Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 4 / 2014

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT • YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

KUVA: KERTTU PYLVÄNÄINEN

Omistajanvaihdos. Debatti. Järjestö. Nuoret. Tulevaisuus. Kohtaamiset.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 4/2014

Keski-Suomi liekeissä Henkilö: Onnistunut omistajanvaihdos monen tekijän summa

2

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

DEXTRA

huolehtii työntekijöistäsi

Kotimainen Dextra Työterveys on yrityksen tärkeä yhteistyökumppani. Toimimme lähellä asiakasta, yrityksen yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja budjettia noudattaen. Panostamme varhaiseen puuttumiseen aktiivisin toimintamallein sekä nopeaan hoitoketjuun.

Hyödynnämme markkinoiden monipuolisinta online-terveysjohtamisen raportointijärjestelmää, joka auttaa kartoittamaan työkykyyn liittyviä riskejä ja tukee asiakkaan johtamisjärjestelmää.

Meiltä saa myös paikkakuntakohtaiset, alueelliset ja valtakunnalliset sopimusratkaisut työterveysraportointitietoineen.

Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto. Pihlajalinna-konserni tuottaa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kunnille ja korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja sairaaloissa ympäri Suomen. Pihlajalinnan liikevaihtoarvio vuodelle 2014 on noin 130 miljoonaa euroa. Yhtiössä työskentelee yli 1 500 terveydenhuollon ammattilaista.

Lääkärikeskus Dextran uusi toimipiste avataan Jyväskylän Cygnaeuksenkadulla keväällä 2015.

OTA YHTEYTTÄ!

Aluemyyntijohtaja Vesa Numminen Puh. 0400 906 448, vesa.numminen@dextra.fi

Työterveyssihteeri Teija Nylund teija.nylund@pihlajalinna.fi Dextra on osa Pihlajalinna-konsernia

3

JÄSENLEHTI 4/2014

Päätoimittaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho puh. 010 425 9202 sähköposti: tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.fi

Aiheita:

Valoa matkalle, ei vain putken päähän

T

ällaisena pimeyden aikana kaipaa valoa jo matkalle, eikä vain putken päähän. En usko että odottamalla parempia poliittisia ratkaisuja valmista tulee. Nimittäin siihen, että suomalaiset yrittäjät ja osaajat voisivat uudelleen aloittaa maailmanvalloituksen kuin uudelta puhtaalta pöydältä. Tulevan vuoden markkinointiteemamme nimissä myös perinteisempi ilmaisu kuvaa tilannetta: ei jäädä tuleen makaamaan, vaikka toimintaympäristö toimiikin sammutetuin lyhdyin. Mielelläni yhdyn myös siihen ajatukseen, että emme jäätyisi valittamaan, vaan ottaisimme homman haltuun – positiivisella mielellä rohkeasti uusin askelin, kuka sytkärillä ja kuka heittovalolla tunnelia valaisten. Useammalla yrittäjäsytkärillä saadaan aikaan jo valojono.

OMISTAJANVAIHDOS 4 TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO toimitusjohtaja/ päätoimittaja

Soihdunkantajiksi tarvitsemme uudistumisen dynamiikkaa ymmärtäviä vaikuttajia. Heitä, jotka rohkeasti ajavat alas turhaa sääntelyä ja byrokratiaa, työllistämisen kustannusten ja jäykän sopimuskulttuurin keventämistä ja sallivat uusien menetelmien ja prosessien käyttöä palveluiden järjestämisessä. Eikä vähäisimpänä: heitä joilla on uskallusta leikata kuluista – ei lapsilta, perheiltä, vanhuksilta ja sairailta – vaan raskaista hallinnoista ja tehottomista toimintamalleista. Ja heitä, jotka eivät tee vastakkainasettelua yksinyrittäjän ja suuremman yrittäjän tai työntekijän välille – todelliseen yrittäjyysyhteiskuntaan kuuluu mahdollisimman salliva, monimuotoinen yrittäjyyskulttuuri ja työn yrittäjyysasenne.

Myös medialta voi vaatia uudenlaista lähestymistapaa ja ymmärrystä yrittäjyysyhteiskunnan dynamiikasta.

Yrittäjien toimintaympäristö ei ole koskaan valmis, vaan alati muuttuva. Siksi yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää koskeviin poliittisiin ratkaisuihin on lupa vaatia tarvittavia muutoksia. Järjestömme julkaisee ratkaisukeskeisiä vaikuttamisohjelmia, käynnistyvän eduskuntavaalikampanjoinnin alle, sekä paikalliseen, alueelliseen että valtakunnalliseen politiikkaan. Nostamme 115 000 yrityksen ja useiden satojen työpaikkojen mandaatilla esiin ratkaisuja, joilla on mahdollista lähteä uudelle kasvu- ja nousu-uralle. Miksi Suomi ei haluaisi olla ykkösketjussa elinvoimien ja kestävän kehityksen edistämisessä, kun meillä on siihen kaikki edellytykset?

Kysyä pitää, löytyykö tahto ja innostus?

Elinkeinoelämän järjestöt antoivat syksyllä yhteiset teesit maan kriisin oikaisemiseksi; investointien ja työpaikkojen luomiseksi tarvitaan kasvuun ja työn tekemiseen kannustavia vero- ja tukiratkaisuja, kevennystä sääntelyyn, toimenpiteitä omistajanvaihdosten turvaamiseen, parannuksia koulutuksen joustavuuteen ja tehoa julkiseen palvelutuotantoon.

Yhteiskunnan ja taloustilanteen kannalta kohta on takana jakso, jonka tarkasteluun ei yksi kolumni riitä.

Paljon on riittänyt pimeissä tunnelinpätkissä haparoiden kulkemista. ”Keski-Suomi liekeissä” teemamme kutsuu yrittäjiämme innostumaan ja puhaltamaan yhteen hiileen. Samalla kutsumme koko Keski-Suomen uudistumaan kunnon roihun kautta. Aluejärjestötoiminnassa on ollut vilkas ja vaikuttava syksy Suomen Yrittäjien puheenjohtajavaalikampanjoineen, strategioiden luomisineen ja verkostokohtaamisineen – vaikkapa upea Kasvu Open -prosessi, Parempi Johtaa Hyvin ja nuorten ja johtajien kohtaamiset. Paikallisyhdistyksiin on tullut uusia puheenjohtajia ja hallitusten jäseniä. Vuoden suurtapahtumamme Keski-Suomen Yrittäjäjuhla on tammikuun lopulla. Puhujavieraamme ja koko ohjelma on taas mielenkiintoinen kokonaisuus – lue lisää sisäsivuilta ja ilmoittaudu mukaan kipinöivään juhlaan. Lupaamme valoa matkalle! Toivotan rauhallista joulunaikaa ja innostuttavaa uuden vuoden alkua.

|

ONNISTUNUT OMISTAJANVAIHDOS MONEN TEKIJÄN SUMMA

DEBATTI 6

|

KARSTULA, KEURUU, KUHMOINEN, TOIVAKKA

JÄRJESTÖ 8

|

KESKI-SUOMI YHDESSÄ LIEKKEIHIN

NUORET 10 |

NUORET YRITTÄJÄT VALLOITTIVAT STAGEN VUOSITTAISESSA KOHTAAMISESSAAN

KESKI-SUOMI 11

|

SYTYTÄTKÖ VAI SAMMUTATKO?

TULEVAISUUS 12

|

KATSO PEILIIN JA UUDISTU

YRITTÄJÄPÄIVÄT 14 |

TAMPEREEN YRITTÄJÄPÄIVÄT PIDETTIIN VIRTAAVAN KAUPUNGIN SYKKEESSÄ

KOHTAAMISET 16 |

JES TARJOAA INSPIRAATIOTA YRITTÄJYYTEEN

HANKINTA 17

|

VAHTIPALVELU MUISTUTTAA TARJOUSPYYNNÖISTÄ

PAREMPI JOHTAA HYVIN 18 | 19 |

TEEMME YHTEISTÄ TYÖTÄ KAIKKIEN YRITTÄJIEN JA YRITTÄJYYDEN ETEEN KONKARI PERUSTI ERILAISEN PITOPALVELUYRITYKSEN

UUSI JÄSEN 19 |

”KUIN OMA LAPSI ASUISI MEILLÄ”

AJANKOHTAISTA 20 | 21

|

TALVIKAUSI KAIPAA VIELÄ LUNTA JA PAKKASTA UUTISIA PAVILJONGISTA

Petrikki Tukiainen

Yrittäjyys on ratkaisu Ihmisiä on kahdenlaisia: ongelmien

Kolumni PETRIKKI TUKIAINEN Keski-Suomen Yrittäjät ry puheenjohtaja

”

Menestyvä yrittäjä on ongelman näkijä ja ratkaisun etsijä.

näkijöitä ja ratkaisujen etsijöitä. Yrittäjä on usein ongelman ratkaisija. Hän on löytänyt tavan tehdä joku asia, tuote tai palvelu paremmin, tehokkaammin tai elämyksellisemmin. Juuri nyt paremmuutta on digitaalisuus, helppokäyttöisyys, globaalisti kaikin tavoin kestävä ja aidosti tekijälleen sekä käyttäjälle merkityksellinen.

Menestyvä yrittäjä on myös ongelman näkijä, sillä joka omistaa ongelman, omistaa myös liiketoiminnan. Ongelman näkeminen ensimmäisten joukossa on kilpailukyvyn lähtökohta. Ratkaisun tuottaminen

totutulla tavalla voi sen sijaan tehdä pitkällä aikavälillä yrittämisestä kannattamatonta.

Päättävätkö julkiset hankkijat jopa korvata omaa toimintaa yritysten ratkaisuilla?

Suomi on ajautunut juuri tähän tilantee-

Innostavia esimerkkejä uusista ratkai-

seen. Yhteiskunnan palvelujen tuottaminen jopa sata vuotta vanhoilla ajattelutavoilla on johtanut yli varojen elämiseen. Maailman menestyneimpien maiden joukkoon kuulumisen lisäksi on syntynyt vakava kilpailukyvyn, ylisuuren julkisen sektorin ja niistä seuraavan työttömyyden ongelma.

suista nähtiin Slush-tapahtumassa teknologian hyödyntämisestä useilla toimialoilla.

Täysin ”luomu” esimerkki innosti nuoria yrittäjiä Stage-tapahtumassa: Parkour Akatemia – maailman suurin parkour-kouluttaja Keski-Suomesta. Biotuotetehtaan keruuketjun ja sivuvirtojen äärellä on kymmenittäin uusien ratkaisujen etsijöitä. Keskisuomalaiset yrittäjät uudistavat yhteiskuntaa joka päivä. Mikä on sinun ratkaisusi uudelle vuodelle?

Yrittäjät löytävät uusia ratkaisuja.

Tarjoaako yhteiskunta myönteisen kasvualustan ilman yrittämisen rajoittamista?

4

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

OMISTAJANVAIHDOS

Mirva Pohjosaho ja Reetta Lahtinen pyörittävät Matin ja Maijan arkea rinnakkain, mutta roolit ovat kuitenkin selvillä.

5

JÄSENLEHTI 4/2014

!

Hei, jatkaja tai luopuja Tiesitkö, että Suomen ja maakunnan paras kauppapaikka on Yrityspörssi?

Onnistunut omistajanvaihdos monen tekijän summa Karstulalaisen Tekstiili Matti ja Maija -vaateliikkeen yrityskauppa sujui kuin oppikirjassa, mutta se ei ollut sattumaa.

KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuvat

O

li tavallinen lokakuinen ilta vuonna 2013. Mirva Pohjosaho oli päässyt kotiin Alkon asiakaspalvelutyöstään.

Hän veti päälleen mukavat kotivaatteet ja ryhtyi laittamaan lapsilleen ruokaa.

Kesken kokkailun puhelin soi ja linjan päässä oli Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n yrityskehittäjä Marika Paavola. Hän kysyi kolme pientä sanaa, jotka muuttivat Mirvan elämässä suunnan: ”Haluaisiko lähteä yrittäjäksi?”.

– Olin jo pitkään miettinyt, että haluaisin tehdä jotain isompaa. Lapset eivät olleet enää ihan pieniä, joten urahaaveille oli syntynyt tilaa. Yrittäjänä toimiva mies on aina kannustanut minua toteuttamaan unelmiani, Mirva kertoo.

Paavola kertoi puhelimessa, että Karstulan keskustassa sijaitseva, jo 28 vuotta toiminut Tekstiili Matti ja Maija -vaateliike etsii uutta yrittäjää.

– Kokkailun lomassa katsoin itseäni peilistä kotilegginsseissäni ja ajattelin, voisiko minusta todella olla vaatealan yrittäjäksi, Pohjosaho nauraa. Ajatus kiehtoi kuitenkin saman tien.

Matti ja Maija -vaateliikettä voi kutsua jopa karstulalaiseksi nähtävyydeksi.

Sen verran erikoista on, että villi, ketjuihin kuulumaton vaatekauppa on seissyt samalla paikallaan pienen paikkakunnan keskustassa jo lähes kolme vuosikymmentä.

Toiminnan naisena Mirva ryhtyi heti selvittämään, mitä yrittäjyys vaatisi ja voisiko yrityskauppa syntyä. Apuna ja tukena prosessin jokaisessa vaiheessa oli Karstulan seudun kehitysyhtiö ja se toi

turvaa uusille urahaaveille.

Asiat loksahtivat paikoilleen nopeammin kuin kukaan olisi voinut uskoa.

– Puhelu tuli lokakuussa ja tammikuussa neuvottelut olivat hyvässä käynnissä.

Yrityskaupan myötä minusta tuli Matti ja Maija -yrittäjä elokuussa 2014.

Luopuvalle yrittäjälle Reetta Lahtiselle tehtiin kahden vuoden työsopimus yritykseen. Näin tietotaitoa voidaan siirtää pikkuhiljaa.

– Matti ja Maija on vuosien varrella henkilöitynyt Reetan persoonaan. Nyt saan tutustua asiakkaisiin hänen rinnallaan, vaatekaupassa kun on kysymys myös luottamusbisneksestä. Meidän ehdoton vahvuutemme on asiakaspalvelussa. Tunnemme kanta-asiakkaamme

hyvin ja he osaavatkin kävellä suoraan sovituskoppiin, kuvailee Mirva korkeiden vaaterekkien keskellä.

Yrityskauppa sujui kuin oppikirjassa, eikä matkalle osunut isoja haasteita. Yksi omistajanvaihdoksien tyypillisistä kompastuskivistä on hinnoittelu.

– Hinnan kanssa lähdimme realistiselta pohjalta, ei kannata lähteä hinnoitte-

lemaan pilviin. Laskimme yritykselle arvon, joka pohjautuu asiakaskuntaan, tuottavuuteen, brändiin ja varastoon. Itselleni oli merkityksellistä, että elämäntyölle löytyy jatkaja, kertoo Lahtinen.

Mirva Pohjosaho ja Reetta Lahtinen pyörittävät Matin ja Maijan arkea rinnakkain, mutta roolit ovat kuitenkin selvillä. Vetovastuu ja johtajuus ovat nyt uudella yrittäjällä.

– Siirtymävaihe on tuntunut hyvältä, huomattavasti haikeampaa olisi ollut, jos olisi pitänyt lähteä saman tien, sanoo Reetta Lahtinen.

Pohjosaho ei ole halunnut lähteä muuttamaan kaupan konseptia, sillä Matin ja Maijan perusidea kantaa.

– On mukava ajatella, että mummoni on ollut aikanaan liikkeen kanta-asiakas ja minunkin rippivaatteet on hankittu täältä. Muuttuvassa maailmassa asioilla on hyvä olla myös historiaa.

Toki mallistoja uusitaan ja tuotemerkit vaihtuvat.

Yrityksen kasvattaminen kiinnostaa, mutta hallitusti ja brändiä kunnioittaen.

Vaatekauppiaan arki ei

Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n yrityskehittäjä Marika Paavola

ole tasaista, vaan myyntiluvut vaihtelevat. Lahtinen on pitänyt pienessä vihkossa myyntipäiväkirjaa jo vuosien ajan.

– Isäntä sanoo, että työpäivän jälkeen yrittäjän naamasta näkee, onko ollut hyvä vai huono myyntipäivä. Pidän pienestä kiireestä ja vauhdikkaan päivän jälkeen olen illallakin täynnä virtaa. Hiljaisena päivänä

”

starttirahan hakemisessa, rahoituspaketin kasaamisessa ja muissa perustamistoimissa. Mutta miten koko omistajanvaihdosprosessi lähti liikkeelle?

– Reetta Lahtinen otti yhteyttä ja kertoi, että haluaisi löytää yritykselleen jatkajan. Pienellä paikkakunnalla voimme hyödyntää sitä, että verkostot ovat pienet ja hallittavissa. Niinpä aloimme kirjoittaa ranskalaisilla viivoilla ylös hyviä ”karstusia” myyjiä, jotka voisi olla potentiaalisia jatkajia. Tällä kertaa kävi niin onnekkaasti, että ensimmäinen nimi oli Mirvan ja hänen kanssaan pääsimme liikkeelle, kertoo Marika Paavola Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:stä.

Prosessin alussa osapuolet tekivät tarvittavat salassapitosopimukset. Paavola kuvailee kehittämisyhtiön

Katsoin itseäni peilistä kotilegginsseissäni ja mietin, olisiko minusta vaatealan yrittäjäksi.

katson vihkosta, millaista myyntiä kyseisenä päivänä on tehty edellisinä vuosina.

Isomman perspektiivin hahmottaminen rauhoittaa mieltä, toteaa Mirva.

Sekä ostaja että myyjä kuvailevat kehittämisyhtiön roolia omistajanvaihdoksessa merkittäväksi. Kehittämisyhtiö auttoi alustavissa hinnanmäärittelyissä, kannattavuuslaskelmissa, neuvotteluissa, uuden yrittäjän

roolia omistajanvaihdoksissa pehmentäväksi tekijäksi, jonka tehtävänä on etsiä vaihtoehtoja yrityskaupan toteuttamiseksi ja huolehtia matkan varrella siitä, että prosessi etenee. Kun neuvottelut olivat maalissa, hoidettiin kauppakirjat ja muut viralliset paperit kuntoon.

Onnistuneen omistajanvaihdoksen myötä Matti ja Maija -vaateliikkeen tarina saa jatkua hyvissä käsissä.

Yrityskehittäjän vinkit yrityksen myyntiä suunnitteleville: • Lähde ajoissa liikkeelle. Varaa aikaa myyntiprosessiin 1–2 vuotta.

• Ota yhteyttä kehittämisyhtiöön tai muuhun omistajanvaihdosasiantuntijaan. Saat tukea ajatuksillesi ja käytännön neuvoja.

• Kartoita, voisiko kilpailijoista löytyä potentiaalisia ostajia. Varsinkin pienillä paikkakunnilla ostajat tulevat usein läheltä.

6

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

DEBATTI KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuva

TARJA RUUSKA, teksti KARI RUUSKA, kuva

Karstula, Keuruu

Karstulassa aktiivinen porukka

Yhteistyöllä ihmeitä aikaan

Karstulan Yrittäjien puheenjohtaja Virpi Humppi:

Keurusseudun Yrittäjien puheenjohtaja Tapani Paasu:

Karstulassa on positiivinen ja hyvä tunnelma. Meneillään on paljon investointeja, jotka tuovat vireyttä koko kuntaan.

Iloitsemme muun muassa rakenteilla olevasta rivitalosta, Linnunlaulu-kerrostalosta sekä uudesta jäähallista ja K-kaupasta. Uudet tontit, joista osa on omarantaisia, pitää rakennuskannan vireänä.

Karstulan Yrittäjissä on aktiivinen porukka, joka osallistuu ja vaikuttaa monella rintamalla.

Olemme tiivistäneet yhteistyötä lukioon ja tarkoituksena on tarjota lukiolaisille harjoittelupaikkoja karstulalaisiin yrityksiin. Pidämme säännöllisesti aamukahvitilaisuuksia, jotka ovat loistava paikka verkostoitua ja tutustua paremmin paikallisiin yrityksiin.

Jään pois puheenjohtajan paikalta ja keskityn ensi vuonna omaan lounaskahvila- ja pitopalveluyritykseeni. Toivotan Karstulan Yrittäjien uudelle puheenjohtajalle, Tanja Lillstrangille onnea ja menestystä tehtävään.

Nämä kaikki tuovat paljon hyvää myös paikallisille yrittäjille.

Tärkeintä on tunne siitä, että kunnassa mennään vahvasti eteenpäin.

Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö sujuu hyvin ja yritysvaikuttavuusryhmä kokoontuu säännöllisesti.

On hienoa, että yrittäjillä on suora vaikuttamismahdollisuus kunnan päättäviin elimiin.

Toivon lisää jäsenten aktivoimista ja mielenkiintoisia tapahtumia, joista aamukahvit ovat mainio esimerkki. Olemme menossa hyvään suuntaan ja Karstulassa on eteenpäin menevää henkeä yhteisten asioiden hoitamiseen.

Keuruun kaupungilla on menossa suuri rakentamisinvestointi.

Rakenteilla on vammaisten palvelutalo sekä varhaiskasvatuksen tilat. Ainut huono puoli rakentamisissa on, että paikalliset yritykset eivät joko päässeet tarjoamaan tai eivät saaneet urakoita.

Minulla olevan tiedon mukaan seudun yrityksillä on pääsääntöisesti hyvin töitä, minkä toivon näkyvän ostovoimana paikallisissa kaupoissa ainakin jouluostosten määrässä.

Keurusseudulla osallistumisaktiivisuus on lisääntymässä, mikäli arvioidaan lokakuun puolessa välissä olevien yrittäjäjuhliemme osallistujamäärää.

Olihan se puheenjohtaja-aikanani ennätysmäärä. 25.11. olleessa vuosikokouksessa saimme hallitukseen myös uusia kasvoja. Keurusseudun yrittäjillä toiminta on vilkasta, onhan meillä ensi kesänä pyöritettävänä jo 32. Keuruun Markkinat.

Kaupunki tekee tänä vuonna tiettävästi positiivisen tuloksen. Pioneerirykmentin pois lähteminen ensi vuoden alussa ja Hotelli Keurusselän sulkeutuminen syyskuun alussa vaikuttavat tulevaisuudessa Keuruun työttömyyteen, vaikka Keurusseutu on työttömyystilastoissa maakunnan alhaisin.

Totta kai yrittäjiä kiinnostaa, miten Suomen Yrittäjät on vaikuttamassa yrittäjille tärkeiden asioiden eteenpäin menoon: työehtosopimukset, erilaiset sääntelyt, sairauslomat ym.

Yhteistyöllä saamme ihmeitä aikaan. Nautitaan paikallisista palveluista, sillä mikro- ja pk-yrittäjät ovat lojaaleja omalle paikkakunnalle. Ne sekä työllistävät että tuovat verotuloja kunnalle.

Toivon, että saamme Keuruulle vahvistettua pienhankintaohjeet, sekä jäsenmääräämme nostettua 250:een.

Tässä haastankin nykyiset jäsenet tuomaan yhden uuden jäsenen! Yrittäjiä kannustan pitämään itsestä huolta!

7

JÄSENLEHTI 4/2014

ITTABED TARJA RUUSKA, teksti

TARJA RUUSKA, teksti ja kuva

Kuhmoinen, Toivakka

Eteenpäin positiivisin mielin

Yrittäjän työn ymmärtäminen

Kuhmoisten Yrittäjien puheenjohtaja Eija Heinonen:

Toivakan Yrittäjien puheenjohtaja Martti Herman Pisto:

Eteenpäin mennään voimalla. Sama lauluhan se on joka paikassa, kuntatalouteen haetaan voimakkaasti säästöjä ja ajat ovat tiukat. Nähdäkseni Kuhmoisissa mennään eteenpäin samalla vimmalla kuin ennenkin, meillä ei jäädä tuleen makaamaan.

Yrittäjien osallistumisaktiivisuudesta toimintaan mietin, että väkilukuumme verrattuna yhdistyssitoutuneisuus on erittäin hyvä. Tietysti, kuten kaikessa yhdistystoiminnassa, varsinainen toiminta ja talkootyö kulminoituu samaan pieneen porukkaan. Tähän haetaan muutosta lähestymällä ’äänettömiä’ jäseniä, esimerkiksi kutsumalla vieraileviksi tähdiksi elinkeinotyöryhmään, houkuttelemalla kunnan järjestämään yrittäjien aamupuurotilaisuuteen ym.

Eteenpäin katsotaan positiivisin mielin.

Tuskin koskaan tulee aikaa, jolloin kaikki asiat olisivat hyvin, mutta käsi sydämellä: kaikissa yrittäjissä asuu sisupussi, joka ei tasaisessa köllöttelyssä viihtyisikään, vaan kaipaa haasteita ja vauhtia.

Toritien kunnostus on loppusuoralla ja herättää tietä ajellessa Ó la laa-sisäisiä kuntalaisen ylpeydentunteita. Samaisen ”pääkatumme” varteen rakennetaan juuri uutta kerrostaloa. Kumpikaan projekti ei ole tuskitta lähtenyt käyntiin, mutta lienevät konkreettisia esimerkkejä sidosryhmien yhteisestä tahtotilasta.

Yhdistyksen hallitus aikoo tulevana vuonna nostaa pari ydinkohtaa kunnan ja elinkeinoelämän yhteiselon seurantaan: hienojen hankkeiden ja esitysten maaliin vienti – liian monet jäävät ilmaan kellumaan – sekä yritysvaikutusten tarkka huomiointi päätöksissä.

Tukea ja ymmärrystä on saatava vastapainoksi, ja yhdistystemme on lunastettava paikkansa.

Omalta innokkaalta osaltani teen parhaani.

Kunnan talousnäkymät eivät ole ollenkaan huonot. Ylijäämään on päästy. Yrittäjiltä sen sijaan tulee monenlaista kommenttia. On positiivisia, hymyn sävyttämiä, mutta myös aika masentuneita.

Negatiivisuus johtuu yleisestä taloudellisesta tilanteesta.

Toivakkalaiset yrittäjät ovat ehkä hieman ujoja tuomaan omaa osaamistaan esille.

Mukaan lähdetään vasta kun pyydetään useamman kerran. Yrittäjäyhdistyksen hallitus on pyrkinyt poistamaan raja-aitoja myös maatalousyrittäjiin, mutta se vaatii vielä aikaa ja yhteistä tekemistä. Toivakan kesämarkkinat ovat olleet yhteinen ponnistus yrittäjille, kunnalle ja järjestöille. Myös puolustusvoimien varasto-osaston alasajosuunnitelmat ovat koonneet yrittäjiä ja kunnan edustajia pohtimaan alueen tulevaisuutta.

Palkitsimme vuoden yrittäjänä Kiviriihi Oy:n Alpo Leppäsen.

Palkitsimme hänet ennen kaikkea sitkeydestä. Juuri sitkeyttä ja periksi antamattomuutta yrittäjä tarvitsee arjessa. Toki myös juhlan hetkiä – niitäkin kannattaa järjestää ja niihin kannattaa osallistua.

Toivakassa etsitään uusia mahdollisuuksia.

Kunnan sijainti on innoittanut ideoimaan. Nelostien ja Savon-Toivakan kautta kulkeva liikenne halutaan pysäyttää paremmin Toivakassa. Uutta yritysaluetta kaavoitetaan lähelle nelostietä. Kunnassa on yritysmyönteinen henki, mikä on näkynyt monina tapaamisina ja yhteishankkeina yrittäjien kanssa.

Paikallisesta yrittäjäyhdistyksestä on sitä enemmän hyötyä, mitä aktiivisempia yrittäjät ovat. Haluaisin karkottaa kaikenlaiset esteet ja hidasteet hyvän yhteishengen tieltä. Koska olen aiemmin toiminut säntillisenä virkamiehenä 30 vuotta, olen yrittänyt nauttia yrittäjän vapaudesta. Toivon, että jokainen yrittäjä ymmärtää työnsä merkityksen kovienkin paineiden keskellä. Jospa osaisimme nauttia pienistäkin asioista.

Itse olen tuntenut ilon läikähdyksiä pienistä uusista ideoista ja onnistumisista Toivakan yrittäjissä.

Siirryn vuoden puheenjohtajapestin jälkeen hallituksen jäseneksi. Jouni Laurila on uusi Toivakan Yrittäjien puheenjohtaja.

Vuorovedon avulla yritämme uusiutua myös luottamustehtävissä.

8

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

JÄRJESTÖ Keski-Suomi yhdessä liekkeihin Järjestötoiminta on vireää. allisyhdistysten edustajia Aluejärjestön syyskokous keräsi paik 80 osallistujaa. Yrittäjät s Paviljongin luentosalin täyteen, lähe ly ei kuulu ohjelmaan; iste synk eivät jää tuleen makaamaan ja vakavuudella ensi vuoden kokouksessa pohdittiin huumorilla ja eissä”. Toimintasuunnitelmaan markkinointiteemaa ”Keski-Suomi liek Järjestön tehtävä on yhdessä kirjattiin mission mukaisia teemoja. mistä ja sitä kautta koko esty toimien vahvistaa yrittäjien men ä. maakunnan sekä Suomen kilpailukyky rten yrittäjyyshalukkuutta, Keski-Suomessa halutaan edistää nuo invoinnin vahvistamista yrittäjien osaamisen kehittämistä, hyv mpi Johtaa Hyvin ja tavoitteellista verkostoitumista. Pare nallisen yhteistyön, kun maa an -kampanjalla jatketaan yhä paremm än uudistumisen läm työe sekä rin johtamis- ja yrittäjyysilmapii an vahvistamista. Väistyvä edistämistä – kilpailukyvyn ja elinvoim lainasi edesmenneen varapuheenjohtaja Perttu Hietanen a kiitospuheessaan: uksi ajat puutarhaneuvos Juhani Tahvosen n pieni tai suuri yritys sitte a olip sia, kaikki yrittäjät ovat samanarvoi aina yrittäjäriski. Kokous pystyi taustalla, yrittäjä on yrittäjä, jolla on hyvin vahvistamaan ajatuksen.

0 toimintasuunnitelma 2015 Keski-Suomen Yrittäjien strategia 202 ydessä. jaellaan jäsenille Yrittäjäjuhlan yhte

ittäjiä takarivin Äänekosken Yr vähäisimpinä. ei ha istujina, vaan k. Kokon Puutar Maria Kokko oi sson, Äänekosken an Oy, Marja Stef ngas, at Oy, Jussi Ka im no sa ki lä kaupun ro Ky i as Ky, Antt Sähkötyö Kang röläinen Oy. Ky nen, Sähkötyö emme menossa ol na ai – Toiveikk Hankinta-asian n. tulevaan vuotee itamaan julkisen u ho tuntija on saat n yhteisiä asioita ie äj itt yr ja en ol pu että yös kiitollisia, m an la ja siitä ol yritysan m m ei rk ko i Äänekoski pääs . tuen luokkaan ötalueen suuri ty on Harmillista on n ee et n de yy lis tömyys, ja työl ponnistettava, ä kaikkien yhdess teavat. to t se ai el sk ko ääne

Kolmannen rivin kopla: Viitasaaren yrittäjiä on saapunut kokouksee n yhteisellä bussilla.

– Turhaan sitä jokainen erikseen ajelee pimeässä, näin on rattoi sampaa.

Myös viitasaarelaiset usk ovat tekemisen tuottavan tulosta, vaikka tunnustavat, että ajat eivät ole helpot.

– Odottavin mielin tässä ollaan, ja kaikkemme yritetään, jotta suunta kääntyy nousuun.

Synkistely ei auta. Hiljais elta sinkin rakentamispuolella näyttää var, mikä näkyy taas vähittäisliikkeiden myynn issä. Toivotaan, että rakentaminen alueella pir istyy, viitasaarelaiset miettivät.

Asta Rossi, Kello ja kulta Wiisari (vas.), Kirsi Mehto, Rautakauppa Me hto Oy, Reijo Siekkinen Taresi Oy, Jari Dra ke Autotalo Drake Oy, Martti Närhi, Yritys - ja isännöintipalvelu M. Närhi Oy sekä Kari Wa llenius, Viitasaaren apteekki.

Keski-Suomen Yrittäjien visio 2020: Keski-Suomi on vuonna 2020 yrittäjyysyhteiskunta.

Maakunnan hyvinvointi, menestys ja kasvu perustuvat uudistuvalle yrittäjyydelle. htaja uheenjo rila p i s u u Lau jien n Yrittä ja Jouni Toivaka urila Rakenta man Piston r a Jouni L tkaa Martti He ja ä . estiä Oy:st johtajap puheen

Jouni L in Keuruu tula Linlog Ky lt :s kierräty a on ympäristö tä syrittäjä - ja merkity sanan v k lähipalv sessä. Hän ker arsinaisessa t elutuot teita ja oo myyvänsä myös p ois. hakeva nsa ne

9

JÄSENLEHTI 4/2014

Keski-Suomen Yrittäjissä toimii 28 paikallisyhdistystä eri puolilta maakuntaa ja noin 4 000 jäsenyritystä.

HALLITUS 2015 Puheenjohtaja Jyväskylä

Tukiainen Petrikki

Varapuheenjohtajat TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

Toivakka

Mäkinen Kari

Keuruu

Paasu Tapani

Jyväskylä

Widgrén Suvi

UUDET JÄSENET

Jäsen

Varajäsen

Jyväskylän seutukunta

Tuuli K ir ja Petrik sikka Pirttiah o kiitokse ki Tukiainen na pitkä pestistä stä Perttu koristelevat Hietase n.

Jyväskylä

Karhunen Jarmo

Leminen Päivi

Jyväskylä

Keinänen Lennu

Puustinen Janne

Jyväskylä

Salminen Petri

Soilu Johanna

Korpilahti

Hietanen Perttu

Turunen Seppo

Laukaa

Kotila Taisto

Teiskonen Aki

Toivakka

Tiainen Matti

Kallioinen Ari

Muurame

Nokkala Jorma

Kaiho Sari

Hankamäki Tuula

Autiomäki Reetta

Lintula Jouni

Tienaho Veli

Jämsän seutukunta Jämsänkoski Keuruun seutukunta Keuruu

Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Karstula

Oinonen Hannu

Nieminen Jorma

Kyyjärvi

Uusisalo Jaakko

Oinonen Kai

Pihtipudas

Kahilainen Seppo

Linna Pirjo

Viitasaari

Drake Jari

Koskinen Karri

Äänekosken seutukunta

Arvoina:

Vapaus Vastuu en n i m u t s i d Uu

Äänekoski

Kyröläinen Antti

Kokko Maria

Äänekoski

Kangas Jussi

Niskanen Timo

Hovila Jani

Kautto Henna

Nuoret Yrittäjät

HALLITUKSESSA JATKAVAT Jyväskylän seutukunta

Emilia Koikkalainen Koskenpään Huopatehdas Oy:stä edustaa aktiivista nuorta yrittäjäpolvea.

Hankasalmi

Karjalainen Arto

Lamberg Jari

Jyvässeutu

Mustalampi Jouko

Graf Aleksi

Uurainen

Nieminen Marko

Turunen Tuomo

Parkkonen Markku

Kivisaari Kari

Hautamäki Sari

Koskinen Juho

Nuoranne Hannu

Koikkalainen Emilia

Joutsan seutukunta Joutsa Jämsän seutukunta Jämsä Keuruun seutukunta Keuruu

Saarijärvi-Viitasaari seutukunta Kannonkoski

Kauppinen Hannu

Villman Veli-Pekka

Saarijärvi

Hietaniemi Jukka

Valkola Katja

Laitinen Jani

Eklöv Riina

Nuoret Yrittäjät

TYÖVALIOKUNTA Puheenjohtaja Jyväskylä

Tukiainen Petrikki

Varapuheenjohtajat Toivakka

Mäkinen Kari

Keuruu

Paasu Tapani

Jyväskylä

Widgrén Suvi

MUUT JÄSENET

Aleksi Graf toimi syyskokouksen puhe enjohtajana. Tapani Paasu, Suvi Wid grén, Kari Mäkinen ja Petrikki Tukiainen, ei joulutonttuja, vaan puheenjohtaji a ja varapuheenjohtajia, joskin jouluisell a mielellä.

Äänekoski

Kyröläinen Antti

Jämsä

Koikkalainen Emilia

Karstula

Nieminen Jorma

Joutsa

Kivisaari Kari

Jyväskylä

Salminen Petri

Jyväskylä

Hovila Jani

10

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

NUORET

Nuoret Yrittäjät Stagella

Tapu Nieminen, Henna Kautto, Aki Soudunsaari, Henri Eskelinen ja Teo Tarri.

Nuoret yrittäjät valloittivat stagen vuosittaisessa kohtaamisessaan KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuvat

K

eski-Suomen nuoret yrittäjät kokoontuivat marraskuun lopulla verkostoitumaan ja etsimään lisää fiilistä työhön.

Tapahtuma-areenana toimi Jyväskylän uusi luovan liikunnan keskus Pasila, jossa puitteet eivät vastaa perinteistä seminaaripaikkaa.

– Jos halutaan uudenlaista ajattelua ja arjesta irtoamista, on parasta vaihtaa myös ympäristöä kokonaan, valottaa paikkavalintaa Parkour Akatemian perustaja, Perttu ”hämähäkki” Pihjala.

Tapahtuma kokosi yhteen lähes sata nuorta yrittäjää ja yrittäjyydestä kiinnostunutta opiskelijaa verkos-

toitumaan ja oppimaan.

Istumapaikkoina toimivat patjat, laatikot ja erilaiset kiipeilytelineet. Tässä seminaarissa liikkuminen oli täysin sallittua ja toivottavaa.

varapuheenjohtaja Suvi Widgrén heittäytyi tapansa mukaan tunnelmaan ja saapui lavalle 80-luvun jumppa-asussa. Hän kannusti ihmiset liikkeelle verkostoitumaan ja vaihtamaan käyntikortteja.

Nuoret yrittäjät pääsivät suorittamaan toimintapisteitä, joissa tarvitaan uskallusta, tarkkuutta ja innostusta, siis samoja asioita kun yrittäjän arkipäivässä muutenkin. Tapahtuman yhteistyökumppanit LähiTapiola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Elisa isännöivät ratoja ja antoivat tehtävät suorittaneille merkinnät rastipassiin.

Hämähäkki-Perttu saapui lavalle kertomaan

Iltapäivän talkshow tarjosi

yrittäjyystarinaansa sananmukaisesti katosta. Suomen ensimmäinen parkourammattilainen on tehnyt harrastuksestaan työn. Tällä hetkellä Pihlajan luotsaama Parkour Akatemia ja Sirkuskoulu tarjoaa työtä Jyväskylässä kahdeksalle kokoaikaiselle ja 75 osa-aikaiselle ihmiselle ja liikuttaa eri-ikäisiä harrastajia 80 viikkotunnin verran.

– Asiat, jotka tuntuivat yrittäjätaipaleen alussa mahdottomilta, ovat

tunnelmia nuorten yrittäjien taipaleiden iloista ja haasteista.

Lavalla loistivat hyvinvointialan yrittäjä Henna Kautto Iwello Oy:stä, johtajuuden asiantuntija ja elämäntapamuutoksen tehnyt Tapu Nieminen Villinikkarit Oy:stä, huimassa kasvukiidossa olevan Naturvention Oy:n Aki Soudunsaari sekä polkupyöräbis-

muuttuneet pikkuhiljaa todeksi. Kasvun ja investointien aikana on tarvittu rohkeutta, mutta myös itseään viisaampia ihmisiä tiimiin, Perttu tiivistää.

Seminaarin juontaja, Keski-Suomen Yrittäjien

Verkostoitumisratoja isännöivät LähiTapiola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Elisa.

nekseen hypännyt Konastoren Henri Eskelinen. Nuoret yrittäjät jakoivat ajatuksen verkostojen tärkeydestä.

– Kun muutin Jyväskylään, tunsin täältä vain mieheni ja hänen äitinsä. Olin pienten lasten kotiäiti, joka haaveili omasta yrityksestä.

Tajusin, että koko verkosto on luotava tyhjästä. Liityin yrittäjäjärjestöön ja menin mukaan kaikkiin tilaisuuksiin esittäytymään, muistelee Henna Kautto yrityksensä alkuaikaa.

Vahvasti kansainvälistyvän Naturvention Oy:n Aki Soudunsaari tietää, ilman verkostoja ei pärjää maailmalla.

– Amerikassa se kirkastui. Oleellista on, mitä voit tarjota muille. Verkoston luominen ei ole koskaan vain yksisuuntaista. Kukaan ei tässä maailmassa pärjää itse, vähiten yrittäjä.

Henri Eskelinen on matkustanut ympäri maailmaa, kunnes sattumien ja tuttavien kautta löysi itsensä polkupyöräilyn erikoisliike Konastoren yrittäjänä.

– En omistanut edes pyörää, kun hyppäsin mukaan tiimiin. Muut ovat polkupyöräilyn ammattilaisia, minä olen saanut oppia rinnalla. Minun kanssani asiakkaan on helppo jutella, sillä tyhmiä kysymyksiä ei ole.

Rakastan tätä työtä, vaikka

viime talvi oli niin rankka, että silmäpusseillanikin tuntui olevan silmäpussit, nauratti Henri yleisöä.

Moni yrittäjä haaveilee irtiotosta, mutta jyväskyläläinen Tapu Nieminen toteuttaa unelmansa matkustamalla Nepaliin vapaaehtoistyöhön puoleksi vuodeksi. Tiiviiseen yrittäjänarkeen tottuneella naisella lukee seuraavan puolen vuoden aikana kalenterissa ainoastaan syntymäpäiviä.

– Olen toiminut 15 vuotta yrittäjänä ja saanut toteuttaa monia työhön liittyviä haaveita. Olen luonteeltani maailmanparantaja ja koen, että nyt minulla on hyvä sauma lähteä. Yritys on minulle väline toteuttaa unelmiani.

Yrittäjien tunnelmat tiivisti Soudunsaari, joka muistutti iloitsemaan pienistä onnistumisista arjessa.

– Itsensä jatkuva kehittäminen on aika klisee juttu, mutta tasoa on koko ajan nostettava. Kun yritys kasvaa, myös vaikeuskerroin nousee, sillä kehittämistyöhön käytettävä aika vähenee. Oma heikkouteni on ollut se, että en ole osannut pysähtyä nauttimaan pienistä voitoista. Nyt olen tajunnut, että onnistumiset ovat ruokaa yrittäjän motivaatiolle.

11

JÄSENLEHTI 4/2014

KESKI-SUOMI Sytytätkö vai sammutatko?

e Haluamm innostaa e! jäseniämm

PÄIVI KANTONEN, teksti IIDA LIIMATAINEN, kuva

Keski-Suome tehdään 10 00en uutta työpaik 0 k ja 2 000 uuttaaa yritystä.

eemme Tavoitt entaa on rak omesta u Keski-Sstuvan i uud yden yrittäjyunta. maak

K

eski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen on liekeissä – tai oikeastaan koko maakunta on ensi vuonna tammikuun 24. päivän yrittäjäjuhlaa myöten. Keski-Suomen Yrittäjät ry:n ensi vuoden tehtävä on sytyttää yrittäjät liekkeihin. Jokainen valitsee itse sytyttääkö vai sammuttaako liekin.

– Haluamme innostaa jäseniämme. Tavoitteemme on, että jokainen tapahtumamme ja toimintamme on entistä hyödyllisempi jäsenille. Haluamme olla läsnä, jalkautua ja sytyttää yrittäjät liekkeihin, kertoo Keski-Suomen Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Petrikki Tukiainen.

Tukiaisen mielestä

Julkista toimintaa voidaan k uudistaa yorvata ja rit ratkaisuil täjien la.

Petrikki Tukiainen kannustaa jokaista yrittäjää pohtimaan välillä onko oma konsepti toimiva, toimiiko vuorovaikutus asiakkaiden kanssa ja onko osaaminen ajan tasalla.

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen petrikki.tukiainen@villinikkarit.fi Twitter: @petrikki Kun kipinöi – ole yhteydessä!

yrittäjyys on tällä hetkellä Suomen tärkein ilmiö, jolla ratkaistaan ongelmia.

Yksi haasteista on julkinen sektori.

– Rahamme eivät riitä julkisen sektorin menoihin.

Asioita on ajateltava rohkeasti uudestaan, esimerkiksi terveydenhuolto ja opetus vaativat uudistamista, Tukiainen tietää.

Hän kritisoi sote-uudistusta tai lähinnä tapaa hakea siihen ratkaisuja.

– Sote-uudistuksesta puhuttaessa mietitään kuka järjestää ja mitä, kun pitäisi kysyä miten järjestetään tehokkaammin. Lääkärin vastaanotto on sata vuotta vanha malli, joka ei ole kustannustehokas. On olemassa monenlaisia teknologioita, joilla tietoa voisi kerätä ja antaa lääkärin analysoitavaksi. Se ei tarkoita sitä, että palvelu heikkenisi, vaan teknologia otettaisiin mukaan uudella tavalla, Tukiainen ideoi.

Toinen sata vuotta vanha malli on koululuokka, jossa

on yksi opettaja ja parikymmentä opiskelijaa.

– Miksi joitakin luentoja ei voitaisi katsoa screeniltä?

Tällöin opettajina olisivat valtakunnan kovimmat osaajat ja opettajien aikaa säästyisi opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Opettajan tehtävä ei poistu tulevaisuudessakaan, mutta rooli voisi olla erilainen, Tukiainen kritisoi.

”

sektorin ja yritysmaailman päätöksenteossa. Reaaliteetit tulee silti muistaa.

– Omistajanvaihdokset ovat tärkeitä. Kannattaville yrityksille täytyy löytää jatkaja, mutta samalla kannattamattomat yritykset kuolevat. Se on inhimillisesti kauheaa, että yrittäjän koko elämäntyö loppuu, mutta se ei tee hänen työtään

Yrittäjän täytyy muistaa johtaa itseään. Vaikka työ on tärkeää, ei tekemisen tarkoitus ole työ, vaan elämä itse. Meidän täytyy tehdä sellaista työtä, että voimme elää elämää, jolla on meille merkitystä.”

Hän korostaa myös kumppanuuksien osapuolia. Miksi kumppanuuksia rakennetaan työelämän ja oppilaitoksen välille, eikä suoraan työelämän ja opiskelijan välille?

– Koulutoimessakin keskustellaan terveydenhuollon tavoin montako yksikköä on ja missä, kun täytyisi enemmän miettiä miten oppiminen mahdollistetaan.

Yrittäjien pitkän tähtäimen suunnitelma on olla mukana koko Keski-Suomen yhteisessä tavoitteessa luomassa maakuntaan 10 000 uutta työpaikkaa ja 2 000 uutta yritystä. Yrittäjät toivovat tavoitteen olevan mielessä jokaisessa julkisen

merkityksettömäksi. Työllä oli oma aikansa ja paikkansa, se ei ehkä enää palvele muuttuvan yhteiskunnan tarpeita, Tukiainen toteaa.

Ensi vuonna jatketaan myös isojen, tuttujen teemojen parissa. Yrittäjyyden byrokratiasta täytyy tehdä helpompaa.

– Yrittäjä toivoo, että hän saisi yrittää omalla ideallaan ja osaamisellaan. Hän ei halua rasittaa itseään liiallisella byrokratialla, se vain latistaa, masentaa, jopa provosoi. Yrittäjää eivät useinkaan lohduta erilaiset tukiaiset, parasta olisi, että yrittämistä ei tehtäisi byrokratialla liian vaikeaksi, Tukiainen painottaa.

Keski-Suomen Yrittäjien arvot Vapaus.

Olemme vapaita toteuttamaan itseämme, luovuuttamme ja hyvinvointia yrittäjinä.

Vastuu.

Omalla yrittäjyydellämme kannamme vastuuta kilpailukykyisen yhteiskunnan ja maakunnan edistämisestä.

Uudistuminen.

Huolehdimme kyvystämme uudistuvasti edistää ja johtaa yrittäjyyden vahvistumista.

12

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

TULEVAISUUS

Tulevaisu usvaliokunt a jätti teesi nsä

Katso peiliin ja uudistu

S

uomen Yrittäjien Tulevaisuusvaliokunnan seminaarissa katsottiin peiliin, ennakoitiin

tulevaisuuden haasteita ja miten niihin vastataan teemalla: Uudistu tai kuole – yrittäjyyden tulevaisuus verkostotalouden muutoksessa.

Seminaarin esitelmöitsijöinä toimivat dosentti, tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, yrittäjä,

SY:n Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Hanna Saari, Hiekkadyyni Oy sekä kehitysveturi, sarjayrittäjä, SY:n Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjoh-

TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

taja Heikki Lindevall, D-Marketing Services Oy. Juontajana oli moniyrittäjä, SY:n Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Jukka Niemelä.

Peilin teen mars! n on

ine istum

. lytys

edel

Heikki Lindevall

Uud

M Pohjoisen ulottuvuus Hanna Saari

Y Yrittäjyys ja ennakoiva liiketoiminta Jari Kaivo-oja

L

ähitulevaisuudessa ei riitä että selvitään, täytyy miettiä, miten selvitään voittajana.

Koko yrityskanta tulee ottaa kehittämiskohteeksi, ei pelkästään start-up-teknologia- tai kasvuyrittäjyys.

Pk-yrittäjien äänet ja ideat on otettava yhä selkeämmin esiin talous- ja kasvupolitiikan ideoinnissa ja suunnittelussa.

Tarvitaan dynaaminen ’yrittäjähallitus’. On tärkeä tunnistaa herkästi yrittäjien omat tarpeet liiketoimintaosaamisen osa-alueiden kehittämisessä.

Yrityksillä on erilaisia tarpeita ja räätälöinti on ilmeinen. Tarvitaan myös tutkittavaa ja luotettavaa yrittäjyystietoa.

Kotimaan markkinoiden kysyntää on piristettävä, muuten on vaikea ponnistaa kansainvälisille markkinoille.

On luotava uusi strateginen teollisuus- ja elin-

keinopolitiikka menetettyjen tilalle.

Kasvuyrittäjyyttä tukevia toimia on vahvistettava ja panostettava potentiaalisille läpimurtoaloille. Lähitulevaisuuden avainsanoja ovat: joustavuus, ketteryys, kimmoisuus ja tekninen älykkyys.

Yritysten uudistumiskyky, yrittäjien elinikäinen oppimismahdollisuus ja perusturva on taattava.

Tappiomielialasta on päästävä eroon. Nokia-surutyö ja synkistelyt ovat vieneet henkisiä voimavaroja.

Yrittäjävaltio-projektille on sosiaalista tilausta. Tarvitaan positiivista spiritiä!

Avainhaasteita ovat pirteät kotimarkkinat, investointisuma ja -paineet on saatava purettua – biotalous, konepaja-, energiateollisuus, matkailu, luova talous, arktinen strategia…

Vientitoimintoja on kehitettävä pitkäjänteisesti ja ulkomaiset investoinnit on saatava nousuun.

rittäjiä kiinnostavat maailman trendit siinä missä eduskunnan vahvistamat veromallitkin.

Matkailu on yksi elinkeinotoiminnan ala, joka globaalien megatrendien mukaan näyttää olevan kasvussa.

Matkailu yhdistää puhdasta luontoa, käyttää pääsääntöisesti kotimaisia raaka-aineita ja työllistää eritoten nuoria ja naisia.

Miksi tulla Suomeen: Jos Pohjois-Suomi hyötyy Lapin brändistä, niin voidaan sanoa, että Suomi hyötyy Pohjois-Skandinavian brändistä.

Suomessa on puhdasta luontoa, arktisia luonnon-

ilmiöitä, turvallista, paljon tapahtumia, korkea koulumenestys ja se on paras maa odottaville äideille.

Hyvin hoidetut tapahtumat lunastavat paikkansa, kun sää on huono ja varsinkin silloin kun se on hyvä.

Liekö niin, että mitä hullumpi tapahtuma, niin sitä parempi?

Maailmassa Suomi on pieni toimija, siksi on tehtävä yhteistyötä ja verkotuttava. Niin yrittäjäjärjestön, rahoitusorganisaatioiden kuin yritysten.

Syvä rakennemuutos voi tuoda avaimet tulevaisuuden ratkaisuihin.

Tulevaisuutta miettiessä pitää olla katto korkealla!

uutos alkaa sopeutumattomista ihmisistä, joilla on syvää osaamista.

Innovaatiot syntyvät erimielisyydestä.

Tulevaisuuden kilpailutekijöitä ovat käytettävyys ja design, vaativat brändit, elämyksellisyys, asiakasosaaminen, asiakkaat kehittäjinä, yhteisöllisyys, heimot, innovatiiviset liiketoimintamallit, kustannustehokkuus; nopeat kokeilut ja käyttöönotto, rajapinnoista nousevat innovaatiot ja uusi liiketoiminta.

Kilpailu kovenee ja raaistuu, suuryritykset eivät välttämättä pysy Suomessa. ’Kauhea’ sääntely on saatava kuriin!

Uudet teknologiat muuttavat maailmaa. Valtakeskittymät muuttuvat – Kiina on tulossa.

Yksinyrittäjien määrä räjähtää - työntekijästä muututaan itsensä työllistäjäksi.

Pk-yritykset ovat työpaikkojen luojia.

Verkostomaisen asenneilmaston toivoisi kehittyvän.

Omistajan ja vetäjän tahtotila on tärkeää. On sopeuduttava ja innostuttava.

Megatrendejä Suomessa: nuorten työttömyys kasvaa, työ digitalisoituu, uusi liiketoiminta ei työllistä, ideat kehittyvät ja leviävät uusilla tavoilla. Työ ja työelämä ovat murroksessa.

Megatrendejä maailmalla: yksilön voimaantuminen, vallan siirtyminen, demografiset rakenteet, ruuan, veden ja energian kasvava yhteys, globaalin talouden kriisiherkkyys, ennakoimattomat konfliktit, uudet teknologiat muuttavat maailmaa ja valtakeskittymät katoavat. ”Miksi tutkimusretkeilijä Robert Scottin miehistö menehtyi, mutta Roald Admunsen retkikuntineen selvisi? Tähän vaikutti herra A:n retkikunnan kurinalaisuus, sopeutuminen, innostuminen ja asioihin perehtyminen.” ”Merenkäyntiin ei voi vaikuttaa, on siis opittava purjehtimaan paremmin.”

Uudistumaan maailmalle Tapu Nieminen

K

eski-Suomen Yrittäjien edustajana SY:n hallituksessa, Nuorten Yrittäjien sekä Tulevaisuusvaliokunnassa toiminut Tapu Nieminen Jyväskylästä lähtee vuodenvaiheessa maailmalle rakentamaan jälleen omaa tulevaisuuttaan.

Rohkeana naisena ja johtajuusvalmentajana tunnettu Tapu ei ole jättänyt

kylmäksi myöskään SY:n tehtävissä toimiessaan.

Tapu on edustanut Keski-Suomen upeaa nuorta yrittäjäkaartia mallikkaasti ja taustavaikuttanut moniin uudistuneisiin järjestöstrategioihin. Parantumattomaksi maailmanmatkaajaksi ja seikkailijaksi itseänsä kutsuva Tapu hyppää nyt tulevaisuusvaliokunnasta Nepaliin puoleksi vuodeksi

opetustyöhön, tuntemattomaan ympäristöön ja kulttuuriin. Odotamme jännityksellä Tapun kuulumisia matkaltaan. Kiitos Tapu ja onnea seikkailuun! TKP

PS. Suomen Yrittäjien valiokunnat uusiutuvat – kerromme lisää valiokuntien terveisiä ensi vuoden numeroissa.

13

JÄSENLEHTI 4/2014

ILMOITTAUDU MUKAAN MAAKUNNAN UPEIMPAAN JUHLAAN Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.yrittajat.fi/keskisuomi tai puh. 014 339 8144. Samalla voitte ilmoittautua myös Keski-Suomen Osuuspankin järjestämiin kuljetuksiin.

JUHLAN AVAUS Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen SUOMEN YRITTÄJIEN TERVEHDYS puheenjohtaja Jyrki Mäkynen JUHLAPUHE puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg PAIKALLISYHDISTYSTEN YRITTÄJÄPALKINNOT 2014 VUODEN NUORI YRITTÄJÄ MAAKUNNALLINEN YRITTÄJÄPALKINTO 2014 JUHLAN JUONTAA Nicke Lignell MUSIIKKI Jyväskylän oopperakuoro ja Tommi Soidinmäki orkestereineen

Jarmo Lindberg

Nicke Lignell

Jyväskylän oopperakuoro

Tommi Soidinmäki

LOUNGE

Jämsek | Kehittämisyhtiö Karstulanseutu | Kehittämisyhtiö Keulink | SSYP Kehitys | Kehittämisyhtiö Witas | Ääneseudun Kehitys

14

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

YRITTÄJÄPÄIVÄT Tampereen Yrittäjäpäivät pidettiin virtaavan kaupungin sykkeessä

TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

Uusi Suomen Yrittäjien puh eenjohtaja Jyrki Mäkynen. Onnittel ijat Paula Aikio-Tallgren ja Jari-Pekka Koponen sekä yleisö.

nen

a n” Hiet ttilaine a m m a uden osen ”Rakka na Kop Perttu Pekka ja Han . isaa Jar rroin naurusta e k in s k a k

Tuhansie n uusyritys järvien keskus ry :n toimitusjo h Sakari O taja ik lupaa pitä arinen ä yrittäjiin. yhteyttä

KARI RUUSKA, kuva

tuma Yrittäjien vuosittainen huipputapah äjää. yritt 000 2 s lähe elle houkutteli Tampere ivat listu osal äjät yritt t aise mal Myös keskisuo siin. ami tapa joukolla seminaareihin ja verkosto e irtiotIltajuhlat puolestaan tarjoavat yrittäjill ahdolism stum toa kiireisestä arjesta sekä tutu . äjiin yritt hin mui lisuuksia maamme

löytää. Onko Verkostoitumista etsivä kumppani, en llin tässä yrittäjälle oto a. ikk Mi kaiik tor kysyy Mo

a varahallituksess Akselin n e ji ä tt ri Y Suomen aa Mikko tajana jatk puheenjoh a Jyväskylästä. st TietoAkseli

git Jylän issä. e k n pi

suudessa Keski-Suomen ETKO-tilai Jari-Pekkaa ti kiit n ine kia Tu i Petrikk den vuo len puo ja Hanna-vaimoa ja ta jas pan kam taja joh puheen n. rakkaudesta yrittäjyytee

15

JÄSENLEHTI 4/2014

Seuraava vuonna Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Vuokatissa 2.–3.10.2015 teemalla Aaria hehtaarille.

Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa!

Varaa päivämäärät ja varaudu pahimpaan. www.gettogether.fi

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI

Yhteistyössä:

HALUAISITKO ITSE PÄÄTTÄÄ, KUKA SINUA A HOITAA?

YRITTÄJÄ LIITY JÄSENEKSI Saat muun muassa maksutta käyttöösi yli sadan asiantuntijan neuvontaverkoston. Verkkosivuillamme voit tutustua lukuisiin muihin etuihin. www.yrittajat.fi/liity

Suomen Yrittäjät valvoo pk-yrittäjien etua joka päivä ja palvelee jäsenyrityksiään.

www.kunnallisjohto.fi

Kerro mielipiteesi. ipiteesi.

WWW.VALITSEVAPAASTI.FI

16

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

KOHTAAMISET

Petri Pekkarinen (vas.), Jari Laari, Henry Wilen ja Saara Hakala.

JES tarjoaa inspiraatiota yrittäjyyteen KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuvat

I

lmassa väreilee innostusta, kun Jyväskylän uuden Yritystehtaan yläkerrassa on alkamassa tapahtuma, jossa aiheena on yritystoimintaan liittyvä lainsäädäntö ja asiantuntijavieraana on lakimies. Sisään lappaa parikymppisiä opiskelijoita, vaikka kello on jo iltakuuden, eikä nyt kerätä opintopisteitä.

Miten korkeakouluopiskelijat on saatu syttymään yrittäjyydestä?

– Tarinat ovat se juttu, kiteyttää Jyväskylä Entrepreneur Societyn eli JES:n tiedottaja Jari Laari. Kun kuulee, miten muut ovat toteuttaneet unelmiaan, sitä tulee mieleen, voisiko itsekin lähteä yrittämään jotain. Vieressä nyökyttele-

vät yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat ja JES:n hallituksen jäsenet Petri Pekkarinen, Henry Wilen ja Saara Hakala.

JES auttaa päämäärätietoisia opiskelijoita tutustumaan uusiin ihmisiin ja luomaan tulevaisuuden verkostoja jo opiskeluaikana. Petri Pekkarinen perusti oman pelialan yrityksen oltuaan mukana toiminnassa viisi kuukautta.

– JES oli se viimeinen potku oman yrityksen perustamiseen. Kuulemalla muiden yrittäjyystarinoita innostuin, yhteisön kautta ideat kehittyivät ja puuttuvat tekijät löytyivät tiimiin.

Yhteisön vahvuudeksi koetaan se, että mukana on ihmisiä, joilla on jo yrittäjyyskokemusta sekä vielä omaa ideaansa kypsytteleviä. Toimintamuotoina ovat

seminaarit, vierailut, illanvietot ja koulutukset, jotka nuoret rakentavat nuorille.

– Perusidea on, että kaikki on avointa ja ideat kerrotaan. Sitä kautta ne jalostuvat. Pitää olla valmis avaamaan ajatuksiaan. Jessiläisiä yhdistää kiinnostus yrittäjyyteen ja täällä on jengiä, joka etsii omaa juttuaan aktiivisesti, kuvailee Hakala.

Korkeakouluopiskelijoille kansainvälisyys on arkipäivää. Opiskelijakave-

Jyväskylä Entrepreneurship Society

reita on ympäri maailman ja yhteydenpito on helppoa tekniikan ansioista. Englannin kieli ja kansainväliset markkinat ovat monille luonnollinen osa liiketoimintaa.

– Kansainvälisyys on ihan automaattista monissa bisneksissä, eivät nuoret yrittäjät ajattele maarajoja suunnitellessaan toimintaansa. Suomi on lähtökohtaisesti pieni markkina, kertoo Henry Wilen.

Pohdinnassa on, kannattaisiko JES:n viestintäkieli

edistää yrittäjyyttä ja yhteistyötä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämän kanssa.

vaihtaa kokonaan englanninkieliseksi. Sillä tuettaisiin kansainvälistymistä sekä muutos mahdollistaisi paremmin mm. vaihto-oppilaiden mukana olemisen toiminnassa.

Yksi ensi vuoden uusista avauksista on Kohtaamo, jonka tarkoituksena on tuoda yrityksiä ja yritteliäitä opiskelijoita lähemmäksi toisiaan. Verkostossa on mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijajärjestöjä sekä keskisuomalaisia yrityksiä.

Kohtaamo sitoo jo olemassa olevia, opiskelijoiden sekä yritysten tapahtumia yhteen ja tekee niiden markkinoinnista ja saatavuudesta helpompaa.

– Kohtaamo avaa loistavat paikat yritysten rekrytoin-

nille. Tapahtumiin voi tulla etsimään työntekijöitä tai markkinoimaan omaa toimintaansa. Opiskelijoille luomme enemmän työelämäyhteyksiä, kuvailee Pekkarinen.

Yrityksille Kohtaamo tarjoaa uudenlaisia tapoja ratkoa haasteita. Yhteisö järjestää yrityksen esille tuoman teeman tai ongelman ympärille tapahtuman, jonka kautta voi löytyä uudenlaisia ratkaisumalleja. Tapahtumat voivat olla luonteeltaan esimerkiksi 24 tunnin ideariihiä ja niissä hyödynnetään opiskelijoiden intoa ja osaamispotentiaalia.

Kohtaamosta kiinnostunut yritys pääsee mukaan ottamalla yhteyttä JESsiin kotisivujen kautta osoitteessa www.jkles.fi.

17

JÄSENLEHTI 4/2014

HANKINTA Vahtipalvelu muistuttaa tarjouspyynnöistä PÄIVI KANTONEN, teksti ja kuva

Y

rittäjällä täytyy olla silmät ja korvat aina auki. On pyrittävä siihen, ettei yhtään potentiaalista tarjousta menisi ohitse.

Omalta osaltaan tässä auttaa yrittäjien vahtipalvelu.

– Minulle vahtipalvelu on hyvä lisuke, jolla pyritään saamaan lisämyyntiä. Se toimii pääasiassa muistutusviestinä, joka muistuttaa käymään Hilmassa selaamassa tarjouspyyntöjä, kertoo JyNet Urakointi Oy:n yrittäjä Seppo Auvinen.

JyNet Urakointi Oy:n ydinosaamista ovat sähkö-, vesi- ja lämpöverkkojen rakentaminen, huolto ja kunnossapito. Yrityksellä on laaja palvelutarjooma omalla alallaan.

Hilmassa eli julkisten hankintojen ilmoituskanavassa ilmoitettiin vuonna 2013 noin 18 000 tarjouspyyntöä. Ilmoituksia jätti reilut 15 000 hankintayksikköä eli kuntien, valtion tai muun julkisen tahon toimijaa.

Vahvipalvelu poimii näistä yrittäjää kiinnostavat

tarjouspyynnöt ja lähettää yrittäjän määrittämään sähköpostiin koosteen tarjouksista.

– Vahtipalveluun saa määrittää yhdeksän hakusanaa, joiden perusteella ilmoitukset tulevat sähköpostiin. Meillä hakusanoina ovat muun muassa valo, katu, saneeraus, vesi, viemäri, rakentaminen, kauko ja lämpö. Meidän tarpeisiimme hakusanoja on liian vähän, niitä voisi olla jopa 30 tai 50. Myös sähköpostiosoitteita pitäisi voida määrittää vahtiin enemmän. Nyt tulokset tulevat vain minun sähköpostiini, kun ne voisivat mennä useammalle ihmiselle yrityksessämme, Auvinen kritisoi.

Seppo Auvinen on käyttänyt vahtipalvelua puolisen vuotta. Palvelun käyttö maksaa vuodessa muutaman sata euroa, Auvisen mukaan kohtuullisesti hyötyyn nähden.

– Vahtipalvelun sähköpostissa on päivittäin 3–8 kohdetta, niitä voisi olla enemmänkin. Osa kohteista ei ole meitä kiinnostavia, kun toisaalta saattaa olla,

Seppo Auvinen on toiminut useissa työpaikoissa, yrittäjäksi hän päätti lähteä vuonna 2008.

Hänen lisäkseen yrityksen pääomistajana toimii Pentti Laaksonen.

että mukana ei ole kaikkia meitä kiinnostavia tarjouspyyntöjä. Sen vuoksi käyn vielä itse Hilmasta tarkastamassa kohteet, vahtipalve-

lun viesti toimiikin lähinnä muistuttajana käydä Hilmassa.

Auvinen vierailee Hilmassa käytännössä päivittäin.

Aikaa tarjouspyyntöjen selailuun menee kymmenisen minuuttia.

– Ideana vahtipalvelu on hyvä, kun sitä vielä hieman

kehitetään. Yrittäjällä ei ole varaa siihen, että varteenotettava tarjouspyyntö jää sihdin ulkopuolelle, Auvinen toteaa.

Katja Laukkanen

Ei yksi nainen siltaa rakenna Vankkarakenteinen silta raken-

Kolumni KATJA LAUKKANEN Hankinta-asiamies www.hankinta-asiamies.fi/ks

”

Hankinta-asiamies on viestinviejä ja hyvien käytäntöjen levittäjä.

netaan useiden asiantuntijoiden ja toimijoiden pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Erityisten tärkeää on, että kaikilla osapuolilla on tahto, että silta tarvitaan.

Hankinta-asiamies on viestinviejä, hyvien käytänteiden levittäjä ja sillanrakentaja yritysten ja hankintayksiköiden välillä julkisissa hankinnoissa.

Keski-Suomessa sillanrakennustyöt hankinta-asioissa ovat hyvässä vauhdissa, mutta toki vasta alkumetreillä. Keski-Suomen Yrittäjät on tehtävässä merkittävässä roolissa otettuaan hankinta-asiamiestoiminnan vastuulleen.

Viesti jäsenyrityksiltämme on selkeä: kuntien hankintapolitiikassa

on petrattavaa. Kunnat suhtautuvat asiaan vakavasti, osoituksena siitä on aktiivinen osallistuminen hankinta-asiamiestoiminnan käynnistämiseen.

Mutta isoa siltaa ei yksi nainen rakenna, vaikka sekä kunnat että yritykset ovat asian takana.

Hankintojen merkitys yrityksille, aluetaloudelle ja maakunnalle pitää olla kristallinkirkkaana ajatuksena kaikilla niillä, jotka kunnissa valmistelevat kilpailutuksia, onhan se myös hankintayksikön etu.

Tätä viestiä on vietävä eteenpäin pitkäjänteisesti ja systemaattisesti.

Kilpailutuksen valmisteluvaiheessa hankintayksikön ja yritysten vuoro-

puhelun merkitystä ei voi myöskään liikaa korostaa.

Paikallisyhdistysten luottamushenkilöt ovat tärkeitä sillanrakentajakumppaneita hankinta-asioissa, yhteistyössä hankinta-asiamiehen kanssa.

Paikallisyhdistys on keskeinen toimija, jonka kautta on luonteva edistää yhteistyötä hankintatoimessa.

Paikallisyhdistyksiä kuunnellaan ja paikallisyhdistys kuulee, kun paikkakunnalla on monet korvat kuuntelemassa, mitä kunnassa tapahtuu.

Paikallisyhdistykset ja hankinta-asiamies työrukkasineen ovat vahvoja toimijoita näissä sillanrakennustalkoissa.

18 PAREMPI JOHTAA HYVIN

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Teemme yhteistä työtä kaikkien yrittäjien ja yrittäjyyden eteen Tuuli Kirsikka Pirttiaho toimitusjohtaja

Keski-Suomen Yrittäjien toiminta on osa kolmiportaisen järjestömme toimintaa. Alueemme 28:aan yhdistykseen kuuluu noin 4 000 yrittäjää eri toimialoilta ja eri puolilta maakuntaamme. Suomen Yrittäjissä on noin 400 paikallisyhdistystä ja 20 aluejärjestöä. Tarjoamme jokaiselle jäsenelle oman tavan olla mukana ja hyödyntää jäsenyyttä.

Pidämme huolta siitä, että yrittäjyys huomioidaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, annamme apua ja neuvontaa yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä ja tarjoamme mahdollisuuksia verkostoitua ja kehittää omaa yritystoimintaa.

Kehity ja virkisty osallistumalla koulutuksiin, seminaareihin ja juhliin.

Verkostoidu, niin saat lisää kumppaneita ja asiakkaita.

Säästä käyttämällä jäsenetuja, neuvontaa ja edunvalvontaa.

98 % jäsenistämme suosittelisi jäsenyyttä muillekin. Voit jäsenenä tehdä sen aktiivisesti ja vinkata yrittäjälle suoraan tai antaa vinkin toimistollemme, niin otamme yhteyttä. Jäsenvinkistä toimitamme sinulle ajankohtaista yrittäjyyskirjallisuutta. Liity: yrittajat.fi/liity tai vinkkaa: ksy@yrittajat.fi

Vuonna 2015 aluejärjestömme jalkautuu paikkakunnille kohtaamaan yrittäjiä ja kehittämään toimintaa yhdessä. Ota yhteyttä jos haluat tarjota yritystäsi yritysvierailukohteeksi! Kerro millaisia teemoja juuri sinä haluaisit edistää omalla paikkakunnallasi.

Toimistollamme sinua palvelevat Tuuli Kirsikka, Raija, Kirsi, Kerttu ja Katja.

Luottamushenkilöverkostossamme on satoja yhdistysaktiiveja mm. hallitustoiminnassa ja työryhmissä. Otathan yhteyttä, kun tarvitset neuvoja tai haluat antaa palautetta tai vinkkejä palveluihin ja vaikuttamiseen.

Yhteisiksi teemoiksi olemme valinneet ensi vuonna PAREMPI JOHTAA HYVIN otsikon alla: • OMISTAJANVAIHDOKSET • YRITTÄJÄN JA TYÖYHTEISÖN OSAAMINEN JA HYVINVOINTI • JULKISET HANKINNAT • NUORET • MAAKUNNAN YRITTÄJYYSSTRATEGIA. Olemme mukana myös monissa muissa yrittäjyyden edistämisen teemoissa.

Kysy lisää ja seuraa viestimiämme.

Tapahtumakalenteri julkaistaan tammikuun alussa.

Viestintämme uudistuu: jäsenet saavat SY:n jäsenjulkaisujen lisäksi Keski-Suomen Yrittäjäsanomat printtijakeluna helmikuussa ja lokakuussa. Helmikuussa starttaa myös uusi verkkojulkaisu KSYMPPIS, jossa kerromme yhä useammin kiinnostavia yrittäjätarinoita ja julkaisemme blogeja. Sähköinen uutiskirje julkaistaan joka kuussa. Facebookissa kerromme kiinnostavista tapahtumista ja uutisista yrittäjyyden kentällä. Voit kysyä lisää viestinnästä ja mahdollisuudesta näkyä viestimissämme toimistolta.

Keski-Suomen Yrittäjien toimisto Avoinna ark. 8.30–16 Sepänkatu 4, 40400 Jyväskylä p. 010 425 9200 / 010 425 9201 ksy@yrittajat.fi etunimi.sukunimi@yrittajat.fi yrittajat.fi/keskisuomi facebook.com/keskisuomenyrittajat, hankinta-asiamies twitter.com/KSyrittajat Paikallisyhdistykset: yrittajat.fi/keskisuomi – paikallisyhdistykset

Raija Hakkarainen järjestösihteeri, hallinto, talous, jäsenrekisteri

Kirsi Veijonen assistentti, palvelut, tapahtumat, Jyväskylän yhdistykset

Kerttu Pylvänäinen tiedotus, viestintä, Nuoret Yrittäjät

Katja Laukkanen hankinta-asiamies, palvelut ja konsultointi

UUSI JÄSEN 19

JÄSENLEHTI 4/2014

Toimitusjohtaja Tuomo Takala lähti rohkeasti yrittäjäksi ja ainoaksi omistajaksi palvelukotiin, aiempi alaan liittyvä työkokemus ja koulutus taustana. Uutta voi aina opetella.

Konkari perusti erilaisen pitopalveluyrityksen Tänä syksynä toimintansa Jyväskylässä aloittanut KOMO Catering tekee perinteisestä catering-palvelusta mielenkiintoista.

K

OMOn tarjonta on ihan muuta kuin perinteistä paahtopaistia kermakastikkeessa.

Yritys paneutuu ruokatrendeihin, lähituottaja-yhteistyökumppaneiden tuottamiin raaka-aineisiin sekä luomuun.

– Tavoitteena on luoda uudenlaista pitopalveluyrittäjyyttä ehkä hieman jämähtäneelle toimialalle, kertoo KOMO Cateringin tuore yrittäjä Pirjo Kokko.

Tärkeänä osana toiminnassa on myös leipomotuotteiden myynti verkkokaupasta.

KOMO Catering (Fresh kitchen and catering Komo Oy) on pitkän linjan yrittäjän, Pirjo Kokon toteutunut unelma.

Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtajana tutuksi tullut ja kymmenien vuosien yrittäjäuran sähköasennusalalla tehnyt monitoiminainen kääri hihat ihan uudella toimialalla.

Intohimosta kokeilevaan keittiöön – ja ravintolapäivien innoittamana – hän rakentaa vertaansa vailla olevaa palvelukonseptia, joka huomioi erilaisia ruokavalioita ja eettisiä periaatteita perinteisemmän

linjan kannattajia unohtamatta.

KOMOlla paneudutaan tällä hetkellä raakaruokaan. Saatavilla on tuotteita juhlamenusta kakkuihin.

– Leipomotuotteiden verkkokauppa avataan pian, ja sen myötä juhlaleivonnaisten ostaminen helpottuu entisestään, kertoo Kokko.

KOMO Cateringin voi tilata mihin tahansa tapahtumaan, missä halutaan nauttia maittavia, ajanmukaisia tarjottavia.

– Tarjoamme muun muassa kotikokki-palvelua, jossa tulemme kokkaamaan kotijuhliin tai yritystilaisuuteen. Tätä voi hyödyntää vaikkapa pariskuntien hemmotteluhetkenä. Työelämä on hektistä ja vapaailta keittiöaskareista voi pelastaa liittoja, kuvailee Kokko.

Yritys työllistää täysipäiväisesti myynnistä ja markkinoinnista vastaavan Karoliina Kokon, Pirjon vanhemman tyttären. Perheyrityksenäkin KOMOsta voi siis puhua.

Innolla riveissä mukana toimivat keikkaluontoisesti leipuri, kokki sekä tarjoilija.

”Kuin oma lapsi asuisi meillä” TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

P

alvelukoti Lounatuuli Oy Äänekoskelta tarjoaa kodinomaisia, yksilöllisiä ja yhteisöllisiä palveluja kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Yrityksellä on kolme toimipistettä: Lounatuuli, Lemmikki ja Tukiasunnot.

– Palvelukodeissamme asuville järjestämme paljon virikkeellistä toimintaa ja yhdessä tekemistä.

Leirit ja retket ovat asukkaille tuttuja ja varsinkin luonto- ja kalastusreissut ovat mieluisia, kertoo palvelukodin yrittäjä Tuomo Takala.

– Asumis- ja hoivapalvelujen ja varsinkin tuettujen asuntojen tarve on nyt kova. Esimerkiksi Suolahdessa Suojarinteen lopettaminen reilu 20 vuotta sitten vaikutti siihen, että uusia toimintoja oli luotava nopeasti, sanoo toimitusjohtaja Tuomo Takala.

Yrittäjyys on Takalalle luonteva ratkaisu. Hän osti heinäkuussa yrityksen, kun aiempi osakas halusi luopua omistuksesta.

Takala ehti olla osakkaana vuodesta 2010, nyt hän on ainoa omistaja. Lounatuuli Oy:llä on kuitenkin pitkät perinteet jo vuodesta 1995, eikä uusi omistaja ole uusi alalla. Tuomo Takalalla on mielisairaanhoitajan ja

sairaanhoitajan koulutus sekä vuosikymmenten kokemus julkiselta puolelta.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palveluksessa hän työskenteli 15 vuotta ja kaupungilla kymmenisen vuotta. Hänellä on kokemusta vammaispalvelusta, sijoituspäätöstenteosta ja psykososiaalisten palvelujen johdosta.

samme. Perheessämme on kehitysvammainen tytär, Jenni, joka asuu jo tuetussa palveluasunnossa muualla, ja myös hän on antanut meille ’oppeja ja koulutusta’, mikä on tärkeää. Toimintaamme ohjaavat arvot: yksilöllisyys, yhteisöllisyys, turvallisuus ja terveys. Kunnioitamme asukkaitamme.

Palvelukoti Lounatuuli Oy työllistää noin 25

Asukkaat harrastavat ja osallistuvat arjen toimintoihin. Joulu tuo tullessaan piparit ja niille leipojat.

– Aiempi kokemus toi rohkeutta ja antoi tietoa sekä ajatuksia, mitkä toiminnot ovat tärkeitä ja mitä pitää kehittää yritystoiminnassa. Yhteistyötahot ovat vuosikymmenten ajalta tuttuja, Takala sanoo.

– Asukkaan on koettava olevansa kotona.

Palvelun on oltava sellaista kuin se olisi silloin, jos oma lapsi asuisi palvelukodis-

henkilöä ja sijaisten määrä vaihtelee.

Työntekijät ovat sairaanhoitajan, siistijän, lähihoitajan, sosionomin ja yhteisöpedagogin koulutuksen saaneita. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijoille palvelukoti on tuttu harjoittelupaikka. Tuomo Takalan vaimo, Sari työskentelee yrityksessä toimistopäällikkönä. Asukkaat ovat iältään 20–70-vuotiaita ja asukaspaikkoja on tällä hetkellä 49. Asukkaita on Äänekoskelta, Jyväskylästä, Petäjävedeltä, Saarijärvel-

tä, Mänttä-Vilppulasta ja Luhangasta.

– Lisään tuetun asumisen asukaspaikkoja, lupa on vetämässä ja vastausta odottelen. Kokonaispaikkamäärä onkin sitten 64, Takala paljastaa kasvusuunnitelmista.

Lounatuulen yksikkö on ollut elokuusta alkaen remontissa ja remontti päättyy joulukuun lopussa.

Yksikön toiminnot ovat väistötiloissa Suolahdessa Suojarinteen alueella sijaitsevassa Metsätähden kiinteistössä.

Takala kertoo, että Lounatuuli on ollut aiemmin yrittäjäjärjestön jäsen, sitten tuli tauko, mutta omistajanvaihdoksen myötä Takala liittyi välittömästi jäseneksi.

– En ole valitettavasti ehtinyt juuri osallistua toimintaan, mutta samassa toimistorakennuksessa kanssamme toimii tulevan paikallisyhdistyksen hallituksen uusi jäsen, Tiina Titov, ja Äänekosken yrittäjissä on myös kaima, Tuomo Takala. Muut aktiivit pitänevät minut ajan tasalla järjestötoiminnasta.

Uskon jäsenyydestä olevan hyötyä matkan varrella.

Palvelukoti Lounatuuli Oy antaa asiakkaalle tiedot tarjoamistaan asumisvaihtoehdoista, käy läpi asukkaan toiveet ja tarpeet.

Kun muutto on varma ja kunnan asumispäätös tehty, laaditaan asukkaalle hoito- ja kuntoutussuunnitelma, tehdään muuttoilmoitus, autetaan -järjestelyissä ja paperihommissa.

Lounatuulessa läheiset voivat vierailla vapaasti.

20

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

AJANKOHTAISTA Talvikausi kaipaa vielä lunta ja pakkasta Keski-Suomen hiihtokeskukset ovat valmiita lumentykitykseen, enää puuttuu vain pakkaskelit.

HANNE JOENAHO, teksti

L

eudon marraskuun muutamat pakkaspäivät eivät vielä riitä laskettelurinteiden tarpeisiin. Vaikka lunta on jo paikoin päästy tykittämään, vaaditaan viikon pakkasjakso ennen kuin rinteet ovat laskettelukunnossa.

– Rinteiden avaaminen riippuu täysin keleistä. Avaustavoitteemme on itsenäisyyspäivä, mutta katsotaan kuinka käy näin leudolla säällä, pohtii Riihivuoren toimitusjohtaja Janne Andersin.

Riihivuoren laelle on tulossa tämän talven uutuutena huippua kiertävä hiihtolatu.

Lisäksi rinnepohjia on levennetty ja lumetuskapasiteettia parannettu viime talvesta.

– Olo on tulevan kauden suhteen toiveikas. On erityisen hienoa, että yrityskortit ovat myyneet tänäkin vuonna ennätyksellisen paljon, Andersin kertoo.

Laajavuoressa Kylpylähotelli Rantasipin joulunaika

näyttää Venäjän heikosta taloustilanteesta huolimatta aluemyyntineuvottelija Sirpa Läntisen mukaan jopa paremmalta kuin viime vuonna.

Myös Hiihtokeskus Laajavuoren toimitusjohtaja Lasse Niivuorella on hyvä kutina tulevasta kaudesta.

Laajiksen rinteitä on profiloitu uudestaan, alamäki-

luistelurata on rakenteilla ja takarinteille aukeaa uusi Wild West -snowparkki.

– Kausikorttien ennakkomyynti on mennyt hyvin ja uudistuksista tulleen palautteen perusteella ihmiset odottavat innolla talven tuloa, Niivuori iloitsee.

Häkärinteiden toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen

suhtautuu luottavaisin mielin tulevaan ja uskoo viime talven lasketteluvajauksen tuovan nyt sankoin joukoin ihmisiä rinteeseen.

– Meillä on kaikki talviliikkumisen harrastusmahdollisuudet samalla tontilla ja olemme lisänneet erityisesti lasten viihtyvyyttä uusilla puuhapaikoilla, Kirjavainen kertoo.

Lisäksi aivan Häkärinteiden kupeessa sijaitseva lomakeskus Revontuli tarjoaa monipuoliset palvelut keleistä riippumatta.

– Revontulesta on latuja pitkin vain pieni suhaus Häkärinteille, kertoo toimitusjohtaja Tiia Valkama.

30-vuotisjuhlavuottaan viettävä Himos kaipailee

kylmiä kelejä kuten muutkin.

– Himoksen 30-vuotishistoriikki on painamista vaille valmis, markkinointijohtaja Päivi Kuokkanen iloitsee.

Talvimatkailukohteissa on siis mistä valita. Viime vuoden kehnoista keleistä huolimatta tuleva kausi vaikuttaa lupaavalta ja talvea odotetaan innolla.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Toivottaa Keski-Suomen Yrittäjät

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta Meiltä myös kaikki sähköiset tilitoimistopalvelut.

Puistokatu 21 (3. kerros), 40200 Jyväskylä Puh. 010 235 0730

Kolarikorjaukset, maalaukset ja vahinkotarkastukset Puh. 014 282 887 www.siroauto.fi

21

JÄSENLEHTI 4/2014

Jyväsky ja lähiseulän matkailun dun äk Pietari So ymät rri näkee my önteisinä .

Sorrin mukaan Paviljongin tilat ja ennen kaikkea olosuhteet matkakeskuksen, Lutakon aukion, uuden hotellin sekä sataman kehittämisen jälkeen ovat tapahtumien järjestämiseen erinomaiset.

– Paviljongissa uudistetaan jotain joka vuosi.

Tälle vuodelle uusimme kokoustilat ja ensi vuonna messuhallien wc-kapasiteettia lisätään. Samoin teknistä kehitystä tehdään jatkuvasti. Auditorioon mahtuva yleisömäärä on 1 200, mutta ensi vuodelle saamme nostettua kapasiteetin 1 500 henkilöön, mikä mahdollistaa uuden tyyppisten viihdekonserttien järjestämisen. Niissä yhdistyy salin etuosan tasalattia katsomo, jonka takana taas nousevat pehmeiden penkkien rivistöt.

Parkkitilaa uusissa parkkitaloissa on todella hyvin, mutta aivan suurimmissa tapahtumissa käytetään myös etäparkkitoimintoja.

Pietari Sorrilla tulee ke-

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla 24.1.2015 on suurin maakunnallinen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain 1 200–1 300 yrittäjää ja yhteistyökumppania. Se tuotetaan yhteistyössä Jyväskylän Paviljongin ja muiden alueellisten kumppaneiden kanssa.

Uutisia Paviljongista Jyväskylän Paviljongissa on ollut erittäin vilkas tapahtumien vuosi. Viime vuonna siellä järjestettiin 860 tilaisuutta ja tänä vuonna ylittynee 900 tilaisuuden raja.

Kokous- ja tapahtumapalveluiden myynnin kasvu on tänä vuonna ollut 15 % luokkaa.

selvillä, mutta kaikkia artisteja ja kiertueita emme voi vielä julkaista.

Sorri kertoo, että isot tapahtumat ovat usein

toistuvia, mutta niiden sykli voi olla myös kahden vuoden välein.

– Toki moni tapahtuma kiertää myös eri puolil-

la Suomea ja palaa sen jälkeen taas Jyväskylään.

Juhlat ja kokoukset ovat enemmän kertaluonteisia tapahtumia.

TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat

M

äärällisesti eniten ovat kasvaneet pienet 40–400 hengen kokous- ja koulutustapahtumat, mutta kasvua on ollut tasaisesti kaikissa tapahtumatyypeissä.

– Myös viihdekonsertit sekä niiden asiakasmäärät ovat olleet jo muutaman vuoden selkeässä kasvussa. Isojen messutapahtumien osalta Jyväskylä on Helsingin jälkeen vilkkain messukaupunki Suomessa, kertoo Jyväskylän Kongressikeskuksen toimitusjohtaja Pietari Sorri.

– Viime vuonna Paviljongin tapahtumissa kokonais-

kävijämäärä oli 357 640 ja tänä vuonna mennään hieman tuosta yli. Tilaisuuksia Paviljongissa järjestettiin vuonna 2013 860 ja tämän vuoden ennuste on noin 900, Sorri laskee.

– Tulevan vuoden osalta tilauskanta on hieman suurempi kuin tälle vuodelle, eli vilkasta vuotta odotamme ensi vuodestakin. Isoimmat tapahtumat varataan 3–4 vuotta etukäteen ja pieniä kokouksia myydään jopa viikon varaussyklillä.

Viihdeohjelmiston osalta päivämäärät ovat keväälle

”

Isoja investointeja on saatu viime vuosina aikaan ja seudun kilpailukyky sekä vetovoima ovat kasvaneet merkittävästi.

väällä kaksi vuotta täyteen Jyväskylän Kongressikeskuksen toimitusjohtajana.

– Olen viihtynyt hyvin työssäni.

Vuositasolla Paviljonki työllistää kaikkiaan noin 160 henkilötyövuotta.

Moni on töissä tapahtumissa projektiluonteisesti.

Jyväskylän Kongressikeskus Oy työllistää vakituisesti 13 henkilöä.

– Jyväskylän Messut Oy tuottaa suurimmat tapahtumat Paviljongissa ja yhtiöiden välinen yhteistyö on toiminut erinomaisesti, Sorri toteaa.

Jyväskylän ja lähiseudun matkailunäkymät yleensä Pietari Sorri näkee myönteisinä.

– Isoja investointeja on saatu viime vuosina aikaan ja seudun kilpailukyky sekä vetovoima ovat kasvaneet merkittävästi. Keski-Suomen vetonauloina ovat keskeinen sijainti, olosuhteet ja luonto sekä erinomainen palvelu.

Jyväskylän Kongressikeskus Oy:n toimitusjohtaja Pietari Sorri kertoi kuulumisia Keski-Suomen Yrittäjien Syyskokouksessa Paviljongissa. Tuoreen uutiskatsauksen jälkeen hän kiiruhti isännöimään Abba – Dancing Queen -show:n vieraita.

22

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Dacia Dokker.

Suomen edullisin pakettiauto.

Säästöpankki Optiasta saat myös rahoitusyhtiöpalvelut: Voimme tarjota yrityksellesi kohdevakuudellista osamaksu- ja leasingrahoitusta.

Ota yhteyttä – kartoitetaan yhdessä yrityksesi tilanne ja räätälöidään yrityksellesi sopivat rahoitusratkaisut.

Ilmastoitu diesel, vain 18 597 € DACIA DOKKER VAN on kaikkea mitä tarvitset työpäiväsi ja arkesi helpottamiseksi. Dokker Van on uskomattoman taloudellinen niin hinnaltaan kuin kulutukseltaan, unohtamatta ruhtinaallista 3,3 kuution kokoista tavaratilaa sekä 1,9 metrin kuormauspituutta (pituus 4,36 m, leveys 1,75 m, korkeus 1,81 m).

Dokker Vanin kääntöympyrä on vain 11,1 m ja maavara peräti 186 mm. Dokker Van on saatavissa kolmella moottori vaihtoehdolla: esim. Renaultin uusi 1.2 TCe 115 –moottori (115 hv/190 Nm), jonka EU-yhdistetty polttoainekulutus on 6,1 litraa/100 km, ja CO2-päästöt 143 g/km.

Järkimallisto järkikansalle: Myynninkasvu

3,3

m3

+76% Trafi: 1-9/2014 vs 1-9/2013

Tutustu Dokkeriin Pertti Koivulan johdolla osoitteessa: http://www.dacia.fi/dokker-van/esittely

www.dacia.fi | Keskity oleelliseen.

DOKKER VAN 1.6 MPI 85 3,3m3, hinta 10 240 € + arvioitu autovero 3 906,39 € + toimituskulut 600 € = kokonaishinta 14 746,39 €. EUyhd. 7,3 l/100 km, CO2-päästöt 168 g/km. DOKKER VAN TCe 115 3,3m3, hinta 13 620 € + arvioitu autovero 4 073,12 € + toimituskulut 600 € = kokonaishinta 18 293,12 €. EU-yhd. 6,2 l/100 km, CO2-päästöt 143 g/km. DOKKER VAN dCi 90 3,3m3, hinta 14 660 € + arvioitu autovero 3 337,22 € + toimituskulut 600 € = kokonaishinta 18 597,22 €. EU-yhd. 4,5 l/100 km, CO2-päästöt 118 g/km. Kuvan auto lisävarustein.

Tiina Heikkinen rahoituspäällikkö 029 041 2679 044 705 2679

Juha-Matti Kujala rahoituspäällikkö 029 041 2672 044 090 2672

Markku Hakola sijoituspäällikkö 029 041 2681 044 726 2681

Tapio Purontakanen konttorinjohtaja 029 041 2671 050 561 4402

Sisältää 24 h Tiepalvelun.

Palvelemme ma-pe 10.00-16.30 Kauppakatu 23, 40100 Jyväskylä Puh. 029 041 2670

JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Puh. 010 5228 210 ma-pe klo 9-17, la 10-14

www.saastopankki.fi/optia

hameenauto.fi 010-puhelut 8,35 snt/puhelu ja 6,00 snt/min kiinteästä verkosta ja 17,17 snt/min matkapuhelimesta. 0600-puhelut 25 snt/puhelu + pvm.

Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

Uusi Vivaro toimituskuluineen alkaen

ONKO YRITYKSESSÄSI UUDISTAMIS- JA KEHITTÄMISTARPEITA?

30 742 € Yhdistetty kulutus alkaen

5,9 l/100 km

CO2-päästöt alkaen

155 g/km LAAKKOSEN ETU:

Tehdasasenteinen vetokoukku ja perävaunun vakautusjärjestelmä veloituksetta!

Etu on voimassa 31.12.2014 saakka ja koskee uusia tilaus- ja kauppasopimuksia.

Tavoitteemme on edistää yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä ja tehokkuutta. Tarjoamme kehittyville yrityksille mahdollisimman hyvät eväät menestykseen muuttuvassa maailmassa.

Käänny puoleemme, kun tavoitteitasi ovat esimerkiksi: • Kasvu ja kannattavuuden parantaminen • Yritystoiminnan uudistaminen • Markkinoinnin ja asiakkuuksien parempi hallinta • Johtamisen kehittäminen • Työn tuottavuuden kasvattaminen • Tuotekehitys ja uusien ideoiden tai keksintöjen kaupallistaminen Palvelut on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on potentiaalia liiketoimintansa kehittämiseen ja kasvattamiseen sekä ihmisten työllistämiseen.

Tutustu uusiin palveluihin osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.fi

UUSI VIVARO

TOIMISTO JA TAVARA-AUTO SAMASSA PAKETISSA. Uusi Vivaro tekee työskentelystä entistä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja mukavampaa. Sen takaavat edistykselliset, luokkansa pieniruokaisimmat dieselmoottorit, tavaratilan joustava FlexCargo-järjestelmä sekä ohjaamon toimistoistuin työtasoineen ja tietokonelokeroineen.

Vivaro yhdistetty polttoaineen kulutus 5,9–6,2 l/100km, CO2-päästöt 155–164 g/km. Vivaro kokonaishinta alkaen 30 741,76 € (autoveroton hinta 27 160 €, arvioitu autovero CO2-päästöllä 160 g/km 2 981,76 €, toimituskulut 600 €).

Kuvan auto erikoisvarustein.

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20 Opel-myynti: 010 214 9078 Avoinnna: ark. 9–18, la 10-15 Puheluhinnat 010-numeroon: Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min (alv. 24 %).

JÄRJESTÖ 23

JÄSENLEHTI 4/2014

Liikevaihtoluokka: 300 001 €–400 000 €

Toimitus/taitto Mediasepät Oy, Jyväskylä Tarja Ruuska, toimittaja p. 044 406 2341 tarja.ruuska@mediasepat.fi Päivi Kantonen, toimittaja p. 044 406 2345 paivi.kantonen@mediasepat.fi Outi Tuomainen, taittaja tuotanto@mediasepat.fi

Työntekijöitä: 4–5 Kiinteistön koko: Noin 970 m2 hyväkuntoista ja toimivaa hallitilaa Kiinteistö on: Oma Ilmoitustunnus: 2110

Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi

M YY DÄ ÄN

Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi raija.hakkarainen@yrittajat.fi

Tekstiilipainatusta, liikelahjoja, vähittäis- ja tukkumyyntiä harjoittava liike

Paino I-print Oy, Seinäjoki Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 5 000 kpl.

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

• Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Myydään yli 35 vuotta toiminut tekstiilipainatusta, liikelahjoja, vähittäis- ja tukkumyyntiä harjoittava liike Keski-Suomessa.

Hinta: 25 000 € + kalusto + varasto Liikevaihtoluokka: 100 001 € - 200 000 €

Hinta: 16 000 €

Hinta: 385 000 €

Liikevaihtoluokka: saakka – 100 000 €

Liikevaihtoluokka: 300 001 €–400 000 €

Kiinteistön koko: 198 neliön vuokratilat sekä 15 neliön varasto

Työntekijöitä: 1

Työntekijöitä: 6–9

Kiinteistö on: Vuokrattu

Kiinteistö on: Vuokrattu

Ilmoitustunnus: 1883

Ilmoitustunnus: 1870

Hyvät tuotteet ja asiakaskunta.

M YY DÄ ÄN

M YY DÄ ÄN

Pitkät perinteet omaava leipomo, jolla oma leipomokiinteistö / myymälä (300 m2) sekä 2 erillistä konditoriakahvilaa. Tuotteita myydään kauppojen ja omien kahviloiden / myymälöiden kautta.

Myydään lounas-ravintola / Kotipizza Jyväskylässä.

Siistit ja toimivat 198 neliön tilat. Vakiintunut asiakaskunta. Myydään kalusteet ja laitteet.

Verhoiluliike

Myydään verhoiluliike hyvällä sijainnilla Äänekosken sisääntuloväylän varrella.Verhoomo toimii vuokratiloissa kerrostalon kivijalassa. Uudehkot ,ajan mukaiset koneet ja laitteet sekä kattava tarvikevarasto.Uusi yrittäjä pääsee heti jatkamaan yritystoimintaa.

Vakiintunut asiakaskunta:verhoomo on toiminut 60-luvulta lähtien ja nykyinen hyvämaineinen yrittäjä on toiminut paikalla 20 vuotta.

Liikevaihtoluokka: 400 001 €–500 000 € Työntekijöitä: 4–5

Kiinteistö on: Vuokrattu Ilmoitustunnus: 1861

Ilmoitustunnus: 1960

Pienkoneurakointiyritys

Myydään pienkoneurakointia harjoittavan yrityksen liiketoiminta koneineen.

Yrityksen toimialana on pienkoneurakointi, kaivuutyöt, piharakentaminen ja polttopuidenteko.

Yrityksellä on toiminnassa tarvittava, uudehko kalusto.

Työntekijöitä: 1 Ilmoitustunnus: 1830

Työntekijöitä: 2–3 Kiinteistön koko: 182 m²

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT • YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

KUVA: KERTTU PYLVÄNÄINEN

M YY DÄ ÄN

Myydään huoltoautojen varustepalveluihin erikoistunut liiketoiminta eläkkeelle jäämisen johdosta. Keski-Suomen Varustepalvelu Ky on toiminut johtavana autokalustajana Jyväskylän seudulla v.1990 alkaen.

Koulutus- ja markkinointiapua annetaan uudelle yrittäjälle.

Kiinteistö on: Vuokrattu Omistajanvaihdos. Debatti. Järjestö. Nuoret. Tulevaisuus. Kohtaamiset.

Lounas-ravintola / Kotipizza

Ilmoitustunnus: 473

Huonekaluliike

Juhlapalveluyritys

M YY DÄ ÄN

Hinta: 530 000 €

Perheleipomo + myymälä + 2 kahvilaa

www.yritysporssi.fi/keskisuomi

M YY DÄ ÄN

Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittaja Kerttu Pylvänäinen, toimittaja/tiedottaja kerttu.pylvanainen@yrittajat.fi Petrikki Tukiainen, kolumnisti

Myydään perinteikäs yli 30 vuotta toiminut alihankintakonepaja Keski-Suomessa. Palvelutarjontaan kuuluvat metalliosien koneistukset, hitsaukset, muototaivutukset, jauhemaalaukset ja valmiiden tuotteiden kokoonpano.

huoltoautojen varustepalvelut -liiketoiminta

M YY DÄ ÄN

Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 010 425 9200

M YY DÄ ÄN

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI

Alihankintakonepaja

M YY DÄ ÄN

M YY DÄ ÄN

Keski-Suomen Yrityspörssi

Myydään yli 60 vuotta toiminnassa ollut huonekaluliike Saarijärvellä nykyisen omistajan siirtyessä eläkkeelle. Liikkeen valikoimissa on kattavasti kodin ja toimiston kalusteita, yritys työllistää 3 henkilöä.

Yrityskaupassa nykyinen varasto ja yrityksen kalusto siirtyvät uudelle yrittäjälle. Yrityksen toiminta on voitollista. Yritys toimii hyvällä paikalla 13 tien varrella omassa hallissa, hallin voi joko ostaa omaksi tai vuokrata.

Myymme kannattavaa juhlapalveluyritystä Keski-Suomesta. Yrityksellä kattava vakiasiakaskunta ja toimivat palvelut. Kaikki yritystoimintaan tarvittava koneisto, laitteisto ja tilat.

Hyvät mahdollisuudet laajentaa ja uudistaa tomintaa omien juhlatilojen kautta, joita ei nykyisellään ole. Myydään yrittäjän eläköitymis-iän lähestymisen vuoksi.

Kauniissa liiketilassa Jyväskylän keskustassa toimiva kultasepänliike, joka on erikoistunut valmistamaan uniikkeja koruja/omaa mallistoa.

Verstastilat jopa viidelle kultasepälle. Erinomainen maine ja asiakkaita myös ympäri Suomen! Liikevaihto 195 000 €–240 000 €.

Liikevoittopros. edelliseltä kolmelta vuodelta keskimäärin 17,8 %.

Kiinteistö on: Oma

Liikevaihtoluokka: 600 001 €–1 000 000 €

Ilmoitustunnus: 1815

Hinta: 65 000 € + vaihto-omaisuus yms. omaisuus sovitusti Työntekijöitä: 1

Työntekijöitä: 2–3

Kiinteistö on: Vuokrattu

Kiinteistö on: Oma

Ilmoitustunnus: 1796

Ilmoitustunnus: 1813

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 4/2014

Kultasepänliike

Keski-Suomi liekeissä Henkilö: Onnistunut omistajanvaihdos monen tekijän summa

ILMESTYMINEN 2015 Seuraava lehti ilmestyy viikolla 8.

-> aineistot 30.1.

Tähän joukkootteenss.a oi Liittyminen oseskisuomi yrittajat.fi/k

kenkäkauppa, autokauppa, konepaja, rautakauppa, kahvila, rakennusliike, kirjapaino, kyläkauppa, mainostoimisto, baari, isännöintitoimisto, kirpputori, ravintola, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, verkkokauppa, vaatekauppa, kukkakauppa, leipomo, kuntosali, parturi, kampaamo, maansiirtoliike,

LÖYDÄ OMA UNELMASI koulutuspalveluyritys, kodinkonekorjaamo... yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

Kenestä Vuoden nuori yrittäjä 2015 Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa 24.1.2015 palkitaan maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajan lisäksi Keski-Suomen Vuoden nuori yrittäjä 2015. Alueellinen voittaja lähetetään valtakunnalliseen kilpailuun, jossa kärkikolmikolle on jaossa 30 000 euron palkintopotti. Voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen tai yrittäjäasenteeseen liittyen.

Ehdota palkinnon saajaa 30.12. mennessä kerttu.pylvanainen@yrittajat.fi

TULEVIA TAPAHTUMIA Runsaasti tapahtumia ja kaikista tapahtumistamme lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet www.yrittajat.fi/keskisuomi -sivuilla.

TAMMIKUU 24.1. Keski-Suomen Yrittäjäjuhla

HELMIKUU Elinkeino / elinvoima -forum KSYNY verkostoilta

MAALISKUU Omistajanvaihdos-seminaari 24.3. Lähitapiolan iltakoulu

HUHTIKUU Yrittäjän hyvinvointi -forum

TOUKOKUU Keski-Suomen hankinta -forum

24

Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, saisiko olla älykäs työkaveri?

Minkä tahansa Android-tabletin tai iPadin n ostajalle Elisa Kirja -lahjakortti.*

Meiltä saat verrattomat laitteet niin kotiin kuinn konttorille.

Elisa Mobiililaajakaistaliittymä 4G Tablet

Arvo vo 150 €

Huawei M1 8” Tyylikäs ja tehokas tabletti

175

€

tai 7,30 €/kk.

Alv. 0 %

Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa

Samsung Tab S 10,5” Näytöllä on väliä

€

425 tai 17,70 €/kk.

Alv. 0 %

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. *Tarjous voimassa 31.12.2014 asti. Tarjouslaitteet, lahjakirjat ja tarkemmat ehdot: kirja.elisa.fi/lahjakirjat.

Elisa myymälä Jyväskylä, Yliopistonkatu 32 Inka Kunnas, 050 500 8938 ext-inka.kunnas@elisa.fi

Elisa yrittäjäpalvelu Account manager Sami Ruhkala, 050 566 8766 sami.ruhkala@elisa.fi

1

20

€/vrk

Maksat vain niistä päivistä, kun käytät datayhteyttä yli 50 kt/vuorokausi.