KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT • YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI
Henkilö. Ajankohtaista. Arjessa. Debatti. Uutiset. Järjestöasiaa. Uusi jäsen.
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 2/2014
Unelmista totta jo nuorena Tutkimus: Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin.
KUVA: JUHA PILLIKKO
Suurin osa kunnista on pk-yritysten varassa
2
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
VALITSE UUTEEN RAV4:ÄÄN urtttdǚ~llad ä d d yttdǚ~nd rd
NYT UUTUUTENA 2.0 DIESEL AWD NELIVETO.d
Tarjous ei koske renkaita ja vanteita. Tarjous voimassa toistaiseksi.
d d d r
UUSI TOYOTA RAV4. Uuden Toyota RAV4:n suurempi koko ja AWD-mallin älykkäästi vääntöä etu- ja takapyörille jakava IDDS-neliveto luovat erinomaiset ajo-ominaisuudet. Nyt saatavana myös nelivetoinen 2,0 litran D-4D-turbodiesel. Active-varustetasosta alkaen vakiona on mm. kosketusnäytöllinen Toyota Touch 2 with Go -mediakeskus peruutuskameralla ja navigaattorilla. Tule ajamaan uusi suurempi RAV4 meille! RAV4 2.0 D-4D 2WD alkaen: autoveroton suositushinta 28 110 €, arvioitu autovero 7 164,09 €, toimituskulut 600 €, arvioitu kokonaishinta sisältäen toimituskulut 35 874,09 €
RAV4 2.0 D-4D AWD alkaen: autoveroton suositushinta 28 230 €, arvioitu autovero 10 846,62 €, toimituskulut 600 €, arvioitu kokonaishinta sisältäen toimituskulut 39 676,62 €
EU-yhdistetty kulutus 4,9-7,3 l/100 km, CO2-päästöt 127-176 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. Kuvan auto erikoisvarustein.
O.K. AUTO OY Täyden palvelun autokauppaa jo vuodesta 1964
»»»r³¯¥¹¸³rȊdǃd»»»r¸³½³¸¥rȊd
ǃd ä ädd
Kuormaajantie 5, Puh. 010 5228 300 automyynti: 010 5228 325 jyvaskyla@okauto.fi ma-pe 9–18, la 10–14
ǃd ä ä
Koskentie 6, Puh. 010 5228 370 automyynti: 010 5228 375 jamsa@okauto.fi ma-pe 9–17, la 10–14
ǃd
Mäntymäentie 2, Puh. 010 5228 490 automyynti: 010 5228 493 keuruu@okauto.fi ma-pe 9–17, la 10–14
ǃdää
Rahastajantie 2, Puh. 010 5228 450 automyynti: 010 5228 455 aanekoski@okauto.fi ma-pe 9–17, la 10–14
Lankapuhelimesta 8,35 senttiä/puhelu + 6,0 senttiä/min. Matkapuhelimesta 8,35 senttiä/puhelu + 17,17 senttiä/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.
Autamme yritystäsi
”
kasvuun Yrityksen alkutaipaleella Jykesin Risto Kovala toimi tukenamme esimerkiksi rahoitusasioiden pohdinnassa. Rahoitus löytyi selvittelyjen jälkeen Finnveralta ja ELY-keskukselta.” - Mika Silajärvi, Panimo Hiisi, Palokka Panimo Hiisi on keskisuomalainen pienpanimo, joka syntyi rakkaudesta olueen. Hiiden tuotteita ovat muun muassa käsityöoluet Rakki ja Kiira.
Jykesin Yrityspalvelut auttavat, kun sinulla herää kysymyksiä yrityksesi markkinointiin, rahoitukseen tai vaikka ensimmäisen työntekijän palkkaukseen liittyen. Tarjoamme maksuttomia neuvontapalveluita yrityksen alkuvaiheesta omistajanvaihdokseen saakka. Ota meihin rohkeasti yhteyttä. Risto Kovala, Yrityspalvelut, p. 050 365 0012. Tarjoamme palveluita Jykesin omistajakunnissa sijaitseville pk-yrityksille. Omistajakunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Uurainen. Tietoa palveluista löydät: jykes.fi facebook.com/jykesfi Twitter: @Jykesfi
3
JÄSENLEHTI 2/2014
Päätoimittaja vs. Antero Kiviniemi puh. 050 381 8710 sähköposti: antero.kiviniemi@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: ksy@yrittajat.fi
Aiheita: HENKILÖ 4
Kasvulle eväitä Ä
itiysloman tuuraus on antanut hienon mahdollisuuden seurata keskisuomalaista elämänmenoa näköalapaikalta. Monia kasvun esteitä on madallettu, mutta... tunnusluvuissa näkyvät muutokset antavat odottaa itseään. Aikaa kuluu ”asioiden pyörittelyyn, menetetyn suurteollisuuden haikailuun ja epäreilun tukipolitiikan päivittelyyn.” Tuloksellisempaa on tunnistaa kuntatalouden todellinen selkäranka ja vaikuttaa rahavirtoihin, joiden suunnan päättäminen on keskisuomalaisissa käsissä. Yhteistyön tarpeeseen on herätty. Kunnallisjohdon seminaariin Seinäjoella 14.–15.5. osallistui yli 50 keskisuomalaista kuntapäättäjää ja yrittäjää. Tästä on hyvä jatkaa.
”
Yrittäjät aukovat yhteistyölle latua tuottaen tietoa ja työkaluja, joihin tukeutuen kasvua voidaan rakentaa pitävin askelin.
KUHMOISISSA OLLAAN NOSTEESSA
AJANKOHTAISTA 6 7 7 8
MTK:n, SAK:n, kuntien ja yrittäjien edustus.
| | | |
”ON USKALLETTAVA KATSOA KAUAS” PIDETÄÄN EUROT KESKI-SUOMESSA HANKINTAKUULUMISIA PALVELULLA ON MERKITYSTÄ
ARJESSA
• Kunnallisjohdon seminaarissa julkistettu professori Vesa Routamaan selvitys Pk-yritysten merkitys aluetalouteen Keski-Suomessa, on tiivis tietopaketti, joka tuo tunnuslukujen kertomana esiin kuntien ANTERO KIVINIEMI toimitusjohtajan/ erilaisuuden ja pk-yrityspäätoimittajan ten todellisen painoaräitiysloman tuuraaja von kuntien elinvoiman ylläpitäjänä. ”Pk-yritykset muodostavat kuntien talouden selkärangan... Yritystoiminnasta tuleva verotulo on aitoa lisäarvoa... Yrittäjien toimintaolosuhteista kannattaa pitää hyvää huolta.”
9
|
9
|
Selvitykset nostavat esiin kasvun esteitä ja mahdolli-
kuntien elinkeinopolitiikan tilasta. Kysymyssarja on hyvä pohja tarkastella asioita yhdessä. Myönteistä on keskisuomalaisten kuntien menestyminen – kysymyksiä herättää arvioiden jatkuva heikkeneminen. Negatiivisimman arvion saa kuntien hankintapolitiikka ja päätöksenteon yrittäjälähtöisyys.
suuksia. Yhteistyössä on löydettävissä ratkaisuja, joilla toimintatapoja muuttamalla saavutetaan merkittäviä taloutta ja työllisyyttä parantavia tuloksia. Valtaosassa näistä päätösvalta on Keski-Suomessa ja kasvun pullonkaula korviemme välissä. Toivottavasti tuotettu aineisto käsitellään kunnissa ajatuksella ja rakentavassa hengessä.
• Käynnistetty Hankinta-asiamies hanke vastaa osalPs. Yritystoiminta raamitetaan yhä kattavammin EU:n byrokraattisessa valtakoneistossa. EU-vaalit ovat 25.5. Suomen ja yrittäjien etu on saada sinne talouden lainalaisuuksia ja harvaan asutun pohjoisen maamme olosuhteita tuntevia ajattelukykyisiä vaikuttajia. Eiköhän äänestetä!
MIKRO- JA ALIHANKINTAYRITTÄJÄ TARVITSEE TUKEA ELÄMÄÄ MAASEUDULLA
DEBATTI 10 | 11 |
”KYLLÄ TÄMÄ TÄSTÄ!” ”UNELMISTA TOTTA”
TUTKIMUS 12 13
| |
YRITTÄJYYS PELASTAJAKSI PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KESKI-SUOMESSA
ARJESSA 14 | 15
• Tuore ELPO-kysely peilaa yrittäjien näkemyksiä
taan ELPO:n esiin nostamiin ongelmiin. Tavoitteena on parantaa yrittäjien mahdollisuuksia kilpailla julkisista hankinnoista ja saada kasvava osuus merkittävistä rahavirroista hyödyttämään maakunnan elinvoimaa. Hankkeen tavoitteet nähdään yhteisinä. Ohjausryhmässä on
|
|
15 | 16 | 17 |
YRITTÄJÄKONKARI MESSUPIHOJEN VALVOJANA HALLITUS AJANKOHTAISTEN AIHEIDEN ÄÄRELLÄ KEVÄTKOKOUS KESKI-SUOMEN JUHLAA INVESTOINTIVIESTIT POIKIVAT TILAUKSIA JYVÄSKYLÄLLE KIITOSTA SEINÄJOELLA
UUSI JÄSEN 17
|
ONNEKSI VALOISA AIKA LISÄÄNTYY
UUTISET 18 | 19 |
MENESTYS ON TEHTÄVÄ UUDISTUNUT KESKI-SUOMEN YRITYSPÖRSSI PALVELEE ENTISTÄ PAREMMIN
Petrikki Tukiainen
Positiivisista odotuksista mahtaviin onnistumisiin Viime viikot ovat tuoneet rutkasti positiivisia uutisia Keski-Suomeen.
Kolumni PETRIKKI TUKIAINEN Keski-Suomen Yrittäjät ry puheenjohtaja
”
Yhteispeli sekä yrittäjyyden edellytysten kehittäminen on hyvällä tolalla.
Metsä Groupin todennäköinen investointi Äänekoskelle on ilouutinen koko Keski-Suomelle. Heijastusvaikutukset pk-yrityksiin ovat moninaiset niin metsäalalla kuin myös muilla aloilla. Tämä on erityisen tärkeää metsätoimialan nykyisten yritysten ja työpaikkojen säilymiselle.
Rakennusprojekti sekä uusia tuotevalikoimia mahdollistava biotalouden
ekosysteemin rakentuminen synnyttää myös uutta yritystoimintaa. Investointi kattaa osan maakunnan yhteisenä tavoitteena olevan 10 000 uuden työpaikan ja 2 000 uuden yrityksen tavoitteesta. Keski-Suomen yhden tukijalan uudistuminen luo uskoa tulevaisuuteen ja heittää kannustavan haasteen myös muille toimialoille. Miten minä olen yrittäjänä uudistamassa omaa toimialaani?
Suomen Yrittäjien ELPO-mittaristo kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna Keski-Suomen kunnat
pärjäsivät valtakunnan vertailussa paremmin kuin koskaan. Viiden kunnan yltäminen 10 parhaan joukkoon on valtavan upea asia. Onnittelut menestyneille kunnille. Tulos kertoo, että yrittäjien ja kuntien yhteispeli sekä yrittäjyyden edellytysten kehittäminen on hyvällä tolalla. Tärkeämpää kuin kuntien välinen vertailu on kuitenkin systemaattinen kuntakohtainen kehittäminen. Nyt on hyvä hetki istua alas omassa kunnassa ja hyödyntää aineiston tulokset sekä valtakunnalliset parhaat käytänteet.
4
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
HENKILÖ Autot ovat kovassa käytössä. Asiakkaita on sekä Keski-Suomessa että Hämeessä.
Kuhmoisissa ollaan noste TARJA RUUSKA, teksti ja kuvat
E
ija Heinonen aloitti Kuhmoisten Yrittäjien puheenjohtajana tämän vuoden alusta. Rahastonhoitajana hän toimi kolme vuotta. Eija Heinonen on toiminut siivousalan yrittäjänä lähes kahdeksan vuotta, nyt hän on avannut liikekumppaninsa kanssa Kuhmoisiin myös pesulan.
Kuhmoinen on pieni, mutta ei tapahtumaköyhä. – Yhdistys järjestää kesän avaustempauksen Kiepsaustapahtuman, jossa vierailee tuhansittain ihmisiä: kyläläisiä, vapaa-ajanasukkaita ja turisteja. Tapahtumaan kuuluu perinteinen suosittu toritapahtuma, jossa on esiintyjiä, myyntikojuja, lapsille toimintaa, tanssit, kunnan edustajan terveh-
dys..., puheenjohtaja Eija Heinonen luettelee. Vuosittain valitaan vapaa-ajan asukkaista Vuoden Kesäkuhmoislainen, joka kastetaan Kuhmolan suihkulähteellä. Tempaus huipentuu kulkueeseen kylän läpi, osallistujina yritykset ja yhdistykset. Kiepsausiltana paikallisissa ravintoloissa on ohjelmaa ja koko kylä liikkeellä.
– Järjestämme kunnan kanssa Kesäasukastapaamisen Sahanrannassa 4.7. – yrittäjät esittelevät siellä palveluitaan ja kunnan viranhaltijat ovat kesäasukkaiden haastateltavina. Odotamme innolla palautetta, keskustelua ja ideoita vapaa-ajanasukkailta.
Uskallusta uuteen. – Kuhmoisten Siivouspalveluissa aloitin yrittäjänä
2007, aiemmin työskentelin äitini yrityksessä. Yritys kattaa kaikki siivousalan palvelut, asiakkainani yksityiset, yritykset, vapaa-ajanasukkaat, kunta ja kaupunki. Vakituisia työntekijöitä on kaksi, säännöllisiä ekstraajia ja sesonkityöntekijöitä kuusi. Aloitin myös uudella toimialalla, joka läheisesti sivuaa toimialaani. Avasin liikekumppanini kanssa
Kuhmoisiin pesulan. Yritysten toimitilat sijaitsevat 24-tien varrella, 24-hallissa Nuutinrinteen teollisuusalueella.
– Ajat ovat kovat, mutta Kuhmoisissa ollaan nosteessa. Talvella keskustan korjausrakentaminen elävöitti elinkeinoelämää. Itselläni pyöri kolme rakennussiivousta yhtä aikaa, mikä on talvella paljon.
5
JÄSENLEHTI 2/2014
”Tahtotila on toiveikas, uusia yrityksiä syntyy.” Eija Heinonen
”Yritys sai juuri luvan toimia yksityisenä sosiaalipalvelujen tuottajana alvittomana ja se on hieno asia. Lisäksi pesulaamme on tulossa myös auton pesumahdollisuus näiden vaatteiden ja tekstiilien ohella”, Eija Heinonen iloitsee.
eessa Kunnan kanssa yrittäjäyhdistys toimii elinkeinotyöryhmässä. Hyviä aloitteita on vireillä. Tahtotila on toiveikas, uusia yrityksiä syntyy, hallit täyttyvät omista ja muualta tulevista yrittäjistä. Esimerkiksi Kalanjalostuslaitoksen perustaminen on hyvällä alulla, Eija Heinonen iloitsee.
Haasteita asettaa väestökato ja väestön ikäänty-
minen, mutta ongelma on sama kaikkialla. Puheenjohtajan mukaan ratkaisuja ja ideoita kehitellään taukoamatta. – Eteenpäin mennään heikompinakin aikoina, eikä jäädä piehtaroimaan epätoivossa. Porukka on hyvää niin elinkeinoelämässä kuin kunnassa. Olen ylpeä, että yrittäjäyhdistyksessämme rikkoutui jo viime vuoden puolella 100. jäsenen raja.
Tuija (oik.) ja Maria lähdössä hommiin. Eija Heinonen kertoo, että henkilökunnan rekrytoinnissa ovat kunnan työsuunnitteluavun kautta kohdanneet hyvin sekä työnantaja että työtä etsivät.
Puhtaat, raikkaat matot valmiina kesälattioille.
Se on merkittävä näin pienellä paikkakunnalla. Hankintatoimintaan liittyen Eija Heinonen kertoo, että kunta pilkkoo mahdollisuuksien mukaan tarjouspyyntöjä siten, että mahdollisimman moni paikallinen yrittäjä pystyy osallistumaan. On kaavailtu myös yritysyhtymiä, jolloin useampi yrittäjä yhdessä voisi olla mukana kilpailutuksissa kilpailukykyisenä.
– Yhteistyön lisäämiseksi tärkeää on sekä positiivisten että negatiivisten viestien toimittaminen päättäjille. – Hyssyttelyllä ei kipupisteisiin puututa. Paasaamiseen ei voi silti lähteä mukaan äänitorvena, etenkään kun faktat eivät aina ole synkassa valitusaiheiden kanssa, kun niitä lähtee tutkimaan, Eija Heinonen korostaa.
– Yhdistyksemme on toimiva, hieno porukka. Aina ei huomioida, että tempaukset ja tapahtumat järjestetään talkoilla ilman henkilökohtaista hyötyä. Järjestely on hauskaa mukavassa joukossa. Tulee puitua yrittäjän elämän mutkia, ikään kuin työnohjauksena, jota palvelua meillä yrittäjillä ei työn puolesta muuten ole, puheenjohtaja Eija Heinonen pohtii.
Vapaa-ajanongelmia Heinosella ei ole. Sen takaa kahden yrityksen pyörittäminen. – Lomailemaan en elämäntilanteesta johtuen juuri ehdi, vapaa-aika sujuu arkea ilolla viettäen aikuistuvien lasteni kanssa. Aurinkoista, touhukasta kesää kaikille yrittäjille, hän toivottaa.
6
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
AJANKOHTAISTA ”On uskallettava katsoa kauas” TARJA RUUSKA, teksti KAISA HÄMÄLÄINEN, kuva
Tapu Nieminen Keski-Suomen Yrittäjistä toimii Suomen Yrittäjien Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Valiokunnan tehtävänä on hahmotella tulevaisuuden kehityssuuntia ja niiden vaikutusta pk-yrityksiin.
”Tulin valituksi tulevaisuusvaliokunnan jäseneksi kaudelle 2013–2014. Valiokunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan, Veikko Tervosen henkilökohtaisista syistä johtuva poisjäänti puheenjohtajan paikalta kesken kauden vapautti pj-paikan. Asetuin ehdolle ja tulin valituksi tehtävään marraskuussa 2013. Toimin puheenjohtajana 2014 vuoden loppuun.”
”Valiokuntana olemme jo keskustelleet ja keskustelemme näistä aiheista: Osallistuminen Suomen Yrittäjien strategian valmisteluun – järjestön sisäinen kehittäminen. Pyrkimys on jatkaa yhteistyötä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa, joka on valiokunnan tärkeä kumppani ja jonka kanssa on tehty aiempina vuosina ansiokasta ja tuloksellista yhteistyötä.”
”On tärkeää, että Suomen Yrittäjissä pohditaan aktiivisesti yrittäjyyden, yritysten ja yrittäjien tulevaisuutta niin yhteiskunnan, työelämän ja osaamisen muutosten, kansalaisten onnellisuuden kuin yrittäjyyden uusien ilmiöiden näkökulmasta. Unohtamatta tietenkään kansainvälisiä trendejä ja muutosvoimia, jotka koskettavat myös meitä. Tärkeää on jokaisen kyky havaita tulevaisuuden muutoksia ja niistä kumpuavia mahdollisuuksia.”
”Tarkoitus on tuottaa Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville tulevaisuusteemainen seminaari – konkreettinen tapa näkyä ja tuottaa hyötyä jäsenille.” ”Keskustelu Tulevaisuusselonteosta (www.suomi2030. fi), jonka pohjalta valmistellaan keskeisiä linjauksia hallitusohjelman perustaksi – valiokunnalta on pyydetty konkreettisia ehdotuksia, miten selonteon asioita toteutetaan käytännössä. Tämä on tärkeää vaikuttamistyötä erityisesti pk-yrittäjyyteen liittyviin tulevaisuusnäkymiin.”
”On uskallettava katsoa riittävän kauas. Tulevaisuuspohdinnoissa käytämme tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Oma mottoni tulevaisuuteen liittyen onkin: ”Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka luomme. Polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään.” John Schaar.
Tulevaisuusvaliokunnan edustajat: Puheenjohtaja Tapu Nieminen, Keski-Suomen Yrittäjät, varapuheenjohtaja Heikki Lindevall, Pirkanmaan Yrittäjät ry. Jäsenet: Ari Aalto, VarsinaisSuomen Yrittäjät ry, Eero Kokko, Uudenmaan Yrittäjät ry, Jukka Niemelä, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry, Pasi Saajanlehto, Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, Hanna Saari, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry, Irina Siltanen Suomen Yrittäjänaiset ry, Veikko Tervonen, Savon Yrittäjät ry. Toimiston vastuuhenkilö: ekonomisti Petri Malinen, Työvaliokunnan vastuuhenkilö Veikko Kiili.
Tulevaisuusvaliokunnan tehtävät ja toiminnan tavoitteet Yleisiä tehtäviä: • Tulevaisuuden yrittäjyyttä koskevaan päätöksentekoon vaikuttaminen mm. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kautta. • Valiokunnan käsittelemien teemojen ja johtopäätösten tehokkaampi välittäminen järjestön ja jäsenistön käyttöön. • Herätellä pk-yrittäjiä ajattelemaan laajemmin ja pitkäjänteisemmin sekä saattaa pk-yrittäjien tietoon, mitä businessuuntia kannattaa tutkia. • Alueelliset ja paikalliset kontaktit ja tilaisuudet ovat oleellinen osa valiokunnan työtä. Näin tieto valiokunnan toiminnasta leviää kentälle suomalaisten yrittäjien parhaaksi. • Tunnistaa yrittäjyyteen ja yrittäjyyden toimintaympäristöön liittyviä heikkoja muutossignaaleja ja kehityssuuntia.
Vuoden 2014 tehtävä: • Tulevaisuusselontekoon perehtyminen ja siihen vaikuttaminen. • Keskustelun herättäminen selonteosta myös muissa SY:n valiokunnissa. Toiminnan aikaikkuna: • SY:n Tulevaisuusvaliokunnan työskentelyn aikaperspektiivi on vähintään 20 vuotta. Se ei poissulje vaikuttamistyötä lyhyemmän aikaikkunan asioihin, joilla nähdään olevan pidemmän tähtäimen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Yhteistyökumppanit: • Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on tärkeä yhteistyökumppani suorien kansanedustajakontaktien ansiosta. • Yhteiskokoukset SY:n muiden valiokuntien kanssa ovat hyödyllisiä. Ne lisäävät tulevaisuuteen liittyvien teemojen käsittelyä laajemmin Suomen Yrittäjien organisaatiossa. • Muita valiokuntia: Alueellisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan valiokunta, kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen valiokunta, koulutuksen ja ammattiosaamisen valiokunta, nuorten yrittäjien valiokunta.
7
JÄSENLEHTI 2/2014
”Hankintailtojen ja kohtaamisten tuloksena moni asia on nytkähtänyt eteenpäin.” Katja Laukkanen
Pidetään eurot Keski-Suomessa KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti IIDA LIIMATAINEN, kuva
M
aaliskuussa Keski-Suomessa käynnistynyt hankinta-asiamiespalvelu auttaa Keski-Suomen alueen yrittäjiä julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyvissä asioissa. Se edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin julkisiin
hankintoihin, joko yksin tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa. – Keski-Suomen menestymisen kannalta on oleellista, että saamme eurot pysymään omassa maakunnassa. Siksi hankintayksiköiden kannattaa paneutua tarjouspyynnön valmisteluun ja pohtia tarvittaessa yhteistyössä yrittäjien kanssa, kuinka pienyrittäjät voisivat pärjätä kilpailutuksessa. Yrittäjällä puolestaan tulee
olla tarvittava tietotaito, jolla tarjoukseen vastataan ja kauppa kotiutetaan, tiivistää Keski-Suomen hankinta-asiamies Katja Laukkanen.
Hankinta-asiamies tarjoaa käytännönläheistä apua. Kun yrittäjä kirjautuu sähköiseen hankinta-asiamiespalveluun, hän saa sähköpostiinsa oman alansa julkisen sektorin tarjouspyyntöjä. Hankinta-asiamies Katja Laukkanen neuvoo tarvittaessa kilpailutukseen osallistumisessa. – Mikäli haluat tarjouspyyntöjä Keski-Suomen alueelta, valitse 10 euroa kuukaudessa maksava Keski-Suomen palvelu. Valtakunnallisessa palvelussa 16,50 euron kuu-
kausimaksulla saat sähköpostiisi koko Suomessa julkaistut tarjouspyynnöt, jotka liittyvät toimialaasi. Rekisteröityessäsi huomiota kannattaa kiinnittää avainsanojen asettamiseen, sillä tarjouspyynnöt toimitetaan niiden perusteella, valottaa Laukkanen. Palvelusta löytyvät niin Keski-Suomen hankintakuin pienhankintailmoitukset, toimintamallit ja välineet tarjonnan tehostamiseksi ja se mahdollistaa yritysten verkottumisen ja yhteistarjoukset. Toimialaverkoston kautta pk-yritys voi osallistua kilpailutukseen ja saavuttaa markkinoita, jotka muutoin saattaisivat jäädä yrityksen ulottumattomiin.
Keski-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiespalvelu tuo sinulle merkittäviä hyötyjä: Säästät aikaa: Vahtipalvelu toimittaa sinua kiinnostavat kuntien julkaistut tarjouspyynnöt automaattisesti sähköpostiisi
Voit ennakoida: Saat hyvissä ajoin tiedot myös kuntien tulevista hankinnoista
Tarjoat laadukkaammin: Autamme sinua tarvittaessa laatimaan myös tarjouspyynnön tai olemme mukana esivalmistelutyössä
Kunta löytää yrityksesi: Tuomme yrityksesi kuntien tietoisuuteen ja käynnistämme keskustelua, jotta pk-yritykset voivat paremmin osallistua kilpailutuksiin
Kumppanihaku: Löydä itsellesi yhteistyökumppani toisesta yrittäjästä, jonka kanssa verkostoidut ja osallistut kilpailutukseen
Yritysverkostot: Hallinnoimme ja edistämme yhteistarjousten ja verkostojen luomista yritysten välillä
Lisätietoja: hankinta-asiamies Katja Laukkanen p. 050 381 8858 • katja.laukkanen@yrittajat.fi
Hankinta-asiamiehen kuulumisia kaa ja tehdä yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Yrittäjillä on tahtoa olla mukana oman kunnan hankkeissa, joten erittäin hyvät edellytykset meillä on nyt yhdessä toimien kehittää hankinta-asioita ja tiivistää yhteistyötä.
Yhteisen tahtotilan
Hankintaasiamiespalvelua on ollut tarjolla KeskiSuomessa reilut kaksi kuukautta. KATJA LAUKKANEN, teksti
V
astaanotto on ollut pääosin positiivista ja sekä hankintayksiköt että yrittäjät ovat kokeneet palvelun tarpeelliseksi ja konkreettiseksi hyödyksi, jolla voidaan parantaa yrittäjien mukaan pääsyä julkisiin hankkeisiin. Palvelua on hyödynnetty jo ilahduttavan paljon, vaikka toiminta on vasta alkumetreillä. Esimerkkejä asioista, joihin yrittäjät ovat tarvinneet neuvoja:
Iloista kerrottavaa on kuntien myönteisestä
suhtautumisesta palveluun. Palvelun ovat ottaneet tähän mennessä käyttöönsä Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kuhmoinen, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. On ollut mukava huomata, että muutamissa kunnissa yrittäjien ja kunnan välillä on jo nyt ”tekemisen meininki”, ja hankinta-asioihin paneudutaan yhteistyöllä ja kehittävällä otteella. Esimerkiksi Karstulassa, Hankasalmella ja Muuramessa on aistittavissa positiivinen ilmapiiri. Kuntien mukaan lähteminen kertoo myös siitä, että palvelun käyttöön ottaneissa kunnissa on halu kehittää hankintapolitiik-
lisäksi meillä on työkaluja ja keinoja, joilla voimme vaikuttaa asioihin. Yrittäjien, hankintayksiköiden ja hankinta-asiamiehen yhteistyöllä voimme tehdä konkreettisia asioita hankintatoimen kehittämisessä maakunnassamme. Hankinta-asiamies ei yksin siihen pysty, mutta me kaikki yhdessä voimme saada hyviä tuloksia aikaan.
Keskustelua lisäämällä ja ennakoimalla tulevia hankintoja saadaan paikallisille yrittäjille paremmat edellytykset tarjota tuotteita ja palveluita omaan kuntaan. Työ on vuorovaikutteista, hankintayksiköiden lisäksi aktiivisessa roolissa ovat yrittäjät. Hankintatoimissa tehdään töitä usein niukin resurssein, joten yrittäjä saa ja hänen täytyykin olla aktiivinen hankintayksikön
suuntaan. Valmistellessaan kilpailutusta hankinnan valmistelija tarvitsee tietoa tavaroiden/palvelun loppukäyttäjiltä siitä, mitä ja millaisia asioita hankitaan. Usein on tarpeen kuulla yrittäjiä, jotka tarjoavat kyseisiä tuotteita tai palveluita, jotta valmistelija saa viimeisimmän tiedon markkinoilla olevista hyödykkeistä. Huolellisesti valmistelu, yksiselitteinen tarjouspyyntö tuottaa usein enemmän ja laadukkaampia tarjouksia. Valmisteluvaiheeseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin tarjousten vertailuvaiheessa, vähentää kilpailutuksen jälkeistä jälkipuintia ja mahdollisia valitusten ja hankintaoikaisujen tarvetta, kun tarjoavat yrittäjät ovat tulleet kuulluiksi jo ennen kilpailutusta.
Hankinta-asiamiehen kautta tieto kulkee yrittäjiltä hankintayksiköihin ja päinvastoin. Hankinta-asiamiehen tärkein tehtävä onkin toimia viestinviejänä. Maakunnassa kehitellyistä julkisiin hankintoihin liittyvistä hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista kerrotaan eteenpäin, jotta hyväksi
havaitut toimintamallit saadaan kaikkien käyttöön. Tarkoitus on, hyvien käytäntöjen leviän kunnasta toiseen. Palvelua kehitetään yrittäjien ja hankintayksiköiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.
Kunnissa on jo järjestetty hankinta-iltoja, joiden aikana kaikki voivat ottaa kantaa oman kunnan hankinta-asioihin. Iltojen ja kohtaamisten tuloksena moni tärkeä hankinta-asia on nytkähtänyt eteenpäin. Esimerkiksi ilmoituksia pienhankinnoista tulee kuntien nettisivuille ja on keskusteltu pienempien yrittäjien mahdollisuuksista osallistua kilpailutuksiin
yhteenliittymänä. Yrittäjät ovat olleet sitä mieltä, että hankintakoulutuksille on tarvetta, jotta kilpailutukseen osallistuminen sujuisi jouhevammin. Hankintaosaamisen lisääminen maakunnassa onkin tärkeää, jotta olemme tulevaisuudessa yhä kilpailukykyisempiä.
Mukana hankinta-asiamiesyhteistyössä ovat MTK ja SAK. On hienoa, että eri toimijat kehittävät palvelua ja että kaikilla toimijoilla on yhteinen päämäärä saada maakuntaamme positiivista kehitystä. Julkisissa hankinnoissa liikkuu paljon euroja ja on tärkeää, että on yhteinen tahtotila yrittää pitää eurot maakunnassamme.
Näistä voit kysyä hankinta-asiamieheltä: • kuka valmistelee hankintaa tai ohjausta ja tietoa siitä, kenen puoleen asiassa pitää kääntyä • et löydä isommissa julkisissa organisaatioissa oikeita toimijoita, vaan joutuu aina ohjatuksi eteenpäin ja lopulta kyllästyy ennen kuin tavoittaa oikean henkilön. Soittaa sitten hankinta-asiamiehelle, että kenen puoleen pitää kääntyä • et tiedä, mitä tarjouspyynnön jokin ehto tarkoittaa ja tarvitsee neuvoa tai vastaavasti tukea siihen, miten kannattaisi vastata kyseiseen ehtoon omassa tarjouksessa • tarvitset neuvoa, kuinka kilpailutusprosessin etenemisestä ja mitä tietoa asiasta on mahdollista saada missäkin vaiheessa • et tiedä mistä tarjouspyyntö löytyy tai kuinka kilpailutukseen osallistutaan
8
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
AJANKOHTAISTA Palvelulla on merkitystä KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuva
K
eski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Perttu Hietanen perusti yrityksensä Vitreo Oy:n kymmenen vuotta sitten. – Aika on mennyt vauhdilla, mutta kilpailu on lisääntynyt ja maailma pienentynyt, niputtaa Hietanen mennyttä vuosikymmentä. Vitreo myy julkitilakalusteita, mutta liikeideassa on kysymys paljon muustakin kuin konkreettisista penkeistä, roska-astioista ja kukkaruukuista. – Positiiviset kokemukset elinympäristöstämme lisäävät sen viihtyisyyttä ja arvostusta. Vitreon tehtävä on luoda viihtyisiä ympäristöjä, joissa on visuaalisuutta, toiminnallisuutta ja käytännöllisyyttä. Tänä kesänä yrityksellä on näyttävä paikka esitellä osaamistaan, sillä se voitti Hilma-järjestelmässä olleen tarjouspyynnön Jyväskylän Asuntomessujen julkitilakalustehankinnoista. – Asuntomessuilla nähdään toimittamamme taidekalustesarja, infotaulut, penkit, roska-astiat, suuret kukka-astiat sekä uniikkeja aluerakenteita. Projekti on ollut haastava ja odotamme suurella mielenkiinnolla palautetta, Hietanen toteaa.
Palvelun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Vitreon tulevaisuuden suunnitelmissa on edetä tasaisesti ja panostaa yhä yksilöllisyyteen. Tiukasti kilpaillulla alalla vahvuus on asiakaspalvelussa. – Kun asiakas laittaa sähköpostin aamuviideltä ja yrittäjä vastaa siihen kello 5.20, voidaan puhua jo aika asiakaslähtöisestä toiminnasta, naurahtaa Hietanen.
Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana Perttu Hietanen on vahvasti mukana hankinta-asiamiestoiminnassa ja puolustaa pienyrittäjien mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin. Hän on seurannut läheltä tarjouspyyntöjen laadun paranemista viime vuosien aikana. – Hinnaltaan halvin on harvoin paras vaihtoehto ja monilla toimialoilla tuotteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään. Myös paikallisuutta tulisi enemmän korostaa.
Vitreo Oy:n toimistonnurkassa seinään nojailee vanhat tyylikkäät sukset. Kiireinen yrittäjä saa vastapainon arkeensa luonnosta. – Kun kulkee Lapin metsässä omia polkujaan, pysyvät jalat maassa ja ajatukset raikkaina.
Perttu Hietanen ja Anu Hyttinen Vitreosta valmiina palvelemaan.
9
JÄSENLEHTI 2/2014
ARJESSA Mikro- ja alihankintayrittäjä tarvitsee tukea TARJA RUUSKA, teksti
T
oiminimi Varipuun Jouko Varis Pihtiputaalta aloitti toiminnan vuonna 2000. Yritys valmistaa mittatilaustyönä kalusteita puusta, portaita, koriste- ja käyttöesineitä, keittiötarvikkeita, esimerkiksi leikkuulautoja. – Viimeisin innostukseni aihe on ollut kiesien valmistus alusta loppuun. Yritykselläni on myös puualan alihankintaa, joskaan juuri nyt ei ole alihankintasuhdetta. Tällä hetkellä työskentelen yksin. Työntekijöitä on ollut enimmillään kahdeksan, kun teimme alihankintana liimapuuta paikallisen puualan yrityksen kanssa, Jouko Varis kertoo. Asiakkaat ovat yksityisiä henkilöitä, yrityksiä, kunta, yhdistyksiä ym. Tuotteita ja kalusteita on tehty esimerkiksi mökkiasukkaiden välityksellä ympäri maata ja maailmaa. Jouko Varis tunnustaa, että hiljaista on kaikilla sektoreilla. – Toimintaan vaikutti mm. Fenestran Viitasaaren tehtaan konkurssi, teimme sen kanssa alihankintatyötä ja yht'äkkiä se päättyi ilman ennakkovaroituksia. Ei ole näillä näkymin tarkoitusta laajentaa, mutta tuntosarvet ovat pystyssä...
– Olen ollut yrittäjäjärjestön jäsen v. 2000 lähtien, viime vuotta lukuun ottamatta. En ole kuulunut hallitukseen paikallisessa osastossa, mutta yrittäjien järjestämiin tapahtumiin olen osallistunut, esimerkiksi 3.–4.5. täällä Pihtiputaalla järjestettävillä Elämää maaseudulla messuilla olimme messuosastolla mukana. Veimme sinne näytille rakentamani kiesit ja muuta myytävää tavaraa. Yrittäjäjärjestöllä on ihan hyvät palvelut, Jouko Varis toteaa. – Silloin kun pieneltä yrittäjältä lähtee alta alihankintasuhde, ja varsinkin jos se tapahtuu yllättäen, siinä tilanteessa toivoisi selvää raha-avustusta, jota ei tarvitsisi maksaa takaisin. Esimerkiksi Witas, eli paikallinen kehitysyhtiö tai Finnvera voisivat olla ne tahot, jotka ottaisivat asiakseen tarkistaa mikroyrittäjän tilanteen. Olemme kyllä saaneet siltä suunnalta ihan hyvin avustuksia ja taloudellista neuvontaa, esimerkiksi kone-investointeja varten, mutta juuri nyt on päällimmäisenä alihankintasuhteen päättyminen. Sen aiheuttamaan kapeikkoon toivoisi jotain helpotusta, Jouko Varis miettii.
Yrittäjä Jouko Variksella on käsillä tekemisen taito ja puu taipuu vaikka kieseiksi.
– Meille on arvotekijä sinänsä, että täällä maaseudulla säilyisi elämisen edellytykset ja palvelut ja omana perheenä yritämme sitä auttaa käyttämällä paikallisia palveluja. Siihen otamme mukaan koko Viitaseudun, ja lähdemme
muualle ostoksille vain pakkotilanteessa. Täältä löytyy lähes joka elämänalueelta paikallinen yrittäjä, joiden toimintamahdollisuuksia olemme jo vuosia omalla toiminnallamme yrittäneet ylläpitää, Jouko Varis muistuttaa.
– Jatkajaa meillä ei valitettavasti ole perheessä, mutta olen yrittänyt tehdä työni ja oman sarkani niin hyvin, että jos joskus on mahdollisuus lopettaa, voi katsoa ylpeänä taaksepäin, mitä sain aikaan, Varis toteaa.
Kotitalo ja iso piha takaavat sen, että askarta piisaa. – En varsinaisesti harrasta mitään, mitä nyt joskus lentopalloa – niin ja puutöitä riittää aina myös harrastukseksi, yrittäjä selventää.
Elämää Maaseudulla HELI HJELMEROOS-HAAPASALO, kuva
E
lämää Maaseudulla-messuille Pihtiputaalle kokoontui edustava joukko valtakunnan vaikuttajia keskustelemaan maaseudun tulevaisuuden näkymistä. Tulevaisuus Maaseudulla -paneelin lisäksi EU-vaaliehdokkaat mittelivät omassa paneelissaan.
Lähialueen kunnan- ja kaupunginjohtajat haastoivat toisiaan Rodeohärkäkilpailussa. Voittajien on helppo hymyillä: Tuija Muhonen (Witas Oy) voitti selkeästi. Mukana mm. Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen (keskellä).
Messujen yhtenä vetonaulana oli Pihtiputaan lähinaapuruston kunnan- ja kaupunginjohtajien Rodeo-haastekilpailu. Leikkimieliseen, mutta vakavasti otettavaan kisaan lähti mukaan itseoikeutetusti Pihtiputaan kunnanjohtaja
Ari Kinnunen sekä Kinnulan vt. kunnanjohtaja Henrik Kiviniemi, Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Keiteleen kunnanjohtaja Eero Ryhänen ja Kivijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Leppänen. Mukana oli myös Witas Oy:n toimitusjohtaja Tuija Muhonen. Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen totesi olevansa todennäköisesti ainoa kilpailija, joka ei ole ennen ollut minkäänlaisen ratsun selässä. Rattailla kylläkin.
Valtakunnan vaikuttajien Tulevaisuus Maaseudulla -paneeliin osallistuivat Sirkka-Liisa Anttila, Lauri
Ihalainen, Jari-Pekka Koponen, Tommi Lunttila, Keijo Mikkonen, Ari Saastamoinen, Arto Satonen sekä Kaj Turunen. Paneelin juonsi sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola. Ministeri Henna Virkkunen vieraili myös messuilla. Messuilla esittäytyi noin sata näytteilleasettajaa, mukana mm. poliisi, pelastuslaitos ja maanpuolustusjärjestöt. Pelastuslaitos oli paikalla molempina päivinä. Messuvierailla oli mahdollisuus osallistua alkusammutukseen ja sammutinarvontaan. Lapsille oli hauskaa puuhaa: keilojen kaatoa vesisuihkulla ja pikkupaloauto.
10
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
DEBATTI Kokenut
”Kyllä tämä tästä!” Viitasaarelainen liikkeenharjoittaja Mervi Rihto on toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta. TARJA RUUSKA, teksti ja kuva
Mitkä ovat isoimmat haasteet kirjakauppa-alalla tällä hetkellä? – Varmaan samanlaiset kuin erikoiskaupan alalla yleensä. Yleinen taloudellinen tilanne näkyy asiakkaiden varovaisena ostokäyttäytymisenä. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat nykyään niin monet tekijät, että asiakkaiden on tehtävä valintoja esimerkiksi lahjahankinnoissa. Kirja on kuitenkin onneksi arvokas ja silti kohtuuhintainen hankinta.
Mikä on Viitasaarella hyvin ja mikä haastavinta yrittäjän näkökulmasta?
Yrittäjä Mervi Rihto suosittelee asiakkaille, ja jopa kiireisille yrittäjille kesälukemiseksi yli 900-sivuista kirjaa, Tikli. Kirjoittanut Donna Tartt. ”Kirjat vievät ajatuksia arjesta ja antavat oivalluksia.”
– Viitasaarella on kohtalaisen hyvä palvelurakenne niin kaupallisella kuin julkisella puolella. Yrittäjien keskinäinen yhteistyö toimii ja on aktiivista, samoin yhteistyö kaupungin ja kehittämisyhtiö Witaksen kanssa. – Kauppiaana on ensiarvoista toimia pohjoisen Keski-Suomen kaupankäyntikeskuksessa. Myös laaja kesäasukaskunta tuo kesäisin toisenlaista virettä paikallisiin palveluihin. – Yritykseni näkökulmasta haastavimmaksi koen ydinkeskustan – torin ympärys – kehittymisen. Suunnitelma on olemassa, mutta viime vuosien taloustilanne on estänyt keskustan kehittymistä suunnitelman mukaisesti. Muutaman oleellisen erikoisliikkeen (mm. vaatekauppa) lopettamisen jälkeen uusia ei ole löytynyt ja se vähentää
keskustan vetovoimaa. Tarvetta ja kysyntää kyseiselle palvelulle kyllä on.
Miten kokeneena yrittäjänä haluat kannustaa nuorta, juuri toimintansa aloittanutta yrittäjää? – Jos yritys on jo aloittanut toimintansa, varmaan perusteelliset selvitykset ja laskelmat on tehty asiantuntijoiden kanssa. Usko omaan tekemiseen ja ahkeruus ovat perusasioita. Yrittäjän on myös hyvä muistaa, että keskittyy ydinosaamiseensa ja sen kehittämiseen ja käyttää liiketoiminnan pyörittämisessä alan asiantuntijoita. Paikkakunnalla verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa ja mm. yrittäjäyhdistystoimintaan osallistuminen antavat laajemman näkökulman yrittämiseen.
Isoimmat haasteet yrittäjänä, mitkä suurimmat edut/muiden palveluksessa työskentely? – Alussa omien voimavarojen yliarvioiminen on vaarana innostuksen ollessa kova. Omasta jaksamisesta on huolehdittava. Kannattaa antaa osa tehtävistä, esimerkiksi kirjanpito ja siivous, ulkopuolisen tehtäväksi, että innostus omassa osaamisessa säilyy. – Parasta on itsenäisyys, vaikka se on joskus haasteellista. Olen toiminut myös palkkatyössä julkisella puolella ja jälkeenpäin huomaan, että ainakin päätöksenteko on joustavampaa ja nopeampaa yrityksissä. Yrittäjä tekee lähes päivittäin nopeitakin päätöksiä omassa liiketoiminnassaan.
Mitä tulevia tapahtumia alueella järjestetään lähiaikoina? Ehditkö osallistua? – Viitasaarella pidetään Koti- ja Puutarhamessut
24.–25.5. Olen muutamaa kertaa lukuun ottamatta osallistunut omalla osastolla messuille, mutta tänä vuonna osallistuminen jää. Toimialan ja KIPAkirjakauppaketjun luottamustoimet vievät pääkaupunkiseudulle ja EU-vaalit työllistävät kunnallispäättäjänä. Musiikin aika – festivaali taas kesä-heinäkuussa tuo oman värinsä asiakkaisiin.
Yrittäjäjärjestössä toimiminen – mitä se antaa sinulle henkilökohtaisesti, mitä yrittäjänä? – Suosittelen lämpimästi lähtemästä yrittäjäyhdistystoimintaan. Vuorovaikutus yrittäjien kanssa on mitä parhainta ”vertaistukea” ja yhteistyönä voi vaikuttaa paikkakunnan kehittämiseen. Viitasaarella on hyvä yhteistyö kaupungin ja yrittäjien kanssa. Erityisesti yrittäjätoimikunnassa, joka koostuu kaupungin johtavista viranhaltijoista ja virkamiehistä sekä kehittämisyhtiön edustajista, yrittäjät ovat voineet vaikuttaa kaupungin kehittämiseen elinkeinoelämän kannalta kiitettävästi.
Mikä on tällä hetkellä mielikirjasi tai viimeksi lukemasi kirja? Mielikirjoja ja -kirjailijoita on useita: Ruiz Zafon, Paul Coelho ja kotimaiset dekkaristit. Viimeksi luin jo pari vuotta sitten ilmestyneen Viktoria Hislopin kirjan Saari, Teemalla pyörineen sarjan innoittamana. Työn alla on Käen kutsu, J.K: Rowlingin ylistetty, ensimmäinen Robert Galbraith-salanimellä julkaistu dekkari. Alku vaikuttaa lupaavalta.
Mottosi yrittäjänä, yrittämisessä? ”Kyllä tämä tästä!”
11
JÄSENLEHTI 2/2014
ITTABED ”Unelmista totta” Miia Takala on työskennellyt yrittäjänä Kyyjärvellä pian neljä vuotta.
pailevia yrityksiä melko paljon asukaslukuun nähden. Täytyy erottua joukosta näkyäkseen markkinoilla. Myös arvonlisäveron kiristyminen puhuttaa ammattikuntaa.
TARJA RUUSKA, teksti JUHA PILLIKKO, kuva
Oletko saanut vertaistukea yritystoimintaasi esimerkiksi pitkään toimineilta alan yrittäjiltä? Millaista tukea haluaisit?
Milloin yrityksesi on perustettu? Mitä palveluita yrityksesi tarjoaa? Ikäsi? – Yritykseni, Parturi-kampaamo Unelma on perustettu elokuussa 2010. Parturi-kampaamopalveluiden lisäksi teen kulmien- ja ripsien värjäyksiä sekä intialaista päähierontaa ja jälleenmyyn hiustenhoito- ja -muotoilutuotteita. Olen 24-vuotias.
Yhtiömuoto, työskenteletkö yksin vai onko työntekijöitä? – Yhtiömuoto on toiminimi ja työskentelen yksin.
Mitä harrastat ja ehditkö lomailla? – Harrastuksiini kuuluu koiran kanssa ulkoilu, rullaluistelu ja sählyn pelaaminen. Lomalla pyrin olemaan kesä-aikaan noin kaksi viikkoa ja joulunaikaan pidän viikon mittaisen joululoman. Silloin tällöin pidän pidennetyn viikonlopun, esimerkiksi perjantain vapaana.
Onko alueenne nuorilla yrittäjillä yhteistä toimintaa tai tapaamisia? – Tapahtumia olisi, mutta ei vain ole tullut lähdettyä. Kyyjärven nuorilla yrittäjillä ei juuri ole yhteistä toimintaa.
Millaisena koet yrityksen nykyisen tilanteen, onko töitä riittävästi lähialueella ja yleensä alalla? – Asiakaskunta on jo vakiintunut ja kesäaikaan lomailijat tuovat lisävilskettä päiviin. Lähialueilla on kil-
Nuori
– Joitain vinkkejä ja neuvoja olen saanut.
Osallistutko yrittäjäjärjestön toimintaan ja jos niin miten? Mitä palvelua odotat yrittäjäjärjestöltä? – En oikeastaan ole osallistunut. Yrittäjäjärjestöltä odotan uusille yrittäjille sellaista palvelua, joka varoittaisi sopimushuijareista ja kaupittelijoista sekä ”Sun on pakko ottaa tämä, muuten et...” -myyjistä – henkilökohtaisesti.
Entä toiveet kunnan suuntaan tai yrityksen toiminnan rahoittamiseen, työllistämiseen liittyen? – Kuntien olisi hyvä tukea ja auttaa uusia aloittavia yrittäjiä sekä kannustaa yrittämään. Pienetkin asiat voivat olla uudelle yrittäjälle hyvin suuria.
Mikä on mottosi yrittäjänä tai yrittäjyydestä? – Unelmista todeksi.
Mikä on suosituin hiusmuoti kesäksi? Naisilla ja miehillä? – Värjäyksissä liukuvärjäykset ovat edelleen suosittuja, kuten punaisen ja ruskean eri sävyt. Monen mittaiset ja muotoiset otsahiukset ovat yleisiä naisilla. Kampauksissa letit ja nyöritykset näkyvät. Miesten hiuksissa sivut ovat hyvin lyhyet, päältä pidemmät ja helposti muotoiltavissa esimerkiksi vahalla.
”Asiakaskunta on vakiintunut ja kesäisin lomailijat tuovat vilskettä päiviin”, jo noin parikymppisenä yrittäjäksi ryhtynyt Miia Takala kertoo.
12
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
TUTKIMUS
Yrittäjyys pelastajaksi TARJA RUUSKA, teksti
Professori Vesa Routamaa Vaasan yliopiston joh-
T
tamisen yksiköstä toteaa, että Keski-Suomen laitaseuduilla on paljon ikääntyvää väestöä ja ikärakenne muuttuu yhä huolestuttavampaan suuntaan. – Se lisää hoivakuluja ja samalla veronmaksukyky sekä työvoiman saanti heikkenevät. Muuttoliike ja työttömyys näyttävät olevan voimakkaampia
utkijan mielestä Keski-Suomi on liian Jyväskyläkeskeinen ja suurteollisuusvetoinen. Maakuntaan, erityisesti sen laidoille tulisi pikaisesti luoda lisää työllistäviä pienyrityksiä, jotta maaltamuutto pysähtyisi ja nuoret saisivat elinmahdollisuudet kotipaikkakunnallaan. Suurteollisuuden työpaikat eivät juuri lisäänny, vaikka investoinneilla on toki myönteisiä vaikutuksia.
kuin muissa maakunnissa. Tärkeää olisi saada pidettyä nuoria alueella, etteivät kaikki siirtyisi Jyväskylään tai Etelä-Suomeen työn perässä. Pk-yrityksiä pitäisi reippaasti lisätä, Vesa Routamaa painottaa. Maaseudulla myös tilojen määrä vähenee, eivätkä ne juuri työllistä voimakkaan automatisoinnin vuoksi.
– Jyväskylään suuntautuu paljon 'pendelöintiä'. Yhä useamman joutsalaisen,
toivakkalaisen tai petäjävetisen työpaikka on Jyväskylässä. Suurteollisuus vähenee, vaikka sen merkitystä korostetaan jopa mediassa. Teollisuudesta on viime vuosien aikana hävinnyt reippaasti yli satatuhatta työpaikkaa ja yritykset palkkaavat yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Äänekosken uudet suunnitelmat ovat myönteisiä uutisia, mutta investoinnin tuoma työllistyminen kohdistuu lähinnä tehtaan rakentamisvaiheeseen ja alihankintoihin.
Pk-yritysten merkitys työllistäjänä on hyvin tärkeä, mutta sitä ei Routamaan mukaan vieläkään täysin oivalleta. – Mitä enemmän pk-yrittäjiä, sitä enemmän työpaikkoja. Pk-yritysten lisäämiseksi tarvitaan kuitenkin suunnitelmallisempia ja voimakkaampia toimia. Niiden pitää olla tehokkaita, nopeita – ei liian byrokraattisia, vaan joustavia. Aloittava yrittäjä tarvitsee tukea henkilökohtaisesti ja mieluiten yhdeltä luukulta. Professori Vesa Routamaa ottaa esimerkkinä Tampereen seudun Uusyrityskeskus Ensimetri ry:n toiminnan uusien yritysten eteenpäin viejänä. Sen asiantuntijaverkosto on jo parin vuosikymmen ajan tehnyt ansiokasta työtä. Muitakin esimerkkejä toki on.
– Vastaavia satsauksia toivon lisää maahamme. Toimivien olosuhteiden
luominen aloittavalle tai kasvavalle yrittäjälle on panostus työllisyyteen. Myös kuntien hankintatoimi voisi vahvemmin huomioida pk-yritykset. Hankintaosaamiseen on panostettava ja vaikka EU-direktiivit säätelevät toimintaa, ei pykälien noudattamisessa pitäisi olla liian arka. Jos yrittäjän hoivakodissa on pari neliötä ohjeistuksia vähemmän neliöitä, niin ei sen saisi olla yrittämisen este. Virkamiestenkään ei tarvitse olla pilkuntarkkoja, mutta suomalaisen perusluonnehan on ’arka ja lainkuuliainen’ – saa joustaa ja käyttää maalaisjärkeä. Routamaan mukaan Suomessa on myös koulutuksessa petrattavaa. Jokainen ei voi olla korkeasti koulutettu, paperimaistereita on työttöminä, eikä kaikista vaan tule maistereita. – Koulutuksen on suuntauduttava yhä useammille aloille niin, että mahdollisimman moni löytää oman opinahjonsa, työssäoppimisen ja työn, jossa on hyvä. Siinä ei ole järkeä, että maakunnat kouluttavat nuorisonsa pääkaupunkiseudulle. Muuttoliikettä pitää hidastaa.
Yrittäjä on 'erilainen' ja jo koulutuksessa voisi petrata. Professori Vesa Routamaa on tutkinut paljon sitä, millainen on tyypillinen yrittäjä, mitä on yrittäjämäisyys ja tullut siihen johtopäätökseen, että yrittäjä on ihan oma tyyppinsä – hieman kärjistettynä. – Yrittäjät ovat erilaisia. Yrittäjä ei oikein mahdu raameihin. Jo koulussa voisi
olla enemmän ja parempaa opettamis- ja oppimistyylien tuntemusta. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta monista tulee ja yhä useammasta voisi tulla. – Kuten monille taiteilijoille ja luoville tyypeille, niin myös monelle yrittäjäluonteelle voi suomalainen koulunkäynti olla raskas kokemus ja aiheuttaa turhautumista. Koulu suosii säntillisiä tyyppejä. Yrittäjämäinen, ideoita kehittävä kaveri kokee usein rajoitukset kovemmin kuin ei-yrittäjämäinen. Yhä parempi persoonallisuustyyppien tunteminen on siis hyväksi opettajillekin. Aina ei tietenkään voi ennakoida, tuleeko lapsesta aikuisena yrittäjä, mutta kannustaminen ja erilaisuuden hyväksyminen on hyväksi opetuksessa. Koulumaailma on kuitenkin yhä tiukasti organisoitu ja persoonalliset ideat tai erilaisuus harvoin lyövät läpi.
Innovatiivisuuteen ja kekseliäisyyteen pitäisi antaa mahdollisuus jo lapsena. Siitä puhutaan paljon, mutta vähemmän annetaan edellytyksiä toteuttaa. – Usein tunnistaa myös, että virkamiehet eivät oikein arvosta yrittäjämäisyyttä. Yrittäjät kun ovat tutkimusten mukaan ja tilastollisesti hieman erilaisia. Yrittäjämäisyys on vähemmistö populaatiosta. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisyyden hyväksyminen on myös erilaisuuden hyväksymistä, Routamaa pamauttaa hieman tyylinsä mukaan kärjistäen. Joten lisää erilaisia, jotta Suomi nousee.
Professori Vesa Routamaa: ”Mitä enemmän pk-yrittäjiä, sitä enemmän työpaikkoja. Pk-yritysten lisäämiseksi tarvitaan kuitenkin suunnitelmallisempia ja voimakkaampia toimia.”
13
JÄSENLEHTI 2/2014
Työkaluja kehittämisen tueksi
PK-yritysten merkitys aluetalouteen Keski-Suomessa PK-yritysten kerrannaisvaikutukset Keski-Suomessa
Keski-Suomen yrittäjät ry teetti tutkimuksen pk-yrittäjyyden merkityksestä maakunnan kuntatalouteen. Selvityksen laati professori Vesa Routamaa Vaasan yliopistosta.
Tuloveroja valtiolle 140 M€ + yhteisövero- ja alvtuotto
Kuntien rahoituksen valtionosuus keskim. 35–64%, josta pk>sektorin panos karkeasti arvioiden > 200 M€
Vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden tarjonnan kehittyminen
Paraneva mahdollisuus kunnan palvelutuotannolle
Kunnallisvero kunnille 193 M€ + yhteisövero n. 27 M€
Palveluelinkeinon elinkykyisyyden paraneminen
Uusien palveluyritysten syntyminen
Ostovoima alueella 808 M€
Kunnan vetovoiman lisääntyminen, imagon paraneminen
Rakennustoiminnan vilkastuminen
11 800 yritystä 26 840 työpaikkaa
Pk-yritysten tuottoa raportoitiin samalla valtiontalouteen.
Osuus kunnittain kaikista työpaikoista 24–59%, yksityisistä työpaikoista 27–79%
Taloudellisten lukujen lisäksi pohditaan pksektorin tuottavuuden aineettomia vaikutuksia ja tarkastellaan alueen kehitysnäkymiä.
Resursseja infrastruktuurin kehittämiseen
Uusia asukkaita, uusia yrityksiä, uusia alihankintayrityksiä
Tukimenojen ja terveydenhuollon kulujen väheneminen
Työllisyyden paraneminen ja vakiintuminen Yleinen vaurastuminen ja elintason kehittyminen
Olemassa olevan yritystoiminnan ja uusyritysten toimintaedellytysten paraneminen
Sosiaalinen pääoma suhteessa yritystoiminnan menestykseen
Mitä tehdä? Pikatemppuja yritysten synnyttämiseen ei ole. Ovatko esimerkiksi nämä kunnossa?
• Suomen Yrityskannasta pienten ja keskisuurten yritysten osuus on 99,8 prosenttia. Suurin osa kunnista on täysin pk-yritysten varassa.
• Elinkykyisiä yrityksiä on syytä pitää hengissä mm. omistajanvaihdoksia ja sukupolvenvaihdoksia avittamalla. Kunnissa pitäisi olla hyvä tilasto toimivista, lopettavista ja alkavista yrityksistä.
• Ylikoulutetaanko nuorisoa etelän keskuksiin? Kunnan virkamiesten ja hallinnon hyvä kommunikaatioyhteys yrittäjäjärjestöihin? Yrittäjien riittävä edustus valtuustoissa? Suunnitelmallinen hankintatoimi alueen yrittäjien kanssa?
• Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. 2000-luvulla on vähentynyt 160 000 teollista työpaikkaa. Kysymys ei ole isojen ja pienten yritysten vastakkainasettelusta. Talouden vakaus ja työllisyys perustuvat pk-yrityksiin.
• Uusyritystoiminnan ja omistajanvaihdosten edistämiskustannukset ovat murto-osa työttömyyskorvauksista. Yhden työttömän vuotuisella korvaussummalla autetaan yrityksiä alkuun. Uusyritystoimintaan panostettava moninkertaisesti.
• Luovatko virkamiehet edellytyksiä vai rajoituksia yrittämiselle? Palvelujen elinkykyisyyttä ja kehitystä tukeva kaavoitus? Ideariihet? Onko omistajanvaihtoneuvontaa saatavilla?
• Pk-yritysten tuottamat hyödyt kunnassa: kunnallistuotto, yhteisöverotuotto, kiinteistöverot, työllistämiskustannusten säästyminen, yritysten ja niiden henkilöstön kunnalta ostamat palvelut ja palvelumaksut sekä suhdanteita vakauttava vaikutus; suhdanneheilahtelut pieniä verrattuna suuriin yrityksiin.
• Saavutetaanko yhden luukun henkilökohtaiset uusyrittäjyyskeskuspalvelut kaikissa kunnissa? Nuorten luovan toiminnan workshopit yritysideoiden virittämiseksi? Yrittäjien vierailut kouluissa? Ammatinvalinnanohjaus koululaisille? Tietous yrittäjyyden muodoista, uusista toimialoista, yritystyypeistä?
• Alueellista yrittäjyyttä tuetaan mm. julkisia hankintoja kohdistamalla, laatu- ja hintavalvotulla yksityistämisellä, palvelusetelin käyttöönoton edistämisellä, asukkaiden yrittäjyyshalukkuuden kirvoittamisella, pitämällä esillä menestyneitä yrityksiä ja yrittäjiä, tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille, yrittäjyyskasvatuksella jne.
14 ARJESSA
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
Yrittäjäkonkari messupihojen valvojana KARI RUUSKA, teksti ja kuva
J
yväskylän Asuntomessut ensi kesänä on näytÜn paikka kymmenille keskisuomalaisyrityksille, myÜs muille kuin varsinaisille talonrakentajille. Yksi messujen rakentamiseen osallistuvista yrittäjäkonkareista on Keski-Suomen Puutarha-Apu Oy:n perustaja, yrittäjä Esko Alm, joka toimii messujen omakotialueella piharakentamisen valvojana. Kutsu valvojaksi kruunaa Esko Almin 50. kesän puutarha-alan yrittäjänä. Paitsi että Alm toimii Äijälän asuntomessualueella valvojana, Keski-Suomen Puutarha-Apu urakoi messuille muutamaa omakotipihaa. Esko Alm korostaa, että rakentuvalla messualueella näkee hyvin, kuinka pihoihin ja ympäristÜÜn kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Yhtenä esimerkkinä Alm ottaa sadevesien, ns. hulevesien käsittelyn
alueella. Vedet johdetaan ympäristÜÜn sopiviksi kivipuroiksi maisemoituja salaojia pitkin keräilyaltaisiin, joissa niiden annetaan imeytyä maastoon ja vasta imeytymätÜn, ylimenevä osa johdetaan eteenpäin. – Tämän päivän periaate on, että sadevesiä pyritään imeyttämään tontilla niin paljon kuin mahdollista ja mahdollisimman vähän johdetaan viemärivekostoon. – Vesihän on mitä loistavin elementti pihanrakentamisessa. Paitsi että vesiaiheita on mukava katsella, kerättyä vettä voi käyttää kasteluun. Näin säästyy vesijohtovettä ja kasvitkin pitävät, Alm korostaa. Puutarhuri Esko Almista tuli sattumalta. Kun sai senaikaisen peruskoulun käytyä, hän lÜysi harjoittelupaikan loimaalaiselta kauppapuutarhalta, kysyttyään ensin turhaan tÜitä osuuskaupan lihatukusta. Nuori hakija tuskin tiesi mihin polulle astui, kun puutarhayrittäjä vastasi: �Tule maanantaina kaalila-
vaa perkaamaan.� Ensimmäisessä tilipussissa luki vain �Esko�. Mitään sopimuksia ei kirjoitettu, eikä palkanmaksaja aluksi tainnut edes tietää pojan sukunimeä. Harjoittelun kautta aukeni polku puutarhakouluun, sitten tÜihin Lappeenrantaan. Jyväskylään muutettuaan Alm perusti toisen Eskon kanssa puutarha-alan yrityksen vuonna 1965. Puutarhuri Esko Almista tuli Kumppani sattumalta. 50. kesä alkoi. muutti muutaman vuoden päästä paikkakunnalta, Alm jatkoi ja myÜs perhe on pääkaupunkiseudulle olisi tullut yritykseen mukaan. kysyntää, Alm sanoo. – Siihen aikaan alalla ei Yritys täyttää ensi vuonna juuri ollut kilpailua. TÜitä 50 vuotta, mutta 50. kesä sai tehdä niin paljon kuin alkaa jo nyt. Puoliso Ritva huvitti ja niitä tehtiin – paiton yrityksen pitkäaikainen si Jyväskylän seudulla, myÜs toimistonhoitaja, tytär Paumuualla Suomessa. Nyt liina on toiminut 17 vuotta emme lähde enää etäämyrityksen toimitusjohtajana. mälle, vaikka esimerkiksi
HenkilÜkuntaa on ajankohdasta riippuen 15–20 henkeä. – Tämä kesä on siitä poikkeava, että kausityÜntekijät ovat aloittaneet normaalia aikaisemmin, jo huhtikuussa. Tasavallan presidentti myÜnsi Esko Almille puutarhaneuvoksen arvonimen vuonna 2009.
Keski-Suomen Puutarha-Apu on saanut Vuoden Vihertaitaja -tunnustuksen vuosina 2008 ja 2012. Ritva ja Esko Almilla yrittäjäristit kertovat pitkästä yrittäjyystaipaleesta. Asuntomessut Jyväskylässä 11.7.–10.8.2014
BMW 3-sarja Athlete Edition
XXX CNX ę—…
Ajamisen iloa
Osaavaa tyĂśvoimaa yrityksellesi! BMW tukee suomalaista liikuntaa ja urheilua. Matti Mattsson, rintauinnin MM-pronssimitalisti.
BMW ATHLETE EDITION. MENESTYS JA VARUSTEET. BMW 3-SARJAN SEDAN ATHLETE EDITION ALK. 38.506 ₏ Tutustu kampanjaan ja BMW:n menestysurheilijoihin osoitteessa bmw.fi/athlete KAMPANJAMALLISSA VAKIOVARUSTEINA MUUN MUASSA: ѽ Automaattivaihteisto (8-vaihteinen) ѽ Sport-kevytmetallivanteet ѽ Xenon-ajovalot ѽ Urheiluistuimet kontrastiompelein ѽ UrheiluohjauspyÜrä kontrastiompelein ѽ Sport-mittaristo ѽ Kiiltävän mustat ulkoiset yksityiskohdat ѽ Sport-sisäkoristelistat ѽ Vakionopeussäädin ѽ Peruutustutka ѽ Bluetooth handsfree ja USB-liitäntä. KAMPANJAMALLIT SAATAVISSA MYÖS BMW xDRIVE -NELIVEDOLLA. Sedan-mallin hinta alk. 38.505,29 ₏. Autoveroton hinta 29.510 ₏, arvioitu autovero 8.395,29 ₏, toimituskulut 600 ₏. EU-yhd. kulutus 5,9 l/100 km, CO2-päästÜt 137 g/km (BMW 316i Sedan TwinPower Turbo A Athlete Edition). Kuvan auto erikoisvarustein.
BMW X1 BUSINESS NAVIGATION -PAKETTI VAIN 990 ₏ BMW X1 BUSINESS NAVIGATION -PAKETTI SISÄLTÄÄ MUUN MUASSA: ѽ Automaattivaihteisto (8-vaihteinen) ѽ BMW Navigointijärjestelmä Business ja iDrive-ohjain ѽ Xenon-ajovalot ѽ vakionopeussäädin ѽ peruutustutka (PDC) ѽ Bluetooth handsfree Professional ja USB-liitäntä. BMW X1 Business Navigation -mallien hinta alk. 44.210,51 ₏. Autoveroton hinta 33.480 ₏, arvioitu autovero 10.130, 51 ₏, toimituskulut 600 ₏. EU-yhdistetty kulutus 5,4 l/100 km, CO2-päästÜt 143 g/km (BMW xDrive18d TwinPower Turbo A).
Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20, 40320 Jyväskylä Vaihde 010 214 8400 Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.
Tuotteiden kysyntä kasvaa, mistä saan lisää osaavaa tyÜvoimaa? Tai miten saamme laajennettua nykyisen henkilÜstÜn osaamisen uuden tuotantoteknologian mukaiseksi? Näiden yrittäjän eteen tulevien pulmien ratkaisu voi olla räätälÜity koulutus, jonka tyÜnantaja ja ELY-keskus suunnittelevat, toteuttavat ja rahoittavat yhdessä. RäätälÜidyt tyÜvoimakoulutukset sopivat tilanteisiin joissa • rekrytoidaan uutta tyÜvoimaa • kehitetään henkilÜstÜn osaamista muutostilanteissa Koulutukset ovat yrityksen ja sen henkilÜstÜn tarpeisiin räätälÜityä ammatillista perustai lisäkoulutusta. Yrityksen maksuosuus vaihtelee yrityskoon ja koulutuksen luonteen perusteella. Tuki yritykselle on jopa 60 – 80 % koulutuksen hinnasta. Yrityksille, joilla on yhtäaikaisesti samanlaisia koulutustarpeita, voidaan suunnitella yhteinen koulutuskokonaisuus. Kysy lisää: Sari-Anne Myllyaho, puh. 0295 024 579 sari-anne.myllyaho@ely-keskus.fi Sirpa Kursula, puh. 0295 024 565 sirpa.kursula@ely-keskus.fi Lisätietoja saat myÜs tyÜ- ja elinkeinotoimistosta.
JÄRJESTÖASIAA 15
JÄSENLEHTI 2/2014
Hallitus ajankohtaisten aiheiden äärellä KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti
K
eski-Suomen Yrittäjien hallituksen kokous pidettiin 27.3. Suolahdessa. Yrittäjät toivotti tervetulleeksi kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ja kehittämisyhtiön toimitusjohtaja Sari Åkerlund. Kaksikko kertoi ajankohtaiset liike-elämän kuulumiset Ääneseudulta. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nostettiin esille Nelostien kunnostaminen, kilpailun ylläpitoon keskittyvä Innovatiivinen kaupunkiseutuhanke sekä biotalouden kehittäminen.
– Haemme uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä biotaloudesta, kasvun ja tuloksen odotetaan syntyvän omista vahvuuksistamme metsän keskellä, kertoi Åkerlund vielä tietämättömänä huhtikuisesta uutispommista, joka toteutuessaan tuo Äänekoskelle miljardi-investoinnin biotalouteen.
Kevätkokous Keski-Suomen juhlaa
Kokousuutisia
Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen aloitti kokouksen ajankohtaiskatsauksella. Suomen Yrittäjät on esittänyt kannanottoja hallituksen kehysriiheen, jossa esillä ovat mm. ehdotukset pienyrittäjävähennyksestä, kotitalousvähennyksestä ja verotuksesta. Tukiainen painotti myös, että käynnissä oleva Suomen Yrittäjien strategiatyö antaa aluejärjestölle ja paikallisyhdistyksille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa tuleviin linjauksiin. Hallituksessa käytiin läpi Keski-Suomen Yrittäjien projektit ja hankkeet.
tuista sekä tarjota avoimia työpaikkoja maakunnalliseen palveluun. Keski-Suomen Yrittäjät on mukana verkostoyhteistyökumppanina Kasvu Openissa, joka on valtakunnallinen kasvuyrittäjyyskilpailu ja sparrausprosessi kaikille kasvusta kiinnostuneille yrityksille.
Kokouksessa keskusteltiin uudesta jäsenkehitys-
Valtakunnallinen Yrityspörssi kokee uudistuksen ja uusi palvelu lanseerattiin toukokuussa. Nuorille töitä -verkostohanke etenee hyvin oman projektiryhmän vetämänä ja toimintaa koordinoi Keski-Suomen Ely-keskus. Yrittäjät voivat hakea projektin kautta tietoa mm. nuorten työllistämiseen liittyvistä
projektista, jonka kautta luodaan lisää tapahtumia nykyisille jäsenille ja etsitään uusia keinoja saada uusia yrittäjiä mukaan toimintaan. – Yrittäjät odottavat mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Bilettäminenkin on pop ja kaikenlainen yhdessä tekeminen in, todettiin pienryhmäkeskusteluissa.
KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti ja kuva
K
eski-Suomen Yrittäjien kevätkokous pidettiin 24.4. Muuramessa. Kokouspäivän aamuna julkaistiin Suomen Yrittäjien teettämä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely, jossa Keski-Suomi menestyi maakunnista parhaiten. Valtakunnan kärkikymmenikössä oli neljä keskisuomalaista kuntaa: Muurame, Kannonkoski, Karstula ja Pihtipudas. Jyväskylä sijoittui suurten kaupunkien vertailussa toiseksi. Kokouksen alussa puheenjohtaja Petrikki Tukiainen onnitteli Elpo-kyselyn kestomenestyjää, Keski-Suomen ykköstä ja valtakunnallisesti toiseksi sijoittunutta Muuramen kuntaa. Petrikki ja kehityspäällikkö Riikka Vesterinen ojensivat halauksin kukkakimput kunnanjohtaja Ari Ranta-aholle ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauliina Takalalle.
Muuramen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauliina Takala ja kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajat Jari-Pekka Koponen ja Mikko Akselin kertoivat Suomen Yrittäjien ajankohtaisista asioista ja syksyn puheenjohtajiston vaalikampanjasta. Koponen nosti esille järjestön rakennetta ja siihen liittyvää kustannustehokkuutta. – Järjestöä pitää kehittää pitkäjänteisesti ja tämän päivän keskusteluilla tulee tähdätä siihen, millainen yrittäjäjärjestö meillä on vuonna 2020. Kuntien
menestymisen ainoa resepti tulevaisuudessa on kannattavien yritysten kasvattaminen joka puolelle Suomea. Kokouksen puheenjohtajana kokenein ottein toiminut Muuramen Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Nokkala korosti, että kaikessa toiminnassa on muistettava järjestön arvot: vapaus, vastuu ja luovuus. Näihin sanoihin on Jari-Pekka Koposen tarkoitus tukeutua myös syksyn vaalikampanjassa.
Kasvu lähtee oivalluksesta Tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Olemme paikalliset olosuhteet ja yrittäjän arjen tunteva suomalainen ja vakavarainen säästöpankki. Tarjoamme käyttöösi asiantuntemuksemme, vankan kokemuksemme yritysrahoituksesta, laadukkaat maksuliikennepalvelut sekä hyvät yhteistyökumppanimme. Meillä sinulla on aina oma yhteyshenkilö, jolta saat kokonaisratkaisut sekä yrittäjän että yrittäjäperheen tarpeisiin.
Kysy Ky lisää puhelinpalvelustamme 029 4 460 2580 tai katso www.finnvera.fi
Jyväskylän-aluekonttori Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä
Tiina Heikkinen rahoituspäällikkö 029 041 2679 044 705 2679
Juha-Matti Kujala rahoituspäällikkö 029 041 2672 044 090 2672
Markku Hakola sijoituspäällikkö 029 041 2681 044 726 2681
Tapio Purontakanen konttorinjohtaja 029 041 2671 050 561 4402
Palvelemme ma-pe 10.00-16.30 Kauppakatu 23, 40100 Jyväskylä Puh. 029 041 2670
www.saastopankki.fi/optia Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min
16 ARJESSA
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
Investointiviestit poikivat tilauksia KARI RUUSKA, teksti ja kuvat
T
eollisuuden investointipäätökset ovat valaneet maakuntaan myönteistä virettä, positiivisia odotuksia. Se näkyy myös paikallisten yrittäjien tilauskirjoissa, joissa merkintöjä on enemmän kuin vuosikausiin. – Ihmiset luottavat huomiseen, uskaltavat investoida, rakentaa, laittaa pihojaan, sanoo Saarijärven Yrittäjien puheenjohtaja, piha- ja puutarha-alan yrittäjä Kauko Lehtonen. Lehtosen yhdeksän vuotta sitten Pylkömäelle perustama Helpman Ky tekee pihatöitä Saarijärvi-Jyväskylä -akselilla. Vuosi vuodelta enemmän työt painottuvat Jyväskylän ympäristöön. Lehtonen kiittelee maakunnan yrittäjien
yhteistyöintoa. Pienyrittäjävaltaisella alalla verkostoituminen on osoittautunut toimivaksi tavaksi tarjota parempaa palvelua. – Asiakkaat ovat kiireisiä ja haluavat saada kaiken kerralla. Ilman verkostoa minun töistäni ei tulisi mitään. Kun on hyvät kumppanit suunnitteluun, maansiirtotöihin, kivi- ja multatoimituksiin jne, voi itse toimia vähän kuin kapellimestarina, Lehtonen naureskelee. Hän korostaa sitä, että yhteistyökumppanit ovat paikallisia yrittäjiä, työ ja palkat jäävät maakuntaan. Materiaalit hankitaan paikallisilta toimittajilta aina, kun se on mahdollista. Tällaisia ovat esimerkiksi Ojanperän Koura-Autot, Multamesta, Viherteema ja Viherlandia Jyväskylässä,
Ahosen Taimisto Karstulassa sekä Rautia Saarijärvellä ja Äänekoskella. Lehtonen korostaa, että yrittäjän on pidettävä huolta osaamisestaan. Hän itse suoritti työn ohessa kivimiehen ammattitutkinnon, joka avasi uusia näkemyksiä piharakentamiseen.
maksaa itsensä takaisin, samoin sijoittaminen kunnon materiaaleihin. – Melkein tärkeintä on se, mikä ei jää näkyviin. Kivirakenteiden alle pohjatyöt tulee tehdä huolella, jotta rakenteet eivät roudi, eivätkä kasvit puske esiin kiveyksen keskeltä.
– Kivi on yhtä upea ympäristöelementti kuin istutukset. Ja se on ikuinen, etenkin luonnonkivi kestää ajan hammasta ja muodin oikkuja. Lehtonen muistuttaa, että kivirakentamisessa on haasteensa. – Kaikki alkaa suunnittelusta. Uusien pihojen lisäksi tehdään paljon vanhojen pihojen saneerauksia. Myös saneerauspihan työt on suunniteltava ennen remonttia. Suunnitelma
Helpman Ky:n kevään uutuus on avaimet käteen-periaatteella rakennettava maakellari, jonka voi toteuttaa myös tasaiselle tontille. Parhaiten aito maakellari onnistuu rinteeseen. – Oikein toteutetussa kellarissa hillot, mehut, juurekset ja jopa viinit säilyvät viileässä ja valolta suojassa. Monet valmiskellarit ovat usein kosteita ja tunkkaisia, kun umpirakenne ei hengitä ja ilmanvaihto puuttuu, Lehtonen arvioi.
Farmareiden ikoni uudistui. Uudistunut Volvo V70 Sportswagon.
ALK.
40 561 €
High Tech -paketti uudistuneeseen Volvo V70 –malliin Uusi High Tech -paketti sisältää halutut varusteet erittäin edullisesti: t Volvo on Call t Navigointijärjestelmä Euroopan kartoilla t Audio High Performance Multi Media 7” värinäytöllä t Digitaalimittaristo kolmella näyttögrafiikalla * High Tech -paketti V70 -malliin: 1 700 € (CO2 109 g/km). Esimerkkihinta V70 D2 -malliin: autoveroton hinta 1 700 €, autovero 356 €, kokonaishinta 2 056 €.
Volvo V70 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 33 600 €, autovero 6 961,98 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 40 561 €. Autoetu alkaen: vapaa 805 €/kk, käyttöetu 625 €/kk. EU-yhd. 4,2−10,2 l/100 km, CO2 109−237 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.
JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Puh. 010 5228 210 ma-pe klo 9-17, la 10-14
hameenauto.fi 010-puhelut 8,35 snt/puhelu ja 6,00 snt/min kiinteästä verkosta ja 17,17 snt/min matkapuhelimesta. 0600-puhelut 25 snt/puhelu + pvm.
UUSI JÄSEN 17
JÄSENLEHTI 2/2014
Uusi jäsen. Liittyminen o so yrittajat.fi/ke itteessa skisuomi
Koura-auto on nostanut kivisäkit pihaan. Tästä alkaa Kauko Lehtosen urakka.
Oikeaoppisesti rakennettu maakellari ei ole halvin, mutta toimii. – Meidän kellarimme ovat herättäneet kiinnostusta laatua arvostavissa.
Kauko Lehtonen korostaa, että Jyväskylän seudun piristysruiske tänä vuonna on Asuntomessut, jonka ympärillä tohina on kestänyt jo vuosia. Helpma-
nilla on messuilla haastava pihanrakennuskohde työn alla. Asuntomessut Jyväskylässä 11.7.–10.8.2014
Jyväskylälle kiitosta Seinäjoella PERTTU HIETANEN, teksti
Valinnan vapautta monituottajamallilla.
J
Rakenteilla olevan Sote -uudistuksen todettiin olevan erinomainen tilaisuus muuttaa toimintatapoja ja elvyttää kuntien elinvoimaa. Suomen Yrittäjät esitteli monituottajamallin ratkaisuna sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Mallin mukaan palveluita kehitetään käyttäjien ehdoilla siten, että asiakkaalla on vapaus valita. Tutkimusten mukaan kansalaiset haluavat ja osaavat valita palvelunsa itse.
yväskylän kaupungin palvelusetelimalli ja sen käytön laajentuminen saivat runsaasti kiitosta Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon tapahtumassa Seinäjoella. Kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Huovinen sekä Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jyrki Mäkynen kiittelivät Jyväskylän toimintaa erinomaisena yrittäjyyden ja kunnan elinvoiman ratkaisuna. Seinäjoelle oli kokoontunut seitsemänsataa kunnanjohtajaa, kuntien luottamusjohdon ja yrittäjien edustajaa pohtimaan, millainen on elinvoimainen kunta tulevaisuudessa.
Palvelualoitteesta seuraava askel. Palvelualoite on uusi askel palvelujen tuottamiseksi. Palvelualoit-
teen myötä mahdollistuu kuntapalveluiden kustannusten entistä laajempi avaaminen sekä uusia toimintamalleja palveluiden järjestämiseen. Epäilijöiden on syytä muistaa, että palvelualoitteesta ei ole olemassa lainsäädäntöä, joten ratkaisut ovat täysin kunnan päätettävissä. Monikansallisten yhtiöiden monopoleilla uhkailu ei tässä yhteydessä toimi. Nähtäväksi jää mikä on se ennakkoluuloton Suomen kunta, jolla on rohkeutta ottaa ensimmäinen askel? Jyväskylän palveluseteli maineen vahvistamiseksi olisi palvelualoite erinomainen jatkumo ja yrittäjyyden kehittymistä edesauttava ratkaisu.
Onneksi valoisa aika lisääntyy TARJA RUUSKA, teksti TONI LEPOLA, kuva
Ä
änekoskelainen Kalusteasennus Ari Naskali toiminimi on perustettu vuoden 2008 helmikuussa eli yrityksellä on ollut toimintaa jo yli kuusi vuotta. Ikää yrittäjällä on 47 vuotta. – Työni käsittää kiintokalusteasennuksia: keittiö, makuuhuone, tupakeittiö, pesuhuone, kylpyhuone, wc... Tällä hetkellä yritykselläni ei ole muita työntekijöitä.
maan alueelta ja eteläisestä Suomesta. Teen useiden keittiövalmistajien asennustöitä omakotitaloista kerrostaloihin, joten työmatkat ja työpäivät venyvät usein pitkiksi. – Rakennusalan hiipumisen myötä työkohteet vähentyivät, mikä on vaikuttanut taloudelliseen tilanteeseen. Toivon tietenkin kaupungilta työkohteita ja yrittäjäjärjestöltä tukea kaikessa yrittäjyyden edistämisessä, Ari miettii. Ari Naskali toteaa, että haastavinta on uusien töiden hankkiminen.
Yrityksen toiminta-alue on pääosin Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa. – Asiakaskuntani on suurimmaksi osaksi Pirkan-
– Onneksi valoisan aika pitenee taas kevään myötä, se on hyvää ja myönteistä. Se piristää lähes aina alaa
ja helpottaa työtä sekä reissaamista. Ari harrastaa vanhoja moottoripyöriä ja autoja.
– Moottoripyöräni on Harley-Davidson vuodelta 1961 ja Cadillac vuodelta 1962, mies myhäilee. Ari Naskali muutti Äänekoskelle 2005 ja jo murteesta päätellen hän on Viialan poikia. Avovaimo löytyi Äänekoskelta, yrittäjä hänkin. – Nyt taas on ollut onneksi tosi vilkasta työrintamalla – siis Hämeessä ja Etelä-Suomessa. Ja mitä tulee töihin Keski-Suomessa, niin tietysti olen valmis tekemään niitä lähialueella, jos niitä vain olisi, Ari toteaa. Yrittäjien jäseneksi Ari Naskali liittyi tänä vuonna.
18 UUTISET
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
Menestys on tehtävä KARI RUUSKA, teksti ja kuvat
H
uipputason urheilujoukkueen ja menestyvän yrityksen johtamisessa on paljon yhteistä. Yrittäjän Iltakoulussa maaliskuun lopulla esiintynyt ”Susijengin” laumanjohtaja eli Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann sai yleisönsä vakuuttuneeksi, että menestys ei tule itsestään: se on tehtävä.
Jarmo Larkio, Jukka Lappalainen ja Katriina Kauranen olivat tyytyväisiä Yrittäjän Iltakoulun antiin.
– Kaverilla on näyttöä ja hän osaa esittää asiansa, Jukka Lappalainen vakuutti.
Laajavuoressa innokkaan yleisön joukossa
Korosta vahvuuksia.
Henrik Dettman vakuutti: ”Menestys ei tule itsestään. Se on tehtävä.”
”
Me ISS:llä panostamme työntekijöihimme oppisopimuskoulutuksen kautta ja haluamme, että opintojen jälkeen työntekijät myös jäävät meille töihin. ISS Palvelut Oy Outi Saxberg palvelujohtaja siivouspalvelut Keski-Suomi
la. Harjoittelun on tuettava tavoitteita. Pienet asiat ovat tärkeitä ja luottamus on paras kannustus. Jarmo Larkio korosti, että kaikkien ei tarvitse olla persoonia. Myös hiljaiset työmyyrät ovat tiimissä arvokkaita. Larkio oli Sloveniassa seuraamassa Suomen EM-otteluita. Hän aikoo olla mukana myös Bilbaossa syksyllä, kun Suomi taistelee ensimmäistä kertaa lajin MM-kisoissa. Illan antia kiittelivät myös Parlevuu Oy:n Katriina Kauranen ja Jukka Lappalainen Jyväskylästä. Heidän mielestään Dettmannin ajatuksista on hyvä ammentaa menestymisen eväitä.
Dettmann luetteli joukon ominaisuuksia, jotka voi yhdistää menestyvään yritykseen yhtä lailla kuin urheilujoukkueeseen. – Luottamus: itseluottamus ja keskinäinen luottamus ovat joukkupelin avaintekijöitä, kaveriin on voitava luottaa. – Jos odotukset jäävät toistuvasti toteutumatta, etsi syy: lisää osaamista tai vähennä odotuksia.
– Joukkue on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki: on tärkeää löytää jokaiselle tiimin jäsenelle se pelipaikka, missä hänen vahvuutensa pääsevät esille. – Usein näkee ja kuulee valmentajien tuskailevan, että joukkueesta puuttuu sitä tai tätä. Pitäisi korostaa tiimin vahvuuksia ja käyttää niitä hyväksi, Dettmann filosofoi. Dettmann myöntää, että pelkällä luottamuksella ja intohimolla ei toki voi
– Motivaatio on tärkeä. Silloin tällöin on syytä kysyä, miksi pelaan korista, tai miksi olen täällä töissä. Henrik Dettmanin johtama susijengi on tehnyt mahdottomasta mahdollisen. Slovenian EM-kisoissa viime syksynä joukkue kaatoi jättiläisen toisensa jälkeen. Paras esimerkki voitontahdosta oli Venäjä-ottelu, jossa Suomi nousi viime sekunneilla tappioasemasta tasoihin ja jatkoajalla voittoon. Joukkue raivasi tiensä syyskesällä Espanjassa pelattaviin MM-kisoihin, joissa saa heti ensimmäiseen otteluunsa unelmavastustajan, USA:n.
Lähi-Tapiolan ja Yrittäjien Iltakoulu järjestettiin jo 16. kerran.
Jyväskylän oppisopimuskeskus
Oppisopimuksella lisää osaamista työpaikoille! Voisiko oppis oppisopimus tarjota uusia mahdollisuuksia myös Sinun yrityksellesi? työntekijällesi koulutus ja tulevaisuus. Mahdollista nuorelle n yhteyttä, niin suunnitellaan yrityksesi tarpeiden mukaisia ratkaisuja. Ota yhteyttä Koulutustarkastaja Elina Malinen, puh. 040 341 5190, elina.malinen@jao.fi Koulutustark Nuorten aikuisten aikui osaamisohjelma (vuosina 2013-2016) tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville 20–29-vuotiai 20–29-vuotiaille lisämahdollisuuden hakeutua tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen.
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.jao.fi
Henrik Dettmannia kuunteli tarkalla korvalla keuruulaisen Pa-Ve Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Jarmo Larkio. – Laittelin asioita ihan paperille. Tuosta alustuksesta voi paljon lainata myös yritysympäristöön. Roolitus on oleellista sekä pelikentällä että työpaikal-
päästä huipulle. On tehtävä myös työtä, harjoiteltava. – Harjoittelunkin pitää olla tarkoituksenmukaista. Varmuuden vuoksi tai varastoon ei voi harjoitella. Hyvä alku olisi päättää, että haluaa oppia esimerkiksi yhden uuden asian joka päivä.
UUTISET 19
JÄSENLEHTI 2/2014
KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA Runsaasti tapahtumia ja kaikista tapahtumistamme lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet www.yrittajat.fi/keskisuomi -sivuilla.
WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 010 425 9200
TOUKOKUU 24.–25.5. Koti ja Puutarha -messut Viitasaarella
Toimitus Antero Kiviniemi, vt. päätoimittaja Kerttu Pylvänäinen, toimittaja/tiedottaja kerttu.pylvanainen@yrittajat.fi Petrikki Tukiainen, kolumnisti Tarja Ruuska, toimittaja p. 040 513 9464, 044 406 2341 tarja.ruuska@mediasepat.fi Kari Ruuska, toimittaja
KESÄKUU 3.6.
Veturitallit, Kahvila Kisko, Veturitallinkatu 6, Jyväskylä
Toimitus/taitto Mediasepät Oy Outi Tuomainen, taittaja PL 159, Aholaidantie 3, 40101 Jyväskylä tuotanto@mediasepat.fi
3.6.
Keski-Suomen ELY-keskuksen ajankohtaispäivä yrittäjille Cygnaeus-talo, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä, Anni/Helmi-sali, 2. krs
Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi raija.hakkarainen@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 5 000 kpl. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT • YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI • YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI
Henkilö. Ajankohtaista. Arjessa. Debatti. Uutiset. Järjestöasiaa. Uusi jäsen.
KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENLEHTI 2/2014
KUVA: JUHA PILLIKKO
Suurin osa kunnista on pk-yritysten varassa
Unelmista totta jo nuorena
KSY:n hallituksen kokous ja luottamushenkilöseminaari Rantasipi Laajavuori, Laajavuorentie 30, Jyväskylä
5.6. Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät p. 010 425 9200 ksy@yrittajat.fi Jouni Pohjola (Ponne Oy) p. 044 255 7777 ksymediat@yrittajat.fi
Myynnin opinkierros: Yllätä asiakas ja tiimisi, juhli asiakkaan kanssa
Tutkimus: Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin.
ILMESTYMINEN 2014 3/syyskuu 25.9. -> aineistot 11.9.
Uudistunut Keski-Suomen Yrityspörssi palvelee entistä paremmin KERTTU PYLVÄNÄINEN, teksti
Y
ritysten ostajien ja myyjien kohtauspaikka Keski-Suomen Yrityspörssi on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Uusi palvelu on entistä helppokäyttöisempi ja tarjoaa asiakkaille paremmat välineet oman ilmoituksen hallintaan ja sen esilletuomiseen. – Uudistimme koko teknisen alustan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja käyttäjien vaatimuksia. Etusijalla ovat helppokäyttöisyys ja uusien työkalujen tuominen ilmoitusten jättäjille, kertoo palvelu-uudistusta vetänyt vastaava verkkotuottaja Janne Pärnänen Suomen Yrittäjistä.
Uudistuneessa ja mobiiliystävällisessä palvelussa il-
moittajalla on käytössä mm. monipuoliset ilmoitusten hallintamahdollisuudet, hakuvahti ja suosikkilistojen rakentaminen. Ilmoitukseen saa lisättyä kuvia ja videoita ja ilmoittaja voi halutessaan edelleen jättää ilmoituksen nimettömänä. Yhteydenotot ohjautuvat suoraan ilmoittajan sähköpostiin.
Ilmoitukselle voi ostaa laajempaa näkyvyyttä sekä verkosta että lehdistä. Ilmoitusten jakaminen eteenpäin on myös suoraviivaista. – Toimiva yritysmarkkina on tärkeää kansantaloudelle. Näin yrityksille löydetään jatkajia ja liiketoiminta pysyy vireänä ja kehittyy. Yritysten jatkaminen on tärkeää kuntien elinkeinorakenteelle ja elinvoimaisuudelle, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.
Palveluun on tuotu mukaan myös uusia ilmoituspaketteja asiantuntijoille ja välittäjille sekä alueellisille toimijoille. Uudistuneen Yrityspörssin avulla Keski-Suomen alueen omistajanvaihdostoimijat voivat tarjota parempaa palvelua alueen yrittäjille ja asiantuntijoille. – Yrityksen myyminen on yrittäjälle usein herkkä paikka, kun elämäntyö siirtyy uusiin käsiin. Paikallinen omistajanvaihdoksen asiantuntija ja alueellinen Yrityspörssi ovat tärkeitä, jotta kaupat saadaan käyntiin ja myyjä ja ostaja tukea. Paikalliset kasvot ovat kaikille osapuolille tärkeitä, Kujala summaa.
10.6.
Yrittäjän tietoisku: Osaatko hyödyntää Jyväskylän aikuisopiston tarjontaa ja palveluita yrityksessäsi? Jyväskylän Aikuisopisto, Viitaniementie 1, Jyväskylä
12.6.
Nuorten Yrittäjien kesänavaus: Yrittäjyys on rock Tanssisali Lutakko, Lutakonaukio 3, Jyväskylä
15.6.
Ilmainen huvipuistopäivä Nokkakiven huvipuistossa
27.6.
Jämsän äijän markkinat
27.–28.6. Kannonkoski Juoksutapahtuma V Pekan Pyrähdys
HEINÄKUU 5.7.
Kinnulan maatalouspäivä
11.–12.7.
Päijänteen Palvipäivät Korpilahdella
19.–20.7.
Keuruun Markkinat
23.–26.7.
Keitelejazz
ELOKUU 29.–30.8. KSY:n hallituksen kesäseminaari
SYYSKUU 5.9. 7.9.
Valtakunnallinen Yrittäjän Päivä Yrittäjäkirkko Taulumäen kirkko, Lohikoskentie 2, Jyväskylä
LOKAKUU 24.–26.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella
Tutustu uudistuneeseen palveluun osoitteessa yritysporssi.fi/keskisuomi
Anna meidän kertoa, mitä yrittäjäjärjes4/joulukuu 11.12.
YRITTÄJÄINFO Tähän joukkootteenss.a oi Liittyminen oseskisuomi yrittajat.fi/k
3/2014 on ilmestynyt yrittajat.fi -sivuilla. Yrittäjäinfon aikataulu vuonna 2014: Lehti Julkaisupäivä 4/2014 15.8. 5/2014 10.10. 6/2014 5.12.
Suomen Yrittäjien jäsenet voivat lukea Yrittäjäinfoa kirjautumalla jäsennumerolla osoitteessa www.yrittajat.fi.
tö tarjoaa juuri sinulle ja yrityksellesi. Soita tai lähetä viesti Keski-Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Riikka Vesteriselle ja kuule edut ja hyödyt. Kesäkuun loppuun mennessä Keski-Suomen Yrittäjien toimiston kautta liittyneet uudet jäsenet saavat Ravistajat -uutuuskirjan tai lipun vuoden 2015 maakunnalliseen yrittäjäjuhlaan puoleen hintaan. Ota yhteys puhelimitse 050 507 5510 / 010 425 9200 tai sähköpostitse riikka.vesterinen@yrittajat.fi
20
Keski-Suomen Yrittäjät/YRITTÄJÄSANOMAT
“Nyt työhuoneen ovi on Iitissä ja ikkuna Kevolla.” Päivitä puhelimesi, niin supernopea Elisan 4G LTE-verkko tekee toimistostasi suuren kuin Suomi.
Hyödynnä 4G LTE -verkko!
Nokia Lumia 925 Eleganttia muotoilua ja hämmästyttävää hämäräkuvausta.
269 €
Tai 11,20 €/kk. 24 kk sopimus. Alv 0 %
Elisa Idea Liittymäpaketti yrityksille.
16
50
€/kk kk Alv. 0 %
Elisa Toimisto 365 Uusimmat Office-työkalut ja tärkeät dokumentit aina taskussa. Alk.
70
4
elisa.fi / verkkokauppa
Tule käymään tai varaa aika elisa.fi /ajanvaraus
Elisa myymälä Jyväskylä, Yliopistonkatu 32 Inka Kunnas, 050 500 8938 ext-inka.kunnas@elisa.fi
Soita 0800 0 4411 (ark. 8.00–16.00)
€/kk
Alv. 0 %
Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.
Elisa yrittäjäpalvelu Account manager Sami Ruhkala, 050 566 8766 sami.ruhkala@elisa.fi
• puhetta 100 min/kk • tekstareita 50 kpl/kk Eli Mobiilidata M biilid • Elisa 4G LTE, 50 Mbit/s