Laitetaan komposti talvikuntoon

LAITETAAN KOMPOSTI

TALVIKUNTOON

Ennen lumen ja pakkasten tuloa on aika tarkistaa kompostin tila. Syksyllä on myös otollinen aika kokeilla multatehtailua puiden lehtiä kompostoimalla. TIINA IKONEN // KUVAT RITVA TUOMI

1

Kompostoinnissa työ maksaa itsensä takaisin lukuisina hyötyinä: Keittiön ja pihan jätteet muuttuvat ravinteikkaaksi mullaksi. Jätteitä ei tarvitse kuljettaa kotipihaa kauemmaksi. Mullan ja lannoitteiden ostotarve vähenee ja jätehuoltomaksut pienenevät.

Kompostin voi perustaa elintarvikejätteille, puutarhajätteille tai lehdille.

Komposti on pieneliöiden työmaa. Hajotustyöhön ne tarvitsevat jätteen lisäksi sopivasti happea, ravinteita ja kosteutta.

Kompostimultaa parempaa maanparannusainetta ei olekaan. Kun sitä sekoitetaan puutarhamultaan, kasvit ja pieneliöt viihtyvät, ja tarhuri saa kiitokseksi kauniita kukkia ja suuren sadon.

2

NÄIN HUOLLAT:

ELINTARVIKEJÄTTEEN KOMPOSTORI

»Tee kompostoriin tilaa jätteille ennen talven tuloa. Tyhjennä kompostorista alin, hyvin maatunut kerros. Jälkikompostoi sitä vielä talven ajan toisessa kompostorissa tai kompostikehikossa. Levitä valmis kompostimulta keväällä puutarhaan. »Jätä vähintään 1/4 tuoreinta jätettä kompostoriin ”siemeneksi”. Näin kompostoituminen jatkuu tauotta. »Varmista, että talvellakin on helppo viedä keittiöjätteet kompostoriin. Varaa kuivaa seosainetta riittävästi kannelliseen ja säänkestävään astiaan kompostorin lähelle. Toimivaa kompostoria voi tyhjentää myös talviaikaan leudolla säällä.

JÄÄTYIKÖ KOMPOSTI? EI HÄTÄÄ!

»Komposti jäätyy usein talvella, eikä siitä ole haittaa kompostoitumiselle. Voit laittaa biojätettä myös jäätyneeseen kompostoriin. Muista lisätä myös seosainetta riittävästi. Jos kompostori täyttyy, jätteet laitetaan seka- tai biojäteen keräykseen. »Komposti sulaa viimeistään keväällä, kun sää lämpenee. Sulaminen nopeutuu, kun kompostia sekoitetaan ja kompostorin kantta pidetään raollaan. »Umpijäätyneen kompostorin sisälle voi laittaa kuumalla vedellä täytetyn kanisterin. Täyteen kompostoriin voi kaataa 10 litraa kuumaa vettä. »Seuraa kompostin sulamista. Sekoita kompostia ja lisää tarvittaessa seosainetta.

NÄIN EHKÄISET JÄÄTYMISTÄ

»Tarkista, onko kompostori oikean kokoinen. Nelihenkisen perheen käyttöön riittää 200–300 litran kokoinen säiliö. Liian suuri kompostori jäätyy helposti ja liian pieneen eivät mahdu koko talven jätteet. »Jätä syystyhjennyksen yhteydessä kompostoriin jätettä. »Tarkista lämpöeristeiden kunto. »Säädä ilmastointiaukkoja pienemmälle. »Älä aukaise, sekoita tai tyhjennä kompostoria turhaan. »Täytä kompostoria säännöllisesti ja vie kerralla riittävästi jätettä. Kolme kiloa biojätettä viikossa riittää yleensä pitämään kompostoinnin käynnissä talvella. »Kasaa kompostorin ympärille lunta lisäeristeeksi. »Laita kompostorin sisälle, kompostimassan päälle, eristelevy lisäeristeeksi. »Kun on tiedossa kovaa pakkasta, laita kompostoriin kuumalla vedellä täytetty kanisteri. Vaihda jäähtynyt vesi kuumaan.

3

1 Syksyllä kasvinjätteitä kertyy erityisen paljon. Rotille kelpaamattomien ainesten käsittely on huoletonta. 2 Päivi Lumiaro saksii perennojen ja maustekasvien varret harvaan kehikkoon. Keväällä varret pääsevät jälkikompostiin ilmavoittamaan talousjätteitä. 3 Reipas kuivikkeiden käyttö ja viikoittainen möyhennys pitävät Lumiarojen kompostorin sulana läpi talven.

PUUTARHAKOMPOSTI

»Puutarhakomposti sekoitetaan huolellisesti. Käännä reunalla olevat ainekset, jotka hajoavat hitaammin, kompostin keskelle. Tarkista kompostin kosteus ja lisää tarvittaessa vettä ja kompostiherätettä. Jos komposti on hyvin märkä, lisää joukkoon kuivaa puutarhajätettä. Älä käännä kuumaa kompostia, koska se hidastaa kompostoitumista ja aiheuttaa ravinteiden haihtumista.

VALMISTA LEHTIKOMPOSTI

Tarvikkeet

»kompostori tai kompostikehikko (koko n. 1 m³) »oksahaketta tai salaojaputkia »puiden lehtiä »kanankakkarakeita 1 litra/kottikärryllinen lehtiä »vettä monta kastelukannullista »puutarhamultaa (vanhoja lehtikasoja tai savimaata) tai kompostia (raakaa tai puolikypsää)

Kokoa kerroksittain

1. Alimmaiseksi 10 cm:n kerros oksahaketta (tai kaksi salaojaputkea rinnakkain). 2. Hakkeen päälle 10 cm:n kerros puiden lehtiä. 3. Lehtien päälle 2–3 lapiollista multaa. 4. Seuraavaksi 10 cm:n kerros puiden lehtiä. 5. Ripottele lehtien päälle 1 litra kanankakkarakeita. 6. Kastele vedellä (1–2 kastelukannullista). 7. Aloita uudelleen kohdasta 2. Jatka niin kauan, kuin aineksia riittää. 8. Laita päällimmäiseksi 20 cm:n kerros puiden lehtiä. 9. Peitä kasa muovilla, jonka helmat ovat irti maasta. Muovi pysyy paikoillaan kahdella narulla, joiden päihin solmitaan kivet. Asettele narut kompostorin yli.

»Käännä komposti, kun se on sulanut keväällä. Lisää tarvittaessa vettä. Käännä toisen kerran elokuussa. Syksyllä kompostimassan pitäisi olla jo melko hyvin maatunutta. Voit levittää sitä esimerkiksi kasvimaalle maanparannusaineeksi tai laittaa keväällä marja- ja koristepensaiden juurelle katteeksi.

Tee lehtimultaa jätesäkeissä »Laita 100 litran jätesäkki lähes täyteen puunlehtiä. Lehtien seassa saa olla myös karkeampaa pihan haravointijätettä tai oksasilppua. »Sekoita 10 litraa vettä ja 1 litra kananlantarakeita 10 litraan vettä. Kun rakeet ovat liuenneet, kaada lantavesi jätesäkkiin. Sulje säkki. »Tee säkkiin reikiä sukkapuikolla ilmankierron parantamiseksi. »Vie säkit suojaan sateelta ja auringonpaahteelta. »Kääntele ja sekoittele säkkiä kompostoitumisen edetessä. Lisää tarvittaessa vettä. »Koivunlehdet muuttuvat mullaksi jo vuodessa.

Tyhjennä kuivakäymälä »Tyhjennä kuivakäymälä ja jälkikompostoi jätettä vähintään vuosi. Kompostointiaika alkaa, kun kompostiin ei enää lisätä tuoretta jätettä. Talven aikana komposti jäätyy ja samalla hygienisoituu. »Käymäläjätekompostista ei saa valua nesteitä maaperään, eli kompostin pohjan on oltava umpinainen. Tavallinen puutahrakomposti sopii myös käymäläjätteen kompostointiin, kun pohjan tiivistää esimerkiksi muovilla. Kompostin päälle on hyvä laittaa lisäksi kansi tai muovi, että liikaa sadevettä ei valu kompostiin. »Käytä multa ensisijaisesti koristekasveille. Täysin kypsää kompostimultaa voi laittaa myös hyötykasveille.

Kuivia lehtiä ja kariketta on kätevää haravoida vähän kerrallaan suoraan kuivikeastiaan.

Komposti tuottaa muhevaa multaa. Kaksilokeroisen jälkikompostikehikon toista puolta täytetään ja toista käytetään, eli toiselle puolelle tyhjennetään kompostoreja jälkikompostointiin ja toisella puolella on valmista multaa.

Mitä tehdään pilaantuneille omenoille?

»Toukkaiset, muumiotautiset ja pilaantuneet omenat voi kompostoida jyrsijä suojatussa kompostorissa. Voit laittaa omenat ämpäriin ja murskata ne tasakärkisellä lapiolla. Murska laitetaan kompostoriin kerroksittain kuivan seosaineen kanssa. »Omenat maatuvat, ja myös muumiotaudin itiöt tuhoutuvat kompostointiprosessissa. Maan päälle tai puuhun jätetyissä muumioituneissa omenissa tauti säilyy ja leviää, koska kokonaiset muumiohedelmät eivät hajoa maan pinnalla. »Jäteasemat ottavat vastaan muumiotautisia ja pilaantuneita omenoita.

Aloita multatehtailu!

»Perehdy asiaan, hanki asianmukaiset välineet ja aloita kompostointi. Markkinoilta löytyy useita erilaisia kompostorimalleja, ja kompostorin voi myös rakentaa itse. Kompostorin lisäksi tarvitset hyvää seosainetta eli kuiviketta ja sekoituskepin. »Keittiöjätteelle tarvitaan jyrsijäsuojattu ja lämpöeristetty kompostori. Puutarhajätettä voi kompostoida myös avokompostissa, mutta taajamassa sillekin on hyvä varata vähintään kehikko. »Tarkista alueelliset ohjeet kuntasi jätehuoltomääräyksistä ennen toimeen ryhtymistä.

ESIMERKKI

Näin kompostoi nelihenkinen, omakotitalossa asuva perhe, jolla on noin 800 neliön puutarhatontti: »200–300 litran lämpökompostorissa kompostoidaan elintarvikejäte ympäri vuoden. »1 200 litran lautarakenteisessa kompostorissa kompostoidaan puutarhajäte ja jälkikompostoidaan elintarvikekomposti. Kompostori on jaettu väliseinällä kahteen osaan. Kompostori on varustettu pohjaverkolla ja kannella, eikä kompostorissa ole yli 7 mm:n rakoja. »Puiden ja pensaiden leikkuuoksat haketetaan itse ja käytetään kompostin seosaineena ja katteena puutarhassa. »Syksyllä puiden lehdet silputaan nurmikolle ruohonleikkurilla. Osa lehdistä sekoitetaan kasvimaahan. Jonkin verran lehtiä kompostoidaan puutarhakompostissa. »Tarvittaessa puiden lehtiä viedään jätekeskukseen yhdessä naapurin kanssa.

Syömäkelvottomat omenat maatuvat pohjaverkolla varustetussa säiliössä leh- tien kanssa. Maatumista voi nopeuttaa pilkkomalla hedelmät. Lapio on välttämätön kompostorien tyhjentämisessä, talikko taas lyömätön jälkikompostin kasaamisessa.

OUTI TYNYS

Riku ja Päivi Lumiaron espoolaispihassa on varattu viisi paikkaa erilaisten eloperäisten ainesten käsittelyyn. Ruokajätteelle 860 neliön tontilla on kaksi kevyesti eristettyä lämpökompostoria. Syömäkelvottomat omenat Riku nakkaa lämpöeristämättömään ja pohjaverkolla varustettuun säiliöön, jossa ne maatuvat puiden lehtien kanssa.

Perennojen varret ja muun pihasta kertyvän aineksen Riku läjittää metalliseen kehikkoon odottamaan myöhempää käsittelyä. – Harvassa kehikossa ei riitä kosteutta ja typpeä maatumiseen, joten se on vain paikka kasvinjätteiden välivarastointiin, Riku perustelee.

Kehikon ja kompostorit Riku tyhjentää toukokuussa ja vie ainekset jälkikompostoitumaan puukehikkoon. Hän kasaa erilaisia aineksia kerros kerros kerrokselta. Ilmavaa, monipuolisista aineksista koostuvaa kasaa ei tarvitse kääntää kertaakaan jälkikompostoinnin aikana. – Kasa alkaa puskuttaa ja lämmetä saman tien. Tuotos muistuttaa multaa jo syksyllä, mutta meillä on mullalle tarvetta vasta keväällä.

Keittiökompostori saa puolestaan perusteellisen möyhennyksen viikoittain. Muuten kostea jäte tiivistyy hapettomaksi ja haisevaksi massaksi ja maatuminen tyssää.

Kääntämisen ja myös kuivikkeen ansiosta keittiökompostori pysyy talvellakin sulana. Kuivikkeeksi Riku haravoi pihalta lehtiä ja neulasia sekä hyödyntää myös sahanpurua. Hiilipitoisen ja ilmavuutta tuovan kuivikkeen merkitystä ei voi Rikun mielestä liiaksi korostaa kostean ja typpipitoisen keittiöjätteiden kompostoinnissa. Kuivikeastialle on hänen mielestään vain yksi oikea paikka: kompostorin vieressä. Muuten seosaineen määrä jää helposti liian vähäiseksi ja kompostointi menee pieleen.

Käytännölliset tilat ja tarvikkeet tekevät eloperäisten jätteiden kierrättämisestä siistiä ja sujuvaa. – Kompostointi on tosi kivaa puuhaa, joka sujuu helposti ja omalla painollaan, Rikun kuvailee.

Kaiken kruunaa kompostoinnin tuotos – kuutio muhevaa multaa vuosittain ja upea kasvu.

FM Riku Lumiaro on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija.