8
www.omakotilehdet.fi
A&K Omakoti 1/2022 Pexels
Turvallisuus on tärkeä osa remonttia
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Liiallinen innokkuus ja omatoimisuus kostautuvat helposti remonttityömaalla. ”Tein itse ja säästin” -mentaliteetti voi kurjimmillaan johtaa joko pienempiin tai suurempiin onnettomuuksiin – tai virheisiin, joita korjaamaan on lopulta hankittava paikalle alan ammattilainen.
Professori, tekniikan tohtori Arto Saari Tampereen yliopistosta muistuttaa, että turvallisuuden huomioiminen kodin remonteissa on tärkeää sekä talon asukkaiden, remontin tekijöiden että rakennuksen kunnon vuoksi. Vastuun turvallisuudesta kantaa viime kädessä kiinteistön omistaja, joka korjaushankkeen on käynnistänyt. – Osassa korjaushankkeita on sama käytäntö kuin uudisrakentamisessa: Se, joka käynnistää ja hakee luvat korjaukselle, on rakennushankkeeseen ryhtyvä. Hänen pitää pestata siihen myös riittävän pätevät suunnittelijat ja vastaava työnjohtaja, joka sitten vastaa siitä, että työmaa on asiallisesti järjestetty muun muassa työturvallisuuden osalta. Jos työllä voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan lupa. Saari lisää, että samoin lupa tarvitaan, jos korjauksella voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen ja aina rakennuksen laajentamisissa ja käyttötarkoituksen olennaisissa muutoksissa. Lupa-asioissa on oltava yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan. Jos remonttia on palkattu tekemään yksittäinen urakoitsija, vastaava työnjohtaja tulee tavallisesti tämän puolelta. Saari huomauttaa, että vaikka tekemistä olisi pilkottu ja työmaalla toimisi useampia urakoitsijoita, remonttia varten pitää olla nimetty vastaava työnjohtaja.
– Ei, että joku yksittäinen maallikko hoitaa sitä, vaan että on riittävän pätevä henkilö johtamassa töiden toteutusta. Lisäksi remontissa on hänen mukaansa hyvä käyttää testattuja ja hyväksyttyjä rakennustarvikkeita ja tuotteita, joilla on CE-merkintä. Vaikka kiertotalouden kannalta olisikin edullista hyödyntää kierrätettyjä rakennustarvikkeita, niiden sopivuudesta on siis hyvä varmistua ennakkoon.
Turvallisuus viime kädessä talonomistajan vastuulla Remonttiin ryhtyvän talonomistajan turvallisuusvastuut alkavat jo silloin, kun remontille haetaan lupia. Jos remontti on luvanvarainen, rakennushankkeeseen ryhtyvän pitää tehdä tai teettää sitä varten erillinen turvallisuusasiakirja, jossa asiantuntija on käynyt läpi kohteen ja mitkä ovat korjaustöiden tekemisen kannalta turvallisuusriskejä. – Jos sitä ei ole tehty, rakennushankkeeseen ryhtyvä itse voi joutua vastuuseen, jos työmaalla tapahtuu paha onnettomuus, Saari toteaa. Turvallisuusasiakirjan laatii pätevä ammattilainen. Kun remonttia varten kilpailutetaan urakoitsijoita, asiakirja myös liitetään tarjouspyyntöihin. Tarjouspyyntö-
asiakirjojen valmistelussa kannattaa käyttää apuna ammattilaista. – Seuraava vastuutaho ketjussa on vastaava työnjohtaja. Hänen pitää tehdä työmaalle turvallisuussuunnitelma ja valvoa, että sitä noudetaan, Saari kertoo. Vaikka remonttia tekevät työntekijät olisivat aliurakoitsijoita, työnjohtajan tehtävä on siis ohjeistaa ja varmistaa, että työmaalla käytetään vaadittuja suojavälineitä, tarkoittipa se sitten kypärää, suojuksia, turvakenkiä tai kuulo- tai hengityssuojaimia – ja että asianmukaiset suojakaiteet on rakennettu, mikäli niille on tarvetta. – Jos työmaahan ei ole nimitetty vastaavaa työnjohtajaa, rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on itse huolehtia, että tekijät on ohjeistettu ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Se on yleensä maallikolle tekemätön paikka. Vaikka remonttiin ei tarvittaisi lupaa, Saari huomauttaa, että yhtä lailla työn laadun kuin turvallisuusvastuunkin vuoksi olisi aina talonomistajan etu, että joku ammattilainen valvoo järjestelyjä ja toteutusta työmaalla.
Asianmukaiset suojavälineet ovat tärkeitä myös talkootöissä Saari ei osaa suoraan arvioida, millainen on talonomis-
