ruokoja.)

» sisätiloihin valaisimen varjostimeksi, sermeihin ja seinäkkeisiin, himmeleihin ja muuhun koristeluun

» paperiin yhdessä esimerkiksi puuvillalumpun tai kierrätyspaperin kanssa

» sorsan ja kanan pesäksi.

KAISLA VAI RUOKO?

KAISLAT kasvavat 0,4–1 metrin korkuisiksi. Taipuvavartisina sarakasveina ne sopivat punontaan. Kaisloja kasvaa etenkin eteläisessä Suomessa ja länsirannikolla.

JÄRVIRUOKOA kutsutaan usein virheellisesti kaislaksi. Jäykkävartinen laji kasvaa yleensä 1–3 metrin korkuiseksi. Heinäkasvina se voi aiheuttaa allergiaa.

Järviruoko kasvaa lähes koko Suomessa. Järviruoko hyötyy vesistöjen rehevöitymisestä. Se kasvattaa laajoja ruovikoita heikentäen veden virtausta ja umpeuttaen vesistöjä. Linnuille ruovikot tarjoavat suojaisia pesintäpaikkoja ja hyönteisravintoa niin kesällä kuin muuttomatkallakin.

JÄRVIRUO’ON KERUU

LUPA: Järviruo’on saatavuus on erinomainen, mutta sen keräämiseen tarvitaan maanomistan lupa tai vähintään vesialueen omistajan lupa. Vesialue voi olla niin yksityisessä kuin yhteisessäkin omistuksessa. Omistajan saa helpoiten selville Maanmittauslaitokselta.

NIITTO KESÄLLÄ: Vihreänä korjatusta, typpipitoisesta aineksesta saa kompostoimalla multaa.

NIITTO LEPOTILASSA: Korjuun voi aloittaa syksyllä, kun korret ovat ruskettuneet. Jää helpottaa korjuuta, joten paras aika talvikorjuulle on joulukuusta huhtikuulle. Laadukkainta materiaali on kevättalvella, kun lehdet ovat karisseet ja varret kuivuneet.

LEIKKUU: Ruokoa voi korjata koneellisesti ja käsin. Käsipelillä keruu onnistuu helpoiten raivaveitsellä. Ruokonippu napataan syliin raivaveitsen terällä ja katkaistaan vetämäisemällä terällä alhaalta yläviistoon.

NEGATIIVINEN HIILIJALANJÄLKI

Järviruoko on monivuotinen kasvi, joka kasvattaa joka vuosi uuden sadon. Ruo’on kerääminen puhdistaa vesistöjä ja vähentää ilmastopäästöjä sekä tuottaa loistavaa suomalaista luonnonmateriaalia hyötykäyttöön.

Ruovikon leikkaaminen parantaa veden virtausta, mikä auttaa ehkäisemään vesistöjen umpeenkasvua. Varret ja lehdet muodostavat vedessä hajotessaan metaanipäästöjä ja turvemaista ainesta. Korjuu vähentää myös rehevöitymistä poistamalla varsien ja lehtien sisältämiä ravinteita. Kuivissa korsissa on niiden sisältämistä ravinteista tallella 20–30 prosenttia.

KERRO KOKEMUKSISTASI

Oletko käyttänyt järviruokoa kotona tai puutarhassa tai onko sinulla muistikuvia sen käytöstä lapsuudessasi? Tanja Kukkola kerää tietoa sekä uusista että vanhoista ja perinteisistä käyttötavoista. Kirjoita ja kerro: kukkolatanja@gmail.com tai Kettumäen kansanpuisto ry/Tanja Kukkola, Kotiseututie 10, 45700 Kuusankoski.

OTA RETKIKOHTEEKSI

Kettumäen kansanpuisto toimii ruokorakennelmien ja -tuotteiden esittely- ja testauspaikkana, jossa järjestetään kursseja ja työpajoja. Puistossa on muun muassa ruokokota ja -labyrintti sekä kesäkaudella kahvila ja kotieläinpiha. Alueella on myös aiemmin museona toiminut työväenasuntoalue.

Puistoa ylläpitää Kettumäen kansanpuisto ry. Sisäänpääsy on maksuton. Osoite: Kotiseututie 10, Kuusankoski. Aukioloajat ja lisätietoa: kettumaenkansanpuisto.fi.

LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA

Ruoko – Järviruo’on tietopankki, www.ely-keskus.fi/web/ruoko www.tanjakukkola.fi Luontoportti, luontoportti.com Kiteen mato ja multa, www.matojamulta.com

• Kouvolan kaupungin hankekoordinaattori vesistöjen hoitoon keskittyvässä Ruovikosta lentoon -hankkeessa (2022–2023). Projektipäällikkö Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan kehittämishankkeessa Järviruo’on korjuuketju ja hyötykäyttö (2016–2019).

• Vapaaehtoistyö: osallistuu Kettumäen kansanpuiston toimintaan. Yhdistyksen perustajajäsen, toiminut myös puheenjohtajana. Nyt keskittyy yhdistyksessä kestävään kehitykseen, hankkeisiin ja järviruokomallimiljööseen.

• Pitänyt ruokonäyttelyjä. Virtuaalinäyttely sivustolla tanjakukkola.fi.

• Tekee yhteistyötä järviruokoon liittyvien toimijoiden kanssa (kunnat, ELY-keskukset, kalaveden osakaskunnat, leikkaajat, tuotteistajat). Haluaa saada laajan kokonaiskäsityksen järviruokoon liittyvistä asioista ja näkökulmista sekä kehittää ja tehdä muiden käsityöläisten kanssa erilaisia järviruokotuotteita.

MINÄ MARTTANA

- Olen kotoisin Keski-Suomesta. Kouvolassa olen asunut vuodesta 2004 lähtien. Marttoihin olen kuulunut kaikkiaan yli 10 vuotta. Tällä hetkellä olen Mouhu-Voikosken Marttojen jäsen.

- Arvostan kädentaitoja ja taidokkaita käsitöitä, kuten vaikkapa ruo’osta tehtyjä himmeleitä. Kaikki kolme lastani osaavat tehdä ruokomattoja, vanhin myös ruokokattoja.

- Toivoisin Marttojen innostuvan järviruokotöistä ja osallistuvan esimerkiksi ruokotuotteiden tuotteistamiseen.