Järjestötoiminta

Yhdistysten toiminta aktivoitui koronapandemian jälkeen. Järjestön jäsenmäärä jatkoi laskuaan ja oli vuoden lopussa 38 500. Uusia jäseniä liittyi enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta oli edelleen vähemmän kuin ennen koronaa. Jäseniä erosi enemmän kuin vuonna 2021. Eronneita oli kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2020 ja sitä edeltävinä vuosina.

Marttayhdistyksiä lakkautettiin noin kaksinkertainen määrä tyypilliseen vuoteen verrattuna ja uusia yhdistyksiä perustettiin vain 1. Tämä vaikutti merkittävästi jäsenmäärän laskuun. Lakkauttamisen syynä oli yleensä se, että korona-aikana toiminta oli hiljentynyt, eikä sitä enää haluttu jatkaa. Monessa lakkautetussa yhdistyksessä jäsenistö oli ikääntynyttä.

Järjestötoimintaa kehitettiin Marttailu 2.1 -suunnitelman mukaisesti, joka on tehty yhteistyössä marttapiirien toiminnanjohtajien kanssa. Järjestötoiminnalle sovittiin 4 mitat- tavaa tavoitetta: 1) Yhdistysten toiminta on innostavaa ja kiinnostavaa. Siihen halutaan tulla mukaan ja siinä halutaan pysyä mukana. 2) Jäsenet ovat tyytyväisiä ja motivoituneita. 3) Jäsenten keski-ikä laskee 3–5 vuotta seuraavan 5 vuoden aikana. 4) Yhdistysten hallinnosta tulee helpommin hoidettavaa ja sujuvaa.

Marttaliitto teki marttayhdistyksille toimintasuunnitelmapohjan, jossa näkyivät vuoden keskeiset toiminnot ja painopisteet. Sitä käytti 72 % yhdistyksistä. Käyttö lisääntyi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti se, että kokoontumisrajoituksia ei enää ollut ja yhdistykset pystyivät toteuttamaan toimintaansa suunnitelmallisemmin. Marttapiirien tai vertaismarttojen järjestämään toiminnansuunnitteluiltaan osallistui 20 % yhdistyksistä, eli puolet vähemmän kuin 2 vuotta aiemmin. Yhdistyksille tehtiin valmiita marttaillan suunnitelmia, ja monet ottivat niitä käyttöön. Ideoita marttailtojen ja tapahtumien järjestämiseen yhdistykset saavat ketjukoulutuksista, neuvonnan aineistoista ja Martat-lehdestä. Toiminnan suunnittelulla vahvistettiin yhteisten teemojen ja tapahtumien toteutumista valtakunnallisesti. Yhdistyksiä kannustettiin toteuttamaan innostavaa ja kiinnostavaa marttatoimintaa.

Vuosi oli yhdenvertaisuuden ja kohtaamisten teemavuosi. Yhdenvertainen kohtaaminen edellyttää yhteisiä toimintaperiaatteita ja toisten huomioon ottamista. Yhdistysten käyttöön tehtiin Marttojen yhdenvertaisuusteesit, toimintaohje syrjintätilanteisiin, turvallisen tilan periaatteet, yhdenvertaisuutta käsittelevä marttaillan malli ja viestintämateriaaleja.

Yhdistykset ja toimintaryhmät järjestivät yhteensä 24 000 tapahtumaa, joihin kirjattiin yhteensä 688 000 osallistumiskertaa. Tapahtumien määrä oli 30 % suurempi kuin vuonna 2021 ja osallistujien määrä kaksinkertaistui. Eniten järjestettiin käsityö-, hyvinvointi- ja ruokateemaisia tapahtumia.

Kaikkiaan yhdistyksissä, toimintaryhmis-

Maailman suurin marttailta

Raaseporissa.

J Rjest Toiminta

sä ja marttapiireissä kirjattiin 363 300 tuntia vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan tuntien määrä laski 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten vapaaehtoistunteja tehtiin käsitöihin ja ruokaan liittyen. Vuoden valtakunnalliset tapahtumat olivat toukokuussa toteutettu Marttailuviikko, jonka aiheena oli laatikkoviljely, ja syyskuussa järjestetty Maailman suurin marttailta, jolloin pidettiin sadonkorjuujuhlia. Elokuussa osallistuttiin Avoimet puutarhat -tapahtumaan ja syyskuussa tehtiin sieniretkiä yhteistyössä Suomen Ladun kanssa, ja myöhemmin syksyllä seurasi Lokakuu on puurokuu -tapahtuma. Marttaliitto teki tapahtumiin ohjeistukset ja aineistot.

Martat oli Helsinki Pride 2022 -tapahtuman yhteisökumppani. Marttoja kannustettiin mukaan Helsingin tapahtumaan ja yhdistyksiä osallistumaan paikallisiin Pride-tapahtumiin. Pride-viikolla tehtiin marttaryijyä, eli solmittiin solmu kerrallaan ihmisiä yhdenvertaisten kohtaamisten puolelle. Kädentaitomartat ohjasivat ryijyn tekoa Pride-housena toimineessa Kiasmassa. Martat olivat mukana Pride-kulkueessa tähän asti suurimmalla ryhmällään.

Yleisimmät teemat marttayhdistysten toiminnassa olivat käsityöt, ruoka ja kulttuuri.

Jäseniä kiinnostavat erityisesti uudet ideat ja uusien taitojen oppiminen. Yhdistyksistä 58 % järjesti kaiken toiminnan lähitapaamisina ja 26 % piti osan tapaamisista etäyhteyksillä.

Ruoka-, puutarha-, sieni-, kässä-, ympäristö-, media-, vertais- ja kansainväliset martat edistivät osaltaan marttajärjestön strategian toteutumista. Vapaaehtoisten valtakunnalliseen koulutukseen osallistui 125 marttaa. Vertaismartoille järjestettiin jatkokoulutus.

Valtakunnallinen marttayhdistysten puheenjohtajien koulutus etäyhteyksillä toteutettiin toista kertaa ja kolmaskin ryhmä aloitti koulutuksen. Toiseen ryhmään osallistui 110 marttaa ja kolmanteen 65 marttaa. Toiminnallisessa koulutuksessa oli 6 lähikertaa ja välitehtäviä. Osallistujista 96 % oli valmiita suosittelemaan koulutusta. Ensimmäinen ryhmä marttoja aloitti opinnollistetut puheenjohtajaopinnot.

Yhdistykset kokivat Marttaliiton yhdistyskirjeen tärkeäksi. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 8. Martat.fi-sivujen Yhdistyskanavaan tuotettiin uutta sisältöä yhdistysten tueksi.

Yhdistysten toiminnasta kerättiin tietoa yhdistyskyselyllä. Vastauksia tuli 482. Jäsenille suunnattuun jäsenkyselyyn vastasi 5 232 marttaa.

Syyskuussa otettiin käyttöön uusi jäsenrekisteri, Marttarekisteri, jonka käyttöön yhdistyksiä koulutettiin. Yhdistysten uudeksi kotisivutyökaluksi valittiin Yhdistysavain. Marttaliitto koulutti yhdistyksiä sen käyttöön, ja ensimmäiset yhdistykset tekivät välittömästi uudet kotisivut. Yhdistyksille järjestettiin 2 koulutusta toiminnantilastointiin tarkoitetun Marttatilaston käyttämiseen.

Marttaliitto ylläpiti yhdistysten jäsenluetteloja, lähetti luettelot yhdistyksille ja laskutti jäsenmaksut keskitetysti. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu oli 40 euroa, josta yhdistyksen osuus 8, piirin 11, Marttaliiton 4 ja jäsenlehden 17 euroa. Uusien jäsenten osalta siirryttiin niin sanottuun rullaavaan jäsenyyteen syyskuussa: jäsenyys alkaa siitä päivästä, kun henkilö liittyy jäseneksi, ja on voimassa seuraavat 12 kuukautta. Jäsenyys ei siis ole sidottu kalenterivuoteen vaan liittymispäivään. Ennen muutosta liittyneillä jäsenmaksukausi on jatkossakin 1.1.–31.12. Muutos helpottaa yhdistysten jäsenhankintaa, kun mukaan voi liittyä kokonaiseksi vuodeksi missä kohtaa vuotta tahansa.

Ryijyn tekemiseen annettiin ohjeita Martat-lehdessä.

K Sity Toiminta

Marttojen vuoden käsityötekniikka oli ryijy. Yhdistykset järjestivät ryijyaiheisia marttailtoja ja paikallisia ryijynäyttelyjä, ja käsityömartat pitivät messuilla ja tapahtumissa käsityöpisteitä, joissa pääsi kokeileman ryijyn tekoa. Marttaliitto järjesti kaksi valtakunnallista ryijykoulutusta etäyhteyksillä.

Osana Helsinki Pride -yhteistyötä tehtiin yhteisökäsityönä sateenkaariryijy, joka lahjoitettiin Helsinki Pridelle tapahtuman jälkeen.

Perinteisiä kässäkahviloita ja yhdistysten käsityöiltoja pidettiin taas koronavuosien jälkeen aktiivisesti. Käsityöt olivat toiminnan tilastoinnin mukaan yleisin yhdistystoiminnan teema: käsityötoimintaan käytettiin yli 16 500 vapaaehtoistuntia ja erilaiset käsityötapahtumat keräsivät yli 29 900 osallistujaa. Valtakunnallista käsityötoimintaa kehitettiin ja ideoitiin yhdessä aktiivisten kässämarttojen kanssa.

Käsityöohjeita julkaistiin Martat-lehdessä, Martat.fi-sivujen Marttakoulussa ja Martat-sovelluksessa. Naisten ja miesten perusvillasukkien ohjeet ovat martat.fi-sivujen suosituimpia sisältöjä.

Jokioisten Marttojen laatikkoviljelmät Elonkierron pellolla, kuvassa Raija Tahvonen.

VILPPU-TOIMINTA

Vilppu-hankkeessa (2018–2022) kehitettiin vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä ja tuettiin toimintaan osallistuneiden voimaantumista. Hankeavustuksen päätyttyä 31.3. toiminnalle myönnettiin 1.4. lähtien Ak-avustus. Toimintaa rahoitti aiempaan tapaan sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Avustus pieneni hankeavustukseen verrattuna, ja tämä vaikutti toiminnan määrään. Mukana oli aiemman 14 marttapiirin sijaan 10 piiriä. Tavoitteena oli ikääntyvien ja lapsiperheiden terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen. Vapaaehtoiset järjestivät ikääntyville voimaannuttavaa ryh- mätoimintaa ja Ystäväkahviloita sekä lapsiperheille hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa. Piirien työntekijät tukivat vapaaehtoisia ja koordinoivat toimintaa. Käytössä oli vapaaehtoistoiminnan malli, joka sisältää tuen, ohjauksen, materiaalit ja koulutuksen vapaaehtoisille sekä toimintaa koordinoiville piirien työntekijöille.

Ikääntyvien ja lapsiperheiden ryhmiä ja ikääntyvien Ystäväkahviloita järjestettiin lä- hitapaamisina ja etäyhteyksin. Toimintaan osallistui 561 ikääntyvää ja lapsiperheiden jäsentä ja sitä toteutti 138 vapaaehtoista. Vilppu-ryhmissä oli yhteensä 101 ryhmäkertaa, minkä lisäksi toteutettiin 26 Ystäväkahvilaa. Piirien työntekijät koordinoivat vapaaehtoisten vertaistapaamisia. Lisäksi järjestettiin vapaaehtoisten ensimmäinen valtakunnallinen tapaaminen ja kaksi peruskoulutusta uusille vapaaehtoisille. Osallistujien ja vapaaehtoisten osallistumiskertoja oli Vilppu-toiminnassa yhteensä 2 780.

Asiakkuudenhallintaj Rjestelm

Vuonna 2021 aloitettu Marttojen asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) käyttöönottoprojekti saatiin päätökseen. Järjestelmään toteutettiin jäsen-, lehti- ja järjestörekisterit. Vanhasta jäsenrekisteristä siirrettiin kaikki asiakas- ja jäsentieto uuteen järjestelmään. Uuden järjestelmän käytössä tarvittavaa osaamista kartutettiin ja käyttöönoton viimeistelyjä tehtiin. Seuraavina vuosina järjestelmän kehittämistä jatketaan ja siihen lisätään uusia, järjestön arkea helpottavia, ominaisuuksia.