Ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman energiaremontteja – aika toimia on nyt

– Energiaremontin ei tarvitse tarkoittaa jättimäistä rakennushanketta. Paljon voidaan tehdä säätämällä lämmitysjärjestelmää tai vaihtamalla lämmitysmuotoa, toteaa Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT:n MustRead-uutiskirjeessä.

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ilman energiatehokkuuden selvää parantamista sitä ei millään pystytä saavuttamaan. Samoilla toimenpiteillä voidaan vastata myös kohoaviin energiakustannuksiin. Energiatehokkuus vaikuttaakin jo erittäin merkittävästi kiinteistön käyttökuluihin ja sitä kautta sen arvoon.

– Energiaa haaskaava rakennus tulee tällä hetkellä käyttäjilleen järkyttävän kalliiksi, Vuorinen sanoo.

Päästövähennystavoitteisiin ei päästä millään yksittäisellä tempulla tai yhden toimialan toimilla. Rakennusten rooli on kuitenkin erittäin merkittävä. Niistä löytyy melko pieninkin investoinnein huomattavaa päästövähennysja energiansäästöpotentiaalia.

– Kyse ei aina ole suuresta ja pelottavasta rakennushankkeesta, vaan paljon voidaan tehdä asukkailta näkymättömissä säätämällä lämmitysjärjestelmää tai vaihtamalla lämmitysmuotoa, Vuorisen sanoo.

Edistystä jo ollut, parantamisen varaa on

2000-luvulla rakennetut rakennukset kuluttavat energiaa jo noin puolet verrattuna 1900-luvun puolella rakennettuihin. Parannusta on ta- pahtunut erityisesti talotekniikassa, eristämisessä ja tiiveydessä.

ARAn energiatodistusrekisteristä käy kuitenkin ilmi, että rakennusten energiatehokkuuden lähtökohdat vaihtelevat edelleenkin suuresti. Nousevat käyttökustannukset ja kiristyvät päästövaatimukset korostavat energiaremonttien kiireellisyyttä ja tarpeellisuutta.

– Energiaremonttien määrä pitäisi käytännössä vähintään kaksinkertaistaa, jotta päästäisiin edes jollain tavalla perustavoitteisiin päästöjen osalta. Tällä hetkellä remontit ovat myös teettäjilleen taloudellisesti erittäin kannattavia, Vuorinen muistuttaa.

Lähde: Rakennusteollisuus RT

Lämmitystolppien turvallinen käyttö

Autojen lämmitystolpista syntyy talviaikaan monessa taloyhtiössä kiistaa ja pahimmillaan jopa turvallisuusriskejä. Riskien välttämiseksi taloyhtiön on hyvä muistuttaa asukkaita auton lämmittämisen pelisäännöistä.

Lämmitystolpan kansi on käytön jälkeen suljettava ja jos mahdollista, myös lukittava. Lämmityskaapelia ei saa jättää roikkumaan tolpasta, vaan se on irrotettava heti käytön jälkeen.

Pahimmillaan paikalleen jätetty lämmitysjohto voi pudota ja hautautua lumihankeen, josta lumenauraajan on mahdotonta havaita sitä. Aurauksen yhteydessä tai muutoin vioittuneet johdot ovat aina turvallisuusriski. Paukkupakkaset voivat myös vaihtua suoja- sääksi, ja silloin lätäkköön pudonnut lämmitystolpassa edelleen kiinni oleva johto tekee lätäköstä vaarallisen kaikille kiinteistöllä liikkuville.

Taloyhtiön syytä puuttua turvallisuusriskeihin

Vaikka lämmitysjohto on lämmitystolpan käyttäjän omaisuutta, taloyhtiöllä on vastuu kiinteistön turvallisuudesta ja sen vuoksi oikeus poistaa vaaraa aiheuttava kaapeli.

– Koska taloyhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta, yhtiön kannattaa ohjeistaa lämpötolppien käyttöä ja tarvittaessa myös puuttua turvallisuusriskeihin, sanoo Kiinteis-

Rakennuksen energiatehokkuutta ja -taloutta voidaan parantaa muun muassa:

• sopeuttamalla lämmitystä käyttötarpeen mukaan

• paikan päällä tuotetulla vähäpäästöisellä energialla (lämpöpumput, aurinkopaneelit)

• lämmön talteenottoratkaisuilla

• vaihtamalla lämmitysmuoto energia tehokkaammaksi

• rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten eristämisellä ja ikkunoiden parantamisella

• lisäämällä automaatiota

• ohjaamalla rakennuksen käyttäjiä vähentämään energiankulutusta töliiton neuvontalakimies Tapio Haltia.

Jos yleinen pelisäännöistä muistuttaminen ei riitä, kannattaa taloyhtiön ottaa yhteyttä suoraan siihen asukkaaseen, jonka toiminnasta on kysymys. Taloyhtiö voi vaatia asukasta sulkemaan tolpan kannen käytön jälkeen ja poistamaan vaarallisen johdon.

– Ellei kohdennettu vaatimuskaan riitä poistamaan turvallisuusriskiä viivytyksettä, voi yhtiön johdolle syntyä myös velvollisuus poistaa havaittu turvallisuusriski. Vaaraa aiheuttavan lämmitysjohdon voi taloyhtiön puolesta poistaa yhtiön huoltomies, isännöitsijä tai joku yhtiön hallituksen jäsenistä, Haltia toteaa.

Kiinteistöliitto