Kotitalousneuvonta

Kahden poikkeusvuoden jälkeen neuvonnassa palattiin normaaliin tilanteeseen. Asiakkaiden kohtaaminen oli jälleen mahdollista, joten suurin osa neuvonnasta tehtiin lähineuvontana. Etätoiminta on kuitenkin löytänyt paikkansa ja sen muotoja kehitetään jatkossakin. Neuvontaa oli tarjolla eri kohderyhmille: kaikille kiinnostuneille suunnattuna avoimena neuvontana, jäsenille tarkoitettuna neuvontana ja erityistä tukea tarvitseville kohdennettuna neuvontana.

Neuvonnan ulkoinen arviointi valmistui. Arvioinnin ja laatujärjestelmän kehittämistyön toteutti Owal Group Oy. Arviointi tuotti toimenpidesuositukset, ja arvioinnin tulosten perusteella kehitettiin laatujärjestelmä.

Marttojen kotitalousneuvonta vahvisti osaltaan yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja hyvää oloa. Neuvonnassa toteutuivat kohtaamiset, yhdessä tekeminen, vaikuttaminen ja kampanjointi kestävien elämäntapojen, taloudellisen osaamisen ja yhdenvertaisuuden puolesta. Neuvonta tarjosi yhteisen tekemisen paikkoja ruoan, kodinhoidon, kotipuutarhan ja luonnontuotteiden ympärillä. Asiakkaiden kanssa pohdittiin kestävään arkeen, pihan hoitoon, asumiseen, kuluttamiseen ja kodinhoitoon liittyviä kestäviä tekoja.

Marttapiireissä ja -yhdistyksissä järjestettiin kursseja ja tapahtumia, jotka liittyivät kestäviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin, arjen kemikaaleihin, kohtuulliseen kuluttamiseen, vastuullisten tekstiilien kuluttamiseen, asumiseen ja puutarhaan. Marttaliitossa kestävän arjen ja yhdenvertaisuuden teemoja pidettiin esillä eri kanavien viestintänostoissa, neuvonta-aineistoissa, mediahaastatteluissa ja vaikuttamistyössä.

Arjen hallintaan ja kestävään arkeen liittyvät piirien neuvontapalvelut tavoittivat yhteensä noin 90 000 henkilöä. Neuvonnan podcastit sekä Facebookin ja Instagramin livelähetykset tavoittivat yli 566 000 henkilöä. Kursseilta kerättiin välittömästi palaute. Sen mukaan osallistujista 88,3 % oppi uusia asioita, 91,4 % koki toiminnan hyödylliseksi, 95,9 % koki, että toiminnassa kaikki olivat yhdenvertaisia ja 96 % suosittelisi toimintaa muille.

Kokonaisarvosana toiminnasta oli 4,64 asteikolla 1–5. Myös ulkoisen arvioinnin yhteydes- sä teetetyn asiakaskyselyn mukaan Marttojen toiminta nähtiin myönteisessä valossa. Lähes kaikki voisivat osallistua kurssille uudestaan ja suosittelisivat kursseja mielellään myös muille. Asiakkailla oli positiivinen kokemus kurssien toteutuksesta. Kurssien koettiin vastanneen hyvin odotuksia ja tarpeita. Kurssien laatuun, henkilökuntaan, sisältöön, vuorovaikutukseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät väitteet arvioitiin myönteisesti. Kurssit nähtiin hyödyllisinä ja opettavaisina. Valtaosan mielestä kurssit kasvattivat luottamusta omaan osaamiseen ja tarjosivat uusia oppeja sekä materiaaleja myöhempään käyttöön. Noin puolet palautteen antaneista vastasi, että kurssilla on vaikutusta heidän tai heidän perheensä ruokatottumuksiin (50 %) tai toimintaan arjessa (52 %). Lähikursseille osallistuneilla oli hieman positiivisemmat kokemukset vuorovaikutuksen sujuvuudesta kurssin vetäjän kanssa sekä kurssin hyödyllisyydestä, kuin etäkursseille osallistuneilla. Toivottiin lisää kursseja, jotka liittyvät varautumiseen, omavaraisuuteen ja kriisitilanteisiin valmistautumiseen. Lisäksi toivottiin

Luontokoti-hankkeessa kotoutujat tutustuvat suomalaiseen lähiluontoon. enemmän ruokakursseja sekä lapsille, nuorille ja ikääntyneille suunnattuja kursseja.

Marttojen valtakunnallinen puhelin ja chat-neuvonta tukivat ihmisiä arjen pulmatilanteissa. Kysy martalta -chatissa vastattiin 567 kysymykseen, ja 82 % oli tyytyväisiä saamaansa vastaukseen. Chatin rinnalla toimi kevytbot, jonka kautta voi löytää yleisiin kysymyksiin vastauksia silloin, kun chat ei ole auki. Valtakunnallisessa puhelinneuvonnassa vastattiin 1 321 puheluun.

Kuluttajien kysymyksiin vastattiin sähköpostilla ja sosiaalisen median kanavissa. Neuvonta oli esillä sosiaalisessa mediassa ja Martat-sovellus tarjosi uuden kanavan neuvonnalle. Yhteistyö median kanssa edisti kotitaloustaitoja koskevaa viestintää.

Martat.fi-sivujen Marttakoulusta löytyi käytännön ratkaisuja moneen arjen tilanteeseen. Marttakoulussa oli katselukertoja yhteensä 3,4 miljoonaa. Palautteen antajista 78 % löysi etsimänsä tiedon tai pääsi tiedonhaussa eteenpäin.

Tehtiin lukuisia mielipidekirjoituksia ja blogeja, jotka liittyivät kestävään arkeen, yhdenvertaisuuteen, kohtuulliseen kuluttamiseen ja talouteen. Kestävästi arjessa -podcastia tuotettiin 7 jaksoa, joista yksi Hävikkifoorumi-hankkeen rahoituksella. Jaksoissa oli vie- railijoita keskustelemassa ajankohtaisista neuvonnan aiheista.

Marttaliiton ja -piirien asiantuntijat antoivat kotitalousneuvontaan liittyviä haastatteluja medialle ja vierailivat yhteistyökumppaneiden podcasteissa. Haastattelujen aiheissa korostuivat edullinen kotiruoka sekä energiaja raha-asiat. Marttaliitto tuotti neuvontaan ja marttapalveluihin liittyvää neuvonta- ja viestintäaineistoa piirien työn tueksi.

Kest V Arki

Marttojen kotitalousneuvonta tarjosi tietoa ja käytännön ratkaisuja kestävän arjen valintoihin. Marttapiireissä ja -yhdistyksissä järjestettiin kohtuulliseen kulutukseen, kestävään ruokaan, asumiseen ja puutarhaan liittyviä kursseja ja tapahtumia (mm. Makua mausteilla, Kasviskeittiöstä kaikille, Monta tapaa leipoa, Arjen kemikaalit, Energiajärkeä, Kaunis ja kestävä kotipiha, Kasvata ruokaa viljelylaatikossa, Puutarhamarjat, Kotitarveviljely). Valtakunnallinen Kaikille hyville tyypeille -tietoisku liittyi vuoden teemaan, yhdenvertaisuuteen ja kohtaamiseen.

Ruoka- ja ravitsemusneuvonnassa kannustettiin ihmisiä lisäämään kasvisten, erityisesti juuresten ja palkokasvien, käyttöä, samoin kuin kotimaisen kalan ja luonnonantimien käyttöä. Martat edistivät taitojen oppimista, itse tekemistä ja kehopositiivisuutta. Yhteistyössä Gummeruksen kanssa julkaistiin Martat – Leivontakirja. Pauligin kanssa tehtiin yhteistyötä mausteisiin liittyvässä neuvonnassa ja S-ryhmän kanssa lasten ruokakurssiyhteistyötä.

Kotipuutarhaneuvonnassa pidettiin esillä omavaraisuutta tukevaa kotitarveviljelyä osana ruokaturvaa. Marttailuviikolla neuvonnan aiheena oli viljelylaatikon perustaminen, käyttö ja hoito. Marttojen sienipäivänä ja sieniviikolla marttapiirit järjestivät yhdessä sienimarttojen kanssa tapahtumia ja neuvontaa. Martat jatkoivat aineistoyhteistyötä Arktisten Aromien kanssa, yhteisiä sieniretkiä Suomen Ladun kanssa sekä aineisto- ja viestintäyhteistyötä Biolanin kanssa. Marttakouluun lisättiin puutarhasisältöä. Martat olivat Puutarhaliiton Avoimet puutarhat -tapahtuman yhteistyökumppani. Vapaaehtoisia puutarhamarttoja koulutettiin.

Allergia-, iho- ja astmaliiton sekä Kuluttajaliiton kanssa toteutettiin Arjen kemikaalit -selvitys ja webinaari. Kuluttajaliiton ja Ympäristömerkintä Suomen kanssa tehtiin viherpesuun ja ympäristöväittämiin liittyvää viestintä- ja vaikuttamisyhteistyötä. Energianeuvonta oli vahvasti esillä. Ympäristömarttojen lukupiiri jatkui.

Marttaliitto osallistui viestinnällisiin kampanjoihin (mm. Ekopaasto, Energiansäästöviikko, Astetta alemmas, Hävikkiviikko, Itämeripäivä, Kotimaisen ruoan päivä, Global Money Week, Ravitsemusviikko, Edunvalvontavaltuutus Omissa käsissä, kehitysyhteistyön kampanjat sekä lukuisat ilmasto- ja ympäristökampanjat).

Marttaliitto oli mukana monissa kestävään ruokaan, ilmastoon ja kuluttamiseen liittyvis-

Kotitalousneuvonta

sä tapahtumissa sekä osallistui moniin työryhmiin (Katso: Kumppanuudet ja edustukset).

Marttaliitto osallistui kestävyyteen liittyviin tutkimushankkeisiin (Palkokasvit osana kestävää ruokajärjestelmää ja terveellistä elämää/Leg4Life, Biodiful, DeCarbonHome, New packaging solutions for people, planet and business/Package-Heroes, SmartDairy sekä Taloussosiaalityö lapsiperheissä).

Marttaliiton asiantuntijat osallistuivat IFHE:n maailmankonferenssiin Atlantassa ja pitivät neuvontaan liittyviä esityksiä. Marttaliiton edustaja avasi kongressin puheenvuorolla Hyvinvointia kaikille, kestävyyttä maapallolle.

Omatoiminen Varautuminen

Varautumistyöhön liittyen Marttaliitto osallistui KOVA-toimikuntaan ja Turvallisuuskomitean järjestöverkostoon. Yhteistyötä tehtiin Maa- ja kotitalousnaisten, Naisten valmiusliiton, Väestönsuojelusäätiön, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Marttaliiton edustajat pitivät luentoja Maanpuolustuskursseilla. Työryhmissä nostettiin esiin varautumista arjen, ympäristön muutosten ja sopeutumisen näkökulmista.

Pohjois-Karjalan Martat kehittivät Mystery

Box -selviytymispelin, jonka tavoitteena on syventää osallistujan ymmärrystä varautumisesta ja edistää hänen valmiuksiaan toimia poikkeustilanteissa.

Muotoiltiin järjestön varautumisen suunnitelmaa ja roolia sekä tuotettiin materiaalia vuoden 2023 neuvontaa varten, jolloin teemana on varautuminen.

Kotitarveviljely, luonnontuotteet ja taloudellinen varautuminen ovat tärkeitä varautumisen sisältöjä marttajärjestössä. Myös kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät teemat tukevat varautumista yhteiskunnallisella tasolla. Käynnistettiin Luontokoti-hanke yhteistyössä Monihelin kanssa. Hanke tarjosi maahan muuttaneille mahdollisuuksia tutustua lähiluontoon, luonnontuotteisiin ja kotipuutarhaviljelyyn. Samalla vahvistettiin sosiaalista kanssakäymistä muiden toimijoiden, kuten marttojen, kanssa.

Osallistuttiin Digi- ja väestötietoviraston koordinoimaan Omissa käsissä -viestintäkampanjaan, joka liittyy edunvalvontavaltuutukseen.

Lapset Ja Lapsiperheet

Marttapiirit ja -yhdistykset järjestivät lapsille Pikkukokki-kursseja, karjalaisten perinneleivonnaisten kursseja ja S-ryhmän tukemia

Ässäkokki-kursseja. Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminta edisti pikkulapsiperheiden asemaa. Vuoden 2021 kotimaan keräys ja jäsenmaksun yhteydessä tehdyt lahjoitukset tekivät osaltaan mahdolliseksi kohdentaa kotitalousneuvontaa ja arjen apua lapsille ja lapsiperheille, jotka olivat tuen tarpeessa. Liitto osallistui eri järjestöjen yhteisiin kampanjoihin, jotka koskivat lapsiperheiden asioita (Lapsen oikeuksien viikon viestintäkampanja, Leikkipäivä-verkosto, Vanhemmuuden päivän kampanja, Vauvan päivä). Martat olivat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kohtaamispaikkaverkostossa, Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen oikeuksien sopimus -viestintäverkostossa ja Turun yliopiston Taloussosiaalityö lapsiperheessä -hankkeen kehittäjäryhmässä.

Marttaliitto ja -piirit edistivät lapsiperheiden ja ikäihmisten arjen hallintaa ja talousosaamista kumppaneinaan Takuusäätiö, Into ja Mieli ry:n Ylva-hanke. Rikostaustaisten arjen ja asumisen tukea vahvistettiin. Yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton ja Takuusäätiön kanssa tuotettiin Vauvaperheen talousaineistoja.

Junnukokki-hankkeessa tuotettiin aineistoa kerhojen ohjaajille.

Kohdennettu Neuvonta

Arki Sujuvaksi

Kursseilla vahvistettiin osallistujien arjen hallinnan taitoja ja sosiaalisia taitoja. Toiminnan toteutuksessa ja ryhmien koossa palattiin lähemmäs koronaa edeltävää aikaa. Rahoittajalle tehtiin marttapiirien välisiä muutoshakemuksia toiminnan ja rahoituksen käytön varmistamiseksi. Arki sujuvaksi -kursseja toteutettiin kaikissa marttapiireissä. Marttaliitto pilotoi ja testasi yhdessä kohderyhmän nuorten kanssa tuloksellisuusmittareita. Sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet saavutettiin ja suurelta osin ylitettiin. Arki sujuvaksi -toimintaa toteutettiin pienissä ryhmissä, kotikäynneillä ja yksilöohjauksena, pääosin lähitapaamisina ja etä- kerroilla täydennettyinä. Peruskurssien lisäksi osallistujat suorittivat 62,5 opintopistettä ja 25 hygieniapassia.

Toimintaan osallistui 2 353 henkilöä, kurssikertoja oli 896 ja osallistumiskertoja 5 144. Piirien alueellisia yhteistyötahoja oli 127. Valtakunnallisista kumppaneista tärkeimpiä olivat Rikosseuraamuslaitos ja Into ry. Yhteistyö koulutuksessa, viestinnässä ja vaikuttamisessa tiivistyi.

Twitterissä @arkisujuvaksi-tilillä oli 2 177 seuraajaa.

Marttaliitto oli mukana valtakunnallisessa STEA:n tuloksellisuusraportoinnin pilotoinnissa vuosina 2021–22.

Arki sujuvaksi -toimintaa rahoitti sosiaalija terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

Junnukokki

Hankkeessa tuotettiin lasten kokkikerhon ohjaajille aineisto, joka tukee ruokakasvatusta ja lasten kotitalousneuvontaa. Laadittiin Junnukokkitutkinto; oppimispolku, joka ottaa huomioon eri taitotasot ja jonka myötä lapsi innostuu oppimaan lisää. Marttapiirien ammattilaiset järjestävät jatkossa koulutusta, joka tukee vapaaehtoisten toimintaa lasten parissa. Koulutusta varten tuotettiin koulutusmateriaalia. Uudistettiin Martat.fi:n Junnukokki-sivusto, joka on suunnattu lasten kokkikerhojen ohjaajille. Hanketta tuki Alli Paasikiven säätiö.

Kest V T Talouspolut

Talousneuvonnan kolmivuotinen kehittämishanke Kestävät talouspolut (STEA) aloitti toimintansa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Takuusäätiön kanssa. Taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ovat hankkeen ydinkohderyhmä. Sisältöalueet ovat tiedonkeruu ja tiedon tuottaminen, kokeilu ja kehittäminen sekä viestintä ja vaikuttaminen.

Hankerahoituksen käyttötarkoituksena on kohderyhmän taloudellisen toimintakyvyn, arjen ja talouden hallinnan sekä osallisuuden vahvistaminen. Tämä tapahtuu järjestämällä lähi- ja verkkokohtaamisia sekä kehittämällä uusia ekososiaalisen talousneuvonnan toimintatapoja ja välineitä sekä moniammatillista palvelupolkua. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

Kehittämishankkeessa oli mukana 2 marttapiiriä (Keski- ja Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa). Kummassakin piirissä pidettiin neuvontakokeilusarjat, joissa testattiin ekososiaalisen talousneuvonnan neuvontamateriaaleja muun muassa luontolähtöisesti. Neuvontakokeiluja oli 8 ja osallistujia 22. Piirien kurssitoiminnan tueksi solmittiin uusia yhteistyökumppanuuksia.

Lisäksi hankehenkilökunta piti 8 neuvonnallista tilaisuutta, joihin osallistui 55 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä ja 32 ammattilaista. Kumppaneina neuvontakokeiluissa olivat muun muassa Chydenius/Taloussosiaalityö, Pelastakaa lapset ry, Soite Aikuissosiaalityö, SPR:n nuorten turvatalot ja Suoja-Pirtti.

Hankehenkilökunta kouluttautui Erätauko-keskusteluohjaajiksi. Pidettiin 4 Erätauko-keskustelua eri sidosryhmille.

Hankkeessa järjestettiin Takuusäätiön talouden ajankohtaispäivä, jonka aiheena oli taloudellinen hyvinvointi ja eriarvoisuus kestävyysmurroksessa. Päivään osallistui 271 asiantuntijaa. Asiantuntijapuheenvuoroja pitivät hankkeen ohjausryhmän jäsenet.

Vantaan yhteisen pöydän kanssa aloitettiin yhteistyötä vuodelle 2023. Turun yliopiston tutkijaryhmän kanssa neuvoteltiin verkkoneuvontamateriaalista, jonka aiheena on ihmisarvoisen elämän viitebudjetit. Yhteistyö toteutetaan vuonna 2023.

Hanketiimi julkaisi 6 blogikirjoitusta, josta 1 tehtiin yhteistyössä Sininauhasäätiön kanssa. Mediaosumia lehdissä (mm. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat) oli 17. Osallistuttiin asiantuntijana kahteen webinaariin, joiden järjestäjinä olivat S-pankki ja Kauppalehden markkinaraati. Tuotettiin sisältöä Marttaliiton ja Takuusäätiön some-kanaviin sekä Martat-sovellukseen. Tehtiin tiedonkeruuta ja solmittiin kumppanuuksia tulevia vuosia silmälläpitäen, esimerkiksi kohderyhmien tavoittamiseksi. Kertomusvuonna ei saavutettu kaikkia määrällisiä tavoitteita, mutta hyvän pohjatyön ansiosta tavoittavuus paranee vuonna 2023.

Luontokoti

Luontokoti-hanke (2022–2024) toteutetaan yhdessä Moniheli ry:n kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa kotoutujia suomalaiseen lähiluontoon, luonnontuotteisiin ja kotipuutarhaviljelyyn. Hanke luo osallisuuden tunnetta, laajentaa osallistujien elämänpiiriä ja vahvistaa sosiaalista kanssakäymistä oman alueen muiden toimijoiden, kuten marttojen, kanssa. Hanke tukee monikulttuuri- ja maahanmuuttajataustaisia järjestöjä kehittämään toimintaansa luonto- ja ympäristönäkökulmasta ja tarjoaa niille keinoja lisätä jäsentensä hyvinvointia luonnonantimien tuntemisen ja puutarhaviljelyn välityksellä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat yksittäisten maahanmuuttajien lisäksi maahanmuuttaja- ja monikulttuuriyhdistykset. Toissijaisena kohderyhmänä ovat vapaaehtoiset martat kaksisuuntaisen kotouttamisen hengessä.

Hankkeessa oli mukana 4 marttapiiriä (Lounais- Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala). Lisäksi hanketyöntekijät järjestivät toimintaa Uudenmaan alueella. Kurssipäiviä toteutettiin yhteensä 24. Lisäksi järjestettiin 2 kaikille avointa tapahtumaa sekä vapaaehtoisille martoille suunnattu verkkokoulutus. Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 335 henkilöä. Lehti- ja blogikirjoituksia tuotettiin 4. Tulokset suhteessa tavoitteisiin olivat hyvät, ainoastaan vapaaehtoisten määrä jäi pieneksi. Jatkossa keskitytään rekrytoinnin onnistumiseen. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

Lapsiperheiden Arjen Tukeminen

Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnassa tuettiin pikkulapsiperheiden arkea ja hyvinvointia kotitalousneuvonnalla. Kotitalousasiantuntijat pitivät kaikissa marttapiireissä ruoanvalmistuskursseja ja luentoja lapsiperheille. Neuvonnallisia kotikäyntejä tehtiin erityistä tukea tarvitseviin perheisiin. Toimintaa toteutettiin pääasiassa lähineuvontana. Kursseja, luentoja ja kotikäyntejä toteutettiin yhteensä 213 ja osallistujia tavoitettiin 2 092. Joukkoneuvontatilaisuuksia, kuten neuvontapisteitä lapsiperhetapahtumissa, toteutettiin 17. Niissä tavoitettiin yli 1 400 henkilöä. Kohderyhmää tavoitettiin laajasti myös sähköisissä kanavissa. Toteutettiin 2 verkkoluentoa (Hyvä kysymys) ja pidettiin puheenvuoro Vauvapysäkki-webinaarissa (ETKL). Tuotettiin sisältöjä Martat.fi:hin ja Martat-sovellukseen. Mielipidekirjoituksia, mediahaastatteluja ja lehtiartikkeleita tuotettiin 7. Marttojen Kestävä arki -blogissa julkaistiin 6 kirjoitusta ja yhteistyökumppaneiden kanavissa 5 kannanottoa. Twitter-seuraajia @lapsiperhearki-tilillä oli 1 524.

Yhteistyökumppaneita oli 65: kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, perhekeskuksia, seurakuntia ja järjestöjä. Talousneuvonnassa yhteistyötä tiivistettiin Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Yhteistyötä jatkettiin muun muassa Miessakit ry:n ja Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa. Martat osallistuivat lapsiperhepalvelujen ja valtakunnallisen perhekeskustoiminnan kehittämiseen muun muassa Perheet keskiöön! -hankkeessa.

Marttaliitto koordinoi toimintaa valtakunnallisesti. Toimintaa rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.

MAKUMATKA KARJALAAN

Marttapiirien kotitalousasiantuntijat toteuttivat Karjalaisia leivonnaisia -kursseja. Kursseja pidettiin kaikissa piireissä yhteensä 21 ja niissä oli yhteensä 201 osallistujaa. Kursseja pidettiin suunniteltua enemmän omarahoitusosuudella. Lisäksi pidetiin Instagram-live karjalanpiirakoiden tekemisestä. Hanketta rahoitti Karjalan Kulttuurirahasto.

Monimuotoinen Kotipiha

Monimuotoinen kotipiha, Kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa (2021–2022)

-hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta luonnon ja kotipihan monimuotoisuudesta ja merkityksestä. Hankeen toteuttivat Marttaliitto, 3 marttapiiriä (Etelä-Häme, Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala) ja vapaaehtoiset. Hankkeessa järjestettiin 87 tapahtumaa. Koulutuksiin, pilottipihatoimintaan, tapahtumiin ja opintoihin osallistui yhteensä 3 147 henkilöä. Lisäksi viestinnän, sosiaalisen median ja verkkosivujen kautta tavoitettiin kymmeniätuhansia ihmisiä. Toiminta herätti kiinnostusta ja tavoiteindikaattorit saavutettiin. Hanke oli merkityksellinen myös puutarhaneuvonnan kehittämiselle. Tuotettuja aineistoja ja tuloksia voidaan hyödyntää kotipuutarhaneuvonnassa, ja Monimuotoinen kotipiha -harrastajaopinto jää toistuvaksi Marttaopinnoksi. Hanketta koordinoi Marttaliitto, yhteistyötahoina hanketta toteuttavat piirit, marttayhdistykset, Hyötykasviyhdistys, Puutarhaliitto ja alueelliset puutarhayhdistykset. Marttojen ja yhteistyökumppaneiden vapaaehtoiset olivat tärkeitä tiedon levittämisessä. Toiminta oli kaikille avointa. Hankkeeseen myönnettiin ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraista avustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Viekas Life

Suspack

SusPack-hanke toteutettiin EU:n Erasmus+ -ohjelmassa. Koulutusta pilotoitiin yhteistyössä Marttaliiton, PTR:n ja italialaisen kuluttajaliiton ADOC:in kesken. 20 suomalaista ja italialaista kuluttajaa tutustui tuoretuote- ja takeaway-elintarvikepakkausten kestävyyteen ympäristön, kuluttajien ja yritysten näkökulmasta. Lisäksi Marttaliitto viesti kestävistä ruokapakkauksista sosiaalisen median kanavissa, osallistui hankkeen loppuseminaariin ja tuotti suomenkielistä opetusmateriaalia.

Viekas LIFE (2018–2023) -vieraslajihanke on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Martat välittävät tietoa, verkostoituvat paikkakuntansa muiden toimijoiden kanssa, järjestävät marttailtoja ja muita tapahtumia sekä opastavat vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan liittyvissä asioissa. Tavoitteena on, että kotipuutarhoissa kasvavat jättiputket, jättipalsamit ja keltamajavankaalit tunnistetaan ja hävitetään, ja että haitallisten lajien tilalle istutetaan haitattomia. Martapiirit toteuttivat 24 alueellista luentoa, joissa oli yhteensä 299 osallistujaa. Vinkkejä viisaisiin kasvivalintoihin ja kotipihan hoitoon -koulutukseen osallistui 33 puutarhamarttaa. Vapaaehtoiset järjestivät 69 vieraslajitilaisuutta, joissa oli yhteensä 1 288 osallistujaa. Martta-akatemian Vieraslajit-verkkokurssilla oli 177 osallistujaa. Chat-neuvontaa vieraslajeista järjestettiin 15 kertaa ja Martat-lehden Viekas-artikkelisarjaa jatkettiin, aiheena Viisaat kasvivalinnat (6). Tehtiin viestintää sosiaalisessa mediassa ja sisältöä Martat-sovellukseen sekä Martat.fi:n vieraslajisivuille. Toiminta on lisännyt suomalaisten vieraslajitietoutta ja vähentänyt haitallisten vieraslajien levittämistä Suomessa. Hanketta hallinnoi Suomen Luonnonsuojeluliitto kumppaneinaan Marttaliitto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Jyväskylän kaupunki, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus ja Riihimäen kaupunki. Osa rahoituksesta tulee EU:n LIFE-ympäristöohjelmasta.

Ss Kokki

Martat järjestivät 8–12-vuotiaille Ässäkokki-kursseja, joilla tehtiin kasvispainotteista ruokaa, leivottiin ja tutustuttiin satokausiajatteluun. Yhteistyössä S-ryhmän kanssa järjestettiin 103 kurssia, joille osallistui 815 lasta. Heistä 712 oli mukana ensimmäistä kertaa. Lisäksi pidettiin 5 Instagram-liveä: Ruissipsit ja hernehummus (Marttaliitto), Ylihelpot kalapullat (Marttaliitto), Nopeat tortillapizzat (Pohjois-Karjalan Martat), Marjainen kerrospirtelö, (Marttaliitto) ja Puolukka-kinuskikääretorttu (Lounais-Suomen Martat). Yhteistyö jatkuu vuosina 2023 ja 2024.