Ruoka-apua perheille

Martat osallistuivat Anna lapselle lounas -kampanjaan keväällä.

MARIANNE HEIKKILÄ

Ruoka-avulle oli koronakevään aikana erityisen suuri tarve perheiden lomautusten, työttömyyden ja lapsiperheiden ahdingon lisäännyttyä. Avun tarvetta lisäsivät koulun ja varhaiskasvatuksen tuen väheneminen perheiden arjessa, digiosattomuus, yksinäisyys ja riskiryhmäläisten kotiin jäänti. Ruoka-avussa asioivien määrä kaksinkertaistui poikkeustilanteen aikana lähes kaikkialla Suomessa. Monet hakivat ruoka-apua ensimmäistä kertaa.

Järjestöt, seurakuntien diakoniatyö, kuntien sosiaaliapu sekä yritykset ja säätiöt käynnistivät nopealla aikataululla maaliskuussa ruoka-aputoimintaa tukevan Anna lapselle lounas -kampanjan. Toimintaa koordinoi Itla ja ruoan jakelusta vastasi Venner-kaupakassiketju. Mukana kampanjassa olivat Martat, Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Hope, Tradeka, Tiina ja Antti Herlinin säätiö sekä lukuisia suuryrityksiä.

Martat edistivät kotitalousneuvonnan mukaista periaatetta: kaikilla on oltava oikeus ravitsevaan ruokaan yhteiskunnallisesta asemasta, sosioekonomisesta taustasta ja asuinpaikkakunnasta riippumatta. Ravitsemuksellinen tasa-arvo, yhdessä syöminen ja ruoan valmistaminen lisääntyivät, kun ihmiset oppivat tekemään ruokaa edullisista, ravitsevista, maukkaista, ekologisista ja kaikkien saatavilla olevista raaka-aineista.

Kriisi osoitti mukana olleille toimijoille, että jokaisessa perheessä tulisi osata tehdä ravitsevaa ruokaa itse. Lämpimän ruoan saanti ei voi perustua pelkästään kouluruoalle.

Kampanjassa toimitettiin 5 838 ruokalaatikkoa, yhteensä 245 196 ateria-annosta, ympäri Suomea. Ruokalaatikko sisälsi yli 10 kiloa tuoreita raaka-aineita, kasviproteiineja ja kananmunia, oliiviöljyä, D-vitamiinia ja hedelmiä. Ruokaohjeiden ja e-kokkikurssin avulla neuvottiin, miten ravitsemuksesta pidetään huolta myös muuttuvassa tilanteessa. Sosiaalisin kriteerein valituilla perheillä oli lisäksi pääsy Vennerin Keittiössä-palvelun videoresepteihin.

Ruokaa toimitettiin viikoittain pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun sekä kertaluonteisesti Kokkolaan, Rovaniemelle, Mikkeliin, Kuopioon, Poriin, Kouvolaan ja Lahteen. Lisäksi Siun Sote Joensuusta sekä Sysmän kunta ostivat itse ruokalaatikoita.

Syksyn toiminta jatkuu tilannearvioinnin jälkeen. Ruoka-apu.fi-nettisivujen kautta jo 350 eri järjestön ja seurakunnan edustajaa voivat ilmoittaa ruoka-avusta.

Martat osallistuivat toiminnallaan yhteiskuntavastuuseen, joka on osa kriisinvalmiutta ja ennakointia lapsiperheiden arjen tukemisessa ja auttamisessa. Ruokaapu oli konkreettinen hyöty perheille ja samalla pitkäkestoinen investointi yhteiskunnan hyvinvointiin.

KIITOS

Marttaliitto ja osa marttapiireistä osallistuivat ensimmäistä kertaa ruoka-avun jakeluun valtakunnallisesti. Kiitos kaikille mukana olleille piireille: Itä-Hämeen Martat, Keski-Suomen Martat, Kymenlaakson Martat, Lapin Martat, Lounais-Suomen Martat, Pirkanmaan Martat, Pohjois-Pohjanmaan Martat ja Savon Martat sekä yhteistyökumppanit.

VAIKUTTAVUUSKYSELYN TULOKSIA:

» Itla teki kampanjasta vaikuttavuuskyselyn, johon vastasi 525 perhettä. Avun saajien mukaan ruokakassi oli vaikuttavaa, voimauttavaa ruoka-apua. »97,5 % koki vähintään jonkin verran hyötyä haastavassa elämäntilanteessa. »81 % perheistä oppi uutta. »64 % koki vähintään jonkin verran vaikutusta ruokailutottumuksiin. »67 % perheistä kiinnittää nyt edes hieman enemmän huomiota arkiruoan terveellisyyteen. »59 % perheistä otti vähintään yhden Venner-reseptin pysyvästi viikoittaiseen käyttöön. »44 % perheistä, jotka eivät aikaisemmin syöneet yhdessä, syövät yhdessä enemmän kuin ennen. »40 % perheistä, jotka eivät aiemmin kokanneet yhdessä, kokkaavat nyt yhdessä enemmän kuin ennen.

” Ihan huippu, hyvä, mahtava! Meidän 6-luokkalainen valmisti heti lounaan.” (Asiakaspalaute)