Liekeissä: Nopea kansa

Nopea kansa

ANU TALKA

Olen liekehtivää ja innostuvaa sorttia. Siksi oli vaikeaa päättää, mistä kolumnini kirjoitan. Kevättalvella kärjistynyt koronakriisi toi pohdintaani oman lisänsä.

OLIN AIEMMIN historiantutkija. Suomen historiassa minua kiinnostavat erityisesti 1800- ja 1900-luvun vaihteen vuosikymmenet. Tuolloin vahvistettiin Suomen perustuksia ja alettiin rakentaa niille vankkoja seiniä. Sinne ajoittuvat niin Marttojen, kansakoulun ja terveydenhuollon alkuvaiheet kuin uutta elantoa tuoneen teollistumisen vauhdittuminen.

ERITYISEN MERKITYKSELLISENÄ näen ajan henkisen perinnön. Sen ansioista Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa asuu kattavan peruskoulutuksen saanut, hyvillä tiedoilla ja taidoilla varustettu kansa. Kriisitilanteessa suomalaiset ihmiset ja organisaatiot alkavat nopeasti ja itseohjautuvasti kohdentaa omaa tekemistään kriisistä selviytymiseen.

SAMALLA VOIMAVAROJA yhdistetään: teemme yhdessä emmekä ylläpidä turhaa hierarkiaa. Tästä toimintamallista kertovat niin suuri adressi, joka on suosikkini historiasta, kuin koronakriisin ratkominen, jossa Martat ovat hienosti mukana.

SUURI ADRESSI koottiin vuonna 1899 vastineena helmikuun manifestille. Adressin allekirjoitti 11 päivässä puoli miljoonaa suomalaista, eli viidennes silloisen suuriruhtinaskunnan asukkaista. Adressia lähti Pietariin keisarille viemään lähetystö, jossa oli edustaja kustakin Suomen kunnasta. Tämä oli yksi suomalaisten nopeista yhteishengen ilmauksista. opetukseen, monet työpaikat etätöihin ja terveydenhuolto poikkeusoloihin, sekä aloitimme digiloikan. Olen liekeissä suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan kyvystä toimia kriisitilanteessa yhdessä, siitä selviytymisen edellyttämällä tavalla.

JOS TILANNE olisi ollut toinen, kolumnini aihe olisi ehkä ollut Saimaa, joka on minulle rakkain paikka maailmassa. Unelmoin siitä, että pääsen sen sinisille selille tänäkin kesänä. Sen aika ei ole vielä; pelastusviranomaiset toivovat huviveneilijöiden pysyvän maissa.

HÄMMENNYKSEN aikana on tärkeää unelmoida, mutta toimia ohjeiden mukaan, missä me suomalaiset olemme myös hyviä. Tulevaisuudenuskoa tuo eteläkarjalainen sanonta: ”Ko keinot loppuut, ni konstit auttaat.”

MIKÄ

»Japanintatar (Reynoutria japonica), sahalinintatar (eli isotatar, R. sachalinensis) ja näiden risteymä tarhatatar (R x Bohemica) ovat perennakasveja, jotka kasvavat voimakkaasti ja muodostavat tiiviitä kasvustoja. Lajien bambumaiset, ontot ja hieman puumaiset varret kasvavat kesän aikana jopa 2–5 metriä korkeiksi. Sahlinintattaren varret ovat vihreät, muilla on varsissa punaista tai punaruskeaa. Varret kuihtuvat syksyllä ja tuottavat runsaasti kariketta. Kasvi talvehtii laajan, maanalaisen juurakon avulla. Juuret voivat ulottua kahden metrin syvyyteen ja kasvaa maanpinnan suuntaisesti jopa 7 metrin etäisyydelle. Viuhkomainen, valkoinen kukinto avautuu syyslokakuussa. Lajit eivät tietävästi lisäänny Suomessa siemenistä.

MISSÄ

»Lajit ovat kotoisin Aasiasta. Ne kulkeutuivat Eurooppaan 1820-luvulla ja oletettavasti jo saman vuosisadan aikana Suomeen. Tattaret ovat nykyisin yleisiä koristekasveja kotipihoissa ja paikoin levinneet myös ympäristöön.

MIKSI TORJUTAAN

»Japanin-, sahalinin- ja tarhatatar on säädetty Suomen lainsäädännössä haitallisiksi vieraslajeiksi. Niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä päästäminen ympäristöön on kielletty. Ne on siis hävitettävä kotipihasta. Tattaret leviävät voimakkaasti juurakosta ja kasvinpaloista ja valtaavat alaa muilta kasveilta. Syksyisin, kasvin lakastuttua, pintamaa on altis eroosiolle. Ranta-alueilla huuhtoutuu maata vesistöön, mikä aiheuttaa rehevöitymistä. Kevyet varrenpalat kulkeutuvat veden mukana. Rantaan päässeestä kasvinosasta, pienestäkin, voi kehittyä nopeasti laaja kasvusto.

MILLOIN

»Torjunta aloitetaan aikaisin keväällä ja sitä jatketaan monta vuotta. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.

MITEN

»Poistamalla: Kaiva kasvin juurakot pois mahdollisimman tarkkaan. Tarkkaile aluetta kesän aikana ja seuraavat vuodet. Katkaise maasta nousevat varret jo pieninä. »Peittämällä: Katkaise kasvin varret ja peitä alue mustalla, paksulla muovilla 3-4 vuoden ajaksi.

TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI: JAPANIN-, SAHALININ- JA ja TARHATATAR

TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

HUOMAA

»Katkaistut varret voi jättää kasvuston päälle. Kuivat kasvinosat voi polttaa hallitusti. Jos olet epävarma käsittelystä, vie kasvijäte alueen jätekeskukselle ja varmista, että jäte käsitellään siellä oikein. »Pidä huolta, että kasvi ei leviä maa-aineksen mukana tai vesistön kautta. » Älä jaa haitallisten vieraslajien taimia muille!

MUISTA

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

MARTAT MUKANA

»Keväälle ja kesälle suunnitellut Marttojen vieraslajitapahtumat siirtyvät myöhempään ajankohtaan. »Martta-akatemiassa on tarjolla aiheeseen liittyviä opintoja.

Lisätietoja: www.martat.fi/viekas/

Japanintatar