Onko teidän rakennuksessanne turvallista liikkua?

Kattoturvallisuuteen liittyvät määräykset ovat yksiselitteisiä: kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla on huolehtia siitä, että rakennuksessa ja sen katolla on määräysten mukaiset, riittävät turvavarusteet ja että ne myös pidetään kunnossa. Tärkeä osa rakennuksen käyttöturvallisuutta ovat myös lumiesteet, joilla huolehditaan siitä, ettei rakennus aiheuta vaaraa maan tasalla liikkuville. Taloyhtiössä vastuun kantavat hallitus ja isännöitsijä.

Muutama vuosi sitten voimaan tullut ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta määrää katolla tehtävään huoltoon ja työskentelyyn liittyvästä turvallisuudesta muun muassa, että kaikkiin huoltoa tai tarkastusta vaativiin rakennuksen osiin on tarjottava pääsy ja työskentelymahdollisuus vaarantamatta työntekijöiden ja sivullisten turvallisuutta. Pääsy tulee järjestää turvallisella, helppokulkuisella ja katkeamattomalla kulkutiellä. Lisäksi asetuksessa on erillisiä määräyksiä riippuen katon kaltevuudesta ja rakennuksen korkeudesta.

Asetuksen määräykset ovat kuitenkin vain minimivaatimus ja jos toimitaan niiden puitteissa, ei työympäristö ole katolle menevälle välttämättä täysin turvallinen. Esimerkiksi turvaköysien kiinnityspisteet vaaditaan asetuksessa rakennukseen vasta sitten, kun sen korkeus ylittää yhdeksän metriä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos katolla syystä tai toisesta työskentelevä putoaa kahdeksasta metristä asfalttiin, ovat seuraukset varsin todennäköisesti kohtalokkaat.

Taloyhtiön ei siis kannata pitäytyä minimiratkaisuun. Hyvä suunnittelu on kattoturvaakin mietittäessä kaiken a ja o. Onnistunut toteutus kun ei synny määräyksistä, vaan siitä, että asia on ajateltu huolella rakennuksen käyttäjien ja ympäristön turvallisuuden näkövinkkelistä.

Aivan alkajaisiksi kannattaakin tehdä tai teettää turvallisuussuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa se, millaisia huollettavia alueita, laitteita tai teknisiä ratkaisuja rakennuksessa on. Samassa yhteydessä pitää miettiä, onko rakennuksessa kohteita, joihin pitää päästä myös ulkokautta ja onko sellaisia vaara-alueita, joihin pääsy pitäisi estää tai joilla liikuttaessa ihmisellä pitää olla mahdollisuus kytkeä itsensä asianmukaiseen turvalaitteeseen.

Kannattaa pitää mielessä, että loivakin katto voi tietyissä olosuhteissa olla vaarallisen liukas ja aiheuttaa putoamisen. Myös hätäpoistuminen tulee huomioida.

Turvallisuussuunnitelmassa kannattaa huomioida myös lumikuorma, jotta esimerkiksi putoamissuojauksen turvavaijerijärjestelmä ei jää lumen peittoon vaan turvavaijeri on helposti käytettävissä lumipinnan yläpuolella ja että turvavaijerijärjestelmään voi kiinnittyä riittävän monta lumenpudottajaa samaan aikaan.

Kulkutiet suojaavat myös vesikatetta

Selvästi osoitettu kulkutie loivallakin katolla kertoo käyttäjälle, missä kulkemisen on ajateltu tapahtuvan turvallisesti ja halutulla rakennuksen alueella. Asetuksessa vaaditut yhtenäiset kulkutiet huoltoa vaativille kohteille eivät ole kuitenkaan pel- kästään turvallisuuskysymys, vaan sen käyttö myös suojelee vesikatetta vahingoilta.

Yksi olennainen hyöty kulkuteiden käytöstä on sekin, että niiden yhteyteen on mahdollista toteuttaa turvaköyden kiinnitysratkaisut loogisesti ja kustannustehokkaasti – useimmiten katoille tarkoitetut kiinteät kulkutieratkaisut soveltuvat myös käytettäväksi turvaköyden kiinnityspisteenä ja ne on testattu kiinnitysjärjestelmineen suomalaiseen rakentamistapaan sopivina kokonaisuuksina eri kattomateriaaleille ja alusrakenteille. Tällöin tuotteen suorituskykyä varsinaisessa käyttötarkoituksessaan rakennukseen asennettuna ei tarvitse arvailla.

Katolla liikkuvan putoamista voidaan estää esimerkiksi kaiteiden avulla tai sitten henkilökohtaisilla putoamissuojaimilla – käytännössä asianmukaisilla turvavaljailla – joiden köysi kiinnitetään kattosil- taan asennettuun köysikiinnikkeeseen, yksittäiseen kattopollariin tai kulkutien yhteyteen asennettuun vaijeri- tai kiskojärjestelmään. Eri valmistajat tarjoavat hiukan toisistaan poikkeavia ratkaisuja. Oleellista kuitenkin on, että reititys katolla on looginen ja helppokäyttöinen, sillä väärään paikkaan suunniteltu tai muuten vaikeasti käytettävä turvaköyden kiinnityspiste saattaa jäädä kokonaan käyttämättä.

Usein turvatuotteet uusitaan kattoremontin yhteydessä. Toisinaan on kuitenkin niin, että katto on edelleen hyvässä kunnossa, mutta turvalaitteet eivät ole nykyvaatimusten tasalla. Jos vaikkapa nuohooja tai muu kattotyön ammattilainen sanoo, ettei mene katolle ennen kuin turvallisuus on laitettu kuntoon, niin silloin asia on yksiselitteisesti laitettava kuntoon.

Mitä kattoturvatuotteilta vaaditaan?

Pysyvänä osana rakennuskohdetta käytettävän rakennustuotteen pitää olla turvallinen ja ominaisuuksiltaan sellainen, että rakennuskohde täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset, kun rakennus on suunniteltu, rakennettu ja pidetty kunnossa asiallisesti. Rakennustuotteiden kelpoisuus voidaan osoittaa esimerkiksi tuotteeseen kiinnitettävällä

CE-merkillä tai kansallisella tuotehyväksynnällä. (lähde: tukes.fi).

Ostajan kannattaakin varmistua siitä, että katolle asennetaan tällainen hyväksytty tuote.

Kulkuteinä käytettävät kattoturvatuotteet jaetaan kahteen luokkaan niiden suoritustason mukaan. Niiden pitää olla oikein mitoitettuja ja käyttöön hyväksyttyjä. Alkutestauskokoonpanon pitää vastata sitä kokoonpanoa, joka kiinnitysjärjestelmineen ja alusrakenteineen toteutetaan varsinaisessa rakennuskohteessa. Tämä perusvaatimus helpottaa sekä suunnittelua että toteutusta.

Luokka 1 suoritustaso tarkoittaa sitä, että ratkaisua voidaan käyttää kulkutienä. Niiden pitää olla mitoitukseltaan sellaisia, että kulkeminen on helppoa ja turvallista ja ne ovat materiaaleiltaan riittävän tukevia aiottuun käyttötarkoitukseensa. Kaikkien CE-merkinnän alaisten kulkuteiden tulee täyttää vähintään luokan 1 vaatimukset.

Luokkaan 2 kuuluvat tuotteet, joita voidaan tämän lisäksi käyttää turvaköyden kiinnityspisteenä.

Luokan 2 mukaisten tuotteiden testaus on selvästi rajumpaa kuin vain luokkaan 1 kuuluvien tuotteiden. Testejä voisi jossain mielessä verrata autojen törmäystesteihin. Testissä tuote saa vaurioitua tai muuttaa muotoaan, mutta ei irrota katolta tai hajota niin, että turvaköysi irtoaa siitä.

Turvatuotteet on syytä tarkastaa säännöllisesti

Maankäyttö ja- rakennuslaki sanoo myös, että ”rakennus on jatkuvasti pidettävä sellaisessa kunnossa, että se täyttää turvallisuusvaatimukset”. Siksi säännölliset tarkastukset ovat käytännössä ainoa tapa, jolla voi varmistua siitä, että paikat ovat kunnossa ja että tuotteiden suorituskyky edelleen vastaa sitä, mitä sen oikein toteutettuna on ilmoitettu olevan.

Nostolaitteiden ja esimerkiksi henkilökohtaisten turvavaljaiden osalta on totuttu siihen, että ne tulisi tarkastaa määrävälein. Rakennustuotteiden kohdalla vastaavaa määräaikaistarkastusta ei välttämättä tule ajatelleeksi. On kuitenkin suositeltavaa tarkastaa kaikkien turvallisuuteen liittyvien laitteiden kunto pätevän henkilön toimesta vuosittain – olkoonkin, että kyseisten osien tekninen käyttöikä oikein käytettynä ja säännöllisesti huollettuna on kymmeniä vuosia.

Lumikuormat ovat ehkä tyypillisin turvalaitteiden särkijä. Esimerkiksi kattosillan päälle voi kertyä painavaa lunta niin, että se painollaan vahingoittaa siltaa, tai lapetikas voi irrota katolta, mikäli sitä ei ole suojattu asianmukaisin lumiestein. Jos vastaavasti räystäältä puuttuu lumieste, voivat lumikuormat pahimmassa tapauksessa vääntää koko seinätikkaan irti seinästä. Siksi onkin tärkeätä huolehtia siitä, että laitteiden mitoitus, toteutus ja asennus on tehty oikein.

Kattoturvatuotteiden asentajalle tai tarkastajalle ei ole samaan tapaan määrättyjä pätevyysvaatimuksia kuin vaikkapa sähköasentajalle. Perusvaatimus toki on, että henkilö on pätevä tekemään rakennustöitä. Ihan ketä tahansa ei siis kannata talon katolle päästää.

Toimialalla eri valmistajat myös järjestävät pätevöittämiskoulutuksia niin asennustyöstä kuin tarkastuksistakin. Usein isommat rakennusliikkeet vaativat, että tällainen koulutus on käytynä ennen kuin henkilö kelpuutetaan yhteistyöhön, eli käytännössä pätevyysvaatimukset tulevat tätä kautta. Tärkeintä on, että tuotteet asennetaan valmistajien asennusohjeiden ja tilaajan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

Lumiestekin on turvalaite

Vuonna 2018 voimaan tullut asetus vaatii myös, että ”sisäänkäynnit ja kulkuväylät, talvisin käytettävät leikki- ja oleskelualueet sekä rakennusta ympäröivät katualueet ja muut yleiset alueet on oltava suojattu rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein. Lumiesteitä valittaessa katemateriaali ja katon kallistus tulee ottaa huomioon.”

Lumiesteiden perimmäinen tarkoitus on siis estää vaaratilanteet, joita lumen ja jään putoaminen katolta saattaisi aiheuttaa. On hyvin tärkeää, että lumiesteet ovat koko räystään mittaisia ja riittävän järeät kestääkseen painavammatkin lumikuormat. Lumiesteiden kohdalla tuotteiden valmistajat voivat ilmoittaa tuotteiden suorituskyvystä vapaaehtoisella varmennustodistuksella.

Tarvittaessa lumiesteitä asennetaan katolle useaan riviin. Myös katolla olevat laitteet pitäisi tarpeen mukaan suojata erillisillä lumiesteillä, koska katolle asennettavia turvatuotteita ja kulkuteitä ei ole suunniteltu lumiesteiksi eivätkä ne näin ollen kestä suuria lumikuormia. •

OTA eliittikatot.fi