Eipä lotrata

Vesi maksaa – Suomessakin. Järkevä vedenkäyttö säästää euroja.

SIRPA MUSTONEN

Puheet veden säästämisestä saattavat turhauttaa suomalaisia. Miksi muka vedenkulutusta pitäisi vähentää? Meillähän on tuhannet järvet ja loputtomasti vettä!

Vedenkäytön todellisiin kustannuksiin on kiinnitetty liian vähän huomiota. Lähes ilmaisena pidetylle käyttövedelle alkaa kertyä hintaa, kun sitä jalostetaan juomakelpoiseksi. Pumppaaminen ja veden käsittely sekä jakaminen kuluttavat energiaa. Jätevesien käsittely se vasta kallista onkin. Myös lämmin käyttövesi maksaa: Jos otat 15 minuutin suihkun päivittäin, maksaa se noin 450 euroa vuodessa. Jos suihkuvisiitti kestää 5 minuuttia, kustannukset jäävät noin 150 euroon.

Miellyttävä suihkuhetki edellyttää, että vesi on mukavan lämpöistä. Vesi lämmitetään yleensä samalla energialla kuin rakennus muutenkin. Kyseessä on merkittävä energiantarve, sillä jopa 30 prosenttia lämmityslaskusta hupenee käyttöveden lämmitykseen. Tätä faktaa ei tunneta kovin hyvin. Vettä kannattaa siis säästää, ja erityisesti lämmintä vettä kannattaa käyttää järkevästi.

TEKNIIKKA TULEE APUUN

Suomalaisessa kodissa kuluu vettä keskimäärin yli 110 litraa henkeä kohti vuorokaudessa. Vedenkulutus vaihtelee paljon talouksittain: kolmessa neljäsosassa kotitalouksia vedenkulutus on 50–150 litraa henkeä kohti. Rikkinäinen WC-istuin tai tiputteleva hana voivat moninkertaistaa kulutuksen.

Peseytyminen ja WC:n huuhtelu ovat suurimmat vedennielijät. Suihkun ja vessan lisäksi vettä tarvitaan pesukoneissa, ruoanlaitossa ja siivoamisessa.

Huhtikuussa julkistetun tutkimustiedon mukaan vedenkulutus suomalaisissa kotitalouksissa on laskusuunnassa varhaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Suotuisan kehityksen taustalla ovat pääasiassa fiksut tekniset ratkaisut. Lisäksi osa kuluttajista on järkevöittänyt vedenkäyttötapojaan.

Kulutusta ovat vähentäneet muun muassa veden virtaamaa pienentävä teknologia sekä vettä säästävät suihkupäät, hanat ja kodinkoneet. Tehokas keino on myös kulutukseen perustava laskutus, joka pienentää vedenkulutusta jopa 20 prosenttia.

INFO

Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Motivassa.

LISÄTIETOA

www.motiva.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2020/fiksu_tekniikka_on_vahentanyt_veden_kulutusta_suomessa.15173.news

ORAS

Vedenkulutus on laskusuunnassa suomalaisissa kotitalouksissa. Tekniikka on kehittynyt, ja osa kuluttajista on muuttanut vedenkäyttötapojaan.

POIMITUT

»Suomalaisessa kodissa kulutetaan vettä keskimäärin yli 110 litraa per henkilö vuorokaudessa. »Jopa 30 prosenttia kodin lämmityslaskusta menee käyttöveden lämmitykseen. »Noin neljännes suomalaisen käyttämästä vedestä menee vessasta alas. »Pyykinpesussa kuluu enemmän rahaa veteen kuin sähköön.

VESIVIISAUTTA

SUIHKUN KESTO Suihku on kodin suurin vesijuoppo. Kiinnitä huomiota suihkussa käytettyyn aikaan. Jos viivyt 10 minuuttia suihkussa, joka vie 12 litraa minuutissa, kulutat 120 litraa vettä. Siitä noin 60 prosenttia on lämmintä vettä. Käytä vettä kasteluun ja huuhteluun. Sulje hana saippuoinnin ja hiusten pesun ajaksi.

SUIHKULAITE Suihkulaitteiden tyypillä ja kunnolla on iso rooli vedenkulutuksessa. Nykynormien mukaisen suihkun virtaama on 12 litraa minuutissa. Säästömalleissa virtaama on vain 8–9 litraa minuutissa. Vanhat suihkut ja isot kattosuihkut laskevat vettä läpi jopa 18–20 litraa minuutissa . SAUNAVESI Saunassa käytetty vesi voi maksaa enemmän kuin kiukaan lämmitykseen kuluva sähkö. Sähköstä on totuttu maksamaan kulutuksen mukaan, joten osaamme kiinnittää huomiota sähkön kulutukseen. Sähkösaunaa pidetään suurena energiasyöppönä, jota lämmitetään säästeliäästi. Kuitenkin myös suihkun käyttö saunassa kuluttaa merkittävästi vettä ja energiaa sen lämmittämiseen. Saunojien vedenkulutus voi maksaa jopa enemmän kuin saunan lämmittäminen.

PESUALLAS Älä juoksuta turhaan vettä pesualtaalla. Sulje hana, kun harjaat hampaita, saippuoit käsiä tai ajat partaa höylällä. Vesi on tarpeen vain huuhteluvaiheessa.

WC-PÖNTTÖ WC:n vetäminen kuluttaa jopa 6 litraa vettä. Keskivertosuomalainen käy vessassa 5–7 kertaa päivässä, joten pöntöstä voi päivässä hulahtaa noin 40 litraa vettä ja vuodessa keskimäärin 20 000 litraa henkeä kohti. Käytännössä noin neljännes suomalaisen käyttämästä vedestä menee vessasta alas. Tavallinen yhdellä nupilla varustettu wc-istuin käyttää noin 6 litraa vettä yhteen huuhtelukertaan. Vanhanmallinen 1970-luvulta peräisin oleva istuin vie vettä 9 litraa kerralla. Uusimmat, kaksoisnupilliset säästömallit käyttävät isompaan huuhteluun 4 litraa ja pieneen huuhteluun 2 litraa vettä.

TISKI Käsin tiskaaminen kuluttaa 50–150 litraa vettä. Uusimmat astianpesukoneet kuluttavat yhdellä pesukerralla noin 10–12 litraa vettä, säästöohjelmilla jopa alle 10 litraa pesukerralla. Sähköä yhteen pesukertaan menee noin 1 kilowattitunti. Hieman vanhempi tiskikone käyttää yhdellä pesukerralla 15–20 litraa vettä. Pahinta tuhlausta on, kun astiat pestään ja huuhdellaan juoksevalla vedellä. Konetiskaus jopa hieman vanhemmalla tiskikoneella säästää vettä ja energiaa ja on taloudellisempaa kuin käsin tiskaaminen.

PESUKONE Vaikka pesukone käyttää vain kylmää vettä, kuluu pyykinpesussa enemmän rahaa veteen kuin sähköön. Uudet pyykinpesukoneet kuluttavat vettä noin 60 litraa pesukerralla. Yhden koneellisen sähkö maksaa noin 10 senttiä ja vesi 16 senttiä. Vanhat, esimerkiksi 1980-luvun konemallit, käyttävät pesukertaan vettä yli kaksinkertaisesti, noin 130 litraa. Uudet koneet kuluttavat energiaa reilun kilowattitunnin yhteen pesukertaan, vanhat jopa puolet enemmän.

TIPPUU, VUOTAA, LORISEE Lorina on tuhlauksen merkki. Olemattomalta tuntuva vuoto hanassa tai wc-pöntössä voi käydä kalliiksi. Pienikin vuoto aiheuttaa vuodessa satojen eurojen kustannukset, ja reilusti vuotava wc-istuin viedä jopa tuhansia euroja. Jos hana tiputtelee tai vessanpönttö lorisee omia aikojaan, älä jää odottelemaan, vaan korjauta vuodot heti.

MARTTAENERGIA ESIIN

Marttailuviikolla saalistetaan energiasyöppöjä.

Marttailuviikkoa vietetään tänä vuonna yhtä aikaa valtakunnallisen Energiansäästöviikon kanssa 5.–11.10. Viikon aikana saalistamme energiasyöppöjä niin kotona kuin töissäkin. Tehdään marttailu näkyväksi ja pukeudutaan martta-t-paitoihin tai muihin martta-asuihin, missä liikummekin!

VIRITTÄYDY MUKAAN

- Varaa kalenteriin oman yhdistyksen energiansäästöaiheinen marttailta. Ohjeet ja aineistot löydät martat.fi-sivuilta, yhdistyskanavalta. Nyt suunnittelemaan! - Marttapiireissä järjestetään energiansäästöviikon tapahtumia. Porukalla mukaan!

SALKA ORIVUORI

Marttojen tavoitteena on, että kaikki järjestömme toiminta on resurssiviisasta. Osana tätä tavoitetta selvitimme Marttaliiton toiminnan hiilijalanjäljen vuodelta 2019. Tulosten pohjalta pystymme tekemään käytännön päätöksiä hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Apuna käytettiin järjestöjen hiilijalanjäljen laskuria, joka on tehty osana Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston toteuttamaa ja Sitran rahoittamaa Hiilifiksu järjestö -hanketta. Laskurilla havainnollistetaan, mistä osa-alueista järjestön hiilijalanjälki koostuu.

Marttaliiton vuoden 2019 hiilijalanjäljen merkittävimmät osa-alueet olivat painotuotteet, matkustus ja toimistotilan läm

- Ilmoita marttayhdistyksesi, marttapiirisi tai työpaikkasi mukaan energiansäästöviikolle osoitteessa www.energiansäästöviikko.fi. Saat sähköpostiin ajankohtaiset vinkit viikon viettoon.

SÄKENÖIVÄT SISÄLLÖT

- Wattimaisteri saapuu marttailtaan! Pääset selvittämään oman sähkönkäyttäjän profiilisi ja opit pienentämään sähkönkulutuksen hiilijalanjälkeä. Wattimaisteri on kotitalouksille suunnattu kampanja, jossa ovat mukana Motiva ja alueelliset energianeuvojat. - Energiajärkeä joka kotiin -aineisto osoitteessa martat.fi. - Energiavartti-peli kisaillaan vaikka työmitys. Lentomatkat muodostivat suuren osan päästöistä, vaikka lentoja oli lukumääräisesti huomattavasti vähemmän kuin muita matkoja. Myös painotuotteiden osuus hiilijalanjäljestä oli merkittävä.

Juhlavuoden suurin yleisötapahtuma, Marttatori, ei ollut laskennassa mukana, koska sen toteuttamiseen liittyviä päästöjä ei voitu arvioida käyttämällämme laskurilla.

Tänä vuonna matkustaminen työasioissa on vähentynyt koronapandemian vuoksi, joten matkojen osuus hiilijalanjäljestä on aiempaa pienempi. Syksyllä tehdään linjaukset, kuinka vähennämme Marttaliiton toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pitkällä aikavälillä. paikan kahvitunnilla. Peli kestää 15–30 minuuttia ja kannustaa muokkaamaan toimintatapoja kestävään ja ilmastoystävälliseen suuntaan. Katso: www.energiansäästöviikko.fi

VIRTAA VERKOSTA

- Webinaari Martta-akatemiassa tiistaina 6.10., mukana asiantuntijat Motivasta ja Marttaliitosta. - Facebook-live torstaina 8.10. - Energiajärkeä-verkko-opinnot Martta

PAINOTUOTTEET JA MATKAT KASVATTAVAT MARTTALIITON HIILIJALANJÄLKEÄ

akatemiassa elokuusta lähtien.