Sisältö
KANSAINVÄLINEN
VIESTINTÄ
Pääsihteerin katsaus vuoteen 2022
Marttajärjestö toteutti strategiansa mukaista tehtävää voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä kestävän arjen, hiilineutraalin asumisen, yhdenvertaisuuden sekä tasa-arvon edistämisessä. Teemavuotemme oli 2022 kohtaaminen ja yhdenvertainen arki.
Selvisimme Covid 19 -ajasta, mutta energian hinta ja inflaatio nousivat Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ja Marttojen energiansäästövinkeille ja neuvonnalle oli päivittäistä kysyntää.
Järjestötoiminta ja yhdistykset olivat murroksessa, kun väki ikääntyi, perinteiseen järjestötoimintaan ei enää kiinnitytty ja kansalaiset hakivat itselleen merkityksellistä sisältöä ja tekemistä pistemäisestä tekemisestä ja harrastamisesta. Yhdistystoiminta heräsi koronapandemian jälkeen uudelleen, mutta järjestön jäsenmäärä jatkoi laskuaan ja oli vuoden lopussa 38 500. Yhdistyksissä, toimintaryhmissä ja marttapiireissä tehtiin 363 300 tuntia vapaaehtoistoimintaa. Jär-
jestö 2.1 -toimenpiteitä kehitettiin yhdessä 14 piirin toiminnanjohtajan kanssa. Vuoden iso kehittämishanke oli uusi jäsenrekisteri, Marttarekisteri, jonka käyttöön koulutettiin yhdistyksiä ja marttoja. Samalla jatkoimme CRM-järjestelmän käyttöönottoa (asiakkuudenhallintajärjestelmä), jolla toteutettiin jäsen-, lehti- ja järjestörekisterit. Kehittämistä jatketaan tulevana vuonna 2023.
Kotitalousneuvonnassa tehtiin järjestön historian ensimmäinen ulkoisen laadun arviointi Owal Groupin kanssa. Asiakaskyselyn mukaan Marttojen toiminta nähtiin myönteisessä valossa ja kehittämiskohtia työstetään yhdessä tulevina vuosina.
Arjen hallintaan ja kestävään arkeen liittyvät piirien neuvontapalvelut tavoittivat noin 90 000 henkilöä. Neuvonnan podcastit sekä Facebookin ja Instagramin livelähetykset puolestaan yli 566 000 henkilöä.
Viestintä on Marttaliitossa strategisen johtamisen ja vaikuttamisen tärkeimpiä työkaluja ja jokaisen
toimenkuvaan liittyvä elementti. Viestinnällä vahvis-
tettiin vuorovaikutusta marttojen, suuren yleisön ja median välillä sekä ylläpidettiin Marttojen asemaa Suomen luotetuimpana ja tunnetuimpana neuvontajärjestönä. Viestinnällä vaikutettiin strategian mukaisten teemojen osalta suuren yleisön ja marttojen asenteisiin, käyttäytymiseen ja arvoihin. Vaikuttajaviestintää ja neuvontaa toteutettiin monikanavaisesti ja viestintä
tavoitti mediaosumilla painetussa 4 746, digitaalisessa 6 662, sosiaalisen median kanavilla oli yhteensä 219 480 kansalaista. Pääsihteerin mediaosumat olivat 353. Marttaliitolla oli omissa somekanavissa (ei sisällä piirien tai yhdistysten kanavia) kasvavat luvut.
Facebookissa oli 101 330 seuraajaa (2021/97
110, 2020/96 015), Instagramissa 101 332 seuraajaa (2021/90 018, 2020/77 946), Twitterissä
11 300 (2021/11068, 2020/10 536), Youtubessa
4007 (2021/3569, 2020/3063), LinkedInissä 1511 (2021/1247, 2020/1045). Martat.fi -sivustolla oli
3 562 398 uniikkia kävijää ja sivujen katseluja oli 9 136 829.
Marttaliiton tilikauden tulos oli voimakkaasti alijäämäinen (– 1 358 752 €) johtuen si-
joitustoiminnan heikosta tuloksesta. Muilta osin varsinaisen toiminnan talous toteutui suunnitelmien mukaisesti tai alle arvioitujen kustannusten. Sijoitustoiminnan tuotot alittivat selvästi arvioidun ja lisäksi tilinpäätökseen jouduttiin tekemään mittavia sijoitusten arvojen alennuksia. Liiton vuosikokous huhtikuussa
johtaminen ovat joukkuelaji, jossa jokaista tarvitaan tuomaan oma osaaminen ja visionäärisyys yhteiseen kehittämiseen.
Marttojen leivontakirja julkaistiin Gummeruksen kanssa.
toteutettiin myös tietoliikenneyhteyksiä käyttäen siten, että vain kokouksen puheenjohtaja ja asioiden esittelijät olivat varsinaisella kokouspaikalla.
Marttaliitossa tuettiin työntekijöiden erilaisia elämäntilanteita muun muassa työaikajoustoin ja mahdollisuudella monipaikkaiseen työntekoon. Vuoden aikana totuteltiin uusiin aiempaa avoimempiin toimitiloihin ja järjestettiin koronavuosien jälkeen ensimmäisiä koko henkilöstön yhteisiä tapahtumia. Järjestötoiminta, kotitalousneuvonta, vaikuttaminen ja viestintä, hallinto- ja talous-
Haluan kiittää Marttaliiton hallitusta luottamuksesta, marttajärjestön piirien toiminnanjohtajia ja kotitalousasiantuntijoita vaikuttavasta työstä. Kiitos 14 piirin luottamushenkilöt hallituksissa, jotka olette toimineet työantajina piireissä. Ilman yli tuhannessa yhdistyksessä toimivaa marttaa ei olisi järjestöämme, joka toimi 123-vuotiaana rohkeasti ja yhteisöllisesti. Iso kiitos kuuluu myös lukuisille kumppaneillemme ja verkostoillemme, joissa saimme toimia yhdessä paremman maailman ja kestävän arjen puolesta. Olemme iloisia myös siitä, että media halusi hyödyntää osaamistamme ja neuvojamme lähes päivittäin läpi vuoden.
Marianne Heikkilä
Marttaliitto, pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja, Martta ensimmäisessä polvessa
Kotitalousneuvonta
Kahden poikkeusvuoden jälkeen neuvonnassa palattiin normaaliin tilanteeseen. Asiakkaiden kohtaaminen oli jälleen mahdollista, joten suurin osa neuvonnasta tehtiin lähineuvontana. Etätoiminta on kuitenkin löytänyt paikkansa ja sen muotoja kehitetään jatkossakin. Neuvontaa oli tarjolla eri kohderyhmille: kaikille kiinnostuneille suunnattuna avoimena neuvontana, jäsenille tarkoitettuna neuvontana ja erityistä tukea tarvitseville kohdennettuna neuvontana.
Neuvonnan ulkoinen arviointi valmistui. Arvioinnin ja laatujärjestelmän kehittämistyön toteutti Owal Group Oy. Arviointi tuotti toimenpidesuositukset, ja arvioinnin tulosten perusteella kehitettiin laatujärjestelmä.
Marttojen kotitalousneuvonta vahvisti osaltaan yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja hyvää oloa. Neuvonnassa toteutuivat kohtaamiset, yhdessä tekeminen, vaikuttaminen ja kampanjointi kestävien elämäntapojen, taloudellisen osaamisen ja yhdenvertaisuuden puolesta. Neuvonta tarjosi yhteisen tekemisen paikkoja ruoan, kodinhoidon, kotipuutarhan ja luonnontuotteiden ympärillä. Asiakkaiden
kanssa pohdittiin kestävään arkeen, pihan hoitoon, asumiseen, kuluttamiseen ja kodinhoitoon liittyviä kestäviä tekoja.
Marttapiireissä ja -yhdistyksissä järjestettiin kursseja ja tapahtumia, jotka liittyivät kestäviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin, arjen kemikaaleihin, kohtuulliseen kuluttamiseen, vastuullisten tekstiilien kuluttamiseen, asumiseen ja puutarhaan. Marttaliitossa kestävän arjen ja yhdenvertaisuuden teemoja pidettiin esillä eri kanavien viestintänostoissa, neuvonta-aineistoissa, mediahaastatteluissa ja vaikuttamistyössä.
Arjen hallintaan ja kestävään arkeen liittyvät piirien neuvontapalvelut tavoittivat yhteensä noin 90 000 henkilöä. Neuvonnan podcastit sekä Facebookin ja Instagramin livelähetykset tavoittivat yli 566 000 henkilöä. Kursseilta kerättiin välittömästi palaute. Sen mukaan osallistujista 88,3 % oppi uusia asioita, 91,4 % koki toiminnan hyödylliseksi, 95,9 % koki, että toiminnassa kaikki olivat yhdenvertaisia ja 96 % suosittelisi toimintaa muille.
Kokonaisarvosana toiminnasta oli 4,64 asteikolla 1–5. Myös ulkoisen arvioinnin yhteydes-
sä teetetyn asiakaskyselyn mukaan Marttojen toiminta nähtiin myönteisessä valossa. Lähes kaikki voisivat osallistua kurssille uudestaan ja suosittelisivat kursseja mielellään myös muille. Asiakkailla oli positiivinen kokemus kurssien toteutuksesta. Kurssien koettiin vastanneen hyvin odotuksia ja tarpeita. Kurssien laatuun, henkilökuntaan, sisältöön, vuorovaikutukseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät väitteet arvioitiin myönteisesti. Kurssit nähtiin hyödyllisinä ja opettavaisina. Valtaosan mielestä kurssit kasvattivat luottamusta omaan osaamiseen ja tarjosivat uusia oppeja sekä materiaaleja myöhempään käyttöön. Noin puolet palautteen antaneista vastasi, että kurssilla on vaikutusta heidän tai heidän perheensä ruokatottumuksiin (50 %) tai toimintaan arjessa (52 %). Lähikursseille osallistuneilla oli hieman positiivisemmat kokemukset vuorovaikutuksen sujuvuudesta kurssin vetäjän kanssa sekä kurssin hyödyllisyydestä, kuin etäkursseille osallistuneilla. Toivottiin lisää kursseja, jotka liittyvät varautumiseen, omavaraisuuteen ja kriisitilanteisiin valmistautumiseen. Lisäksi toivottiin
Luontokoti-hankkeessa
kotoutujat tutustuvat suomalaiseen lähiluontoon.
enemmän ruokakursseja sekä lapsille, nuorille ja ikääntyneille suunnattuja kursseja.
Marttojen valtakunnallinen puhelin ja chat-neuvonta tukivat ihmisiä arjen pulmatilanteissa. Kysy martalta -chatissa vastattiin 567 kysymykseen, ja 82 % oli tyytyväisiä saamaansa vastaukseen. Chatin rinnalla toimi kevytbot, jonka kautta voi löytää yleisiin kysymyksiin vastauksia silloin, kun chat ei ole auki. Valtakunnallisessa puhelinneuvonnassa vastattiin 1 321 puheluun.
Kuluttajien kysymyksiin vastattiin sähköpostilla ja sosiaalisen median kanavissa. Neuvonta oli esillä sosiaalisessa mediassa ja Martat-sovellus tarjosi uuden kanavan neuvonnalle. Yhteistyö median kanssa edisti kotitaloustaitoja koskevaa viestintää.
Martat.fi-sivujen Marttakoulusta löytyi käytännön ratkaisuja moneen arjen tilanteeseen. Marttakoulussa oli katselukertoja yhteensä 3,4 miljoonaa. Palautteen antajista 78 % löysi etsimänsä tiedon tai pääsi tiedonhaussa eteenpäin.
Tehtiin lukuisia mielipidekirjoituksia ja blogeja, jotka liittyivät kestävään arkeen, yhdenvertaisuuteen, kohtuulliseen kuluttamiseen ja talouteen. Kestävästi arjessa -podcastia tuotettiin 7 jaksoa, joista yksi Hävikkifoorumi-hankkeen rahoituksella. Jaksoissa oli vie-
railijoita keskustelemassa ajankohtaisista neuvonnan aiheista.
Marttaliiton ja -piirien asiantuntijat antoivat kotitalousneuvontaan liittyviä haastatteluja medialle ja vierailivat yhteistyökumppaneiden podcasteissa. Haastattelujen aiheissa korostuivat edullinen kotiruoka sekä energiaja raha-asiat. Marttaliitto tuotti neuvontaan ja marttapalveluihin liittyvää neuvonta- ja viestintäaineistoa piirien työn tueksi.
KESTÄVÄ ARKI
Marttojen kotitalousneuvonta tarjosi tietoa ja käytännön ratkaisuja kestävän arjen valintoihin. Marttapiireissä ja -yhdistyksissä järjestettiin kohtuulliseen kulutukseen, kestävään ruokaan, asumiseen ja puutarhaan liittyviä kursseja ja tapahtumia (mm. Makua mausteilla, Kasviskeittiöstä kaikille, Monta tapaa leipoa, Arjen kemikaalit, Energiajärkeä, Kaunis ja kestävä kotipiha, Kasvata ruokaa viljelylaatikossa, Puutarhamarjat, Kotitarveviljely). Valtakunnallinen Kaikille hyville tyypeille -tietoisku liittyi vuoden teemaan, yhdenvertaisuuteen ja kohtaamiseen.
Ruoka- ja ravitsemusneuvonnassa kannustettiin ihmisiä lisäämään kasvisten, erityisesti juuresten ja palkokasvien, käyttöä, samoin kuin kotimaisen kalan ja luonnonantimien
käyttöä. Martat edistivät taitojen oppimista, itse tekemistä ja kehopositiivisuutta. Yhteistyössä Gummeruksen kanssa julkaistiin Martat – Leivontakirja. Pauligin kanssa tehtiin yhteistyötä mausteisiin liittyvässä neuvonnassa ja S-ryhmän kanssa lasten ruokakurssiyhteistyötä.
Kotipuutarhaneuvonnassa pidettiin esillä omavaraisuutta tukevaa kotitarveviljelyä osana ruokaturvaa. Marttailuviikolla neuvonnan aiheena oli viljelylaatikon perustaminen,
käyttö ja hoito. Marttojen sienipäivänä ja sieniviikolla marttapiirit järjestivät yhdessä sienimarttojen kanssa tapahtumia ja neuvontaa. Martat jatkoivat aineistoyhteistyötä Arktisten Aromien kanssa, yhteisiä sieniretkiä Suomen Ladun kanssa sekä aineisto- ja viestintäyhteistyötä Biolanin kanssa. Marttakouluun lisättiin puutarhasisältöä. Martat olivat Puutarhaliiton Avoimet puutarhat -tapahtuman yhteistyökumppani. Vapaaehtoisia puutarhamarttoja koulutettiin.
Allergia-, iho- ja astmaliiton sekä Kuluttajaliiton kanssa toteutettiin Arjen kemikaalit -selvitys ja webinaari. Kuluttajaliiton ja Ympäristömerkintä Suomen kanssa tehtiin viherpesuun ja ympäristöväittämiin liittyvää viestintä- ja vaikuttamisyhteistyötä. Energianeuvonta oli vahvasti esillä. Ympäristömarttojen lukupiiri jatkui.
Marttaliitto osallistui viestinnällisiin kampanjoihin (mm. Ekopaasto, Energiansäästöviikko, Astetta alemmas, Hävikkiviikko, Itämeripäivä, Kotimaisen ruoan päivä, Global Money Week, Ravitsemusviikko, Edunvalvontavaltuutus Omissa käsissä, kehitysyhteistyön kampanjat sekä lukuisat ilmasto- ja ympäristökampanjat).
Marttaliitto oli mukana monissa kestävään ruokaan, ilmastoon ja kuluttamiseen liittyvis-
KOTITALOUSNEUVONTA
sä tapahtumissa sekä osallistui moniin työryhmiin (Katso: Kumppanuudet ja edustukset).
Marttaliitto osallistui kestävyyteen liittyviin tutkimushankkeisiin (Palkokasvit osana kestävää ruokajärjestelmää ja terveellistä elämää/Leg4Life, Biodiful, DeCarbonHome, New packaging solutions for people, planet and business/Package-Heroes, SmartDairy sekä Taloussosiaalityö lapsiperheissä).
Marttaliiton asiantuntijat osallistuivat IFHE:n maailmankonferenssiin Atlantassa ja pitivät neuvontaan liittyviä esityksiä. Marttaliiton edustaja avasi kongressin puheenvuorolla Hyvinvointia kaikille, kestävyyttä maapallolle.
OMATOIMINEN VARAUTUMINEN
Varautumistyöhön liittyen Marttaliitto osallistui KOVA-toimikuntaan ja Turvallisuuskomitean järjestöverkostoon. Yhteistyötä tehtiin Maa- ja kotitalousnaisten, Naisten valmiusliiton, Väestönsuojelusäätiön, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Marttaliiton edustajat pitivät luentoja Maanpuolustuskursseilla. Työryhmissä nostettiin esiin varautumista arjen, ympäristön muutosten ja sopeutumisen näkökulmista.
Pohjois-Karjalan Martat kehittivät Mystery
Box -selviytymispelin, jonka tavoitteena on syventää osallistujan ymmärrystä varautumisesta ja edistää hänen valmiuksiaan toimia poikkeustilanteissa.
Muotoiltiin järjestön varautumisen suunnitelmaa ja roolia sekä tuotettiin materiaalia vuoden 2023 neuvontaa varten, jolloin teemana on varautuminen.
Kotitarveviljely, luonnontuotteet ja taloudellinen varautuminen ovat tärkeitä varautumisen sisältöjä marttajärjestössä. Myös kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvät teemat tukevat varautumista yhteiskunnallisella tasolla. Käynnistettiin Luontokoti-hanke yhteistyössä Monihelin kanssa. Hanke tarjosi maahan muuttaneille mahdollisuuksia tutustua lähiluontoon, luonnontuotteisiin ja kotipuutarhaviljelyyn. Samalla vahvistettiin sosiaalista kanssakäymistä muiden toimijoiden, kuten marttojen, kanssa.
Osallistuttiin Digi- ja väestötietoviraston koordinoimaan Omissa käsissä -viestintäkampanjaan, joka liittyy edunvalvontavaltuutukseen.
LAPSET JA LAPSIPERHEET
Marttapiirit ja -yhdistykset järjestivät lapsille Pikkukokki-kursseja, karjalaisten perinneleivonnaisten kursseja ja S-ryhmän tukemia
Ässäkokki-kursseja. Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminta edisti pikkulapsiperheiden asemaa. Vuoden 2021 kotimaan keräys ja jäsenmaksun yhteydessä tehdyt lahjoitukset tekivät osaltaan mahdolliseksi kohdentaa kotitalousneuvontaa ja arjen apua lapsille ja lapsiperheille, jotka olivat tuen tarpeessa. Liitto osallistui eri järjestöjen yhteisiin kampanjoihin, jotka koskivat lapsiperheiden asioita (Lapsen oikeuksien viikon viestintäkampanja, Leikkipäivä-verkosto, Vanhemmuuden päivän kampanja, Vauvan päivä). Martat olivat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kohtaamispaikkaverkostossa, Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen oikeuksien sopimus -viestintäverkostossa ja Turun yliopiston Taloussosiaalityö lapsiperheessä -hankkeen kehittäjäryhmässä.
Marttaliitto ja -piirit edistivät lapsiperheiden ja ikäihmisten arjen hallintaa ja talousosaamista kumppaneinaan Takuusäätiö, Into ja Mieli ry:n Ylva-hanke. Rikostaustaisten arjen ja asumisen tukea vahvistettiin. Yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton ja Takuusäätiön kanssa tuotettiin Vauvaperheen talousaineistoja.
Junnukokki-hankkeessa tuotettiin aineistoa kerhojen ohjaajille.
KOHDENNETTU NEUVONTA
ARKI SUJUVAKSI
Kursseilla vahvistettiin osallistujien arjen hallinnan taitoja ja sosiaalisia taitoja. Toiminnan toteutuksessa ja ryhmien koossa palattiin lähemmäs koronaa edeltävää aikaa. Rahoittajalle tehtiin marttapiirien välisiä muutoshakemuksia toiminnan ja rahoituksen käytön varmistamiseksi. Arki sujuvaksi -kursseja toteutettiin kaikissa marttapiireissä. Marttaliitto pilotoi ja testasi yhdessä kohderyhmän nuorten kanssa tuloksellisuusmittareita. Sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet saavutettiin ja suurelta osin ylitettiin. Arki sujuvaksi -toimintaa toteutettiin pienissä ryhmissä, kotikäynneillä ja yksilöohjauksena, pääosin lähitapaamisina ja etä-
kerroilla täydennettyinä. Peruskurssien lisäksi osallistujat suorittivat 62,5 opintopistettä ja 25 hygieniapassia.
Toimintaan osallistui 2 353 henkilöä, kurssikertoja oli 896 ja osallistumiskertoja 5 144. Piirien alueellisia yhteistyötahoja oli 127. Valtakunnallisista kumppaneista tärkeimpiä olivat Rikosseuraamuslaitos ja Into ry. Yhteistyö koulutuksessa, viestinnässä ja vaikuttamisessa tiivistyi.
Twitterissä @arkisujuvaksi-tilillä oli 2 177 seuraajaa.
Marttaliitto oli mukana valtakunnallisessa STEA:n tuloksellisuusraportoinnin pilotoinnissa vuosina 2021–22.
Arki sujuvaksi -toimintaa rahoitti sosiaalija terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.
JUNNUKOKKI
Hankkeessa tuotettiin lasten kokkikerhon ohjaajille aineisto, joka tukee ruokakasvatusta ja lasten kotitalousneuvontaa. Laadittiin Junnukokkitutkinto; oppimispolku, joka ottaa huomioon eri taitotasot ja jonka myötä lapsi innostuu oppimaan lisää. Marttapiirien ammattilaiset järjestävät jatkossa koulutusta, joka tukee vapaaehtoisten toimintaa lasten parissa. Koulutusta varten tuotettiin koulutusmateriaalia. Uudistettiin Martat.fi:n Junnukokki-sivusto, joka on suunnattu lasten kokkikerhojen ohjaajille. Hanketta tuki Alli Paasikiven säätiö.
KESTÄVÄT TALOUSPOLUT
Talousneuvonnan kolmivuotinen kehittämishanke Kestävät talouspolut (STEA) aloitti toimintansa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Takuusäätiön kanssa. Taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ovat hankkeen ydinkohderyhmä. Sisältöalueet ovat tiedonkeruu ja tiedon tuottaminen, kokeilu ja kehittäminen sekä viestintä ja vaikuttaminen.
Hankerahoituksen käyttötarkoituksena on kohderyhmän taloudellisen toimintakyvyn, arjen ja talouden hallinnan sekä osallisuuden vahvistaminen. Tämä tapahtuu järjestämällä lähi- ja verkkokohtaamisia sekä kehittämällä uusia ekososiaalisen talousneuvonnan toimintatapoja ja välineitä sekä moniammatillista palvelupolkua. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.
Kehittämishankkeessa oli mukana 2 marttapiiriä (Keski- ja Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa). Kummassakin piirissä pidettiin neuvontakokeilusarjat, joissa testattiin ekososiaalisen talousneuvonnan neuvontamateriaaleja muun muassa luontolähtöisesti. Neuvontakokeiluja oli 8 ja osallistujia 22. Piirien kurssitoiminnan tueksi solmittiin uusia yhteistyökumppanuuksia.
Lisäksi hankehenkilökunta piti 8 neuvonnallista tilaisuutta, joihin osallistui 55 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä ja 32 ammattilaista. Kumppaneina neuvontakokeiluissa olivat muun muassa Chydenius/Taloussosiaalityö, Pelastakaa lapset ry, Soite Aikuissosiaalityö, SPR:n nuorten turvatalot ja Suoja-Pirtti.
Hankehenkilökunta kouluttautui Erätauko-keskusteluohjaajiksi. Pidettiin 4 Erätauko-keskustelua eri sidosryhmille.
Hankkeessa järjestettiin Takuusäätiön talouden ajankohtaispäivä, jonka aiheena oli taloudellinen hyvinvointi ja eriarvoisuus kestävyysmurroksessa. Päivään osallistui 271 asiantuntijaa. Asiantuntijapuheenvuoroja pitivät hankkeen ohjausryhmän jäsenet.
Vantaan yhteisen pöydän kanssa aloitettiin yhteistyötä vuodelle 2023. Turun yliopiston tutkijaryhmän kanssa neuvoteltiin verkkoneuvontamateriaalista, jonka aiheena on ihmisarvoisen elämän viitebudjetit. Yhteistyö toteutetaan vuonna 2023.
Hanketiimi julkaisi 6 blogikirjoitusta, josta 1 tehtiin yhteistyössä Sininauhasäätiön kanssa. Mediaosumia lehdissä (mm. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat) oli 17. Osallistuttiin asiantuntijana kahteen webinaariin, joiden järjestäjinä olivat S-pankki ja Kauppalehden markkinaraati. Tuotettiin sisältöä Marttaliiton ja Takuusäätiön some-kanaviin sekä Martat-sovellukseen. Tehtiin tiedonkeruuta ja solmittiin kumppanuuksia tulevia vuosia silmälläpitäen, esimerkiksi kohderyhmien tavoittamiseksi. Kertomusvuonna ei saavutettu kaikkia määrällisiä tavoitteita, mutta hyvän pohjatyön ansiosta tavoittavuus paranee vuonna 2023.
LUONTOKOTI
Luontokoti-hanke (2022–2024) toteutetaan yhdessä Moniheli ry:n kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa kotoutujia suomalaiseen lähiluontoon, luonnontuotteisiin ja kotipuutarhaviljelyyn. Hanke luo osallisuuden tunnetta, laajentaa osallistujien elämänpiiriä ja vahvistaa sosiaalista kanssakäymistä oman alueen muiden toimijoiden, kuten marttojen, kanssa. Hanke tukee monikulttuuri- ja maahanmuuttajataustaisia järjestöjä kehittämään toimintaansa luonto- ja ympäristönäkökulmasta ja tarjoaa niille keinoja lisätä jäsentensä hyvinvointia luonnonantimien tuntemisen ja puutarhaviljelyn välityksellä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat yksittäisten maahanmuuttajien lisäksi maahanmuuttaja- ja monikulttuuriyhdistykset. Toissijaisena kohderyhmänä ovat vapaaehtoiset martat kaksisuuntaisen kotouttamisen hengessä.
Hankkeessa oli mukana 4 marttapiiriä (Lounais- Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala). Lisäksi hanketyöntekijät järjestivät toimintaa Uudenmaan alueella. Kurssipäiviä toteutettiin yhteensä 24. Lisäksi järjestettiin 2 kaikille avointa tapahtumaa sekä vapaaehtoisille martoille suunnattu verkkokoulutus. Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 335 henkilöä. Lehti- ja blogikirjoituksia tuotettiin 4. Tulokset suhteessa tavoitteisiin olivat hyvät, ainoastaan vapaaehtoisten määrä jäi pieneksi. Jatkossa keskitytään rekrytoinnin onnistumiseen. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.
LAPSIPERHEIDEN ARJEN TUKEMINEN
Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnassa tuettiin pikkulapsiperheiden arkea ja hyvinvointia kotitalousneuvonnalla. Kotitalousasiantuntijat pitivät kaikissa marttapiireissä ruoanvalmistuskursseja ja luentoja lapsiperheille. Neuvonnallisia kotikäyntejä tehtiin erityistä tukea tarvitseviin perheisiin. Toimintaa toteutettiin pääasiassa lähineuvontana. Kursseja, luentoja ja kotikäyntejä toteutettiin yhteensä 213 ja osallistujia tavoitettiin 2 092. Joukkoneuvontatilaisuuksia, kuten neuvontapisteitä lapsiperhetapahtumissa, toteutettiin 17. Niissä tavoitettiin yli 1 400 henkilöä. Kohderyhmää tavoitettiin laajasti myös sähköisissä kanavissa. Toteutettiin 2 verkkoluentoa (Hyvä kysymys) ja pidettiin puheenvuoro Vauvapysäkki-webinaarissa (ETKL). Tuotettiin sisältöjä Martat.fi:hin ja Martat-sovellukseen. Mielipidekirjoituksia, mediahaastatteluja ja lehtiartikkeleita tuotettiin 7. Marttojen Kestävä arki -blogissa julkaistiin 6 kirjoitusta ja yhteistyökumppaneiden kanavissa 5 kannanottoa. Twitter-seuraajia @lapsiperhearki-tilillä oli 1 524.
Yhteistyökumppaneita oli 65: kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, perhekeskuksia, seurakuntia ja järjestöjä. Talousneuvonnassa yhteistyötä tiivistettiin Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Yhteistyötä jatkettiin muun muassa Miessakit ry:n ja Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa. Martat osallistuivat lapsiperhepalvelujen ja valtakunnallisen perhekeskustoiminnan kehittämiseen muun muassa Perheet keskiöön! -hankkeessa.
Marttaliitto koordinoi toimintaa valtakunnallisesti. Toimintaa rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.
MAKUMATKA KARJALAAN
Marttapiirien kotitalousasiantuntijat toteuttivat Karjalaisia leivonnaisia -kursseja. Kursseja pidettiin kaikissa piireissä yhteensä 21 ja niissä oli yhteensä 201 osallistujaa. Kursseja pidettiin suunniteltua enemmän omarahoitusosuudella. Lisäksi pidetiin Instagram-live karjalanpiirakoiden tekemisestä. Hanketta rahoitti Karjalan Kulttuurirahasto.
MONIMUOTOINEN KOTIPIHA
Monimuotoinen kotipiha, Kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa (2021–2022)
-hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta luonnon ja kotipihan monimuotoisuudesta ja merkityksestä. Hankeen toteuttivat Marttaliitto, 3 marttapiiriä (Etelä-Häme, Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala) ja vapaaehtoiset. Hankkeessa järjestettiin 87 tapahtumaa. Koulutuksiin, pilottipihatoimintaan, tapahtumiin ja opintoihin osallistui yhteensä 3 147 henkilöä. Lisäksi viestinnän, sosiaalisen median ja verkkosivujen kautta tavoitettiin kymmeniätuhansia ihmisiä. Toiminta herätti kiinnostusta ja tavoiteindikaattorit saavutettiin. Hanke oli merkityksellinen myös puutarhaneuvonnan kehittämiselle. Tuotettuja aineistoja ja tuloksia voidaan hyödyntää kotipuutarhaneuvonnassa, ja Monimuotoinen kotipiha -harrastajaopinto jää toistuvaksi Marttaopinnoksi. Hanketta koordinoi Marttaliitto,
yhteistyötahoina hanketta toteuttavat piirit, marttayhdistykset, Hyötykasviyhdistys, Puutarhaliitto ja alueelliset puutarhayhdistykset. Marttojen ja yhteistyökumppaneiden vapaaehtoiset olivat tärkeitä tiedon levittämisessä. Toiminta oli kaikille avointa. Hankkeeseen myönnettiin ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraista avustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
VIEKAS LIFE
SUSPACK
SusPack-hanke toteutettiin EU:n Erasmus+ -ohjelmassa. Koulutusta pilotoitiin yhteistyössä Marttaliiton, PTR:n ja italialaisen kuluttajaliiton ADOC:in kesken. 20 suomalaista ja italialaista kuluttajaa tutustui tuoretuote- ja takeaway-elintarvikepakkausten kestävyyteen ympäristön, kuluttajien ja yritysten näkökulmasta. Lisäksi Marttaliitto viesti kestävistä ruokapakkauksista sosiaalisen median kanavissa, osallistui hankkeen loppuseminaariin ja tuotti suomenkielistä opetusmateriaalia.
Viekas LIFE (2018–2023) -vieraslajihanke on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Martat välittävät tietoa, verkostoituvat paikkakuntansa muiden toimijoiden kanssa, järjestävät marttailtoja ja muita tapahtumia sekä opastavat vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan liittyvissä asioissa. Tavoitteena on, että kotipuutarhoissa kasvavat jättiputket, jättipalsamit ja keltamajavankaalit tunnistetaan ja hävitetään, ja että haitallisten lajien tilalle istutetaan haitattomia. Martapiirit toteuttivat 24 alueellista luentoa, joissa oli yhteensä 299 osallistujaa. Vinkkejä viisaisiin kasvivalintoihin ja kotipihan hoitoon -koulutukseen osallistui 33 puutarhamarttaa. Vapaaehtoiset järjestivät 69 vieraslajitilaisuutta, joissa oli yhteensä 1 288 osallistujaa. Martta-akatemian Vieraslajit-verkkokurssilla oli 177 osallistujaa. Chat-neuvontaa vieraslajeista järjestettiin 15 kertaa ja Martat-lehden Viekas-artikkelisarjaa jatkettiin, aiheena Viisaat kasvivalinnat (6). Tehtiin viestintää sosiaalisessa mediassa ja sisältöä Martat-sovellukseen sekä Martat.fi:n vieraslajisivuille. Toiminta on lisännyt suomalaisten vieraslajitietoutta ja vähentänyt haitallisten vieraslajien levittämistä Suomessa. Hanketta hallinnoi Suomen Luonnonsuojeluliitto kumppaneinaan Marttaliitto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Jyväskylän kaupunki, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus ja Riihimäen kaupunki. Osa rahoituksesta tulee EU:n LIFE-ympäristöohjelmasta.
ÄSSÄKOKKI
Martat järjestivät 8–12-vuotiaille Ässäkokki-kursseja, joilla tehtiin kasvispainotteista ruokaa, leivottiin ja tutustuttiin satokausiajatteluun. Yhteistyössä S-ryhmän kanssa järjestettiin 103 kurssia, joille osallistui 815 lasta. Heistä 712 oli mukana ensimmäistä kertaa. Lisäksi pidettiin 5 Instagram-liveä: Ruissipsit ja hernehummus (Marttaliitto), Ylihelpot kalapullat (Marttaliitto), Nopeat tortillapizzat (Pohjois-Karjalan Martat), Marjainen kerrospirtelö, (Marttaliitto) ja Puolukka-kinuskikääretorttu (Lounais-Suomen Martat). Yhteistyö jatkuu vuosina 2023 ja 2024.
Järjestötoiminta
Yhdistysten toiminta aktivoitui koronapandemian jälkeen. Järjestön jäsenmäärä jatkoi laskuaan ja oli vuoden lopussa 38 500. Uusia jäseniä liittyi enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta oli edelleen vähemmän kuin ennen koronaa. Jäseniä erosi enemmän kuin vuonna 2021. Eronneita oli kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2020 ja sitä edeltävinä vuosina.
Marttayhdistyksiä lakkautettiin noin kaksinkertainen määrä tyypilliseen vuoteen verrattuna ja uusia yhdistyksiä perustettiin vain 1. Tämä vaikutti merkittävästi jäsenmäärän laskuun. Lakkauttamisen syynä oli yleensä se, että korona-aikana toiminta oli hiljentynyt, eikä sitä enää haluttu jatkaa. Monessa lakkautetussa yhdistyksessä jäsenistö oli ikääntynyttä.
Järjestötoimintaa kehitettiin Marttailu 2.1 -suunnitelman mukaisesti, joka on tehty yhteistyössä marttapiirien toiminnanjohtajien kanssa. Järjestötoiminnalle sovittiin 4 mitat-
tavaa tavoitetta: 1) Yhdistysten toiminta on innostavaa ja kiinnostavaa. Siihen halutaan tulla mukaan ja siinä halutaan pysyä mukana. 2) Jäsenet ovat tyytyväisiä ja motivoituneita. 3) Jäsenten keski-ikä laskee 3–5 vuotta seuraavan 5 vuoden aikana. 4) Yhdistysten hallinnosta tulee helpommin hoidettavaa ja sujuvaa.
Marttaliitto teki marttayhdistyksille toimintasuunnitelmapohjan, jossa näkyivät vuoden keskeiset toiminnot ja painopisteet. Sitä käytti 72 % yhdistyksistä. Käyttö lisääntyi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti se, että kokoontumisrajoituksia ei enää ollut ja yhdistykset pystyivät toteuttamaan toimintaansa suunnitelmallisemmin. Marttapiirien tai vertaismarttojen järjestämään toiminnansuunnitteluiltaan osallistui 20 % yhdistyksistä, eli puolet vähemmän kuin 2 vuotta aiemmin. Yhdistyksille tehtiin valmiita marttaillan suunnitelmia, ja monet ottivat niitä käyttöön. Ideoita
marttailtojen ja tapahtumien järjestämiseen yhdistykset saavat ketjukoulutuksista, neuvonnan aineistoista ja Martat-lehdestä. Toiminnan suunnittelulla vahvistettiin yhteisten teemojen ja tapahtumien toteutumista valtakunnallisesti. Yhdistyksiä kannustettiin toteuttamaan innostavaa ja kiinnostavaa marttatoimintaa.
Vuosi oli yhdenvertaisuuden ja kohtaamisten teemavuosi. Yhdenvertainen kohtaaminen edellyttää yhteisiä toimintaperiaatteita ja toisten huomioon ottamista. Yhdistysten käyttöön tehtiin Marttojen yhdenvertaisuusteesit, toimintaohje syrjintätilanteisiin, turvallisen tilan periaatteet, yhdenvertaisuutta käsittelevä marttaillan malli ja viestintämateriaaleja.
Yhdistykset ja toimintaryhmät järjestivät yhteensä 24 000 tapahtumaa, joihin kirjattiin yhteensä 688 000 osallistumiskertaa. Tapahtumien määrä oli 30 % suurempi kuin vuonna 2021 ja osallistujien määrä kaksinkertaistui. Eniten järjestettiin käsityö-, hyvinvointi- ja ruokateemaisia tapahtumia.
Kaikkiaan yhdistyksissä, toimintaryhmis-
Maailman
suurin marttailta
Raaseporissa.
JÄRJESTÖTOIMINTA
sä ja marttapiireissä kirjattiin 363 300 tuntia vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan tuntien määrä laski 25 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten vapaaehtoistunteja tehtiin käsitöihin ja ruokaan liittyen. Vuoden valtakunnalliset tapahtumat olivat toukokuussa toteutettu Marttailuviikko, jonka aiheena oli laatikkoviljely, ja syyskuussa järjestetty Maailman suurin marttailta, jolloin pidettiin sadonkorjuujuhlia. Elokuussa osallistuttiin Avoimet puutarhat -tapahtumaan ja syyskuussa tehtiin sieniretkiä yhteistyössä Suomen Ladun kanssa, ja myöhemmin syksyllä seurasi Lokakuu on puurokuu -tapahtuma. Marttaliitto teki tapahtumiin ohjeistukset ja aineistot.
Martat oli Helsinki Pride 2022 -tapahtuman yhteisökumppani. Marttoja kannustettiin mukaan Helsingin tapahtumaan ja yhdistyksiä osallistumaan paikallisiin Pride-tapahtumiin. Pride-viikolla tehtiin marttaryijyä, eli solmittiin solmu kerrallaan ihmisiä yhdenvertaisten kohtaamisten puolelle. Kädentaitomartat ohjasivat ryijyn tekoa Pride-housena toimineessa Kiasmassa. Martat olivat mukana Pride-kulkueessa tähän asti suurimmalla ryhmällään.
Yleisimmät teemat marttayhdistysten toiminnassa olivat käsityöt, ruoka ja kulttuuri.
Jäseniä kiinnostavat erityisesti uudet ideat ja uusien taitojen oppiminen. Yhdistyksistä 58 % järjesti kaiken toiminnan lähitapaamisina ja 26 % piti osan tapaamisista etäyhteyksillä.
Ruoka-, puutarha-, sieni-, kässä-, ympäristö-, media-, vertais- ja kansainväliset martat edistivät osaltaan marttajärjestön strategian toteutumista. Vapaaehtoisten valtakunnalliseen koulutukseen osallistui 125 marttaa. Vertaismartoille järjestettiin jatkokoulutus.
Valtakunnallinen marttayhdistysten puheenjohtajien koulutus etäyhteyksillä toteutettiin toista kertaa ja kolmaskin ryhmä aloitti koulutuksen. Toiseen ryhmään osallistui 110 marttaa ja kolmanteen 65 marttaa. Toiminnallisessa koulutuksessa oli 6 lähikertaa ja välitehtäviä. Osallistujista 96 % oli valmiita suosittelemaan koulutusta. Ensimmäinen ryhmä marttoja aloitti opinnollistetut puheenjohtajaopinnot.
Yhdistykset kokivat Marttaliiton yhdistyskirjeen tärkeäksi. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 8. Martat.fi-sivujen Yhdistyskanavaan tuotettiin uutta sisältöä yhdistysten tueksi.
Yhdistysten toiminnasta kerättiin tietoa yhdistyskyselyllä. Vastauksia tuli 482. Jäsenille suunnattuun jäsenkyselyyn vastasi 5 232 marttaa.
Syyskuussa otettiin käyttöön uusi jäsenrekisteri, Marttarekisteri, jonka käyttöön yhdistyksiä koulutettiin. Yhdistysten uudeksi kotisivutyökaluksi valittiin Yhdistysavain. Marttaliitto koulutti yhdistyksiä sen käyttöön, ja ensimmäiset yhdistykset tekivät välittömästi uudet kotisivut. Yhdistyksille järjestettiin 2 koulutusta toiminnantilastointiin tarkoitetun Marttatilaston käyttämiseen.
Marttaliitto ylläpiti yhdistysten jäsenluetteloja, lähetti luettelot yhdistyksille ja laskutti jäsenmaksut keskitetysti. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu oli 40 euroa, josta yhdistyksen osuus 8, piirin 11, Marttaliiton 4 ja jäsenlehden 17 euroa. Uusien jäsenten osalta siirryttiin niin sanottuun rullaavaan jäsenyyteen syyskuussa: jäsenyys alkaa siitä päivästä, kun henkilö liittyy jäseneksi, ja on voimassa seuraavat 12 kuukautta. Jäsenyys ei siis ole sidottu kalenterivuoteen vaan liittymispäivään. Ennen muutosta liittyneillä jäsenmaksukausi on jatkossakin 1.1.–31.12. Muutos helpottaa yhdistysten jäsenhankintaa, kun mukaan voi liittyä kokonaiseksi vuodeksi missä kohtaa vuotta tahansa.
Ryijyn tekemiseen
annettiin ohjeita Martat-lehdessä.
KÄSITYÖTOIMINTA
Marttojen vuoden käsityötekniikka oli ryijy. Yhdistykset järjestivät ryijyaiheisia marttailtoja ja paikallisia ryijynäyttelyjä, ja käsityömartat pitivät messuilla ja tapahtumissa käsityöpisteitä, joissa pääsi kokeileman ryijyn tekoa. Marttaliitto järjesti kaksi valtakunnallista ryijykoulutusta etäyhteyksillä.
Osana Helsinki Pride -yhteistyötä tehtiin yhteisökäsityönä sateenkaariryijy, joka lahjoitettiin Helsinki Pridelle tapahtuman jälkeen.
Perinteisiä kässäkahviloita ja yhdistysten käsityöiltoja pidettiin taas koronavuosien jälkeen aktiivisesti. Käsityöt olivat toiminnan tilastoinnin mukaan yleisin yhdistystoiminnan teema: käsityötoimintaan käytettiin yli 16 500 vapaaehtoistuntia ja erilaiset käsityötapahtumat keräsivät yli 29 900 osallistujaa. Valtakunnallista käsityötoimintaa kehitettiin ja ideoitiin yhdessä aktiivisten kässämarttojen kanssa.
Käsityöohjeita julkaistiin Martat-lehdessä, Martat.fi-sivujen Marttakoulussa ja Martat-sovelluksessa. Naisten ja miesten perusvillasukkien ohjeet ovat martat.fi-sivujen suosituimpia sisältöjä.
Jokioisten Marttojen
laatikkoviljelmät Elonkierron pellolla, kuvassa Raija Tahvonen.
VILPPU-TOIMINTA
Vilppu-hankkeessa (2018–2022) kehitettiin vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä ja tuettiin toimintaan osallistuneiden voimaantumista. Hankeavustuksen päätyttyä 31.3. toiminnalle myönnettiin 1.4. lähtien Ak-avustus. Toimintaa rahoitti aiempaan tapaan sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Avustus pieneni hankeavustukseen verrattuna, ja tämä vaikutti toiminnan määrään. Mukana oli aiemman 14 marttapiirin sijaan 10 piiriä. Tavoitteena oli ikääntyvien ja lapsiperheiden terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn
edistäminen sekä vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen. Vapaaehtoiset järjestivät ikääntyville voimaannuttavaa ryh-
mätoimintaa ja Ystäväkahviloita sekä lapsiperheille hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa. Piirien työntekijät tukivat vapaaehtoisia ja koordinoivat toimintaa. Käytössä oli vapaaehtoistoiminnan malli, joka sisältää tuen, ohjauksen, materiaalit ja koulutuksen vapaaehtoisille sekä toimintaa koordinoiville piirien työntekijöille.
Ikääntyvien ja lapsiperheiden ryhmiä ja ikääntyvien Ystäväkahviloita järjestettiin lä-
hitapaamisina ja etäyhteyksin. Toimintaan osallistui 561 ikääntyvää ja lapsiperheiden jäsentä ja sitä toteutti 138 vapaaehtoista. Vilppu-ryhmissä oli yhteensä 101 ryhmäkertaa, minkä lisäksi toteutettiin 26 Ystäväkahvilaa. Piirien työntekijät koordinoivat vapaaehtoisten vertaistapaamisia. Lisäksi järjestettiin vapaaehtoisten ensimmäinen valtakunnallinen tapaaminen ja kaksi peruskoulutusta uusille vapaaehtoisille. Osallistujien ja vapaaehtoisten osallistumiskertoja oli Vilppu-toiminnassa yhteensä 2 780.
ASIAKKUUDENHALLINTAJÄRJESTELMÄ
Vuonna 2021 aloitettu Marttojen asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) käyttöönottoprojekti saatiin päätökseen. Järjestelmään toteutettiin jäsen-, lehti- ja järjestörekisterit. Vanhasta jäsenrekisteristä siirrettiin kaikki asiakas- ja jäsentieto uuteen järjestelmään. Uuden järjestelmän käytössä tarvittavaa osaamista kartutettiin ja käyttöönoton viimeistelyjä tehtiin. Seuraavina vuosina järjestelmän kehittämistä jatketaan ja siihen lisätään uusia, järjestön arkea helpottavia, ominaisuuksia.
Kansainvälinen toiminta ja kehitysyhteistyö
Marttaliiton kansainväliset hankkeet edistivät haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten asemaa tarjoamalla heille mahdollisuuden opiskella, elättää itsensä, tehdä omia valintoja ja puolustaa omia oikeuksiaan. Kotitalous-, ravitsemus- ja yrittäjyysneuvontaa annettiin köyhille, vammaisille, syrjäseudulla asuville ja vähän koulutetuille tytöille ja naisille Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
ETIOPIA JA MALAWI
Etiopiassa kumppanina oli naisten vammaisjärjestö Ethiopian Women with Disabilities National Association (EWDNA), joka muun muassa järjestää jäsenilleen kotitaloustyöpajoja. Yhteistyötä koordinoi Kynnys ry. Etiopian sisäinen epävakaa tilanne vaikeutti toimintaa joillakin alueilla. Toimintaa muokattiin olosuhteiden mukaan. EWDNA-järjestö on kasvanut ja saanut merkittävästi kansallisia ja kansainvälisiä lisäresursseja toimintaansa viime vuosina.
Malawissa jatkui hanke Sukupuolistuneen ja seksuaalisen väkivallan vastainen työ Malawin maaseudulla 2021–2024. Yhteistyökumppaneina olivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto ja malawilainen CYECE. Marttaliitto tuki maaseudun äitien ryhmiä koulutuksella ja pienrahoituksella.
Kansainvälisen toiminnan kehittämispäällikkö vieraili molemmissa hankekohteissa monen vuoden koronatauon jälkeen. Molemmat järjestöt toimivat aktiivisesti ja tavoittivat tuhansia kohderyhmiinsä kuuluvia ihmisiä. Järjestöillä oli useita rahoittajia.
SAMBIA
Tehtiin ensimmäinen yhteistyön suunnittelu- ja tutustumismatka Sambian Livingstoneen. Paikallinen yhteistyökumppani oli Vilole Images Productions/Women and Girls Disability Rights of Zambia (VIP) ja sen paikallisyhdistykset. Vammaisjärjestö on entuudestaan suomalaisen Kynnys ry:n yhteistyökumppani. Järjestettiin arjen rytmiin ja haasteisiin keskittynyt suunnittelutyöpaja vammaisten naisten ja vammaisten perheenjäsenten ryhmille Livingstonessa ja Chuundwen kylässä Zimban alueella. Martat aloittivat toiminnan tukemisen kertomusvuoden aikana ja alkavat suunnitella kotitaloustyöpajoja vammaisille naisille ja perheenjäsenille VIP:n ja sambialaisten kotitalousopettajien kanssa vuosille 2023–25.
Sambiassa toimitaan vammaisten naisten ja heidän perheenjäsentensä kanssa.
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JA KEHITYSYHTEISTYÖ
KANSAINVÄLISET KATTOJÄRJESTÖT
Vuonna 2022 lakkautettiin Pohjoismaiden Naisliiton, Nordens Kvinnoförbundin, toiminta. Verkostoon kuului jäsenyhdistyksiä kolmesta Pohjoismaasta (Suomi, Norja, Islanti). Järjestön 103-vuotinen historia päättyi Islannin Reykjanäsissä järjestetyssä konferenssissa Kvinnor, klimat och jordens krafter. NKF:n puheenjohtajakääty ja muu esineistö lahjoitettiin Norjan Naismuseoon. Arkistoa säilytetään osana Marttaliiton arkistoa Kansallisarkistossa.
IFHE (International Federation of Home Economics) järjesti maailmankongressinsa ensimmäistä kertaa 6 vuoteen koronasta johtuneen tauon jälkeen.
Kongressi pidettiin Atlantassa, USA:ssa, otsikolla
Soaring towards Sustainability. Marttaliittoa edustivat Terhi Lindqvist, Katri Pellikka, Maija Soljanlahti ja Emmi Tuovinen. Lindqvist avasi kongressin keynote-puheellaan Wellbeing for all, sustainability for the Globe: The Finnish Martha Association’s work in the field of Home Economics. Tuovinen ja Pellikka esiintyivät otsikolla Everyday actions for tomorrow, Soljanlahti otsikolla The Martha Organization’s Work for less food waste in Finland ja Lindqvist otsikolla Home economics workshops to empower disabled women in Addis Ababa, Ethiopia. Marttaliitto on tiettävästi maailman ainoa kotitalousalan organisaatio, jossa yhdistyvät ammattimainen kotitalousneuvonta ja harrastaminen. Siksi toiminnan esittelylle oli paljon kysyntää.
MARTTALIITTIO
Emmi Tuovinen, Maija Soljanlahti ja Katri Pellikka IFHE:n kongressissa.
Koulutus
HENKILÖSTÖ JA LUOTTAMUSHENKILÖT
Marttaliitto järjesti 10 koulutus- ja valmennuskokonaisuutta järjestön toimihenkilöille. Yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 364 henkilöä. Opiskelijatyötunteja kertyi yhteensä 3 051. Erillisrahoituksella toteutettavia koulutuksia marttajärjestön toimihenkilöille järjestettiin yhteensä 4 päivää ja niihin osallistui yhteensä 65 henkilöä. Luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille tarkoitettuja koulutuskokonaisuuksia järjestettiin 14, osallistujia oli yhteensä 440. Lisäksi Marttaliitto järjesti yhteensä 9 verkkokoulutusta, jotka liittyivät yhdistystoimintaan ja marttailuun, kuten yhdistysavaimen ja sovelluksen käyttökoulutukset. Näihin osallistui yhteensä yli 1 000 henkilöä.
tuksia toteutettiin 10. Niissä oli 41 opiskelijaa. Opintosuorituksia kertyi 41, joista 25 vietiin valtakunnalliseen Koski-rekisteriin.
MARTTA-AKATEMIA
Martta-akatemia tarjosi oppimis- ja koulutusalustan sekä aineistojen ja tallenteiden käytön koulutusten jälkeen. Martta-akatemiassa oli yhteensä 5 182 rekisteröitynyttä käyttäjää. Palveluja käytti yhteensä 1 539 henkilöä.
Uusien Marttaopintojen suunnitelmaa tarkennettiin. Opinnot antavat mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen ja lisäävät valmiuksia toimia vapaaehtoisena ja yhdistystoiminnan kehittäjänä.
Opinnot tuovat Marttojen teemojen mukaista sisältöä ja osaamista yhdistystoimintaan. Verkko-opinnot vahvistavat vapaaehtoisten verkostoitumista ja yhdistysten yhteistyötä. Marttaopinnot toteutetaan yhteistyössä
Opintokeskus Siviksen kanssa ja ne perustuvat opintopisteytettyyn koulutusmalliin.
OPINTOKESKUS
SIVIKSEN TUKEMAT KOULUTUKSET
Opintokeskus Siviksen tuella toteutettiin 413 opintojaksotilaisuutta, joissa oli yhteensä 1 462 opetustuntia. Tilaisuudet tavoittivat yhteensä 13 729 henkilöä. Vertaisopintoryhmiä oli 30. Niissä oli yhteensä 1 181 opetustuntia ja 473 osallistujaa. Opintopisteytettyjä koulu-
Marttapiirien verkkoruokakurssit järjestettiin Martta-akatemian sijaan enimmäkseen Teams-alustalla. Martta-akatemiaa hyödynnettiin erityisesti koulutustallenteiden ja muun materiaalin jakamiseen kaikille kiinnostuneille sekä jäsenille ja järjestön työntekijöille. Kaikille avoimia luentotallenteita oli katsottavissa 34. Ne keräsivät yhteensä 474 katsojaa. Avoimilla verkkokursseilla (Arki sujuvaksi, Hallitse rahojasi, Vieraslajit, Rahat riittää) vieraili kaikkiaan 204 henkilöä. Martta-akatemiassa pilotoitiin uudistuneita Marttaopintoja ja käynnistettiin ensimmäinen puheenjohtajaopintoryhmä.
MARTTAOPINNOT
Taitoavaimien, harrastusmerkkien ja osaajapassien suoritusaika päättyi vuoden lopussa. Vuoden aikana valmistui 22 suoritusta.
Opinnoista saa merkinnän Koski-opintorekisteriin ja Open Badge osaamismerkin. Uudistetut marttaopinnot ovat harrastajaopintoja (5 op) ja kursseja (1–2 op). Monimuotoinen kotipiha -harrastajaopintojen (5 op) pilottiryhmässä 12 opiskelijaa suoritti opinnot. He antoivat opinnoista hyvää palautetta. Opintoja kehitettiin ja opintotarjontaa suunniteltiin pilottiryhmän kanssa. Vuonna 2023 järjestetään Monimuotoinen kotipiha -harrastajaopinto sekä Laatikkoviljely-, Kotivara-, Kompostointi-, Kodin kemikaalit- ja Tapahtuman järjestäminen -kurssit. Puheenjohtajaopinnot jatkuvat 30.4. saakka.
Vaikuttaminen
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusta on Marttojen strategiassa. Vaikuttamisella edistetään kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea kotimaassa ja kansainvälisesti. Marttaliiton kestävän kehityksen vaikuttamissuunnitelma linjaa asioita, joiden puolesta Martat ottavat kantaa. Järjestö tekee pitkäjänteistä vaikuttamista lainsäädäntöön ja muuhun päätöksentekoon. Tavoitteena on, että yhteiskunta ohjaa kansalaisia ympäristön, talouden ja terveyden kannalta kestäviin valintoihin. Marttaliitto on aktiivinen vaikuttaja, joka toimii lukuisissa työryhmissä, sidosryhmissä ja ministeriöiden valmisteluissa sekä antaa lausuntoja ja asiantuntijahaastatteluja medialle. Liitto teki kannanottoja ja mielipidekirjoituksia sekä osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kampanjoihin. Yhteistyötä tehtiin järjestöjen, julkisen sektorin, median ja yritysten kanssa.
Toimintavuonna aloitettiin vaalivaikuttaminen laatimalla vuoden 2023 eduskuntavaaleihin vaalitavoitteet sekä vaikuttamis- ja viestintäsuunnitelma. Muita vaikuttamisteemoja olivat muun muassa energiansäästö, kestävä ruokamurros sekä viherpesuun ja viherväittämiin liittyvät ilmiöt.
Osana
-yhteistyötä tehtiin yhteisökäsityönä sateenkaariryijy, joka lahjoitettiin Helsinki Pridelle tapahtuman jälkeen.
KUMPPANUUDET JA EDUSTUKSET
Allergia-, iho- ja astmaliitto
Aikakauslehtien liitto ry
Arktiset Aromit ry
Arvo-liitto
Autismisäätiö
Biolan
Eduskunnan kotitalouden tukirengas
Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn -hankkeen ohjausryhmä
Fazer
FEE Suomi, Ympäristökasvatuksen pyöreä pöytä
FIN-IFHE/International Federation for Home Economics/Kotitalousalan kansainvälisen yhteistyöelimen suomalainen neuvottelukunta
Greenpeace
Gummerus
Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Helsingin yliopisto/kotitalous- ja käsityötieteiden laitos
HY SmartDairy-hankkeen ohjausryhmä
Hyötykasviyhdistys
Into ry
John Nurmisen säätiö
Kansalaisareena ry
Kansalaisen perustaidot (Sivis, Kansanvalistusseura, EU)
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE)
Karjalan Kulttuurirahaston Isännistö Kasvinsuojeluseura
Kordelinin säätiö/Jaakko Kolmosen rahasto
Kotimaiset Kasvikset ry
Kotoutumisen ja vastaanottotoiminnan tuen järjestöverkosto
Kriminaalihuollon tukisäätiön verkostot, OVA (Oppimisvalmennustyön verkosto)
Kuluttaja-asiain neuvottelukunta
Kuluttajaliitto ry
Kuluttajariitalautakunnan jaosto
Lasten ja nuorten keskus ry
Leijonaemot
Leikkipäiväverkosto (MLL)
LOS-viestintäverkosto (LSKL)
LUKE
Luomus
Luontoliitto
Maa- ja kotitalousnaisten jäsenstrategiahankkeen ohjausryhmä, Kalakumous-verkosto
MMM Maaseutupolitiikan neuvosto, Maaseutupolitiikan kestävän kehityksen työryhmä Arki, asuminen ja hyvinvointi ja Ruokaketjun viestinnän yhteistyöryhmä
Maa- ja Kotitalousnaisten Keskus
Marthaförbundet
Mieli ry, Ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen hanke (YLVA)
Miessakit
Moniheli
Motiva
Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Naisten Valmiusliitto ry
Opintotoiminnan Keskusliitto SIVIS ry
Opintotoiminnan Keskusliitto SIVIS ry, sijoitustoimikunta
Palta ry
Paulig
Perheet keskiöön! -hankkeen foorumi
Puutarhaliitto
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy
Ravitsemusterveyden edistämisen pal-
veluketjut -työryhmä
Reilu kauppa ry
Rikosseuraamusasiakkaan läheistyön
verkosto RAILI
Rikosseuraamuslaitos
Ruoka-akatemia
S-ryhmä
Saarioinen
Sininauhaliitto/säätiö
Sivis
Sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisten
järjestöjen toiminnanjohtajien seura
STM Kansanterveyden neuvottelukunta
Suomen pelastusalan keskusjärjestö, KOVA-toimikunta
SPR:n Vapaaehtoistoiminnan linjaus
-valiokunta
Suomen Latu
SOSTE ry
Suomalaiset kehitysjärjestöt - FINGO ry
Suomen Luonnonsuojeluliitto
Suomen 4H-liitto ry
Suomen Sieniseura ry
Suomen UN Women ry
Suomen YK-liitto ry
Takuusäätiö
TEM Taloudenhallinnan neuvottelukunta, Kuluttaja-asiain neuvottelukunta ja työjaosto
THL Kansallinen lapsiperheiden
ravitsemuksen edistämisryhmä, Perhekeskus-kohtaamispaikkaverkosto
Turvallisuuskomitean järjestöyhteistyöryhmä
Työtehoseura
Valio
Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön -hankkeen ohjausryhmä
VM Digi arkeen -neuvottelukunta
Vanhustyön keskusliitto
Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu ry
VAT-verkosto (Vapautuvien asumisen tuen verkosto/Kriminaalihuollon tukisäätiö)
Viherympäristöliitto, Viheralan neuvottelukunta
Väestöliitto ry
Väestönsuojelusäätiö
Ympäristömerkkilautakunta
Ympäristömerkintä
YM Muovitiekartan yhteistyöverkosto, Kestävän kehityksen toimikunta 2020–2023, Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukainen Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä 2020–2023
Viestintä
Viestintä sai 13 758 mediaosumaa, joka oli noin 30 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Mediaosumia painetussa mediassa oli 4 746, digitaalisessa 6 662, piireillä ja yhdistyksillä 2174. Sosiaalisen median kanavien seuraajamäärät kasvoivat yhteensä noin kahdeksan prosenttia.
Viestintä tuki Marttojen kotitalousneuvontaa, järjestötoimintaa sekä yhteiskunnallista vaikuttamista saavuttamaan omia tavoitteitaan. Viestinnällä vahvistettiin vuorovaikutusta marttojen, suuren yleisön ja median välillä sekä ylläpidettiin Marttojen asemaa
Suomen luotetuimpana ja tunnetuimpana neuvontajärjestönä.
Viestinnällä pyrittiin vaikuttamaan Marttojen strategian mukaisten teemojen osalta suuren yleisön ja marttojen asenteisiin, käyttäytymiseen ja arvoihin. Viestintä keskittyi tuomaan esiin Marttojen teemavuoteen, eli kohtaamiseen ja yhdenvertaiseen arkeen, liittyviä sisältöjä.
Viestinnän sisältöjä ohjasi järjestön yhteinen viestinnän vuosikalenteri, joka rytmitti ja jäsensi sisältöjä linjakkaaksi kokonaisuudeksi. Viestinnän työskentelyn tukena käytettiin sosiaalisen median hallinnan työkalua, joka oli käytössä myös useassa marttapiirissä.
Mediatyö toimittajien kanssa oli vilkasta erityisesti joulusesonkina, jolloin Marttojen medianäkyvyys oli huipussaan. Yhteistyötä tehtiin myös lukuisten järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa esimerkiksi suunnittelemalla ja toteuttamalla erilaisia vaikuttamiskampanjoita.
Suurimman viestintäkanavan, Martat.fi-sivuston, uudistus aloitettiin yhdessä teknisen kumppanin kanssa. Projektin tarkoituksena oli parantaa sivujen saavutettavuutta, tuoda sivuille brändiuudistuksessa määritelty uusi visuaalinen ilme, rakentaa käyttäjäystävällisempi sivunavigaatio ja ottaa käyttöön uusi sisällönsyöttämisen editori. Projekti saadaan päätökseen vuonna 2023.
Sienipäivänä kerätään metsän antimia.
MEDIATIEDOTTEET
13.1. Marttojen uusi hanke kannustaa vaalimaan luonnon monimuotoisuutta pienessäkin pihassa
17.1. Marttojen vuoden 2022 teema on kohtaaminen ja yhdenvertainen arki
20.1. Marttojen kattauksessa ruokailoa ja arjen hyviä valintoja
21.4. Pian on aika aloittaa pihatyöt – Kysy neuvoa Marttojen Kotipuutarha-chatissa
23.4. Marttaliitto vaatii järjestöjen mukaanottoa osaksi hyvinvointialueiden sote-palvelupolkuja
23.4. Marttaliiton vuosikokous pidettiin etäyhteyksillä – Kokouksessa tehtiin henkilövalintoja ja julkaistiin vuosikokouskannanotto
12.5. Marttailuviikolla 16.–22.5. perustetaan viljelylaatikoita – Aloita laatikkoviljely Marttojen maksuttoman opasvihkon avulla
10.6. Martat mukana Helsinki Pridessa – Marttojen sateenkaariryijy muistuttaa yhteisön voimasta
25.8. Marttojen sienipäivää vietetään metsän antimia keräillen
6.9. Marttaliiton asiantuntijat kotitalousalan maailmankongressissa
30.11. Martat kannustavat tekemään kestäviä valintoja jouluvalmisteluissa
KANNANOTOT, MIELIPIDEKIRJOITUKSET, LAUSUNNOT
3.1. Ruokahävikistä eroon arkisella suunnittelulla (Maaseudun tulevaisuus)
24.2. Martat kutsuvat Suomen ja Euroopan naisjärjestöjä vaatimaan sotilaallisten toimenpiteiden lopettamista
18.3. Kotitalousneuvonta tukee reilua ruokamurrosta
TILAISUUDET JA KAMPANJAT
Marttaliitto osallistui asiantuntijana, järjestäjänä tai yhteistyökumppanina seuraaviin tilaisuuksiin ja kampanjoihin:
25.1. Inton tilannehuone: Marttojen Arjen taitojen toiminta
1.2. Ethän pidä arkea itsestään selvänä! Inton Sosiaalisen vahvistamisen miniseminaarit
18.2. Kotitalousneuvontaa ruokakohujen keskellä. Erätaukokeskustelu yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa
8.3. Puolitetaan ruokahävikki -webinaari
21.–27.3. Rasismin vastainen viikko
2.3.–16.4. Ekopaasto-kampanja
8.3. Viherpesuun ja ympäristöväittämiin liittyvä webinaari, Kuluttajaliitto ja Ympäristömerkintä
20.–25.3. Rahaviikko, Global Money Week, Pörssisäätiö
24.3. Marttaliitto vaatii järjestöjen mukaanottoa osaksi hyvinvointialueiden sote-palvelupolkuja
27.5. Väestöliitto ja kumppanijärjestöt: Täydellistä vanhemmuutta ei ole
28.4. Aikuinen on vastuussa vapun tunnelmasta (HS)
29.4. Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön tarkistaminen. Marttaliiton eriävä mielipide työryhmän ehdotuksesta kuluttajaluottojen markkinoinnin tiukentamiseksi
4.8. Lapsetkin tarvitsevat varautumistaitoja (HS)
12.12. Kestävän rahankäytön opettaminen perheissä lähtee arvojen tunnistamisesta (HS)
DIGI ARKEEN NEUVOTTELUKUNTA – KAIKKI
MUKAAN DIGIYHTEISKUNTAAN
Marttaliiton verkostojohtaminen toteutui mm. yhteistyökumppanin, valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnan toisessa toimikaudessa 15.4.2020–31.3.2023.
6.–7.4. #INTO22-tapahtuma
2.5.–31.5. Omissa käsissä (Edunvalvontavaltuutus)
5.5. Varautumisen opintopäivä, SPEK
9.6. Sähköttä selviytyminen/
15.6. Järjestö yhteisönä ja taitojen opettajana – Marttojen varautumistaidoilla ja järjestötoiminnalla resilienssiä/21.6.
Villiyrtit, Naisten Valmiusliitto
27.6.–3.7. Helsinki Pride
-yhteisökumppanuus
7.8. Avoimet puutarhat, Puutarhaliitto
2.–11.9. Syystaimijuhlat, Puutarhaliitto
12.–18.9. Hävikkiviikko
1.–31.10. Lokakuu on puurokuu – Marttojen kehitysyhteistyön kuukausi
4.10. Arjen taitojen ohjaajien koulutuspäivä, Rikosseuraamuslaitos
4.–5.10. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät
10.10. Tiede ja tutkimus huoltovarmuuden tukena -keskustelu, MMTDK/HY Tiedekulma
10.–16.10. Energiansäästöviikko, Astetta alemmas –kampanja, Villasukat jalkaan, siitä se alkaa -energiansäästökampanja
13.10. Ruoka-allergiapäivä
18.10. Arjen kemikaalit -webinaari, Allergia-, iho- ja astmaliitto, Kuluttajaliitto
8.12. Kysy sähköstä ja sähköpulasta -tilaisuus, TEM
8.12. Vauvapysäkki-tilaisuus, Stressistä säätelyyn -hanke
1.–31.12. Marttojen joulukalenteri
Digi arkeen -neuvottelukunnassa oli puheenjohtajan lisäksi 17 jäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Marianne Heikkilä Marttaliitosta ja varapuheenjohtajana Sari Vapaavuori VALLIsta. Neuvottelukunnan jäsenistö koostui muun muassa eri järjestöjen ja viranomaistahojen edustajista. Digi arkeen -neuvottelukunta kokoontui toimikautensa aikana yhteensä 17 kertaa kokouksiin.
Martat johtivat valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukuntaa osana kansalaisten digitaitojen ja -tuen vahvistamista. Neuvottelukunta oli toisella kaudella yhteistyö- ja vuoropuhelukanava kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, viranomaisten ja julkisten palvelujen digitalisoinnista vastaavan valtiovarainministeriön välillä. Neuvottelukunta asetettiin vuonna 2017 ja se toimi 3 vuotta digisyrjäytymisen estämiseksi. Uusi neuvottelukunta asetettiin hallituskaudelle 2020–2023. Neuvottelukunta järjesti pyöreän pöydän keskusteluja, joissa digitalisaatiota käsiteltiin laajasti. Useaan otteeseen käsiteltyjä teemoja olivat digituki ja digitaalinen osallisuus sekä saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät teemat.
VIESTINTÄ
Neuvottelukunta nosti toimintakertomuksessa ja loppuseminaarissa esille, että hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen digitaalisessa yhteiskunnassa on kaikkien ihmisten arjen kannalta olennaista. Tämän toteutumiseen voidaan vaikuttaa muun muassa edistämällä seuraavia asioita:
• Digitalisaation tuomaa myönteistä kehitystä tulee vahvistaa. Digitalisaation aiheuttamat haitat pitää tunnistaa ja haittoja ehkäistä.
• Ihmisten tulee voida kokea osallisuutta ja määritellä itse, millaista merkityksellinen elämä on heille ja missä asemassa digitalisaatio on heidän elämässään.
• Ihmisten taitoja ja osaamista hyödyntää digitalisaatiota haluamallaan tavalla tulee tukea ja vahvistaa.
• Palvelut tulee tarjota saavutettavasti, ymmärrettävästi ja kielelliset oikeudet huomioiden.
• Kaikilla, myös heillä, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita, on oikeus ymmärrettävään tietoon ja palveluihin.
• Digitaalinen palvelu ei saa olla ainoa tapa hoitaa asioita
Neuvottelukunta vaikutti lainsäädäntövalmisteluun ja osallistui asiantuntijana Digi- ja väestötietoviraston, ministeriöiden, kansalaisjärjestöjen ja yritysten pitämiin tapahtumiin.
KANSALAISJÄRJESTÖAKATEMIA
Martat olivat perustamassa Kansalaisjärjestöakatemiaa, jonka tavoitteena on tukea hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä, vahvistaa virkamiesten kansalaisjärjestötoiminnan tuntemusta ja lisätä ymmärrystä, vuoropuhelua ja verkostoitumista hallinnon ja järjestöjen välillä. Mukana ovat valtiovarainministeriön Avoin hallinto -yksikkö ja oikeusministeriö sekä järjestöistä Allianssi, Kansalaisareena, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Näkövammaisten liitto, Suomen Punainen Risti sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto.
Kansalaisjärjestöakatemian teemana 30.3. oli Kohti kansallisia dialogeja. Treffitorilla
pohdittiin etänä kolmea kysymystä: Olemmeko kaikkien demokratia? Miten kohti kansallisia dialogeja? Mistä proaktiivisempi ote monimutkaisiin ongelmiin?
Kansalaisjärjestöakatemia järjesti 3.10. livenä päätapahtuman, jossa katsottiin kohti tulevaa hallituskautta, käytiin vuoropuhelua turvallisuudesta ja kansalaisjärjestöjen ja hallinnon kumppanuudesta sekä keskusteltiin järjestöjen ja hallinnon yhteistyöstä käynnistyvillä hyvinvointialueilla. Seminaarin teemana oli mm. vuoropuhelua turval-
LÄHDE: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164704/VM_2023_16.pdf?sequence=4&isAllowed=y
lisuudesta – kansalaisjärjestöjen rooli, hallinnon ja järjestöjen kumppanuus. Vetäjänä toimi ylijohtaja Juha Sarkio valtiovarainministeriöstä ja keskustelijoina Teija Tiilikainen, Hybridikeskuksen johtaja, Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko ja Marttaliiton puheenjohtaja, Johanna Suurpää, ylijohtaja, oikeusministeriö sekä Susanna Huovinen, hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö.
TUTKIMUKSIA
Marttajärjestön toimintaa ja järjestöön liitettyjä mielikuvia tarkasteltiin YouGovin kuluttajakyselyssä Näkemykset suomalaisista vaikuttajaorganisaatioista.
Tarkasteltavat ominaisuudet olivat järjestöjen tunteminen, näkyvyys, uskottavuus ja vaikuttavuus. Mukana oli 12 vaikuttajajärjestöä. Tulosten perusteella Marttojen vahvuus oli edelleen tunnettuus. Marttajärjestö oli vahvasti naisten arvostama organisaatio. Naisten ja miesten antamissa arvioissa oli huomattava ero kaikissa kysytyissä ominaisuuksissa. Nuoret oli Martoille haasteellisin ryhmä tavoitettavuudessa ja kiinnostuksen herättämisessä.
VIESTINTÄ LUKUINA
VIESTINTÄ
MARTAT-LEHTI
Yleinen kustannusten kohoaminen koetteli Martat-lehden toimintaedellytyksiä. Paperin ja energian hintojen muutokset näkyivät kasvavina painokustannuksina, samalla kun postituksen hinnat jatkoivat nousuaan. Marttaliiton hallitus päättikin kokouksessaan 21.9., että vuonna 2024 lehdestä ilmestyy 4 numeroa nykyisen 6 sijaan. Rinnalla ryhdytään julkaisemaan sisältöä myös digitaalisesti ja monikanavaisesti. Kustannuspaineet ja muuttuvat median käyttö- ja lukutottumukset sekä laajan yleisön tavoittaminen haastavat printtilehden tulevaisuutta.
Lännen Median toimituksen päällikkö Matti Posio ohjasi Marttaliiton henkilökuntaa digilehden suunnitteluun 25.2. Jatkossa lehden sähköisiä sisältöjä kehitetään osana liiton viestintää. Tarkoituksena on, että kaikkea liitossa tuotettua aineistoa voidaan jakaa liiton eri kanavissa, sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaisinta.
Yhdenvertaisuuden ja kohtaamisen teemat olivat esillä lehdessä muun muassa juttusarjassa Viihtyisä yhdistys. Sarjassa käytiin läpi yhdistystoiminnan kipupisteitä ja neuvottiin, miten hankalia asioita voi lähestyä erilaisten harjoitusten ja käytäntöjen avulla ja kuinka yhdistyksen ilmapiiriä voi parantaa. Aiheina
olivat muun muassa ristiriidat, jaksaminen, roolit ja toiminta-ajatuksen kirkastaminen.
Martat-lehti järjesti Marttaliiton henkilökunnalle kielenhuoltokoulutuksen lokakuussa. Kouluttajana oli Riitta Korhonen Kotimaisten kielten keskuksesta.
Finlands svenska Marthaförbundin lehti Martha ja Marttaliiton Martat täyttävät 120 vuotta vuonna 2023. Yhteistyössä suunniteltiin merkkivuoden sisältöjä ja tilattiin lehtien historiasta kertovaa aineistoa molempien lehtien käyttöön.
Martat-lehti kuului varsinaisten jäsenien jäsenmaksuun. Lehti ilmestyi 6 kertaa ja sen levikki oli 35 882 (LT 2021).
MARTAT-SOVELLUS
Martat-sovelluksen kehitystyö jatkui. Sovellukseen saatiin uusina toimintoina esimerkiksi tapahtumakalenteri. Sovelluksen etusivua kehitettiin ja siihen lisättiin mahdollisuus jakaa omia ruokaohjeita sosiaaliseen mediaan ja muille käyttäjille. Kehitystyöt etenivät aikataulussa ja budjetissa. Käyttäjähankintaa tehtiin vuoden aikana aktiivisesti pääosin sosiaalisen median kautta ja siihen saatiin tueksi myös ulkoinen markkinointikumppani. Sovelluksen lataajia oli vuoden lopussa hieman yli 25 000.
Sovelluksen käyttäjiltä kerättiin asiakaspalautetta Surveypal-kyselyllä. Kyselyyn vastasi 964 käyttäjää. Vastaajista 35 % kertoi ladanneen sovelluksen yli vuosi sitten. Vastaajista 76 % kertoi, että voisi suositella sovellusta. Lisäksi 72 % vastaajista kertoi olevansa täysin tyytyväinen sovellukseen. Palaute oli pääasiassa kiitettävää. Sen perusteella voidaan todeta sovelluksella olevan ainakin jonkin kokoinen sitoutunut käyttäjäkunta, joka on tyytyväinen sovellukseen.
Suosituimpia sisältöjä olivat palautteen perusteella ruokaohjeet, käsityövinkit, puutarhavinkit ja kodinhoidon vinkit. Palautteessa toivottiin lisää monipuolista, ajankohtaista sisältöä sekä selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä. Myös helppokäyttöisempää kirjautumista toivottiin. Esimerkiksi 18 % sovelluksen poistaneista kertoi poistaneensa sovelluksen sen vaikeakäyttöisyyden vuoksi. Lisäksi 9 % nykyisistä käyttäjistä kertoi, ettei löydä sovelluksesta etsimäänsä tietoa. Lähes 8 % käyttäjistä antoi huonoa palautetta rekisteröitymisestä. Rekisteröitymisen korjaamiseksi tehtiin myöhemmin paljon kehitystyötä. Palautteen perusteella päädyttiin lisäksi kehittämään sovelluksen hakua vuonna 2023.
Hallinto
Marttaliiton varsinainen vuosikokous pidettiin 23.4. etäyhteyksillä. Kokouksen puheenjohtaja, sihteerit ja asioiden esittelijät olivat kokouspaikalla Stremia Oy:n studiotiloissa (Niittyläntie 2, Helsinki).
Marttaliiton hallitukseen kuuluivat 23.4. saakka puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, Jenny Salmela (varapuheenjohtaja), Anu Talka (varapuheenjohtaja), Sonja Haapakoski, Aila Naalisvaara, Taina Raiski, Katja Rippstein, Ilona Suppanen ja Emilia Särkiniemi.
Henkilövalintojen jälkeen hallituksessa toimivat 23.4. alkaen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, Ulla Parviainen (varapuheenjohtaja), Taina Raiski (varapuheenjohtaja), Sonja Haapakoski, Marika Hurskainen, Aila Naalisvaara, Katja Rippstein, Ilona Suppanen ja Emilia Särkiniemi. Hallitus piti tilikauden aikana viisi kokousta. Pääsihteerinä toimi tilikauden ajan Marianne Heikkilä.
Tilintarkastajat olivat KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö päävastuullisena tilintarkastajana Kirsi Aromäki sekä Sanna Riihentupa, KHT. Varatilintarkastajina toimivat Jaana Inki, KHT ja Jyri Salojuuri KHT.
Marttaliitossa työskenteli tilivuoden aikana keskimäärin
31 toimihenkilöä (32 v. 2021). Vuoden lopussa työsuhteessa oli 28 kokoaikaista ja 4 osa-aikaista työntekijää. Määräaikaisissa työsuhteissa oli 10 henkilöä. Muu henkilöstö oli toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa.
HENKILÖSTÖ
Aho Piia, asiantuntija
Anttonen Anna, asiantuntija 14.3. alkaen
Heikkilä Marianne, pääsihteeri
Honkonen Eeva, kansalaistoiminnan koordinaattori 1.2.–31.12.
Ikonen Tiina, asiantuntija
Jerkku Teija, neuvonnan johtaja
Jylhä Joonas, viestintäpäällikkö, opintovapaalla
1.9. alkaen
Karonen Taru, asiantuntija 18.1.–31.12.
Kilpinen-Mangström Victoria, taloushallinnon
asiantuntija, vanhempainvapaalla
Kinnunen Salla, kotitalousasiantuntija 31.10. saakka
Kokkonen Helena, toimituspäällikkö
Koski Susanna, controller
Kuittinen Katja, graafinen suunnittelija
Kuusisto Henni, viestintäpäällikkö 17.10. alkaen
Känsälä Päivi, asiantuntija
Laine Emilia, kansalaistoiminnan koordinaattori, vanhempainvapaalla
Lindqvist Terhi, kehittämispäällikkö
Mehto Outi, asiantuntija 14.1. saakka
Moorhouse Teresa, graafinen suunnittelija
Neffling Saila, taloushallinnon asiantuntija 31.12. saakka
Orivuori Salka, kehittämispäällikkö
Pajari Erja, talouspäällikkö 31.5. saakka
Palosuo Anna-Maija, järjestösihteeri
Pellikka Katri, asiantuntija 1.4. alkaen
Pentikäinen Juuni, harjoittelija 1.4.–31.8. Petrell Reijo, hallinto- ja talousjohtaja
Roine Seidi, CRM-harjoittelija 19.9.–18.12., CRM-assistentti 19.12. alkaen
Ruokonen Irina, kirjanpitopäällikkö
Saikkonen Jaana, toimistosihteeri 10.1. alkaen
Salminen Minttu, digipalvelujen koordinaattori 31.12. saakka
Salo Satu, järjestösihteeri 7.11. alkaen
Salonen Marjahelena, palvelu- ja markkinointijohtaja 31.10. saakka
Salovaara Reija, kansalaistoiminnan ja viestinnän johtaja
Silander Niina, harjoittelija 7.2.–3.6., kotitalousasiantuntija 20.6.–30.11., asiantuntija 1.12. alkaen
Silanen Katariina, asiantuntija, vanhempainvapaalla
Soljanlahti Maija, kehittämispäällikkö 9.12. saakka
Suhonen Jeni, digipalvelujen koordinaattori
Svahn Tea, jäsensihteeri 30.11. saakka
Tulla Veera, toimistosihteeri 12.1. saakka
Tuovinen Emmi, kehittämispäällikkö
Uitto Maria, asiantuntija
Victor Aava Malini, harjoittelija 20.6–2.7.
Ylitalo Irmeli, asiantuntija
Selviytymispeli Mystery Box kehitettiin PohjoisKarjalan Martoissa.
TYÖHYVINVOINTI
Marttaliitto on perhemyönteinen ja joustava työpaikka, jossa tuetaan työntekijän työn ja perheen yhteensovittamasta laajasti ja systemaattisesti sekä johtamisessa että työjärjestelyjen osalta. Työntekijöiden voimavarat asiantuntijaorganisaatiossa ovat kaiken toiminnan keskiössä. Marttaliitto tuki työntekijöidensä työhyvinvointia järjestämällä säännöllisiä henkilöstö- ja tiimipalavereita ja tapaamisia sekä pitämällä yhteyttä etätyöntekijöihin. Osa henkilöstöstä koki etätyön kuormittavana, toisille joustava työaika ja etätyö merkitsivät työrauhaa ja parempaa kokemusta osallistumisesta.
Marttaliitossa tuetaan työntekijöiden erilaisia elämäntilanteita muun muassa työaikajoustoin ja mahdollisuudella monipaikkaiseen työntekoon. Etätyömahdollisuuksia tuetaan jatkossakin koronatilanteesta riippumatta. Monet toimihenkilöt käyttivät
mahdollisuutta työajan lyhennykseen oman elämäntilanteensa ja tarpeidensa mukaan.
Vuoden aikana Marttaliitossa toteutettiin useita rekrytointeja. Uusien henkilöiden perehdytys toteutettiin pääosin etäyhteyksillä. Se lisäsi osaltaan tarvetta kehittää ja tarkentaa uusien ja vanhojen työntekijöiden tehtäviä, vastuita ja tavoitteita, työnteon prosesseja ja johtamisen malleja.
Työnantaja kustansi yleislääkäritasoisen työterveyshuollon laboratoriokokeineen sekä ikäkausitarkastuksineen. Työssä jaksamista tuettiin työsuhde-eduilla kuten lounasedulla, liikunta- ja kulttuurieduilla sekä työhyvinvointipäivillä. Työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua viikoittaiseen ohjattuun liikuntaan. Lisäksi työntekijöiden käytössä on arkiliikuntaan ohjaava liikuntasovellus tukemaan jaksamista ja palautumista sekä lisäämään työpäivän huokoisuutta.
Talous
MARTTALIITTO
Tilikauden tulos oli –1 358 751,79 euroa alijäämäinen (–3 221 642,07 euroa v. 2021). Talousarvion mukainen tulostavoite oli 0 euroa.
Varsinaisen toiminnan tulos oli talousarviota parempi, koska eri toimintojen kustannukset alittivat suunnitellun. Myös varainhankinta toteutui varsin hyvin budjetoidun mukaisesti. Sen sijaan sijoitustoiminnan tulos alitti arvioidun selvästi. Erityisesti tilinpäätökseen kirjattavat sijoitusomaisuuden arvonalennukset painoivat tulosta.
Varainhankinnan tulos kulujen jälkeen oli
+612 250 euroa (+655 258 euroa v. 2021). Varainhankintaan sisältyivät jäsenmaksut ja tuotemyynti. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos
oli – 640 473 euroa (+1 842 774 euroa v. 2021). Hankeavustuksia ja muuta erillisrahoitusta käytettiin Marttaliitossa yhteensä 561 219 euroa (493 011 euroa v. 2021).
Marttaliitto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustusta järjestön kotitalousneuvontaan
860 000 euroa. Siitä myönnettiin Marttaliitolle
300 000 euroa ja marttapiireille yhteensä
560 000 euroa.
Eduard Polónin säätiö myönsi Marttaliitolle 1 300 000 euron avustuksen kotitalousneuvonnan ja sen toimintaedellytysten tukemiseen sekä tietojärjestelmien kehittämiseen.
EDUARD POLÓNIN SÄÄTIÖ
Säätiön perustana on Marttaliiton vuonna 1928 Eduard Polónilta saama lahjoitus. Marttaliitto on perustanut säätiön näitä lahjoitusvaroja käyttäen vuonna 1994. Säätiön tarkoituksena on tukea kotitalousneuvontaa myöntämällä avustuksia marttajärjestön kotitalousneuvontaan ja sen toimintaedellytysten parantamiseen sekä neuvontaa edistävään opinnäyte-, tutkimus- ja asiantuntijatyöhön.
Säätiön tilikauden tulos oli –1 269 054,64 euroa (+788 336,47 euroa v. 2021). Säätiö maksoi avustuksia Marttaliitolle ja marttapiireille yhteensä 1 353 956,64 euroa.
Säätiön hallituksen muodostivat samat henkilöt kuin Marttaliiton hallituksen. Säätiön asiamiehenä toimi Marttaliiton hallinto- ja talousjohtaja Reijo Petrell.
Marttaliiton menot ja tulot toiminnoittain Kokonaistuotot 2022
PIIRIT
Etelä-Hämeen Martat
Etelä-Karjalan Martat
Itä-Hämeen Martat
Kainuun Martat
Keski- ja EteläPohjanmaan Martat
Keski-Suomen Martat
Kymenlaakson Martat
Lapin Martat
Lounais-Suomen Martat
Pirkanmaan Martat
Pohjois-Karjalan Martat
Pohjois-Pohjanmaan
Martat
Savon Martat
Uudenmaan Martat
MARTTOJEN
Hyvästä arjesta
parempi
maailma.
PERUSTEHTÄVÄ
Martat edistää
kotien ja perheiden
toimivaa ja kestävää arkea.
PÄÄMÄÄRÄ
Hyvä arki kuuluu kaikille.
ARVOT
Yhdessä tekemisen ilo
Kestävät valinnat
Avoimuus www.martat.fi
Martat vinkkaa