Marttailun merkitys puhuttelee

Aino Jokihalme ja Saara Honkonen uskovat, että marttailun ydin on rohkeudessa ja asioihin tarttumisessa.

MINNA HOTOKKA // KUVA KRISTIINA KONTONIEMI

Järkytys paistoi tuttavan kasvoilta. Hän ei ollut osannut odottaa, että tapaisi itseään nuoremman Aino

Jokihalmeen hoitamassa kuoro- tapahtuman kahvitusta. – Miten sinä, Aino, olet täällä? Oletko sinä jo niin vanha, että olet liittynyt Marttoihin?

Aino Jokihalme purskahti nauruun. – Hyvänen aika, olen minä martta. Olen aina halunnutkin olla!

Marttojen jäsenyys oli suolahtelaiselle Ainolle (69) pitkäaikainen haave, joka sai täyttymyksensä eläkepäivien koitettua. Äänesalon Marttoihin liittymällä hän pääsi samaan yhteisöön miniänsä Saara Honkosen (39) kanssa.

Osallistumisaktiivisuudeltaan anoppi ja miniä ovat kuin yö ja päivä. Aino on istunut Äänesalon Marttojen hallituksessa jo useita kausia ja rientää takinhelmat liehuen lähes jokaiseen tapahtumaan. Kolmen lapsen äiti Saara taas elää kiivaimpia ruuhkavuosiaan ja pääsee marttailtoihin vain harvoin.

Martta-aatteeseen näillä eri sukupolvien naisilla on kuitenkin yhtä vahva side. – Kuulun Marttoihin, koska järjestö edustaa asioita, jotka koen itselleni läheisiksi, Saara kiteyttää.

MINIÄ AUTTOI ALKUUN Saara ajatteli jo teininä, että hänestä tulisi hyvä martta. Hän on nuoresta saakka neulonut, säilönyt, hillonnut ja leiponut. Jäseneksi hän liittyi kymmenisen vuotta sitten, tukeakseen arvostamaansa järjestöä.

Ainosta tuli martta vuonna 2013. Aluksi häntä jännitti, vastaisiko toiminta odotuksia vai osoittautuisiko marttailu sittenkin vanhojen ihmisten touhuksi.

Huoli haihtui heti ensimmäisessä marttaillassa. – Se olikin tosi kivaa!

Äänesalon Martoilla on tapana jakaa marttailtojen emännöintivastuut. Aluksi Aino otti tarjoilujensa onnistumisesta kovat paineet, koska tiesi yhdistyksessä olevan keittiöalan ammattilaisia. Ennen emäntävuorojaan hän soitteli miniälleen ja kyseli vinkkejä hyvistä resepteistä. – Hyvä, etten Saaralla teettänyt tarjottavia, Aino päivittelee. – Taisit joskus teettääkin, korjaa Saara. Kaksikko saa taas makeat naurut.

ENSIAPUOPIT JAKOON Äänesalon Martat toimii Äänekosken seudulla. Jäseniä on noin 40, ja joukossa on paljon hiljattain eläköityneitä. Rientonsa yhdistys järjestää ilta-aikaan, sillä niin tekivät aikoinaan myös yhdistyksen työikäiset perustajat.

Toiminnan ytimessä ovat teemaillat ja kurssit, joiden aiheena ovat usein käsityöt. Rahaa yhdistys saa avustamalla tapahtumien ja perhejuhlien tarjoiluissa sekä myymällä käsitöitä. – Kertyneillä varoilla järjestämme joka vuosi jonkinlaisen retken, Aino kertoo.

Saara seuraa yhdistyksensä tapahtumia lähinnä sähköpostilistan välityksellä. Kerran hän kuitenkin tempaisi anoppinsa kanssa. Molemmat ovat sairaanhoitajia, joten he järjestivät marttakavereilleen ensiapukoulutuksen. – Jäsenet kokivat illan tosi tarpeelliseksi, joten voisimme järjestää jotain samankaltaista vielä toisenkin kerran, entiset työkaverukset miettivät.

VAHVUUTENA YHTEISÖ Marttailussa Ainoa ja Saaraa puhuttelee toiminnan yhteiskunnallinen merkitys. Saara huomauttaa, että Martat on naisasialiike, jolla on pitkä historia. – Martoissa piilee paljon rohkeutta ja asioihin tarttumista. Ehkä se on enemmän martan ydintä, kuin perinteinen essu päällä kiltisti oleminen, hän miettii.

Nyky-yhteiskunnassa Martoilla on Ainon ja Saaran mielestä tärkeä tehtävä kestävämmän elämäntavan edistäjänä. Siinä rinnalla järjestön tulee haastaa kiireistä elämäntapaa ja vaalia itse tekemisen perinnettä.

Aino pohtii, että hänelle marttailu on opettanut yhteiseen tekemiseen sitoutumista, toisten ihmisten kuuntelemista ja erilaisten mielipiteiden arvostamista. Eläkeläiselle Martat tarjoaa myös tärkeän yhteisön, johon kiinnittyä.

Ainolla ja Saaralla onkin Marttaliitolle toive. Voisiko Martat soluttautua pikkulasten äitien elämään tarjoamalla perhekerhojen tyyppistä toimintaa? – Kotona olevilla äideillähän on vähän samantyyppinen elämänvaihe kuin eläkeläisillä, eli he ovat omien yhteisöjensä ulkopuolella – ja ehkä myös tauolla harrastuksistaan. Voisi tehdä yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Saataisiin koolle naisia, jotka haluavat tavata muita.

Aino Jokihalme (vas.) ja Saara Honkonen ovat perheyhteytensä ansiosta tiiviisti tekemisissä. Usein puhe kiertyy käsitöihin, ruoanlaittoon, puutarhanhoitoon ja marjastukseen.