Taloyhtiömme 2019

Taloyhtiömme PA LV E L U T – N E U V O T – T E K I J ÄT

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

LINJASANEERAUKSET

LPJ-RAKENNUS OY

Juho Kaskisto kertoo, että LPJ-Rakennus Oy tekee Raumalla taloyhtiöille sekä pienempiä että isompia remontteja.

Jarkko Mattila esittelee kerrostalon kylpyhuoneen remontin vaihetta, jossa uudet putket on asennettu.

Tässä kylppärissä peseydytään vappuna.

Remonttia ei tarvitse pelätä, kunhan palkkaa työhön luotettavat ammattilaiset LPJ-Rakennus Oy tekee taloyhtiöiden huoneistoremontteja ja linjasaneerauksia monipuolisella osaamisella.

SÄHKÖJOHTOJA kiemurtelee rappukaiteissa kerroksesta toiseen, viheltelevä rakennusmies kantaa työpukkia, toinen huudattaa piikkausporaa viereisessä asunnossa.

Tämä raumalainen kerrostalo on ollut muutaman kuukauden ajan remontin vallassa ja se on sitä myös tulevien kuukausien ajan.

Mutta vapuksi taloon takaisin muuttavat asukkaat pääsevät kotiin, jota voi monellakin tapaa kuvailla uudeksi kodiksi.

– Tämä talo muuttuu aika täydellisesti. Melkein kaikki käydään läpi, kertoo kohteessa työskentelevä Jarkko Mattila.

Monen 60-70-luvulla rakennetun kerrostalon rakennusmateriaalit ovat saavuttaneet tai ovat saavuttamassa käyttöpäivämääränsä päätepisteen.

70-luvun alussa valmistuneeseen kerrostaloon uusitaan käyttövesi- ja viemäriputket sekä tästä johtuen myös asuntojen pesuhuoneet nykymääräysten mukaisiksi.

Asbesti on jo poistettu, alakerran kylmiöt purettu ja niiden tilalle tehdään kylmäparkkeja. Taloyhtiön saunaosasto uusitaan myös.

Vaikka keskellä talvea vappu tuntuu hyvinkin kaukaiselta, näin isojen remonttien ollessa kyseessä aikaa ei ole hukattavaksi.

REMONTIN TAKANA on raumalainen LPJ-Rakennus Oy, joka tekee paljon vastaavanlaisia linjasaneerauksia Raumalla. Ossi Kivimäen ja Juho Kaskiston vetämä yhtiö tekeekin pääosin linjasaneerauksia ja korjausrakennustöitä.

LPJ-Rakennusta kehutaan usein sen joustavuudesta.

– Taloyhtiöt ovat ykkösasiakkaitamme ja pystymme joustavasti ottamaan yhtiöiden asukkaat huomioon remonteissamme. Jos osakas haluaa asuntoonsa isomman urakan yhteydessä tilamuutoksia tai esimerkiksi keittiöremontin, voimme tehdä sen, jos se vain sopii alkuperäiseen aikatauluun, Juho Kaskisto kertoo.

LPJ-Rakennus on perustettu jo vuonna 1994, mutta kolme vuotta sitten Kivimäki ja Kaskisto tarttuivat ruoriin. Yhtiön vanhat työntekijät jatkoivat ja lisääkin palkattiin.

Tällä haavaa LPJ-Rakennuksen logo löytyy kymmenen miehen työtakin rintamuksesta, ja alihankkijoiden työntekijöistä LPJ-Rakennuksen kohteet työllistävät noin kymmentä henkeä.

Myös työntekijöiden tyytyväisyys on tärkeää, sillä se johtaa lähestulkoon aina parhaimpaan lopputulokseen. Yhtiön kehityskeskusteluissa työntekijät ovatkin antaneet hyvää palautetta työilmapiiristä johdolle.

– Meillä on tosi hyvä työporukka. Itseohjautuvia ja ammattitaitoisia rakennusalan ammattilaisia, Kaskisto kehuu.

Vanhassa Raumassa toimistoaan pitävä yritys keskittyy kotikaupungin kohteisiin eikä suurta hinkua ulkopaikkakunnille laajentumiselle ole.

– Mutta osaavia ammattimiehiä tietenkin etsitään, kuten moni muukin rakennusalan firma Suomessa.

JOKAINEN TALO tulee jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että edessä on remontti. Tärkeintä on, että taloyhtiön isännöinti on asiantuntevaa ja taloyhtiön hallitus tarttuu kuntokartoituksen raportteihin.

– Monen 60-70-luvulla rakennetun kerrostalon rakennusmateriaalit ovat saavuttaneet tai ovat saavuttamassa käyttöpäivämääränsä päätepisteen. Putket alkavat syöpyä puhki, pohjaviemärin kannakkeet irtoavat ja liitokset aukeavat, käyttövesiputket alkavat vuotaa, Kaskisto listaa.

Varma varoitusmerkki taloyhtiön hallitukselle on vesi- ja viemärivahinkojen lisääntyminen.

– Siinä vaiheessa kannattaa alkaa tutkia, että millaisesta ongelmasta on kyse.

Putkiremonteissa asuntokohtainen keskimääräinen haitta-aika on noin kahdesta kolmeen kuukautta.

LPJ-Rakennuksen kalenterissa on tilaa sekä pienemmille kohteille kuin isommillekin.

Viime vuonna yhtiö teki ison taloyhtiön saneerauksen, joka piti sisällään 50 asuntoa. Mutta toisinaan kohteessa on saneerattavana vain muutama asuntoa.

– Meillä on tälläkin hetkellä viisi kohdetta työn alla. Osa isompia ja osa pienempiä.

LPJ

RAKENNUS OY

Isoraastuvankatu 5, 26100 RAUMA www.lpj-rakennus.fi

ISÄNNÖINTI

LÄNSI-SUOMEN OP-ISÄNNÖINTI OY

Isännöinti talon ja asukkaan tukena ja turvana Taloyhtiön ja isännöintitoimiston pitkäjänteinen yhteistyö tuottaa asumisviihtyvyyttä.

– TÄYTYY SANOA, että meillä on aivan mahtava taloyhtiö. Ei meillä ole ollut koskaan mitään riitojakaan, Marita Varis hymyilee ja ottaa parempaa asentoa sohvallaan.

Keskipäivän valo tihkuu olohuoneen ikkunoiden sälekaihtimien lomasta ja Ringo-koira pötköttää matolla.

– Taloyhtiössä on 32 asuntoa ja meillä on hieno yhteishenki. Järjestämme talkoita ja pihajuhlia, hän jatkaa.

Marita Varis toimii hallituksen puheenjohtajana raumalaisessa taloyhtiössä, johon hän muutti vuonna 1987.

Taloyhtiön isännöinnistä on vastannut Länsi-Suomen OP-Isännöinti Oy 80-luvusta lähtien.

Taloyhtiön puheenjohtajana hän on usein yhteydessä isännöitsijä Sari Vehaseen, joka saakin täydet pisteet.

– Sanoin Sarille joskus, että en halua olla sähköpostiyhteydessä vaan puhua puhelimessa. Ja se on toiminut meillä tosi kivasti. Sari soittaa sitten takaisin, jos ei ehdi vastaamaan.

Yhteistyössä taloyhtiön hallituksen kanssa isännöintitoimisto on teettänyt kuntokartoitusta remonttien varalta.

– On erittäin hyvä asia, että olemme tilanteen tasalla koko ajan. Ikkunat ja ulko-ovet vaihdettiin asiantuntijan ohjeistuksesta, mutta olemme säästyneet tähän asti isommilta remonteilta, Marita Varis koputtaa sohvapöydän puupintaa.

LÄNSI-SUOMEN OP-ISÄNNÖINTI OY:N ensimmäiset askeleet otettiin jo 60-luvulla, kun kerrostalorakentaminen yleistyi Raumalla.

– Rakennukset on tehty kestämään vuosikymmenten ajan, joten taloyhtiötä ajatellen parasta on pitkäjänteinen yhteistyö isännöitsijän kanssa, pohtii Länsi-Suomen OP-Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Tapio Pihlajamäki.

Digitalisaatio on tullut myös isännöintialalle.

– Maailma menee eteenpäin. Isännöintitoimistojen täytyy kehittää koko ajan toimintaansa ja ottaa käyttöön tietotekniikan tarjoamat mahdol-

Marita Varis on asunut samassa taloyhtiössä vuodesta 1987 lähtien. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana hän on tyytyväinen yhteistyöhön isännöintitoimiston kanssa.

lisuudet.

Tapio Pihlajamäki kertoo, että nykytekniikka tehostaa isännöintitoimiston omaa seurantaa ja toimintaa sekä tuo taloyhtiöiden asukkaille monikanavaisesti palveluja.

Kun isännöintitoimisto yhdistää koulutuksen ja vuosien kokemuksen tuoman ammattitaidon ja digitaalisuuden tehokkuuteen, taloyhtiö saa vastinetta rahalleen.

ISÄNNÖITSIJÄLLÄ on merkittävä rooli taloyhtiöissä ja tehtävää on paljon.

Isännöitsijälle kuuluu tehtäviä muun muassa hallinnon, talouden, kiinteistön huollon ja kunnossapidon järjestämisessä.

Tehtävien monipuolisuuden takia Länsi-Suomen OP-Isännöinnillä työskentelee kolmenkymmenen hengen tiimi.

– Sanon usein, että isännöitsijä on vain jäävuoren huippu. Isolla tiimillä työskennellään, sillä vaatimustaso on noussut viime vuosina esimerkiksi asuntoyhtiölain muutoksien takia, Tapio Pihlajamäki kertoo.

Vastuullisena isännöintitoimistona OP-Isännöinti edistää sitä, että taloyhtiö teettää asiantuntijan avulla kiinteistölle pitkän tähtäimen suunnitelman, josta alalla käytetään lyhennettä PTS. Pitkän tähtäimen suunnitelma kertoo taloyhtiön hallitukselle, mitä korjaushankkeita on tehtävä ja missä aikataulussa niiden kanssa on edettävä.

KAIKKI TALOT JA TALOYHTIÖT ovat erilaisia, joten hyvän isännöintitoimiston ominaisuuksiin kuuluvat myös sosiaaliset taidot.

– Taloyhtiöissä asuu erilaisia ihmisiä ja yleensä isännöitsijään otetaan yhteyttä silloin, kun jokin asia ei jostain syystä toimi. Näissä tilanteissa tarvitaan ongelmanratkaisukyvyn lisäksi myös sosiaalisia taitoja, Tapio Pihlajamäki toteaa.

Länsi-Suomen OP-Isännöinti Länsi-Suomen OP-Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Tapio Pihlajamäki (vas.) ja isännöintipäällikkö Mauri Pere kertovat, että nykypäivän isännöinnin monimuotoisuuden takia OP-Isännöinnin tiimissä on monen alan ammattilaisia.

– Toimii Rauman, Porin ja Euran alueella – Vastaa noin 440 taloyhtiön isännöinnistä – Asuntoja yhteensä noin 10 000 – Työntekijöitä 30 www.op-koti.fi

KIINTEISTÖLIITTO

Tieto on Kiinteistöliiton kauppatavaraa Vuonna 1907 perustettu Kiinteistöliitto ajaa 28 000 taloyhtiön asiaa.

SUOMALAISTEN KIINTEISTÖNOMISTAJIEN vahva edunvalvoja Kiinteistöliitto on monelle tuttu, sillä järjestöön kuuluu yhteensä 28 000 taloyhtiötä. Näissä taloyhtiöissä asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista.

– Voisi sanoa, että tieto on Kiinteistöliiton kauppatavaraa. Meillä työskentelevät monien alojen asiantuntijat, kuten laki-, energia-, korjausrakentamis-, talous- ja veroasioiden ammattilaiset, yhteysjohtaja Timo Tossavainen luettelee.

LAKI- JA VERONEUVONNAN lisäksi Kiinteistöliitolta saa neuvoja vaikkapa silloin, kun taloyhtiön lämmitysjärjestelmä tulee tiensä päähän ja taloyhtiön hallitus pohtii uusia vaihtoehtoja.

Tällaisissa tilanteissa asiantuntijan ohjeet ovat paikallaan, sillä taloyhtiöiden hoitokustannuksista 30-40 prosenttia koostuu lämmityskustannuksista.

Kiinteistöliitolla on käytössään neuvontapuhelinnumeroita, joihin voi soittaa kun tarvitsee lainsäädäntöön, korjausrakentamiseen tai talous-ja veroasioihin liittyviin kysymyksiin vastauksia.

Kiinteistöliitto järjestää jäsenilleen myös koulutustilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Tällaisia ajankohtaisia asioita ovat olleet esimerkiksi tietosuojalain muutokset, sillä uusi laki tuli voimaan kuluvan vuoden alussa.

Tiedonjakamisen lisäksi Kiinteistöliitto edustaa kiinteistönomistajia myös silloin, kun uusia kiinteistöjä ja kiinteistönomistajia koskevia asetuksia tehdään.

KIINTEISTÖLIITOLLA on myös työkaluja taloyhtiöille.

Esimerkiksi rakennuksen kuntosovellus Raku on taloyhtiöille suunnattu verkkosovellus, jonka avulla taloyhtiöt voivat pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti huolehtia kiinteistöomaisuudestaan.

Kiinteistöliittoon kuuluminen maksaa taloyhtiölle keskimäärin 150-200 euroa vuodessa, joten sen tarjoamiin palveluihin ja etuihin verrattuna rahallinen kustannus jää erittäin maltilliseksi.

Yhteysjohtaja Timo Tossavainen kertoo, että Kiinteistöliiton asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa.

Jäsenistö onkin ilmaissut tyytyväisyytensä taannoisessa tyytyväisyyskyselyssä, jossa prosentit olivat kohdallaan.

– Jopa 96 prosenttia jäsenyhtiöistä olivat valmiita suosittelemaan Kiinteistöliittoa, Timo Tossavainen kertoo.

Vuosittain Kiinteistöliittoon liittyykin tuhat uutta taloyhtiötä jäseneksi.

EDUNVALVONTA

Kiinteistöliiton taloyhtiöissä asuu kaksi miljoonaa suomalaista Kiinteistöalan johtava vaikuttaja Kiinteistöliitto valvoo kiinteistönomistajien etuja. Vuonna 1907 perustettuun liittoon kuuluu vuokranantajia, asuinvuokratalojen omistajia, kiinteistöosakeyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä.

Taloyhtiöitä Kiinteistöliittoon kuuluu tällä haavaa yli 28 000. Näissä taloyhtiöissä asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista. Sen muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja Suomen Vuokranantajat Ry. Kiinteistöliiton toimintastrategia nojaa siihen ajatukseen, että palvelu on vaikuttamista.

Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksineen neuvoo ja kouluttaa jäseniään sekä tuottaa niille uutta tietoa ja luo uusia toimintamahdollisuuksia.

Toiminnan keskiössä on edunvalvonta ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja liitto seuraakin tarkasti kiinteistäihin ja asumiseen kohdistuneiden verojen ja maksujen kehitystä.

Muita liiton tärkeitä teemoja ovat myös viestintä ja tiedonhallinta sekä tutkimus ja kehitys.

Kiinteistöliitto on Euroopan Kiinteistöfederaation jäsen ja osallistuu aktiivisesti sen toimintaan.

Vaikuta taloyhtiön kokouksessa Taloyhtiöissä valmistaudutaan parhaillaan kevään yhtiökokouksiin, joihin jokaisen asumisestaan ja omaisuudestaan välittävän osakkaan on tärkeää osallistua.

Asioiden vieminen yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi ei kuitenkaan onnistu noin vain, sillä päätöksenteko edellyttää, että taloyhtiön hallitus on ehtinyt ennakkoon käsitellä osakkaiden ehdottamat yhtiökokousasiat ja sisällyttää ne osakkaille toimitettuun yhtiökokouskutsuun.

– Jos osakkaalla on mielessään asioita, jotka tulisi käsitellä yhtiökokouksessa, hänen kannattaa tässä vaiheessa vuotta toimittaa vaatimuksensa niiden käsittelystä taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Jotta osakas saisi asialleen toivomansa päätöksen yhtiökokouksessa, hänen kannattaa mahdollisuuksien mukaan avata asian taustaa ja perustella

sitä, miksi hänen ehdottamansa päätös olisi taloyhtiön kannalta hyvä ja järkevä.

Usein hallitus liittää osakkaan vaatimuksen yhtiökokouskutsuun, jolloin muut osakkaat voivat perehtyä asiaan.

Laissa ei mainita tarkkaa määräaikaa sille, koska osakkaan on esitettävä vaatimuksensa asian käsittelemisestä yhtiökokouksessa. Laki kuitenkin edellyttää, että osakas vaatii asian käsittelyä hallitukselta kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Kristel Pynnönen kannustaa taloyhtiöiden hallituksia ilmoittamaan osakkaille ajankohdan, jolloin yhtiökokouksen esityslistalle toivotut asiat tulisi viimeistään toimittaa hallituksen käsiteltäviksi.

Ajankohta määräytyy käytännössä sen perusteella, milloin hallitus kokoontuu viimeisen kerran ennen yhtiökokouskutsun toimittamista.

– Tiedon oikeasta ajankohdasta yhtiökokous-

asioiden toimittamiselle voi ilmoittaa osakkaille epävirallisesti esimerkiksi taloyhtiön ilmoitustaululla. Samalla hallitus voi etukäteen informoida osakkaita yhtiökokouksen ajankohdasta, Pynnönen suosittelee.

Myös Taloyhtiön hyvä hallintotapa-ohjeistus suosittaa, että taloyhtiö ilmoittaa yhtiökokouksen ajankohdan osakkaille heti, kun hallitus on päättänyt päivämäärän.

Näin osakkaat voivat merkitä ajankohdan kalenteriinsa jo hyvissä ajoin ennen kokousta, mikä puolestaan on omiaan kasvattamaan yhtiökokouksen osallistujamäärää.

– Kaikissa yhtiökokousvalmisteluihin liittyvissä asioissa hallituksen ja isännöitsijän on hyvä noudattaa mahdollisimman avointa linjaa. Tietojen jakaminen tärkeistä päivämääristä lisää osakkaiden osallistumista yhteisiin asioihin ja parantaa muutenkin taloyhtiön ilmapiiriä, Pynnönen sanoo.

KIINTEISTÖHUOLTO

RTK-PALVELU OY

RTK – Valtakunnallinen, mutta vahvasti paikallinen moniottelija 30 paikkakunnalla vaikuttava RTK-Palvelu mukana myös kiinteistöhuoltotekniikan kehittämisessä.

KULUVA TALVI tullaan muistamaan valtavista lumimassoista, jotka ovat aiheuttaneet monenlaisia ongelmia taloyhtiöille.

Raumalaisen RTK-Palvelun työntekijät ovatkin puurtaneet pitkää päivää, että heidän asiakkaansa pihat ja alueet pysyisivät mahdollisimman puhtaina ja turvallisina.

– En muista tällaista talvea, että lunta olisi tullut näin nopeassa tahdissa isoja määriä. On tässä ollut paljon erittäin haastavia päiviä, RTK:n Rauman yksikönpäällikkö Jani Pelamo pohtii.

RTK-Palvelulla on lumihommissa Raumalla yli kolmekymmentä omaa työntekijää sekä lisäksi alihankkijoita. Lumitilannetta seurataan vuorokauden kuluessa mittauksilla ja erilaisilla ohjelmilla seurataan säätiedotuksia, mihin tilanne on kehittymässä.

Normaalitilanteissa kun viiden sentin lumiraja on ylittynyt, päivystäjä saa hälytyksen ja lunta lähdetään poistamaan.

RAUMALLA RTK-PALVELU yhdistetään useimmiten siivouspalveluihin, mutta 45 vuoden kokemuksen omaava yritys huolehtii asiakkaiden kiinteistöistä monipuolisesti.

– Valtakunnallisesti palveluja tehdään hyvin kattavasti ja muun muassa siivouspalveluja tehdään liikennevälineistä ja hotelleista kauppakeskuksiin ja laivatyömailta leikkaussaleihin, Pelamo kertoo.

Rauman yksikössä siivouspalveluiden lisäksi RTK-Palvelu tarjoaa kiinteistön ylläpitopalveluja, kesä- ja talvikunnossapitoa sekä viherpalveluita.

Näiden lisäksi tarjolla on teknisiä palveluita kuten sähkö- ja ilmastointihuoltoja, jätehuoltoa, vaihtolavapalveluita sekä muita ympäristöpalveluja ja raskaamman kaluston teollisuuspalveluita.

– Meillä on yksi päivystysnumero, mihin asiakas voi soittaa kellon ympäri. Jos hän tarvitsee sähkömiehen, tai siivousta tai talvikunnossapitoa, numero on aina sama, Pelamo kertoo palvelunumerosta, joka yhdistää RTK:n kaikki palvelut.

Yhtiöltä löytyy myös raskasta kalustoa kuten lakaisukoneita ja imupaineyhdistelmäautoja sekä kuvausautoja, joilla pystytään kuvaamaan esimerkiksi viemäreitä. RTK:n kuvausautot käyttävät alan uusinta tekniikkaa, jolla pystytään muun muassa mittaamaan putkistojen halkaisijoita.

– Ideana on se, että asiakas yhdistelee sellaisen palvelupaketin, minkä hän tarvitsee. Joku tarvitsee koko sertifioidun paketin, joku vain yhden osan laajasta tarjonnastamme. Asiakas voi keskittyä omaan osaamiseensa, kun RTK hoitaa esimerkiksi hänen toimitilojensa siivouksen.

Vuodessa työntekijälle tulee keskimäärin 4-5 koulutuspäivää. Yhteistyö Amiedun ja paikallisten koulutuslaitoksen kanssa on ollut erittäin toimivaa, Jani Pelamo kertoo.

RTK-Palvelu on mukana myös kiinteistöjen huoltotekniikan kehittämisessä. Se muun muassa osallistuu suomalaisen Kiradigin hankkeeseen, joka suunnittelee virtuaaliteknologian sovelluksia kiinteistöhuoltoalalle. Tulevaisuudessa työntekijä voisi esimerkiksi ongelmatilanteessa olla etäyhteydessä esimieheen virtuaaliteknologian avulla.

– Pelkällä rätillä ja mopilla ei enää nykyään siivota, vaan käytössä on myös uutta tekniikkaa, Jani Pelamo kuvailee.

RTK-Palvelun yksikönpäällikkö Jani Pelamo on hyvillään siitä, että RTK:n Rauman yksikkö tarjoaa kesätyöpaikan jälleen noin sadalle hakijalle.

– Tähän pakettiin voi kuulua vaikka kiinteistöhuolto, tekniset palvelut, teollisuuspalvelu ja jätehuolto. Sen lisäksi on mahdollista rakentaa kohdekohtaisesti kymmenittäin muitakin palveluja tukemaan kokonaisuutta.

RTK-PALVELULLA on käytössään kiinteistöpalvelualan yhtiöksi varsin laaja valikoima sertifikaatteja laadusta, ympäristöstä ja työturvallisuudesta. Sertfikaatit kattavat valtakunnallisesti sen koko toiminnan ja kehittämisen.

– Se helpottaa paljon RTK:n toimintaa valtakunnallisesti, kun esimerkiksi dokumentointi tehdään kaikissa yksiköissä samalla tavalla. Se helpottaa yhteistyötä yksiköiden välillä, Jani Pelamo kuvailee.

Nykyisin RTK:lla on 30 yksikköä ympäri Suomen, aina Rovaniemeltä Helsinkiin. Työntekijöitä on yhteensä yli 3000 ja motivoituneita tekijöitä rekrytoidaan lisää.

– Työntekijöiden koulutus on meille tärkeää.

”En muista tällaista talvea, että lunta olisi tullut näin nopeassa tahdissa isoja määriä.”

”Ideana on, että asiakas yhdistelee tarvitsemansa palvelupaketin.”

Juuri nyt on oikea aika hakea kesätöihin RTK tarjoaa jälleen tulevana kesänä monelle nuorelle mahdollisuuden tutustua työn tekemiseen kausityön muodossa.

Kesätyöhaku on tällä hetkellä kiivaimmillaan.

RTK hakee Raumalle noin sataa kausityöntekijää muun muassa ydinvoimalan vuosihuoltotehtäviin sekä vakinaisten työntekijöiden kesälomien tuuraukseen.

– Moni kesätyöntekijä on tehnyt myös talvisin viikonlopputöitä esimerkiksi lumitöissä, Jani Pelamo kertoo.

RTK-Palvelu on tänäkin vuonna mukana myös Vastuullinen kesäduuni-kampanjassa, johon kuuluu valtakunnallisesti 500 erilaista yritystä.

Kampanjan tarkoituksena on kehittää nuoren työelämätaitoja ja luoda positiivista kuvaa työelämästä.

Kiinteistöpalvelualan töihin voi tutustua muun muassa YouTuben Siistii hommaa-kanavalla.

RTK-Palvelulla on ympäri Suomen avoinna monenlaisia työpaikkoja. Esimerkiksi opiskelijoille on tarjolla tilapäistöitä.

Kuva: RTK-Palvelu Oy

RTK-Palvelulla on tänä talvena Raumalla reilut 30 omaa työntekijää lumitöissä ja sen lisäksi alihankkijoita.

LVI-TYÖT JÄTEHUOLTO/KIERRÄTYS

RAUMAN KAUPUNKI

Jätteiden lajittelu pähkinänkuoressa Tuleeko joskus roskiskaapin avattuasi sellainen tunne, ettet ole ihan varma, mihin roskasäiliöön tuuppaisit jätteesi?

RAUMAN SEUDUN JÄTEHUOLTOLAITOKSEN vt. käyttöpäällikkö Tarja Sillanpää kiertää vuodessa lukuisissa tapahtumissa neuvomassa kansalaisia lajitteluasioissa.

Vaikka suomalaiset ovat varsin ahkeria kierrättäjiä ja jotkut ovat hyvin perillä lajittelusta, silti neuvontatapahtumissa toistuvat samat kysymykset.

– Hyvin usein minulta kysytään samoista materiaaleista, vaikka neuvontatilaisuuksiin osallistuvat ovat varmasti keskimääräistä valveutuneempia kierrättäjiä, Tarja Sillanpää kertoo.

BIOJÄTTEESEEN kuuluu kaikki sellainen eloperäinen jäte, joka maatuu eli kompostoituu ajan myötä. Ruuan ja ruuanlaitossa muodostuneen jätteen, kuten vihannesten ja hedelmien kuorien lisäksi biojätteeseen voi laittaa kahvin ja teen porot suodatinpusseineen.

Talouspaperia biojätteeseen voi laittaa pienissä määrin, mutta esimerkiksi leivinpaperi ei kuulu sinne.

– Erittäin usein kysytään sitä, voiko kissanhiekkaa laittaa biojätteeseen. Ei voi, koska se kuluttaa jätteenkäsittelyn kuljettimia, Tarja Sillanpää neuvoo.

Myöskään kukkamulta ei kuulu biojätteeseen, ainakin suurissa määrin.

– Esimerkiksi joulukukka-asetelmissa on hyvin vähän multaa kukan ja muovisen purkin lisäksi. Niin pienen määrän voi laittaa vaikka biojätteeseen, mutta ei missään nimessä vaikkapa kukkamultien vaihdon yhteydessä tulevaa multamäärää.

Vaipat tai terveyssiteet eivät luonnollisestikaan kuulu biojätteeseen, eivät myöskään luut, purukumi taikka nesteet.

– Biojäte on usein muutenkin melko märkää, joten ei nesteitä biojäteastioihin. Esimerkiksi alle litran verran friteerauksessa käytettyä öljyä voi imeyttää talouspaperiin ja laittaa vaikka tyhjään maitopurkkiin ja sekajätteeseen. Sitä isommat öljymäärät pitää tuoda jäteasemalle.

Paistinrasvoja tai vastaavia ei missään nimessä saa heittää viemäriin, sillä kovettunut rasva tukkii putket.

Biojäte on usein muutenkin melko märkää, joten ei nesteitä biojäteastioihin.

METALLIJÄTTEEN määritteleminen on myös helppoa. Kaikki mikä on pelkkää metallia, kuuluu metallinkeräykseen.

Metallijätettä ovat säilyketölkit, folio ja alumiinivuoat, pannut, kattilat ja ruokailuvälineet.

– Kahvipaketin sisäpussit eivät kuulu metallijätteeseen, vaan sekajätteeseen.

Moni erehtyy laittamaan kahvipussin sen foliomaisen ulkomuodon takia väärän paikkaan, aivan kuin sipsipussitkin.

Tarja Sillanpäällä on näihin tapauksiin hyvä erottelukeino.

– Jos ei ole varma, kannattaa rypistää pussi. Jos se palautuu rypistyksen jälkeen, se ei ole metallia ja siinä on muovia mukana, sen voi laittaa muovipakkausjätteeseen.

Myös lääkkeiden läpipainopakkaukset kuuluvat muovipakkausjätteeseen, sekajätteen sijaan, vaikka folion metallinen ulkonäkö voi harhauttaa ajattelemaan niitä metallinkeräykseen kelpaaviksi.

Metallijätettä ovat säilyketölkit, folio ja alumiinivuoat, pannut, kattilat ja ruokailuvälineet.

LASIJÄTETTÄ ovat kaikki pullonpalautukseen sopimattomat lasipullot ja -purkit eli vain elintarvikkeiden pakkaukseen käytetty lasi. Esimerkiksi rikkoutunut lasinen uunivuoka, juomalasi tai kahvipannu eivät kuulu lasijätteeseen, sillä ne on tehty lämmönkestäviksi.

Lasipakkauksista ei tarvitse nyhtää paperietikettejä pois, elleivät ne irtoa helpolla.

– Lasipullojen kaulassa olevia muovirenkaita ei myöskään tarvitse ottaa pois, jos niiden irrottaminen on hankalaa, Tarja Sillanpää ohjeistaa.

Posliini, saviastiat, lamput tai ikkunalasi eivät kuulu lasikeräykseen. Ikkunalasi, peilit ja autolasit tulisi kuljettaa jäteasemalle.

Lasipakkauksista ei tarvitse nyhtää paperietikettejä pois, elleivät ne irtoa helpolla.

MUOVIPAKKAUSTEN lajittelu on nimenomaisen helppoa.

Tarja Sillanpäällä on tähän helppo muistisääntö.

– Voi kysyä itseltään, onko se muovia ja onko se pakkaus. Jos molempiin kysymyksiin tulee myöntävä vastaus, se kuuluu muovipakkauskeräykseen. Muuten se on sekajätettä.

Uusiokäyttöön kerättävät elintarvikkeiden muovipakkaukset olisi hyvä huuhtaista kylmällä vedellä ennen lajittelulaatikkoa.

– Jos kotona on koira, joka voi nuolaista paketin puhtaaksi aina parempi. Tyhjän paketin voi laittaa myös lavuaarin vaikkapa astioiden huuhtelun ajaksi, jos ei halua kuluttaa kylmää vettä pelkästään sen huuhteluun, Sillanpää vinkkaa.

Voi kysyä itseltään, onko se muovia ja onko se pakkaus.

Jos molempiin kysymyksiin tulee myöntävä vastaus, se kuuluu muovipakkauskeräykseen.

Kaikkea ei siis voi kierrättää ja joskus jäte päätyykin sekajäteroskikseen.

Siitäkään ei kannata menettää yöuniaan.

– Joillakin on vielä sellainen käsitys, että sekajäte kipataan avokentällä löyhkäävään jätevuoreen. Sellaista Suomessa ei enää ole, Tarja Sillanpää kertoo.

Sekajätteen toinen nimi eli polttokelpoinen jäte kuvastaa paremmin sitä, mihin se menee jäteasemalla. Jäte jälleenkäytetään lämpöenergian tuottamiseen massapolttolaitoksessa.

Hevossuontie 50, 26510 Rauma Puh. 02 823 5954 hevossuo@rauma.fi

Onni on oma koti - JA OMA RAUHA.

Onni on oma koti - JA PAIKKA PIANOLLE.

Tuparien aika?

CMYK 63 / 0 / 82 / 0 #84b55c

CMYK 0 / 0 / 0 / 86 #84b55c

UUDEN KODIN ETSINNÄSSÄ AUTTAA ASUNTORAUMA!

Löydät myytävät kohteet m yös sunnuntain Länsi-Suom esta!

Onni on oma koti - JA KIIREETÖN SUNNUNTAIAAMU.