Hyviä ja huonoja uutisia

Ympäristötekojen pitää olla helppoja toteuttaa, silloin niistä tulee osa arkea. Kierrätys on meillä hyvin järjestetty, ja jokainen pystyy lajittelemaan roskansa.

Marttaliitto toteutti Kestävän arjen kyselytutkimuksen nyt kolmannen kerran. Tuloksissa on sekä ilon että huolen aiheita.

SALKA ORIVUORI // KUVA SHUTTERSTOCK

Miten martat asennoituvat kestävään kehitykseen? Entä miten marttojen asenteet eroavat muun väestön asenteista?

Tätä selvitettiin Marttaliiton teettämässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin suomalaisten kuluttajien ja toisaalta marttojen asenteita ja käyttäytymistä ruokaan, kodinhoitoon, ympäristöön ja kierrättämiseen liittyen. Tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2017 ja 2019. ”Yksi maapallo riittää” on tuttu lause Marttojen kampanjoista. Tällä hetkellä ainoa maapallomme ei todellakaan riitä: tänä vuonna Suomessa vietettiin ylikulutuspäivää jo maaliskuun lopussa. Toisin sanoen tuona päivänä olemme laskennallisesti kuluttaneet osamme uusiutuvista luonnonvaroista tältä vuodelta.

Kestävä elämäntapa edellyttää marttataitoja: parsimista, korjaamista, lähiviljelyä, puutarhanhoitoa, leipomista, säilömistä. Me martat hallitsemme nämä konstit ja neuvomme niitä myös muille. Näin turvaamme osaltamme hyvän ja kestävän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville.

VAIN TARPEELLISTA Kotitalouksilla on erittäin suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kohtuullisuus kulutuksessa on arkinen teko ympäristön hyväksi.

Kestävä arki -kyselyn mukaan martat ottavat kestävän kehityksen huomioon kulutuskäyttäytymisessään useammin kuin suomalaiset keskimäärin. Ylipäätään ympäristöön liittyvissä asioissa martat uskovat yksilön vaikutusmahdollisuuksiin vahvemmin kuin muut kuluttajat.

Valtaosa kaikista kyselyyn vastanneista kertoi ostavansa vain tarpeellista, ei turhaa. Arjen rahankäyttöä ei kuitenkaan kovin aktiivisesti seurata. Vain pieni osa vastaajista etsii tietoa tuotteiden vastuullisuudesta.

Nuoremmat vastaajat ovat muita useammin arvioineet oman hiilijalanjälkensä kokoa hiilijalanjälkilaskurilla.

HYVÄ MAKU RATKAISEE Kasvispainotteinen ruokavalio on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta – ja tekee hyvää myös terveydelle. Kyse-

lytutkimuksen perusteella martat ovat kahden viime vuoden aikana vähentäneet lihansyöntiä enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Kun kysyttiin lihan osuudesta ruokavaliossa, martoista kaksi kolmesta ilmoittaa olevansa sekasyöjiä. Heistä joka kolmas syö lihaa vain harvoin.

Muissa kuluttajissa sekasyöjiä on kolme neljästä. Heistä vajaa viidennes syö lihaa vain harvoin.

Edellisiin tutkimuksiin verrattuna on harvoin lihaa syövien sekasyöjien osuus kasvanut selvästi ja muiden sekasyöjien osuus vähentynyt. Kasvissyöjiä on enemmän nuorten joukossa kuin muissa ikäryhmissä.

Ruokahävikin vähentämiseen osallistuvat sekä martat että muut kuluttajat tasavertaisesti. Hävikin tietoinen välttäminen on kannatettavaa. Kuitenkin ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevampaa vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä.

Hyvä maku on tärkein valintaperuste ruokaa ostettaessa. Erityisesti martoilla valintaperusteiksi nousevat myös kotimaisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys. Edullisuus on tärkeää erityisesti nuorille. Iäkkäät suosivat villikalaa ja perunoita sekä sesonkien mukaisia tuotteita enemmän kuin muut.

ENERGIA KIINNOSTAA MIEHIÄ Asuminen muodostaa Suomessa viidenneksen energian loppukäytöstä. Kotitalouksien valinnoilla on iso merkitys energiankulutuksen kokonaisuuden kannalta.

Valtaosa Marttaliiton kyselyyn vastanneista ottaa energiatehokkuuden huomioon hankkiessaan kodinkoneita. Energiankulutuksen vähentäminen kotitaloudessa on tuttua erityisesti martoille mutta myös muille kuluttajille. Sama koskee turhan vedenkulutuksen välttämistä.

Kyselyn tuloksissa näkyi kiinnostava ero sukupuolten välillä: Kaikissa muissa kohdissa naiset näyttivät olevan sitoutuneempia kestävän arjen tekoihin kuin miehet, mutta energiankulutuksen seuranta tekee poikkeuksen. Miehet seuraavat kodin energiankulutusta useammin kuin naiset. Tässäpä Martoille haaste: saada myös naiset aktivoitumaan kodin energiakysymyksissä!

Energian säästäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja jokaisen oman talouden kannalta. Se vähentää riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä ja myös Venäjältä tuotavasta energiasta.

Yksilön ja kotitalouden hiilijalanjäljen kannalta lentomatkustaminen on merkittävimpiä yksittäisiä kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Kyselyn perusteella vain harvat ovat vähentäneet lentämistä ympäristösyistä.

Liikenteessä energiaa voi säästää karsimalla sellaista matkustamista, joka ei ole välttämätöntä. Lyhyillä matkoilla auton voi korvata pyörällä ja kävelemisellä. Pitemmillä matkoilla kannattaa suosia joukkoliikennettä. Autoillessa polttoainetta voi säästää alentamalla ajonopeutta.

LUOTETAANKO MERKKEIHIN? Eräät tutkimuksen osa-alueet olivat kehittyneet hieman huonompaan suuntaan edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna. Sekä marttojen että muiden vastaajien joukossa on nyt vähemmän niitä, jotka suosivat A-energialuokkaan kuuluvia laitteita, kun hankkivat kodinkoneita. Lisäksi pesu- ja puhdistusaineista valitaan ympäristömerkittyjä tuotteita hieman aiempaa harvemmin.

On harmillista, että energiamerkintöjä ja ympäristömerkkejä ei hyödynnetä täysimittaisesti. Merkit ovat työkaluja, jotka helpottavat kestävien valintojen tekemistä.

On mahdollista, että kuluttajien luottamus jopa virallisiin ympäristömerkkeihin ja energiamerkintöihin on heikentynyt sen takia, että jotkin yritykset käyttävät epämääräisiä tai harhaanjohtavia ympäristöväittämiä. Yritysten tulisikin kertoa ympäristövaikutuksista avoimesti ja luotettavasti. Tarvitaan selkeitä pelisääntöjä ympäristöväitteille ja lisää resursseja markkinoinnin valvontaan.

VARAUDUTAAN VILJELYTAIDOILLA

Puutarhaharrastuksessa martat ovat muuta väestöä aktiivisempia. Martat suosivat kotimaisia kukkia ja kasveja pihoillaan ja kompostoivat. Vastaajat, jotka ottavat luonnon monimuotoisuuden huomioon puutarhassaan, suosivat luonnonmukaisia viljelylajeja, kasvattavat pölyttäjille tärkeitä kasveja ja torjuvat haitallisia vieraslajeja. Kotitarveviljelyn taidot ovat osa varautumista, ja marttojen avulla nämä taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävää vauhtia. Syitä ovat muun muassa ylikulutus, maankäytön muutokset ja ilmastonmuutos. Arjen tekoja monimuotoisuuden puolesta ovat kohtuullinen kulutus, kasvispohjaisen ruoan suosiminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Voimme myös lisätä luonnon monimuotoisuutta omalla pihalla tai parvekkeella.

KIERRÄTTÄMISESSÄ PARANTAMISEN VARAA Kyselyn mukaan suomalaiset kuluttajat ovat suhteellisen valveutuneita jätteiden lajittelijoita ja kierrättäjiä. Kuitenkin jäte- ja kierrätystilastojen valossa olemme vielä kaukana tavoitteista.

Ympäristötekojen pitää olla helppoja toteuttaa. Hyvä esimerkki on muovipakkausten lajittelu, joka on yleistynyt nopeasti.

ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA Äänestäminen on jokaiselle kansalaiselle keino päästä vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin ja laajoihin kehityslinjoihin. Kyselytutkimukseen vastanneista vain pieni osa ilmoitti, että ehdokkaan asenne ilmastonsuojeluun vaikuttaa heidän äänestyspäätöksiinsä. Nuoret vastaajat kuitenkin kertoivat muita useammin tämän vaikuttavan äänestyspäätöksiinsä.

KEINOT OVAT OLEMASSA Marttaliitto on toteuttanut Kestävän arjen kyselytutkimuksen vuosina 2017, 2019 ja 2021. Tänä aikana on tapahtunut vain pieniä muutoksia asenne- ja kulutustottumuksissa. Käyttäytyminen muuttuu, mutta hitaasti.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreimmat raportit kertovat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset etenevät jopa ennakoitua nopeammin. Emme ole vähentäneet päästöjä globaalisti niin paljon, kuin lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi. Tämän vuoksi päästövähennysten tahtia tulee kiristää. Jotta yksi maapallo riittäisi, tarvitaan sekä maailmalaajuisia toimia että kotitalouksien osallistumista.

Myönteistä on se, että tarvittavat keinot ilmastonmuutoksen hillintään on olemassa. Ne pitää vain ottaa käyttöön laajemmin ja nopeammin.

INFO

»Kestävä arki -tutkimuksen toteutti Marttaliitolle IROResearch Oy loppuvuodesta 2021. »Tutkimus toteutettiin web-kyselynä. Tutkimukseen vastasi 2 660 marttaa. Lisäksi IROResearch Oy:n valtakunnallisesta kuluttajapaneelista saatiin 1 000 vastaajan otos. »www.martat.fi/ajankohtaista/ kestava-arki-kyselytutkimus/

TAVOITTELEMISEN ARVOINEN TULEVAISUUS

Suomen kestävän kehityksen toimikunta on valmistellut vuosille 2022–2030 strategian, jossa hahmotellaan Suomen matkaa kohti tavoittelemisen arvoista tulevaisuutta. Tavoitteena on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Marttaliitto on toimikunnan jäsenenä osallistunut strategian laatimiseen, ja koko marttajärjestöllä on tärkeä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. https://kestavakehitys.fi

Lila 38 €

2 mukin pakkaus

www.martanpuoti.fi

Oranssi 38 €

2 mukin pakkaus

Lahjaksi tai itselle

Mukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan. Katso muut värit Martanpuodista.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO

Kor i ekoprin au ella

Luonnonmateriaaleilla värjääminen kiinnostaa nyt, kun synteettisille väriaineille etsitään ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Kuvan työssä orvokin muoto ja värit siirrettiin kankaalle. Myös krookuksen kukat jättävät kauniin värin. Älä käytä myrkyllisiä kasveja ainakaan lasten kanssa askarrellessa. Tämä ohje sopii vain kortteihin. Jos haluat pesua kestäviä kuvioita, kangas pitää esikäsitellä eli purettaa ja väri kiinnittää höyryttämällä.

TARVIKKEET

kukkia ja lehtiä kangasta (tai paperia) tasapäinen vasara, muovitasku, sanomalehti korttipohja ja liimaa

TEE NÄIN

1. Laita pöydälle sanomalehti suojaksi ja pehmikkeeksi. 2. Aseta sivusta auki leikattu muovitasku tai -pussi avattuna pöydälle. 3. Aseta painettava kangas muovin päälle. 4. Asettele kasvit kankaalle ”oikea puoli” kangasta vasten. Käännä muovitasku kiinni. 5. Naputtele varovasti vasaralla kasvin päältä niin, että solukko rikkoutuu ja väri irtoaa. 6. Ota kasvit pois ja anna työn kuivua. 7. Voit täydentää kuviota kirjomalla kangasta muliinilangalla tai maalamalla paperia akvarelliväreillä. Liimaa kangas (tai paperi) pohjapahville tai käytä kiinnittämiseen liimaharsoa.