Martat 1_25 ISSUU by Marttaliitto

Meriupseeri ryhtyi martaksi KOHTAAMINEN

INSPIRAATIO Siemeniä voi kylvää

Kun pikamuoti alkoi suututtaa: Elina ja 5 vaatteen vuosi

Hyvin

DOWNTON ABBEYN IDYLLINEN ENGLANTI

Mielenkiintoinen matka vehreisiin

vierailu maailmankuulussa

IDYLLINEN TOSCANA 1 596 € I

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I LOMALINJA.FI TAMPERE p. 010 289 8100 I HELSINKI p. 010 289 8102 Palvelumaksu 28 €/varaus. Puhelut 8, 35 snt/puh + 17, 17 snt/min. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua.

KAUNEINTA PORTUGALIA I

IHMEELLINEN ISLANTI I

KIEHTOVA BALTIA I -

BAIJERIN LINNAT JA SATUMAISET ALPPIMAISEMAT I alueen linnoihin. Hurmaava Neuschwanstein tunnetaan-

LOMALINJAN MATKASSA SAAT ENEMMÄN

KATSO KAIKKI MATKAT

Ville Kinos

1 . 2025

Sisällys

4 Lukijalta

5 Pääkirjoitus

6 Marttakartta

8 Miksi vietämme ruokavuotta?

10 Marttametsä toteutui

11 Katso lähelle: Palkokasvit paikallaan

12 Martta suosittelee

SESONKI

14 Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

22 Kasviksia joka aterialle

24 Talvikylvö sopii monille kasveille

28 Ruukussa ja maljakossa: Täydennämme toisiamme

INSPIRAATIO

30 5 vaatteen vuosi

34 Suojaa ja sisusta verhoilla

37 Alue- ja kuntavaalisivut

42 Meriupseeri ryhtyi martaksi

46 Marttojen elämäkerrat talteen

50 Millainen on sinun rahatarinasi?

52 Sarjakuva: Peikkoeukko liittyy yhdistykseen

MARTTAILU

54 Hynttyyt yhteen

58 Yhdessä & yhdistyksessä

64 Monessa mukana

68 Elämänmeno

72 Marttaristikko

74 Kuvamuisto

Tortelliinikeitto ja muut arkiruoat valmistuvat vaivatta, kiitos puolivalmisteiden.

KANNEN KUVA LAURA RIIHELÄ

teshoppailun. kylvää!

24 50Talvellakin saa kylvää!

Elina Sydänmaanlakka jätti vaateshoppailun.

Aloita matka menneisyydestä.

ILONA

SAVOLA

LAURA

RIIHELÄ

Jatkakaa lehteä samalla tyylillä.

IHANAA AINA , kun uusi lehti ilmestyy

NYT OLI lehdessä paljon kivoja ohjeita niin käsitöihin, askarteluun kuin leipomiseen. Tästä minä pidän!

USEIN LEHDISSÄ on mielenkiintoisia tarinoita meistä tavallisista martoista, niitä toivon olevan myös jatkossa. Lisää nuoria ja nuorisomarttoja kiinnostavia aiheita, esim. trendikkäitä ruoka-, kodin tuunaus- ja askarteluvinkkejä.

LEHTI MIELENKIINTOINEN ja jutut ei vanhene.

KIERRÄTYSVINKIT aina tervetulleita.

NYT OLI mielenkiintoisia juttuja! Mukavaa luettavaa!

TÄLLÄ KERTAA Martat-lehti oli mielestäni kaikella tavalla kiinnostava. Kivat käsityöohjeet – sukat on ihan kohta puikoilla. Vironperän Kakku ohje, tein samantien koekakun ja se oli hyvää, niinpä leivoin myyjäisiin muutaman kakun. Mukava, kun Monessa mukana -palstassa on enemmän sivuja. Amarylliksen varren maljakossa kihartuminen oli kiva vinkki.

MARTAT OSAAVAT huonosti yhdistyksen ja järjestön säännöt. Koulutusta näihin.

OLISIN TOIVONUT perinteisempiä ruokaohjeita.

LEHTI ON PARANTUNUT, nyt on tavallisia käsityö- ja ruokaohjeita, mitä on kiva toteuttaa. Ristikko tulee myös aina täytettyä.

KAIKEN KAIKKIAAN hyvä lehti ja varsinkin nyt tämä 4/2024. Joka juttu luettu. Ja vielä naapurille annoin lehden luettavaksi. Harmi, että ilmestyy vaan 4 x vuosi.

PARANNATTE lehdentekoa kuin sika juoksuaan. Toivottavasti paperilehti säilyy.

KIITOS HYVÄSTÄ lehdestä – olen vasta vuoden ikäinen martta, mutta innostunut toiminnasta jo nyt. Lehdestä saan hyvin ajankohtaista tietoa ”marttailusta”.

KAIKEN KAIKKIAAN hyvä lehti ja harmi, että nykyään ilmestyy niin harvoin.

OLIPAS KIVA tutustua järjestöönne, josta olen vain muuten kuullut!

TEIN JOULUISTA sipulikeittoa ja se oli todella hyvää!

LIIAN ISO korotus jäsenmaksuun vaikka lehdet vähenivät.

SÄILYTTÄKÄÄ PAPERI-

NEN lehti meille senioriitoille. Kaikilla keski-ikäisilläkään ei ole tietokoneita tai kännyköitä, joilla lukea nettilehteä. Monien silmät myös rasittuvat kännykän käytöstä. Tietotekniikan käyttökin kuluttaa ympäristöä enemmän kuin lentoliikenne.

PIDÄN LEHDEN ruoka- ja puutarha-artikkeleista kovasti. Yleensä myös kokeilen niiden ohjeita.

TYKKÄÄN LUKEA äitini tilaamaa Martta-lehteä, mutta yhdestä hyvin pienestä asiasta olisi sanottavaa. Lehden välissä oli arkillinen pyöreitä erikokoisia sinisiä Martta-tarroja*, kenellä on näille käyttöä muuta kuin aktiivijäsenillä ehkä, jotka haluavat näitä liimata kirjeisiin tms. Vähän turhaa roskaa tällaiset tarrat, joita ei voi käyttää muuhun tarkoitukseen. Esimerkiksi osoitetarrat, etikettitarrat säilöntään jne Marttalogolla olisivat käytännöllisempiä.

(*Tarrat olivat numeron 2/24 välissä)

VOISIKO OLLA juttuja pitkäaikaisista jäsenistä/ hallituskonkareista? Mikä sai lähtemään mukaan toimintaan?

KIITOS LEHDESTÄ . Siunausta vuoteen 2025.

MARTAT 1/2025

123. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 4 numeroa vuonna 2025.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.ﬁ, www.martat.ﬁ

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@media-q.ﬁ, p. 040 523 8813

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.ﬁ, p. 050 412 1099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 4 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

PEFC-sertifioitu

Tähän

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

Marttaliitto on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus.

Hyvästä arjesta parempi maailma

3.2.2025

Teoissa on voimaa

MARTTOJEN JUHLAVUOSI on paketoitu metsäteeman ja lukuisten pienten ja suurten yhteistapahtumien osalta päätökseen. Juhlavuoden Marttametsä-keräys tuotti yli 100 000 euroa, ja yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa etsimme sopivaa metsäaluetta eri puolilta eteläistä Suomea. Lopulta Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson rajamailta, Iitistä, löytyi metsä, joka täytti kriteerit yhtenäisestä alueesta ja suojelutarpeesta. Kulttuurimaisemassa kohoavan Kuuksonmäen laelta rajattiin suojeluun lähes kymmenen hehtaarin laajuinen metsä. Erityiseksi juuri tuon paikan tekee se yksityiskohta, että metsän myyneen henkilön edesmennyt äiti oli kuulunut aikoinaan paikalliseen marttayhdistykseen.

Liisa Karppinen (vas.) ja Marianne Heikkilä vierailivat joulupukin luona.

KIITOS KUULUU jokaiselle teistä, jotka osallistuitte keräykseen. Osoitimme voimamme tekojen kautta ja toimimme yhdessä ympäristön, ilmaston ja tulevien sukupolvien hyväksi.

VUOSI 2025 aloittaa kaksivuotisen ruokateemamme Muutos lautasella. Kannustamme entistä kasvipainotteisempaan ruokavalioon sekä kestävästi kasvatetun ja pyydetyn kotimaisen kalan suosimiseen. Tuomme uudet ravitsemussuositukset osaksi arkea, ja tähän työhön tarvitsemme jokaista marttaa. Olemme yhdessä muutoksen aikaansaajia, kun teemme valintoja planetaarisen tasapainon ylläpitämiseksi.

ARVOPOHJAINEN tehtävämme on minulle sydämen asia. Järjestömme on johtava kestävän ja yhdenvertaisen arjen edistäjä. Tarjoamme käytännöllisiä ja vaikuttavia ratkaisuja arkeen ja edistämme jakamis- ja kiertotaloutta, kohtuullista kuluttamista, resurssiviisautta sekä energian säästämistä. Globaalit ympäristökriisit, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus, uhkaavat niin ihmisten kuin muidenkin eliöiden hyvinvointia. Kriisit ovat ihmisten toiminnan tulosta, ja ne ovat myös ihmisten ratkaistavissa. Rakennetaan parempaa maailmaa yhdessä.

Marianne Heikkilä

Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

MARTAT 2/2025 ilmestyy 5.5.

HUUMORI

MAISTUU

Kuvataitelija Anu Tuominen tarjoilee ruokaan ja juomaan liittyviä oivalluksia

Hotelli- ja ravintolamuseon näyttelyssä Aurinkokuivattuja porkkanoita. Tuominen käyttää töissään kierrätysmateriaaleja ja monia erilaisia käsityötekniikoita. Näyttely on avoinna 6.4. saakka Kaapelitehtaalla, Helsingissä.

PARAS PÄIVÄ

Kihniön Martat osallistuivat Mahtavaan marttaralliin elokuussa. – Monen mielestä se oli paras marttapäivä ikinä, kommentoidaan yhdistyksestä.

Järjestysmies

Poista kalkki pyykin- ja astianpesukoneista, kahvin- ja vedenkeittimistä sekä silitysraudasta. Tarkista laitteidesi käyttöohjeista, millainen käsittely niille sopii. -

AJAN KUVA

Keminmaan Martat järjestivät yhdessä kahden kalaseuran kanssa pilkkipäivän Kemijoen jäällä. Kevätaurinko lämmitti, innokkaita pilkkijöitä on liikkeellä ja kodassa tarjoiltiin muurikkalättyjä nokipannukahvin kanssa. Yhteistyötä on suunnitteilla jatkossakin kalastajien kanssa.

LASKIAISENA

LAKUHILLOA PULLAAN

Helmikuu on oikea kahvittelukuukausi: lyhyen ajan sisään ajoittuvat Runebergin päivä, laskiainen ja ystävänpäivä, kaikki asiaankuuluvine herkkuineen. Lisäämme kierroksia laskiaispullan ympärillä käytävään hilloa vai mantelimassaa -kinasteluun ja ehdotamme täytteeksi lakritsi-vadelmahilloa. Mikään ei estä tunkemasta pullaviipaleiden väliin myös esimerkiksi pistaasipähkinöitä, keksitahnaa tai suklaalevitettä. Jotkut irrottelevat vaihtamalla pullan croissantiin.

Jos haluat leipoa vegepullaa, jätä pois kananmuna, vaihda rasva ja maito kasvipohjaisiin tuotteisiin ja vaahdota väliin esimerkiksi kauravispiä.

Vadelma-lakritsihillo

200 g vadelmia

0,5 dl sokeria

2 rkl vettä

2 tl raakalakritsijauhetta tai 5 Lakrisalpastillia

1. Pane vadelmat, sokeri ja vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä matalalla lämmöllä 10–15 minuuttia.

2. Jos käytät lakritsipastilleja, murskaa ne jauheeksi. Sekoita raakalakritsi- tai pastillijauhe hieman jäähtyneeseen hilloon. Maista ja lisää lakritsia maun mukaan.

Näillä mennään 2025

Vuoden HeVi (hedelmä ja vihannes): Kurkku

Marja: Pihlaja

Sieni: Lampaankääpä

Yrtti: Nokkonen

PARSI, PAIKKAA, NIKKAROI

Vuoden 2025 käsityötekniikka on korjaaminen ja kunnostus. Valinnan tehnyt Taitoliitto korostaa, että on tärkeää oppia pidentämään käyttötavaroiden käyttöikää. Kunnostamalla vanhaa estetään turhaa hukkaa, vähennetään uusien tuotteiden valmistuksesta syntyviä ympäristövaikutuksia ja säästetään rahaa.

Kaikkea ei tarvitse osata tehdä itse! Taitoliitto muistuttaa, että myös ammattilaisten palveluja kannattaa käyttää korjaamisessa ja kunnostamisessa.

Miksi vietämme ruokavuotta?

Marttojen teemavuodet 2025 ja 2026 vietetään ruoan merkeissä.

MARJO RANTAPUSA • KUVA KERTTU MALINEN

Ruoka on meille hyvin henkilökohtainen mutta myös arkinen asia. Teemme päivittäin useita valintoja siitä, mitä haluamme syödä ja mitä jätämme syömättä. Ruoka on iso osa kulttuuria, ja siihen liittyy paljon muistoja, mieltymyksiä ja asenteita. Ruokaa harrastetaan, ja monelle se on myös toimeentulo. Ruoalla osoitetaan rakkautta – se on osa arkea ja juhlaa.

Marttajärjestö otti käyttöön teemavuodet vuonna 1933, jolloin teemana oli raakaravinto. Ruokaan liittyviä teemavuosia on ollut sen jälkeenkin, kun on vietetty muun muassa Vihannesvuotta ja Ravitsemusvuotta. Seuraavat kaksi vuotta vietämme taas ruoan parissa: Vuosille 2025–2026 olemme valinneet kaksi näkökulmaa: Muutos lautasella ja Yhteisessä pöydässä.

Muutos lautasella -teemassa syvennymme tekoihin, joita juuri nyt tarvitaan: Vähennämme eläinperäisten tuotteiden kulutusta ja lisäämme kasvipainotteista syömistä. Kannustamme myös muita tekemään samoin.

Teemavuosiin liittyy vahvasti myös yhdessä syömisen tuoma ilo. Ruokavuodet ovatkin täynnä monenlaisia tapahtumia, tarinoita, vinkkejä ja ruokaohjeita. Toivomme, että jokainen saa uusia taitoja ja ajatuksia sekä maistuvia ruokamuistoja, joita voi jakaa oman lähipiirinsä kanssa.

YKSINKERTAINEN PERIAATE Marttojen ruoka- ja ravitsemusneuvonnan tavoitteena on opastaa ihmisiä terveellisten ja kestävien ruokavalintojen pa-

riin. Ruokailutottumuksia muuttamalla voidaan parantaa kansanterveyttä sekä yksittäisten ihmisten terveyttä.

Marttojen neuvonta pohjautuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Uudet suositukset julkaistiin viime vuoden lopulla, ja nyt on oiva aika laittaa teoria käytäntöön. Järjestönä olemme mukana neuvomassa, kuinka ravitsemussuositukset otetaan osaksi arkista ruokailua.

Terveyden lisäksi globaalit ympäristökriisit, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, haastavat meidät tarkastelemaan tottumuksiamme. Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt muodostavat noin viidenneksen kotitalouksien kokonaishiilijalanjäljestä.

Sekä ympäristö- että terveysnäkökohdat otetaan huomioon, kun noudatetaan yksinkertaista periaatetta: lautaselle mahdollisimman paljon kasviperäisiä tuotteita, kuten palkokasveja, viljatuotteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, sekä vastuullisesti kasvatettua tai kestävästi kalastetuista kalakannoista pyydettyä kalaa.

Se, mitä syömme, kertoo tarinaa siitä, mistä tulemme ja mitä arvostamme. Tästä syystä syömisen tapoja ei ole helppoa muuttaa. Ruokakulttuurimme on kuitenkin elävä kokonaisuus, jota luomme omilla päivittäisillä valinnoillamme. Muutos kohti kestävää ruokavaliota vaatiikin muutoksia ruokajärjestelmän lisäksi jokaiselta henkilökohtaisesti. Toivottu tulevaisuus luodaan tämän päivän valinnoilla ja teoilla.

TIETOA JA TAITOJA TARVITAAN

Jotta muutos olisi mahdollinen, tarvitsemme tiedon lisäksi taitoja. Keskeinen osa Marttojen ruoka- ja ravitsemusneuvontaa onkin neuvoa ja opettaa ruoanvalmistukseen liittyviä taitoja. Kun meillä on taitoja, pystymme tekemään terveellisiä ja ympäristöä kunnioittavia ruokavalintoja. Tiedot ja asenteet muuttuvat käytännöksi: vastuullisiksi ostopäätöksiksi ja maistuviksi ruoiksi kotikeittiöissä.

Aina kannattaa haastaa itsensä oppimaan uutta. Kokeillaan kiinnostavia kasvisruokareseptejä ja lisätään palkokasveja lautaselle. Jaetaan yhdessä maittavia kasvipohjaisia ruokakokemuksia, jotka puhuttelevat myös niitä, joille kasvipohjainen syöminen ei vielä ole arkea.

Marttojen teemavuodet täyttyvät tapahtumista! Maaliskuussa martat kokoontuvat samaan aikaan eri puolilla Suomea Papubileisiin. Huhtikuussa olemme mukana Helsingin ruokamessuilla ja syyskuun Marttailuviikolla kannustamme syömään kasviksia Kaalivallankumous-tapahtumissa.

Maistetaan rohkeasti uutta, iloitaan kestävistä valinnoista ja – ennen kaikkea – nautitaan ruoasta!

Marttojen ruokavuosia 2025–2026 vietetään teemoilla Muutos lautasella ja Yhteisessä pöydässä.

Puuropäivä kerran viikossa on hyvä käytäntö. Mukaan hyvät höysteet, vaikka marjoja ja pähkinöitä.

Uusista ravitsemussuosituksista kerrotaan sivulla 22.

Marttametsä toteutui

Juhlavuoden keräyksen tuotolla suojellaan lähes 10 hehtaaria arvokasta metsää.

Marttojen 125-juhlavuoden aikana kerättiin reilut 100 000 euroa Marttametsäksi nimettävään alueeseen. Marttaliiton kumppanina keräyksen toteutuksessa ja kohteen valitsemisessa oli Luonnonperintösäätiö.

Marttametsä sijaitsee Iitissä, PäijätHämeessä. Kuuksonmäelle levittäytyvä puolukkatyypin mäntymetsä on säilynyt käsittelemättömänä. Alue on 9,6 hehtaarin kokoinen, siellä on lähde ja pieni neva sekä runsaasti lahopuuta. Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila kertoo, että metsän myynyt henkilö suhtautui kauppaan ja hänelle rakkaan metsän suojeluun myönteisesti. Liikuttava yksityiskohta on, että henkilön nyt jo edesmennyt äiti oli aikoinaan martta itsekin.

Marttametsä on avoin kohde, jossa saa retkeillä. Jokaisenoikeudet pätevät, joten esimerkiksi sienestys ja marjastus sallitaan. Avointen kohteiden lisäksi säätiöllä on myös joitakin suljettuja kohteita, joissa ei saa kulkea herkän kasvillisuuden vuoksi.

Marttametsään päästäkseen täytyy olla valmis kapuamaan, sillä nimikkoalue asettuu mäen laelle. Valmiita polkuja ei ole. Lähistöllä on pysäköintimahdollisuus vain parille henkilöautolle. Marttojen nettisivuille tulee myöhemmin alueen kartta ja ohjeet, kuinka metsään voi suunnistaa.

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävät Luonnonperintösäätiö järjestää tulevana kesänä ja syksynä jokaiseen maakuntaan suuntautuvia retkiä, joilla tutustutaan säätiön metsäkohteisiin. Keväällä,

lintujen pesimäaikaan, ei metsään mennä. Tarkempia tietoja on tulossa Luonnonperintösäätiön sivuille. Marttametsä ei kuulu säätiön retkiohjelmaan. Vaikka juhlavuoden keräys päättyi, jatkossakin martat voivat kampanjoida metsien puolesta ja kerätä varoja arvokkaiden luontokohteiden hyväksi. Päivänsankari voi esimerkiksi pyytää ohjaamaan lahjoihin tarkoitetut rahat Luonnonperintösäätiölle niin sanotun pienkeräyksen kautta.

– Myös esimerkiksi jonkun martan kunniaksi voisi perustaa juhlakeräyksen, ideoi Anneli Jussila.

Suojellaan pysyvästi

Marttametsä on ostettu keräysvaroilla kokonaisuudessaan Luonnonperintösäätiölle, ja sen suojelu on pysyvää. Säätiö hakee suojelualueilleen luonnonsuojelulain mukaisen rauhoituspäätöksen. Lisäksi Luonnonperintösäätiön säännöt turvaavat suojelun.

HELENA KOKKONEN • KUVA ANNELI JUSSILA

Näkymä Marttametsään kuuluvalle nevalle.

PALKOKASVIT PAIKALLAAN

Pavut kasvamaan, pata porisemaan!

TEKSTI JA KUVA RITVA TUOMI

1. KAIKEN TAKANA ON PERUNA

Suomalaisten suosikkiraksu on oman kirjansa ansainnut. Vaikka ei tunnustautuisikaan vannoutuneeksi sipsi-ihmiseksi, kirjan faktat ja vinkit kiinnostavat: Perunan muodonmuutos mukulasta lastuksi sisältää lukuisia vaiheita, yhteen kiloon sipsiä kuluu neljä kiloa pottuja ja oikean perunalajikkeen valinta on kaiken A ja O. Sipsipussi on suotavaa avata pohjasta, sipsejä kannattaa pakastaa, ja dipit ovat tärkeä muuttuja makuyhtälössä. Työkirjatyyppisillä sivuilla on tilaa omille teksteille, muun muassa makumuistoille.

Lilli Pukka ja Ursula Mursu: Sipsikirja. Tuuma

4. LÖYDÄ LAJISI

Inspiroiva liikuntakirja ei sisällä jumppaohjeita, vaan kertomuksia tosielämästä. Äänessä ovat ihmiset, jotka löysivät liikunnan ilon ja oman lajinsa aikuisena. Fyysisten ponnistelujen kautta monet alkavat nähdä itsensä ja elämänsä uudessa valossa. Kirja kannustaa kokeilemaan ennakkoluulottomasti eri lajeja: Tee sitä, mikä on hauskaa. Antaudu uudelle. Älä pelkää epäonnistumista!

Lotta Heikkeri: Hurahtaneet. Aikuisia jotka löysivät itsensä urheilun kautta. Nemo

2. SOMEN KOUKUSSA

”Me hurahtaneet käymme omalla vaatimattomalla tavallamme tätä maailmanaikaa vastaan. Kun kaiken pitäisi olla tuottavaa, tehokasta ja vähintäänkin hyödyllistä, on lähestulkoon kapinallista tehdä asioita ihan vain asioiden tekemisen ilosta ja oman itsen takia.”

3. KONE KÄYTTÖÖN

Koukuttava, turvaton, manipuloiva. Sellainen on some, joka vetää meitä puoleensa ja syö aikamme. Someturva-palvelun perustaneella Suvi Uskilla ei ole asiasta harhakuvitelmia: ”Vaikka sinulla ei olisi ainuttakaan sometiliä etkä olisi tehnyt yhtään postausta kuluneen vuoden aikana, et myöskään ole vapaa suhteestasi someen. Ympärilläsi olevat ihmiset töissä, koulussa, kotona tai muissa arkiympäristöissäsi ovat kiinteä osa elämääsi, ja heidän toimintansa on hyvin pitkälti somen ohjaamaa.”

Sometohtori Suvi Uski: Mitä some tekee meille? Tammi

5. TAVARAT TUNTEIDEN

KORVIKKEINA

Kodin epäjärjestys syntyy, kun tavaraa on liikaa suhteessa käyttötarkoituksiin ja säilytystiloihin. Kamppeiden karsiminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa, sillä niihin liittyy paljon tunteita ja ne muistuttavat eri elämänvaiheista. Lykkäämme roinan läpikäymistä ja keksimme tekosyitä: ehkä vielä tarvitsen tätä. Tämä kirja ei ole konmaritus-, järjestely- tai raivausopas, vaan tutkimusmatka tunteisiin tavarariippuvuuden takana.

Laura Holmström: Järjestä elämäsi. Irti

Kattava perusteos airfryeristä, tuttavallisemmin pöhöttimestä, sisältää noin 150 ohjetta sämpylöistä pyttipannuun. Airfryer on kelpo keksintö tähän päivään: Kasviksia on nopea ja helppo valmistaa, joten niitä tulee syötyä enemmän. Hävikki vähenee, koska on helppoa tehdä täsmäannoksia, pieniäkin. Sähköä kuluu vähemmän, kuin jos lämmittäisi uunin. Laitteen toimintaperiaate ja tekniikka käydään kirjassa läpi, mutta tekijät muistuttavat, että eri valmistajien laitteet ovat yksilöllisiä. Tärkeää on tarkkailla ruoan kypsymistä ja tutustua oman koneen ominaisuuksiin.

6. REISSUNAISILLE

Vanha totuus on, että matkustaminen sujuu mukavasti, jos saatavilla on syömistä, juomista ja lukemista. Reissuruokakirja tuntee tienvarsiruokailut, asemaravintolat ja street food -kulttuurin, mutta muistaa myös työntekijät, jotka ruoan matkustajille valmistavat ja tarjoilevat. Viihdyttävä, hauska ja hyvin kirjoitettu tietoteos sisältää hienon kuvavalikoiman. Sopii vaikka matkalukemiseksi!

Ritva Kylli: Ruokaa reissussa. Suomen matkaruokahistoria kuivalihasta

SESONKI

Varaaurinkoja

Anna sitrusten aurinkokunnan sytyttää sisäinen kirkasvalolamppusi ja ota rinnalle ripaus vihreää. Kevättalven värikimara on valmis voitelemaan sielua.

LAURA RIIHELÄ

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

MARJO RANTAPUSA JA ELLA TOTRO • KUVAT LAURA RIIHELÄ

Puolivalmisteita käyttämällä voit oikaista muutamankin mutkan ruoanlaitossa.

Makuelämyksistä ja ravintoarvoista ei tarvitse

tinkiä, vaikka tie keittiöön veisi kaupan kylmäkaapin tai pakastelaarin kautta.

Nyt kokataan helppoja ja maukkaita arkiruokia! Näin helmikuussa maistuvat lämmittävät keitot ja uuniruoat, ja puolivalmisteita käyttäen ne nousevat sukkelasti pöytään.

Tällä hetkellä elämme sitrushedelmien parasta sesonkia, ja ne tuovat ruokiin hapokkuutta ja raikkautta.

Puolivalmisteet ovat raaka-aineita, jotka on esivalmisteltu käyttöä varten. Valikoima on laaja: siihen kuuluu esimerkiksi pakasteita, esikypsennettyjä tai valmiiksi maustettuja tuotteita tai vaikkapa valmiiksi keitettyä riisiä. Puolivalmisteilla voidaan oikaista muutama työvaihe ja siten säästää aikaa ja vaivaa keittiössä – mausta tinkimättä.

Kasviksia on hyvä nauttia joka aterialla, mutta etenkin näin talvella saattaa niiden syöminen jäädä vähiin tai olla yksipuolista. Pakasteilla ja säilykkeillä on helppo saada väriä ja vitamiineja lautaselle. Pakastekasviksissa on sekin hyvä puoli, että kun kasvikset on pakastettu nopeasti, ravinteet säilyvät hyvin. Ylipäätään kasvikset säilyvät pakastettuina huomattavasti pidempään kuin tuoreina. Tällä on merkitystä myös hävikin vähentämisen kannalta.

Tutustu puolivalmisteiden valikoimaan, kokeile tuotteita ja etsi omia suosikkejasi. Puoliksi valmis on puoliksi tehty!

VINKKEJÄ

PUOLIVALMISTEIDEN

KÄYTTÖÖN

• Tutki tuotteiden ainesosaluetteloja. Valitse arkeen puolivalmisteita, joissa on mahdollisimman vähän suolaa, lisättyä sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa.

• Lisää puolivalmisteiden joukkoon tuoreita raaka-aineita. Täydennä aterioita tuoreilla kasviksilla, hedelmillä tai yrteillä, jotka lisäävät makua ja väriä.

• Eri puolivalmisteita yhdistellen saat monipuolisia ja herkullisia aterioita.

Kokeile esimerkiksi valmiiksi kypsytettyjä kaurasuurimoita ja pakastevihanneksia yhdessä.

Kasvispelti ja jogurttikastike

1 pss uunijuureksia (pakaste) tai n. 750 g juureksia

1 rkl rypsiöljyä

1 tl paprikajauhetta

1 tl kuivattua timjamia

0,5 tl suolaa ripaus mustapippuria

200–300 g valmiita kasvispyöryköitä

Jogurttikastike:

0,5 sitruunan raastettu kuori

1 rkl sitruunan mehua

1 valkosipulin kynsi

200 g paksua (kasvipohjaista) jogurttia

0,25 tl suolaa

0,25 tl sokeria ripaus mustapippuria

1. Laita jäiset pakastekasvikset uunipellille leivinpaperin päälle. Jos käytät tuoreita juureksia, kuori ne tarvittaessa, pese huolellisesti ja leikkaa

Sekoita joukkoon rypsiöljy ja 2.teisen uunin keskitasolla noin -

3. Ota pelti uunista, sekoita kasviksia ja lisää pyörykätrekset ovat sopivan kypsiä. 4.tuessa jogurttikastike. Pese sitruuna ja raasta puolet sen kuoresta ohuelti kulhoon. Purista joukkoon sitruunastakosipulin kynsi. Sekoita kaikki ainekset yhteen.

Pastel de nata (noin 20 kpl)

500 g voi- tai lehtitaikinalevyjä

Täyte:

2 prk (à 200 g) vaniljakreemiä

1 dl kuohukermaa

1 sitruunan kuori raastettuna (pakastemarjoja)

2. -

nele taikina vuokien pohjalle ja reunoille siten, että pidät

Pistele pohjat haarukalla.

3. Sekoita täytteen ainekset ja lusikoi täytettä pohjien

4. Paista leivoksia uunin kesAnna jäähtyä haaleiksi ja ripottele pinnalle kanelia ja to-

Kasvispelti ja jogurttikastike

Punajuuripasta

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

3 rkl rypsiöljyä

400 g täysjyväpastaa

400–500 g esikeitettyjä punajuuria

0,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

1 rkl hunajaa

150–200 g maustettua

tuorejuustoa (esim. valkosipuli ja yrtit)

50 g kuorittuja pähkinöitä, esim. pistaasi

Punajuuripasta

1. Hienonna sipuli sekä valkosipuli ja kuullota öljyssä.

2. suolattuun veteen.

3. pannulle. Mausta suolalla,

4. Lisää pannulle tuorejuustotan keitinvettä. Sekoita, kunnes juusto on sulanut.

5. Siirrä punajuuriseos korkeaan kulhoon ja sekoita sauvasekoitti-

6. Valuta pasta ja siirrä takaisinjuurikastike ja sekoita hyvin.

7. Rouhi pistaasipähkinät jaheella.

Tortelliinikeitto

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 iso porkkana

2 rkl rypsiöljyä

1 litra vettä

2 kana- tai kasvisliemikuutiota

1 tl kuivattua basilikaa

500 g tomaattimurskaa, esim. valkosipulilla maustettua

1 prk (380 g/230 g) isoja valkoisia papuja

1 pkt tortelliineja (n. 250 g) (1 dl ruokatai kaurakermaa)

1 pkt (100 g) babypinaattia

1.li ja valkosipulinkynnet. Pilko porkkanat pituussuunnas-

ta sipulit ja porkkanat öljyssä kattilassa.

ka sekä valutetut ja huuhdel-

3. Lisää lopuksi tortelliinit (jaluat). Anna kiehua tortelliini-

ajaksi joukkoon pinaatti. Tar-

Tortelliinikeitto

Mehevä arkilasagne

1 sipuli

1 pieni kesäkurpitsa tai 2 porkkanaa

1 rkl rypsiöljyä

2 dl soija- tai hernerouhetta

5 dl kasvislientä (= 5 dl vettä + 1 kasvisliemikuutio)

400 g tomaattimurskaa (yrttimaustettua)

0,5 tl mustapippuria

0,5 tl sokeria

2 dl kaura- tai ruokakermaa

2–2,5 dl maustettua kaura- tai ruokakermaa (esim. juuston makuinen)

Lisäksi:

2 rkl rypsiöljyä voiteluun

9–11 täysjyvälasagnelevyä

2 dl juustoraastetta

1. Raasta kesäkurpitsa tai porkkanat.

2.isossa paistinpannussa tai ka-

3. Lisää pannulle soija- tai-

keri. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen hetken aikaa kannen alla. Sekoita kaura- tai

4.toinen lasagnevuoka öljyllä. kastiketta ja levitä päälle la-

päälle ohut kerros kastiketta ja täytä näin seuraavat ker-nelevykerroksen pinnalle kastiketta ja juustoraastetta.

6. Anna lasagnen vetäytyä

Tomaattinen uunikala

(esim. ahvenia tai MSCmerkittyä seitiä)

1 rkl rypsiöljyä

0,5 tl suolaa

1 rkl sitruunamehua puoli ruukkua tilliä

1 rasia (250 g) miniluumutomaatteja

2 rkl kapriksia

2–2,5 dl maustettua ruokatai kaurakermaa

1. Jos käytät pakastekalaa,kaan.

2. Voitele uunivuoka rypsiöljyllä.

3. Lado kalat vuokaan. Mausta suolalla ja pirskottele päältilli ja levitä kalojen päälle.

salaatin kanssa.

6.tyjen perunoiden tai ohran kanssa. Mehevä arkilasagne

Tomaattinen uunikala

MUUNTELE

Voit käyttää myös maustamatonta kookosmaitoa. Lisää keittoon tällöin

3 rkl punaista currytahnaa yhdessä kookosmaidon kanssa.

Tofu-nuudelikeitto

1 pkt (250 g) tofua

1 l vettä

1 kasvisliemikuutio

1 prk (400 ml) currylla maustettua kookosmaitoa

1 pss (n. 450 g) wokvihanneksia (pakaste)

n. 125 g täysjyvänuudeleita

1–2 rkl soijakastiketta

Lisäksi: limetin mehua tuoretta korianteria

1. Leikkaa tofu pitkittäin puoliksi ja kuivaa talouspaperilla tai keittiöpyyhkeellä varovasti painellen. Leikkaa kuutioiksi.

2.-

3. Lisää kuutioitu tofu ja jäiset wokvihannekset keittoon.nuuttia. Lisää nuudelit ja jat-nuuttia, kunnes nuudelit ovat kypsyneet.

4. Mausta soijakastikkeella ja 5.rianterilla.

Tofu-nuudelikeitto

Raikas appelsiinisalaatti

Jos haluat salaatista ruokaisamman, lisää joukkoon noin 200 g keitettyä kauraa tai riisiä.

Raikas appelsiinisalaatti

n. 200 g pakastekasviksia, esim. kukkakaalia tai vih-

reitä papuja

2 (veri)appelsiinia

1 pss salaattia tai salaattisekoitusta

2 rkl siemensekoitusta

Kastike:

2 rkl (veri)appelsiininmehua (valkoviinietikkaa)

2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä

0,25 tl suolaa ripaus mustapippuria

1 rkl hunajaa

Tarjoiluun: siemenseosta

2. Viipaloi kuoritut appelsiinit ja valuta leikkuulaudalle ker-

3.sitä tilkalla valkoviinietikkaa.hun joukkoon. Mausta kastike suolalla, pippurilla ja hunajalla. Sekoita kastike kasvisten joukkoon.

4. Asettele tarjoiluastialle salaattia, kasvikset ja appelsiiniviipaleet. Ripottele päälle sie-

VINKKI

Kasviksia joka aterialle

Onko mahdollista noudattaa ravitsemussuosituksia kotikeittiöissä?

Kannattaa muistaa, että ruokavalion kokonaisuus ratkaisee, eivät yksittäiset ateriat tai raaka-aineet. Tärkeintä on lisätä kasvisten käyttöä nykyisestä.

MARJO RANTAPUSA • KUVA SHUTTERSTOCK

Lisätään lautasille kaikkea hyvää!

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset kannustavat kohti kasvipohjaisempaa ruokavaliota, mikä on hyväksi niin terveydelle kuin ympäristöllekin. Noudattamalla suosituksia teemme valintoja, jotka edistävät sekä omaa että tulevien sukupolvien hyvinvointia. Kotitalousneuvonnan järjestönä Martat ohjaa toteuttamaan ruokavaliota, joka on maukas, monipuolinen, kohtuullinen –ja täynnä ruokailun iloa.

Ravitsemussuositukset on tarkoitettu väestötason ravitsemuksen ja kansanterveyden edistämiseen. Kansalliset

ravitsemussuositukset pohjautuvat Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka julkaistiin vuonna 2023. Suositukset nojaavat laajaan tutkimusnäyttöön siitä, mikä on terveyden kannalta suotuisaa. Ne ovat perustana muun muassa ruokapalvelujen ja joukkoruokailun ruokalistoille ja ohjaavat päätöksentekoa, joka ottaa huomioon terveyden ja kestävän ruokajärjestelmän. Ravitsemussuositukset toimivat myös Marttojen ruokaneuvonnan perustana.

EI TARVITSE PUNNITA Ravitsemussuositusten tavoitteena on lisätä lau-

tasille kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja sekä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Toisaalta punaisen lihan ja lihavalmisteiden sekä suolan ja tyydyttyneen rasvan määrää pyritään vähentämään. Nämä muutokset edistävät terveyttä ja vähentävät kansansairauksien riskiä sekä kuolleisuutta.

Kasvisten, hedelmien ja marjojen suositeltu määrä on vähintään 500–800 grammaa päivässä. Aiempi suositus oli 500 grammaa päivässä. Harva meistä punnitsee päivittäin käyttämiensä kasvisten määrän, eikä ole tarpeenkaan.

Tärkeintä jokaiselle on lisätä kasvisten käyttöä nykyisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kasviksia nautitaan joka aterialla. Mitä enemmän, sen parempi.

Kasviksia kannattaa syödä reilusti joka päivä joko sellaisenaan, kypsennettynä tai ruokiin lisättynä. Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä värikkäämpää ruokaa lautasellamme on, sitä ravintorikkaampaa ja terveellisempää se on. Kasvisten lisääminen ruokavalioon onnistuu helposti pienillä arjen teoilla, ja käytöstä kehittyy nopeasti tapa. Pienillä muutoksilla on iso merkitys.

TOTUTELLAAN VÄHITELLEN Palkokasvit ovat ympäristöystävällisiä proteiininlähteitä. Ne on nyt nostettu ensimmäistä kertaa omana ryhmänään ravitsemussuosituksiin merkittävänä osana ruokavaliota. Palkokasveja suositellaan syötävän 50–100 grammaa päivässä. Käytännössä tämä vastaa esimerkiksi desilitraa keitettyjä herneitä.

Jos palkokasvien käyttö ei ole tuttua, voi niitä ryhtyä maistelemaan vähitellen. Vatsalle lempeimpiä tuotteita ovat fermentoidut valmisteet, esimerkiksi soijapapupohjaiset tempeh ja kiinteä tofu. Kannattaa kokeilla eri valmisteita ja ruokaohjeita, aloittaa pienillä määrillä ja etsiä omia suosikkituotteita.

Myös täysjyväviljojen käyttöä on syytä edelleen lisätä, sillä ne sisältävät runsaasti kuituja ja ovat tärkeä kasviproteiinin lähde. Täysjyväviljalle annettiin nyt ensimmäistä kertaa määrällinen suositus: 90 grammaa kuivapainona päivässä. Se tulee täyteen, kun syö esimerkiksi lautasellisen puuroa, muutaman ruisleipäviipaleen ja annoksen viljalisäkettä, kuten ohraa.

MARTAT MUUTOKSEN TUKENA Marttajärjestö on mukana neuvomassa, kuinka ravitsemussuositukset otetaan osaksi arkista ruokailua. Kotitalousneuvontajärjestönä opetamme käytännön taitoja, joita tarvitaan, kun siirrytään kasvipainotteiseen ruokavalioon. Maukkaat ateriat,

myönteiset elämykset ja onnistumisen kokemukset kotikeittiössä ovat keskeisiä tekijöitä muutoksessa. Tavoitteenamme on herättää uteliaisuutta uusia makuja kohtaan. Motivoimme, tuemme muutosvalmiutta ja viestimme ruoan terveys- ja ympäristövaikutuksista.

Kun puhutaan ravitsemussuosituksista, on tärkeää pitää mielessä iso kuva: ruokavalion kokonaisuus ratkaisee, eivät yksittäiset ateriat tai raaka-aineet. Ruoka ei ole vain polttoainetta, vaan tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ruoan valmistamisesta ja syömisestä on lupa nauttia.

Kannustamme ihmisiä kokoontumaan yhteiseen ruokapöytään, sillä seura ja keskustelut ravitsevat mieltä. Yhdessä ateriointi myös edistää terveellisten ruokailutottumusten omaksumista.

Muutos on ominaista ruokakulttuureille. Muutokset tapahtuvat vähitellen; pienistä teoista ja valinnoista tulee ajan kuluessa valtavirtaa. Kenenkään ei tarvitse muokata omaa ruokavaliotaan täysin uudenlaiseksi, sillä tiedämme, että suuret, äkilliset muutokset eivät yleensä kestä. Jokaisen kannattaa toki välillä tarkastella omia ruokatottumuksiaan ja miettiä niitä jokapäiväisiä valintoja, joita ruokakaupassa tekee. Uudesta on lupa innostua!

Kirjoittaja on Marttaliiton johtava asiantuntija (ruoka ja ravitsemus).

Uudet ravitsemussuositukset tiiviisti

• Kasviksia, marjoja ja hedelmiä 500–800 g päivässä tai enemmän.

• Palkokasveja (herneet, pavut, linssit) 50–100 g päivässä.

• Perunaa osana terveyttä edistävää ja ympäristöystävällistä ruokavaliota.

• Täysjyväviljaa (täysjyväleipää, -pastaa, puuroa) vähintään 90 grammaa päivässä (kuivapaino).

• Kalaa kestäviä kalakantoja suosien 350–450 g viikossa. Tästä vähintään 200 g rasvaista kalaa (esim. muikku, lahna, Suomessa kasvatettu kirjolohi).

• Enintään 350 g punaista lihaa viikossa. Tästä prosessoidun lihan osuus mahdollisimman pieni. Punaisen lihan kulutuksen vähentämistä ei tule korvata siipikarjan lihalla.

• 350–500 g rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita päivässä. Juusto lasketaan mukaan maitovalmisteisiin. Juustotyypistä riippuen 10–20 g juustoa vastaa 100 g maitoa.

• Vähintään 25 g kasviöljyjä (esim. rypsiöljy) päivässä varmistamaan välttämättömien rasvahappojen riittävä saanti. Vähemmän voita ja trooppisia öljyjä (mm. kookosrasva, palmuöljy).

• Maustamattomia pähkinöitä 20–30 g päivässä pähkinälajeja vaihdellen. Ruokavalioon on hyvä kuulua myös eri siemenlajeja.

Lue lisää

Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024.

Ravitsemussuositukset kokonaisuudessaan osoitteessa

le/10024/150005

Talvikylvö sopii monille kasveille

Puutarhatöissä ei aina tarvitse odotella kesää. Monien viileässä menestyvien lajien siemenet voidaan kylvää jo talvella tai alkukeväällä.

Kylvökset viedään ulos odottelemaan lämpötiloja, jolloin itäminen pääsee käyntiin.

OUTI TYNYS • KUVAT RITVA TUOMI

Ostettujen siemenien ohella voi kokeilla itse kerättyjen siemenien kylvämistä.

Punalehtinen tarhamaltsa Tiikerikaunosilmä

Purtojuuri

Kehäkukka

Ruiskaunokki

Talvikylvöt ajoittuvat tammija huhtikuun väliselle ajanjaksolle. Ideana on hyödyntää nopeakasvuisten ja viileässä menestyvien lajien kasvatusta ulkona, missä niistä kasvaa tuuheita ja terhakoita.

Siemenet kylvetään laatikoihin ja potteihin ja kylvöastiat viedään ulkosalle sateelta suojattuun paikkaan parvekkeelle, kasvihuoneeseen tai kannelliseen viljelylaatikkoon. Kylvökset voidaan myös nostaa ilmaviin, kannellisiin ja läpinäkyviin muovilaatikoihin.

Aikaisia kylvöjä eli hankikylvöjä voidaan tehdä myös kohopenkkiin, kasvihuoneen penkkiin tai viljelylaatikkoon. Tämä vaatii syksyisiä ennakkovalmisteluja paikan kunnostamisessa.

Syyskylvöön verrattuna talvikylvön etuna on se, että olosuhteisiin pystyy vaikuttamaan. Syksyllä maahan ripotellut siemenet ja pikkutaimet ovat rankkasateiden ja jääpoltteen armoilla.

Talvikylvö sopii monille kasveille, mutta ei kuitenkaan lajeille, jotka vaativat pitkän kasvuajan tai paljon lämpöä. Esimerkiksi jättisipuli, latva-artisokka, munakoiso, paprikat, tomaatti, kurkku ja kurpitsat kannattaa esikasvattaa sisällä.

Viileä kausi virittää mangoldin ja punajuurikkaan sekä sen eri värimuodot herkästi kukkaan, mikä vesittää satotoiveet.

Sopivia lajeja –kokeile näitä

• Tammi–maaliskuisiin kylvöihin sopivat kylmäkäsittelyä vaativat tai siitä hyötyvät perennat, joilla lämpötilojen vaihtelu herättelee siemeniä lepotilasta. Kylmäkäsittelyä vaativia lajeja on lukuisia, kuten kullerot, tähtiputket ja ukonhatut.

• Kokeilemisen arvoisia ovat myös kaksivuotiset kukkijat, kuten maariankello, rohtosormustinkukka , harjaneilikka ja tarhasalkoruusu . Ne kasvattavat viileässä tuuhean lehtiruusukkeen ja vahvan juuriston.

• Vihannesten ja yksivuotisten kukki-

Tarhaillakko ja lehtivihannesten versot sopivat hyvin talvikylvöön.

en esikasvattajaa talvikylvö palvelee siirtämällä taimisouvin pihalle. Tapaa kannattaa kokeilla vaikkapa tarhaorvokilla, punakosmoksella, jättiverbenalla ja kiinanasterilla sekä vihanneksista ruohosipulilla ja kaaleilla

• Eräät penkkiin kylvettävät vihannekset ja kukat sopivat syyskylvöön. Monet niistä kylväytyvät myös omin nokkineen. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi

palsternakka, porkkana, persiljat, kaurajuuri, tarhamaltsa, kehäkukka ja ruiskaunokki.

• Kasvihuoneen omistajan ja aikaista lehtisatoa haluavan kannattaa kylvää esimerkiksi lehtisalaattia, vihersipulia, tilliä, persiljaa, rukolaa eli sinappikaalia sekä mizunaa ja muita aasialaisia lehtivihanneksia.

Kehäkukka ja ruiskaunokki kylvetään laatikkoon riveihin.Mullalla peitettyjen siementen päälle ripotellaan lunta.

Kylvölaatikko laitetaan ulkona lavakaulukseen.Lavakauluksen kanneksi laitetaan vanha ikkuna.

• Kun pinaatti ja pinaattikiinankaali eli pak-choi kylvetään aikaisin, ne usein kukkivat hitaammin kuin toukokuussa kylvettyinä. Tämä on hyvä, koska kukinta heikentää kasvien laatua. Myös lajikkeilla on eroa kukinta-alttiudessa. Sadonkorjuussa kannattaakin pitää varansa ja korjata lehtivihannesten sato talteen ennen kukkavarsien kasvua.

Toimi näin

• Ripottele siemenet pohjareiällisiin laatikoihin, ruukkuihin ja kennostoihin. Mullan on hyvä olla kuohkeaa, olipa se peräisin puutarhasta tai multapussista.

• Vie kylvökset suoraan ulos sateelta suojattuun paikkaan.

• Tarkkaile kylvöksiä ja pidä multa nihkeän kosteana. Kastele multaa sumuttelemalla, tai sirottele kylvöksen päälle lunta. Varo liiallista märkyyttä, joka tuhoaa siemenet ja taimien juuriston. Kuivuus puolestaan on erityisen haitallista varsinkin itämisvaiheessa oleville siemenille.

• Pidä huolta riittävästä ilmanvaihdosta. Liiallinen kosteus on tuhoisaa taimille. Jos laatikoiden seinille kertyy kosteutta, tuuleta sisältöä.

• Varaudu kylmän puraisuun. Vaikka taimet ovat tottuneet ulkoilmaan, lämmintä kautta seuraava takatalvi voi olla niille kohtalokas. Suojaa tällöin taimet moninkertaisella harsolla.

• Kouli, ruukuta ja lannoita taimia tarpeen mukaan.

Pinaatti ’Winterreuzen’ (takana) on nopeasti viileässä kasvava ”talvipinaatti”. Aikainen kylvö voi hidastaa kukinnan alkamista. Sama pätee pak-choihin

Edessä punalehtistä tarhamaltsaa, keskimmäisessä astiassa kehäkukkaa, mangoldia, pinaattia ja persiljaa. Takana erilaisia kaaleja.

Tarvikkeet valmiina: siemeniä, multaa, kylvörasioita, nimilappuja, laatikoita ja hanskat.

Myöhemmin tiedossa lehtikaalisatoa!

Muovilaatikossa olevia taimia on helppo siirrellä ja tarvittaessa suojata kasvuharsolla.

Täydennämme toisiamme

Ruusuja ja risuja? Ei, vaan oksia ja tulppaaneita!

•NYT ON kotimaisten tulppaanien aika. Oksat helpottavat tulppaanien asettelua maljakkoon ja kannattelevat rentovartisia kukkia. Ne voivat kohota tulppaanien ylle tai jäädä lyhyinä niiden lomaan. Erikoiset lajit, kuten käkkäräinen peikonpähkinä ja värikkäät kanukat, ovat kokeilemisen arvoisia.

• OTA HUOMIOON kukkien sijoituspaikka. Jos vaasia katsotaan vain yhdestä suunnasta, tee asetelmalle näyttävä paraatipuoli.

• HERKUTTELE väreillä. Värikimara toimii tulppaanikimpussa yhtä hyvin kuin lähisävyjen harmonia, sillä sama kukkamuoto rauhoittaa kokonaisuutta.

• VETTÄ voi lorauttaa maljakkoon reilusti, sillä sen määrä ei vaikuta varsien venymiseen. Virkistä kukkia vaihtamalla niille päivittäin uusi, viileä vesi. Myös uusien imupintojen leikkaamisesta on hyötyä.

Terälehtien avaaminen ja muutama oksa tekevät kimpulle ihmeitä.

Tulppaanikimpun höysteenä on männynoksa ja muutamia pihajasmikkeen oksia.

Lisää seuralaisia

Käytä asetelmaan muitakin leikkokukkia, jos kaipaat värien ja muotojen runsautta. Tulppaanin seuraksi sopivat esimerkiksi jaloleinikki, kruunuvuokko ( Anemone) ja neilikka. Jo muutama kukka antaa kimpulle uuden ilmeen.

Näin onnistut

Täytä maljakko kylmällä vedellä ja asettele sinne limittäin ja lomittain monihaaraisia oksia. Vehreytä asetelmaa havunoksilla tai leikkovihreällä.

Pujottele tulppaanit yksitellen oksien lomaan, niin että ne asettuvat ilmavasti.

Kun tulppaanit avautuvat, käännä niiden terälehdet varovasti ulospäin. Jos kukka on kerrannainen, aloita uloimmista lehdistä.

OUTI TYNYS • KUVA RITVA TUOMI

Kannattaa kunnostaa

Vaatteeseen voi kiintyä. Ystävän tekemissä lapasissa lämmittää paitsi villa myös ajatus. Rakkaasta asusteesta ei hevillä luovu, vaan sitä on valmis paikkaamaan, parsimaan, kohentamaan.

5 vaatteen vuosi

Ensin iski ilmastoahdistus, sitten alkoi pikamuoti suututtaa. Elina Sydänmaanlakka vähensi vuoden ajaksi vaateostokset minimiin.

MERJA FORSMAN • KUVAT ILONA SAVOLA

Elina Sydänmaalakka harrastaa kutomista. – En laskenut kutomiani vaatteita mukaan haasteeseen, hän huomauttaa.

– MUUTAMA VUOSI SITTEN minulle iski kamala ilmastoahdistus, ja pikamuoti alkoi suututtaa, kertoo Elina Sydänmaanlakka, ProMartat-yhdistyksen puheenjohtaja.

Elinaa harmitti, että kirpputorit täyttyvät räteistä ja lumpuista, jotka eivät kelpaa kenellekään.

– Pikamuotivaatteet ovat huonoa laatua, törkeitä kopioita ja jopa myrkyllisiä. Monet saavat verkkokaupoista kotiinsa paketin, joka on jotain muuta kuin mitä kuvissa annettiin ymmärtää.

Vaikkei Sydänmaanlakka itse suosi pikamuotia, vaan hankkii kotimaista ja klassista, vaatteita

oli tullut haalittua liikaa.

– Vaatekaapin rajat tulivat vastaan, hän toteaa.

Sydänmaanlakka törmäsi somessa Aku Varamäen ja Julia Thurénin Viisi vaatetta -haasteeseen ja päätti tarttua siihen. Haasteen sääntöjen mukaan osallistuja voi ostaa vuodessa vain viisi uutta vaatetta. Alus-

vaatteet ja urheiluvaatteet eivät kuulu haasteeseen. Käytettyä saa ostaa niin paljon kuin haluaa.

Viiden vaatteen lukema perustuu saksalaisen Hot or Cool -instituutin raporttiin, jonka mukaan tehokkain tapa vähentää vaatteiden hiilijalanjälkeä on ostaa niitä vähemmän. Viisi uutta vaatetta vuodessa on kestävä taso, johon tulisi tähdätä.

KOTOILUVAATTEET VETOAVAT

Vaatteiden ostamatta jättäminen ei ollut Elina Sydänmaanlakalle helppoa.

– Se vaati koko ajattelumallin muuttamista! Täysi ostokielto ei olisi toiminut. Jos yritän vaikka täydellistä karkkikieltoa, ajattelen karkkia koko ajan, hän selittää.

Jokaisen ostoksen kohdalla piti miettiä, tarvitseeko sitä todella. Tämä esti heräteostosten ja niin sanottujen ”typerien” ostosten tekemisen.

– Haksahdan liian usein turhiin kotoiluvaatteisiin, jonkinlaisiin pyjamahousuihin, joille ei ole hirveästi käyttöä. Juuri sellaiset tässä haasteessa putoavat pois, Sydänmaanlakka sanoo.

Hänellä on erityinen viehtymys myös syysmuotiin, kuten lämpöisiin villapaitoihin ja merinovillaisiin kerrastoihin.

– Rehellisesti sanottuna, en olisi pystynyt haasteeseen, jos Stockmannin pukeutumisneuvoja Katja ei olisi vaihtanut alaa, Sydänmaanlakka paljastaa.

Sydänmaanlakka kävi Stockmannin pukeutumisneuvojalla kymmenen vuoden ajan puolivuosittain.

– Meillä oli ihana suhde Katjan kanssa. Hän piti huolen siitä, että vaatteeni sopivat toisiinsa. Ostin aina enemmän vaatteita, kuin mitä olisin tarvinnut. Kyse ei ollut siitä, että tykkäsin vaatteiden ostamisesta, vaan siitä, että minulla oli tietty käsitys ihanneminästä, joka pukeutuu tietyllä tavalla.

SAMA ASU ERI JUHLIIN

Viiden vaatteen haaste opetti paljon. Etenkin sen, että vähemmälläkin pärjää.

– Oma vaatekaappihan on oikea aarrearkku! Sieltä löytää jo vaikka mitä, kun etsii, Elina Sydänmaanlakka kertoo.

Haaste opetti myös sen, että juhliin voi mennä samoissa vaatteissa, kuin edellisillä kerroilla.

– Sitä miettii, voiko samaa juhlavaatetta käyttää uudestaan – kuin sillä olisi mitään väliä! Yhden juhlamekon hinta käyttöä kohden on usein suhteettoman kova, Sydänmaanlakka kertoo.

Vähitellen vaatteisiin liittyvä harkitsevuus levisi koskemaan myös muuta kuluttamista.

Sydänmaanlakka vähensi shoppailua, alkoi useammin ostaa käytettyjä tavaroita ja myös luopui ylimääräisestä.

– Tässä asunnossa on vain vähän säilytystilaa, ja minua ahdistaa kaikki tavaran määrä. Olen alkanut kyseenalaistaa, mitä me tarvitsemme koteihimme. Tarvitsemmeko kirjoja niin paljon? Kirja on usein kertakäyttöesine, jolla osoitetaan omaa elämäntapaa: olemme perhe, jolla on kirjoja. Kun aloin luopua ylimääräisistä kirjoista, aluksi tuntui, kuin olisin repinyt palan itsestäni.

Elina Sydänmaanlakka korjasi haastevuoden kuluessa rakkaan yöpaitansa. Hän ei pidä itseään kädentaitajana, vaan korjauttaa ja huollattaa mielellään vaatteitaan ammattilaisilla. Elina toivookin, että verotuksen tai muun tuen avulla tuettaisiin yrittäjiä, jotka tarjoavat korjauspalveluja.

YÖPAIDAN UUSI ELÄMÄ

Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan vaatteiden loppuun käyttäminen parantaa ihmisten hyvinvointia enemmän kuin uusien ostaminen.

Elina Sydänmaanlakka kertoo tunnistavansa ilmiön.

– Sain 90-luvulla puolisoltani Karilta lahjaksi rakkaan yöpaidan, joka on eniten käyttämäni vaate. Se alkoi viime vuonna olla siivottomassa kunnossa. Kauluskin mennyt ihan rikki.

Sydänmaanlakka päätti korjata yöpaidan Pirjo Kuisman eli Instagramista tutun Punospirjon inspiroimana. Kankaat Sydänmaanlakka löysi äitinsä kellarista.

– Kellarissa oli Marimekon kankaita, joita olin saanut silloin, kun asuin vielä kotona!

Yöpaita sai uuden kauluksen ja elämän.

– Idea oli ihana, mutta… En ole koskaan ollut suuri kädentaitaja, enkä ole sitä edelleenkään, Elina nauraa.

Yöpaita on silti yhä kovassa käytössä ja edelleen kaapin rakkain vaate.

TYYLISTÄ EI LUOVUTA

Elina Sydänmaanlakka toivoo, että martat vaikuttaisivat yhdessä kestävämpään kuluttamiseen.

– Martoilla on muskelia ja mahdollisuus saada ääni kuuluviin. Meidän on saatava maapallo riittämään.

Tällä hetkellä tarvittaisiin yli kolme ja puoli maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset. Suomalaisten ylikulutuspäivä asettuu huhtikuun puoliväliin.

– Yksi Marttojen sloganeista kuuluu, että ’Ekologisin vaate löytyy omasta vaatekaapistasi’. Yhdessä ja yhteistyössä voimme levittää tätä viestiä entistä vahvemmin.

– Se, että pärjäisimme vähemmällä, ei tarkoita, että meidän pitäisi olla tyylittömämpiä. Esimerkiksi maailman tyylikkäin kansa, ranskalaiset, kuluttaa vähemmän vaatteita, kuin vaikka me suomalaiset, Sydänmaanlakka kertoo.

Ranskan parlamentti hyväksyi edelläkävijänä keväällä 2024 lakiesityksen, jolla on tarkoitus vähentää pikamuodin ympäristövaikutuksia.

– Kuluttamisen vähentäminen ei voi olla vain kuluttajan vastuulla. Tarvitaan myös isoja rakenteellisia muutoksia, Elina Sydänmaanlakka vetoaa.

Silti yksikin kuluttaja voi aloittaa – vaikka vähentämällä uusien vaatteiden ostamisen vuodessa viiteen.

ProMartat

• Suomen suurin marttayhdistys, johon kuuluu lähes 800 jäsentä

• perustettu vuonna 2010

• kotipaikaton yhdistys, jolla oli koronavuonna jäseniä peräti 50 eri paikkakunnalta

• tällä hetkellä noin 60 % jäsenistä on Helsingistä, 30 % Espoosta ja Vantaalta ja loput 10 % muilta paikkakunnilta

• palkittiin Kasvuyhdistys-palkinnolla Marttojen 125-vuotisjuhlissa viime vuonna

• vuonna 2024 yhdistykseen liittyi noin 150 jäsentä

• järjestää noin 100 tapahtumaa vuodessa.

– Kun saa ostaa vain viisi vaatetta, ostoksista ei tule huono omatunto, vaan hyvä mieli, sanoo ProMarttojen puheenjohtaja.

TÄSTÄ PUHUTAAN

Pikamuoti tarkoittaa nopeasti ja halvalla tehtyjä vaatteita, joita myydään edullisesti.

Ultrapikamuoti tarkoittaa vaatteita, jotka saattavat hajota yhden tai parin käyttökerran jälkeen. Ultrapikamuotiin liittyy monia turvallisuus- ja vastuullisuusongelmia.

Planetaarinen vaatekaappi tarkoittaa sitä, paljonko uusia vaateostoksia ihmistä kohden maapallo enintään kestää. Lukema vaihtelee usein viiden ja seitsemän välillä.

Vintagella viitataan yleensä yli 20 vuotta vanhaan vaatteeseen tai tavaraan.

Second hand on niin sanottu ”toisen käden” vaate tai tavara, eli se siirtyy ensimmäiseltä omistajalta seuraavalle esimerkiksi kirpputorin tai lahjoitusten kautta.

Kiertotalous pyrkii minimoimaan jätteen synnyn ja maksimoimaan materiaalien uudelleenkäytön.

Vastuullinen kuluttaminen ottaa huomioon kuluttamisen eettiset ja ekologiset vaikutukset.

Vaatelainaamo on fyysinen tai verkossa oleva palvelu, josta voi vuokrata tai lainata vaatteita tilapäiseen käyttöön.

Elinan vinkki: Pakkaa kausivaatteet pois näkyvistä. Kun kaivat ne taas esiin, koet uudestaan löytämisen riemun!

INFO

Martojen käsityöteema 2025 on Hidasta muotia. Tule etäkässäkahvilaan 11.2. kuulemaan lisää:

Nämä vaatteet Elina Sydänmaanlakka osti vuoden aikana.

1. Rukkaset

– Olen aina pyrkinyt hankkimaan huonekaluja, joita käytän lopun elämäni. Nyt yritän hankkia samalla periaatteella vaatteita. Nämä mielettömän lämpimät nahkarukkaset ostin heti haasteen alussa tammikuussa, kun oli kylmä. Rukkaset tulevat käyttöön erityisesti silloin, kun teemme lumikenkäretkiä mieheni kanssa.

2. Vuokon Messu-mekko

– Olin jo pitkään haaveillut kotimaisen Vuokon Messu-mekosta. Kun teimme ProMarttojen kanssa retken Designmuseoon ja sen myymälään ja meille myönnettiin alennusta liikkeen tuotteista, päätin vihdoin hankkia mekon. Messu on ajaton ja käy sekä arkeen että juhlaan. Käytän mekon kanssa koruja, joita ostan usein vintagena.

3. Arelan huppari

– Minulla on kaapissani paljon kotimaisen Arelan vaatteita. On sääli, että merkki lopetti. Kun niin kävi, oli himoitsemani kashmir-langasta neulottu Aspen-huppari pakko-ostos. Minulla ei olisi ollut muuten enää ikinä mahdollisuutta saada sitä. Huppari on täydellinen!

– Tuntui, kuin olisin ollut haaskalla loppuunmyynnissä. Surullista, että vastuulliset suomalaiset vaatemerkit vähenevät, samalla kun pikamuotiketjut lisääntyvät. Arelalla oli aikoinaan huoltopalvelukin, jossa huollatin monet vaatteeni lähes uuden veroisiksi.

4. Särmä-housut

– Osallistuin haastevuoden syksynä Naisten Valmiusliiton harjoituksiin Uudenmaan Marttojen edustajana. Olin käynyt muutamissa harjoituksissa ja niissä joutunut tekemään nopean päätöksen, minkä kokoisia vaatteita tarvitsen. Kerran jouduin toimimaan liian isoissa housuissa, joten tällä kertaa päätin ostaa Varustelekasta ihan omat housut jo valmiiksi. Tällä hetkellä housujen hinta käyttöä kohden on korkea, koska olen ollut ne jalassa vasta kahdet harjoitukset.

5. Martta-paita

– Olin Mahtava marttaralli -mainoskuvauksissa, joissa pidin uutta punaista Martta-t-paitaa päälläni. Kuvausten jälkeen sain pitää paidan, ja suostuin ottamaan sen vastaan, vaikka siitä tuli viides haastevuoteni vaate.

– Mielestäni on arveluttavaa, että martat ostavat paljon erilaisia logohuppareita ja -t-paitoja, ja tarjolle tulee aina uusia värejä ja tyylejä. Logopaidat ovat muutenkin hirvitys, sillä niitä kertyy kaappeihin paljon, ja montako mökki-t-paitaa sitä lopulta tarvitsee?

6. Uniqlo-paita

– Minulla oli ennen tapana kierrellä kauppoja matkoilla ollessani. Nyt yritän päästä siitä tavasta eroon.

– Haasteen viimeisenä kuukautena olin Marttamatkalla Strasbourgissa, kun näin Uniqlon myymälän. Olen ollut sekopäinen Uniqlon neuleiden perään, mutta tällä kertaa ostin vain yhden siistin perusneuleen mukaani. Se oli ensimmäinen kerta elämässäni, että ostin vain yhden paidan Uniqlosta. Aiemmin olisin ostanut kolme. Sekin on askel parempaan.

Suojaa ja sisusta verhoilla

Suunnittele verhojen

hankinta huolella ja ota tarkat mitat ennen ostoksia.

TEKSTI JA MALLITYÖ ANJA AALTO

• KUVAT KERTTU MALINEN

Monella on kaapeissaan hurmaavia kangashankintoja ja tekstiiliostoksia odottamassa sopivaa käyttöä. Näihin verhoihin käytettiin kotoa löytyneitä paloja. Yksiväriset kankaat rauhoittavat kokonaisuutta.

IKKUNAT VOI PEITTÄÄ TEHOK-

KAASTI sälekaihtimilla, mutta moni haluaa kuitenkin niiden sijaan tai lisäksi kankaiset verhot – esimerkiksi täydentämään sisustusta, suojaamaan paahteelta tai pimentämään makuusoppea valoisana vuodenaikana. Ikkunaverhot on kätevä vetää ruutujen eteen, kun haluaa pois naapurien näköpiiristä.

Verhoja saa sisustusliikkeistä valmiina, ja kangas- sekä verholiikkeet tarjoavat ompelupalvelua ja apua valintoihin. Kirpputorien tangoillakin roikkuu siistejä verhoja. Jos teet hyvän verholöydön kirpparilta, saatat säästää satasia.

Verhot voi ommella itsekin, eikä se vaadi valtavia käsityötaitoja.

Tämän jutun esimerkkiverhoissa hyödynnettiin hauskat kankaiden perintöpalat ja kirpparilöydöt. Väliin lisättiin yksivärisiä kankaita. Jos ompelet verhot erilaisista kangaspaloista, pese ja silitä ne ennen ompelua, jotta ne eivät kutistu valmiissa työssä keskenään eri tavoin.

OIKEA MATERIAALI OIKEAAN

TARKOITUKSEEN Ihan aluksi on hyvä miettiä, haluaako verhoilta peittävyyttä. Se vaikuttaa verhojen mittoihin ja kankaan paksuuteen. Huoneen käyttötarkoitusta kannattaa myös ajatella: olohuoneessa on usein erilainen tunnelma kuin makuuhuoneessa tai lastenhuoneessa.

Paksut ja hyvin laskeutuvat materiaalit, kuten esimerkiksi sametti, ovat tavallisia olohuoneen verhoissa. Yhdessä paksujen kankaiden kanssa voidaan käyttää ohuita ja läpikuultavia valoverhoja. Ne suojaavat ulkoa tulevalta liialta valolta ja estävät myös näkemästä ulkoa sisälle.

Puuvillakankaiset verhot sopivat hyvin lastenhuoneeseen ja

Verhojen ripustamiseen on monia vaihtoehtoja, tässä on käytetty renkaita.

keittiöön pestävyytensä takia. Pimentävät verhot ovat mainiot makuuhuoneessa. Iltahämärässä uni tulee helpommin eikä aamuaurinko herätä liian aikaisin. Pimennysverhokankaita on sekä yksivärisinä että erilaisilla kuoseilla.

Verhojen värin valinta voi lähteä omasta lempiväristä tai huoneen sävyistä. Myös huoneen jokin yksityiskohta, taulu tai värikäs esine, voi ohjata etsintää. Kylmät värisävyt luovat viileää tunnelmaa ja lämpimät päinvastoin. Suuret kuviot kiinnittävät huomion ja vaativat selkeän tilan. Hillitty kuviointi tai väritys on helpompi sovittaa muuhun sisustukseen.

KATSO KOKONAISUUTTA Tarkastele ensin koko seinää, mihin verhot tulevat. Erilaiset listat, lämpöpatterit, ikkunalaudat ja muut yksityiskohdat on hyvä ottaa huomioon. Lopputulos on rauhallisempi, jos verho ulottuu samalle tasolle esimerkiksi ikkunalaudan tai läm-

pöpatterin alareunan kanssa. Kuitenkin jos haluat katosta lattiaan ulottuvat verhot, ne on hyvä mitoittaa noin 5 cm:n korkeudelle lattianrajasta. Se helpottaa siivoamista.

RATKAISE RIPUSTUS Verhojen ripustustapa vaikuttaa hankittavan kankaan mittaan. Ripustamiseen on lukuisia vaihtoehtoja: Kattoon tai seinään asennettuun verhokiskoon verhot ripustetaan verhonipistimillä, verhotankoon taas verhorenkailla tai kankaisilla lenkeillä. Verhoja voi näissä vaihtoehdoissa liikutella sivusuunnassa ikkunan eteen ja pois. Verhotanko voidaan myös pujottaa verhon yläreunassa olevaan kujaan.

Erilaisiin kiskoihin ja ripustustapoihin pääsee tutustumaan verhokankaita ja -tarvikkeita myyvissä liikkeissä. Myös netistä löytyy tietoa.

TÄRKEÄT MITAT Tärkein mitta on verhon suunniteltu valmis pituus. Mittaa se tarkasti.

Pituuteen lisätään ripustustavan mukaan saumanvara yläreunaan ja käännevara alareunaan.

Alareunan käännevara saa olla reilu. Se antaa painoa verholle ja auttaa kangasta laskeutumaan paremmin. Käännevaraa varten tarvitaan sisävara ja ulkovara, eli mitta kaksinkertaisena.

Jos verhot halutaan vetää ikkunan eteen, kankaiden on peitettävä ikkuna vaivattomasti. Tavallisesti varsinaiset verhokankaat ovat leveitä, mutta isoon ikkunaan tarvitaan ehkä useampi pituus.

Kuviollisessa verhokankaassa saattaa olla toistuvia kuvioita. Kuviot pitää ottaa huomioon niin, että ne osuvat kohdakkain, jos verhoja on kaksi tai useampia rinnakkain.

Verhot on hyvä mitoittaa tarkasti jo ennen kauppaan menoa, jotta voi pyytää verhot valmiiksi leikattuina oikeisiin mittoihin.

OMPELUVINKKEJÄ

Verhojen ompeluun tarvitset ompelutarvikkeita ja ompelukoneen.

Ripustusreunaan voi ommella poimutusnauhan. Sillä saa tuettua verhon yläreunan tasaisesti ja poimutettuakin, jos niin halutaan. Poimutusnauha valitaan sen mukaan, miten poimutetun reunasta haluaa.

Kevyiden verhojen helmaan voidaan ommella lyijypainoja tai -nauhaa parantamaan laskeutuvuutta.

Helpointa on työskennellä ison pöydän ääressä, jossa verhoja on vaivatonta käsitellä.

TEE NÄIN:

1. Tarkista kankaan hulpioreunat. Jos ne kiristävät tai ovat epäsiistit, leikkaa ne kokonaan pois. Taita ja silitä reunoihin kaksitaitteinen päärme, jonka leveys on 1,5–2 cm. Neulaa päärme niin, että neulat ovat kohtisuoraan reunaan nähden ja ompele.

2. Taita ja silitä yläreunasta 1 cm nurjalle ja aseta poimutusnauha nurjalle puolelle taitteen viereen. Neulaa ja ompele nauha verhoon suoralla ompeleella molemmista reunoista. Jos ompelu tuntuu hankalalta, neulatangon siirtäminen sivusuunnassa auttaa. Voit kokeilla myös vetoketjupaininjalkaa. Solmi poimutusnyörit yhteen toisesta päästä ja kiristä nyöreistä sopiva määrä. Älä katkaise nyörejä,

vaan piilota verhon taakse vaikkapa reunimmaisen nipistimen alle. Verhoja pestessä nyörit avataan.

3. Taita ja silitä alapäärmeen sisäja ulkovarat. Ne saavat olla yhtä leveitä, jolloin sisävaran reuna ei kuulla valoa vasten päärmeen sisältä.

Päärmettä ommeltaessa kangas siirtyy helposti ja päärme alkaa kiemurrella. Siksi päärme on hyvä silittää ensin ja neulata huolellisesti niin, että neulat ovat kohtisuorassa reunaa vastaan. Ompele myös päärmeiden päät.

4. Silitä verhot hyvin ennen ripustamista.

Jos ompelet verhot erilaisista kangaspaloista, pese ja silitä ne ennen ompelua. Näin ne eivät kutistu valmiissa työssä keskenään eri tavoin.

Hyvä martta

Äänestäminen on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa jokaista lähellä oleviin asioihin. Tämän kevään alue- ja kuntavaaleissa valitaan päättäjät ratkaisemaan kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi peruskoulutusta, kaavoitusta, kulttuuria, elinvoimaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Alueilla tehdään merkittäviä ratkaisuja, joihin haluamme järjestönä vaikuttaa. Me martat haluamme kuntien säilyttävän lähi- ja kaupunkimetsät sekä lisäävän kaupunkivihreää. Haluamme kaventaa terveyden eriarvoisuutta vahvistamalla ruokakasvatusta. Haluamme, että kunnat tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä, ja että hyvinvointialueet ottavat kolmannen sektorin kumppanikseen.

Oma kunta ja hyvinvointialue ovat vaikuttamisen arvoisia. Kannustamme kaikkia marttoja äänestämään ja innostamaan myös läheisensä vaaliuurnille. Äänestämällä otat kantaa siihen, mikä on sinun ja yhteisösi kannalta tärkeää.

Kutsumme martat, marttayhdistykset ja marttapiirit edistämään järjestömme vaalitavoitteita kanssamme. Seuraavalla aukeamalla on kortteja, joilla voit viedä viestiä järjestömme vaalitavoitteista eteenpäin. Täytä kortti ja lähde vaalitilaisuuksiin. Jututa ehdokkaita ja kysy, mitä he ajattelevat Marttojen tavoitteista.

Tule kuulemaan lisää ja osallistu 27.3. Martan iltapalalle, jonka aiheena on Vaikuta kuntavaaleissa lähiluonnon puolesta.

Reija Salovaara kansalaistoiminnan johtaja Marttaliitto

PS. Kasvata versoja ja vie ne ehdokkaalle Marttojen viestin kanssa!

Marttojen tavoitteet kunta- ja aluevaaleihin 2025

Tavoite 1:

Monimuotoisen lähiluonnon ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen

Kotia lähellä olevat virkistysalueet ovat tärkeitä, ja asuinalueiden kehittämisessä on olennaista ottaa huomioon lähiluonnon saavutettavuus. Monimuotoinen lähiluonto on alueellinen vetovoimatekijä. Sen tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten ja asuinalueiden saatavilla.

Marttajärjestön vaatimukset kuntien ja alueiden päätöksentekoon:

• Kaupunkialueita kehitettäessä turvataan kaavoituksella lähimetsien ja virkistysalueiden säilyminen.

• Rakennettuihin ympäristöihin lisätään kaupunkivihreää ja huolehditaan ekologisista yhteyksistä viheralueiden välillä.

• Kuntien viheralueiden luonnon tilaa ja monimuotoisuutta vaalitaan ja parannetaan.

• Lähiluonto huomioidaan alueellisena vetovoimatekijänä, josta kaikki ovat oikeutettuja nauttimaan, ja jonka tulee olla kaikille saavutettavissa.

Tavoitteen edistämiseksi Marttaliitto tekee yhteistyötä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa.

Tavoite 2:

Terveyserojen kaventaminen ruokakasvatuksen keinoin

Ruokailu- ja ravitsemustottumusten perusteet luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapset syövät lapsuutensa aikana keskimäärin yli 3 000 kertaa ruokapalvelun tarjoamassa koulu- tai päiväkotiruokailussa. Kuntien ruokapalveluilla on merkittävä rooli kestävyysmurroksen edistämisessä. Ne varmistavat osaltaan, että kaikki lapset ja nuoret pääsevät terveellisten ruokavalintojen pariin tasavertaisesti.

Marttajärjestön vaatimukset kuntien ja alueiden päätöksentekoon:

• Kasvisruokaa tarjotaan päivittäin kaikille koululaisille vapaasti otettavana vaihtoehtona.

• Kuntien ruokahankinnat perustuvat vastuullisuuteen. Hankinnoissa otetaan huomioon ruoan alkuperä, lähija luomutuotanto sekä kestävyys.

• Kunnat sitoutuvat noudattamaan kansallisia ravitsemussuosituksia.

• Kunnissa ohjataan joukkoruokailua terveelliseen ja monipuoliseen suuntaan, jotta terveyseroja saadaan kavennettua.

Tavoite 3:

Järjestöjen toimintaedellytykset ja kumppanuus

Järjestöillä on hyvinvointialueilla tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen tuottajina ja uudistajina. Kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat merkittävä lisä julkisen palvelutarjonnan rinnalla.

Marttojen kotitalousneuvonta tarjoaa tietoja, taitoja ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat muutosta kohti kohtuullista kulutusta ja kestävää elämää.

Marttajärjestön vaatimukset kuntien ja alueiden päätöksentekoon:

• Kunta tarjoaa järjestöjen käyttöön maksuttomia tiloja ja maksaa järjestöavustuksia.

• Hyvinvointialue huolehtii siitä, että järjestöt pääsevät osallistumaan maakunnissa ja kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen.

• Kaikki alueen asukkaat saavat palveluja, jotka ovat käytännönläheisiä, osallisuutta vahvistavia ja lähellä heidän arkeaan. Painopiste on ennaltaehkäisevässä ja oikea-aikaisessa toiminnassa, joka aidosti kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Vaalien aikataulu:

• Ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.

• Vaalipäivä 13.4.

• Uudet kunta- ja aluevaltuustot aloittavat 1.6.

Marttojen

tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 2025

• Kaavoituksella turvattava lähimetsien ja virkistysalueiden säilyminen.

• Kasvisruokaa tarjottava päivittäin kaikille koululaisille vapaasti otettavana vaihtoehtona.

• Järjestöille maksuttomia tiloja kunnan puolesta.

Marttojen tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 2025

• Kaavoituksella turvattava lähimetsien ja virkistysalueiden säilyminen.

• Kasvisruokaa tarjottava päivittäin kaikille koululaisille vapaasti otettavana vaihtoehtona.

• Järjestöille maksuttomia tiloja kunnan puolesta.

Marttojen tavoitteet

kunta- ja aluevaaleissa 2025

• Kaavoituksella turvattava lähimetsien ja virkistysalueiden säilyminen.

• Kasvisruokaa tarjottava päivittäin kaikille koululaisille vapaasti otettavana vaihtoehtona.

• Järjestöille maksuttomia tiloja kunnan puolesta.

Marttojen tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 2025

• Kaavoituksella turvattava lähimetsien ja virkistysalueiden säilyminen.

• Kasvisruokaa tarjottava päivittäin kaikille koululaisille vapaasti otettavana vaihtoehtona.

• Järjestöille maksuttomia tiloja kunnan puolesta.

Viestini ehdokkaalle:

Nimi

Marttayhdistys

Viestini ehdokkaalle:

Nimi

Marttayhdistys

Viestini ehdokkaalle:

Nimi

Marttayhdistys

Viestini ehdokkaalle:

Nimi

Marttayhdistys

Terveisin

LAHJOITA NAISILLE JA TYTÖILLE AKTIIVINEN TULEVAISUUS

Martat tukevat haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten koulutusta ja elinkeinoja Etiopiassa, Malawissa, Sambiassa ja Somalimaassa. Haluamme, että heillä on oikeus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista ja jakaa tietoa myös lähiympäristölleen.

Ravitsemusneuvonta on keskeinen osa kaikkea toimintaamme. Esimerkiksi Somalimaassa vuonna 2024 koulutusta tai neuvontaa sai 800 naista.

Ramla Ahmed Nur osallistui Marttojen ja Hargeisan yliopiston ravitsemuskurssille: ”Kurssi oli hyvin järjestetty, teoria ja käytäntö kohtasivat. Opin paljon uutta, erityisesti aliravitsemuksesta. Nyt ymmärrän, miten tärkeää oikeanlainen ruoka on. Eikä sen tarvitse olla kallista. Vien tietoa eteenpäin työssäni vähävaraisten ihmisten parissa. Toivon, että kurssit jatkuvat ja voimme rakentaa vahvan verkoston!”

Mitä lahjoituksellasi saadaan?

• 25 €: kuukausi ompelukurssia yhdelle naiselle (sis. kouluttajan palkkion ja ompelumateriaalit).

• 30 €: kuukausi ruoanvalmistus- ja ravitsemuskoulutusta yhdelle naiselle (sis. kouluttajan palkkion ja raaka-aineet).

• 175 €: starttipaketti ruoanvalmistus- ja leivontakurssin suorittaneelle (työvälineet yritystoiminnan käynnistämiseen).

Tule mukaan – lahjoita jo tänään!

HUOM! Tilinumero vaihtui 1.1.2025. Uusi tilinumero: Nordea FI49 1243 3000 0854 63/Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

Keräyslupa: Poliisihallitus RA/2020/857, myönnetty Marttaliitto ry:lle 15.7.2020, voimassa toistaiseksi.

Kuvassa Ramla Ahmed Nur

Meriupseeri ryhtyi martaksi

Kauko Lehtinen liittyi eläkepäivillään

Anarkistimarttoihin.

Marttailun lisäksi hän myös opettaa suomea maahanmuuttajille, bongaa lepakoita ja pelaa PokemonGo:ta.

Ruudullisen marttaessun nauhat kiristyvät ja kevyt jauhopilvi pöllähtää ilmaan. Kauko Lehtinen upottaa kätensä kulhoon ja vaivaa taikinamassaa.

Tänään hän valmistaa kalakukkoa.

– Eläkkeellä ollessa on hienoa, että saa itse täyttää kalenterinsa, Lehtinen sanoo ja pyörittää taikinaa käsissään.

Meriupseeri Lehtinen jäi viitisen vuotta sitten eläkkeelle. Hän on pitänyt huolta siitä, ettei kalenteri ole päässyt tyhjentymään.

Eläkepäiviin on mahtunut muun muassa ruoanlaittoa. Se johti Lehtisen Marttojen sivuille etsimään sopivia ruoanlaittokursseja – ja lopulta jäseneksi.

– Huomasin, että kursseilta saa alennusta, jos liittyy Marttoihin, joten ajattelin, että liitytään sitten saman

tien. Seuraavaksi etsin itselleni sopivaa yhdistystä listalta. A… Anarkistimartat! Siinähän oli hyvä nimi.

Kiltisti kuriton

Anarkistimartoissa oli toki muutakin kiinnostavaa kuin nimi. Lehtinen kiinnitti verkkosivuilla huomionsa varsinkin sanapariin ”kiltti kurittomuus”.

– Pyrin itsekin siihen, etten toimisi aivan kaavan mukaan, Lehtinen kertoo. Hyvin pian Lehtinen löysi paikkansa tapahtumien järjestäjänä.

Anarkistimartat tekevät perinteisten martta-asioiden lisäksi ripauksen anarkistisempiakin tempauksia, kuten retkiä punk-, opiskelijakulttuuri- ja väestönsuojelumuseoihin sekä pakohuoneisiin.

– Ne ei ole mitään niin tavattomia

– Loputon kiinnostus uusien asioiden oppimiseen pitää elämän kiinnostavana, toteaa Kauko Lehtinen.

juttuja, muttei kumminkaan pelkkää kutomista ja kirjapiiriä, niitä lainkaan väheksymättä, Lehtinen selittää.

Yli 300-jäsenisen yhdistyksen ohjelmiston päättävät jäsenet, ja tapahtuman järjestävät hallituksen jäsenet sekä vastaavat: yhdistyksellä on tapahtuma-, some- ja jäsenkirjevastaavat. Lisäksi on ympäristövastaava, jonka tehtävänä on levittää yhdistyksessä ympäristötietoutta ja vetää muun muassa ympäristölukupiiriä ja roskakävelyjä.

– Kyselyin ja keskusteluin pyrimme selvittämään jäsentemme kiinnostuksia ja järjestämme toiveiden mukaista touhua. Siinä syntyy vähän painettakin pysyä mukana, kun on päässyt itse vaikuttaman ohjelmaan, Lehtinen vinkkaa.

MERJA FORSMAN • KUVAT ILONA SAVOLA

Mahtimartta

– Odota, niin haen Mahtimartta-pystin, Lehtinen sanoo ja katoaa hetkeksi olohuoneen puolelle.

Kyseessä on Anarkistimarttojen sisäinen kiertopalkinto henkilölle, joka on toiminut aktiivisesti yhdistyksessä ja saanut sille näkyvyyttä.

Jos kuvittelee näkevänsä mahtavan metallipystin, joutuu pettymään. Pöydälle laskeutuu puinen marttahahmo, johon on liitetty kaikenlaista somistusta.

– Jokainen saa koristella pystiä mielensä mukaan, Lehtinen selittää.

Lehtiselle myönnettiin Mahtimartta tilaisuuksien järjestämisestä, mutta myös uusien jäsenten hankinnasta.

– Olen saanut houkuteltua ainakin kahdeksan henkilöä Anarkistimarttoihin, Lehtinen kertoo ja jakaa salaisuutensa jäsenhoukutteluun:

– Olen kertonut aina kavereilleni, millaista Martoissa on. Sillä saa ihmiset innostumaan. Uusien jäsenien houkutteleminen on sellaista suusta suuhun -juttua. Yhdistysten pienillä budjeteilla ei tehdä juuri muunlaista markkinointia.

Avoimuus hyödyttää kaikkia: marttailusta kiinnostuneita ihmisiä ja koko yhdistystä sekä sitä, joka saa toimintaan mukaan omia tuttujaan.

– Kaikki voittavat!

Sukupuolella ei väliä

Lehtinen toimi työelämässä hyvinkin miehisellä alalla. Häiritsikö häntä se, että Martat nähdään yleensä naisten järjestönä?

– Ei missään Marttojen sivuilla tule esiin, että pitäisi olla nainen. Ei näissä touhuissa ole väliä, mitä sukupuolta on, Lehtinen sanoo.

– Samanlaisia marttoja kaikki! Kaikkea, mikä sattuu kiinnostamaan, pitää voida tehdä ilman ulkopuolisia rajoitteita ja paineita.

Lehtisen ystäviä on lähinnä hämmentänyt se, että hän on jäsen Anarkistimartoissa. Yhdistyksen nimi herättää mielenkiinnon.

arvoiseksi. Perusteluissa mainittiin aktiivinen osallistuminen tapahtumiin ja niiden ideointiin sekä toteuttamiseen. Kauko on kunnostautunut myös jäsenhankinnassa.

– En ole kaveripiirissäni törmännyt vähättelyyn tai kysymykseen sukupuolen tai iän merkityksestä Marttojen jäsenyydessä. Martat on vain järjestön nimi, Lehtinen summaa.

Lepakoista pokemoneihin

– Tarvitsetko apua siellä? Lehtisen vaimo Päivi huikkaa keittiön ovelta.

– En vielä, Lehtinen sanoo ja latoo kukkotaikinalle täytteitä.

Kalakukko on yksi Lehtisen eläkeajan innostuksista.

Sen lisäksi hän kertoo opetelleensa Marttojen kursseilla kalan käsittelyä ja valmistamaan muun muassa karjalaisia piirakoita, lanttusupikkaita ja risottoa.

Kokkauksen lisäksi Lehtisellä on

Oma yhdistys katsoi Kauko Lehtisen Mahtimartta-kiertopalkinnon

Kalakukon teko sujuu jo mallikkaasti. Jännittävin vaihe on kukon saattaminen uuniin: kestävätkö kuoret täytteen peittona? Kukko ei ole hötkyilijöiden laji, sillä valmistus vie aikaa.

lähes hengästyttävä lista harrastuksia, joista suuri osa on vähintäänkin jollain tasolla epätavanomaisia.

Esimerkiksi lepakkoharrastus.

– Lepakot ovat mielenkiintoisia eläimiä! Jos ei tykkää hyttysistä, kannattaa suosia lepakoita, Lehtinen virnuilee.

– Lepakot syövät parista kolmeen kiloon rotikaisia vuodessa. Siinä on jo aika monta verenimijää.

Harvinaisempaan harrastuslokeroon putoaa myös Lehtisen digitointiharrastus. Mies tallentaa Kansallisarkistolle entisen Merivartiolaitoksen lähes sadan vuoden takaisia asiakirjoja digitaaliseen muotoon.

Seikkailullisempaa puolta edustavat Lehtisen pakohuone- ja autiotaloharrastukset.

Pakohuoneissa ideana on ratkoa erilaisia tehtäviä suljetussa huoneessa ja selvitä tietyssä ajassa ulos huoneesta. Autiotaloharrastuksessa taas pyritään löytämään hylättyjä rakennuksia ja valokuvaamaan niitä.

– Jotkut kaverit pyrkivät käymään niissä sisällä, mutta minä useimmiten kuvaan niitä vain ulkopuolelta tai ikkunasta, Lehtinen sanoo.

Sitten on PokemonGo-peliharrastus: liikutaan ulkona ja pyydystetään älypuhelimen sovelluksella animoituja hahmoja, Pokemoneja. Hahmot näkyvät puhelimen kautta osana ympäröivää maailmaa.

– Monet aikuiset pelaavat PokemonGo:ta. Anarkistimartoissakin on useita pelaajia, kuten varapuheenjohtajamme, Lehtinen kertoo.

– Se on hyvää liikuntaa, kun pitää siirtyä paikasta toiseen.

Uteliaasti uuteen

Nyt Kauko Lehtinen kaipaa vaimonsa apua. Komea kalakukko pitää saattaa uuniin.

Jännityksen hetket ovat käsillä: pitäKaukon kalakukon tarina kerrotaan Martatverkkolehdessä, Ruokamuisto-sarjassa.

Kauko Lehtinen kertoo loksahtaneensa helposti mukaan Anarkistimarttojen toimintaan.

– Anarkistimartoissa on mukavaa porukkaa! Jälkikäteen olen kuullut, että monilla muillakin on ollut yhdistykseen liittymisen syynä se, että sillä on hyvä nimi!

vätkö kuoret komeuden paikoillaan. Pitävät kyllä. Kukko päätyy kiskojen kilahduksen saattelemana perille.

– Harrastuksistani tulisi tietysti mainita myös vapaaehtoistyö, Lehtinen jatkaa ja alkaa pyyhkiä jauhoja pöydältä. Hän opettaa suomea maahanmuuttajille joka torstai. Hänen ryhmässään, Jade-yhteisössä, on iäkkäämpiä maahanmuuttajia Iranista, Irakista, Afganistanista, Somaliasta, Kiinasta ja Vietnamista.

– Se on innostavaa ja palkitsevaa hommaa! Opettelemme arkeen liittyvää kieltä: miten asioidaan kaupassa ja hoidetaan arjen askareita. On hienoa nähdä, miten innokkaita he ovat oppimaan uutta, ja miten taustaan huolimatta

ihmiset tukevat toisiaan lämpimässä hengessä, Lehtinen sanoo.

Kauko Lehtisen mielestä on tärkeää, että eläkkeellä on aktiviteettia.

– En halua kangistua kaavoihin. Päivät ovat kyllä välillä täysiä, mutta en halua jämähtää, Lehtinen sanoo.

Kalakukko alkaa ruskistua uunissa. Kypsyminen vie aikaa, ja Lehtinen aikoo vielä ehtiä seuraavan aktiviteetin pariin.

– Loputon kiinnostus uusien asioiden oppimiseen pitää elämän kiinnostavana, Kauko Lehtinen hymyilee.

Hän on Kauko Lehtinen

• Eläkkeellä syyskuusta 2019 lähtien, tehnyt työuran Rajavartiolaitoksessa, Ilmailuhallinnossataan upseeri.

• Anarkistimarttojen jäsen ja hallituksen tapahtumavastaava.

• Perhe: vaimo Päivi Lehtinen ja poika perheineen

• Asuu Helsingin Munkkiniemessä

• Harrastuksiin kuuluvat vapaaehtoistyöt, autiotalot, PokemonGo, pakohuoneet, kulttuuri monipuolisesti, ulkoilu ja saunominen.

Pieni marttatesti

Parasta elämässä on rauhallinen ja tasapainoinen elämä. Vaikka päiväni ovat välillä täysiä, olen saanut näin eläkkeellä täyttää ne itse. Elämässä on hyvä olla aktiviteettia.

Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa: Maailman johtajille tolkkua, että saisimme maailmaan rauhan.

Tästä en luovu: Tietenkään vaimosta! Enkä luopuisi aktiivisesta elämästä hyvien ihmisten kanssa.

Marttojen elämäkerrat talteen

Naisten Ääni -verkkojulkaisu sisältää yli tuhat elämäkertaa. Mukana on tietoa myös yli sadan suomenja ruotsinkielisen martan työstä ja elämästä. – Jokaisen marttajäsenen elämäntarina on tärkeä, ja se tulisi tallentaa seuraaville sukupolville, korostaa Maritta Pohls, jonka aloitteesta verkkojulkaisu käynnistettiin.

MARJALIISA HENTILÄ • KUVAT NAISTEN ÄÄNI, MARTTALIITON KUVA-ARKISTO, MARJALIISA HENTILÄ

Naisten Ääni oli alun perin Suomalaisen Naisliiton lehti, joka ilmestyi vuosina 1905–1948. Moni marttaliikettä perustamassa ollut nainen, kuten Lucina Hagman ja Alli Nissinen , kuuluivat Suomalaiseen Naisliittoon, joka perustettiin vuonna 1907. Naisliiton tarkoitus oli rohkaista erityisesti porvarillisesti ajattelevia naisia mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja tukea heitä ehdokkaiksi vaaleissa. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa työläisnaiset olivat pärjänneet sisariaan paremmin. Myös marttatoiminta oli monelle naiselle tie politiikkaan.

Alusta alkaen lehdessä julkaistiin naisten pienoiselämäkertoja, merkkipäiväartikkeleita ja nekrologeja. Siksi sopikin hyvin, että elämäkertojen keruuprojekti tällä vuosituhannella meni Suomalaisen Naisliiton alaisuuteen nimellä Naisten Ääni.

Idea elämäkertojen julkaisemiseen verkossa syntyi, kun historiantutkija, Maritta Pohls huomasi, että internet tekee naiset näkymättömiksi.

– Internethän on kansalaisliike ja sen sisältöön voi vaikuttaa, hän toteaa.

ISÄNMAATA RAKENTAMASSA

– Naisten työtä on dokumentoitu historiaan ja yhteiseen muistiin ällistyttävän niukasti, toteaa Maritta Pohls.

Maritta Pohls toimi hankkeen perustamisen aikaan sen osa-aikaisena koordinaattorina. Yhteistyöhön lähtivät mukaan Naisten Kulttuuriyhdistys, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Työväen Arkisto, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Nytkis ja muutama muu naisjärjestö ja organisaatio. Hanke sai rahoitusta Suomi 100 -varoista ja yksityisiltä säätiöiltä. Naisten Ääni -verkkojulkaisu julkistettiin vuonna 2017 ja siitä tuli osa Suomi 100 vuotta -juhlintaa.

– Siksi myöskään naisten työtä ja

vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin ei huomioida riittävästi.

Tänä päivänä voimme kuitenkin itse muuttaa tilanteen ja kirjoittaa ja luoda lähteitä toiminnastamme, hän jatkaa.

Yksi tapa on kirjoittaa Naisten Ääneen sellaisen naisen elämäkerta, joka on tärkeä kirjoittajalle itselleen, hänen perheelleen tai esimerkiksi paikkakunnan martoille. Projektin voi käynnistää haastattelemalla kyseistä henkilöä tai hänet tunteneita henkilöitä.

Maritta Pohlsin mukaan elämäkerroilla luodaan uutta historiakuvaa niin paikalliselle kuin valtakunnallisellekin tutkimukselle. Elämäkertoja lukemalla selviää, miten suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja kanssaihmisten auttaminen perustui aluksi vahvasti kansalaisjärjestöjen toiminnalle.

Naisten Äänen elämäkerrat tuovat esiin sen, miten naiset ovat isänmaatamme rakentaneet; miten he ovat eläneet ja vaikuttaneet yhteiskuntaan, miten selviytyneet monipuolisilla taidoillaan kriisien aikoina.

Elämäkerrat muodostavat dokumentaation siitä, miten naiset pystyivät yhdistämään perheen ja yhteisölle hyvää tuottavan kansalaisjärjestötoiminnan. Esimerkiksi marttayhdistykset ovat olleet naisille sivistyksen kanava ja sosiaalinen verkosto sekä henkisen tuen ja ystävyyden yhteisö.

Elämäkerroista käy ilmi, että marttatoiminnan suosio on läpi historiansa perustunut siihen, että toimintaan on helppo osallistua ja tulla mukaan. Marttayhdistykset ovat tuiki tavallisten naisten sosiaalisia yhteisöjä.

– Naisten elämäkertoja tarvitaan lisää, sillä marttaliike oli ja on yhä Suomen laajin naisliike, korostaa Maritta Pohls.

NAISIA NÄKYVILLÄ PAIKOILLA

Marttatoimijoita löytyy yhteiskuntamme kaikilta tahoilta, yrittäjinä ja talouselämässä, politiikassa, maataloudessa, muotimaailmassa, kätilöinä ja kirjastonhoitajina, taiteessa ja toimittajina.

Maritta Pohlsin mukaan yksi vaikutusvaltaisimmista henkilöistä marttaliikkeen historiassa oli opettaja ja koulun johtaja Lucina Hagman. Hän taisteli tyttöjen koulutuksen puolesta ja tuli marttatoimintaan Unioni Naisasialiitosta. Lucina Hagman ja toinen koulun johtaja, Alli Nissinen, alkoivat yhdessä suunnitella järjestön perustamista.

Hagman oli marttajärjestön ensimmäinen puheenjohtaja. Lähes kaikki hänen seuraajansa tulivat myös Naisunionin piiristä, ja siksi marttatoiminta ja naisasialiike kulkivat käsi kädessä. Naisten sivistäminen niin kodinhoidossa kuin yhteiskunnallisissa asioissakin ja naisten oikeuksien ajaminen olivat opettaja- ja toimittajajohtoisen marttajärjestön keskiössä.

Marttajohtaja Elli Saurio teki näkyvän akateemisen uran alalla, joka on naisten työlle merkityksellistä. Hän oli tärkeä kotitalouden tutkimuksen kehittäjä. Naisten Äänestä voi lukea myös Marttaliiton nykyisen pääsihteerin Marianne Heikkilän elämäkerran.

Presidenttien puolisot ovat olleet aktiivisia marttoja. Ester Ståhlberg oli perustamassa Viipuriin Marttayhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana. Sittemmin hän oli Suomen ensimmäinen martta presidentin puolisona. Ester kutsui kotimaisten ja kansainvälisten marttakokousten osallistujia linnaan kahville. Ester toimi myös Marttaliiton johtokunnassa.

Kolmannen presidentin puoliso Ellen Svinhufvud oli Luumäellä monin tavoin mukana marttatoiminnassa. Hän oli esimerkillinen martta huolehtiessaan suuresta Kotkaniemen tilasta, missä hän kasvatti kanoja ja kettuja.

MARTTOJEN MUISTELMISSA KOROSTUU YHDESSÄOLO

Kotitalousvalistuksen järjestäminen maaseudun naisille sai laajemmin alkunsa, kun Marttaliitto alkoi saada vuodesta 1907 lähtien toimintaan valtionapua. Marttaliitto pystyi vähitellen palkkaamaan neuvojia ja konsulentteja, jotka opastivat maaseudun naisia puutarhanhoitoon, ruoanlaittoon, säilöntään ja kananhoitoon. Marttajärjestö kasvoi vähitellen Suomen suurimmaksi naisjärjestöksi. Suosio perustui ajan haasteisiin ja naisten toiveisiin omaksua parempia arjen selviytymisstrategioita. Toiminnan ydin yhdisti kaikkien naisten arkea. Naisten työn merkitys oli huipussaan erityisesti kriisien aikoina ja silloin se sai arvostusta. Yhä edelleen marttojen työssä on keskeistä hädässä tai puutteessa olevien auttaminen ja perheiden tukeminen.

YHDISTYSTEN AKTIIVEJA

Opettaja houkutteli espoolaisen Kerttu Kujalan (o.s. Mehtonen, s.1936) mukaan Espoon Marttayhdistyksen marttatyttöjen toimintaan. Työskennellessään myöhemmin opettajana samassa koulussa Kerttu liittyi marttayhdistykseen ja oli pian sen johtokunnassa ja puheenjohtaja. Hän toimi myös marttapiirinsä hallinnossa ja Emäntälehden toimituskunnassa.

Kerttu Kujalan tytär on laatinut äidistään elämäkerran Naisten Ääni -sivustolle. Kerttu kertoo, miten monipuolisesti Espoon Marttayhdistys tuki naisten hyvinvointia 1960-luvulla. Martat pitivät liikuntapäiväkirjaa ja järjestivät valistusiltoja, joissa opetettiin, miten tutkia ja havaita rintasyövän varhaisia merkkejä. Martoilla oli myös oma kuoro. Kasvisruoan laitto ja leipominen kuuluivat ohjelmaan. Kerttu oli mukana Espoon perinneruokien reseptien kartoittamisessa.

Muutettuaan perheineen vuonna 1982 Pohjois-Espooseen Kerttu Kujala oli perustamassa kasvaviin Niipperin ja Kalajärven lähiöihin uutta marttayhdistystä 1993. Kertun mukana Pohjois-Espoon marttayhdistykseen tuli kansainvälisyyttä, sillä hän oli ollut Marttojen mukana opintoretkillä Norjassa, Itävallassa ja Bosnia-Hertsegovinassa ja tukemassa

Jäsenistö koostui pitkään pääasiassa maaseudun äideistä ja pienviljelijöiden vaimoista. Heille marttayhdistys oli usein ainoa ei-poliittinen sivistysjärjestö, jonka myös miehet hyväksyivät. Marttojen muistelmissa korostuvat vahvasti naisten yhdessäolon tärkeys, retket ja muu arkipäivää kohottava toiminta. Vasta sen jälkeen muistelijat ja myös paikalliset marttatoiminnan historiikit mainitsevat arkiset ja itsestään selvät kodinhoidon kurssit.

Martat arvostavat yhdistystään sosiaalisena yhdyssiteenä, joka toimii paikallisyhteisönsä hyväksi. Tällä tavoin martat rakentavat luottamusta paikallisyhteisöön ja laajemminkin isänmaahan.

Kerttu Kujala (vas.) Pohjois-Espoon marttojen seurassa.

itsenäistyneen Viron naisten toimintaa. Marttayhdistyksen yhteistyö seurakunnan ja koulujen kanssa oli ja on edelleen mutkatonta. Opettajien välityksellä jaetaan oppilaille stipendejä.

SIIRTOMARTTOJA KARJALASTA

Aino Ohvo (1907–1962) toimi Karjalassa Räisälän Martoissa. Sodan jälkeen yhdistyksen jäsenet asutettiin eri puolille Satakuntaa, missä he perustivat marttayhdistyksiä tai alkoivat toimia jo olemassa olevissa yhdistyksissä uusilla kotipaikkakunnillaan.

Marttatoiminta auttoi kotinsa menet-

täneitä karjalaisia sopeutumaan uuteen kotiseutuun ja loi yhteyksiä paikallisiin naisiin. Aino Ohvon uusi kotipaikka oli Säkylä. Sinne perustettiin Räisälän Marttayhdistyksen alainen Säkylän siirtomarttakerho 1945, ja Ainosta tuli sen puheenjohtaja. Hän toimi myös marttapiiriliittonsa hallinnossa.

Säkylän siirtomarttakerhon toiminta oli erittäin vilkasta. Jäsenten vuokrattavaksi tarjottiin esimerkiksi puutarharuiskuja, mehumaijoja ja kangaspuita. Martat laativat pihasuunnitelmia uudistaloille, järjestivät kutoma-, kodinhoito-, leivonta- tai joulukoristekursseja.

Kaikki kurssit saivat juhlavat päättäjäisensä, joihin Ainolla oli tapana kirjoittaa runo tai kronikka, esimerkiksi tällainen:

Siell´ vanhast tehtiin takkeja, mekkoja ei pistehiä tarvita, ei läskiä ei voita Miss´oll paha rikkopaikka, siihen tehtiin tasku

missä hiukan luopunutta, siihen tehtiin lasku.

JOHANNA TOIVANEN

Info

LUE JA KIRJOITA

Lue elämäkertoja:

• Naisten Äänestä on muodostunut nettitietosanakirja tavallisten naisten työstä ja elämästä.

• Tietokanta on helppokäyttöinen. Tietoa voi hakea muun muassa ammatin, harrastuksen tai paikkakunnan mukaan.

• Sivut ovat suomeksi ja ruotsiksi.

• Elämäntarinoita voi myös kuunnella.

• Heidätkin löydät Naisten Äänestä:

Lucina Hagman

Marianne Heikkilä

Kerttu Kujala

Alli Nissinen

Aino Ohvo

Maritta Pohls

Elli Saurio

Täydennä tietokantaa:

• Verkkojulkaisuun toivotaan mahdollisimman laajaa kirjoa: tavallisten naisten tarinoita, sukujen puurtajanaisten elämänvaiheita, politiikassa tai valtakunnallisesti toimineiden naisten elämäkertoja...

• Naisten Ääneen voi kirjoittaa tai kopioida jo aiemmin lehdissä julkaistuja artikkeleita ja haastatteluja. Lähde on aina mainittava. Jos tekijä elää, on hyvä pyytää lupa julkaisuun.

Aino Ohvo toimi Säkylän siirtomarttakerhon puheenjohtajana. Marttatoiminta auttoi kotinsa menettäneitä karjalaisia sopeutumaan uuteen kotiseutuun ja luomaan yhteyksiä paikallisiin naisiin.

NAISTEN ÄÄNEN ÄITI

Maritta Pohls (o.s. Niskanen) syntyi 1955 savonlinnalaisen kolmilapsisen opettajaperheen esikoisena. Hän opiskeli historiaa ja laati väitöskirjan postinhoitajien historiasta. Hän on julkaissut useita tutkimuksia tieteenhistoriasta, naisten työn ja järjestäytymisen historiasta sekä järjestöjen historioita ja kirjoittanut Ellen Svinhufvudin elämäkerran. Hän on ideoinut ja organisoinut naishistorian näyttelyjä ja kirjasia suurelle yleisölle, tavoitteenaan lisätä kansalaisten historiatietämystä.

Artikkelin kirjoittaja Marjaliisa Hentilä on valtiotieteiden tohtori ja dosentti. Hän kuuluu Pohjois-Espoon Marttayhdistykseen.

Millainen on sinun rahatarinasi?

KATRI PELLIKKA • KUVITUS PIIRRE

Muistatko ensimmäisen kerran, kun sait itse valita, mihin saamasi markan tai euron käytit? Aloita tutustuminen omaan rahatarinaasi lapsuusmuistoistasi. n

Kaikki rahaan liittyvät asiat elämän varrella eivät selity henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai valinnoilla.

Millainen rahankäyttäjä olet? Jos sinua kiinnostaa oman rahankäyttösi ruotiminen, kannattaa aloittaa omasta henkilöhistoriasta. Löydät ehkä elämäpolkusi varrelta kokemuksia ja oppeja, jotka ovat muokanneet sinusta nykyisenkaltaisen rahankäyttäjän.

Monet rahaan liittyvät tavat ja ajatuskulut, tiedostetut tai alitajunnasta kumpuavat, on opittu. Lapsuudenkokemukset ovat voineet olla opettavaisia, mutta niistä on voinut muodostua myös rahaan liittyvää stressiä. Sen lähdettä ei välttämättä tunnista, ellei sitä pysähdy pohtimaan.

PIHI VAI RENTO? Samassa perheessä kasvaneista ihmisistä ei suinkaan tule automaattisesti keskenään samanlaisia rahankäyttäjiä. Voitte sisarusten kesken keskustella muistoistanne ja tunnistaa, miten yhteiset lapsuudenkokemukset ovat itse kuhunkin vaikuttaneet.

Omaan rahatarinaan tutustumalla on helpompi myös ymmärtää muiden valintoja. Vanhempien harkitseva rahankäyttö on ehkä tuntunut turvalliselta, ja tätä tapaa haluaa jatkaa itsekin. Toinen perheenjäsen puolestaan on saattanut kokea säästäväisyyden ahdistavana pihiytenä ja suhtautuu itse rahaan rennommin.

Sama huomio tulee esille Sanna Kajander-Ruuthin kirjassa Laman lapset. Siinä puhutaan 1990-luvun lama-ajasta, jonka aikana moni perhe menetti omaisuutensa ja kotinsa sekä

vanhemmat työnsä. Pahimmillaan läheissuhteet hajosivat. Aikakauden jäljet näkyvät tuolloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden myöhemmässä rahakäyttäytymisessä: Niukkuuden kokeneet haluavat ehkä pitää raha-asiat tiukasti omissa käsissään. Toiset käyttävät saamansa rahat saman tien, asenteella ”niin pitkään kuin rahaa on, sitä kannattaa käyttää”.

OTA PUHEEKSI Kannattaa pohtia, mitä rahaan liittyvää olemme oppineet vanhemmilta sukupolvilta, ja miten nämä opit soveltuvat tähän päivään. Ovatko vanhempien periaatteet esimerkiksi velanottoon tai säästämiseen päteviä tänään?

Raha on yhä monessa perheessä tabu. Puhumattomuus voi ahdistaa ja saada aikuisenakin välttelemään rahaan liittyvää keskustelua. Raha ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan väline, eikä siitä puhumista kannata vältellä.

Kun perehdyt omaan tarinaasi, saatat tehdä oivalluksia ja löytää selityksiä nykyiselle rahasuhteellesi. Tämä on hyvä lähtökohta keskusteluille läheistesi kanssa ja avaa näkymiä siihen, mitä pidätte elämässä tärkeänä.

AIKAKAUDEN JÄLJET NÄKYVÄT

Myös yhteiskunnan kulloinenkin tila jättää jälkensä yksilön rahatarinaan. On tutkittu, että sukupolvi ja historiallinen ajankohta, jossa on esimerkiksi opetellut ensimmäistä kertaa itsenäistä rahankäyttöä, vaikuttaa siihen, millaisiksi taloudelliset resurssimme muodostuvat myöhemmin.

Joskus tietyn aikakauden tapahtumat sanelevat toiminnan reunaehdot yksilön omien päätöksien sijaan. Jopa se, millaisessa ajanjaksossa vanhempamme ovat eläneet, saattaa vaikuttaa seuraavan sukupolven elämään. Tiedetään esimerkiksi, että 1980-luvulla syntyneillä ei ole ollut samanlaista keskitulojen nousua, kuin esimerkiksi vielä 1970-luvulla syntyneillä on ollut, suurista ikäluokista puhumattakaan.

Kaikki rahaan liittyvät asiat elämän varrella eivät siis selity henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tai valinnoilla.

UNELMAT PELISSÄ Rahatarina ei ole vain menneisyyden pohtimista, vaan sen kautta kannattaa miettiä myös omaa nykyistä voimavaraverkostoa. Miten raha sinulla liittyy voimavaroja antaviin ja niitä vieviin asioihin?

Raha ja sen mahdollisesti aiheuttama stressi vaikuttavat haaveisiimme: Siihen, mistä unelmoimme ja mitä suunnittelemme. Siihen, löydämmekö itsestämme voimia uskoa tulevaan ja uskommeko muutoksen olevan mahdollinen.

Pelaa, muista ja mieti!

Kokeile Marttaliiton ja Takuusäätiön julkaisemaa Rahatarina-mobiilipe -

Tiedossa toimintaa

Neljän kunnan Martoilla on mahtava valikoima tapahtumia, eikä aikaa kulu kokouksissa istumiseen yhtä paljon kuin ennen.

– Martat tuo nuorille avaimia elämään, esimerkiksi mahdollisuuden opetella ruoanlaittoa, tuumaavat yhdistyksen nuorimmat jäsenet.

Emma Ranto (vas.) ja Jonna Ranto liittyivät Marttoihin muutama vuosi sitten äitinsä vanavedessä. Omassa yhdistyksessä on heidän mielestään hyvin lämminhenkinen ilmapiiri.

TEHDÄÄN MUUTOS YHDESSÄ

martat.ﬁ/muutos-lautasella

Marttojen toiminnan teema 2025–2026 on Muutos lautasella. Viemme viestiä ruokavaliosta, joka on terveellistä, turvallista, taloudellista ja herkullista. Toteuttamalla kestävän ruoan periaatteita pidämme huolta sekä itsestämme että ympäristöstämme. Marttojen ruoka- ja ravitsemusneuvonta pohjautuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Tarjoamme tietoja ja taitoja, joilla suosituksista tulee osa jokaisen arkea. Ruokamuutoksessa myös marttayhdistyksillä ja jokaisella jäsenellä on tärkeä rooli.

BAILA BAILA – PAPUBILEET! martat.ﬁ/ maailman-suurin-marttailta Ruokateemavuosi pärähtää käyntiin kunnolla 13.3. Silloin pidetään Maailman suurin marttailta ja Papubileet! Martat eri puolilla maata kokoontuvat samaan aikaan herkkupöydän ääreen oman porukan kesken, useamman marttayhdistyksen voimin tai kaikille kiinnostuneille avoimissa kekkereissä. Tapahtumaan on kehitelty uusia reseptejä, ja tarjolla voi olla vaikka linssiskonsseja, herkullisia tahnoja, unelmatorttua ja jääteetä. Napatkaa ideoita nettisivulta, tai kehitelkää omalle porukallenne sopivat pippalot!

Saisiko olla vaikka… Punajuurihummus

1 tlk/230 g (säilyke)kikherneitä

0,5 dl tahinia

1 valkosipulinkynsi

2–3 rkl sitruunan mehua

1 maustemitta suolaa

2 säilykepunajuurta

Valuta kikherneet. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi tahnaksi.

MOCKTAIL KÄTEEN JA MARTTAILEMAAN

martat.ﬁ/martan-mocktailit Martan mocktailit -jäsenhankintatapahtumat jatkuvat yhdistyksissä helmikuussa. Kutsutaan väkeä tutustumaan marttatoimintaan ja nauttimaan raikkaita alkoholittomia juomasekoituksia. Samaan aikaan on käynnissä valtakunnallinen viestintäkampanja, joka kertoo marttajäsenyyden iloista.

TOLKKUA TEKSTIILEIHIN

martat.ﬁ/kasityotoiminta-2025 Marttojen uusi käsityöteema on Hidasta muotia. Puhumme vaatteiden arvostamisesta, vastuullisuudesta ja käyttöiän pidentämisestä ja kannustamme tekemään vaatteita itse. Vuoden käsityötekniikka on koneompelu. Järjestäisikö teidän yhdistyksenne vaikka ompelulanit, joihin kokoonnutaan tekemään vaatteita? Kässätoiminnassa voidaan kokeilla myös kehräämistä, kankaan kutomista, neulomista ja virkkaamista sekä eri tekniikoiden yhdistelyä.

HUOMAA TÄMÄ:

Etäkässäkahvilassa 11.2. Elina Sydänmaanlakka kertoo 5 vaatteen vuosi -haasteesta ja Reetta Wirman vaatelainaamon käytöstä.

TÖPPÖSTÄ TOISEN ETEEN! martat.ﬁ/mahtava-marttalenkki Mahtava marttalenkki kutsuu liikkumaan ja ulkoilemaan kevään keskellä. Keskiviikkona 21.5. marttayhdistykset tahoillaan säntäävät lenkille, jonka pituuden ja vauhdin yhdistys päättää itse. Koko joukko voi suorittaa yhden ja saman matkan, tai kulkea vaihtelevia reittejä eri lenkkiporukoissa. Kuljetut kilometrit lasketaan yhteen. Katsotaan, päästäänkö martta-askelin maapallon ympäri yhdessä päivässä!

MAISTIAISET MARTAN ILTAPALASTA martat.ﬁ/martan-iltapala

Martan iltapala kutsuu ajankohtaisten ja hyödyllisten teemojen ympärille. Alustusten lisäksi aikaa on keskustelulle ja toimintavinkkien vaihdolle. Iltapalat järjestetään etänä. Jos et pääse mukaan, voit katsoa nauhoituksen myöhemmin Martta-akatemiasta.

• 20.3. Rasismin vastainen viikko

• 26.3. Yhdistysten yhdistyminen

• 27.3. Vaikuta kuntavaaleissa lähiluonnon puolesta

• 24.4. Helpompaa yhdistyshallintoa

KETJUKOULUTUS KANNATTAA martat.ﬁ/ketjukoulutukset

Tartu tilaisuuteen ja osallistu oman marttapiirisi järjestämiin ketjukoulutuksiin. Koulutuksessa tankkaat tietoja ja taitoja, saat valmiuksia pitää marttailtoja tai tapahtumia ja tapaat muiden yhdistysten marttoja. Vuoden 2025 aiheet ovat Herkulliset herneet, Kasvata palkokasveja, Luonnonyrtit tutuksi ja Martan digitaidot.

LÖYDÄ OMASI

martat.ﬁ/martalle

Lähes kaikki marttayhdistykset haluavat kasvattaa aktiivisesti jäsenmääräänsä, ja toimintaa saa tulla kokeilemaan ennen liittymistä. Jos marttayhdistys ei tunnukaan omalta, yhdistystä saa vaihtaa. Toissijaisena jäsenenä voi kuulua useampaankin yhdistykseen.

KÄSSÄTAIDOT SIIRTYVÄT

Novita lahjoitti viime vuonna 125 marttayhdistykselle lankoja, joita martat käyttivät opettaessaan virkkausta ja muita käsityötaitoja uusille käsityön harrastajille. Yhdistykset järjestivät lähes 300 tapahtumaa, joissa oli yhteensä yli 3 000 osallistujaa. Lämmin kiitos kaikille, jotka teitte totta Tuetaan tulevaisuuden harrastajaa -tempauksesta!

TIETOA JÄSENMAKSUSTA

Marttojen varsinaisen jäsenen jäsenmaksu nousi vuoden 2025 alusta ja on nyt 49 euroa. Muiden jäsenlajien jäsenmaksut säilyvät ennallaan.

Seniorijäsenen jäsenmaksu on 23 euroa. Martta voi siirtyä seniorijäseneksi täytettyään 75 vuotta, jos hän on ollut marttayhdistyksen jäsenenä vähintään 25 vuotta. Jäsenen tulee ilmoittaa siirtymisestään seniorijäseneksi osoitteeseen jarjestosihteeri@martat.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–15, p. 050 511 8002.

Jäsenlaskut toimitetaan sähköpostilla, e-laskulla tai postitse. Sähköpostilaskun lähettäjä on Maventa Transactions. Tämän sähköpostin avaaminen on turvallista. E-lasku tulee verkkopankkiin, mikäli henkilö on tehnyt e-laskusopimuksen omassa pankissaan. Maksumuistutukset lähetetään aina postitse.

Lisätietoa: martat.fi/jasenyyslajit-ja-jasenmaksut Jäsentietojen muutokset: martat.fi/martalle

ANSIOITUNEELLE MARTALLE

martat.ﬁ/marttamerkit

Ansiomerkki on arvokas tapa kiittää marttaa aktiivisesta toiminnasta. Marttaliiton kultaista, hopeista ja pronssista ansiomerkkiä anotaan kirjallisesti. Tarkat myöntämisperusteet kerrotaan martat.ﬁ:ssä.

Arvostusta voi osoittaa myös vuosimerkeillä tai vapaaehtoismerkillä, jotka hankitaan omasta marttapiiristä tai liitosta.

Yhdistys voi myös palkita jäseniään vaikkapa hyvin järjestystä tapahtumasta jollakin muulla hyväksi katsomallaan tavalla. Huomionosoitus voi olla esimerkiksi kukkakimppu, marttakirja tai kortti.

Ylästön Martat opettivat virkkausta koululaisille.

KAIJA POHTIO

TUE TYTTÖJEN JA NAISTEN KOULUTUSTA

martat.ﬁ/kansainvalinen-toiminta Maksaessasi jäsenmaksun sinulla on mahdollisuus tehdä lahjoitus Marttojen kansainväliselle työlle. Tuemme köyhien tyttöjen ja naisten koulutusta ja elinkeinoja. Haluamme, että heillä on oikeus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista. Tuellamme järjestetään koulutusta ja neuvontaa, joissa kohdataan tuhansia naisia ja tyttöjä Etiopiassa, Malawissa, Sambiassa ja Somalimaassa.

Lahjoituksellasi saa esimerkiksi 10 euroa: Matkakulut yhdelle kurssilaiselle ravitsemusneuvonnan koulutukseen.

25 euroa: Kuukauden ompelukurssi yhdelle (sisältää osuuden kouluttajan palkkiosta ja ompelumateriaalit).

30 euroa: Kuukauden ruoanvalmistus- ja ravitsemuskoulutus yhdelle (sisältää osuuden kouluttajan palkkiosta ja raaka-aineet).

Ayaan Ahmed osallistui ompelukurssille Hargeisassa, Somalimaassa.

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 4/2024 suosituin juttu oli Vaahteramäellä valmistellaan jo joulua. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 10 Martat 125 -tuotekassia. Sen saivat Pirkko Hautamäki Hoiskosta, Kirsti Kamppi Kinkomaalta, Leea Kareinen Niittylahdelta, Tuula Kilpi Helsingistä, Pirjo Kunnari Äänekoskelta, Marjatta Laakso Turusta, Marja Laine Oulusta, Eila Nurmi Paimiosta, Anne Pulliainen Oulusta ja Marika Sahlberg Maaningalta.

SEURAAVAT MARTAT-LEHDEN NUMEROT:

• numero 2 ilmestyy 5.5.

• numero 3 ilmestyy 25.8.

• numero 4 ilmestyy 24.11.

MARTAT-SOVELLUS

EI ENÄÄ KÄYTÖSSÄ

Martat-sovellus suljettiin vuodenvaihteessa 31.12.2024. Päätös sovelluksen lopettamisesta tehtiin taloudellisista syistä. Näin Marttaliitto voi kohdistaa resurssejaan vaikuttavampiin toimintoihin ja palveluihin.

Käytitkö sovelluksessa ollutta sähköistä jäsenkorttia? Jatkossa löydät jäsenkortin Martat-lehden takakannesta, osoitetietojen yhteydestä.

LIISA HUIMA

ASIAA!

Hyvän arjen turvaverkot – tietoturvasta testamenttiin

Marttaliitto tarjoaa tänä vuonna kaikille avoimen maksuttomien verkkoluentojen sarjan, jossa käsitellään kuluttajien arkeen liittyviä aiheita. Keväällä keskitytään digiturvallisuuteen ja verkossa asioimiseen. Turvaa rahasi verkossa – turvallinen maksaminen ja pankkiasiointi

• to 13.2 klo 17–17.45

• Luennoitsijana Teija Kaarlela, johtava asiantuntija, Finanssiala ry Miten välttyä digihuijauksilta?

• ti 18.3. klo 17–17.45

• Luennoitsijana Kalle Lehtiö, tietoturva-asiantuntija, NSF Tunnetko mobiilivarmenteen?

• ma 7.4. klo 17–17.45

• Luennoitsijana Heidi Havastila, Head of VAS, DNA Kuluttajan oikeuksien ja velvollisuuksien pääperiaatteet

• ti 15.4.klo 17–17.45

• Luennoitsijana Kati Korppoo, erityisasiantuntija, KKV kuluttajaneuvonta

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: martat.ﬁ/marttaliiton-koulutukset-ja-webinaarit

MARTAN

MUISTOLLE

Marttaliiton adressilla voit ottaa osaa suruun, muistaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa.

MESSUTARJOUS MARTOILLE

Ruokamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 11.–13.4. Marttaliitto on mukana messuilla, ja martat saavat tapahtumaan 2 pääsylippua yhden hinnalla. Alennuskoodi on RUOKAMARTAT.

Messukeskuksen suurtapahtuma Ruoka 2024 oli menestys viime keväänä. Nyt tapahtuma siirtyy isompiin tiloihin. Mukaan tulee paljon uusia näytteilleasettajia, useita torialueita ja leveitä käytäviä viihtymiseen. Demokeittiöissä kokkaillaan, ja saat vinkit tuoreeltaan mukaan. Joka päivä kilpaillaan muun muassa ruoan, kahvin ja cocktailien merkeissä.

Tapaat Martat koko viikonlopun ajan omalta messupisteeltä ja demokeittiöltä. Jaamme ruokailoa ja kannustamme kestäviin valintoihin.

Martat ja Ruokamessut ovat solmineet kaksivuotisen yhteistyösopimuksen. Kumppanit jakavat samat arvot: yhdessä syöminen, uuden oppiminen ja herkullinen ruoka.

Tilaukset osoitteesta martat.ﬁ/martanpuoti/ Lisätietoa: martat.ﬁ/martan-muistolle/

Kiitä ja muista yhdistyksesi toimijaa tai läheistä marttaa. Hautarelieﬁ ja muistomerkki palvelevat kunnianosoituksena arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Relieﬁ on tarkoitettu hautakiveen ja muistomerkki uurnalehdon muistolaattaan.

45 €

Adressi 9 €

Hautarelieﬁ 70 €

Muistomerkki

KAVERIN KANSSA KURSSILLE

Lahjoita ystävälle paikka verkkoruokakurssilla ja kerro siitä oheisella lahjakortilla. Tästä lahjasta on iloa ja hyötyä!

TOIMI NÄIN:

– Osta paikka verkkoruokakurssille osoitteesta martat.ﬁ/ verkkoruokakurssit.

– Kun ostat kurssin omalla nimelläsi, saat lisätiedot ja ostoslistat sähköpostiisi.

– Kerro ilmoittautumisen yhteydessä omat ja lahjan saajan mahdolliset allergiat ja erityisruokavaliotiedot.

– Hanki ruokatarvikkeet ennen kurssia ja laita kaikki valmiiksi ohjeiden mukaan, niin että lahjan saaja pääsee nauttimaan yhteisestä kokkailusta ja aterioinnista.

– Voit myös valita kurssin yhdessä lahjan saajan kanssa. Kirjoita tällöin lahjakorttiin, kohtaan ”Kurssin nimi ja aika”, että valitsette kurssin yhdessä.

HUOMAA

Kursseille voi osallistua joustavalla aikataululla: Jokainen kurssi tallennetaan, ja voitte seurata kurssia tallenteelta teille parhaiten sopivana päivänä. Tallenne on katsottavissa 2 viikon ajan kurssin jälkeen.

KERRO KORTILLA

Kerro kurssista lahjan saajalle oheisella lahjakortilla. Leikkaa kortti irti ja liimaa se postikortin taakse. Tarkoitukseen sopii esimerkiksi vanha postikortti, jonka olet itse saanut. Voit myös käyttää tukevaa kartonkia ja koristella lahjakortin kääntöpuolen haluamallasi tavalla.

Yhteistä aikaa sinulle ja minulle!

Kurssin nimi

Aika ja paikka

Luodaan yhdessä mukavia makumuistoja!

Terveisin

Pohjoisen Keski-Suomen marttayhdistykset päättivät turvata toimintansa yhdistämällä voimansa. Syntyi Neljän kunnan Martat, jolla on yksi yhteinen hallitus – ja toimintaa joka pitäjässä.

4K-martat viettivät yhdistettyä pikkujoulu-, suunnittelu- ja ulkoilutapahtumaa Salamajärven kansallispuistossa.

Hynttyyt yhteen

MINNA HOTOKKA • KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Toppavaatteet suhisevat, kun kodallinen marttoja jumppaa. Varjonyrkkeilyä, varpaille nousuja, kevyitä kyykkyjä. Olkapäät ylös ja alas, ja vielä hartioiden pyörittelyä.

– Eikö lämmennyt? utelee urakan vetänyt Tuula Härkönen Vastaus tulee kuorossa.

– Kyllä!

Ja naurunpulputusta päälle. Meneillään on uuden yhdistyksen pikkujoulu-, suunnittelu- ja ulkoilutapahtuma Salamajärven kansallispuistossa.

Neljän kunnan Martat syntyi, kun Kyyjärven, Kivijärven, Karstulan ja Kannonkosken marttayhdistykset päättivät yhdistää voimansa. Päätös turvasi marttailun jatkumisen kaikilla paikkakunnilla.

Puheenjohtaja Anita Saarelainen kehottaa ensimmäistä toimintavuottaan juhlivia 4K-marttoja käymään lähituotemaistiaisten kimppuun. Pian jogurtin päälle lusikoidut marjajauheet, havupuu-uutejuoma ja tyrni-koivunmahlajuoma katoavat pikareista.

– Erikoisia, mutta hyviä, toteaa yhdistyksen nuorin jäsen Emma Ranto (12).

RAHAT MONEEN KUKKAROON Vielä hetki sitten marttailu oli pohjoisessa Keski-Suomessa uhanalainen harrastus, sillä väki väheni ja hallituksen jäseniä ja puheenjohtajia oli aina vain vaikeampi saada.

Kesällä 2023 kyyjärveläiset osuivat nokatusten karstulalaisten kanssa ja kertoivat pohtineensa, pitäisikö lähialueen pienten yhdistysten lyödä hynttyyt yhteen. Karstulan väki innostui, ja kohta mukana olivat myös Kivijärven martat.

Kannonkosken liki satavuotiasta vakavaraista marttayhdistystä yhdistymisajatus samaan aikaan houkutti ja hirvitti.

– Nämä naisethan olivat kuin Roope Ankat rahakasan päällä, että mites sitten nämä raha-asiat hoituvat, Kyyjärven

Jaana Honkanen muistelee ja saa muut helähtämään nauruun.

– Se oli avointa ja humoristista, mutta kuitenkin vakavaa keskustelua. Tärkeitä pointteja, joita täytyy alusta asti miettiä, Honkanen jatkaa.

Yhteinen sävel löytyi nopeasti, ja puuhanaiset ryhtyivät kyselemään piiristä ja liitosta neuvoja yhdistymisprosessiin.

Tuntui luontevalta, että perinteikäs Kannonkoski otti vastuun yhdistyksen hallinnosta ja muut kuntayhdistykset muutettiin toimintaryhmiksi. Joka yhteisöstä tuli yhteiseen hallitukseen kaksi edustajaa, jotka myös vetävät oman paikkakuntansa toimintaryhmää.

Raha-asiat sovittiin kuin avioliitossa: on yhteiset rahat ja lisäksi pitäjillä omat kukkarot. Jos vaikkapa vuokraa astioita, saa pitää tuoton.

– Toimintaryhmien kulut ovat omia, ja yhteiset menot jaetaan jäsenmäärien mukaan.

JOUSTAVINA NEUVOTTELUIHIN

Keski-Suomen marttapiiri otti yhdistymisuutisen iloisena vastaan.

– Yhdistyminen meni todella hienosti, ja se saattoi pelastaa aika monta yhdistystä, kehuu toiminnanjohtaja KatiErika Timperi

Piirin rooli yhdistymistilanteessa on tarjota paitsi henkistä tukea myös käytännön apua asiakirjojen laatimiseen ja kokousten pitämiseen. 4K-marttoja Timperi kiittelee huolellisesta valmistelutyöstä ja hyvästä asenteesta.

– He lähtivät yhteistyöhön hyvin ja sopivat keskenään rooleja jo etukäteen. Kaikki olivat avoimin mielin ja valmiita joustamaan, eikä kukaan esimerkiksi vaatinut yhdistykselle tiettyä nimeä.

Timperi sanoo, että yhdistymisestä haaveilevan yhdistyksen kannattaa ihan ensimmäisenä pohtia, mitä väki toivoo ja mihin se on valmis. Seuraava askel on ottaa yhteyttä yhdistykseen, jonka kanssa yhteen haluttaisiin mennä.

– Kannattaa kertoa, että me olemme ajatelleet tällaista ja olisimme valmiita

ottamaan hallituksesta pari paikkaa ja hoitamaan vaikkapa rahastonhoitajan tehtävän. Ei pidä vain odottaa, että joku tekee kaiken valmiiksi.

PAPERINPYÖRITYS VÄHENEE Pohjoisen Keski-Suomen martat tallaavat polkua, jolla Marttaliitto soisi näkevänsä enemmänkin väkeä. Liitto on viime aikoina kannustanut yhdistyksiä yhdistämään tarpeen tullen voimansa.

Idea lähti jäseniltä tulleista yhteydenotoista, kertoo kansalaistoiminnan asiantuntija Emilia Laine

– Meille tulee yhdistyksistä hyvin paljon viestiä siitä, että olisi kiva järjestää toimintaa ja tarmoa kokoontua, mutta ei olisi paukkuja yhdistyshallinnon pyörittämiseen.

Lähes joka viides martta kuuluu yhdistyksen, piirin tai liiton hallitukseen.

– Kuinka paljon jäsenemme tekevätkään hallintoa sen sijaan, että voisivat vain harrastaa marttailua!

Kun yksi kimppaan menevistä yhdistyksistä ryhtyy byrokratiasta huolehtivaksi emoyhdistykseksi, sen helman alle mahtuu useitakin toimintaryhmiä, jotka nimensä mukaisesti voivat keskittyä marttailuun ilman omaa hallitusta.

– Näin on mahdollista säilyttää paikallinen marttaidentiteetti ja jopa paikallisen yhdistyksen nimi ilman ry:tä, Laine sanoo.

UUTEEN NOUSUUN? Liiton markkinoima mahdollisuus on herättänyt kiinnostusta. Vireillä on Laineen mukaan vajaat kymmenen orastavaa prosessia.

Yhdistyminen voi olla kelpo ratkaisu, jos puheenjohtajaa ei löydy, hallituksen kokoaminen on tuskaisaa tai pakolliset hallintohommat tuntuvat tekijöistään taakalta. Yhtä lailla yhteen saa lyöttäytyä, vaikkei ongelmia olisikaan.

– Jos eri yhdistyksillä on jo hyvää yhteistyötä ja kivaa keskenään, kyllähän sekin on ihana syy yhdistyä, Laine huomauttaa.

Hän korostaa, ettei Marttaliitto ole pakottamassa yhdistyksiä lyömään hynttyitä yhteen. Tarkoitus on vain tarjota yksi vaihtoehto yhdistyshallinnon kanssa kamppaileville yhdistyksille.

Toimintaan on tullut uutta vapautta. Vähemmän kokoustamista, enemmän tapahtumia

Yhdistymisen ansiosta toiminta voi jopa kasvaa, kun uusien jäsenten ei tarvitse heti pelätä luottamustehtäviin kosiskelua. Lisäksi voi avautua luonteva mahdollisuus tekemisten teemoitteluun.

Esimerkiksi Kouvolan Marttayhdistyksessä on tätä nykyä kolme toimintaryhmää, joista yksi marttailee päivisin, toinen iltaisin ja kolmas suuntaa toimintaansa miehille.

ITKUA JA NAURUA Mistä sitten tietää, että on tullut aika tehdä ratkaisuja? Kannonkosken Marttojen viimeiseksi jääneen puheenjohtajan Eija Kuulan kärjistetyssä vastauksessa piilee totuuden siemen.

– Jos ruvetaan kyselemään vastaantulijoilta, tuletko hallitukseen.

K-paikkakunnilla koettiin monenlaisia tunteita, kun päätös kolmen kuntayhdistyksen lakkauttamisesta oli tehty.

– Itkettiin hetki, kuvaa Jaana Honkanen.

– Ja naurettiin päälle, lisää AnneMari Hautala

Pohjoisessa Keski-Suomessa yhdistymisestä on koitunut paljon iloa. Tätä nykyä 77-jäseninen yhdistys pystyy tarjoamaan aiempaan verrattuna moninkertaisen määrän tapahtumia, kun kaikki saavat osallistua kaikkien toimintaryhmien iltoihin. Aktiivien stressi

on hellittänyt, ja toiminta tuntuu vapaammalta.

– Olemme tehneet kuluneena vuonna valtavasti asioita. Näkeminen ei ole sitä, että istutaan kokouksessa vaan tehdään jotain porukalla, Eija Kuula kuvaa.

Kannonkoskelainen Riitta Siikaranta iloitsee sosiaalisten piiriensä laventumisesta.

– Olen tykännyt siitä, kun on tullut lisää kavereita.

NUORISO MUKAAN! Martoilla on 4Kmarttojen mielestä tärkeä rooli pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä. Puheenjohtaja Anita Saarelainen toivoo, että toiminnan vankistuminen toisi mukanaan lisääkin jäseniä, myös nuoria.

Tämän vuoden suunnitelmissa on jo nuorten hampurilaiskurssi. Jonna Ranto (14) pitää ideaa mainiona.

– Martat tuo nuorille avaimia elämään, esimerkiksi mahdollisuuden opetella ruoanlaittoa.

Hän vinkkaa, että tapahtumia pitää muistaa markkinoida nuorten suosimissa kanavissa, kuten Instagramissa. Myös mainoslehtisillä saattaa tavoittaa kohderyhmän, kunhan ne jaetaan oikeisiin paikkoihin, kuten nuorisotalolle tai kirjastoon.

Salamajärven kansallispuistossa sijaitseva Koirasalmen luontotupa tarjosi puitteet talviselle tapahtumalle.

Info

KIINNOSTAAKO YHDISTYMINEN?

Aloittakaa keskustelut omassa yhdistyksessä ja lähialueen yhdistysten kanssa.

Hakekaa hyvässä hengessä yhteistä säveltä.

Sopikaa raha-asioista ja kirjatkaa sovitut asiat.

Kun yhdistymisestä on päätetty, aloittakaa yhdistyksen lakkauttamisprosessi.

Tiedottakaa jäseniä avoimesti ja pyytäkää lupa siirtää jäsenet uuteen yhdistykseen ja toimintaryhmään.

Kun kaksi lakkauttamiskokousta on pidetty ja loppuselvitys tehty, tehkää ilmoitukset PRH:n yhdistysrekisteriin ja Marttaliittoon.

Emoyhdistykseen perustetaan toimintaryhmä ja sen vetäjä valitaan hallitukseen.

yhdistyminen

Anita Saarelainen (vas.), Anne-Mari Hautala ja Heli Pöyhönen iloitsevat siitä, että oman alueen marttailu on saanut yhdistymisestä uutta virtaa ja leveämmät hartiat.

Emma Ranto testasi marjarouheita.

Yhteinen sävel löytyi nopeasti neljän yhdistyksen kesken. Ja hymy on herkässä!

Tarjolla lähituotteita.

Korian Aika-Martat järjestivät kranssi-illan.

uluntalahden Marttojen marttaillassa luennoi Lea Torvinen Kainuun Muistiyhdistyksestä.

Himoisten Martat toimittivat Tyksin syöpäosastolle lämmittäviä käsitöitä.

Linnainmaan Martat pitivät biojäteneuvontaa yhdessä Pirkanmaan Jätehuollon kanssa.

PPoukkusillan Martat viettivät muistojen iltaa ja kertoivat tarinoita kahvikupeista, joita jokainen toi mukanaan. Illan aluksi onniteltiin Anjaa lauluin ja kukkasin.

Pertunmaan Marttojen viini-illassa nautittiin Italian Gardajärven alueen viinejä ja nyyttäripöydän tarjottavia.

Pornaisten Martoilla oli sieninäyttely oman kylän K-kaupan edessä.

öljän Martat järjestivät näyttelyn Vuosien varrelta – Vuosien takaa. Esillä oli käsitöitä ja vanhoja esineitä. Kuvassa näyttelyä valvomassa Tiina Kaksonen.

Askisto-Hämeenkylän Martat kutoivat myssyt Jorvin sairaalan synnytysosaston vauvoille.

Virtain Martat tanssittivat vanhainkoti Keiturinpuiston asukkaita.

Neljän kunnan Marttojen Kannonkosken toimintaryhmä piti marttakahviota perinteisessä tapahtumassa Antin Soitto ja tervahaudan sytytys. Tuotto lahjoitettiin Marttametsäkeräykseen.

Rauman Marttayhdistys valmisti Pitsiviikolla perinneruokia ja järjesti Kädentaitonäyttelyn ja lapsille Nallesairaalan. Perhekeskus Etelätuulelle lahjoitettiin metsä-aiheinen huovutustyö, joka tehtiin yhdessä näyttelykävijöiden kanssa. Kuvassa yhdistyksestä Maija Välisalmi ja Anna-Liisa Hyttinen, Perhekeskuksesta päällikkö Piia Murto ja osastonhoitaja Anna Uoti-Salo.

Syväsenvaaran Martat vierailivat Marimekon myymälässä Napapiirillä.

orlammin Martat vierailivat Porlammin Eränkävijöiden luona ja saivat tietoa hirvenmetsästyksestä ja riistanhoidosta.

Pirkkalan Martat osallistuivat Ruudun takaa -tapahtumaan teoksellaan Hyvä arki tehdään yhdessä.

Rauman Lännen Martat järjestivät perinteisesti Rauman kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlan kahvituksen.

Orimattilan yhteiset Martat kahvittivat kirkkovieraita Martan kirkkopyhänä.

uusan Martat neuloivat säärystimiä ja hartialämmittimiä Sarahovin vanhainkotiin ja tekivät vauvanpeittoja ukrainalaisille lapsille. Langat lahjoitti Novita.

Espoon Latokasken Marttojen vieraana oli Katri von Wensen kertomassa Caritas-järjestön kehitysyhteistyöstä Nepalissa.

Jurvan Martat toteuttivat virkkausprojektin alakoululaisten kanssa. Opeteltiin ketjusilmukkaa ja kiinteää silmukkaa, ja aikuisillekin oli virkkausklinikka.

Puurtilan Marttojen puheenjohtaja Hilkka Räsänen valittiin Varkauden vuoden vapaaehtoiseksi. Yhdistys muun muassa opettaa nuorille arjen hallintaa, tekee vanhustyötä, pitää piirakkapajaa lapsille, on mukana maahanmuuttajien kielikahvilassa ja osallistuu Ukrainan keräyksiin.

änesalon Martat olivat toteuttamassa Luonetjärven Metsästysseura Lento ry:n hirvipeijaisia.vikeiton, leipoivat leivät ja makeat tarjottavat sekä kattoivat pöydät.

alajoen Martat keräsivät lahjoituksena villasukkia, säärystimiä, kynsikkäitä ja tossuja paikallisen vanhainkodin asukkaille.

eljonkankaan Marttojen ja Jyväskylän seudun Nuorisoseuran kekritapahtumassa ruokailtiin yhdessä. Kasviskeitto valmistettiin ulkona avotulella ja martat tekivät talkkunahyvettä eli hämmästyshuttua.

Liedon Marttayhdistyksen kässämartat pitivät kaikille avoimen ohjaavan illan Liedon kirjastossa.

Hiltulanlahden Martat tekivät jouluisia kukka-asetelmia.

AsenneMartat Hyvinkäältä askartelivat joulukortteja joulukukkakeräykseen hoivakotien ja kotihoidon asiakkaiden iloksi. Keräys toteutetaan yhdessä paikallisten yhdistysten ja kukkakauppojen kanssa.

umijoen Martat askartelivat kuntalaisten iloksi joulupuun kirjaston ikkunaan.

Rantasalmen Martat tekivät Harjurinteen kehitysvammakotiin jokaiselle oman torkkupeiton jouluksi.

erveysMartatroita sisältävää joulukassia helsinkiläisille vähävaraisille lapsiperheille jaettavaksi.

aarijärven Marttojen pikkujoulut pidettiin Juhlatalo Karhumäessä. Juhlassa myönnettiin kunniakirja rahastonhoitaja yhdistyksen taloudenhoidossa.

Korpilahden Martat järjestivät joulun alla Löytäjä saa pitää -tapahtuman: martat tekivät lapasia, pipoja ja villasukkia, paketoivat ne ja jakoivat paketteja eri paikkoihin Korpilahdella. Ja todella – löytäjä sai pitää!

Luhtikylän Martat hoitivat puuro- ja glögitarjoilun Orimattilan kaupungin joulukadun avajaisissa.

Kajaanin Martat viettivät perinteisen puurojuhlan iloisissa tunnelmissa ja joulumyyjäisiä suunnitellen.

intusalon Marttojen pikkujoulut pidettiin Ravintola Niinipuussa. Mukana oli marttoja myös Kirkonkylän ja Hurissalon marttayhdistyksistä.

arvialan Martat olivat mukana Harvialan koulun pajapäivässä. Marttojen pajassa tehtiin ystävänauhoja.

arvialan Martat viettivät pikkujoulua Turengin Wanhalla Asemalla.

Neljän kunnan Marttojen Kannonkosken toimintaryhmä järjesti kaikille avoimen kranssikurssin.

Lintusalon Martat järjestivät retken Savonlinnaan ja Luston metsämuseoon. Mukaan kutsuttiin saariston asukkaita, kesämökkiläisiä ja naapuriyhdistyksen marttoja.

Kuluntalanden Martat hoitivat Kajaani Pris-

Liedon Marttayhdistys teki retken Keisvuorelle.

Porlammin Martat tutustuivat Keppi & Porkkana -jumpan tekniikkaan painonnostovalmentaja Matti Vestmanin ohjauksessa. Tänä vuonna martat jatkavat keppijumppaamista viikoittain.

Harvialan Martat olivat mukana Janakkalan lukioiden Kansainvälisyypäivässä. Työpajoissa leivottiin karjalanpiirakoita ja virkattiin isoäidinneliöitä. Neliöt tehtiin Novitan lahjoittamista langoista.

Kuusan Martat viettivät Kuusan Varjolan matkailutilalla virkistäytymispäivän, johon kuului savusaunaa, saunaloitsuja ja saunakaste.

» Lähetä tapahtumakuvat teksteineen osoitteeseen lehti@martat.ﬁ.

Liedon Marttayhdistys Pahkamäen iltatorilla.

Liedon Martat kutovat junasukkia pienokaisille. Ensimmäinen erä luovutettiin jo neuvolaan. Kuvassa Hanna Tukia ja Anna Vienonen sekä terveydenhoitaja Heidi Pollari.

Onnittelemme

95 VUOTTA | Eeva Rajatalo 12.3. Saarenkylän Martat • Aili Myllyntausta 20.3. Erkylän Martat

90 VUOTTA | Kaarina Lamminpää 16.3. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat • Airi Arola 20.4. Nummelan Martat

85 VUOTTA | Maila Kouki 14.1. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat • Ritva Hauturi 3.3. Itä-Ikaalisten Martat • Pirkko Tuomisto 6.3. Turun Uittamon Martat • Leena Pentti 24.3. Turun Uittamon Martat • Ilmi Ilona Kujanpää 7.4. Launeen Martat

80 VUOTTA |Helena Kaave 1.12.2024 Syväsenvaaran Martat • Marjatta Kenttä 6.12.2024 Turtolan Martat • Tuula Palo 4.1. Pirkkalan My • Pirkko Haataja 5.1. Syväsenvaaran Martat • Riitta Kylliäinen 14.1. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat • Helena Kautonen 15.1. Hyvinkään kaupungin Martat • Liisa Rahikka 29.1. Kaunisnurmen Martat • Aira Leino 5.2. Turun Ispoisten My • Anne Hämäläinen 9.2. Ruotsinpyhtään Martat • Hannele Rautomäki 10.2. Kuusankosken Herttamartat • Mirja Peltonen 17.2. Salopeltola-Jäppilänniemen Martat • Riitta Partanen 27.2. Laihalan-Rapattilan Martat • Aila Lind 19.3. Nummelan Martat • Mirja Toivonen 22.3. Linnan Martat • Eija Tick 24.3. Turun Uittamon Martat • Anja Tuunanen 9.4. Kuusankosken Herttamartat • Sinikka Hautala 22.4. Teuvan Martat • Pirkko Paavola 24.4. Kuusankosken Herttamartat

75 VUOTTA | Leena Lahtinen 6.1. Nummelan Martat • Eriika Lievonen 20.1. Tainionkosken Martat • Sirkka Mård 21.1. Nummelan Martat • Raila Häkli 15.2. Anjalan Riitamaan Martat • Päivi Rantalainen 27.2. Luhtikylän Martat • Helena Mäkelä 15.3. Hallin My • Heidi Koivikko 22.3. Pirkkalan My • Ritva Jäppinen 28.3. Salopeltola-Jäppilänniemen Martat • Kirsti Taipale 9.4. Teuvan Martat • Margit Lampinen 15.4. Itä-Ikaalisten Martat

70 VUOTTA | Arja Seppälä 2.12.2024 Hautjärven Martat • Tuija Lammi 13.1. Ristinummen Martat • Satu Laine 20.1. Linnan Martat • Ritva Etokari 8.2. Naantalin Martat • Seija Kupila 8.2. Syväsenvaaran Martat • Pirjo Rajamäki 8.2. Pihlavan Martat • Virve Heiska 9.2. Itä-Ikaalisten Martat • Inkeri Nieminen 17.2. Hallin My • Anneli Grönholm 2.3. Pukinmäen Martat • Merja Pankakoski 5.3. Linnan Martat • Tuulikki Kuparinen 12.3. Anjalan Rii-

tamaan Martat • Terttu Hautaniemi 13.3. Pitkälahden Martat • Päivi Renaa 16.3. Hiltulanlahden Martat • Marian Tuomi 25.3. Turun Uittamon Martat • Pirjo Vilja 2.4. Linnan Martat • Eija Honkajuuri 8.4. Linnan Martat • Salme Rautavirta 19.4. Teuvan Martat

65 VUOTTA | Päivi Ruuska 14.1. Karhunpään Martat • Ahti Turunen 3.3. Luhtikylän Martat • Maria Helle-Vallo 23.4. Tornion Martat

60 VUOTTA |Markku Matti 16.12.2024

Turtolan Martat • Merja Kinnunen 17.12.2024 Ristinummen Martat • Tuula Kettunen 1.1. Pukinmäen Martat • Eija Lemetti 2.1. Renkomäen Martat • Sirpa Hytönen 21.1. Tainionkosken Martat • Anneli Ruippo 27.1. Kuusankosken Herttamartat • Lea Juutinen 3.2. Porvoon Karjalaiset Martat • Kirsi Lihavainen 3.2. Pitkälahden Martat • Tarja Karinen 7.2. Naantalin Martat • Tiina Biton 8.2. Saarenkylän Martat • Merja Huhtinen 14.2. Anjalan Riitamaan Martat • Riikka Kivistö 27.2. Kämmenniemen Martat • Sari Koskinen 7.3. Olkkalan Martat • Eija Ekström 31.3. Olkkalan Martat • Katri Kanerva-Kivinen 1.4. Turun Uittamon Martat • Anne Luhtala 20.4. Teuvan Martat • Tuula Luosujärvi 29.4.Tornion Martat • Eija Jokela 30.4. Hiltulanlahden Martat

55 VUOTTA | Katri Elo 26.4. Itä-Ikaalisten Martat

50 VUOTTA | Mia Sula 23.2. Naantalin

Martat • Riikka Vanhanen 27.2. Anjalan Riitamaan Martat

Yhdistykset juhlivat

Hautjärven Martat saivat juhlistaa jäsenensä Annikki Jokelan 100-vuotissyntymäpäivää 11.1. Yhdistyksen jäsenet virkkasivat yhdessä torkkupeiton Annikkia lämmittämään. Annikki on kotoisin Ylöjärveltä. Karjanhoitokoulun jälkeen 1950-luvulla hän tuli Mäntsälään karjanhoitajaksi ja on viihtynyt täällä siitä lähtien. Iloinen luonne, huumorintaju ja ahkera työnteko lienevät Annikin pitkän iän salaisuus!

Muuruveden Pieksän Martat viettivät yhdistyksen 115-vuotisjuhlaa. Muuruveden kirkossa juhlamessun pappina toimi seurakuntapastori Eino Keihänen ja juhlapuheen Kylätalolla piti Savon Marttojen puheenjohtaja Merja Ikonen.

Ikaalisten Nykymartat viettivät yhdistyksen 30-vuotisjuhlat Pukararan Toimelassa. Jäsenien lisäksi mukana oli edellisten vuosien puheenjohtajia, lähiseudun marttayhdistyksiä ja yhteistyökumppaneita. Ohjelmassa oli puheenjohtaja Minnatuulia Mäkelän puheen lisäksi tehtävärata, jossa pääsi tutustumaan toisiin marttoihin. Juhlassa jaettiin huomionosoituksia aktiivisesta toiminnasta. Marttaliiton hopeisen ansiomerkin saivat Päivi Leminen ja Heli Ekman sekä pronssisen Eija Harjuntausta. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun pronssisen kunniamerkkin saivat Päivi Leminen, Tuomas Leminen ja Raija Ketonen sekä ensimmäisen luokan ansiomerkin Pentti Kaasalainen ja Heli Ekman.

Luhtikylän Marttayhdistys juhli 95-vuotispäiväänsä teatterin ja ruokailun merkeissä Riihimäellä.

Mynämäen Marttayhdistys juhli yhdistyksen 100-vuotissyntymäpäivää Mynämäen seurakuntakodissa jäsenten kesken.

Myllyojan Marttojen 25-vuotisjuhlaa vietettiin juhlagaalan merkeissä Nallikarissa.

Tornion Martat viettivät 45-vuotisjuhlaa jäsenten kesken.

Hammaslahden Marttojen jäsen Hilkka Heikkinen menehtyi pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 19.8.2024, vain reilua kuukautta ennen 80-vuotissyntymäpäiväänsä.

Hilkka oli syntynyt Alajärvellä 24.9.1944. Hän kävi osan keskikoulua ja lukion Kuusamossa ja opiskeli Oulussa luokanopettajaksi. Hän toimi luokanopettajana ja tyttöjen liikunnanopettajana muun muassa Rääkkylän Niemisessä, Oravisalossa ja kirkonkylällä. Musiikki kuului hänen harrastuksiinsa, ja hän lauloi Pyhäselän evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkokuorossa. Myös luonto ja puutarhanhoito olivat hänen sydäntään lähellä, ja kotipiha Rääkkylän Niemisessä oli täynnä kauniita kukkaistutuksia.

Hilkka liittyi Pyhäselän Hammaslahden marttayhdistykseen (nykyinen Hammaslahden Martat) vuonna 2005 ja toimi pitkään hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Hän oli sivistynyt, ystävällinen, tunnollinen ja huumorintajuinen ihminen, joka uskalsi tuoda omat mielipiteensä rohkeasti esiin.

Syntymäpäivien sijaan tulivatkin hautajaiset. Omaiset laskivat Hilkan tuhkauurnan Oulun hautausmaahan 24.9., päivänä, jolloin hän olisi täyttänyt 80 vuotta. Hilkan välitöntä ja ystävällistä olemusta lämmöllä muistellen Hammaslahden Martat

Lauhjoen Marttojenperustaja- ja kunniajäsen Seija Hosko kuoli 95 vuoden iässä 16.11.2024. Hän oli perustamassa yhdistystä vuonna 1946 ja hänet kutsuttiin Lauhjoen Marttojen kunniajäseneksi vuonna 2010. Hän oli marttana yhteensä 78 vuotta. Hän suoritti kolme taitoavainta ja vuonna 2016 hänelle myönnettiin Marttojen 70-vuotismerkki.

Seija toimi useita vuosia Lauhjoen Marttojen sihteerinä. Hän näytteli Horsmat-näytelmäryhmässä 20 vuoden ajan. Myös käsitöissä Seija oli taitava. Hän kutoi kangaspuilla, neuloi, ompeli ja askarteli. Hän halusi aina oppia uusia tekniikoita, viimeisimmäksi neulakintaan teon.

Kirjoittaminen oli Seijalle mieluisaa. Hän piti päiväkirjaa vuosikymmenten ajan ja kirjasi muistiin tapahtumat perheen evakkomatkasta Ensosta Sysmään. Lauhjoen Marttojen historiikin 70 vuoden ajalta Seija tallensi paperille.

Seijaa jäivät kaipaamaan 6 lasta ja 7 lastenlasta, sukulaiset ja iso ystäväjoukko.

Lämmöllä Seijaa muistaen

Lauhjoen Martat

Pihlavan Marttojen jäsen Pirkko Anneli Kallio (synt. 10.4.1946) menehtyi 24.10.2024.

Muistoa kunnioittaen

Pihlavan Martat

Yhdistyksemme

pitkäaikainen jäsen Elma Maria Kinnunen nukkui pois 98 vuoden ikäisenä 15.9.2024 Oulussa. Muistoa lämmöllä kunnioittaen

Oulujoen Martat

Yhdistyksemme

pitkäaikainen kunniajäsen Maria Meeri (Maija) Koskema nukkui pois 87 vuoden iässä 22.11.2024. Lämmöllä muistaen

Asikkalan Marttayhdistys

Terttu Kyrö (synt. 18.2.1945) nukkui pois 29.10.2024. Terttu oli Luhtikylän Marttojen jäsen 1980-luvun alusta lähtien. Hänen luonaan kokoonnuimme ainakin kerran vuodessa. Hän oli ahkera käsityöihminen; ompeli paljon, neuloi ja kutoi. Kässäkahvilassa hänellä oli aina jokin käsityö mukanaan. Länsi Orimattilan laulajien kanssa Terttu kiersi laulamassa paikkakunnan tapahtumissa.

Martoissa Terttu oli pitkään rivijäsen ja toimi varapuheenjohtaja kymmenkunta vuotta. Hän huolehti kokoontumispaikkamme, Kattilamajan, lämmityksestä. Siellä oli lämmintä, menivät sinne sitten kutojat, laulajat tai martat.

Olimme syvästi hämillämme, kun tieto Tertun poismenosta tuli. Niin äkkiä, ilman ennakkovaroitusta, hän poistui keskuudestamme, jättäen Tertun kokoisen aukon yhdistyksemme toimintaan. Jouduimme jo kolmannen kerran vuoden 2024 aikana jättämään lopulliset hyvästit yhdelle Marttojen jäsenelle.

Kiitos sinulle, Terttu, että olit meidän kanssamme.

Luhtikylän Marttayhdistys

Tampere Filharmonia täyttää 95 vuotta 2025.

Tule juhlimaan kanssamme.

tampereﬁlharmonia.ﬁ

Orkesterikonsertit perjantaisin klo 19 ja Faunien iltapäivä -kamarimusiikkisarja sunnuntaisin kerran kuussa klo 15 Tampere-talossa.

Testamentti on lahja tulevaisuudelle

Osoittamalla testamenttilahjoituksen Marttojen neuvontatyölle olet mukana tukemassa kotien ja perheiden hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

Lahjoituksesi ohjautuu kokonaisuudessaan työhömme hyvän ja kestävän arjen edistämiseksi, sillä yleishyödyllisenä yhteisönä Marttaliitto ei maksa perintöveroa. Pienikin lahjoitus voi saada aikaan suuria muutoksia.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: Pasi Mäkelä talous- ja hallintojohtaja Marttaliitto

p. 041 503 1981

Kiitos, että autat meitä rakentamaan kestävämpää arkea

KÄSIKIRJOITUS: MAIA HÄKLI

ALKUPERÄISTEOS:

JOHANNA VENHO

OHJAUS: HANNA RYTI

ESITYSOIKEUKSIA VALVOO

AGENCY NORTH OY.

Ristikon ratkaisu s. 57

Kutsu Marttaliitto ry:n vuoden 2025 varsinaiseen

kokoukseen

Aika Lauantai 26.4.

Paikka Tapiolan Hohka, auditorio, Revontulenkuja 1, Espoo

Ohjelma

klo 10.30–11 Aloituspuheenvuoro klo 11– Varsinainen kokous

Käsiteltävät asiat

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esitys kokouksen kannanotoksi sekä marttapiirien mahdollisesti esittämät asiat.

Osallistuminen kokoukseen

Virallisten kokousedustajien tulee osallistua kokoukseen kokouspaikalla. Kokoukseen ei voi osallistua etäyhteydellä. Kullakin virallisella kokousedustajalla on yksi ääni. Kunkin marttapiirin tulee ilmoittaa 28.3. mennessä Marttaliittoon piirin nimeämät kokousedustajat ja varaedustajat.

Liiton hallituksen jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Lisäksi läsnäolo-oikeus on niillä, joille kokous sen yksimielisesti myöntää.

Kokousedustajien ja muiden kokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava 28.3. mennessä Marttaliittoon, osoitteeseen Henkilöitä pyydetään samalla ilmoittamaan sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa sekä mahdolliset ruoka-aineallergiansa.

Vuosikokous ja aloituspuheenvuoro striimataan ja ne ovat kaikkien kiinnostuneiden katsottavissa. Linkki tilaisuuteen löytyy kokouspäivänä Marttojen kotisivujen etusivulta, osoitteesta

Marttaliitto ry

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 1/2025?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 10 kpl Marttojen esiliinaa.

Lähetä vastauksesi 17.3. mennessä.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen /

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.ﬁ tai p. 050 511 8099

Martat viettivät Vihannesvuotta 1961

"Vihannesten käyttöä lisäämällä on mahdollista saada ruokamme entistä terveellisemmäksi ja monipuolisemmaksi", todettiin Emäntälehdessä 1/1961, uuden toimintavuoden alussa.

Tilaa heti!

Koti on voima

Kotiliesi on klassikko, joka puhuttelee eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia lukijoita. Lämminhenkisestä ja inspiroivasta Kotiliedestä löy tyy kiinnostavia haastatteluita ja tarinoita, runsaasti hyöty tietoa mm. terveydestä, ideoita kotoiluun sekä matkailu ja kulttuurivinkkejä

Valitse miel L AHJA

Pitsineulospon

Luonnonvalkoinen p poncho on tyylikäs ja moneen kokonaisuu teen sopiva asuste. Naisellinen poncho on edestä avoin, ja alareunan kulmissa on koristeena viehkeät tupsut.

• Koko on n. 135 x 88 cm

• Kierrätetty materiaali o joustavaa 100% akryyli

Arvo 59,00 €

tai

Lisää luettavaa

Voit myös valita lahjaksi 1 kk lisää Kotiliesiä tilauksesi jatkoksi.

+ 1 kk

Kyllä kiitos!

TILAA

NOPEIMMIN NETISSÄ: tilaus.kotiliesi.fi/helmimartat

Tilauskortti

n Tilaan 3 kk Kotiliedet (6 nroa) vain 39 € Säästän 50% normaalihintaan 79,50 € verrattu Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numero n Saan Kotiliesi digin veloituksetta Saan valitsemani lahjan (rasti ruutuun) n Pitsineulosponcho, arvo 59,00€ n 1 kk (2 nroa) Kotiliettä tilaukseni jatkoksi

SUKUNIMI ETUNIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

SÄHKÖPOSTIOSOITE PUHELIN

TAI skannaa QR-koodi puhelimitse (09) 156 665 ma-pe klo 8:00-19:00 Käytä QR-koodia, skannaa älypuhelimella.

Tilaajalahjoja on rajoitettu määrä. Pidätämme oikeuden toimittaa tuotteen tilalle toisen vastaavan tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tilaajalahjojen määrän. Lahjat toimitetaan postitse noin 3 viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on kokonaan maksettu. Noutamatta jääneitä tilaajalahjoja emme lähetä uudelleen POSTIMAKSU MAKSETTU

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme käsittely- ja postituskulut 4,90 €. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu

OTAVAMEDIA

Tunnus 500 5030

00003 VASTAU SL ÄHETYS

Hanki itsellesi ikisuosikki, kestävä leikkuulauta nostalgia-aiheella, Marttojen ruokavuoden merkeissä.

Viimeisiä viedään! Leikkuulautaa myydään tarjoushinnalla niin kauan, kuin varastoa riittää.

Hinta