Lehtiä, tähtiä ja liikennevaloja

Miksi pakkausmerkinnät? -hankkeen päätösseminaarissa puhuttiin trendeistä ja tulevaisuudesta. Verkkokaupan kasvu haastaa myös pakkaukset ja pakkausmerkinnät.

MAIJA SOLJANLAHTI

ULKONÄÖLLÄ ON MERKITYSTÄ

Miksi pakkausmerkinnät? -päätösseminaarissa Heli Nykänen Makery Oy:stä puhui pakkauksen ulkonäön merkityksestä ostopäätökseen. Pakkauksella tuote voi erottautua kilpailijoista ja olla trendikäs. – Vain mielikuvitus on rajana, mutta pakolliset pakkausmerkinnät eivät saa jäädä hankalasti havaittaviksi muun ulkonäön vuoksi, hän sanoi.

Tämän hetken pakkaustrendit ovat ekologisuus, kestävyys, nostalgia, selkeys, luonnollisuus ja neutraalit tai voimakkaat värit.

Tulevaisuudessa saatamme saada ravintoarvotiedot pakkauksen etupuolelle niin sanotuilla liikennevaloilla, jotka antavat tietoa elintarvikkeen terveellisyydestä. Merkintä on jo käytössä joissakin Euroopan maissa, mutta siitä ei ole vielä yhtenäistä käytäntöä. – Suomalainen Sydänmerkki on yksinkertaisempi esitystapa terveellisen ruoan valintaan, huomautti Nykänen.

Kuluttajat toivovat helposti ymmärrettäviä lajittelumerkintöjä pakkauksiin ja kierrätysastioihin. Näihin Heli Nykänen lupasi selkeyttä tulevina vuosina.

LUOMUA MYÖS RAVINTOLASTA

Jaana Elo Luomuliitosta iloitsi siitä, että EU:n lehtimerkin tunnettuus oli noussut kuluttajien keskuudessa. Hän muistutti, että Suomessa jo noin 600 ravintolaa ja 650 lounasruokalaa tarjoavat luomuraaka-aineista valmistettuja aterioita. – Luomua-tähtien avulla erottaa luotettavasti ammattikeittiön, joka tarjoaa luomua. Tunnuksessa on 1–3 tähteä, jotka kertovat luomun käyttömäärän, kertoo Elo.

UUDEN EDESSÄ

Korona-aika vei kuluttajat verkko-ostoksille. Pakkausmerkinnät ja tuotetiedot näkyvät verkkokaupoissa eri tavoin eri palveluissa. Päätösseminaarissa asiantuntijat pohtivat, miten verkkokauppa vastaa kuluttajan, tuottajan ja viranomaisen tarpeisiin merkintöjen osalta.

Se tiedetään, että aniharva haluaa käyttää aikaa ja viihtyä virtuaalisessa ruokakaupassa. Tekoälyä hyödyntäviä toimintoja otettaisiin mieluusti käyttöön. Olisiko esimerkiksi mahdollista tehdä tuotevalintoja, jotka sopivat omien terveystietojen kanssa?

Pakkaukset ja pakkausmerkinnät ovat uuden edessä, jos ruokaa ostetaan yhä enemmän verkkokaupasta. Ostosrutiinit voidaan tehdä helpoiksi, mutta uutuustuotteiden pääsy ostoskoriin saattaa olla haastavaa. Verkkokauppa voisi tuoda viihdettä ja vinkkejä ruokien käyttöön, avata ruokajärjestelmää läpinäkyvämmäksi ja helpottaa kestävien valintojen tekemistä.

EU:n luomutunnus eli Eurolehti

LUOMUMERKKI TUNNETAAN

Korona-aika muutti ostoksilla käymistä, ja tämä saattaa näkyä pakkausmerkintöjen lukemisessa.

Kuluttajat lukevat nyt pakkausmerkintöjä hieman vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Parhaiten tunnetaan kotimaisuutta kuvaavat merkit.

Nämä tiedot selviävät pakkausmerkintöjen kuluttajatutkimuksesta, jonka Kantar TNS Agri teki Marttaliiton toimeksiannosta huhtikuussa 2021. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019. Tutkimusten välisenä aikana eniten kasvoi EU:n lehtimerkin tunnettuus.

Pakkausmerkinnöistä kuluttajat lukevat erityisesti tietoja, jotka koskevat ainesosia, alkuperämaata, kotimaisuutta, ravintosisältöä ja sokerin sekä suolan määrää. Kuitupitoisuuden, kalorien ja valmistajatietojen lukeminen oli puolestaan laskenut kahdessa vuodessa.

Naiset lukevat pakkausmerkintöjä enemmän kuin miehet, ja lapsiperheet hieman aktiivisemmin kuin lapsettomat. Merkintöjen lukeminen kasvaa koulutusasteen noustessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa merkintöjä luetaan heikommin kuin muualla maassa.

Kaiken kaikkiaan pakkausmerkintöjen lukeminen laski 7 % vuoden 2019 tuloksiin verrattuna. Ainakin osaksi syynä saattavat olla korona-ajan aiheuttamat muutokset ostokäyttäytymiseen. – Ruoan ostamisessa oli siirtymää nettikauppoihin, jossa pakkausmerkintöjen lukeminen poikkeaa totutusta, eivätkä kaikki tiedot välttämättä ole kuluttajien saatavissa nettikaupoista, sanoo tutkimusjohtaja Pasi Saarnivaara Kantarilta. – On todennäköistä, että kuluttajat ostivat ennestään tuttuja tuotteita, eikä heräteostoksia uusien tuotteiden osalta tehty niin usein. Myös kaupoissa käytetty ostosaika lyheni, kun noudatettiin viranomaisohjeita.

Tutkimuksessa selvitettiin 13 merkin tunnettuutta. Eniten oli kasvanut EU:n lehtimerkin tunnettuus (+12 %) ja eniten heikentynyt Leppäkerttumerkin tunnettuus (–9 %).

Parhaiten kuluttajat tuntevat Sirkkalehti-, Hyvää Suomesta-, Sydän-, Reilu Kauppa- ja EU:n lehtimerkin. Vanhemmat naiset tunnistavat parhaiten eri merkit ja vanhemmat miehet huonoiten. Nuoret naiset tuntevat muita paremmin Reilu Kauppa-, Sydän- ja lehtimerkin. Merkit vaikuttavat eniten yli 50-vuotiaiden naisten ostopäätöksiin ja vähiten 31–50-vuotiaiden miesten ostopäätöksiin. – Kotimaisuuteen viittaavat merkit ovat kasvattaneet tunnettuuttaan. Korona-aikana kotimaisuus on meille entistä tärkeämpi arvo. Se nähdään osana huoltovarmuutta ja varautumista kriisitilanteissa, kommentoi Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen tuloksia.

Kuluttajista 68 % ilmoittaa kotimaisuuden vaikuttavan ostopäätöksiinsä. – Monet asiat vaikuttavat ostopäätökseen: arvot, tottumukset, tavat ja hinta esimerkiksi. Pakkausmerkinnät auttavat näiden asioiden puntaroimisessa, toteaa Tuovinen.

HANNA VIITA

INFO

Miksi pakkausmerkinnät? -hankkeessa 2019–2021 - edistettiin päiväys-, ravintosisältö- ja alkuperämaamerkintöjen sekä Luomu- ja EU-laatujärjestelmien mukaisten merkkien tuntemusta ja kuluttajien kiinnostusta niitä kohtaan - lisättiin tietoa merkintöjen tarkoituksesta - autettiin kuluttajia löytämään itselleen sopivia tuotteita.

Mukana olivat Marttaliitto, Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto Yhdistys. Hankkeen rahoitti Ruokavirasto.

AIHEESTA LISÄÄ

www.miksipakkausmerkinnat.fi martat.fi/pakkausmerkintojen-kuluttajatutkimus/ Hankkeen päätösseminaarin tallenne YouTuben MartatTv:ssä: https://bit. ly/2TW05ub

Mikä on ylikulutuspäivä?

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 29.7. Tuona päivänä kaikkien ihmisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki ylitti laskennallisesti maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa koko vuoden luonnonvarat. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin jo huhtikuussa. Elämme siis suuren osan vuotta luonnonvarojen osalta velaksi.

Luonnonvarojen ylikulutus on merkittävimpiä syitä luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen taustalla. Suomalaisen materiaalinen jalanjälki on vuodessa noin 40 tonnia henkeä kohden, kun kestävä taso olisi 6–8 tonnia. Materiaalinen jalanjälki vaihtelee yksilöiden mukaan. Esimerkiksi tulotaso vaikuttaa merkittävästi kulutukseen. Kulutuksen kohtuullisuutta voi arvioida vertaamalla omaa kulutustaan kohtuullisen kulutuksen viitebudjetteihin (martat.fi/elamisen-hiilijalanjalki/).

Ylikulutus näkyy Suomessa esimerkiksi metsäluonnon köyhtymisenä. Suuri osa haitoista on kuitenkin ulkoistettu muihin maihin. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuotanto aiheuttaa ympäristöhaittoja muualla maailmassa, samoin monien kulutushyödykkeittemme valmistus.

SALKA ORIVUORI

KULUTUKSEN KOHTUULLISTAMISEN AVAIMET: • harkitse • korjaa • kierrätä