10
www.omakotilehdet.fi
A&K Omakoti 1/2021
Dreamstime
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Tunnista talosi kosteusriskit ajoissa Hyvissä ajoin tehty putkiremontti tai ihan vain astianpesukoneen oikeanlainen asennus auttavat torjumaan vuotovahinkoja.
Finanssiala ry:n tilastojen mukaan Suomessa tapahtuu päivittäin satakunta vesivuotovahinkoa. Useimmiten ne johtuvat käyttövesiputkistojen ja viemäriputkistojen vanhenemisesta, vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä tai rakennusvirheistä. Kaikkiaan vuotovahinkoja korvataan vuodessa noin 37 000 kappaletta. Mistään aivan mitättömästä ongelmasta ei ole siis kyse. Petri Annila on työskennellyt projektipäällikkönä Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä ja tekee väitöskirjaa rakennuskannan kosteus- ja mikrobi-
vaurioitumisesta. Hän toteaa tietoisuuden kosteus- ja homeongelmien olemassaolosta kasvaneen viime vuosien aikana. Samalla myös kynnys reagoida niihin on madaltunut. – Esimerkiksi ennen kattovuotojen kohdalla usein korjattiin katolta vain se vuotava paikka. Tänä päivänä taas katto ymmärretään aina lähtökohtaisesti avata ja tarkistaa, mitä muuta tarvitsee tehdä.
Tiedosta talon riskirakenteet ja korjausvelka Keskeisin keino ennaltaehkäistä omakotitalon kosteusvaurioita on yksinkertainen.
Annila kehottaa omakotitalon omistajaa tunnistamaan kiinteistöönsä liittyvät todennäköisimmät kosteusriskit. – Selkeiden riskirakenteiden kohdalla, kuten vaikka valesokkelitalossa, olisi hyvä, jos valesokkelin kunnon tutkisi, vaikka ei epäilisi ongelmaa tai vaikka kiinteistö ei ole myynnissä, hän neuvoo. Riskirakenteiden kohdalla vaurioitumiseen vaikuttaa usein maaperän suunnasta tai talon ulkopuolelta tuleva kosteusrasitus. Annila toteaa kaikilla järjestelmillä olevan kuitenkin rajallinen käyttöikä: salaojituksen toimivuus heikkenee ajan kuluessa ja vedeneristeet esimerkiksi perusmuureissa tai kellareissa haurastuvat.
Jos rakennuksella alkaakin siis olla jo ikää, se lähtökohtaisesti lisää vesivahinkojen ja kosteusongelmien riskiä. Osaa omakotitaloja rasittaa hänen mukaansa myös merkittävä korjausvelka, jolloin on todennäköistä, että vaurioitakin löytyy ennen pitkää. Annila harmittelee, että rakennus mielletään helposti hyväkuntoiseksi, jos sen sisäpinnat on laitettu uusiksi. – Tosiasiallisesti paljon tulee vastaan jälleenrakennuskauden rintamamiestaloja, missä ei välttämättä ole suoritettu yhtään perusteellista peruskorjausta, vaikka rakennuksella alkaa olla ikää 70 vuotta.
