VALOLL A VIRITE T T Y ILL ALLINEN 1
Tiesitkö, että Jyväskylässä olet maailman pohjoisimmassa Valon kaupungissa? Kaupungista löytyy yli 90 valaistua kohdetta, jotka luovat kaupunkiin kauneutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta - erityisesti pimeään aikaan. Valolla viritetty Jyväskyläillallinen -teemakierros on mainio tapa tutustua kaupungin pysyviin valaistuskohteisiin, kuulla paikallisesta historiasta ja nauttia päätteeksi harmooninen ruokaelämys.
VALOLL A VIRITE T T Y ILL ALLINEN 2
Kierros alkaa Jyväskylän keskustan Kirkkopuistosta, josta harmoonitehtailija Aapeli Halonen johdattaa sinut ja seurueesi kävelylle Jyväskylän ainutlaatuisiin kaupunki- ja järvimaisemiin. Kierroksen aikana pääset tekemään neljä ”viritystä” illallisesi tunnelmaa varten. Reitti päättyy Ravintola Harmoonille, jossa pääset maistamaan Jyväskylällä ja valolla viritettyä illallista vanhan harmoonitehtaan tunnelmassa. Teemallinen kokonaisuus koostuu kahdesta osasta: itsenäisesti kuljettavasta kävelyreitistä Valon kaupungissa ja sen valaistuskohteissa, sekä ravintola Harmoonin juhlallisesta Jyväskylä-illallisesta. Ulkona kuljettavan reitin pituus on n. 2,5 km, jonka kesto on kävellen n. 45 min. Kaikkiaan teemakokonaisuuteen kannattaa varata aikaa 3-4 tuntia. Valolla viritetyn Jyväskylä-illallispaketin hinta on 66 €/ hlö. Jaa tunnelmiasi kierroksen varrelta: #visitjyvaskyla #ravintolaharmooni
MYYNTI: Ravintola Harmooni puh. 020 735 3400 myynti@acravintolat.fi www.harmooni.fi
LISÄTIETOJA: http://visit.jyvaskyla.fi http://valonkaupunki.jyvaskyla.fi
Har mo oni
Harmoonitehtaan talo, josta tarinamme saa alkunsa.
HARMOONI TARJOAA KULKIJALLE LÄMPÖNSÄ MYÖS TÄNÄÄN. Aapeli saapui Jyväskylään aikoinaan Rusasen Jaakon kanssa. Heidän käsistään syntyivät ensimmäiset kauniit harmoonit seminaarikaupungissa, ja siitä syntyi
KUKA ON AAPELI HALONEN?
”Suunnittelepa Antti meille oikea urkuharmoonitehdas. Sellainen, että ei sellaista muualta löydy. Täällä Jyväskylässä näet on kansamme sivistyksen keskus. Seminaarista valmistuvat kansakoulujemme opettajat ja niihin kansakouluihin me täältä lähetämme urkuharmoonit, jotka soivat yhtä puhtaasti kuin Päijänteen veet. Ja niin laulavat kansakouluissa Suomen maan lapset
Aapeli Halonen oli taitelijasuvun vesa, suomalainen urkuharmoonien tehtaili-
kuin kirkasääniset taivaan linnut.”
ja. Aapeli oli harmoonien rakentajana oikea mestari. Tehtaalla Aapeli tunnet-
Antti kuunteli isoveljensä toiveita ja piirsi Aapelille tehtaan, joka on edel-
tiin herttaisena miehenä, jolla on sydän aina paikallaan. Sekin tiedettiin, että
leen omanlaisensa rakennus koko maassa. Oi komeutta! Talo täynnä kansal-
musiikki vie miestä: Aapeli johti palokunnan kuoroa ja lauloi Sirkoissa.
lisromantiikkaa, täynnä sävelten lumoa!
Aapelin elo ei ollut helppoa. Hän sai kokea kohtuuttoman monet surut, mut-
Talo on nyt nimeltään Harmooni. Missä ennen urkuharmoonit viritettiin,
ta työtä tekemällä hän löysi taas ilon. Suurimmat ilon hetket olivat niitä, kun
siellä viritetään nyt suloisia makuja. Talo taiteilijoiden on nyt talo matkailijoi-
Harmoonitehtaan talo oli täynnä elämää ja iltaisin laulu raikasi Jyväskylän
den, talo tehtailijan nyt talo herkuttelijain.
kaduille. Tehdas oli myös majapaikka ja yösija monille taiteilijoille ja matkailijoille. Tästä kaikesta syntyi talon ainutlaatuinen tunnelma.
Urkuharmoonin sointi on ihmeen vieno. Vieno on talon tunnelmakin ja yhdistettynä hyvään ruokaan kerrassaan hurmaava. Anna Harmoonin soittaa sieluasi!
VALOLL A VIRITE T T Y ILL ALLINEN 3
1. Kirkkopuisto
ajatus tehtaan perustamisesta. Aapeli kirjoitti veljelleen Antille:
Har mooni teh tail
Aapeli Halonen
s. 5.10.1863 Lapinlahdella - k. 27.7.1928 Jyväskylässä
Hei! Minun nimeni on Aapeli Halonen. Tervetuloa kanssani virittämään Jyväskylä-illallista. Tämän reitin aikana yhdessä tekemänne valinnat määrittelevät lopulta yhteisen illallisen värin. Minä perustin tänne Jyväskylään aikoinaan urkuharmoonitehtaan, tuohon aivan rautatieasemaa vastapäätä. Nykyään talossa toimii minun aikaani historiaa kunnioittava ravintola Harmooni. Sinnehän te olette menossa tänään syömään. Se ei olekaan mikä tahansa illallinen tänään teillä, vaan nyt me teemme ensin yhdessä kävelyretken, jonka aikana viritämme tuon tulevan illallisen Jyväskylän historialla ja valolla. Kävelyn aikana käymme neljässä kohteessa, joista löydämme virityksen alkuruokaan, väliruokaan, pääruokaan ja lopuksi vielä jälkiruokaan. Teemme siis neljä valintaa, jotka sitten yhdessä luovat illallisenne tunnelman, värin. Kävelyretki päättyy luonnollisesti ravintola Harmooniin.
VALOLL A VIRITE T T Y ILL ALLINEN 4
Mutta nyt olemme siis tässä Kirkkopuistossa, josta otamme ensimmäisen virityksen. Puiston keskellä oleva Jyväskylän Kaupunginkirkko valmistui vuonna 1880. Siellä laulettiin ensimmäistä kertaa Hoosiannaa suomen kielellä. Suomen kielen sijaan virallinen kielemme oli tuolloin ruotsin kieli johtuen yhteisestä historiastamme. Kirkko rakennettiin aikanaan keskelle markkinatoria ja nykyäänkin tämä puisto on kaupungin asukkaiden suosima kohtaamis- ja ajanviettopaikka. Mikä tuokin meidät tähän hetkeen; on aika tehdä lähestyvän illallisen ensimmäinen viritys. Kierrelkää puistossa, istahtakaa hetkeksi puiston penkille ja valitkaa yhdessä mikä tunnelma näistä kolmesta puhuttelee teitä eniten juuri nyt.
Millä tunnelmalla viritätte alkuruokanne? a) vienolla harmoonimusiikilla b) kirkkopuiston keväällä c) romanttisella kohtaamisella puistossa
Kirk kopu
is to. Ku va
: Valon ka
upunki,
Jy väsk yl
ä
ija Aapeli Halone
n
Satamakahv ila. Kuva: Valon
kaupunki, Jyväskylä
2. Satama Tervetuloa Jyväskylän Lutakon satamaan. Kun minä perustin urkuharmooni-
Tällä satamalla tarinoita riittää. Tähän sopiikin joskus kuulemani juttu eräästä
tehtaani, vesireitit olivat tärkeä väylä liikkumiseen. Tämä satama oli vilkas
Matista, joka laivamatkalla Lahdesta Jyväskylään viekoitteli vaimokseen erään
paikka, ja täällä Uno Cygnaeus, suomalaisen kansakoulun isä, oli aikoinaan
Maria-nimisen nuoren opettajaseminaarin opiskelijan. Kiinnostavaa jutussa
vastaanottamassa uusia opiskelijoita. Jyväskylä tunnettiinkin 1800-luvulla ni-
on se, että Matti voitti Marian itselleen marjoilla. Hän oli kerännyt mummonsa
menomaan suomenkielisten koulujen ja opettajaseminaarin vuoksi. Kaupun-
puutarhan pensaista mustaherukoita, ja metsästä puolukoita ja mustikoita.
gin maine perustui suomen kieleen ja suomalaisuuteen. Nuoret miehet ja nai-
Marjat olivat ilmeisesti Marian heikkous. Niitä pääsettekin tekin maistamaan
set saapuivat Jyväskylään eri puolilta Suomea.
sitten väliruuassa. Mutta mikä olisikaan sopiva viritys tälle marjaiselle väliruualle, ennen pääruokaa?
dittiin hyvää laulutaitoa jo pääsyvaatimuksena. Tuo oli minulle aina mieluinen asia, itse asiassa lauloin itsekin kuorossa. Ja Cygnaeus teki merkittävää työtä aikanaan mahdollistaakseen myös suomalaisten naisten kouluttautumisen. Tässä yksi syy miksi maamme on ollut tasa-arvon edelläkävijöitä. Juuri Suomen ensimmäisen opettajaseminaarin vuoksi minäkin ystäväni Rusasen Jaakon kanssa tänne pikkuiseen puutalokaupunkiin harmoonitehtaamme perustimme. Mutta eivät kaikki harmoonit tänne jääneet, vaan niitä lähti meiltä kansakouluihin ympäri maata. Montakohan aamunavausta niillä harmooneilla on suomalaisissa kouluissa tehty? Tiesittekö muuten, että urkuharmoonin ääni on ihmeen vieno ja kerrassaan hurmaava, jonka kuulemiseen ei väsy?
Millä tunnelmalla viritätte väliruokanne? a) vanhalla höyrylaivalla b) aapisella c) opiskelijaihastuksella
VALOLL A VIRITE T T Y ILL ALLINEN 5
Musiikillista lahjakkuutta pidettiin erittäin tärkeänä ja seminaarilaisilta vaa-
3. Kuokkalan silta No niin, matkamme jatkui tänne sillan luo. Tätä ei minun aikanani täällä ollutkaan. Suomen teollistumisen ottaessa ensiaskeleitaan 1800-luvun puolivälin jälkeen Jyväskylä vielä leimallisesti maatalouskaupunki. Muu toiminta keskittyi käsityöverstaisiin tai pienteollisuuslaitoksiin. Kaupungin teollistuminen eteni sitten 1900-luvun alussa, mm. Schaumanin vaneritehdas perustettiin 1912. Harmoonitehdas perustettiin suurinpiirtein samoihin aikoihin Herra Schaumannin kanssa, 1910. Ja tämä komeasti valaistu Kuokkalan silta on sitten uusinta perua, se valmistui vasta 1980-luvun loppupuolella. Edessänne avautuu Jyväsjärvi. Sen rannassa näette Rantaraitin, kevyen liikenteen väylän, jota pitkin voi kävellä vaikka koko järven ympäri, 14 kilometrin matkan, jos kaipaa hiukan vaativampaa lenkkiä. Myös järven jää on talvisin suosittu ulkoilupaikka. Talvisin tänne aurataan pitkä retkiluistelurata. Poikani Sepon kanssa kalastimme paljon. Kalasaaliin jaoimme tehtaan työntekijöille. Kalastaminen oli aikoinaan lempiharrastukseni, tehtailijan elämään se toi mukavia rauhallisia hetkiä. Meille suomalaisille luonnon rauhassa oleminen on tärkeä asia, ja järviähän tässä maassa riittää. Suomea sanotaankin tuhansien järvien maaksi, tuosta olitte jo ehkä kuulleetkin. Astelkaa rannassa vähän, katselkaa siltaa, kuunnelkaa järveä. Ja lopuksi ottakaa katse tuohon Kuokkalan sillan alla keinuvaan hahmoon kaiken keskellä. Mitä hän kertoo teille? On aika virittää pääruoka!
Millä tunnelmalla viritätte pääruokanne?
Ku va : Valon
kaupunki, Jyv
a) villiintyneellä järven rannalla b) kalasaalilla c) punatiilisillä taloilla
4. Lutakon puisto On aika siirtyä historiasta tähän päivään. Kerron teille vähän tästä Lutakon alueesta, jossa olemme nyt. Tämä on Lutakon puisto. Kun Jyväskylä perustettiin vuonna 1837 tämä niemi oli kooltaan huomatta-
VALOLL A VIRITE T T Y ILL ALLINEN 6
vasti pienempi. Melkein koko nykyinen Lutakko on syntynyt Jyväsjärveä täytettäessä. Sana ”lutakko” tarkoittaakin liejuista rantakosteikkoa. Merkitys onkin herättänyt ajoittain keskustelua nimen sopivuudesta, mutta minusta se sopii mitä parhaiten. Vanhasta kosteikosta on tullut Jyväskylän uusin ja nykyaikaisin asuinalue; Lutakko tarkoittaa molempia. Tarinaan kuuluu myös keskikohta, Lutakon aika puuteollisuusalueena. Sen tilalle rakennetun, ympärillänne näkyvän uuden asuinrakennuskannan lisäksi alueella on liike-, toimisto- ja kulttuuritiloja sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Lutakossa on edelleen alkuperäisiä vaneritehtaisiin kuuluneita rakennuksia tai niiden osia muistona menneistä ajoista. Myös monet alueen katujen nimistä on viitteitä puunjalostukseen viittaavaan sanastoon. Ku
kaupun va : Valon
ki, Jy väsk
ylä
äsk ylä
5. Ravintola Harmoonin sis piha Mutta onpa tässä mennyt aikaa! Nyt minun pitää jo kiiruhtaa
Siinähän te olettekin, ehdin jo kaivata teitä. Olkaa hyvä ja astukaa ravintola Harmooniin.
edeltä takaisin harmoonitehtaalle. Tulkaahan perässä, ravintola
Sen haluan vielä kertoa, että tämän talon on suunnitellut veljeni Antti Halonen, kuuluisa
Harmooniin. Odotan teitä sisäpihan puolella.
kuvataiteilija. Ja komea talo se onkin. Vanha tehtaani on nyt hienossa uudessa käytössä.
Mutta ensin viimeinen viritys. Kun minä tästä lähden, teillä on vielä aikaa katsella Lutakon puistoa ja sen tunnelmaa. Itse pidän erityisesti tuosta hauskasta aaltoilevasta meiningistä: minulle se tuo mieleen nuottiviivaston. Mutta te tietysti pohditte itse, mikä kesäinen viritys sopii jälkiruokaan?
Millä tunnelmalla viritätte jälkiruokanne? a) pilvenhattaralla b) virkistävällä kesäsateella c) muistolla kesäisestä piknikistä
Kertokaahan nyt minulle miten aiotte tämän illallisen virittää? Laskekaa yhteen a, b, c vastaukset. Mitä vastauksia saitte eniten? Illallisen tunnelma on ihmeen vieno, ja kerrassaan hurmaava. Sitä ryydittävät Jyväskylän tunnelmat ja valot, kävelyretkeltänne tutut kohteet ja paikat. Mutta mikä on illallisenne tunnelman väri, se selviää vastauksistanne!
Tulos: A) Jos saitte eniten A-vastauksia, illallisenne tunnelman väri on sininen. B) Jos saitte eniten B-vastauksia, illallisenne tunnelman väri on vihreä. C) Jos saitte eniten C-vastauksia, illallisenne tunnelman väri on punainen. Luovuttakaa illallisvirityksenne tulos ravintola Harmoonin henkilökunnalle.
a Har m
ooni ke
säyöss ä
VALOLL A VIRITE T T Y ILL ALLINEN 7
Ravintol
- illallinen