Nuorten yksinäisyyttä selätetään kaveritaidoilla. sivu 4
Oppimisen tuki mahdollistaa jokaiselle oppijalle tasavertaiset edellytykset menestyä. sivu 8
Onko lukio vuonna 2030 sivistyksen kulmakivi vai segregaation vahvistaja? sivu 18
Opetushallituksen
pääjohtaja Minna Kelhä:
Tulevaisuuden koulu on paikka, jossa jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja oppia.
Lue lisää: talousjakoti.fi
Vaikuttavan opettajan vierellä
Opettaja, olet tekemässä tulevaisuutta joka päivä. Teemme kaikkemme, jotta sinulla on parhaat materiaalit ja palvelut vaikuttavan opetustyösi tukena.
Sukella sisältöihin! otavaoppiminen.fi
TÄSSÄ LEHDESSÄ:
Oppimisen tuen saavutettavuus on kriittistä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Tulevaisuuden koulu on paikka, jossa jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja oppia.
Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä (100 000 kpl) 12.1.2025
Tekijät: Iiro Niemi (050 328 2179, iiro.niemi @mediaplanet.com), Maya Harjunpää, Atte Korhonen, Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100, Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com www.mediaplanet.com
Kansikuva: Johanna Lind
facebook.com/talousjakoti
@Mediaplanetfi
Kierrätäthän tämän lehden
Kaupallisessa yhteistyössä:
Miten oppimisen
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus pyrkii takaamaan jokaiselle oppilaalle tarvittavan tuen oppimiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen.
– On tärkeää, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea ajoissa. Huomioimalla oppilaiden yksilölliset tarpeet, voidaan asioihin vaikuttaa ennen kuin ongelmat ehtivät eskaloitua. Hallinnollisen taakan keventyessä opettajille vapautuu enemmän aikaa oppilaiden kohtaamiseen ja heidän oppimisensa tukemiseen, toteaa Visma Aquila Oy:n liiketoimintajohtaja Teemu Lehtonen – Jotta opettajan työ todella helpottuisi ja vaikuttavuus kohdistuisi oppijoihin, onnistuminen on varmistettava kolmella keskeisellä sektorilla: oppilashallinnossa, opetuksen suunnittelussa ja opetusohjelmissa, Lehtonen jatkaa.
Kohti sujuvampaa oppimisen tukea Wilman keskeinen vahvuus on sen mahdollisuus standardoida käytäntöjä. Val
Pystyykö Suomi pysäyttämään koulujen
ja oppilaiden eriarvoistumisen?
Koulutuksen tasa-arvon periaate on ollut suomalaisen yhteiskunnan ylpeydenaihe, mutta oppilaiden sosioekonominen tausta ohjaa yhä voimakkaammin oppimispolkuja.
Antti Ikonen Suomen rehtorit ry, puheenjohtaja
– Koulumaailman polarisoituminen on selvästi nähtävissä, mutta aiheen merkittävyyteen nähden siitä puhutaan vieläkin harmittavan vähän. Nuoret tunnistavat jopa yhteiskunnallisen luokkajaon tarkemmin kuin aikuiset uskovat – he tietävät, mihin ryhmään he kuuluvat ja mitkä ovat sen asettamat mahdollisuudet ja rajoitteet. Ennen yhteiskunnassa ja koulutuksessa onnistuttiin paremmin erojen tasoittamisessa, huomauttaa Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen – Paljon potentiaalia jää hyödyntämättä. Tietyistä kouluista suunnataan pääasiassa lukioon, kun taas toisista valitaan ammatillinen koulutus. Ammatillinen koulutus on todella arvokas vaihtoehto, mutta alueelliset erot eivät ole sattumaa. On iso yhteiskunnallinen kysymys, nähdäänkö koulutus edelleen väylänä menestyä tulevaisuudessa ja kasvaa yksilönä sekä tarjotaanko kaikille nuorille tasaveroinen mahdollisuus saavuttaa omien kykyjensä mukaiset rajat, Ikonen jatkaa. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus olivat vahvasti esillä vielä 2000-luvun alussa.
tuen uudistus
– Olemmeko luopumassa näistä tavoitteista erilaisten kriisien varjolla? Jos eriytyminen kasvaa hallitsemattomasti, yhdenvertaisuuden palauttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Tämä on lopulta jopa yhteiskuntarauhaan vaikuttava kysymys, Ikonen muistuttaa.
Tasajako ei ole oikeudenmukaisuutta Harvaan asutuilla alueilla on omat haasteensa verrattuna suurempiin kaupunkeihin, mutta myös koulujen sisällä tapahtuu voimakasta eriytymistä. Opetuksen järjestäjät päättävät kuinka saadut resurssit paikallisesti lopulta jaetaan. Mutta niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin jakamisen tulisi olla oikeudenmukaista –ja tämä ei tarkoita tasajakoa. Jos eroja ei huomioida, meillä voi olla tulevaisuudessa kouluja, joihin ei haluta edes sijaiseksi. – Toivoisin, että tutkimus- ja arviointitietoa hyödynnettäisiin rohkeammin koulutuspoliittisissa päätöksissä. Suomessa on maailman parhaat opettajat, mutta koulutusjärjestelmämme tarvitsee nyt systemaattisesti johdettua ja yhteistä kehittämistä kaikilla tasoilla, Ikonen summaa.
tulee näkymään koulujen arjessa?
Hallinnollisen taakan keventyessä opettajille vapautuu enemmän aikaa oppilaiden kohtaamiseen ja oppimisen tukemiseen, toteaa Visma Aquila Oy:n liiketoimintajohtaja Teemu Lehtonen (kuvassa vas.).
takunnallisesti yhtenäistetyt ohjeistukset ja toimintamallit vähentävät opetuksen järjestäjien tarvetta laatia omia ohjeitaan ja tarjota tukea käyttäjille. Wilma kehittää toimintaansa ennakoiden ja käyttäjien tarpeita kuunnellen. – Järjestelmien kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietojen liikkumiseen sekä nivelvaiheissa että kuntarajojen yli. Jos uusi malli rakennetaan ilman avoimia tekstikenttiä ja keskittyen määrälliseen tietoon, tiedon siirrettävyys helpottuu merkittävästi. Kuitenkin eri järjestelmätoimittajien vaihtelevat ratkaisut voivat vaikeuttaa tietojen liikkumista esimerkiksi varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja peruskoulusta toiselle asteelle. Meidän tehtävämme järjestelmätoimittajana on yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa varmistaa, että prosessi palvelee koko maata yhtenäisesti, että oppilaiden tukitiedot seuraavat heitä saumattomasti koulutusasteelta ja oppilaitoksesta toiselle ilman ylimääräistä kirjaamista ja että lapsi tai nuori pysyy aina keskiössä, Lehtonen painottaa.
Wilma-järjestelmä mahdollistaa kevyempien, standardoitujen prosessien luomisen arviointiin ja kirjaamistyöhön, mikä vapauttaa resursseja keskittymään olennaiseen: opettajalla opettamiseen ja lapsella tai nuorella oppimiseen.
Lue lisää: wilma.fi/ajankohtaista
Teksti Kati Halonen
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Koulukuvissa arjen historia herää eloon
– Suomalainen koulukuvaus on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen ilmiö ja koko perheemme suhtautuu koulukuvaukseen suurella sydämellä. Koulukuvat muodostavat harvinaislaatuisen, meitä jokaista koskettavan kulttuuriperinnön, toteaa perheyrityksen tytär Karoliina Seppälä, Seppälän Koulukuvat Oy:stä.
Karoliinan isä, Heikki Seppälä, aloitti koulukuvaamisen vuonna 1962. Niinpä Karoliina on elänyt koulukuvamaailmassa koko ikänsä.
– Perheemme keskusteluissa koulukuvaus on aina läsnä. Meille on tärkeää, että suomalaisten yhteiset muistot säilyvät kirkkaana sukupolvelta toiselle, Karoliina sanoo.
Monissa perheissä päiväkoti- ja koulukuvat ovat ne albumien tärkeimmät. Lasten kasvukaaren dokumentoivat aidot kuvat muuttuvat vuosi vuodelta rakkaammiksi.
– Koulukuvien katseleminen sykähdyttää ja herättää muistot eloon. Emme ehkä aina tule ajatelleeksi, että koulukuvaushetkien muistot ja vuosittain yli miljoona otettua koulukuvaa muodostavat merkityksellisen - ja maailmanlaajuisestikin ainutkertaisen - yhteiskunnallisen pääoman,
toteaa myyntijohtaja Jari Lintala Seppälän Koulukuvat Oy:stä.
Jokainen kuvattava on ainutlaatuinen Lasten ja nuorten kanssa työskentely on herkkävireisyyttä vaativaa ammattityötä, joka parhaimmillaan luo arjen huippuhetken niin oppilasryhmälle kuin opettajallekin.
– Kuvaajamme kohtaavat satojatuhansia koululaisia ja päiväkotilaisia vuosittain. He tekevät sen lämmöllä ja suurella pedagogisella ammattitaidolla. Näin jokaiselle kuvattavalle muodostuu kuvaushetkestä ainutlaatuinen kokemus.
Karoliina ja Jari toteavat luokkakuvien kertaavan vuodet, hiustyylit ja muodit jälkipolville saakka. Pääosassa on kuitenkin aina lapsi.
– Aikaisempien vuosien koulu- ja päiväkotikuvien äärelle on upea palata.
Ikuistetut lasten kuvat muuttuvat vuosi vuodelta tärkeämmiksi. Alla Seppälän Koulukuvat Oy:n myyntijohtaja Jari Lintala ja hallituksen jäsen sekä perheyrityksen tytär Karoliina Seppälä vanhojen koulukuviensa kanssa.
Kuvien avulla luomme muistoja, joiden arvo kasvaa vuosi vuodelta, Karoliina ja Jari toteavat hymyillen.
Seppälän Koulukuvat
– Tarinoita tärkeimmistä
• Suomalainen perheyritys, joka on toiminut alalla yli 60 vuotta
• Kuvatuotteilla on alan ainoana toimijana FSC-lisenssi
• 100% hiilineutraalit tuotteet
• On mukana tukemassa nuorten mielenterveystyötä yhteistyössä MIELI ry:n kanssa
Lue lisää: seppalan.fi/vastuullisuus/
Teksti Vilma Hjorth
Nuorten yksinäisyyttä selätetään kaveritaidoilla
– Nuorten kokema yksinäisyys on yhteiskunnassamme hälyttävällä tasolla ja sen vähentämiseen on tartuttava nopeasti ja tehokkaasti, toteaa Suomen Punaisen Ristin yksinäisyystyön asiantuntija Maaret Alaranta .
SPR:n vuosittain toteuttaman yksinäisyysbarometrin mukaan nuorten kokema yksinäisyys on erittäin yleistä. Lähes puolet 15-24 -vuotiaista nuorista kokee säännöllisesti yksinäisyyttä.
– Syitä on monia, kuten menestymisen kulttuuri, ulkonäköpaineet ja yksin pärjäämisen eetos. Yksinäisyyteen vetäytymiseen saattaa johtaa oma koettu riittämättömyyden tunne tai ikätovereiden toimesta tapahtuva ulkopuolelle jättäminen.
Pitkittyessään yksinäisyys vaarantaa niin mielenterveyden kuin koulussa pärjäämisenkin. Sosiaalisten tilanteiden välttelystä seuraa helposti negatiivinen kierre, kun vuorovaikutustaidot rapautuvat harjoituksen puutteessa.
Kaveritaitoja voi oppia!
Sosiaalisia taitoja voi oppia vain yhdessä
Alarannan mukaan nuoret pitävät oman yksinäisyytensä syynä useimmiten puutteellisia taitoja sosiaalisuudessa ja vuorovaikutuksessa.
– Tämä haaste on ratkaistavissa ja koulut ovat siinä avainasemassa. Ei riitä, että aihe käydään kerran lävitse, vaan kaverija vuorovaikutustaitojen harjoittelemisen tulisi sisältyä pakollisena opetussuunnitelmaan jokaisella luokka-asteella. Yhteisöllisyyden luomiseen voi koulun arjessa panostaa monin pienin tavoin, kuten huomioimalla miten ryhmätöihin tai istumajärjestykseen jakaudutaan. Laaja-alaisempia ratkaisuja tarjoavat valmiit ohjelmat, kuten SPR:n ilmainen Kaveritaitoja-ohjelma.
– Nuoret hyötyvät myös neuvottelu-
Punaisen Ristin maksuttoman Kaveritaitoja-ohjelman avulla voi harjoitella vuorovaikutustaitoja. Harjoituksista ja videoista koostuvan materiaalin avulla voi oppia itsetuntemusta, tunnetaitoja ja vastoinkäymisten kohtaamista. Ohjelman harjoituksia voi tehdä yhdessä nuoren kanssa tai ne sopivat ryhmätoiminnan tueksi opettajille ja ohjaajille. punainenristi.fi/kaveritaitoja
Alaranta muistuttaa, että haasteiden kanssa ei elämässä tarvitse sinnitellä yksin.
taitojen harjoittelusta. Rakentava itsen ilmaiseminen, toisten eriävien näkemysten hyväksyminen ja ristiriitojen ratkaisutaito ovat tärkeitä nuorille ja luovat osaltaan onnistumisen kokemuksia vuorovaikutuksessa, Alaranta sanoo, ja jatkaa:
– Sosiaaliset taidot pohjaavat tunnetaitoihin ja itsetuntemukseen. Kaveritaitoja-ohjelmassa tutkitaan myös omia vahvuuksia ja niiden päälle rakentuvaa sosiaalisuutta. Alaranta muistuttaa lopuksi, että haasteiden kanssa ei elämässä tarvitse sinnitellä yksin.
– SPR:n Nuorten turvatalot tarjoavat maksutonta apua nopeasti viidellä hyvinvointialueella ja Nettiturviksen kautta valtakunnallisesti. Apua kannattaa aina hakea.
Keskusteluapua nuorille ja läheisille
Nettiturvis auttaa nuoria ja nuoria aikuisia sekä tarjoaa tukea vanhemmuteen. Nettiturvikselle voi tulla juttelemaan esimerkiksi yksinäisyyteen ja kaverihuoliin liittyvissä asioissa. Tapaamisissa voi keskustella koulutetun ammattilaisen kanssa kertaluontoisesti tai säännöllisesti – autamme, kunnes huolet helpottuvat. Apu on maksutonta ja sitä on tarjolla joka päivä. punainenristi.fi/nettiturvis
Koen todella, että olen saanut avattua mielessä olleita solmuja ja koen keskusteluavun todella ihanaksi, myös äärimmäisen tarpeelliseksi.
– Nettiturvikselta apua saanut nuori
Teksti Vilma Hjorth
Yksinäisyyttä vähennetään koko koulun voimin
– Nuorten voimakkaasti kasvanut yksinäisyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka näkyy jokaisen oppilaitoksen arjessa.
Pitkäkestoinen yksinäisyys heikentää nuoren terveyttä ja alentaa oppimiskykyä, toteavat HelsinkiMission Nuorten kriisipisteen päällikkö Heidi Rouhiainen ja School to Belong -ohjelmavastaava Mikko Lievonen
Haitallinen yksinäisyys vaikuttaa nuoren omakuvaan negatiivisesti ja sillä on monenlaisia kerrannaisvaikutuksia, jotka ovat nousseet esille myös HelsinkiMission vuosittain toteuttamassa School to Belong -yksinäisyyskyselyssä. Kyselyn mukaan teini-ikäisten yksinäisyys korostuu koulupäivän aikana erityisesti pari- ja ryhmätöissä, lounastaukojen ja välituntien aikana. – Sekä nuoret että henkilöstö pitävät yksinäisyyttä suurimpana syynä räjähdysmäisesti lisääntyneisiin koulupoissaoloihin. Yksinäisyys oirehtii myös mielenterveyden haasteina, keskittymisvaikeuksina, ärtyneisyytenä ja liiallisena somen käyttönä.
School to Belong mahdollistaa yhteisöllisyyden Yksinäisyyden vähentämiseksi tehtävä työ on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, johon oppilaitosten kannattaa arjessaan panostaa.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa yksinäisyyteen puututaan, sitä todennäköisemmin pystymme estämään sen vakavampia seurauksia kuten syrjäytymistä ja väkivaltaista käytöstä.
School to Belong on HelsinkiMission maksuton, valtakunnallinen ohjelma, joka tukee oppilaitoksia pitkäjänteisessä työssä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Ohjelmaan sitoutuu koko oppilaitos ja se tarjoaa koulutusta sekä välineitä yksinäisyyden tunnistamiseen ja vähentämiseen strategiselta tasolta arkeen asti.
Lievonen ja Rouhiainen iloitsevat siitä, että ohjelma tuottaa konkreettisia tuloksia.
– Yksinäisyyttä ei voi jättää yksinäi-
sen ratkaistavaksi. Yksinäisyysluvut onkin saatu selvästi laskuun niissä oppilaitoksissa, joissa yhteisöllisyyden eteen on tehty aktiivisesti töitä.
Nuori, et ole yksin! – Apua ja tukea kannattaa aina hakea
HelsinkiMission Nuorten kriisipiste tarjoaa maksutonta tukea 12-29 -vuotiaille nuorille.
Ilmoita oppilaitoksesi School to Belong -ohjelmaan, joka auttaa vähentämään opiskelijoiden yksinäisyyttä. Ilmoittautuminen on nyt auki lukuvuodelle 2025−2026.
Teini-ikäisten yksinäisyys korostuu koulupäivän aikana erityisesti pari- ja ryhmätöissä, lounastaukojen ja välituntien aikana.
Heidi Rouhiainen Nuorten kriisipisteen päällikkö, HelsinkiMission
Teksti Vilma Hjorth
Mikko Lievonen ohjelmavastaava, School to Belong
Kaupallisessa yhteistyössä:
Suomalaiset opettajat ovat kekseliäitä tilanpuutteeseen liittyvissä haasteissa, kertoo Liikkuvan Koulun johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen (alla.).
Aktiivisuus avaa ovet oppimiseen
Tutkimukset osoittavat, että aivojen aktivointi parantaa keskittymiskykyä ja oppimistuloksia. Sekä oppituntien että välituntien aikainen fyysinen aktiivisuus kumuloituu parempana oppimisena.
– Opettajien mukaan yksi suurimmista haasteista liikkumisen lisäämisessä on tilojen puute, mutta suomalaiset opettajat ovat kekseliäitä. Rappujen kaiteisiin ripustetaan pyykkinaruille tehtäviä, luokkia viedään ulos tekemään matematiikan tehtäviä ja yläkoulut hyödyntävät koulupyöriä oppituntien pitämiseen lähipuistoissa tai historiallisissa kohteissa, kertoo Liikkuvan koulun johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen On tärkeää tuoda parhaat liikkumis-
käytännöt myös aineopettajien arkeen ja keskustella kouluyhteisössä liikkumisen hyödyistä. Lisääntynyt aktiivisuus parantaa oppilaiden vireystilaa, oppimista, työrauhaa ja yhteisöllisyyttä – jopa lyhyt energian purkaminen, kuten lupa tehdä kuperkeikka hiljaisella lukutunnilla, voi auttaa opiskelussa.
Yksinkertaiset muutokset, kuten seisomapöytien käyttö tai puolapuiden lisääminen luokkahuoneisiin, voivat tehdä ihmeitä oppilaiden vireystilalle.
Kun luokassa vauhti kiihtyy, pieni breikki auttaa. Jos pitkän oppitunnin keskellä pidetään viiden minuutin minivälkkä, jossa tehdään liikkeitä omalla paikalla, oppilaat jaksavat taas keskittyä.
Oppilaiden osallisuus on liikkumisen avaintekijä Liikkuvan koulun tavoitteena on kehittää perusopetuksen toimintakulttuuria aktiivisemmaksi. Lisää liikettä, vähemmän istumista, aivot aktiiviseksi! – Oppilaiden osallistaminen on oleellista. Kun oppilaat pääsevät valitsemaan välituntivälineitä, suunnittelemaan koulupihaa tai ohjaamaan välituntitoimintaa, heidän motivaationsa lisääntyy huomattavasti. On harhaluulo, ettei oppilaita kiinnostaisi. Kun tekeminen on heidän näköistään, siitä tulee katu-uskottavampaa myös niille, joille liikkuminen ei ole luontaista, muistuttaa Naukkarinen. Liikkuva koulu ei synny hetkessä. Se vaatii pitkäjänteistä toimintaa, asennemuutosta ja koulun johdon sitoutumista, mutta saavutukset puhuvat puolestaan: oppilaat ovat virkeämpiä, oppivat paremmin ja viihtyvät koulussa.
Lisää inspiraatiota ja käytännön vinkkejä löydät osoitteesta: liikkuvakoulu.fi
Teksti Kati Halonen
Saksan kielen osaaminen avaa oven menestykseen
Kielitaito on yhteyksien luomista muihin ihmisiin.
– Saksa on Euroopan suurin talous ja Suomen tärkein kauppakumppani. Yli 60 prosenttia saksalaisista työskentelee mittelstand-yrityksissä, joita Saksan yrityksistä on yli 90 prosenttia. Saksan kielen osaaminen ei ole vain hyödyllistä, vaan usein välttämätöntä, kun halutaan luoda luottamuksellisia suhteita saksalaisten yritysten kanssa, toteaa SaksalaisSuomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller
– Pieniä ja keskisuuria yrityksiä johdetaan Saksassa usein edelleen hyvin konservatiivisesti. Johto koostuu tyypillisesti vanhemman sukupolven edustajista, jotka suosivat saksaa päätöksenteossa oman yrityksensä asioissa eivätkä tunne oloaan mukavaksi englantia käyttäessään, jatkaa Goethe-Institut Finnlandin eläkkeelle jäänyt kieliosaston johtaja Ulrike Eichstädt
Saksalaisyritykset työllistävät Suomessa yli 26.000 ihmistä, ja kolmannes yrityksistä tarvitsee myös Suomessa saksaa puhuvia työntekijöitä, erityisesti teknisillä ja kaupallisilla aloilla.
Rohkeasti kohti uusia mahdollisuuksia Kielenoppimisen kannalta on tärkeää, että kieli ei jää oppiaineeksi vaan herää eloon.
Kaupallisessa yhteistyössä:
– Oppikirjan ei pidä olla ainoa ratkaisu kielen oppimiseen, monia kirjan aiheita voi havainnollistaa konkreettisilla esimerkeillä ja alkuvaiheessa sitä ei tarvita ollenkaan. Oppilaiden on tunnettava, että kieli avaa ovia uuteen. Opettajan tulisi opettaa kohdekielellä heti alusta alkaen ja rohkaista oppilaita puhumaan, ei toimia heidän tulkkinaan. Kieli tarvitsee käyttöä ja elinvoimaa, Eichstädt painottaa. – Kielillä voi myös leikkiä. Se ei ole niin vakavaa. Kielen kanssa ei kannata odottaa, että joku tulee ja puhuu saksaa vaan hakeutua itse tilanteisiin, jossa sitä voi käyttää. Suomi tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä, jotka uskaltavat kohdata vieraita, matkustaa ulkomaille ja edustaa maata maailmalla. Tarvitsemme ihmisiä, jotka vievät Suomen asiaa eteenpäin globaalilla tasolla – eivät vain politiikan ja valtion tasolla, vaan erityisesti ruohonjuuritasolla, korostaa Kielilähettiläät ry:n toiminnanjohtaja Jaan Siitonen
Saksan kielen osaaminen on usein välttämätöntä, kun halutaan luoda luottamuksellisia suhteita saksalaisten yritysten kanssa, kertoo Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller . Oikealla kuvissa Jaan Siitonen (ylh.) ja Ulrike Eichtädt (alh.).
Lue lisää kielilähettiläistä: kielilahettilaat.fi tai tutustu Goethe-Institut Finnlandin urapäivään: goethe.de/ins/fi/ fi/spr/eng/cre.html
Lapset haluaisivat luokkaretkelle, mutta mistä rahat?
– Yhdessä onnistumme!
Usein vanhemmat allekirjoittavat sen, että välitunneille tarvitaan harrastevälineitä ja lapsille tekisi hyvää kerätä rahaa luokkaretkeä varten. Mutta nykyään talkootyö ja mokkapalojen paistaminen eivät innosta kovinkaan monia osallistumaan varainhankintaan. Mistä vanhempainyhdistys saisi rahaa helposti?
– Yhdessä tekeminen yhteisen tavoitteen eteen kohottaa yhteishenkeä. Yhteenkuuluvuus taas on merkittävää jokaisen hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Nämä ovat isoja teemoja ja niihin voidaan vaikuttaa vain yhdessä, Country Manager Michaela Lindqvist kuvailee.
”Johtotähteni on aina ollut lasten ja nuorten auttaminen” Lindqvist on äiti, liikunnanohjaaja ja valmentaja.
– Olen ollut vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja ja eri toimihenkilötehtävissä urheiluseurassa 30 vuoden ajan: tiedän millaisia haasteita kouluissa ja seuroissa on. Halusin tehdä varainhankinnasta mahdollisimman helppoa, jotta siihen on kaikkien kiva osallistua.
Yhdessä koetut luokkaretket lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Mukavaa varainhankintaa varten Lindqvist aloitti vuonna 2010 Gutz Finlandin. Gutzin taustalla on ruotsalainen Springhill Textile AB, joka on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin tekstiilituottaja.
Alla Gutz Finlandin Country Manager Michaela Lindqvist. Lue
Springhill auditoi tehtaita jatkuvasti ja huolehtii korkean laadun toteutumisesta. – Gutz kuuluu BSCI-yritysvastuujärjestelmään, jonka käytännöt perustuvat muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Haluamme olla varmoja, että laatu on arvojemme mukaista.
Gutzin tuotteita ei saa mistään muualta kuin luokilta ja seuroilta, jotka ovat sopineet yhteistyöstä Lindqvistin tiimin kanssa. – Seison tuotteidemme takana sataprosenttisesti. Eniten saamme kiitosta siitä, että hintalaatusuhde on kohdallaan ja asiakaspalvelu on erittäin hyvää. Monet nuoret myös kertovat, että mummi jo odottaa, milloin heidän joukkueelta voi taas ostaa Gutzia.
Gutz palkitsee ahkerat yhteistyökumppanit ja lisäksi se sponsoroi kouluja ja seuroja. – Kerätyillä rahoilla koulut ovat toteuttaneet oppilaiden toiveita: on hankittu urheilu- ja vapaa-ajan välineitä, jopa parkour-rata. Myös luokkaretket ja turnausmatkat on saatu toteutettua. Ja mikä parasta, varainhankinta on tehty yhdessä ja se on ollut kivaa! Yhteishenki on parantunut siinä sivussa, Lindqvist hymyilee.
Teksti Kati Halonen
KUVAT: SAKSALAIS-SUOMALAINEN KAUPPAKAMARI, TAGE RÖNNQVIST JA NELLI KIVINEN
Teksti Anna Kuronen
Oppimisen tuen saavutettavuus on kriittistä sekä yksilölle että yhteiskunnalle
Oppimisen tuki mahdollistaa jokaiselle oppijalle tasavertaiset edellytykset menestyä riippumatta heidän kohtaamistaan haasteista tai sosioekonomisesta taustasta.
Kun oppimisen tukijärjestelmät eivät toimi, erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa, jää moni nuori ilman tarvitsemaansa tukea. Tällöin vaarana on, että nuori putoaa koulutusjärjestelmästä ja pahimmillaan syrjäytyy yhteiskunnasta.
– Laki edellyttää tietojen siirtoa toimijoiden välillä. On varmistettava, että tiedot eivät kulje vain oppilaitostasolla kansliasta toiseen, vaan että ne tavoittavat sujuvasti oikeat henkilöt – heidät, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa ja vastaavat heidän saamastaan tuesta. Tämä mahdollistaa tuen kohdentamisen välittömästi oikein ja resursseja haaskaamatta, sanoo perusopetuksen oppimisen tuen erityisasiantuntija Sari Jokinen OAJ:sta.
Jo ennen koronaa Suomessa arvioitiin olevan neljästä kuuteentuhatta peruskoululaista, jotka eivät käy koulua terveysongelmista, huonoista kokemuksista tai kiusaamisesta johtuen. Koronan myötä tilanne on pahentunut ja koulupudokkaiden määrä on kasvanut.
Oppimisen tuki on resurssitehokas keino vähentää syrjäytymisen riskiä ja auttaa rakentamaan vahvaa, osallisuuden ja tasaarvon varaan rakentuvaa yhteiskuntaa.
Oppimaan oppiminen on olennaista – Ilman koulutusta nuoren on vaikea löytää paikkaansa nyky-yhteiskunnassa. Oppimisvaikeudet heijastuvat myös hänen käsitykseensä omista koulutusja uramahdollisuuksista. Tukemalla
oppimista alusta asti vahvistetaan oppijan motivaatiota ja halua oppia. Koko koulutuspolun ajan on tärkeää, että tuki kohdistuu oppijoiden tarpeisiin ja tukijärjestelmä toimii saumattomasti eri vaiheissa, painottaa Jokinen. – Jos tukea ei saa silloin, kun sitä tarvitaan, se heikentää oppilaan itsetuntoa ja käsitystä omista oppimiskyvyistä. Usko omiin kykyihin voi horjua niin, että syntyy ajatus, ettei oppiminen ole edes mahdollista, jolloin oppija ei enää viitsi nähdä vaivaa edistyäkseen. Myös erittäin lahjakkaat joutuvat näkemään vaivaa ja tekemään toistoja. Jos taustalla on ajatus ”en opi, vaikka kuinka yrittäisin,” kehittyy helposti itseään ruokkiva negatiivinen kierre, Jokinen muistuttaa.
Kuvassa OAJ:n perusopetuksen oppimisen tuen erityisasiantuntija Sari Jokinen.
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Vanginvartijan työ on ihmisen kohtaamista elämän
Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen opiskelijat Elina Rajamäki, Mikael Lehtonen ja Mikko Orpana korostavat, että vartijan työssä tarvitaan sekä elämänkokemusta että kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
– Ihmisen tullessa vankilaan on hänen elämänsä enemmän tai vähemmän pois raiteiltaan. Jos kukaan ei ole koskaan sanonut, että olet ihan hyvä tyyppi, sinua ei edes tervehditä, voi olla käänteentekevää, kun joku oikeasti näkee sinut. Vartijan työ on ihmisen kohtaamista arvokkaimmillaan, muistuttaa Rajamäki.
– Elämäkokemus auttaa suhteuttamaan asioita. Asiat eivät mene niin herkästi ihon alle, eikä niitä ota liian henkilökohtaisesti. Työhön liittyvät tilanteet kohdistuvat virkapukuun eivätkä vartijaan, Orpana huomauttaa.
Turvallinen työpaikka
Niin koulutuksessa kuin vankiloissakin varaudutaan turvallisuusriskeihin.
– Koulutuksen aikana käsitykseni turvallisuudesta on laajentunut. Turvallisuus koostuu paljon muustakin kuin fyysisestä voimankäytöstä ja teknisistä turvajärjestelmistä. Koulutuksessa kiinnitetään
Kaupallisessa yhteistyössä:
Kuvassa RSKK:n opiskelijat Mikael Lehtonen, Elina Rajamäki ja Mikko Orpana.
käännekohdissa
huomiota dynaamiseen turvallisuuteen eli aktiiviseen ja vuorovaikutteiseen turvallisuudenhallintaan, Lehtonen mainitsee. – Vankila on työympäristönä suhteellisen turvallinen, vaikka asiakaskuntaan mahtuu monenlaista. Vankilassa on aina työkavereiden tuki lähellä, muistuttaa Orpana.
Naisten osuus alalla kasvaa jatkuvasti. – En ole koskaan joutunut tappeluun, ja itsepuolustus- sekä voimankäyttöharjoitteet ovat täysin mukavuusalueeni ulkopuolella. Koulutus tarjoaa valtavasti tukea ammatti-identiteetin rakentamiseen, mikä auttaa löytämään varmuutta myös näissä tilanteissa. Jos ala kiinnostaa, kannattaa hakea taustakoulutuksesta tai työkokemuksesta riippumatta. Olen 157,5 senttiä pitkä. Ihmiset, jotka tuntevat minut, sanovat, että olen ihan täydellinen siihen hommaan. Itsekin olen sitä mieltä, että olen menossa ihan oikeaan paikkaan, Rajamäki vahvistaa.
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK) on Suomen ainoa oppilaitos, jossa voi opiskella rikosseuraamusalan tutkinnon, joka pätevöittää vankiloiden valvonnan ja ohjauksen tehtäviin. Lue lisää merkityksellisestä uravaihtoehdosta ja hae nyt. Haku on auki 26.1. saakka osoitteessa: rskk.fi
Unelmista totta varainhankinnan avulla
– Luokkaretkiä ja leirikouluja muistellaan usein lämmöllä vuosikymmentenkin jälkeen. Yhdessäolon ja ikimuistoisten hetkien mahdollistaminen lapsille ja nuorille on meille sydämen asia, sanoo Pilkkoset Oy:n toimitusjohtaja Veera Skutnabb.
Suomen vanhinta varainhankintayritystä luotsaava Skutnabb iloitsee siitä, että yrityksen tuotteet ovat tuttuja suomalaisille jo useassa polvessa.
– Lähes kaikista kodeista löytyy jokin tuotteemme, vaikkapa sukkapari tai herkkulaatikko. Tuotteemme koetaan korkealaatuisina, joten niiden takana on helppo seistä.
Nuori toimitusjohtaja tottui jo lapsena sukkien pakkaamiseen. Vuosien työ perheyrityksen asiakaspalvelussa on valmistellut uuteen rooliin yrityksen johtajana.
– Lasten ja nuorten hyvinvointi, yhteisöllisyys ja urheiluharrastukset ovat olleet keskeisellä sijalla lapsuuden perheessäni. Yrittäjyys on meille elämäntapa. Vanhempani ovat luoneet yritykselle vahvan perustan ja heidän kannustamanaan on inspiroivaa kehittää toimintaa kohti tulevaisuutta.
Vastuullisuus tärkeässä roolissa Skutnabb pitää tärkeänä varainhankinnan luotettavuutta ja vastuullisuutta.
– Myynnille ei ole minimivaatimuksia, eikä meillä ole piilokuluja. Myyjien työtä helpottaa digitalisoitu myyntiprosessi. Erityisen paljon kiitosta saamme siitä,
Veera Skutnabb luotsaa Pilkkoset Oy:tä isä Matti Skutnabbin vahvalla tuella. KUVA: OMA ARKISTO
että lajittelemme tuotteet jo etukäteen myyjäkohtaisesti. Jokaisesta tuotteesta saa saman hyvän tuoton, eli neljä euroa. Asiakaspalvelumme on helposti tavoitettavissa ja olemme tukena koko myyntikampanjan ajan. Skutnabb nojaa omassa toiminnassaan vahvasti yrittäjäperheen arvoihin.
– Meille on tärkeää se, että varainhankinnasta jää hyvä fiilis. Opin kotoa tekemisen meininkiä, jota haluan välittää myös nuorille myyjillemme. Yhdessä ponnistelemalla saavutetaan ikimuistoisia kokemuksia.
Pilkkoset – vastuullista varainhankintaa vuodesta 1988
• Suomen ensimmäinen varainhankintayritys
• Ryhmä saa jokaisesta tuotteesta 4€
• Kaikilla tuotteilla laatutakuu
• Myyjäkohtainen tuotelajittelu
Tutustu meihin lisää: pilkkoset.fi
Teksti Kati Halonen
Teksti Vilma Hjorth
PARAS LUOKKARETKI VAPRIIKISSA!
Yli 10 näyttelyä yhdellä lipulla. Pelimuseo, Luonnontieteellinen museo, Kivigalleria, Jääkiekkomuseo ja paljon muuta. Ravintola Valssi tarjoilee maistuvat lounaat retkeläisille!
Luovien ihmisten lukio
Steinerlukiot tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden olla oma itsensä ja löytää omat vahvuutensa – olipa kiinnostus sitten taiteissa, tieteissä tai muilla elämänalueilla. Monet nuoret eivät tiedä, että steinerlukio sopii jokaiselle: osa opiskelijoista on kulkenut steinerkoulupolkua esikoulusta asti, kun taas osa on siirtynyt lukioon tavallisesta peruskoulusta.
Steinerlukion erityispiirre on yhteisöllisyyttä vahvistava luokkamuotoisuus, joka luo pohjan hyvälle yhteishengelle – steinerlukioiden tunnusmerkille. Oppiminen rakentuu tekemisen, oivaltamisen ja yhdessä keskustelemisen varaan. Opintojen aikana oma luokka, opiskelukaverit ja opettajat muodostavat tiiviin yhteisön, ja monille syntyy elinikäisiä ystävyyssuhteita. Opiskelijoille annetaan kasvu- ja opiskelurauha, jotta he voivat kasvaa, tutkia ja kokeilla sekä etsiä omaa alaansa ilman liiallista painetta ylioppilaskirjoituksista. Erilaiset steinerkurssit rikastuttavat oppimiskokemusta ja kartuttavat samalla opintopisteitä, joilla voi korvata pakollisia opintoja. Tämä tarjoaa opiskelijoille monipuolisia ja joustavia oppimismah-
Elokuvailmaisun linja
Oma näkökulma esille
dollisuuksia.
Taide on steinerlukiossa yksi oppimisen menetelmä, ei päämäärä.
Luovuus ja tekeminen kulkevat käsi kädessä Espoon Steinerkoulun lukion elokuvailmaisun linjalla Espoossa opiskelijat sukeltavat elokuvien maailmaan lähtemällä liikkeelle omista havainnoistaan. Yhdessä tekeminen, katsominen ja keskusteleminen avaa ovia elokuvantekoon sekä audiovisuaalisen kulttuurin eri ulottuvuuksiin.
– Tulin tänne Pohjois-Tapiolan yhteiskoulusta. Valitsin elokuvalinjan, koska minua kiinnostaa kaikki, mitä elokuvan tekemisen taustalla tapahtuu. Tavoitteena on näyttelijän ura, mutta täällä olen kiinnostunut myös valokuvaamisesta.
Otan joka päivä kuvan samasta mäestä. Vuoden aikana kuvista paljastuu miten maisema elää ja miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaksi ihmistä voi katsoa samaa kiveä tai puuta ja nähdä eri asiat. Kolmas ei näe puuta tai kiveä ollenkaan, Oliver Nousiainen pohtii.
Rafael Hyytinen on kulkenut koko opintopolkunsa steinerkoulussa. – Steinerissa olen päässyt oppimaan eurytmiaa, musiikkia ja maalausta – lähes kaikki taiteen alat on tullut kokeiltua.
Elokuva kuitenkin tarjoaa täysin erilaista luovuuden ilmaisua. Ensimmäisellä elokuvakurssilla teimme kymmenen sekunnin mittaisia videoita, ja opin, että jopa tylsistä asioista voi löytää kauneutta. Arki muuttuu paljon mielenkiintoisemmaksi, kun oppii näkemään sen kauneu-
Opinnoissa opetellaan tuntemaan, tekemään ja ajattelemaan elokuvaa ja elokuvan kanssa. Tunneilla hypätään suoraan tekemään ja lähdetään liikkeelle opiskelijoiden omista havainnoista.
Itse tekemisen, yhdessä katsomisen ja keskustelemisen kautta opiskelija saavuttaa ymmärryksen elokuvanteon perusteista sekä audiovisuaalisen kulttuurin ulottuvuuksista.
Yhteisöllistä opiskelua
Opettajillemme luokan ilmapiiri ja opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeää. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijat kiinnostuvat käsiteltävistä aiheista, uskaltavat kokeilla ja osallistua sekä etsiä itselleen parhaita opiskelumenetelmiä.
Aikaa löytää oma polku
Haluamme tukea opiskelijan kasvua omaksi itsekseen, itsenäisesti ajattelevaksi, aloitekykyiseksi ja luovaksi ihmiseksi. Steinerlukioon ei tarvita steinerkoulutaustaa.
Kuvassa Espoon Steinerkoulun oppilaat Oliver Nousiainen ja Rafael Hyytinen.
den, huomauttaa Hyytinen.
Tulevaisuuden taiteilijat kasvavat Helsingin Rudolf Steiner -lukion esittävän taiteen linjalla Esittävän taiteen linjalla tehdään valtakunnallisten lukiokurssien rinnalla ainutlaatuisia ja yksilöllisiä taideprojekteja. Luvassa on niin draamaa, performviimansseja, kuvataiteita, musiikkia kuin eurytmiaakin.
– Täällä uskalletaan laittaa itsensä rohkeasti likoon. Esiintyminen tapahtuu avoimessa ja kannustavassa ympäristössä. Steinerlukio antaa mielettömästi itseluottamusta, mikä mahdollistaa aivan uudenlaisen luovuuden syntymisen. Missä muussa lukiossa saa näin paljon vapautta ja mahdollisuuksia esiintyä hyvin
Helsingin Rudolf Steiner -lukion esittävän taiteen linjalla esiintyminen tapahtuu avoimessa ja kannustavassa ympäristössä. Vasemmassa kuvassa opettaja Ilona lehtinen, oppilaat Aaron Aitolehti ja Vanessa Mondesire sekä opettaja Aliina Halme.
Taideaineet rikastuttavat lukioopintoja. Esittävän taiteen linjan opintoja tekemällä voi myös halutessaan korvata valtakunnallisia opintojaksoja.
tuotetuissa näytelmissä? Tämä on juuri oikea paikka minulle, Vanessa Mondesire kertoo.
– Lapin leirikoulusta saa kaksi opintopistettä. Opetusta on koko ajan, mutta kokemukset ulottuvat paljon syvemmälle. Viimeistään kolmantena päivänä kaikki ovat jo niin tuttuja toisilleen, että jokainen uskaltaa olla ihan oma itsensä. Leirille lähtee hiljainen ja arvokas porukka, takaisin tulee meluava ja ryhmäytynyt ameeba, huomauttaa
– Voimme valita mielenkiintoisia aineyhdistelmiä kattavasta valikoimasta. Aion pyrkiä Aalto-yliopistoon lukemaan sähkömekaniikkaa, siksi valitsin pitkän matematiikan. Kaikista E-linjalaisista ei tule taiteilijoita tai näyttelijöitä, toteaa Mondesire.
Kaikki steinerlukiot ovat mukana valtakunnallisessa yhteishaussa
• Elias-koulu painottaa erityisesti taiteisiin ja taitoaineisiin: eliaskoulu.fi
• Espoon Steinerkoulun lukiossa voi suuntautua elokuvailmaisuun: espoonsteinerkoulu.fi
• Helsingin Rudolf Steiner -lukiossa on esittävän taiteen linja: rudolfsteinerkoulu.fi
Tulevaisuuden koulu on paikka, jossa jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja oppia
Miten tulevaisuuden koulu voi vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin, turvata jokaisen oppijan sivistykselliset oikeudet ja luoda edellytykset osallisuudelle, hyvinvoinnille ja elinikäiselle oppimiselle?
– Perustaidot ja -tiedot ovat kaiken oppimisen perusta. Luku- ja kielitaito muodostavat ajattelun kivijalan, jonka varaan kaikki muu rakentuu. Nämä taidot eivät kartu vain kielten opetuksen kautta, vaan jokainen opettaja on oman alansa kielen opettaja. Suuri merkitys luku- ja kielitaidolle on myös sillä, miten pystymme tukemaan lukemista myös koulun ulkopuolella, painottaa Opetushallituksen pääjohtaja
Minna Kelhä
Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä elämänhallinta ovat tärkeitä taitoja, joiden avulla oppijat voivat navigoida elämässä. Turvallisuus ja työrauha ovat keskeisiä oppimisen onnistumiselle. Tarvitaan myös toimivaa moniammatillista yhteistyötä eri
Kaupallisessa yhteistyössä:
viranomaisten kesken ja kouluihin riittävästi aikuisia.
– Koulu kokoaa yhteen oppilaita erilaisista taustoista. Tämä on sekä mahdollisuus että haaste. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen ovat avainasemassa, ja oppilaille on tärkeää tarjota aitoja vaikutusmahdollisuuksia koulun arjessa, toteaa Kelhä.
Koulutuksen kunnianpalautus – Koulutususko on ollut Suomessa vahva, ja koulutus on nähty tienä hyvään tulevaisuuteen. Polarisoituvassa yhteiskunnassa tätä uskoa on vahvistettava ja pystyttävä tekemään koulutuksesta merkityksellistä kaikille taustasta
Käyttäjiä osallistamalla rakennetaan parempia oppimisympäristöjä
Kestävyys, muunneltavuus ja käyttäjien osallistaminen suunnitteluun ovat avainasemassa, kun tavoitteena on toimiva, turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö.
– Yhteistyössä luodut ratkaisut auttavat hahmottamaan tilojen mahdollisuuksia ja innostavat kokeilemaan erilaisia työskentely- ja toimintatapoja, kertoo Martela Oyj:n oppimisympäristöasiantuntija Paula Viertola
Monipuoliset, joustavat ja turvalliset tilat, joissa kalusteet mukautuvat oppijoiden ja opetusmenetelmien tarpeisiin, tuovat uusia mahdollisuuksia oppimistilanteisiin. Helposti siirrettävät kalusteet mukautuvat niin koetilanteisiin kuin ryhmätöihinkin.
– Pyöreät sohvat ja pöydät houkuttelevat ihmisiä kerääntymään yhteen. Korkeat selkänojalliset tuolit taas viestivät rauhoittumisen ja yksityisyyden tarpeesta. Kalusteiden suunnittelulla voidaan siis tehokkaasti ohjata tilan käyttöä ja luoda erilaisia toiminnallisuuksia, Martela Oyj:n yhteistyöpäällikkö Heidi Kuivamäki toteaa.
Laadukkaat kalusteet ovat vastuullinen valinta Kestävyys ja laatu eivät ole pelkästään oppilaiden viihtyvyyteen ja turvallisuuteen
vaikuttavia tekijöitä, vaan myös kustannustehokkuutta. Laadukkaat kalusteet kestävät aikaa ja mukautuvat tilojen muuttuviin tarpeisiin. Korjattavuus pidentää kalusteiden käyttöikää ja vähentää ympäristön kuormitusta. – Hankintaprosessissa kannattaa miettiä tarkasti kilpailutusmalleja. Tiukat vaatimukset ja halvimpaan hintaan perustuvat päätökset voivat rajoittaa mahdollisuuksia löytää kestäviä ratkaisuja. Laadun, vastuullisuuden ja kiertotalouden painottaminen kilpailutuksessa voi tuottaa merkittävästi paremman lopputuloksen, Viertola muistuttaa. Kierrätettyjen kalusteiden käyttö yleistyy hankinnoissa. Hyväkuntoiset, tarkistetut ja uudelleen verhoillut kalusteet tarjoavat ekologisesti ja taloudellisesti järkevän vaihtoehdon.
Tutustu kestäviin ja monimuotoisiin koulukalusteisiin: martela.com/fi/ kalusteet/tuotekategoriat/oppimisymparistojen-ja-varhaiskasvatuksen-kalusteet
Kelhä painottaa, että oppilaille on tärkeää tarjota aitoja vaikutusmahdollisuuksia koulun arjessa.
Laadukkaat kalusteet kestävät aikaa ja mukautuvat tilojen muuttuviin tarpeisiin.
riippumatta. Sivistys on itseisarvo ja tavoiteltava päämäärä, avain yhteiskunnan ymmärtämiseen ja muuttamiseen. Meidän on vahvistettava uskoa, että omalla panostuksella koulutukseen voi osallistua täysivaltaisesti yhteiskuntaan ja vaikuttaa sen kehitykseen, Kelhä muistuttaa. On kysyttävä mitä koulu tarvitsee, ei vain jatkuvasti vaatia. Myös opettajat tarvitsevat tukea, täydennyskoulutusta ja arvostusta. Koulujen arjessa tapahtuu paljon hienoja asioita, joista harvoin kerrotaan mediassa. – Olen aina yhtä vaikuttunut kouluissa vieraillessani miten hienoa työtä siellä tehdään joka päivä lasten ja nuorten hyväksi, kiittää Kelhä.
Teksti Kati Halonen
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Jatkuva resurssipula kasvattaa opettajien eettistä stressiä ja hankaloittaa opetukselle annettujen tavoitteiden täyttämistä.
Tutkimuksen mukaan noin 60 % opettajan ajasta kuluu ydintyön ulkopuolella.
Mari Uusitalo Suomen kielen opettaja, oppikirjailija
Tutkimus: Arjen haasteet kuormittavat – opettajien saatava keskittyä oleelliseen
päivittäin kohdata monenlaisia oppijoita. Nuorten huumori ja luovuus tuovat valtavasti iloa, Uusitalo sanoo. Tutkimuksen mukaan noin 60 % opettajan ajasta kuluu ydintyön ulkopuolella. Opettajat kokevat, että toimiviakin asioita vaikeutetaan, eivätkä he aina tunnista tähdätäänkö koulun kehittämisellä aidosti laadun parantamiseen vai säästöihin.
– Kehittämistehtäviä tulisi tuoda kouluihin harkiten, koska niiden viemä aika on aina pois perustyöstä, toteaa Sipilä. Laadukas oppimateriaali tukee opettajaa Oppilaat ovat oppimateriaalien osalta eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan. Arkea hankaloittaa myös, jos opettaja joutuu valmistamaan oppimateriaaleja itse.
– Oppimistarpeiden kirjo on valtava. Meidän tehtävämme on tarjota opettajalle parhaat mahdolliset oppimateriaalit ja ratkaisut opetustyön tueksi. Panostamme vahvasti erilaisiin tukimateriaaleihin ja uusi Nova-palvelumme on digimateriaalien aarreaitta sekä oppijoille että opettajille, sanoo Sipilä, johon Uusitalo lisää:
– Hyvin mietitty oppimateriaali mahdollistaa läsnäoloni luokassa 25 oppijalle yhtä aikaa. Laadukkaan oppimateriaalin merkitys on työssäni todella iso. Julkisessa puheessa koulumaailman haasteisiin etsitään ratkaisuja yksittäisistä asioista, kuten kännykkäkielloista. Näin ei kuitenkaan pureuduta ongelmien juurisyihin.
– Opettajat muodostavat arvokkaan ammattikunnan, joka työkseen ohjaa lapsiamme kohti tulevaisuutta. On korkea aika siirtää keskustelun painopiste sujuvan arjen kannalta oikeisiin asioihin ja laittaa luokan toimintaympäristö kuntoon, Sipilä päättää. Yhteiskunnalliset haasteet, koveneva arvoilmapiiri sekä kasvava eriarvoistuminen heijastuvat suoraan luokkahuoneen arkeen. Opettajien työn kuormittavuus on lisääntynyt ja kouluun kohdistuvat vaatimukset koetaan suhteettomina.
Opettajan arki -tutkimus:
1 . Toimintaympäristön muutokset ovat tuoneet opettajille enemmän vastuuta, mutta vähemmän arvostusta ja resursseja.
– Opettajan arki -tutkimuskokonaisuutemme nostaa esille arjen haasteiden monimuotoisuuden. Opettajat kokevat silti edelleen oman työnsä hyvin merkityksellisenä ja näkevät roolinsa tärkeyden. Opetustyö ja oppilaiden kohtaaminen tuovat heille suurta iloa, toteaa Otava Oppimisen alakoulun sisältöjohtaja Anna-Reetta Sipilä Opettajien arkea tutkittiin 3000 taustatutkimusvastauksen ja 50 syvähaastattelun pohjalta 11 eri paikkakunnalla. Suomen kielen opettaja, oppikirjailija Mari Uusitalo kommentoi tutkimuksen tuloksia: – Koulu mielletään kokonaisvaltaisena paikkana, jonka oletetaan ratkaisevan hyvin monenlaisia haasteita. Opettajien työn ydintehtävä korkeakoulutettuina
ammattilaisina on keskittyä opettamiseen ja kohtaamiseen. Nyt meidän odotetaan kantavan vastuuta asioista, jotka tosiasiallisesti kuuluvat kodeille ja muulle yhteiskunnalle.
Kehitetäänkö kouluja vain säästöt mielessä?
Tutkimus paljastaa, että oppilaiden perustaidoissa on vakavia puutteita. Asioita ei enää jakseta harjoitella pitkäjänteisesti. Jatkuva resurssipula kasvattaa opettajien eettistä stressiä ja hankaloittaa opetukselle annettujen tavoitteiden täyttämistä. – Korostan, että lapset ja nuoret eivät tässä ole se ongelma. Päinvastoin: oppilaat ovat se syy, että me opettajat pysymme työssämme. On rikkautta saada
2. Suurin huoli opettajilla on lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
3 . Aikaa menee aiempaa enemmän perusasioihin ja taitojen opettamiseen sekä kasvattamiseen.
Sujuva arki syntyy, kun opettajien ja oppijoiden arjen toimintaympäristö laitetaan kuntoon.
Lähde: Otava Oppiminen, Opettajan arki -tutkimus 2024
Sukella sisältöihin: otavaoppiminen.fi
Teksti Vilma Hjorth
Kaupallisessa yhteistyössä:
Varainhankinta tuo luokkaretket jokaisen ulottuville
Teksti Kati Halonen
Varainhankinta on vuosikymmenten ajan ollut keskeinen osa koululuokkien ja urheiluseurojen toimintaa, erityisesti kun tavoitteena on rahoittaa luokkaretkiä, leirikouluja tai muita yhteisiä hankkeita.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Paras palaute työstämme on se, että olemme monen koulun vakiopaikka leirikoulun pitoon, Samu Lescelius (alla) sanoo.
– Perheille nämä projektit voivat muodostua merkittäväksi taloudelliseksi ponnistukseksi, sillä kustannukset nousevat helposti satoihin euroihin oppilasta kohden. Varainhankinnalla pystytään kattamaan toiminnan kustannuksia, jolloin kaikki voivat osallistua, toteaa Jar-X Oy:n toimitusjohtaja Laura Lehti
Sosiaalisen median ja verkkokaupan kautta ostajien tavoittaminen on helppoa, eikä ovelta ovelle kiertämistä enää tarvita.
– Vaikka digitaalinen myynti tuo merkittäviä etuja, perinteistä kasvokkain tapahtuvaa myyntiä ei kannata unohtaa, Lehti muistuttaa.
Leirikoulu maaseudulla tuo elämyksiä ja oppimista
Teksti Vilma Hjorth
Tähtikirkkaan illan hiljaisuus laskeutuu täydellisenä, kun tyytyväinen koululainen istahtaa savusaunan jälkeen nauttimaan maukasta kotiruokaa. Takana on touhukas päivä järvellä ja metsässä, onpa maatilan eläimiäkin ehditty rapsutella Ilorannassa, yhdessä Suomen vanhimmista leirikoulukohteista.
– Tilallamme on ollut matkailutoimintaa vuodesta 1937, jolloin isoisoäitini majoitti Niskavuoren naiset -elokuvan näyttelijöitä. Olemme järjestäneet edellä mainitun kaltaisia maatilaelämyksiä 1980-luvulta saakka yli 40 000 leirikoululaiselle, sanoo Ilorantaa neljännessä polvessa johtava Samu Lescelius
Monelle Ilorantaan saapuvalle koululaiselle kosketus maaseutuun: metsäretket, kalastus tai vaikkapa ravustaminen ovat ainutkertaisia elämyksiä. Kaupungin
Ostajien luottamus ansaitaan laadukkailla ja kestävillä tuotteilla – Varainhankintatuotteiden laatu on usein kriittinen tekijä. Kun myydään omalle lähipiirille, kuten sukulaisille ja tuttaville, ostajien odotukset ovat korkealla. Kotimaiset GreenGo-merkin sukat kestävät vuosien käytön, mikä lisää ostajien luottamusta ja sitoutumista. Laadukkaat tuotteet tuovat myös toistuvia asiakkaita ja vähentävät reklamaatioiden riskiä, kertoo Lehti. – Olemme halunneet hinnoitella tuotteet niin, että kaikilla on varaa ostaa kotimaisia sukkia. Oma tuotanto takaa korkean laadun ja kilpailukykyisen hinnan. 30 prosenttia myyntihinnasta menee suoraan varainhankintaryhmälle, mikä tarkoittaa keskimäärin 1000–2000 euron tuottoja per kampanja, Lehti jatkaa. Jar-X Oy:n digitaalisella alustalla tiiminvetäjä voi hallinnoida kampanjaa sähköisesti, ja tiimi saa käyttöönsä valmiit viestipohjat sekä ohjeet, jotka helpottavat kampanjan käynnistämistä. Ostetut tuotteet toimitetaan suoraan tilaajille, mikä säästää huomattavasti aikaa ja resursseja.
Tilaa ilmainen infopaketti ja ansaitse rahaa ryhmällesi suomalaisilla GreenGo -sukilla: jar-x.fi
Infopaketti sisältää tuotekuvaston, sukkanäytteen ja varainhankintaoppaan.
hälinän vaihtuminen luonnon rauhaan laskee kierroksia niin lapsilla kuin aikuisilla.
– Luonto itsessään on rauhoittava voima, joka luo puitteet kehon ja mielen aidolle palautumiselle, Samu toteaa.
Luonnon helmassa kännykkäkin unohtuu Ilorannassa leirikoululaisen päivä täyttyy monenlaisilla elämyksillä. Esimerkiksi pimeäretket ovat suosittuja.
Luonto luo puitteet kehon ja mielen aidolle palautumiselle.
– Iloranta kuuluu siihen 17 % alueeseen maailmassa, jossa ei ole valosaastetta. Täällä tähdet ja linnunrata näkyvät kirkkaasti. Pimeäretkellä testaan ensin hämäränäköä ja sen jälkeen seikkailemme pimeän metsän lävitse laavulle. Samu on huomannut, että kännykätkin jäävät sivuun, kun mieluisaa tekemistä riittää. Myös opettajille Iloranta on vaivaton valinta. – Paras palaute työstämme on se, että olemme monen koulun vakiopaikka leirikoulun pitoon, sanoo Samu ja toteaa lopuksi:
– Nykyajan arki on hyvin hektistä sekä kuormittavaa ja palautumiseen olisikin hyvä kiinnittää huomiota, myös opettajien. Meillä onkin tarjota palautumisen avuksi muun muassa Palautumisen viikonloppuja.
Iloranta - Parhaan levon paikka
• ”Maalle oppimaan” -auditoitu leirikoulukohde
• Täysihoitolomat
• Kokoukset ja tilaisuudet
Iloranta on valittu Etelä-Suomen parhaaksi maaseutumatkailukohteeksi European Travel Awards 2024 -kilpailussa.
Tervetuloa viihtymään leirikouluun: iloranta.fi
Kaupallisessa yhteistyössä:
Työn ja tekijöiden yhdistäminen hyödyttää kaikkia toimijoita
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma hankaloittaa erityisesti nuorten siirtymistä työelämään. Työnhakijat eivät aina tiedä mistä löytää oman alueen ja toimialan työnantajat, työpaikat, työllistymistä edistävät palvelut tai koulutuksentarjoajia, jotka kaikki ovat usein sirpaleina erilaisissa järjestelmissä ja palveluissa.
– Suomessa on tarjolla lukuisia hyviä työllistymistä edistäviä palveluita. Meidän missionamme on koota nämä palvelut ja toimijat yhteen. Visionamme on rakentaa valtakunnallinen työllisyyspalveluiden palveluekosysteemi. Tähän visioon pääsemme tukemalla tulevia työllisyysalueita alueellisten palveluekosysteemien rakentamisessa, toteaa Vastuu Groupin Luotettava työntekijä -palvelun johtaja Petri Tuomela Miltä kuulostaisi, jos työnhakijan tarvitsisi täyttää työnhakuprofiilinsa vain kerran ja tämän jälkeen hän voisi päättää mihin työllistymistä edistävään palveluun tai koulutuksen tarjoajalle hän luvittaa omat tietonsa ja suostumuksensa? Entä jos työnantaja näkisi työnhakijan työnhakuprofiilista esimerkiksi pätevyydet, kurssit ja koulutukset varmennettuina yhdellä silmäyksellä?
Luotettava työntekijä -palvelussa työnhakija voi tuoda omia osaamis- ja koulutustietojaan eri rekistereistä omaan työnhakuprofiilinsa tai täydentää niitä itse. Työnhakija voi myös helposti ja turvallisesti luvittaa omia tietojaan valitsemilleen työnantajille, työllistymistä edistäviin palveluihin sekä koulutuksentarjoajille.
– Työnhakijoilta saatujen tietojen ja suostumusten avulla alueen työnantajat, työllistymistä edistävät palvelut sekä koulutuksentarjoajat voivat olla suoraan yhteydessä työnhakijaan ja tarjota hänelle työtä, palveluita ja koulutusta. Näin alueen toimijat saadaan entistä tiiviimmin tukemaan työnhakijoita ja työllisyysalueita, Tuomela havainnollistaa.
– Työllistymisen vauhdittaminen helppokäyttöisillä digitaalisilla ratkaisuilla on tärkeä osa tehokasta työnvälitystä. TyöLakeus on lähtenyt rohkeasti pilotoimaan alueellisen työllisyyspalveluiden palveluekosysteemin rakentamista. Nyt yli 100 toimijaa on mukana tukemassa työnhakijoita ja opiskelijoita työllistymisessä. Uskomme että entistä tiiviimmällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa voimme rakentaa entistä yksilöllisempiä ja vaikuttavampia palveluita paikallisesti ja valtakunnallisesti, kertoo Seinäjoen kaupungin työllisyysjohtaja Ilkka Rintala
Luotettava työntekijä -palvelu auttaa:
• Työnhakijaa sanoittamaan ja tunnistamaan oman osaamisensa.
• Löytämään oman alueensa ja toimialansa työllistymistä edistävät palvelut.
• Työnantajia tavoittamaan oman alueensa opiskelijat ja työnhakijat.
• Koulutuksen tarjoajia tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä työllisyysalueen kanssa.
Tutustu palveluun: luotettavatyontekija.vastuugroup.fi ja luo työnhakuprofiili, löydä työllistymistä edistävät palvelut eri alueilta ja toimialoilta: luotettavatyontekija.fi
Teksti Kati Halonen
Kuva Johanna Lind
Onko lukio vuonna
2030 sivistyksen kulmakivi vai segregaation vahvistaja?
2030–40-lukujen lukiot saattavat näyttää radikaalisti erilaisilta, kun resurssipula, pienenevät ikäluokat ja segregaation voimistuminen uhkaavat tehdä koulutuspolusta yhä useammalle kivisen. Säilyttävätkö lukiot roolinsa yleissivistyksen tukijana vai syventävätkö ne eriarvoisuutta entisestään?
– Jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea; pidetään kaikki mukana matkassa eikä anneta oppilaiden välisten erojen revähtää. Laaja sivistys ja lähdekriittisyys ovat kriittisiä kansalaistaitoja, toteaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai. – Lukiokoulutuksen tulisi tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkoopintoihin. Osaamisvajeen paikkaaminen edellyttää monia turvaverkkoja – koulun lisäksi esimerkiksi toimeentulon on oltava kunnossa. Osaamisvajeen paikkaaminen ei myöskään ole vain lukiokoulutuksen asia, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä lukioista korkeakouluihin ja työelämän
CASIO -toimistolaskimet
Tutustu laajaan mallistoomme ja valitse työhösi sopivin laskin!
toimijoihin, Kiattrakoolchai jatkaa.
Raha on resurssi
Resurssien niukkuus sekä lukiokoulutuksen yksikköhintaan kohdistuva rakenteellinen leikkuri rajoittavat oppilaitosten mahdollisuuksia tarjota tasokasta ja laaja-alaista opetusta. Erityisen haastava tilanne on pienillä paikkakunnilla, sillä lukioikäluokat pienenevät vuodesta 2027 alkaen.
– Lukioiden suurimpia haasteita on rahoitus, joka ei kata koulutuksen todellisia kustannuksia. Tämä johtaa jatkuvaan nipistämiseen oppimateriaaleista, opiskelurauhasta ja tukipalveluista, mikä
kasvattaa oppilaiden välistä eriarvoisuutta ja heikentää jatko-opintovalmiuksia. Koulutuksen mallimaana pysyminen mitataan rahassa, ja nykyinen vajaus tulisi kuroa umpeen, painottaa Kiattrakoolchai.
Suomessa ei ole varauduttu lukioverkon hallitsemattomiin muutoksiin. Lukioverkon harvetessa on samaan aikaan leikattu kohtuuhintaista asuntorakentamista. Opintotuki ei riitä täysipäiväiseen opiskeluun tai koulukuljetuksiin, ja suurissa kaupungeissa ryhmäkoot kasvavat edelleen. Huolenaiheita on monia, mutta tilanteen paranemisesta ei valitettavasti näy merkkejä.
Laaja sivistys ja lähdekriittisyys ovat kriittisiä kansalaistaitoja, muistuttaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai. KUVA:
Lue lisää uusista tuotteista ja tule tapaamaan meitä EDUCA 2025 -messuille osastolle 6n19.
Työsi helpottamiseksi
Suosituimmat koululaskimet löytyvät Casion ClassWiz CW -sarjasta, joka yhdistää nyt laskimen, kännykkäsovelluksen ja selainpohjaiset emulaattorit osaksi oppimista. Jokaisen laskimen mukana tulee neljän vuoden lisenssi sähköisiin laskimiin.
Seuraavan sukupolven matematiikan oppimisen työkalu on selainpohjainen ja peruskäytöltään ilmainen ClassPad.net. Vuosimaksulla saat käyttöösi kaikki ominaisuudet, mm. CAS-laskennan.
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Teatteri rakentaa siltoja ihmisten välille
Teatteri ei ole vain viihdettä.
Näytelmät auttavat konkretisoimaan vaikeita asioita ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä. Se rohkaisee katsomaan toista ihmistä, kunnioittamaan ja olemaan yhdessä. ”Ollaan ihmisiksi” ei jää vain sanoiksi.
– Hyvin tehty teatteri on väkevä väline, joka puhuttelee yleisöään älyllisesti ja tunneälyllisesti, Teatteri Taiminen teatterinjohtaja CG Wentzel huomauttaa.
– Lapset ja nuoret ovat vaativin katsojaryhmä. Jos esitys ei onnistu vangitsemaan heidän keskittymistään, he eivät ole kohteliaita. Rakastan tätä rehellisyyttä. Lasten ja nuorten kanssa kokemus on aidosti interaktiivinen. Alku on ratkaiseva, esityksellä on kymmenen sekuntia
aikaa saada yleisö puolelleen. Mutta kun yleisö saadaan yhteen kokemaan yhdessä, sen voima on valtava, Wentzel jatkaa.
Jokaisella on oikeus hyvään kulttuurikokemukseen Teatteri Taiminen näytelmät pureutuvat ajankohtaisiin ja haastaviin teemoihin, kuten kiusaamiseen, yksinäisyyteen ja kasvamisen kipukohtiin. Aiheita käsitellään taitavasti huumorin ja fyysisen
Kun yleisö saadaan yhteen kokemaan yhdessä, sen voima on valtava.
tarinankerronnan keinoin. Kokemuksen ja tunteiden kautta katsoja pääsee lähemmäksi itseään ja oppii huomioimaan kanssaihmiset paremmin.
Taimine esittää ainoastaan ajankohtaisiin asioihin tarttuvaa uutta draamaa. Kaikki esitykset valmistellaan huolella, yleisöä kunnioittaen. Performatiivinen pedagogiikka tukee opetussuunnitelman tavoitteita.
Taimine tekee teatterin tilaamisen kouluun vaivattomaksi. Opettajat saavat käyttöönsä pedagogisen materiaalin, joka tukee opetusta ja syventää kokemusta. Näytelmät luovat yhteisen viitekehyksen, joka vahvistaa ryhmähenkeä ja tarjoaa oppilaille tilaisuuden harjoitella empaattisuutta ja kanssaihmisten huomioimista. Draama avaa portin keskustelulle, oivalluksille ja tunteiden ilmaisulle.
– Teatterin vaikutus ei lakkaa esityksen lopussa, muistuttaa Wentzel.
Ammattilaisista koostuva teatteri esiintyy vuosittain yli 50 000 katsojalle Hangosta Utsjoelle. Tutustu ja tilaa vaikuttava teatteriesitys kouluunne taimine.fi/fi
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Matematiikkalukio – erikoislukiossa enemmän valinnaisuutta ja samanhenkisiä
nuoria
– Oppimisesta saa täällä olla innostunut. Olipa aine mikä tahansa, on ilmapiiri aina opiskelumyönteinen, toteaa lukion fysiikan opettaja Teppo Harju Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio MAYKista.
Teksti Vilma Hjorth
Helsingin matematiikkalukio on Suomen ainoa matematiikan erityistehtävän saanut lukio. Suomen laajin matematiikan opintotarjonta sisältää muun muassa tähtitiedettä, peliteoriaa, differentiaaliyhtälöitä ja matriisilaskentaa. Myös yleislukio hyötyy erikoislukion laajasta tarjonnasta. – Meillä voi esimerkiksi opiskella peliohjelmointia tai robotiikkaa. Vaikka ei tähtäisikään koodariksi, saattaa tulevaisuuden työhön silti liittyä ohjelmointia. Meillä on pitkät perinteet kokeellisessa oppimisessa ja korkeakouluyhteistyössä. Opiskelijat harjoittelevat jo lukioaikana tieteellisen tutkimuksen tekemistä, joten jos tutkijan ura on haaveissa, siitä saa täällä esimakua.
Kotoisa koulu ja vahva yhteishenki Matematiikkalukiossa yhteiset kurssit luovat tiiviin ryhmähengen. Innokkaimpien opinnot eivät katkea edes kesälomaan. – Suosittu perinteemme on Lapin kesäkoulu, jonne matkataan kouluvuoden loputtua opiskelemaan lisää matematiikka, biologiaa ja geometriaa. Myös kansainvälinen yhteistyö on meillä vilkasta.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Opiskelijoiden tukena MAYKissa on hyvin toimiva oppilashuolto. Kuraattorin ja koulupsykologin ohella nuorten kanssa toimii yhteisökuraattori, jonka kanssa opiskelijat järjestävät esimerkiksi tapahtumia. – Koulussamme on paljon erilaisia opiskelijoita, eivätkä matematiikkalukiolaisetkaan ole yhdestä muotista. Tämä on rikkaus, sillä näin jokainen voi löytää oman paikkansa ja porukkansa, Harju sanoo, ja toteaa lopuksi: – Täällä on ilo opettaa, kun ympärillä on sekä hyviä kollegoita että motivoituneita opiskelijoita.
Tervetuloa tutustumaan Maunulan yhteiskouluun ja Helsingin matematiikkalukioon:
• Lukion yleislinja ti 14.1. klo 14
• Matematiikkalukio to 16.1. klo 14
• Molemmat linjat ke 22.1. klo 18
Lue lisää ja hae: mayk.fi/ tietoa-meista/hakuohjeet-lukio
Oppimisen ilo vie kohti onnistumisia
Helsinkiläinen Alppilan lukio päivitti arvonsa yhteisöllisessä prosessissa, jossa opiskelijat, opettajat ja opiskeluhuolto osallistuivat vuoropuheluun. Vastuullinen tulevaisuus, oppimisen ilo, kokonaisvaltainen sivistys, välittävä yhteisö ja yhdenvertaisuus ohjaavat arvoina koulun toimintaa.
– Kävimme avointa keskustelua, jossa jaettiin sekä ideoita että kritiikkiä. Oppimisen ilo nousi keskusteluissa keskeiseksi teemaksi, sillä se on olennainen osa merkityksellistä oppimista. Koulu on enemmän kuin pelkkä oppilaitos – siitä muodostuu opiskelijalle tärkeä yhteisö, jossa he voivat löytää oman paikkansa. Ihmisten erilaiset taustat ja moninaisuus on osattu kääntää meillä aidoksi voimavaraksi. Visiomme onkin olla Suomen sivistynein, kertoo opiskelija Tulikki Kilpeläinen
Suomen sivistynein lukio on myös kansainvälinen
Alppilan Unesco-yhteistyö ja Globaalikansalainen -painotus avaavat opiskelijoille ovia kansainvälisyyteen. Esimerkiksi vuonna 2024 kaksitoista opiskelijaa ja kaksi opettajaa oli Erasmus-vaihdossa Pariisin lähellä ja ranskalaiset vastavuoroisesti Suomessa.
– Matka oli todella vaikuttava ja silmiä avaava. Kahden viikon lopulla ranskalaiset nuoret alkoivat avautua ja kertoivat, että Ranskassa ei voi kertoa, jos on vaikeaa tai apua ei saa kuten Suomessa. Tämä herätti sekä kiitollisuutta että harmia siitä, että kaikkialla asiat eivät ole yhtä hyvin. Syntyi halu vaikuttaa, toteaa Kilpeläinen.
– Nuorten kohtaamisissa pienillä teoilla on suuri vaikutus – ne lisäävät rohkeutta ja luovat vaikuttavuutta monilla tasoilla. Kuvassa
Hyvän huomaaminen ja toivon pedagogiikka ovat osa visiotamme ja arvojamme, niiden voima on merkittävä. Sivistys on myös ajan vaatimusten ymmärtämistä ja itsensä löytämistä, Alppilan lukion rehtori Susanna Kalmari jatkaa. Toivon pedagogiikka kytkeytyy vahvuuksien, onnistumisten ja arjen myötätunnon sanoittamiseen, tulevaisuususkoon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Se vahvistaa myös psykologista turvallisuutta.
– Lukiossa ei olla vain ylioppilastodistusta varten. Koulu on paikka, jossa luodaan ihmissuhteita ja josta lähdetään hyvillä mielin ja valmiina tulevaan, ei vain matematiikan kaavojen kanssa, Kilpeläinen kiteyttää.
Kuvassa lukion fysiikan opettaja Teppo Harju Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio MAYKista.
Alppilan
lukion rehtori Susanna Kalmari ja opiskelija Tulikki Kilpeläinen.
Teksti Kati Halonen
Kaupallisessa yhteistyössä:
Heklusta maailmalle! Helsingin kielilukion kielivalikoima ja kansainvälinen toiminta vakuuttavat
Helsingin kielilukiosta matkataan vuosittain ympäri maailmaa, esimerkiksi Taiwaniin, Japaniin, Grönlantiin, Islantiin ja Espanjaan. Kansainvälisyys ja kielitaito ovatkin vahvasti opintojen keskiössä. Kaksi lukiolaista kertoo kokemuksistaan Kielilukiossa opiskelemisesta.
– Kiinnostuin kielet ja kansainvälisyys -painotuksesta, joten valitsin Heklun. Ajattelin, että näistä opinnoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Kielilinjan suorittamisesta saa myös todistuksen, sanoo viittä kieltä puhuva toisen vuoden opiskelija Amelie Dosseh Englannin- ja suomenkielen linjalla opiskeleva abi Karoliina Lepistö puolestaan halusi yhdistää pitkän matematiikan ja fysiikan opinnot kiinnostaviin kielivalintoihin, sillä Kielilukiossa voi valita opintoja Suomen laajimmasta kielivalikoimasta ja lukion laaja opintotarjotin on kaikille avoin. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimiva Karoliina on ollut monessa mukana.
– On teatterireissuja, väittelykerho, kokkikerho, leffailtoja ja matkoja. Erityi-
Kaupallisessa yhteistyössä:
sen hieno muisto on jäänyt tähtitieteen opiskelusta Lapissa.
Kavereiden löytämistä tuetaan Karoliinan ja Amelien puheesta huomaa, että opintojen ohella koulussa panostetaan lämminhenkisen yhteisöllisyyden luomiseen ja opiskelijoita kannustetaan aktiiviseen yhdessä toimimiseen.
– Kavereita on helppo löytää ja opiskelijat eri luokka-asteilta hengailevat yhdessä. Laajasta kerhotoiminnasta voi löytää uudenlaista sosiaalisuutta.
Heklussa opiskelijoita tukevat opettajien ohella myös muut tärkeät aikuiset, kuten liikuntacoach ja nuoriso-ohjaajat.
– Kaikki suhtautuvat opiskelijoihin täällä kannustavasti, sanoo 4H-yrittäjänäkin toimiva Amelie, ja Karoliina toteaa lopuksi:
– Heklussa opiskelu on avannut omat voimavarani ja tuonut vahvan luottamuksen tulevaan.
Luonnontieteet rikastavat myös yleislinjalaisten opintoja
Helsingin luonnontiedelukiossa Hellussa ei keskitytä vain luonnontieteisiin. Opintotarjonta ulottuu laajasti taideaineista liikuntaan ja kieliin.
– On todella hienoa, että täällä on valtavasti luonnontiedekursseja, ja linjan opiskelijana saan kevennyksiä muiden aineiden opiskelussa. Tämä antaa mahdollisuuden keskittyä juuri omiin kiinnostuksen kohteisiin. Luonnontieteet liittyvät lähes kaikkeen elämässä ja auttavat selittämään perusilmiöitä ympärillämme, luonnontiedelinjalainen Olivia Tavast painottaa. – Luonnontiedelukiossa opiskelu on yleislinjalaiselle aika tasaista eikä ylimääräinen lukiosumu stressaa. Meillä on esimerkiksi biologian valinnaisena akvaariokursseja, joissa voi tutkia ja huoltaa akvaarioita. Tällaiset kurssit tuovat opinnoille aivan omanlaista elävyyttä, Eino Hakko kertoo.
– Saavutettuja tavoitteita sekä esimerkiksi koulun syntymäpäiviä juhlitaan näyttävästi. Oppilaskunnan vaalipaneeli oli erityisen hauska – siinä tuli oikea vaalitunnelma, kun näkemykset erosivat toisistaan, muistelee luonnontiedelinjalla opiskeleva Kaapo Hyyppä, joka on mukana lukion sometiimissä.
Kaikki haastateltavat nostavat kuitenkin Hellun tärkeimmäksi ominaisuudeksi yhteisöllisyyden.
Tiedettä, taidetta ja kansainvälisyyttä Helsingin yliopiston kampusalueella sijaitseva Hellu tarjoaa monipuolisia kursseja,
tiiviin yhteisön ja modernin oppimisympäristön. Hyvin varustellut ja valoisat tiedeluokat on suunniteltu luonnontieteiden opetusta varten, ja niitä täydentävät käytössä olevat yliopiston laboratoriot. Tunneilla kuullaan myös vierailevien professorien luentoja.
Erasmus-vaihtoon pääsevät kaikki halukkaat opiskelijat ja ne suuntautuvat jopa Ranskalle kuuluvalle Martinique-saarelle. Lisäksi opintomatkoja on niin Kiinaan kuin CERNiinkin.
Helsingin luonnontiedelukio tarjoaa opiskelijoille vahvan pohjan monenlaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin ja urapolkuihin.
Katso Hellun esittelyvideo skannaammalla QR-koodi tai osoitteesta: youtube.com/ watch?v=Mp-LIvq0cIU ja kuvia lukion elämästä: instagram.com/luonnontiedelukio
Kuvassa Helsingin luonnontiedelukion oppilaat Olivia Tavast, Eino Hakko ja Kaapo Hyyppä.
Teksti Kati Halonen
Kuvassa Helsingin kielilukion toisen vuoden opiskelija Amelie Dosseh (vas.) ja abi Karoliina Lepistö (oik.).
Teksti Vilma Hjorth
MAINOS
Silmusalaattia leikkeleen tilalle, leivän päälle?
Neljän erilaisen Silmusalaatin maut tulevat kasvunsa alkuvaiheessa olevista versoista.
“Se mitä asiakkaillemme tarjoamme, on helppo, maistuva salaatti, jonka valmistus on helpoimmillaan suoraan rasiasta haarukalla lautaselle”, luomuviljelijä-yrittäjä Samuli Laurikainen valaisee.
Kansallisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan kasvipohjaisen ruokavalion etuja, kuten monipuolisuutta, tasapainoisuutta, nautittavuutta ja kohtuullisuutta. Silmusalaatit sisältävät runsaasti vitamiineja ja mineraaleja, kuten C- ja K-vitamiinia sekä foolihappoa, jotka tukevat terveyttä monin tavoin. Lisäksi ne ovat erinomainen antioksidanttien lähde.
Kätevä Silmusalaatti-rasia on heti käyttövalmis ja riittää useaan salaattiannokseen. Sen voi myös helposti haarukoida suoraan leivän päälle. Silmusalaatit ovat saaneet kehuja paitsi mausta ja monikäyttöisyydestä, myös pitkästä säilyvyydestään.
Herneen ja linssin ituja sisältävä Rouskuva Silmusalaatti on erinomainen proteiininlähde: se sisältää 11 g proteiinia 100 grammassa. Proteiini ei tue vain lihaksia, vaan myös aivojen toimintaa. Uusien ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja tulisi nauttia 50–100 grammaa päivässä. Rouskuvan Silmusalaatin 170 gramman rasia vastaa siis kolmen päivän vähimmäissuositusta palkokasvien osalta.
Kotimaisten Silmusalaattien luomuviljely jatkuu Keran Halleilla Espoossa kevääseen 2025 asti. Tämän jälkeen viljely siirtyy uuteen, moderniin kasvihuoneeseen Keravalle. Tämä merkittävä investointi on ollut mahdollinen asiakkaidemme ansiosta. Viljely tapahtuu ympäri vuoden led-valoilla ja kymmenessä kerroksessa. Silmusalaattirasian kartonkipakkaus on valmistettu FSCsertifioidusta kotimaisesta kartongista.
Silmusalaattivalikoima
Alfalfa Silmusalaatti. Suosikkituote on sekoitus sinimailasen ja puna-apilan versoja. Molemmat ovat herneen sukulaiskasveja, joten maku on pehmeän hernemäinen.
Rouskuva Silmusalaatti puolestaan on erinomainen proteiiinin ja kuidun lähde, sillä seoksen herne ja linssit ovat kummatkin palkokasveja. Maku tulee Rainingon luomutilan kotimaisesta herneestä ja sen rakenne on kuin tuoreessa herneessä. Rouskuva Silmusalaatti on helpointa ottaa käyttöön salaatteihin, haarukalla leivän päälle tai lusikalla esimerkiksi valmiin keiton päälle, krutonkien tavoin.
Parsakaali Silmusalaatti on sekoitus puna-apilan, sinimailasen ja parsakaalin versoja. Parsakaali antaakin tuotteelle pehmeän jälkimaun ja se sisältää runsaasti folaattia (B-vitamiini).
Tulinen Silmusalaatti on enemmän aikuiseen makuun, sillä sinimailasen ja puna-apilan lisäksi puolet versoista on retikan versoja. Retikka antaa pienellä viiveellä kirpakan ja sinappisen jälkimaun, joka tulee retikan luontaisesta sinappiöljystä.
Kaupallisessa yhteistyössä:
Tervetuloa tekemään löytöretki vanhanajan puulelujen maailmaan
Astu sisään satumaiseen lelujen aarreaittaan, josta löydät niin perinteisiä puuleluja, soivia korurasioita, nukkekotitavaroita kuin kumisia tienpalasiakin, joista voi rakentaa pikkuautoille ajoradan!
Tingelingistä löytyy leluja kaikenikäisille. Valikoima pitää sisällään muun muassa turvallisia ja testattuja vauvojen puru- ja pehmoleluja, keppihevosia, kauniita klassisia nukkeja, sekä kehittäviä pelejä.
– Puuleluistahan tämä lähti ja nyt leluja rönsyilee niin, että on vaikea pitää kirjaa kaikesta, naurahtaa lelukauppias Kristina Lönnberg
Lönnberg ostaa myytäviä tuotteita vain eurooppalaisilta välittäjiltä.
– Olen tosi tarkka siitä, että niin lelut kuin lasten kynsilakatkin on testattu oikein ja moneen kertaan. Toteutamme myös asiakkaiden lelutoiveita, jos se vain on mahdollista.
Yksi esimerkki toteutuneesta toiveesta on vanhojen amerikanrautojen replikat, jotka ilahduttavat monia isiä ja keräilijöitä juhlapäivinä.
– Meillä palveluun kuuluu, että etsimme yhdessä asiakkaan kanssa sopivat lahjat ja paketoimme ne kauniisti. Meille voi myös soittaa ja monelle isovanhemmalle olen lähettänyt kuvia leluista.
Leikkiminen on yhteinen ilo – ”Vieläkö näitä valmistetaan?!” on yleisin huudahdus, mitä kuulen asiakkailta. On ollut ihana myös huomata, että olemme päässeet monien perheiden retkikohdelistalle ja tänne tullaan Pohjois-Suomesta asti.
Palapelien, lautapelien ja rakentelun lisäksi lasten klassikkosuosikkeja ovat sormi- ja käsinuket.
– Lapset haluavat leikkiä ja pelata yhdessä aikuisten kanssa, mikä usein unohtuu kiireisessä arjessa. Siihen lelujen pedagogisuus perustuukin, että aikuinen on mukana tekemässä. Jutellaan ja ollaan läsnä toisillemme, mikä on kaikille meille tärkeää.
Tingelingin valikoimassa on otettu huomioon myös perheiden uudet sisustukselliset toiveet.
– Voimakkaat värit ovat usein lasten suosiossa, mutta kaikki eivät halua niitä olohuoneeseen. Siksi meillä on myös rauhallisempia värejä ja on meiltä saa myös tyylikkäitä ja persoonallisia sesonki koristeitakin, joita ei marketeista saa.
Tingeling-lelukaupasta on tullut monien perheiden retkikohde, jonne saavutaan Pohjois-Suomesta asti.
Kasiluokkasi tarvitsee PELASTUSTAITOJA!
Anna nuorille mahdollisuus oppia:
• ensiaputaitoja
• alkusammutusta
• varautumista häiriötilanteisiin
Valtakunnallinen NouHätä!-pelastustaitokampanja lisää nuorten valmiuksia estää vaaratilanteita ja toimia onnettomuustilanteissa oikein. Kampanjaan osallistuu vuosittain 75 % kahdeksasluokkalaisista.
• monipuolinen materiaali, opetus helposti toteutettavissa
• mahdollisuus pelastuslaitosten tarjoamaan turvallisuuskoulutukseen
• pohjautuu opetussuunnitelman laaja-alaisiin tavoitteisiin
Teksti Anna Kuronen, toimitus
Pohjoismaiden johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma
TEEMA: Merkityksellinen tulevaisuus rakentuu osallisuudella, oppimisella ja osaamisella
Poimintoja ohjelmasta:
Koulutus on kuntavaalien pääasia – puoluejohtajat vaalitentissä
Paneelin juontaa: Jan Andersson, toimittaja
Ohjelman esiintyjät: Anders Adlercreutz, RKP | Sari Essayah, KD | Antti Kaikkonen, Keskusta | Minja Koskela, Vasemmistoliitto | Antti Lindtman, SDP | Petteri Orpo, Kokoomus | Riikka Purra, PS | Sofia Virta, Vihreät
Suuri jälki-istunto! Liikkuminen ja mielen hyvinvointi
Ville Merinen, psykoterapeutti, kansanedustaja
Lukutaito-paneeli. Nuorten lukuinto pohjana kaikelle oppimiselle ja Suomen kilpailukyvylle
Haastattelija: Ville Blåfield, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja
Ohjelman esiintyjät: Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen, SDP | Jenni Haukio, WSOY:n yhteiskuntasuhdejohtaja | Lotta-Sofia La Rosa, Lukutaito-ohjelman erityisasiantuntija | Otso Saano, opettaja, somevaikuttaja
Katso koko ohjelma ja rekisteröidy veloituksetta kävijäksi: educamessut.fi
Ota myös Educan Linkedin-tili seurantaan!
educamessut.fi | #educa | @educamessut AVOINNA: pe klo 10–19 ja la klo 10–17
