Martan lakitieto: Mitä tarkoittaa aviovarallisuus?

MITÄ TARKOITTAA AVIOVARALLISUUS?

Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, elleivät he ole toisin sopineet avioehdossa. TUULA RAINTO, LAKIASIAINTOIMISTO AMOS www.amoslaki.fi

Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu puolisoiden varojen ja velkojen erillisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa henkilökohtaisesti omiin nimiin hankkimansa omaisuuden ja vastaa myös omista veloistaan. Tästä seuraa nimiperiaate: puolisoista se, jonka nimiin omaisuus on hankittu, on omaisuuden omistaja.

Nimiperiaatteesta huolimatta aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, elleivät puolisot ole toisin sopineet avioehdossa. Näin ollen avio-oikeuden vallitessa molemmilla puolisoilla on avioliiton päättyessä oikeus puoleen (1/2) yhteisen omaisuuden yhteenlasketusta arvosta. Avioliitto päättyy aina joko puolison kuolemaan tai avioeroon.

Keskeisiin periaatteisiin aviovarallisuusjärjestelmässä kuuluu omaisuuden erillisyys, velkojen erillisyys sekä laaja sopimusvapaus. Avioliiton myötä puolisoiden omistaman omaisuuden omistussuhteet eivät siis muutu ja avioliitossa vallitsee omistuksen erillisyys.

KUINKA AVIOEHTO VAIKUTTAA?

Avioliiton päätyttyä avio-oikeus toteutuu omaisuuden osituksessa. Ositus tehdään silloin, kun aviopuolisoilla ei ole ollut avioehtoa. Avio-oikeus voidaan poistaa avioehtosopimuksella ja tietyn omaisuuden osalta myös lahjakirjan ehdolla tai testamenttimääräyksellä, jossa on todettu, ettei lahjan- tai testamentinsaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta lahjaan.

Aviopuolisoiden aviovarallisuussuhde siis puretaan puolisoiden välisessä omaisuuden osituksessa. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen, eli heillä on esimerkiksi ollut kokonaan poissulkeva avioehto, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu.

OMAISUUS KARTOITETAAN OSITUKSESSA

Avioliiton päätyttyä kummankin puolison omaisuus kartoitetaan ja luetteloidaan osituksessa. Tämän jälkeen tehdään osituslaskelma, josta selviää kummankin puolison avio-osa.

Enemmän omistavan puolison tulee antaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Se, mitä omaisuutta tasinkona siirretään vähemmän omistavalle, on sovittavissa puolisoiden kesken.

JOSKUS TARVITAAN PESÄNJAKAJAA

Sopimusvapaus on puolisoiden keskinäisessä suhteessa hyvin laaja. Puolisot voivat sopia keskenään, miten ositus tehdään. Tällöin laaditaan ositussopimus.

Riitaiseksi muodostuvassa osituksessa voidaan käyttää erillistä pesänjakajaa, jonka määräämistä toinen tai molemmat puolisot voivat hakea käräjäoikeudesta. On hyvä muistaa, että pesänjakaja perii työstään palkkion.

VALLINTARAJOITUS SUOJAA ASUMISTA

Avioliittolaissa puolison asumisen suojaksi on säädetty vallintarajoitusjärjestelmä. Vallintarajoitus tarkoittaa sitä, että omistajan määräysvaltaa esineeseen ja siitä määräämiseen on rajoitettu.

Avioliitossa olevan henkilön omistama asunto, jota käytetään avioparin yhteisenä asuntona, on vallintarajoituksen alainen. Aviopuoliso ei siis saa esimerkiksi myydä heidän yhteisenä kotinaan käyttämäänsä asuntoa ilman toisen aviopuolison suostumusta, vaikka omistaisikin asunnon yksin.

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saavat martat aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.

Tuula Rainto