14
www.omakotilehdet.fi
A&K Omakoti 1/2021 Pixabay
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Remontointia terveys mielessä Korona-aika aiheutti viime vuonna suoranaisen remonttibuumin. Moni innokas tee-seitse–remontoija on nykyään kuitenkin entistä kiinnostuneempi rakennusmateriaalien terveysvaikutuksista. Terveysnäkökulma askarruttaa etenkin herkistyneitä kuluttajia.
Viime vuosi sitoi suomalaisetkin viettämään entistä enemmän aikaa kotinurkissa. Kun lomamatkat ja monet harrastukset jäivät pakostakin väliin, monet innostuivat niiden sijaan remontoimaan ja sisustamaan. Rautakaupoissa riitti vilinää, kun remonttikuumeiset kantoivat kotiinsa kaksin käsin maalipurkkeja ja tapettirullia tai pistivät koko keittiön kerralla uusiksi. Remontti-into ei välttämättä hyydy vielä tänäkään vuonna: jo kevät voi innostaa itse kutakin tekemään pientä pintaremonttia ja tarttumaan maalipensseliin.
Allergiselle tai muuten herkistyneelle remontoijalle kodin uusi ilme voi kuitenkin tarkoittaa myös vuotavaa nenää, hengenahdistusta tai kirveleviä silmiä. Niin kutsutut sisäilmasairaudet, sisäilman laatu ja päästöt ovat herättäneet lähivuosina paljon keskustelua, toteaa Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n viestintä- ja kumppanuuspäällikkö Niki Malmros. Hän huomauttaa rakennusmateriaalien päästöjen saattavan olla kuluttajille silti yhä vieras käsite. – Altistuneet ovat ehkä valveutuneempia kuin normaalikuluttajat, hän arvioi.
Kaikki tunnistavat kyllä uuden lattian, huonekalun tai vastamaalatun huoneen hajun ja osaavat kiinnittää siihen huomiota. Harvempi osaa yhdistää sitä mielessään päästöihin, vaikka päästöistä hajussa on juurikin kyse. Malmros toteaa osan kuluttajista olevan kuitenkin nykyään entistä kiinnostuneempia siitä, saako uusi tuote haista ja miksi se haisee.
Nenä on paras päästömittari Rakennusmateriaalien päästöt voikin tunnistaa siis
