Kevennä kemikaalikuormaa: Tekstiilit

KEVENNÄ KEMIKAALIKUORMAA:

TEKSTIILIT

Osa tekstiilien tuotannossa käytetyistä kemikaaleista voi olla haitallisia terveydelle ja ympäristölle. Valmiissa tuotteessa saattaa olla jäämiä valmistusprosessista, tai kemikaaleja, joita on käytetty tekstiilin viimeistelyssä.

SALKA ORIVUORI // KUVA SHUTTERSTOCK

Yhden vaatekilon tuotantoon voi kulua kolme kiloa kemikaaleja.

Tekstiilien tuotannossa kuluu runsaasti kemikaaleja. Niitä käytetään esimerkiksi valkaisuun, värjäykseen ja viimeistelyyn. Yhden vaatekilon tuotantoon voi kulua kolme kiloa kemikaaleja. Osa niistä voi olla haitallisia terveydelle ja ympäristölle.

Valtaosa kemikaaleista ei toki päädy itse tuotteeseen. Valmiissa tekstiilissä saattaa kuitenkin olla jäämiä tuotantoprosessista, tai kemikaaleja, joita on käytetty tekstiilin viimeistelyssä.

Paras tapa pienentää tekstiileistä tulevaa kemikaalikuormaa on vähentää uusien tekstiilien ostamista, suosia käytettyä ja pitää tuotteet mahdollisimman pitkään käytössä.

JÄTEVESIÄ, TORJUNTA-AINEITA, MIKROMUOVIA

Tekstiilien tuotanto aiheuttaa jopa 20 prosenttia maailman teollisista jätevesipäästöistä. Jätevedet sisältävät valkaisu- ja väriaineita, happoja ja mustetta. Jos jätevesien käsittely on puutteellista, voi osa niistä huuhtoutua suoraan vesistöihin tai muutoin päätyä pilaamaan juomavesiä ja ympäristöä.

Puuvillan viljelyssä käytetään lannoitteita ja tuholaismyrkkyjä, jotka vaikuttavat myös luontoon ja ihmisten terveyteen. Arviolta 16 prosenttia maailmassa käytettävistä tuholaismyrkyistä kuluu puuvillan kasvatuksessa. Toisinaan työntekijät käsittelevät torjunta-aineita viljelmillä ilman riittäviä suojavarusteita ja altistuvat myrkyille.

Tekstiilikuitujen tuotannosta ylivoimaisesti suurin osa on polyesteria. Sen ja monien muiden tekokuitujen raaka-aineet ovat öljypohjaisia, eli peräisin fossiilisista luonnonvaroista. Käytännössä ne ovat muovia, ja niistä irtoaa pidettäessä sekä pesussa mikromuovia. Mikromuovit voivat päätyä ravintoketjun mukana lopulta ihmisten elimistöön. Mikromuovissa itsessään voi olla haitallisia kemikaaleja. Lisäksi muovihiukkasiin voi sitoutua ympäristöstä haitallisia kemikaaleja, jotka nekin kulkeutuvat ravintoketjun mukana ihmiseen. Tutkimuksissa mikromuovia on löydetty ihmisen verestä. On havaittu, että mikromuovi voi kulkeutua jopa istukan läpi sikiöön.

VINKIT ARKEEN

•Harkitse, tarvitsetko uutta vaatetta. Paras ekoteko on lisätä vaatteiden käyttökertoja ja pidentää käyttöikää. •Valitse mieluummin yksi laadukas vaate kuin monta huonoa. •Suosi käytettyä. •Suosi ympäristömerkittyjä tekstiilejä (Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki) sekä luomu- ja Reilun kaupan puuvillaa. •Vältä tekstiilejä, jotka on käsitelty kemikaalilla esimerkiksi tahroja hylkiviksi tai hajuttomina pysyviksi. •Vältä tekstiilejä, joissa on pehmeitä muoviosia, kuten muovipintaisia kuviointeja t-paidoissa. Ne saattavat sisältää muovin pehmennysaineita.

HUOLLA OIKEIN

•Älä pese turhaan. Joskus tuuletus ja tahranpoisto riittävät. •Noudata hoito-ohjeita. •Valitse oikea pesuaine ja annostele ohjeen mukaan. Huuhteluainetta ei välttämättä tarvita. •Pese lähelle ihoa tulevat uudet tekstiilit ennen käyttöä.

Juttu liittyy Arjen kemikaalit- aineistoon, joka on julkaistu Martan koti & keittiö -sarjassa. Marttapiirit järjestävät aiheeseen liittyviä ketjukoulutuksia tänä vuonna.

Kodin tunnelmaa.

Emäntälehden 1/1957 kansikuva otettiin tässä tuvassa.