Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 1 / 2015

8

J Y VÄ S K Y L Ä N PA L K I T T U Jyväskylän paikallisyhdistys palkitsi kansainvälisen Stafix Oy:n, liimattomien tarrojen valmistajan Vaajakoskelta.

16

K SYM P P I S AU K E A A Keski-Suomen Yrittäjien uusi verkkolehti ksymppis.fi aukeaa – kuumia puheenaiheita ja kiinnostavia persoonia.

21

N U O R I K A S VO K A N N O N K O S K E LTA Metsäkoneurakoitsija Hans Gummerus on nuori yrittäjä sekä uusi kasvo Kannonkosken Yrittäjien hallituksessa.

01 2015 yrittäjät.fi/ keskisuomi

V I E R A I L E V E R KO S S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I - S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT J Ä S E N L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

07 Vuoden nuori yrittäjä Timo Vessarille yrittäjyys on arvovalinta. Hän haluaa asua ja työllistää ihmisiä Saarijärvellä.

Sivu 18

Perheyritys maakunnan paras Insinöörityö Hentinen on kokenut isoja ilon ja onnistumisen hetkiä, mutta myös katkeria tappioita.

Sivu 4

Dextra huolehtii työntekijöistäsi Kotimainen Dextra Työterveys on yrityksen tärkeä yhteistyökumppani. Toimimme lähellä asiakasta, yrityksen yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja budjettia noudattaen. Panostamme varhaiseen vaikuttamiseen aktiivisin toimintamallein sekä nopeaan hoitoketjuun.

Hyödynnämme markkinoiden monipuolisinta online-terveysjohtamisen raportointijärjestelmää, joka auttaa kartoittamaan työkykyyn liittyviä riskejä ja tukee asiakkaan johtamisjärjestelmää. Meiltä saa myös paikkakuntakohtaiset, alueelliset ja valtakunnalliset sopimusratkaisut työterveysraportointitietoineen.

Lääkärikeskus Dextran uusi toimipiste avataan Jyväskylän Cygnaeuksenkadulla keväällä 2015.

Aluemyyntijohtaja Vesa Numminen Puh. 0400 906 448 vesa.numminen@dextra.fi

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Työterveyssihteeri Teija Nylund Puh. 0400 910 201 teija.nylund@pihlajalinna.fi

Osa kotimaista Pihlajalinna-konsernia

Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto.

Pihlajalinna-konserni tuottaa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kunnille ja korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja Sairaaloissa ympäri Suomen. Yhtiössä työskentelee yli 2000 terveydenhuollon ammattilaista.

Tutustu palveluihimme www.dextra.fi

3

1/15

Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittäjät.fi facebook.com/keskisuomenyrittajat

Y RITTÄ JÄT. F I / KES K ISU OMI

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittäjät.fi/keskisuomi

HANKINTA-ASIAMIES PALVELUKSESSASI

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN JOHTAMISEEN

Palvelu auttaa Keski-Suomen alueen yrittäjiä julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. hankinta-asiamies.fi/ks

Yrittäjän Iltakoulussa 24.3. puhujana Esko Valtaoja. lahitapiola.fi/yrittajan-iltakoulu

y rittäjät.fi yrittäjät.fi /Keskisuomi

top- 5 katsotuimmat

PARHAAT PALAT

Palaa maakunnallisen yrittäjäjuhlan liekehtiviin tunnelmiin: http://urly.fi/mwi OMA JUHLALOOK

Yrittäjäjuhlassa oli kuvauspiste, jossa jokainen vieras pääsi ikuistamaan juhlalookinsa: http://urly.fi/mwj 4H-KESÄTYÖNTEKIJÄ

VINKIT

Yrittäjäjuhlan muutosmiehet

Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen -hankkeen videosarja yrittäjyydestä: youtube.com/ watch?v=uZgxmP2TCww

KAKSINKERTAISTA LIIKEVAIHTO

Kasvukiihdyttämö auttaa kasvuhakuista yrittäjää kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa alle kahdessa vuodessa: http://urly.fi/mwn VALTAKUNNASTA

ÄLÄ PYYDÄ ANTEEKSI

Facebookissa on yhteisö #Sori15, joka haluaa edistää työllisyyttä ja parantaa pienyrittäjän asemaa.

Sivu 10

Yrittäjän ja työntekijän terveydestä huolehtiminen antaa vahvan pohjan yrityksen menestymiseen.

– Moni yritys on oivaltanut kokonaisvaltaisen työterveyspalvelun tärkeäksi liiketoiminnan kehittämisalueeksi. Ne jotka panostavat työterveyteen, panostavat henkilöstönsä pysyvyyteen, kertoo asiakkuus- ja myyntijohtaja Juha Halttunen Pihlajalinna Oy:sta. Sivu 19

Palkkaisitko Jyvässeudun 4H-yhdistyksen kautta nuoren kesäksi töihin? http://urly.fi/mwl

RYHDY YRITTÄJÄKSI

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen ja Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg nauttivat yrittäjäjuhlan tunnelmasta. Puheenvuoroissaan miehet vaativat muutoksia ja uudistuksia.

Puolustusvoimat ovat jo kokeneet ison muutoksen järjestämällä resurssejaan uuteen uskoon. Samanlaisia muutoksen tuulia odotetaan koko maakunnalta ja työmarkkinoilta.

Menestymisen avaimet hyvinvoinnissa

Myös valtakunnallinen Yrittäjäsanomat on uudistunut, lue tämän vuoden ensimmäinen numero: http://urly.fi/mwo

Pökköä pesään!

Moni asia on nykyisin säästöliekillä. Hienoa, että yrittäjät Keski-Suomessa ovat liekeissä, sanoo Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa juontanut näyttelijä Nicke Lignell. Sivu 11

TO P 4 t w i i t i t

@suomenyrittajat Raportti: Yli puolet kasvuhakuisista vientiyrityksistä aikoo työllistää lisää http://bit.ly/1KRwS4t #yrittäjäsanomat

Kerttu äitiyslomalle Tiedottajamme Kerttu Pylvänäinen (oik.) jäi äitiyslomalle. Hän saatteli sijaisensa Katja Hyytiälän pestiin Hemulin sanoin: ”Vain aniharvat tietävät, miten minkäkin pitää olla ja vain muutamat selviävät kaikesta omin neuvoin”.

@nyrittajat Vihdoinkin! Pienyritysten rasitus kevenee – Hallitus esittää alv-rajojen nostamista http://bit.ly/1yp07mu #yrittäjät #nuoretyrittäjät

TOIMITUS

@joskaposka Uusi bloggarimme ja yrittäjä Jaakko Hyytiäinen listaa 13 asiaa, joita kannattaa pohtia ennen startupin perustamista. http://bit.ly/1AkSl2z

Pk-barometri julkaisu

Intohimoa ja ennakkoluulottomuutta

Kevään 2015 pk-barometri on julkaistu. KeskiSuomessa on varovaista myönteisyyttä.

Aleksi Rastela (vas.) ja José Ayala palkittiin vuoden 2014 Jyväskylän Yrittäjinä maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa tammikuussa.

– Koemme olevamme vasta alkutaipaleella ja näemme edessämme huimasti kasvupotentiaalia. Meillä on kova nälkä kehittää, kasvaa ja luoda uusia tuotteita, hymyilevät nuoret yrittäjät. Sivu 8

TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO päätoimittaja 010 425 9202 040 501 1501

KATJA LAUKKANEN hankinta-asiamies 010 425 9204 050 381 8858

RAIJA HAKKARAINEN järjestösihteeri 010 425 9200 050 5877 390

KIRSI VEIJONEN assistentti 010 425 9201 040 728 7273

@HELyrittajat ”Kivijalkakauppa pitää puolensa verkkokaupan aikana” – #Yrittäjäsanomat: http:// bit.ly/16q3C6r #yrittäjät #poikkeaputiikissa

KATJA HYYTIÄLÄ viestintäassistentti 010 425 9203 050 441 4193

ANNIKA MÄKELÄ harjoittelija 050 444 2070

4

Ensimmäinen palkittu joutsalainen Joutsalainen rakennusliike Insinöörityö Hentinen vastaanotti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon KeskiSuomen Yrittäjäjuhlassa 24.1. Yrittäjäpalkinto oli järjestyksessään 37., ja se annettiin ensimmäistä kertaa joutsalaiselle yritykselle sekä rakennusliikkeelle. teksti PÄ IV I KA N TO N E N kuvat R I STO A A LTO j a TERO TAKALO -ESKO LA

S

e oli epätavallinen ratkaisu, muistelee talousneuvos Mikko Hentinen yrityksen perustamista. Hän oli ollut kymmenen vuotta vakituisessa virassa Joutsan kunnaninsinöörinä, kunnes hän päätti irtisanoutua ja perustaa oman rakennusliikkeen Insinöörityö Hentisen.

– Perustin yrityksen 42-vuotiaana. Yleensä siinä vaiheessa halutaan vakaaseen virkaan, mistä voi jäädä eläkkeelle. Itselläni se meni toisinpäin. En myöskään ostanut mitään valmista rakennusliikettä, vaan aloitin tyhjästä, Hentinen kertoo.

Hän ja hänen vaimonsa Terttu Hentinen ovat paljasjalkaisia joutsalaisia. Koulut on käyty Joutsassa, ja lisäoppia haettu Lappeenrannasta ja Helsingistä. Mikko Hentinen opiskeli rakennusinsinööriksi, vaimo agronomiksi Helsingin yliopistosta. He asuivat yli 15 vuotta Helsingissä.

– Joutsassa avautui kunnaninsinöörin paikka vuonna 1980. Asuimme silloin Keravalla ja molemmilla oli hyvät

työpaikat. Vanhin poikamme Ilkka oli toisella luokalla ja tyttäremme Pauliina (nyk. Paunonen) oli aloittamassa koulua. Kynnys perheen muuttamiselle oli iso, mutta hain silti kunnaninsinöörin työtä ja minut valittiin. Nuorin poikamme Tuukka syntyi Joutsassa vuonna 1981, Hentinen kertaa.

Yritys laman syliin Insinöörityö Hentinen aloitti toimintansa vuonna 1989. Ei mennyt kauan, kun 90-luvun lama iski vasten kasvoja.

– Kotimaan lainojen korkotaso kävi 17 prosentissa ja valuuttaluottojen arvot nousivat devalvaatioissa. Samaan aikaan kiinteistöjen ja osakkeiden arvot tippuivat 30 prosenttia. Tilanne oli aivan mahdoton. Osa rakennusliikkeistä teki töitä tappiolla, me emme onneksi sortuneet siihen, Mikko Hentinen kertoo.

Tuolloin yritys oli vielä pieni, henkilöstöä oli yhteensä puolenkymmentä.

– Lama oli kova koulu, jossa henkilökohtainen omaisuus oli kiinni.

Gallup x 3

Mitkä fiilikset Yrittäjäpalkinnosta?

Mikko Hentinen

”Olemme pikkuhiljaa selvinneet positiivisesta yllätyksestä.

Olen ollut Yrittäjäjuhlissa lähes joka vuosi ja nähnyt palkinnon jaon, mutta kun se sattuu omalle kohdalle, on siinä nostalgiaa. Tällaista huomionosoitusta ei monelle tule, en voinut uneksiakaan palkinnosta. Myös lehtijuttuja on tehty paljon, muun muassa Maaseudun Tulevaisuus teki meistä jutun.”

Ilkka Hentinen

”Pidän palkintoa isossa arvossa. Raadissa on maakunnan yrittäjiä ja vaikuttajia, jotka tekevät valinnan. Kun palkinnon saa vuosittain vain yksi yrittäjä maakunnasta, ja palkintoja on annettu kautta aikojen kolmisenkymmentä, on hienoa olla palkittujen listalla. Palkinto annetaan 1 200 henkisen juhlayleisön edessä illan kohokohtana, onhan se upeaa.”

Tuukka Hentinen

”Maakunnallinen yrittäjäpalkinto tuli melkoisena yllätyksenä. Se myönnettiin ensimmäistä kertaa rakennusliikkeelle ja joutsalaiselle yritykselle. Vaimo vitsaili edellisvuonna yrittäjäjuhlassa, että sitten joskus mekin olemme tuolla.

Epäilin vahvasti. Emme olisi tässä ilman työntekijöitämme, yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme.”

@JormaRahkonen Maakunnallinen yrittäjäpalkinto: Pitkä tarina siivitti voittoon – Keskisuomalainen http://urly.fi/mGh @Jykes 37. Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjäpalkinto 2014 luovutettiin Insinöörityö Hentinen Oy:lle. Onnea! #yrittäjyys @Fcaa Varma leipä vaihtui omaan unelmaan – kuinka sitten kävikään?

– Yle http://urly.fi/mGi @Juha Peltomäki K-S maakunnallisen yrittäjäpalkinnon nappasi perheyritys Insinöörityö Hentinen Oy. Onnittelut! #KeskiSuomiLiekeissä

5 Hallituksen puheenjohtaja, yrityksen perustaja Mikko Hentinen (vas.) j채tt채채 yrityksen luottavaisin mielin pojilleen Ilkka ja Tuukka Hentiselle.

6 Aloitimme ennen lamaa kaksi suurta rivitalokohdetta, toisessa oli 15 huoneistoa, toisessa 20. Pienemmän yhtiön asunnot menivät suhteellisen hyvin kaupaksi, mutta suuremman taloyhtiön viimeisiä asuntoja myytiin vielä kymmenen vuoden päästä valmistumisesta.

Insinöörityö Hentinen keskittyi lama-aikoina kouluttautumiseen ja hankki alalle räätälöityjä tietokoneohjelmia.

– Niiden käyttö oli siihen aikaan uutta, mutta se oli hyvä ja kauaskantoinen ratkaisu. Käytämme samoja, päivitettyjä ohjelmistoja edelleen, Mikko Hentinen kertoo.

Pikkuhiljaa rakentamisen volyymit nousivat. 2000-luvun alussa Hentinen työllisti noin 40 henkilöä, nykyään noin 50.

Hentisten perhe juhli palkintoa Yrittäjäjuhlilla koko perheen voimin.

Kuvassa Anna-Kaisa (vas.), Tuukka, Mikko, Terttu, Ilkka ja Tirre Hentinen.

Loppuvuosi näytti synkältä Loppuvuoden 2014 näkymät olivat Insinöörityö Hentisellä vielä marraskuussa synkät. Työntekijöille annettiin lomautusvaroitus. Joulukuun alussa, samana päivänä, kun Hentisille ilmoitettiin maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saamisesta, yritys sai historiansa suurimman urakan – puolustusvoimien varastohankkeen. Yhteensä 40 miljoonan hankkeesta Hentisen osuus on seitsemän miljoonaa, mikä tarkoittaa noin 20 henkilön työllistämistä seuraavaksi 2,5 vuodeksi.

Lisäksi Hentinen sai joulun aatonaattona Mikkelin Betonin työmaan Vierumäellä. Ne olivat hyvät joululahjat. Näkymä muuttui ja henkilökunnalle oli tiedossa töitä.

– Suurin murheemme on tasaisen työkannan ylläpitäminen. Puolet työntekijöistämme on ollut meillä töissä yli kymmenen vuotta, osa jopa 20 vuotta.

Irtisanomisia ei ole oikeastaan ollut, ainoastaan luontaisia poistumia eläköitymisten kautta tai koeajalta rakennusalan kokelailta.

”Lomautuksilla olemme selvinneet” Insinöörityö Hentisen työntekijät ovat suomalaisia osaajia. Aliurakointia ei juurikaan käytetä.

– Isot rakennusliikkeet käyttävät aliurakoitsijoita, sillä heistä pääsee eroon.

Pitkissä työsuhteissa irtisanomisajat ovat jopa puoli vuotta, mikä on rakennusalalla pitkä aika ennustaa. Siinähän saisi olla jakamassa lappuja joka maanantai varmuuden vuoksi. Onneksi olemme selvinneet vähäisillä lomautuksilla, Mikko Hentinen kiittelee.

Insinöörityö Hentinen tekee uudisrakennuksia, laajennuksia ja saneerauksia Keski-Suomessa, Itä-Hämeessä ja Länsi-Savossa. Ammattitaitoinen henkilöstö ja työn laatu ovat yrityksen valttikortteja.

– Teemme omat urakkamme itse, meillä ei ole samanlaisia saumakohtia kuin isoilla rakennusliikkeillä, joissa toimii useita aliurakoitsijoita. Meille laatu on ykkösasia, kohteissamme ei ole ollut home- tai kosteusvaurioita, Hentinen toteaa ja jatkaa:

Kommentti

HARRI NISSINEN

Joutsan kunnanjohtaja

– Se vaatii hyvää rakennusaikaisen kosteuden hallintaa. Kosteudet täytyy mitata riittävän monesta paikasta ja jatkaa rakennustöitä vasta sitten, kun kuivuusaste on saavutettu. Jos kosteutta ei poisteta rakennusaikana, paljastuvat ne vuosien kuluttua.

Sukupolvenvaihdoksesta metsälle Nykyisin Mikko Hentinen sekä hänen poikansa Ilkka ja Tuukka omistavat yrityksen kolmestaan, jokainen kolmasosan. Yritys aloitti toimintansa kommandiittiyhtiönä ja vuonna 1995 yritysmuoto muutettiin osakeyhtiöksi.

Ilkka tuli mukaan osakkaaksi vuonna 1995 ja Tuukka 2006.

– Pojat ovat olleet mukana jo kauan, aina kesätöistä lähtien. Ilkka on koulutukseltaan rakennusinsinööri (AMK) ja toimii yrityksessä toimitusjohtajana. Tuukka on diplomi-insinööri ja on yrityksen tekninen johtaja, Mikko-isä kertoo ylpeänä.

Mikko Hentinen jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Muutoin yhä lisääntyvä vapaa-aika kuluu metsätöissä sekä hiihdon ja metsästyksen parissa. Tähtäimessä ovat niin hirvet, kanalinnut, peurat kuin Hiidenmaan villisiatkin.

– Vaimo väittää, että olen liian vähän kotona. Pääsiäisen aikaan lähdemme yhdessä Lappiin. Vähennän työssäoloa pikkuhiljaa, yritys pyörii jo ilman minuakin. On ilo seurata, miten yritys-

Meille Joutsassa on erittäin iso merkitys, että joutsalainen yrittäjä on huomioitu maakunnallisesti. Olemme iloisia, että palkinto tuli Hentisille, joutsalaiselle perheyritykselle. Insinöörityö Hentinen on alueemme suurimpia työnantajia ja seuraamme kiinnostuneina heidän menestystään.

Olen toiminut kymmenen vuotta Joutsan kunnanjohtajana ja tunnen Hentiset. He ovat pärjänneet hyvin, lama ei ole säikäyttänyt heitä. Heillä on hyvät verkostot ja korkea laatu, mikä on auttanut vaikeidenkin aikojen ylitse. Lisäksi he ovat poikkeuksellinen toimija rakennusliikkeeksi, sillä heillä on pysyvää ja

”Rakennusalan on herättävä ja katsottava itseään peilistä.

Uusissakin kohteissa on luvattoman paljon home- ja kosteusvaurioita. Myös tilaajapuolen pitää avata silmänsä ja joustaa aikatauluissa. Niiden pidentäminen on halvempaa kuin virheiden korjaaminen jälkeenpäin”, Mikko Hentinen toteaa.

toiminta jatkuu poikien käsissä, Mikko hymyilee.

– On ollut hyvä, kun isä on antanut vastuuta ja omaa liikkumatilaa. Välillä oppirahojakin menee, mutta se on vain siedettävä. Vaikka yritys on isäni luomus, olen ollut mukana jo lähes kaksikymmentä vuotta, minkä vuoksi koen yrityksen jollain tavalla jo omakseni, Ilkka kommentoi.

pitkäaikaista henkilökuntaa. He eivät käytä ulkomaista työvoimaa tai aliurakointia.

Meillä on Joutsassa vahvaa yrittäjyyttä. Valtaosa yrityksistämme on pieniä, yhden tai kahden hengen toimijoita. Meillä on palveluita, rakentamista, teollisuutta ja maataloutta. Emme ole yhden kortin varassa, vaan seisomme tukevasti monella jalalla.

Vuoden aloitus on ollut muutoinkin hienoa aikaa joutsalaisille. Hentisten saaman maakunnallisen yrittäjäpalkinnon lisäksi joutsalainen Vaihelan Tila valittiin Vuoden hostelliksi 2015. Toivon yrittäjille rohkeutta ja reippautta kasvaa!

1966 POMMISUOJA Vajaa parikymppinen Mikko Hentinen tapasi vaimonsa Tertun Joutsassa Pommisuojaksi kutsutulla Joutsan Pommin urheilutalolla pyhäinmiestenpäivänä vuonna 1966.

10 VUOTTA Mikko Hentinen oli kymmenen vuotta Joutsan kunnaninsinöörinä, kunnes hän päätti irtisanoutua ja perustaa oman rakennusliikkeen. Tämän jälkeen lomat olivat maksimissaan viikon mittaisia seuraavan kymmenen vuoden ajan.

¾ KONKURSSI Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot tippuivat pahimman laman aikaan 30 prosenttia ja konkurssiin meni ¾ rakennusliikkeistä. Laman jälkeen osaavaa työvoimaa oli hyvin tarjolla.

1000 KILOMETRIÄ Mikko Hentisen hiihtotavoite talvelle on tuhat kilometriä. Viime talvena ei päästy kuin 400 kilometriin, mutta tänä talvena tonni menee rikki.

TERO TAKALO-ESKOLA

7

Joutsaan satelee palkintoja Muutaman kuukauden sisään Joutsaan on ansaittu jo useampi palkinto. Ensin Insinöörityö Hentinen Oy palkittiin maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla ja heti perään Joutsan Yrittäjät ry pääsi iloitsemaan, kun heidät valittiin vuoden 2014 parhaaksi paikallisyhdistykseksi.

– Upeampaa kunnianosoitusta ei paikallinen yritystoi-

minta voi saada kuin maakunnallinen palkitseminen.

Olemme ylpeitä Hentisistä!

Paikallisyhdistyspalkinto on mahtava lisä tähän ja saattelee yhdistyksemme hyvillä mielin alkavaan vuoteen. Tänä vuonna jatkamme nuorten ja nuorekkaiden jäsentemme kanssa, yhä paremmalla kuntayhteistyöllä. Lisäksi panostamme edelleen jäsenistöllem-

K e s k i - S u o m e n Y r i t tä j i e n pa i k a l l i s y h d i s t y s t e n Y r i t tä j ä pa l k i n n o t 2 0 1 4

me järjestettäviin tapahtumiin, iloitsee Joutsan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Markku Parkkonen.

Parhaan paikallisyhdistyksen valinnassa arvioidaan muun muassa yhdistyksen tarjoamaa toimintaa jäsenilleen, viestintää, kuntayhteistyötä ja jäsenkehitystä sekä yhdistyksen luottamushenkilöiden osallistumista alueelliseen toimin-

Joutsa palkittiin vuoden 2014 parhaana paikallisyhdistyksenä.

Nykyinen puheenjohtaja Markku Parkkonen (vas.) ja entinen puheenjohtaja Kari Kivisaari ovat otettuja. taan ja alueellista yhteistyötä.

Joutsan jäsenmäärä oli vuoden 2015 alussa 102 jäsentä ja järjestäytymisaste yli alueen keskiarvon.

Jyväskylän seudun paikallisyhdistysten palkinnot jaettiin maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Paviljongissa 24.1.2015.

Onnea ja menestystä voittajille!

Hankasalmi, Suksitehdas Ylönen Tmi Joutsa, Joutsa Kourukeskus Ky Jyväskylä, Stafix Oy Jyvässeutu, Map Medical Technologies Oy

TERO TAKALO-ESKOLA

Jämsä, HimosLomat Oy Jämsänkoski, Puunkorjuu Jouko Salonen Ay

Kommentti

Kannonkoski, Huynh nhu Karjalaisen Kotileipomo Karstula, Suomen Jotar Oy Keurusselkä, Tälli Oy OLLI PEUHU

Kinnula, Kinsaku Avoin yhtiö

Kumina Music Oy

Vuotuinen näyteikkuna

KYÖSTI SAARIMÄKI:

Suurristi yrittäjäneuvokselle Muuramelainen yrittäjäneuvos Kyösti Saarimäki (oik.) palkittiin yrittäjäjärjestön korkeimmalla kunnianosoituksella, Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin suurristillä. Tunnustuksen luovutti Suomen Yrittäjien puheenjohtajana Jyrki Mäkynen.

Kyösti Saarimäki on Keski-Suomessa 11. tunnustuksen saaja.

– Tuntuu erittäin hyvältä saada tällainen tunnustus näin suuren yrittäjäjoukon edessä.

Olen kokenut, että yrittäjäjär-

jestö tarjoaa jäsenilleen erinomaisen kannustavan ja kehittävän yhteisön, joka aktiivisesti vaikuttaa yrittämisen toimintaedellytysten parantamiseen.

Yrittäjäjärjestössä toteutuu erinomaisesti win-win -periaate. Mitä enemmän antaa, sitä enemmän saa, Saarimäki totesi.

Erityiskiitoksen hän antoi Muuramen paikallisyhdistykselle, joka teki ehdotuksen suurristin hakemisesta.

Keski-Suomen yrittäjäjuhlaa on ollut toteuttamassa todella ammattitaitoinen tiimi, johon kuului Keski-Suomen yrittäjien henkilökuntaa, muun muassa Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Raija Hakkarainen ja Kerttu Pylvänäinen sekä Jyväskylä Paviljongin henkilökuntaa, esimerkiksi Milja Korhonen sekä Ahti Impola.

Juhla on hioutunut korkealaatuiseksi yrittäjäjärjestön vuotuiseksi näyteikkunaksi ja juhlagaalaksi. Järjestö ja kumppanit osaavat ja uskaltavat uudistaa juhlaa. Lisäksi Paviljongin tuotantotiimi tekee loistavaa duunia. Tässä remmissä on ollut mukavaa olla mukana jo useana vuotena.

Itse yrittäjänä olen oppinut ja saanut kultajyviä palkittujen yrittäjien tarinoista.

Kivijärvi, Kivijärven Jätehuolto Kari Kotilainen Konnevesi, Makarios Ky Korpilahti, Komppa-Seppälän luomutila Kuhmoinen, K-Market Kippari Kyyjärvi, Korjaamo J. A. Uusisalo Laukaa, Laukaan Puhtaanapito Oy Leivonmäki, Arskan rakennuspalvelut Muurame, Tourulan Metalli Oy Petäjävesi, Tmi Jorma Tuomi Pihtipudas, Sähkö-Suneco Oy

– Kotikuntani Muuramen positiivinen yrittäjyysilmapiiri on merkittävällä tavalla innostanut ponnistelemaan niin yrittäjänä kuin yhteiskuntavaikuttajana. Kiitos teille kaikille.

Kyösti Saarimäki on yrittäjä, ekonomi ja diplomi-insinööri,

joka on toiminut pitkään yrittäjäjärjestön luottamus- ja kehittämistehtävissä Muuramessa, Keski-Suomessa ja Suomen Yrittäjien hallituksessa. Keski-Suomen Osuuspankin hallituksen puheenjohtajana Saarimäki toimi viime syksyyn saakka.

Saarijärvi, Tikalan Oy Toivakka, Kiviriihi Ky Uurainen, Kuljetusliike Ville Silvasti Oy Viitasaari, Kuljetus Villman Oy Äänekoski, Verhoiluliike Pohjoisaho

8

Millaisia riskejä nuoret miehet ottivat yrittäjyystaipaleen alussa?

Miten uusi tuote syntyi ja mistä saatiin yritykselle rahoitus?

Miten Stafix rekrytoi?

Mitä tunteita yrittäjäpalkinto herättää?

Lue koko yrittäjyystarina Ksymppis.fiverkkolehdestä!

Jyväskyläläisen Stafixin kotimarkkinat ovat Euroopassa Vuoden 2014 Jyväskylän yrittäjäpalkitun Stafix Oy:n taipaleelle on tarvittu monta onnekasta sattumaa, valtava määrä työtä ja päämäärätietoista yrittäjyysasennetta. Jo se, että José Ayala asuu ja yrittää Suomessa on monen yhteensattuman summa. teksti ja kuv a KERT TU PY LVÄ NÄ I N E N

Ecuadorista kotoisin olevan Ayalan perheessä kaikkia lapsia kannustettiin lähtemään ulkomaille vaihto-oppilaaksi. Englanninkieltä oppiakseen 17-vuotias José halusi matkata Australiaan, Uuteen-Seelantiin tai Jamaikalle.

– Latinotyyliin olin hakuni kanssa myöhässä, enkä päässyt toivomiini kohteisiin, mies hymyilee muistellessaan vuosien taakse.

– Vaihto-oppilasjärjestö ehdotti Skandinaviaa ja kun kuulin, että yksi suomalainen perhe oli ihastunut hakemukseeni, valinta oli selvä.

José matkusti Ecuadorista Savon sydämeen pikkuiselle Leppävirralle. Vaihto-oppilasvuoden jälkeen mies matkusti takaisin kotimaahansa, mutta ei unohtanut Suomea. Muutamaa vuotta myöhemmin hän aloitti opinnot Jyväskylän

ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden linjalla. Opintojen loppusuoralla bisnesälyiselle ja kielitaitoiselle nuorelle miehelle avautui mahdollisuus perustaa suomalaiselle yritykselle tytäryhtiö Amerikkaan, tuotteinaan anturit terveysalan teollisuudelle.

– Tiesin, miten tärkeää tutkinnon loppuun suorittaminen on omalle isälleni. Sanoin ehdoksi,

että haluan tehdä opinnäytetyön ja valmistua ensin. Pääsimme hyvään kompromissiin, kun tutkimukseni aiheeksi tuli selvittää, mitä yrityksen perustaminen vaatii ja kannattaisiko liikeidea sellaisenaan uusilla markkinoilla.

Tutkimuksen tulos oli selkeä: ei kannattanut. Mutta José huomasi, että yritysideaan liittyvän anturin valmistusprosessissa syntyy voimakas sähkövaraus, joka kiinnittää stafix-kalvon seinään.

– Tiedustelin yrittäjältä, voisiko tästä lähteä jalostamaan uutta bisnesideaa. Hän ei ollut itse siitä kiinnostunut, mutta antoi vapaat kädet toimia. Tein liiketoimintasuunnitelman, hain Finnveralta lainaa ja ostin tietotaidon sähkövarauksen tekemiseen. Stafix Oy syntyi vuonna 2007.

Moottoritien täydeltä älytarroja Samassa ammattikorkeakoulun luokassa istui Aleksi Rastela, joka lähti Stafixiin myynti- ja markkinointipäälliköksi yrityksen alkumetreillä.

– Ikkunavalmistajat käyttävät mainostarroja, joita voi olla han-

kala irrottaa ikkunoista. Päätimme kohdentaa tuotteemme alkuvaiheessa ikkunatehtaille. Se oli helpoin ja nopein tapa saada myyntiä, vaikka markkinat ovat pienet, kertoo Rastela.

Samaan aikaan kasvunnälkäiset nuoret miehet pohtivat, kuka on maailman suurin ikkunavalmistaja. Pian solmittiin ensimmäinen kansainvälinen kauppa ja testierä Stafix-tarroja matkasi Eurooppaan.

– Ei mennyt kauaa, kun saimme puhelun Sveitsin poliisilta, joka ihmetteli miksi tuhansia Stafix-tarroja oli levinnyt moottoritielle. Tajusimme, että siinä missä Suomessa tarrat sijoitetaan kaksinkertaisten ikkunalasien väliin, Euroopassa yksinkertaiset ikkunat ja avoimet rekkakuljetukset olivat mahdoton yhtälö tarrojen pysymiselle. Koko liiketoimintasuunnitelma meni uusiksi, muistelee José.

José Ayala ja Aleksi Rastela kirkastivat liikeideaansa ja tajusivat, että heidän pitää kehittää tuote, jonka he voivat myydä suoraan painotaloille. Kaikki alkoi rakentua ainutlaatuisen kalvon ympärille ja sille piti kehittää uudenlainen markkina.

ALEKSI RASTELAN 5 VINKKIÄ KANSAINVÄLISTYMISEEN:

1

LÄHDE ROHKEASTI LIIKEELLE Paras tapa kartoittaa markkinaa on tavata potentiaalisia asiakkaita.

Kokeile, Muokkaa, kehity!

Jos sinulla on hyvä tuote tai palvelu, josta on lisäarvoa asiakkaallesi, rohkene olla myös vaativa jakelijasi tai yhteistyökumppanisi suuntaan.

2

YMMÄRRÄ, ETTÄ KULTTUURIT OVAT ERILAISIA Älä käytä kulttuurituntemusta olettaaksesi ihmisten toimivan tietyllä tavalla, vaan tarvittaessa ymmärtääksesi omista toimintatavoistasi poikkeavia tapoja. Ole oma itsesi.

3

REKRY JA KUMPPANIT Tarvitset henkilön tai paikallisen kumppaniin jolla on kyky toimia kyseisessä maassa ja mieluiten jo olemassa olevia kontakteja.

Hyödynnä oppilaitoksia projektien, gradujen ja työharjoittelun muodossa.

4

RESURSSIT Kansainvälistyminen ottaa aikansa, valmistaudu siihen realistisilla resursseilla ja aikatauluilla. Toimi pitkäjänteisesti.

5

PAIKALLISUUS Ota selvää paikallisten tavoista toimia ja opettele sekä toteuta rohkeasti uusia toimintamalleja. Mieti mitä kannattaa yhdenmukaistaa ja mitä yksilöllistää markkinakohtaisesti.

9 Tule Yrittäjän Iltakouluun! Tilaisuuden pääpuhujana toimii Esko Valtaoja!

Aiheenaan Näkökulmia tulevaisuuden johtamiseen zƌŝƩćũćŶ /ůƚĂŬŽƵůƵ ŽŶ ŝŶƐƉŝƌŽŝƚƵŵŝƐƚĂ ũĂ ǀĞƌŬŽƐƚŽŝƚƵŵŝƐƚĂ͕ ŵŝĞůĞŶŬŝŝŶƚŽŝƐŝĂ ƉƵŚƵũŝĂ ũŽƚŬĂ ƚƵŽǀĂƚ LJƌŝƩćũLJLJƚĞĞŶ ƚƵŽƌĞŝƚĂ ũĂ LJůůćƩćǀŝćŬŝŶ ŶćŬƂŬƵůŵŝĂ͘ :ćůŬŝͲŝƐƚƵŶŶŽƐƐĂ ǀŽŝƚ ǀĞƌŬŽƐƚŽŝƚƵĂ ĂůƵĞĞŶ ŵƵŝĚĞŶ LJƌŝƩćũŝĞŶ ŬĂŶƐƐĂ͘ dĞƌǀĞƚƵůŽĂ͊ dŝůĂŝƐƵƵƐ ŽŶ ŵĂŬƐƵƚŽŶ͘ /ůŵŽŝƩĂƵĚƵ ŶŽƉĞĂƐƟ͕ ƉĂŝŬŬŽũĂ ƌĂũŽŝƚĞƚƵƐƟ͊

Iltakoulu Jyväskylässä Aika: Tiistaina 24.3.2015 klo 17.45–20.15 Paikka: Jyväskylän Paviljonki, Wivi-auditorio, Lutakonaukio 12, Jyväskylä Ohjelma: Klo 17.45 Ilmoittautuminen Klo 18.00 Tervetuloa, toimitusjohtaja Tuuli Kirskikka Pirttiaho, Keski-Suomen Yrittäjät LähiTapiolan puheenvuoro, liiketoimintajohtaja Tuija Riikonen, LähiTapiola Keski-Suomi Klo 18.20 ”Näkökulmia tulevaisuuden johtamiseen” Esko Valtaoja Klo 19.30 Jälki-istunto ja pientä suolaista Lisätietoja: Nina Vesterinen, puh. 040 717 1968, LähiTapiola Keski-Suomi Raija Hakkarainen, puh. 010 425 9200, Keski-Suomen Yrittäjät /ůŵŽŝƩĂƵĚƵ ǁǁǁ͘ůĂŚŝƚĂƉŝŽůĂ͘ĮͬŝůƚĂŬŽƵůƵ

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Kuopio 5.–6.5.2015 Alansa merkittävimmäksi tapahtumaksi kasvanut seminaari kokoaa yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää, yrittäjävaikuttajaa ja elinkeinopolitiikan toimijaa.

Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävän seminaarin teemana on muutos ja aluekehitys. Mukana on kaikkiaan yli 30 puhujaa.

Minna Helle

Juhana Vartiainen

Työ murroksessa – mikä muuttuu?

Mikä pelastaisi kuntatalouden?

Anna-Mari Ahonen

Jyrki Mäkynen

Juha Kostiainen

Kunta, maakunta, sote – mihin muutos vie?

Rohkeasti yrittäjän puolesta

Tulevaisuuden kunta

Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa. Tervetuloa mukaan!

Petteri Paronen

Näin Kuopio rakentaa vetovoimaa

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu www.kunnallisjohto.fi

Yhteistyössä:

PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY

Y r i t tä j ä j u h l a TERO TAKALO-ESKOLA

Puolustusvoimain komentaja ja kenraali Jarmo Lindberg.

Puolustusvoimissa isoja muutoksia

TERO TAKALO-ESKOLA

10

Puolustusvoimissa muutosten vieminen arkeen perustuu samoihin asioihin kuin yrityselämässäkin.

Työmarkkinoiden on uudistuttava Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen vieraili ensimmäistä kertaa Keski-Suomen Yrittäjien juhlassa.

Puheessaan hän peräänkuulutti työmarkkinarakenteiden uudistamista.

– Suomalaisten hyvinvoinnin perusta on suomalaisessa työssä. Ilman sitä ei ole hyvinvointia. Lähes kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet tällä vuosituhannella pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, Mäkynen kertoi.

Samaan hengenvetoon hän totesi työpaikkojen synnyn aiheuttaneen näköharhan. Koska työpaikkoja on syntynyt pk-yrityksiin, lisätään yrittäjän harteille koko ajan enemmän yhteiskunnan velvollisuuksia.

– Jäykkiä työmarkkinarakenteita pitää uudistaa. Työtekijöiden ja työnantajien täytyy pystyä yhdessä sopimaan järkevistä toimenpiteistä ja työn tekemisen ehdoista työpaikoilla.

Työehtosopimuksista pitää voida poiketa yhdessä sopien, Mäkynen totesi.

Hän kertasi myös yrittäjäjärjestön tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle.

– Haluamme työmarkkinoiden uudistuksen aloittamisen, tukahduttavan sääntelyn ja normiston karsimista, kuristavan korkean veroasteen laskemista, yksinyrittäjän aseman parantamista sekä arviointia siitä, mikä on julkisen sektorin rooli ja laajuus.

Jyväskyläläisiä päättäjiä Mäkynen rohkaisi edelläkävijyyteen palvelualoitteen suhteen – ja näin kaupunki tekikin. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti ottaa palvelualoitteen kokeilukäyttöön ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa.

– Päättäväisyys, vahva tahtotila, asiakkaiden valinnanvapaus ja yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa ovat tuoneet erinomaisia tuloksia toiminnan tehostumisessa, palvelujen laadussa ja paikallisen yrittäjyyden vahvistamisessa. Tehkää näin jatkossakin.

Puolustusvoimain komentaja ja kenraali Jarmo Lindbergin mukaan puolustusvoimissakin muutosta tehdään johtamisella ja tietoon perustuvan reaaliaikaisen tilannekuvan perusteella.

– Meillä kone näyttää edelleen samalta, mutta ketju ja se, mitä pinnan alla on, on muuttunut dramaattisesti. On uskallettava muuttua, Lindberg sanoo.

Asiat tehdään puolustusvoimissa uudella tavalla, jotta resurssit riittävät puolustusvoimien perustehtävään: kokonaisturvallisuuden hallintaan, maanpuolustukseen sekä ennaltaehkäisevään rooliin. Organisaatio, prosessit, toimintamallit ja henkilöstö ovat kokeneet ison muutoksen vuoden 2015 alussa.

– Pistimme pakan ja vastuualueiden rajat uusiksi. Sotilasläänit on lakkautettu ja yksi johtamistaso on poissa. Jotta tilannekuva saadaan tehokkaaksi, on aluevalvontaa keskitetty.

Joensuuhun sijoitettu palvelukeskus tuottaa hallinto- ja henkilöstöpalvelut ja keskitetyn logistiikkakeskuksen kautta hoidetaan myös materiaalinhallinta.

Puolustusvoimissa tietoa haetaan maalta, mereltä ja ilmasta.

Tietoa jaetaan viranomaisyhteistyönä, muun muassa lentoturvallisuuden tueksi.

– Muutosta ei tehdä esikunnasta käsin, temppu tehdään verkostoituneella johtamisella, joka perustuu keräämäämme tietoon, Lindberg sanoo.

Yhteistyötä hartiavoimin Lindbergin mukaan uudistuksessa on vaadittu johtamisen muutosta ja hartiavoimin tehtyä yhteistyötä.

Uudessa toimintamallissa puolustusvoimissakin on pakko luottaa niin rauhan aikana kuin kriisitilanteessa kumppaneihin.

Puolustusvoimissa on verkostuttu kaupan tekijöiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Varastoja on entistä vähemmän, ja ne eivät ole aina suomalaisten omistamia.

– Olemme tarkastelleet, onko kaikkea pakko tehdä itse. Olemme ulkoistaneet monta asiaa, muun muassa osan lentokonehuollosta.

Lindberg sanoo, että puolustusvoimien uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja puolustuskyky säilyy nykyisellään muutoksista huolimatta. Painoarvoa Lindberg laittaa myös reserville.

”Temppu tehdään verkostoituneella johtamisella.”

– On uutisoitu paljon, että olisi kovasti halua päästä kertaamaan. Nyt kertausharjoitusten volyymit palautetaan ennalleen, komentaja lupaa.

Jaana Larsson jaana.larsson@mediasepat.fi

Maakunta kaipaa uusiutumista ”Vapaus, vastuu ja uudistuminen”, näitä arvoja peräänkuulutti Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petrikki Tukiainen avauspuheessaan maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa.

– Olemme nähneet uusiutumisen välttämättömyyden. Maakuntamme kehittäminen tarvitsee enemmän luovaa heittäytymistä ja yhteistä innostamista, Tukiainen totesi.

Yrittäjiä hän haastoi syttymään. Juhla avattiin yhdessä puhisten ja puhkuen, kun screenille puhallettiin yhteisvoimin suuret liekit. Keski-Suomi syttyi.

– Rutiineista täytyy välillä irrottautua. Yrittäjien pitää olla rohkeita ja heillä täytyy olla innostusta ja intohimoa. Tavoitteisiin pääsemiseen tarvitsemme hyvää johtamista. Etenkin julkisella sektorilla tarvitaan rohkeaa ja uudenlaista johtajuutta, Tukiainen totesi.

Hän painotti, että julkisen sektorin kehittyminen on ratkaisevaa kaikkien kansalaisten ja yrittäjien elämälle.

– Ihminen on tärkein. Meidän täytyy innostua enemmän ihmisistä kuin tuotteista. Annetaan ihmisten valita mitä palveluita he käyttävät ja päättää miten palvelu tai tuote kehittyy.

Puheensa lopuksi Tukiainen lanseerasi uuden Johtajuus liekeissä! -palkinnon, jota jaetaan vuoden 2015 aikana johtajapersoonille tai organisaatioille, jotka liekittävät omaa yhteisöään tai Keski-Suomea omalla johtamisellaan.

– Tulemme jakamaan 4–6 palkintoa vuoden aikana Keski-Suomen Yrittäjien tapahtumien yhteydessä.

Palkinnon saaja voi olla kuka tahansa henkilö, yrittäjä, kuntasektorin virkamies, oppilaitoksen edustaja tai yrityskehittäjä, Tukiainen kertoo.

Päivi Kantonen paivi.kantonen@mediasepat.fi

Petrikki Tukiainen juhli yrittäjäjuhlia avopuolisonsa Susanna Suomisen kanssa.

TERO TAKALO-ESKOLA

Päivi Kantonen paivi.kantonen@mediasepat.fi

11

Yrittäjäjuhlat Yrittäjät juhlivat liekeissä Keski-Suomi oli liekeissä maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa 24. tammikuuta.

Juhla aloitettiin symbolisella eleellä puhaltamalla yhteen hiileen ja roihauttamalla lavalle suuret liekit. Juhlaan osallistui 1 200 yrittäjää ja yhteistyökumppania. tekstit PÄ IV I KA N TO N E N j a JA A NA L A R S S O N kuv at T ERO TAKA LO - E S KO L A

SUSANNA TUHKALA JA JOUNI LEIVO:

TOMMI SOIDINMÄKI:

Herkkä duetto

Tanssiparketti kuumana

Susanna Tuhkala ja Jouni Leivo esittivät duettona Arthur Laurentsin kirjoittaman musikaalin West Side Story vuodelta 1957.

Tanssilattian kuumuudesta ja lantioiden liikkeistä yrittäjäjuhlassa huolehti Tommi Soidinmäki orkestereineen. Tämän vuoden erikoisuutena yrittäjäjuhlilla oli aito tanssiparketti.

SUVI WIGREN:

VILA-yrittäjä vihreissä

KANNONKOSKEN PALKITUT:

OOPPERAKUORO:

NICKE LIGNELL:

Tanssin pyörteissä

Juomalaulun tahdissa

Lignellkin liekeissä

Huynh nhu Karjalainen ja Hua Ngoc Thao pääsivät yrittäjäjuhlassa pyörähtelemään tanssilattialle. Huynh nhu Karjalaisen Kotileipomo sai Kannonkosken paikallisyhdistyksen yrittäjäpalkinnon. Siskokset ovat tuttu näky kesäisin Kannonkosken, Karstulan ja Saarijärven toreilla myymässä herkullisia leipomuksia, kevätkääryleitä ja kalapihvejä. Leipomo sijaitsee Vuoskosken entisellä koululla, jonka yhteyteen on avattu myös tilausravintola. Karjalainen haluaa tutustuttaa suomalaisia vietnamilaiseen ruokaperinteeseen ja kulttuuriin.

Keski-Suomen Yrittäjäjuhlien elämyksellisyyttä lisäsivät Jyväskylän oopperakuoron Susanna Tuhkala (kuvassa edessä) ja Jouni Leivo. Lavalla tunnelmoitiin myös Verdin La Traviatan juomalaulun tahdissa. Parhaillaan kuoro valmistelee ensi vuoden vaihteessa esitettävää Mozartin oopperaa Don Giovannia. Kaikkiaan oopperakuorossa laulaa noin 50 kuorolaista.

Keski-Suomen Yrittäjäjuhlat juontanut Nicke Lignell sanoo juhlivansa omaa yrittäjyyttään osallistumalla muiden yrittäjien juhliin omalla työpanoksellaan.

– Yrittäjän on vaikeaa pitää vapaata ja irrottautua, joten on hienoa, että Jyväskylän Paviljongissa oli näin paljon juhlijoita.

Arjessa yrittäjän pitää osata nauttia pienistä, Lignell sanoo.

Näyttelijä-juontajan omassa yrityksessä tuotteena on ihminen, joten yritystoiminta ei voi kasvaa.

– Kiksit tulevat siitä, että valloittaa uusia asioita, se on se varsinainen asia, joka pitää arjessakin oman liekkini tasaisena.

VILA-yrittäjä Suvi Widgrén lumosi Yrittäjäjuhlilla vihreällä Italiasta muutama vuosi sitten ostetulla klassisella mekollaan. Widgrén luovutti Keski-Suomen Nuoren Yrittäjän palkinnon StarCruise Oy:n Timo Vessarille.

– Tulevaisuuden työpaikat luodaan yhä enemmissä määrin itse. Timo Vessari on upea yrittäjäpersoona pieneltä paikkakunnalta, eikä hän ole välittänyt segmentoinnista tai muista huuhaa-ohjeista. Hän on täyttänyt rohkeasti ja monipuolisesti palveluaukot Saarijärvellä, Widgrén totesi palkintoa luovuttaessaan.

Suvi Widgrénillä riittää kiirettä. Vaate-ala elää murroksessa, minkä lisäksi luottamustoimia on useita.

Hän toimii Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana, Suomen nuorten yrittäjien valiokunnassa ja Tiimiakatemia Glopal Partuksen hallituksessa.

– Käyn puhumassa nuorille kouluissa ja muissa tapahtumissa yrittäjyydestä. Omaan tekemiseen täytyy uskoa ja energia pitää keskittää oikeisiin asioihin.

Asiakkaat ja myynti ovat tärkeintä. Yrittäjän pitää osata ulkoistaa, delegoida ja pyytää apua, jotta energiaa vapautuu ydintekemiseen.

Myös elämästä ja nuoruudesta pitää nauttia, Widgrén kannustaa.

Suvi Widgrén pitää myös blogia ladywidgren.blogspot. fi. Blogia on käyty lukemassa jo lähes 25 000 kertaa.

12

Yhteistyöllä uuteen nousuun teksti T UULI KIRS I K K A P I RTTI A H O kuvat TE RO TAKALO -ESKO LA

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla lunastaa odotukset yhteistyön vahvistamisesta koko maakunnassa vuodesta toiseen.

Keskisuomalaisen yhteisön vahvuudet ovat tunnistettavissa ja käsin kosketeltavissa yhteisessä maakunnallisessa tapahtumassa. Maakunnan merkittävimmät toimijat ovat mukana juhlan taustajoukoissa, joten yhteisesti esille nostettavien teemojen valinta ei tuota vaikeuksia. Keski-Suomen Yrittäjien missio siis toteutuu yhteisessä juhlassa: ”Järjestömme tehtävä on yhdessä toimien vahvistaa yrittäjien menestymistä ja sitä kautta koko maakunnan sekä Suomen kilpailukykyä.”

Keski-Suomessa on helppo tunnistaa yhteinen vaikuttamisen teema: Nuorten ja nuorten yrittäjien mahdollisuuksien ja juurruttamisen edistäminen on yksi tärkeimmistä uudistumisen edellytyksistä. Myös Kasvu Openin tavoitteet on allekirjoitettu yhdessä: kasvuyritysten löytäminen start-upien mutta yhä enemmän myös toimivien yritysten keskuudesta on tärkeää – kuten myös kasvuprosessin tukeminen verkostossa. ”Parempi johtaa hyvin” -kampanja johtamisen kehittämiseen uudistuvassa työelämässä yhdistää myös keskisuomalaisia tavoitteita. Jos kasvu kuuluu kaikille ikään, kokoon ja toimialaan riippumatta, kuuluu kaikille myös parempi johtaminen. Yksinyrittäjien ja pienten yritysverkostojen johtamisessa tarvitaan

yhtä lailla tavoitteellista kehittämistä kuin perinteisesti johdettavien isompien organisaatioiden kohdalla.

Keski-Suomen uudistumisessa on nähtävissä suuria mahdollisuuksia vähintään siinä missä nähdään haasteitakin.

BIO-toimialan ja verkostojen kehitys on jo käynnissä ja virinnyt Äänekosken BIO-tuotetehtaan suunnitelmien myötä. ICT-toimialan mahdollisuuksien hyödyntäminen kuuluu koko yrityssektorille, digitaalisuuden hyödyntäminen perinteisillä aloilla tai toisaalta uuden digitaalisen osaamisen valjastaminen täysin uusiin liike- tai tuoteideoihin voi ponnistaa keskisuomalaisesta osaami-

sesta siinä missä metsä- tai metalliteollisuuskin. SOTE-uudistus valtakunnassa etenee omaa vauhtiaan, mutta SOTE alan julkisen ja yksityisen verkoston uusien toimintamallien kehittäminen on mm. Jyväskylässä hyvässä vauhdissa.

Palveluiden tuotantotavat tulevat joka tapauksessa uudistumaan ja tehostumaan tulevaisuudessa – Keski-Suomen on mahdollista hyödyntää tämä aikaikkuna hyvällä yhteistyöllä etujoukoissa.

Jyväskylän Paviljongista tämä joukkue jalkautuu eri puolille maakuntaa arjessa liekittämään Keski-Suomea ja koko maata. Eduskuntavaalit ovat aina ratkaisevat vaalit myös maakuntien kannalta. On tärkeää että keskisuomalainen yhteisö työskentelee mutkattomasti ja tiivisti tavoitteidensa eteen. Suomen hallitusohjelma rakentuu tänä vuonna taas uudelle pohjalle ja keskisuomalaisilla valituilla kansanedustajilla tulee olemaan merkittävä rooli elinkeinoelämän ja koko maakunnan mahdollisuuksien kannalta.

Kutsumme kansanedustajaehdokkaat ja jatkossa valitut kansanedustajat yhteisen juhlamme lisäksi mukaan arjen pöytiin ja foorumeihin.

Seuraava mahdollisuus yhteiseen liekittämiseen on 4.3. klo 16.30 Jyväskylän Laajavuoressa, jossa lanseeraamme yhteiset elinkeinoelämän teemat edistettäväksi yhdessä Keski-Suomen Yrittäjien ja kauppakamarin kanssa Elinkeino- ja elinvoimafoorumissa.

#työn_tekijä

Hanna Munter Harjula-Catering Oy, Somero

Hanna Munter luo 2 uutta työpaikkaa, jos eduskunta helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyviä riskejä.

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa liki miljoona ihmistä. Jos eduskunta tekee yrittäjyyttä tukevia päätöksiä, yrittäjät voivat jatkossakin työllistää itsensä, säilyttää työpaikat ja luoda niitä lisää. Tutustu yrittäjien lupauksiin ja suomalaisen työn tekijöihin www.yrittäjät.fi/työntekijä

14

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

E s i t t e ly s s ä

KATJA HYYTIÄLÄ viestintäassistentti

Katja Hyytiälä aloitti työt Keski-Suomen Yrittäjien viestintäassistenttina helmikuussa, tiedottajamme Kerttu Pylvänäisen jäädessä äitiyslomalle. Toimenkuvaan kuuluu järjestön viestintä, tiedotus sekä muut järjestötehtävät.

Lapsuudessa haaveammattini oli arkeologi. En tiedä mikä pientä ihmistä kiehtoi luiden maasta kaivamisessa, näin kuitenkin itseni hyvin selkeästi hiekkamontulla suti kädessä.

Toinen haaveammateistani oli olla Ihmemies MacGyver.

Kouluikään päästessä valkeni kuitenkin, että ehkä minusta ei kuitenkaan tule luiden kaivelun tai räjäyttelyn ammattilaista, saati miestä.

Kun oli aika hakea lukion jälkeiseen koulutukseen, valitsin graafisen ja parturi-kampaajan opintojen väliltä kampaajan opinnot. Ajatus oli, että teen alan töitä hetken ja en ainakaan yrittäjäksi rupea! Vähänpä tiesin. Siinä ei kauan mennyt, kun oli jo toiminimi pystyssä.

Aikansa kutakin, ajattelin ja lähdin muutaman vuoden päästä opiskelemaan yrittäjyyttä Tiimiakatemiaan. Valmistumiseni jälkeen tein laajasti töitä kaupan alalla eri tehtävissä sekä uppouduin sisälle sosiaalisen median markkinointiin ja olin mukana luomassa verkkokauppaa.

Nyt olen aloittanut työt Keski-Suomen Yrittäjissä. En koe, että olisin päätynyt kaivelemaan luita hiekkamontun pohjalle, vaan päässyt melkoisten ihmemiesten ympäröimäksi.

Mutta mitä yhteistä sitten löytyykään ihmemiehellä ja yrittäjällä? Pitäähän siinä olla periksiantamaton, että saa pelastettua itsensä ja yrityksensä jos jonkinmoisesta pinteestä.

Siinä kun ihmemies pelastaa mukanaan viehkeän neidon, niin yrittäjä pelastaa ehkä sen neidon ja itsensä lisäksi vielä palan Suomen talouttakin.

Liikkeessä on vauhdin tuntua

Y

rittäjäliikkeessä on nyt työn imua.

Kolmihaarainen liikkeemme tuo reippaasti kuulolle yrittäjän äänen.

Liikkeemme vaikuttamisohjelma on yrittäjän luonteelle sopivasti ratkaisukeskeinen, eteenpäin katsova ja uudistava. Keski-Suomen Yrittäjien pääteema on tänä vuonna #työn_tekijät vaikuttamisohjelman kuljettaminen paikallisiin yhteisöihin, koko maakunnan kehittämiseen ja kansanedustajaehdokkaille. Jalkaudumme myös tapaamaan jäseniä ja luottamushenkilöitämme ympäri maakunnan.

Jäsenien jäsenyyskokemusten kehittäminen on osa omaa kehittämisohjelmaamme. Haluamme yhä konkreettisemmin tuoda esiin millaista työtä järjestössämme tehdään yrittäjyyden eteen ja millaisia vaikutuksia sillä on yrittäjien toimintaympäristön kehittymiseen koko maassa, maakunnassa ja paikkakunnilla. Ilman Yrittäjäjärjestön aktiivista ja pitkäjänteistä vaikuttamistyötä voisi moni asia jäädä yrittäjien kannalta pöytälaatikkoon. Jäsenille on palautteen mukaan tärkeää myös oman liiketoiminnan ja oman yrittäjäosaamisen kehittäminen järjestön kautta. Jäsenhyödyiksi koetaan myös monet taloudelliset edut, joita jäsenyys voi tuoda tullessaan. Alueemme jäsentyytyväisyys on korkealla tasolla ja sen mukaan jäsenet osaavat hyödyntää verkostoa ja palveluitamme. Olemme mukana monissa verkostoissa ja yhteisissä kehittämisohjelmissa, yhtenä huikeimmista Kasvu Open tarjoaa hienon matkan kasvumahdollisuuksien etsimiseksi. Parempi Johtaa Hyvin -toiminta lähtee liikkeelle taas vaalien jälkeen. Ohjelmaa rakennamme nuorille ja kokeneimmille yrittäjille – yhteiseksi.

On hienoa olla mukana!

Yhteys: katja.hyytiala@yrittajat.fi, puh. 010 425 9203, 050 441 4193

Keski-Suomen Yrittäjäsanomat ja KSYMPPIS.FI Jäsenviestintä uudistuu ajan mukana. Liikkeellä olevat yrittäjät haluavat kuulla ja nähdä yhteiset asiamme yhä monikanavamaisemmin, tarinallisemmin ja innostavammin. Haluamme olla läsnä yrittäjän arjessa myös uudistuvilla medioilla.

KSYMPPIS.FI on uusin tulokas. Ksymppikseen kokoamme yrittäjän elämänmakuisia juttuja arjesta, haaveista, iloista, harmeistakin. Julkaisemme Ksymppistä tänä vuonna keväästä alkaen 8 kertaa. Jaamme Ksymppisen puhelimiin, tabletteihin, pöytäkoneillenne selailtavaksi, seuraathan siis vastaanottimiasi. Sisällössä on myös uusia yrittäjäblogeja, vlogeja eli videojuttuja. Yhtä hyvin pääset seuraamaan liikettämme myös ”perinteisillä Facebook-sivuilla”, Twitterissä ja Instagramissa tai uutiskirjeessämme.

Lisätietoja, neuvoja ja tilauksia medioihimme saat viestintäassistentti Katja Hyytiälältä. Kaikki JUTTUVINKIT ovat tervetulleita toimitukselle. Yrittäjäsanomat pitää pintansa ja se jaetaan jäsenille perinteisenäkin printtinä.

Jäseneksi liittyminen ja medioidemme seuraaminen sitä myötä on helppoa: suosittele sitä siis toiselle yrittäjälle osoitteessa www.yrittajat.fi/liity Tuuli Kirsikka Pirttiaho tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi

ANNIKA MÄKELÄ harjoittelija

Annika Mäkelä on Keski-Suomen Yrittäjien uusi harjoittelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän aloitti harjoittelun alkuvuodesta ja viipyy yrittäjillä huhtikuuhun saakka.

Hei, olen Annika, Keski-Suomen Yrittäjien uusin tulokas.

Juureni ovat Tampereella ja Jyväskylään olen muuttanut matkailualan opintojen perässä. Opinnoissani minua innostavat verkostoituminen sekä kansainvälisyys, joiden kenttään olenkin päässyt tutustumaan mm. ollessani opiskeluvaihdossa Hollannissa.

Hain harjoitteluun Keski-Suomen Yrittäjille, koska yrittäjyys on kiinnostanut minua jo pitkään. Opintojen myötä halu nähdä yrittäjien pelikenttää, on vahvistunut entisestään.

Toimiminen yrittäjäjärjestössä on kuin näköalapaikka, jossa maisemat ovat mahtavat, mutta kulissit tarvitsevat paljon taustalla tapahtuvaa operatiivista toimintaa.

Siispä olen oppimassa yrittäjyyshenkeä ja yhdessä vaikuttamista mitä parhaimmassa porukassa, Keski-Suomen Yrittäjissä sekä osaavien jäseniemme keskuudessa!

Yhteys: annika.makela@yrittajat.fi, puh. 050 444 2070

15

Yrittäjyys on ratkaisu Suomen Yrittäjät uskoo, että yrittäjyys ja työn tekeminen ovat ratkaisu Suomen vaikeaan tilanteeseen.

W Lue lisää: yrittäjät.fi/ eduskuntavaalit

#TYÖMARKKINAT UUDISTETTAVA

Kun työllistyminen helpottuu, ei ole enää yksin yrittämisen ongelmia – vain yhdessä yrittämistä.

Antti Kyröläinen Sähkötyö Kyröläinen Oy, Äänekoski

»

Yrittäjät ovat suomalaisen työn tekijöitä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa yli 900 000 ihmistä.

»

Kymmenen viime vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 100 000 kotimaista uutta työpaikkaa.

»

Yksinyrittäjinä itsensä työllistää peräti 170 000 ihmistä.

#TYÖMARKKINAT UUDISTETTAVA

Palkkaamisen kynnystä on madallettava.

Reetta Autiomäki Reetta Autiomäki Oy, Jämsänkoski

#YKSINYRITTÄJIEN ASEMAA PARANNETTAVA

Yrittäjän kouluttautumista pitäisi tukea.

Henna Kautto Iwello Oy, Jyväskylä

#JULKISTA SEKTORIA PIENENNETTÄVÄ

On kannustettava julkista sektoria ulkoistamaan palveluitaan yksityiselle puolelle.

Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001–2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7 164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle.

Tapani Paasu Keuruskopio Oy, Keuruu

1

#TYÖMARKKINAT UUDISTETTAVA – luodaan uusia työpaikkoja

Uuden hallituksen pitää uudistaa työmarkkinoita. Työllistämisen kynnystä on madallettava. Lisäksi on parannettava työnantajien ja työntekijöiden mahdollisuuksia sopia keskenään palkasta ja työehdoista.

2

#JULKISTA SEKTORIA PIENENNETTÄVÄ – turvataan kansalaisten hyvinvointi

Julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehtävä rakenteellisia uudistuksia. Julkisten menojen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on painettava miltei 60 prosentista takaisin alle 50 prosenttiin. Kuntien ja valtion tehtäviä on karsittava ja organisoitava uudelleen.

3

#VEROTUKSEN KANNUSTAVUUTTA LISÄTTÄVÄ – tuetaan yritysten menestymistä

Veroastetta on alennettava.

Suomen kokonaisveroaste on 44,4 prosenttia eli OECD-maiden korkeimpia. On selvitettävä, voisiko yritykseen jäävää tuloa verottaa nykyistä myöhemmin.

Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä.

4

#YKSINYRITTÄJIEN ASEMAA PARANNETTAVA – mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen

Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa.

Lait on laadittava pienimmillekin yrityksille sopiviksi. Sosiaaliturvaa on edelleen parannettava, verotuksen kannustavuutta lisättävä ja työntekijän palkkaamisen kynnystä madallettava.

5

#TURHASTA SÄÄNTELYSTÄ LUOVUTTAVA – annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle

Suomi tarvitsee vähemmän ja parempaa sääntelyä. Lainsäädännön keskeiseksi tehtäväksi on määriteltävä yrittäjyyden vahvistaminen, sillä hyvinvointi syntyy kannattavien yritysten menestyksestä.

16 Suomen yrityksistä 98,9% on pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Suomen Yrittäjät julkisti hallitusohjelmatavoitteensa:

Työn tekeminen ja tarjoaminen kannattavaksi Huhtikuun eduskuntavaalit ovat yrittäjille ratkaisevan tärkeät. Vaaleissa kansa ratkaisee, saammeko päättäjiksi ihmisiä, jotka turvaavat yritysten menestyksen ja sitä kautta kansalaisten työpaikat. Yrittäjäjärjestö vaikuttaa vaalikeskusteluun uudella #työn_tekijä -tavoiteohjelmallaan. te kst i EEVA KET VE L kuva JA R K KO ÖVE R STI

Tammikuussa julkistettuun #työn_tekijä–tavoiteohjelmaan on kerätty ne asiat, jotka Suomen Yrittäjien mielestä pitäisi toteuttaa seuraavan hallituskauden aikana, jotta pienet ja keskisuuret yritykset voivat menestyä. Uusia työpaikkoja syntyy vain kannattaviin yrityksiin.

– Siksi pk-yritysten toimintamahdollisuuksia on tärkeä parantaa ja työllistämisen kynnystä madaltaa, jotta näitä yrityksiä kannustetaan kasvuun ja työllistämiseen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus summaa tavoiteohjelman pääviestin.

Verotus kannustavaksi Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia. Sitä pitäisi laskea kauttaaltaan.

Järventauksen mukaan uusien työpaikkojen tekeminen vaatii lisäksi verotuksen kehittämistä tukemaan yritysten kasvua, työllistämistä ja investointeja.

Yksinyrittäjänä pärjääminen on mahdollistettava

Suomen Yrittäjillä on hallitusohjelmaan viisi selkeää kärkitavoitetta, joiden toteuttaminen auttaisi Suomen talouden nousuun.

Suomen suurin yrittäjäryhmä on yksinyrittäjät. Heitä on 65 prosenttia kaikista yrittäjistä.

Yksinyrittäjä tekee työpaikan itselleen, ja jos onnistuu erittäin hyvin, saattaa myöhemmin työllistää myös muita. Siksi yksinyrittäjien olosuhteet pitää ottaa paremmin huomioon päätöksenteossa.

Työmarkkinat notkeammiksi

Julkista sektoria pienennettävä

Vaalien jälkeen koottavan hallituksen on otettava vastuu työelämän sääntöjen kehittämisestä ja työmarkkinajärjestelmän uudistamisesta.

Järjestöjen on osallistuttava lainsäädännön valmisteluun, mutta valta ja vastuu päätöksistä on oltava demokraattisesti valituilla kansanedustajilla.

– Työehdoista pitää pystyä sopimaan työpaikoilla paljon laajemmin kuin nyt. Se auttaa luomaan uusia työpaikkoja ja välttämään lomautuksia ja irtisanomisia, Järventaus tiivistää yrittäjien kärkitavoitteen työmarkkina-asioissa.

Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin 50 prosenttiin. Muuten kokonaisveroaste nousee kestämättömäksi, mikä tappaa talouskasvun ja rapauttaa lopulta hyvinvointivaltion perustan. Siksi tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia.

Viisi kärkitavoitetta

Vähemmän ja parempaa sääntelyä Yrityksiin kohdistuva sääntely on perattava.

– Lait on säädettävä niin, että sääntelykuorma ei ole kohtuuton yrittäjille, Järventaus sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

KASVU

OPEN 201 5

TEEMME KASVUSTA

MAHDOLLISTA KIIHDYTÄ KASVUASI! Suomen suurimman yritysten kasvun sparrauskilpailun haku on nyt auki.

Hae lähimpään Kasvupolkuun ja herätä kasvunälkäsi!

KASVUOPEN.FI/OSALLISTU

18

StarCruise Oy:n vahvuudet 1

LUOVA INNOVATIIVISUUS

Uskalletaan kokeilla ja tehdä ennakkoluulottomasti uusia asioita uusilla menetelmillä.

2

PITKÄJÄNTEISYYS

Tehdään töitä pitkällä tähtäimellä ja uskotaan omaan tekemiseen.

3

StarCruise Oy luo liiketoimintaa oman alueen tarpeisiin

4

5

TOIMINTAEDELLYTYKSET

Keskeinen sijainti, hyvät tilat ja laadukas kalusto.

teksti H AN N E J OE NA H O kuvat M A A R I T VA A H E R KUMP U

ilmenneiden markkinarakojen ja mahdollisuuksien myötä.

– Näin pienellä paikkakunnalla ei voi segmentoitua kovin tarkasti, sillä muuten leipäkin jää pieneksi, Vessari toteaa.

Aluksi Vessari hoiti yhtiön paperityöt ja ajokeikat itse. Toiminnan

PALVELUALTTIUS

Palvellaan asiakkaita nopeasti, laadukkaasti ja ammattitaitoisesti vuoden- ja vuorokaudenajasta riippumatta.

Loka-, hinaus- ja taksipalveluita tarjoava yhtiö myy myös mainostilaa, vuokraa toimitiloja ja tarjoaa tilitoimiston palveluita.

Saarijärveläinen Timo Vessari, 30, vastaa StarCruise Oy:n käytännön arjesta, vaikka suuremmat linjaukset ja päätökset tehdään yhdessä yhtiökumppani Jukka Tunturin kanssa. Toiminta sai alkunsa limusiini- ja hinauspalveluista, mutta on kasvanut monialaiseksi alueella

HENKILÖSTÖ

Parhaat mahdolliset työntekijät yrityksen eri toiminnoissa.

laajenemisen ja ympärivuorokautisen päivystystarpeen myötä kuljettajia tarvittiin lisää ja nykyisin yhtiö työllistää omistajien lisäksi jo neljä vakituista ja useita osa-aikaisia työntekijöitä.

Vessarin mukaan yhtiöllä ei ole suurempia suunnitelmia tulevai-

suudelle. Hän toivoo, että kaikki työntekijät viihtyisivät ja saisivat työstään kohtuullisen toimeentulon, ja että lainat saataisiin maksettua takaisin mahdollisimman pian.

Tähän mennessä töitä on riittänyt hyvin, mutta koskaan ei tiedä mitä poliittiset päätökset tuovat mukanaan.

– Tilanne muuttuu radikaalisti, jos vaikka lokapalvelut päätetään kunnallistaa ja kilpailutuksen myötä sen hoitaa jatkossa jokin suurempi toimija. Silloin pitäisi vain sopeuttaa omaa toimintaa uuden tilanteen mukaan, yrittäjä pohtii.

Nuoren yrittäjän saavutukset saivat tunnustusta Yrittämisen asenne, palvelualttius ja liiketoiminnan kasvu palkittiin Keski-Suomen Yrittäjäjuhlassa 24.1.2015, kun Vessarille myönnettiin Vuoden nuori yrittäjä -palkinto.

– Oma toiminta tuntuu niin vaatimattomalta, että palkinto tuli täysin yllätyksenä. Olen hyvin kiitollinen kaikille, jotka yrityksen kanssa ovat olleet tekemisissä.

Ainakin näitä hommia on tehty tosissaan ja ilmeisesti jossain asioissa on myös onnistuttu, hän kiittelee.

StarCruise Oy:n vuodet

2008

2009

2010

2011

2012

2015

Yhtiön toiminta alkoi hinaus- ja limusiinipalveluista. StarCruise Oy -nimi perustuu limusiinin rekisterinumeroon SC-9.

Aputoiminimenä Sisä-Suomen Hinauspalvelu Oy.

Toimintaa laajennettiin lokapalveluihin, jotka sisältävät myös pajamaja- ja roskalavapalveluita. Toisena aputoiminimenä Saarijärven Lokapalvelu Oy.

Yhtiö osti Valolan, Keski-Suomen Valo Oy:n entisen kiinteistön, Saarijärven keskustasta. Valolassa on yhtiön toimisto ja hallitilaa, muita tiloja vuokrataan eteenpäin.

Yhtiö sai liikenneluvat ja investoi ensimmäiseen taksiin.

Taksiliiketoiminta alkoi.

Valolan kiinteistön ulkoseinään ostettiin Jumboscreen-mainostaulu.

Mainostilan myyminen alkoi.

Lisäksi investointiin toiseen taksiin.

Toiselle omistajalle, Timo Vessarille, myönnettiin Vuoden nuori yrittäjä -palkinto menestyksekkäästä työstään StarCruise Oy:llä.

19 ”Malli on koko elämänkaaren käsittävä työterveyspalvelu, jota kehitetään yritysten ääntä kuullen yhä kokonaisvaltaisempaan suuntaan ja toiminnan vaikuttavuutta mitataan jatkuvasti.”

Työterveyshuolto yrityksen kumppani Yrittäjän on tärkeä huolehtia omasta ja työntekijänsä terveydestä.

Jo se antaa vahvan pohjan yrityksen menestymiseen. teksti TAR JA RUUS KA kuva D EXTR A

Jos yrittäjä sairastuu, on korvaajaa vaikea löytää sijaiseksi varsinkaan pk-yrityksissä. Vaikeaa on korvata myös kokenutta työntekijää.

Pihlajalinna-konserniin kuuluva Dextra Työterveys on eräs yrityksen kumppani, joka laajentaa toimintaansa Jyväskylässä ja on toiminut Suomessa ja Keski-Suomessa jo muutaman vuoden.

Työterveyshuolto liiketoiminnan kehittämistä Asiakkuus- ja myyntijohtaja Juha Halttunen Pihlajalinna Oy:sta kertoo havainneensa, että yritykset huolehtivat työterveyshuollosta ääripäästä toiseen.

– Moni yritys on oivaltanut kokonaisvaltaisen työterveyspalvelun tärkeäksi liiketoiminnan kehittä-

Kolumni

KATJA LAUKKANEN

Hankinta-asiamies Keski-Suomen Yrittäjät

misalueeksi. Ne jotka panostavat työterveyteen, panostavat henkilöstönsä pysyvyyteen. Yrittäjän ja henkilöstön jaksaminen kulkevat pitkälti käsi kädessä ja ovat merkittävä osa yrityksen kilpailukykyä – eikä kattava työterveyshuolto ole vain isoille yrityksille tarkoitettu.

On selvää, että pk-yritykset miettivät kustannuksia, mutta henkilöstön terveydestä huolehtiminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tähän liittyy myös ennakoiva työterveyshuolto sekä kuntoutus ja paluu töihin vaikkapa pidemmän sairausloman jälkeen.

Yrittäjän ja työntekijän terveys Asiakkuusjohtaja Juha Halttunen korostaa, että pienissä yrityksissä

hyvinvoivien työntekijöiden merkitys on jopa huomattavasti suurempi kuin suuryrityksissä.

– Työterveyshuolto on parhaimmillaan toimintamalli, joka tukee yrittäjää ja sen työntekijöitä myös vaikeina hetkinä. Se on yhteistyökumppani, joka räätälöi toiminnan yrityksen tarpeiden mukaan. Siinä vaaditaan avoimuutta ja aktiivisuutta puolin ja toisin. Kustannusrakenne on tietenkin yksi näkökohta, joka rakentuu palvelun kattavuuden mukaan.

Juha Halttunen kertoo, että tutkimusten mukaan yrittäjien sairastavuus ei eroa muusta väestöstä, mutta yhä voi huomata, että moni yrittäjä ei edelleenkään hoida itseään.

– Yrityksen menestys on kuitenkin kiinni myös yrittäjän fyysi-

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistus mietityttää meitä sekä kuntalaisina että yrittäjinä. Sote-järjestämislailla ollaan uudistamassa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset.

Vaikka laista ei olekaan vielä päätetty, sote-uudistuksen valmistelu on aloitettu Keski-Suomessa. Uudistuksen aikataulu on tiukka. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Myös kunnissa pohditaan, mitä uudistus tuo tullessaan.

Keski-Suomessa Jämsä ja Muurame ovat tekemässä asian suhteen omia ratkaisujaan. Jämsässä on käynnissä kilpailutus sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksesta kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Muuramessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa ollaan ulkoistamassa Muuramen kunnan omistamalle, sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavalle yhtiölle, viimeistään vuoden 2017 alusta lähtien.

Keski-Suomen Sote 2020 -hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Yrittäjäjärjestö on mukana hankkeen työryhmissä, jotta yrittäjiemme

sestä ja psyykkisestä kunnosta, ei mikään irrallinen osa yritystoimintaa.

– Tärkeintä on avoin vuoropuhelu palveluita tarjoavien yritysten ja julkisen puolen kesken.

Terveydenhuolto muutosten keskellä

Pihlajalinna-konsernin Dextra Työterveys on yksi kumppani yksityisten palveluntarjoajien joukossa.

Terveydenhuollon johtaja, johtava työterveyslääkäri Kimmo Saarinen Pihlajalinna Oy:stä muistuttaa, että terveydenhuolto on muutosten myllerryksessä ja on ollut sitä pitkään. Terveydenhuolto tarvitsee eri tyyppisiä osaajia ja palvelujen tarjoajia.

– Työterveyspalvelujen tarjonnassa voi pohtia hyvin toimivia ja suunniteltuja rahoitusmalleja kuntien kanssa yhteistyössä. Ulkoistus on vaihtoehto ja sitä toteutetaan jo useissa kunnissa. Tekemistä riittää kaikille.

Soteuudistuksesta Saarinen toteaa, että siinä on haasteita ja vielä monia epämääräisiä ja selvitettäviä asioita. Alueelliset erot palvelujen saatavuudessa ovat suuria, mutta soteuudistus on sinänsä positiivinen harppaus eteenpäin.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten järkevöittäminen on kuitenkin kaikkien yhteinen etu, Saarinen sanoo.

Hän uskoo, että julkinen puoli ostaa jatkossa yhä enemmän terveydenhuollon palveluita yksityiseltä sektorilta.

”On sekä yrittäjien että asiakkaiden etu, että tervettä kilpailua ja valinnanvapautta edistetään.” näkemykset tulevat huomioiduiksi ja hyvät käytänteet siirtyisivät myös uuden kuntayhtymän toimintamalleiksi.

Tällä hetkellä vain noin 11 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista on muun kuin julkisen kuntasektorin tuottamia palveluita. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden toiminnalla on vaikutusta alueemme elinvoimaisuuteen ja lähipalveluiden saatavuuteen. On sekä yrittäjiemme että asiakkaiden etu, että uudistuksessa vahvistetaan monituottajamallia, palvelusetelin käyttöä sekä edistetään tervettä kilpailua ja valinnan vapautta.

On ilo huomata, että oma viestimme sote-uudistuksen päämääristä on selkeä ja vahva. Kokosimme yritysten ja sote-alan järjestöjen yhteistä näkemystä kolmannen

Dextra laajenee • Pihlajalinna-konserni on kotimainen yritys. Se työllistää yhteensä noin 2 000 henkilöä.

Liikevaihto on noin 130 milj. euroa vuonna 2014.

• Keski-Suomessa suurin toimipiste on Jämsässä. Toimintaa on myös Mäntässä, Vilppulassa ja Äänekoskella.

• Dextra laajentaa keväällä Jyväskylän toimintaa Kivääritehtaan toimipisteen lisäksi Cygnaeuksenkadulle, jonne tulee noin 40 vastaanottohuonetta, kuvantaminen, yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot sekä laajat työterveyspalvelut.

• Aluemyyyntijohtajana Keskija Itä-Suomessa toimii Vesa Numminen.

sektorin roolista tulevassa tuotantorakenteessa. Näkemykset olivat varsin yhteneväiset, joskin yrittäjäjärjestön päämäärä ja tavoite olivat selvästi kirkkaimpia ja vahvimpia. Luottamuksemme siihen, että voimme vaikuttaa etupainotteisesti, on selkeästi vahvempi kuin muiden järjestöjen.

Tämä ei tarkoita sitä, että työt olisi jo tehty. Tavoitteet pitää muuttaa teoiksi ja todeksi, jotta entistä useampi pk-yritys Keski-Suomessa voi olla tuottamassa sosiaali- ja terveyspalveluita uudistuksen jälkeen. Palveluseteliä voidaan kehittää ja toivottavasti sen piiriin saadaan uusiakin palveluja. Tuleva iso mammuttimainen kuntayhtymä ei saa hukuttaa sisäänsä niitä hyviä yrittäjäyhteistyön käytänteitä ja toimintamalleja, joita Keski-Suomessa on luotu.

Kuntayhtymä tulee olemaan myös merkittävä julkinen hankkija. Yritystemme edun kannalta on merkittävää, että hankinnat tullaan toteuttamaan asiantuntevasti, laadukkaasti ja yrittäjänäkökulma huomioiden.

Sote-palveluiden toteuttamisen lähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys, laadukkuus, kustannustehokkuus ja lähipalveluiden turvaaminen. Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistumisen palvelujen tuottamiseen, nuo periaatteet ja muut elinvoimatekijät tulevat huomioiduiksi.

20 Kuulumisia Kuhmoisista Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho sekä varapuheenjohtaja Kari Mäkinen jalkautuivat yrittäjien kohtaamispäivään Kuhmoisiin torstaina 29.1. teksti ja kuv a t KATJA H Y Y TI Ä L Ä

Kuhmoisten kohtaamispäivä on osa laajempaa jalkautumista, jonka Keski-Suomen Yrittäjät tekevät vuoden aikana. Tavoitteena on pistäytyä kymmenessä maakunnassa pitämässä workshopeja ja kohtaamassa paikallisia yrittäjiä heidän arjessaan.

Vuoden ensimmäinen kohtaaminen järjestettiin Kuhmoisissa ravintola Sahanrannassa. Päivän aikana keskusteltiin mm. paikallisten yrittäjien haasteista ja onnistumisista sekä sivuttiin Suomen Yrittäjien uutta tavoiteohjelmaa.

Pieni ja pippurinen Hieman reilun 2 300 asukkaan Kuhmoinen kasvaa kesäisin noin 3 000 kesäasukkaalla. Suurin osa Kuhmoisten yrittäjistä saakin tuntea yritystoiminnassaan tästä johtuvan töiden syklisyyden. Paikalliset yrittäjät ovat kuitenkin heränneet tekemään yhteistyötä.

– Eri yrittäjien yhteistyötä on paljon. Voimme tukea toisiamme ostamalla toistemme palveluita ja suosittelemalla Kuhmoisten yrittäjiä eteenpäin omille sidosryhmillemme. Jos olen sitä mieltä, että toiminta on hyvää, miksi en aktiivisesti suosittelisi, Kuhmoisten Yrittäjien puheenjohtaja ja JEC-pesulapalveluyrittäjä Eija Heinonen toteaa.

Yrittäjät toivoisivat kouluilta lisää yrittäjyyskasvatusta. Paikka-

kunta ja yritykset ikääntyvät sekä väkiluku vähenee. Kuinka saisimme juurrutettua nuoria paremmin paikkakunnalle, miettivät yrittäjät.

– Tarvitsemme uusia yrittäjiä lopettavien tilalle. Olisi mahtavaa, jos löytäisimme myytäville yrityksille nuoria jatkajia, jotta palvelut eivät lopu tyystin. Yritystoiminnasta haaveilevalle vanhan yrityksen ostaminen olisi helpompi tapa hypätä yrittäjyyden kelkkaan, tuumaa Heinonen.

– Vaikka nykypäivänä koulutuksissa painotetaan erikoistumista ja tarkkaa segmentointia, se ei toimi maaseudulla. Monialayrittäjyys on päivän sana. Pitää tehdä paljon ja erilaista, jotta leipä tulee pöytään, kertoo Kuhmoisten Radio ja Pyörän omistaja Pekka Tervala.

Suomessa suurin osa uusista työpaikoista syntyy juuri pk-yrityksiin. Myös Kuhmoisissa aihe on keskustelun alla. Moni yrittäjä palkkaisi työntekijöitä mielellään, mutta muuttunut palkkatukijärjestelmä sekä Suomen kovat lakisääteiset työntekijämaksut vaikeuttavat asiaa.

– Jos ammatillinen osaaminen katoaa työllistämisen mahdottomuudella, meillä ei tule olemaan kohta myöskään yrittäjyyttä. Kuinka tällöin käy Suomen valtiolle, Kuhmoisten kukkakauppa- ja hautauspalvelun omistaja Taina Hinskala miettii.

Päivän aikana yrittäjät kiersivät Kuhmoisissa, jututtamassa mm. K-market Kipparia pyörittävää Kalle Uimosta sekä pirteää R-kioski kauppiasta, Arja Narikkaa.

K e s k i - S u o m e n P k- b a r o m e t r i

Huoli työpaikkojen säilyttämisestä on yhä ilmassa Suhdanneodotukset koko maassa ovat entisestään heikenneet – Keski-Suomessa on kuitenkin varovaista myönteisyyttä maan keskiarvoon verrattuna. teksti T UULI KIRS I K K A P I RT T I A H O

Keski-Suomessa on varovaisesti myönteisemmät työllistämisodotukset kuin maassa keskimäärin. Barometrin mukaan työllistämisen suurimmaksi esteeksi on noussut yhä voimakkaammin työn sivukulut ja palkka. Keski-Suomessa vastauksissa korostuu myös työehtosopimusten velvoitteet koko maan tuloksiin verrattuna. Kysynnän riittämättömyys on toiseksi suurin työllistämisen este. Keski-Suomessa on maata keskimäärin enemmän

sopeuttamistoimena käytetty lomautuksia ja työaikajärjestelyjä irtisanomisten sijaan.

Pk-yritysbarometrin mukaan Keski-Suomessa on muuhun maahan verrattuna 7 % enemmän vastaajia, jotka odottavat suhdannenäkymien paranevan kuin pysyvän ennallaan oman yrityksen kannalta seuraavan vuoden aikana. Suhdanneodotusten saldoluvuksi muodostuu 0 ja koko maassa -6. Talouskasvun puuttuminen ja kotimarkkinoiden heikkous

näkyy kuitenkin yritysten kannattavuudessa selvästi. Saldoluku on koko maan tasolla -5, kun sen hyvä taso on 30 yksikön luokkaa.

Keski-Suomen luku on kuitenkin plussan puolella 3.

Neljännes Keski-Suomen pk-yritysbarometrin vastaajista ilmoittaa joutuneensa maksuvaikeuksiin viimeisen 3 kk aikana. Luku on suurempi kun koko maan keskiarvo 19 %.

Osuuspankkien rooli yritysrahoituksessa on korostunut. Kes-

ki-Suomessa rahoituslaitoksilta otetaan lainaa keskimääräistä enemmän (55 %/46 %). Finnveran osuus ulkopuolisena rahoittajana Keski-Suomessa on 10 % suurempi maan keskiarvoon verrattuna.

Käyttöpääoman tarve on koko Suomessa ja Keski-Suomessa suuri. Keski-Suomessa suurimmaksi rahoituksen käyttötarpeeksi kirivät yrityksen kehittämishankkeet.

Kasvuhaluja lähes puolella yrityksistä 42 % Keski-Suomen pk-yrityksistä haluaa kasvaa, vaikka investointiodotukset ovat ennätysalhaalla.

Investointiodotukset ovat koko maassa ja Keski-Suomessa ennätyksellisen alhaalla, saldoluku on -21. Yritysten kasvuhakuisuus ei ole edellisestä kyselystä kuitenkaan muuttunut; voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on kyselyn mukaan 8 % (koko maan luku 7 %) ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia 34 %. Yritysten uusiutumistoimiksi nimetään investoinnit (81 %) ja henkilöstön koulutus (65 %). Tulevaisuuteen siis halutaan uskoa. Kasvun kannusteista olisikin nyt huolehdittava, jotta kasvuhalukkuus ei hiipuisi.

Kansainvälistymispalveluita tunnetaan yhä kehnosti Keski-Suomessa tarjolla olevia kansainvälistymispalveluja käyttäneet yritykset ovat tyytyväisimpiä alueellisiin KV-palveluihin, sekä Finnveran rahoituspalveluihin.

Kriittisimpiä ollaan Finnpron palveluihin. Team-Finlandin toimintaa ei juuri tunneta. Kansainvälistymispalveluja on käyttänyt vain pieni osa koko maan yrityksistä, Keski-Suomessa kuitenkin maata keskimääräistä (9 %) hieman enemmän eli 14 %.

Pk-yritysbarometriä kommentoimassa ollut Arctic Machine Oy:n toimitusjohtaja Juha Jääskelä kertoo, että Venäjän ja Ukrainan tilanne on vaikuttanut selvästi vientiin ja vauhtia onkin haettava nyt uusilta markkinoilta. Yleinen, aleneva hinnankehitys on johtanut myös siihen, että prosesseja ja myyntiä on kehitettävä jatkuvasti markkinoiden vaatimaan suuntaan.

Lue koko Pk-yritysbarometri: www.yrittajat.fi/suomenyrittajat/ tutkimustoiminta/ pk-yritysbarometri-1-2015

TAINA RISTIKIVI

21 Q&A Hans Gummerukselle metsäalan yrittäjyys on elämäntapa.

Ei mikään puunhalaaja Millainen mies on Hans Gummerus?

Olen 24-vuotias metsäalan yrittäjä Kannonkoskelta. Meillä ei juurikaan ole maalla työpaikkoja, joten itse täytyy työllistää itsensä.

Asun kahdestaan kihlattuni kanssa omakotitalossa. Vapaa-ajallakin suuntaan luontoon metsästämään tai lämmitän rantasaunan emännän kanssa. Aloitin myös vuoden alussa toimimisen Kannonkosken Yrittäjien hallituksessa.

Mitä Gummerus Forest tekee?

Teemme puunkorjuuta monipuolisesti ensiharvennuksista päätehakkuisiin. Toiminta alkoi kaivinkoneurakoista, mutta vuonna 2011 laajensimme puunkorjuuseen.

Mikä on Viita Forest?

Viita Forest Oy on seitsemän yrittäjän yhteenliittymä, joka toimii Kannonkosken, Pihtiputaan, Keiteleen, Viitasaaren ja Karstulan alueella sekä Äänekosken Konginkankaalla ja Kivijärven itäpuolella. Kaikki Gummerus Forestin toiminta, esimerkiksi laskutus, menee Viita Forestin kautta. Yhteenliittymän ansiosta alueella ei ole ”pääurakoitsija ja renki” -mallia, vaan kaikki ovat tasa-arvoisia yrittäjiä. Jos olisimme aliurakoitsijoita, taksat laskisivat muutaman prosentin.

Paljonko teillä on työntekijöitä?

Meillä on töissä itseni ja isäni Jorman lisäksi kolme työntekijää. Äitini on töissä pankissa, mutta huolehtii yrityksen paperiasioista.

Hakkaamme puita kahdessa vuorossa aamukuuden ja iltakymmenen välillä.

Millaisilla koneilla puuta hakataan?

Meillä on yksi hakkuukoneketju, johon kuuluu Komatsu 911.5

-hakkuukone ja Ponsse Elk -kuormatraktori. Lisäksi meillä on Hitachin kaivinkone kannonnostossa ja lavetti. Pyrimme pitämään kalustomme ajan tasalla, jotta pystymme tarjoamaan luotettavaa urakointia. Koneen keskimääräinen käyttöikä on 4–5 vuotta ja 10 000–15 000 tuntia.

Uudet hakkuukoneet kustantavat noin 550 000 euroa ja ajokoneet 300 000 euroa.

Millaisia haasteita metsäalalla on?

Alan yrittäjillä alkaa olla jo viimeinen väri tukassa. Kukaan ei tule alalle pystymetsästä, useimmiten jatkajat ovat yrittäjien poikia. Kausivaihtelut ovat repiviä. Hiljaisimpia aikoja ovat kevät kelirikkojen aikaan sekä hetki ennen joulua, kun sahat haluavat vetää varastot alas. Uuden hallituksen myötä energiaverot nousivat niin, että energiapuuta ei ole otettu talteen kahteen vuoteen.

Millainen on työpäiväsi?

Aamuvuorossa koneella ollaan aamukuudelta ja iltavuorossa vuoronvaihto on päivällä kahdelta.

Ennen vuoroa tehdään valmistelut eli nostetaan autoon polttoaineet, ketjut ynnä muut. Yleensä työvuoroni on 8–9 tuntia, jos mitään yllättävää ei tapahdu. Jos kone rikkoutuu, tehdään ympäripyöreitä päiviä. Välillä metsään tulee lähdettyä lauantainakin, enemmän tämä on elämäntapa kuin työ.

Parasta on, kun näkee oman työnsä jäljen. Metsässä on rauhallista, vaikka toisaalta yksinäisiä hetkiäkin on. Kyllä tällä leipänsä tienaa ja välillä saa makkaraviipaleenkin leivän päälle.

Päivi Kantonen paivi.kantonen@mediasepat.fi

Pk-yrityksille tärkeitä muutoksia kaavoitukseen ja ympäristölupiin Eduskunta on hyväksynyt kaksi pk-yrityksille tärkeää lakimuutosta. Muutokset koskevat kilpailun edistämistä kaavoituksessa ja ympäristölupaprosessien keventämistä.

Lakimuutokset ovat tervetulleita uudistuksia, sillä Suomen Yrittäjät on jo pitkään ajanut näiden tavoitteiden toteutumista. teksti EEVA KET V EL

Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu siten, että kaikessa kaavoituksessa on edistettävä kilpailua. Muutoksella pyritään siihen, että kaavapäätöksissä ei suosita

isompia toimijoita pienempien kustannuksella.

– Hyvä, että hallitus kiinnittää huomiota yrittäjien tasapuoliseen kohteluun kaavoituksessa, sanoo

Gummerus Forest Oy Liiketoiminta metsäalalla alkoi jo 70-luvulla Jorma Gummeruksen toiminimellä. Vuonna 2008 isäänsä auttamaan tuli Hans, joka oli juuri täyttänyt 18 vuotta. Lukion käynyt Hans aloitti Jämsänkosken metsäoppilaitoksen, joka keskeytyi armeijan harmaisiin.

T:mi Jorma Gummerus teki puunkorjuuta vuoteen 2010 saakka, jolloin koneet ostettiin Gummerus Forestille ja vanhat työntekijät siirtyivät toiminimeltä osakeyhtiön leipiin.

Kersanttina armeijasta vuonna 2011 kotiutunut Hans ei enää ehtinyt takaisin koulunpenkille, kun eräältä työntekijältä meni selkä ja yritys tarvitsi kiireesti uuden kuljettajan.

Hans on toiminut yrityksen päätoimisena vetäjänä siitä saakka.

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

– Tavoitteena on, että pienemmillekin yrityksille ohjataan hyviä liikepaikkoja ja toimitiloja.

SY on vaatinut, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä on kuultava enemmän maankäyttö- ja tontinluovutusprosesseissa. Ongelmat ovat näkyneet selvimmin silloin, kun kunta on tehnyt suunnitteluvarauksen yksittäisen yrityksen hyväksi ennen kaavoituksen käynnistämistä. Ongelmat koskevat kaupan lisäksi muitakin toimialoja.

Kunnilta edellytetään jatkossa aktiivista maapolitiikkaa yritystoiminnan ja asuntotuotannon kilpailun edistämiseksi. Vaikka maankäytön sääntelyllä on kiistatta vaikutusta markkinoiden toimintaan, ei lailla yksinään voi taata yrityksille tasapuolisia sijoittautumismahdollisuuksia.

– Kaavoituksen lisäksi riittävällä tonttitarjonnalla ja kuntien maapolitiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että yrityksiä kohdellaan liikepaikkaratkaisuissa tasapuolisesti.

Kuntien tulisikin kirjata kilpailua edistävät tontinluovutuspolitiikan periaatteet omiin maapoliittisiin ohjelmiinsa.

Ympäristölupaprosessit sujuvammiksi — byrokratian purkamista pitää jatkaa Eduskunta hyväksyi muutokset, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa ja vauhdittaa ympäristö- ja maa-aineslupaprosesseja sekä karsia turhaa lupabyrokratiaa. Uudistuksen myötä ympäristölupien automaattisista määräaikaistarkistuksista luovutaan ja maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistetään. Uudistuksen arvioidaan vähentävän lupahakemuksia noin 20 prosentilla.

– Suomen Yrittäjät on arvostellut päällekkäisiä ja hitaita lupakäytäntöjä ja vaatinut epätarkoituksenmukaisen lupasääntelyn purkamista. Eduskunnan hyväksymä esitys ympäristölupamenettelyjen sujuvoittamiseksi on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, sanoo Toivonen.

Ympäristönsuojelulain uudistaminen jatkuu. Tavoitteena on edelleen karsia lupiin liittyvää sääntelyä ja ottaa käyttöön yksinkertaisempia lupamenettelyjä.

Suomen Yrittäjät vaatii, että jatkovalmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota pk-sektorin resursseihin ja toiminnan laajuuteen.

— Niukat lupaviranomaisresurssit on kohdennettava ympäristölle vaaraa aiheuttaviin toimintoihin.

Vähäisemmälle tai pienemmän riskin toiminnalle riittää ilmoitusmenettely. Sujuvat ympäristömenettelyt hyödyttävät näin yritysten ohella myös ympäristöä.

Suomen Yrittäjät korostaa, että ympäristöä tulee jatkossakin suojella – mutta järkevällä valvonnalla ja sääntelyllä. Yritystoiminnan tarpeet tulee ottaa tasapainoisesti huomioon ympäristönsuojelun tarpeiden kanssa.

Lisätietoja: Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen Suomen Yrittäjät, p. 041 528 5679

22 Onko yrityksellesi tulossa laite- tai kalustohankintoja?

Elinkeino- ja elinvoimafoorumi

Ota yhteyttä ja kysy lisää Säästöpankki Optian rahoitusyhtiöpalveluista, kohdevakuudellisesta osamaksu- tai leasingrahoituksesta.

Kartoitetaan yhdessä yrityksesi tilanne ja räätälöidään tarvittaessa sopivat rahoitusratkaisut.

klo 16.30-19.30 Rantasipi Laajavuori, Auditorio

TULE VAIKUTTAMAAN

Tiina Heikkinen rahoituspäällikkö 029 041 2679 044 705 2679

Juha-Matti Kujala rahoituspäällikkö 029 041 2672 044 090 2672

Markku Hakola sijoituspäällikkö 029 041 2681 044 726 2681

Tapio Purontakanen konttorinjohtaja 029 041 2671 050 561 4402

Palvelemme ma-pe 10.00-16.30 Kauppakatu 23, 40100 Jyväskylä Puh. 029 041 2670 www.saastopankki.fi/jyvaskyla

Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

keskisuomalaisten yritysten asioiden edistämiseen. Tilaisuus on kansanedustajaehdokastilaisuus ja maksuton.

Ilmoittautuminen 27.2. mennessä osoitteessa: www.lyyti.in/elinkeinofoorumi

#työn_tekijä

Teemat

Työmarkkinat uudistettava Julkista sektoria pienennettävä Verotuksen kannustavuutta lisättävä Turhasta sääntelystä luovuttava Yksinyrittäjien asemaa parannettava

Kasvu Kansainvälistyminen Johtaminen Yhteydet

Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa!

Ilmoittaudu nyt. www.gettogether.fi

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI

Yhteistyössä:

23 T u l e v i a ta pa h t u m i a

Yrityspörssi

MAALISKUU

10.4.

Pohjoisen KeskiSuomen ja Ääneseudun lähiruokailtapäivä

Hakukoneiden herraksi Omalla koneellasi (webinaari)

15.4.

Keski-Suomen Yrittäjien työvaliokunta

3.3.

Keski-Suomen Yrittäjien työvaliokunta

16.4.

4.3.

Elinkeino- ja elinvoimafoorumi Rantasipi Laajavuori, Laajavuorentie 30, Jyväskylä

Keski-Suomen Yrittäjät jalkautuu, Pohjoinen KeskiSuomi

17.4.

Myynti Facebookissa Omalla koneellasi (webinaari)

22.4.

Yrittäjän hyvinvointiforum

24.4.

Katelaskennalla parempi tuloksentekokyky Omalla koneellasi (webinaari)

29.4.

Keski-Suomen Yrittäjien kevätkokous, Äänekoski

3.3.

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Majoitus, ravintola, elintarvike Myydään Jämsän keskustassa sijaitseva pitkään toiminut Kiinalaisravintolan kalustoineen.

Toiminta on voimakkaasti kehittynyt viimeisten vuosien aikana ja saavuttanut vakiintuneen asiakaskunnan. Jämsä on kasvava kaupunki, jossa on noin 23 000 asukasta.

Tämän lisäksi noin 6 km päässä sijaitsee suosittu matkailukohde Himos, joka tuo lisää asikaskuntaa varsinkin talvisin ja kesäisin. Vuokra on myös halpaa, joka on noin 1 725 euroa sisältäen alv:n ja veden.

Ravintola on toiminut 9 vuotta, ja koska yrittäjä on löytänyt uuden ravintolan, niin ei pysty enää toimimaan kahta ravintolaa samaan aikaan. Ravintola on noin 160 neliöinen, jossa on yli 60 asiakaspaikkaa, A-oikeus ja 60 neliöinen varasto. Liiketila on remontoitu ja kaikki ovat käytännössä valmista uuden liiketoiminnan harjoittamiselle tarpeesta riippuen. Liikevaihto vaihtelee noin 150 000–180 000 € vuodessa. Hinta: 85 000 €.

2254 Myydään tai vuokrataan kahvila ja leirintäalue Joutsassa.

Luonnonkauniilla paikalla nelostien varrella Oravakiven salmen rannalla noin 5 ha alue täynnä mahdollisuuksia. Aluella sijaitsee hirsinen kahvila, jossa noin 60 asikaspaikkaa, leirintäaluella leirintämajoja, saunamökki, rantasauna ja huoltorakennukset sekä grillikatos. Aluella toiminut kahvila ja leirintäalue jo 50 vuotta.

Nykyiset rakennukset rakennettu v.

1988. Tutustu ja tee tarjous.

2251 Myydään perinteikäs kahvila Keski-Suomessa vuokratiloissa.

Kahvilan tila 100 m2 + varasto 14 m2.

Vakiintunut asiakaskunta, matala kynnys aloittaa yritystoiminta.

2193 Myydään perheleipomo + myymälä + 2 kahvilaa. Pitkät perinteet omaava leipomo, jolla oma leipomokiinteistö / myymälä (300 m2) sekä 2 erillistä konditoriakahvilaa.

Tuotteita myydään kauppojen ja omien kahviloiden / myymälöiden kautta. Hyvät tuotteet ja asiakaskunta. Hinta: 385 000 €.

1883 Myydään kannattava lounas-ravintola / Kotipizza Jyväskylässä. Siistit ja toimivat 198 neliön tilat. Vakiintunut asiakaskunta.

Myydään kalusteet ja laitteet.

la. Liikevaihto kuluneiden vuosien aikana on vaihdellut 300 000– 400 000 € alv. 0 % välillä. Terveydellisten syiden vuoksi ei viimeisten vuosien aikana ole kyetty toimimaan täysipainoisesti. Palveluun kuuluu myös kattava huolto atk-laitteille, viime vuosina on kahden yrittäjän lisäksi ollut yksi palkattu työntekijä.

Liikehuoneisto sijaitsee keskeisellä paikalla. Liikehuoneistossa neliöitä on yhteensä 170. Huoneisto muodostuu kahdesta yhdistetystä liikehuoneistosta. Voidaan jakaa myös takaisin suhteessa 100/70.

Liiketoiminnan arvo muodostuu lähinnä varaston arvosta ja myymälän myymäläkalusteista ja koneista. Liikehuoneistolla on oma arvonsa ja huoneisto voidaan myydä myös erikseen. Yrittäjä on valmis tukemaan jatkajaa liiketoiminnan käynnistämisvaiheessa.

2245 Kannattava kukkakauppa Jyväskylässä. Kukkakauppa on toiminnut samassa paikkassa 36 vuotta, vakiintunut asiakaskunta, tänä vuona 200–300 m säteellä alkaa toiminnan Huhtasuon koulu ja palvelutalo. Ja kohta valmistuu senioritalo sekin kerrostalo. Eli lisää asiakkaita, siis varma työllistäminen. Yritystoiminnan hinnasta saa neuvotella, jos olet todella kiinnostunut. Yritys myydään mahdollisesti pikaisesti omistajan paikkakunnan muuttoa vuoksi.

2187 Myydään pitkät perinteet omaava valaisimien ja kodin pienkoneiden erikoisliike Äänekosken kaupungin keskustassa.

Vakiintunut asiakaspiiri kehittyvällä talousalueella. Matala kynnys aloittaa yritystoiminta, nykyinen yrittäjä haluaisi jäädä eläkkeelle. Kannattaa kysyä. Samassa kiinteistössä toimii myös mm. Expert-kodintekniikan ja Kesport-urheiluliike.

1815 Kauppa Myydään paikkakunnalla jo 50-luvulta toimineen konttorikone/-tarvike/ATK-myymälän toiminta sekä liikehuoneisto.

Yrityksellä on laaja tunnettavuus ja asiakaskunta lähiseudulla. Yritys toimii yrittäjien omalla työpanoksel-

1796

Myydään yli 60 vuotta toiminnassa ollut huonekaluliike Saarijärvellä nykyisen omistajan siirtyessä eläkkeelle. Liikkeen valikoimissa on kattavasti kodin ja toimiston kalusteita, yritys työllistää 3 henkilöä. Yrityskaupassa nykyinen varasto ja yrityksen kalusto siirtyvät uudelle yrittäjälle.

Yrityksen toiminta on voitollista.

Yritys toimii hyvällä paikalla 13 tien varrella omassa hallissa, hallin voi joko ostaa omaksi tai vuokrata.

Nykyinen yrittäjä on tarvittaessa uuden yrittäjän tukena liiketoiminnan alkuvaiheessa.

1813 Kauniissa liiketilassa keskustassa toimiva kultasepänliike, joka on erikoistunut valmistamaan uniikkeja koruja/omaa mallistoa.

Verstastilat jopa viidelle kultasepälle.Erinomainen maine ja asiakkaita myös ympäri Suomen! Liikevaihto 195 000–240 000 €. Liikevoittopros. edelliseltä kolmelta vuodelta keskimäärin 17,8 %. Yritys saavuttanut korkean Rating Alfa luokituksen, johon kuuluu vain joka kymmenes Suomalainen yritys. Ostajalle ns. ”sisäänajo” alkuvaiheessa. Myydään

5.3.

Keski-Suomen Yrittäjät jalkautuu, Pihtipudas

6.3.

Perusta yritysblogi Omalla koneellasi (webinaari)

9.3.

Strategiklubin Pohtijailta Jyväskylän yritystehdas, Vapaudenkatu 8, 2. kerros neuvotteluhuone

Palvelut Myytävänä tilitoimisto. Vakavarainen toimisto myytävänä.

2244 Vaatturi- ja pukuvuokraamopalvelu Hannu Kuitunen. Vuonna 1982 perustettu yritys myydään eläköitymisen vuoksi, yritys toimii loistavalla paikalla Jyväskylän keskustassa. Yritys tarjoaa täydelliset miesten pukuvuokraamopalvelut.

Yrityksessä tehdään miesten pukeutumiseeen liittyviä tilaustöitä ja korjauspalveluita. Yrityksellä on hyvä ja vakiintunut asiakaskunta.

Alanosaajalle tarjoutuu hyvä mahdollisuus lähteä yrittäjäksi. Yrittäjä antaa siirtymäajantuen uudelle yrittäjälle.

12.3.

Talenomin Talousaamut

13.3.

Ota yritysblogista tehot irti Omalla koneellasi (webinaari)

20.3.

Keski-Suomen Yrittäjät jalkautuu

20.3.

Google AdWords Omalla koneellasi (webinaari)

1754

24.3.

Terveys- ja sosiaalipalvelut Myydään taide- ja toimintapaja Lilliporin päiväkotiliiketoiminta.

Tämä on mahdollisuus jatkaa Taideja toimintapaja Lilliporin päiväkotiliiketoimintaa. Päiväkodilla on monipuolinen, lapsuutta arvostava ja vanhempien arvostama toimintaidea. Toimintaidean löydät Lilliporin nettisivuilta www.lillipori.fi punaisella tekstillä eri sivujen reunoista. Päiväkodilla on palvelusopimus Jämsän kaupungin kanssa. Toiminta on alkanut jo vuonna 1997. Tule toteuttamaan luovaa kasvatusta Lilliporiin.

TOUKOKUU

8.5.

Yrittäjän iltakoulu Jyväskylän Paviljonki, Wiviauditorio, Lutakonaukio 12, Jyväskylä

25.3.

Keski-Suomen Yrittäjien hallituksen kokous Keski-Suomen Osuuspankki, Kauppakatu 22, Jyväskylä

26.3.

Kasvuun johtaminen -koulutus (ELY-keskus ja Balentor)

26.3.

Hakukoneoptimointi Omalla koneellasi (webinaari)

Pellettitehdas. Sijaintina loistavalla paikalla Konnevedellä Keski-Suomessa myytävänä uusi teollisuushalli (360 m2, korkeus 6,3 m) pellettilinjastoineen, 2 hehtaarin tontilla. Tarvittaessa vapaata tilaa 200 m2. Hinta: 500 000 €.

Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen -koulutus (ELY-keskus ja Balentor)

9.4.

Keski-Suomen Yrittäjät jalkautuu, Jyvässeutu

9.4.

Talenomin TalousaWamut Vapaaherrantie 2, 40100 Jyväskylä

2110

Yrityspörssi ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi/keskisuomi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Keski-Suomen Yrittäjien työvaliokunta

28.5.

Keski-Suomen Yrittäjät jalkautuu

28.5.

Löydä PowerPointin parhaat puolet Omalla koneellasi (webinaari)

@KSyrittajat

14.8.-15.8. Parempi johtaa hyvin verkostoseminaari ja hallituksen kokous

27.8.

Keski-Suomen Yrittäjät jalkautuu, Äänekoski

SYYSKUU

Lisää elinvoimaa hankinnoilla maakuntaan – julkisten hankintojen seminaari

facebook.com/keskisuomenyrittajat

Keski-Suomen Yrittäjien hallituksen kokous, luottamushenkilöseminaari

ELOKUU

8.4.

10.4.

27.5.

5.6.-6.6.

Teollisuus

Myydään perinteikäs yli 30 vuotta toiminut alihankintakonepaja Keski-Suomessa. Palvelutarjontaan kuuluvat metalliosien koneistukset, hitsaukset, muototaivutukset, jauhemaalaukset ja valmiiden tuotteiden kokoonpano. Yrityksen konekanta on hyvässä kunnossa ja monipuolinen mahdollistaen korkeammat volyymit sekä erikoiset työt. Yrityksen tuotteiden ja toiminnan laadun takaamiseksi yrityksellä on käytössä sertifioidut laatujärjestelmät sekä 3D-mittakone, joka osaltaan varmistaa tuotteiden laatua. Yritys työllistää tällä hetkellä 3-4 henkilöä ja yrityksen liikevaihto on noin 300 000 euroa. Yrityksellä on omat noin 970 m2 tuotantotilat.

Yrityksellä on myös oma tuotekehitysprojekti käynnissä ja proto on valmistumassa. Hinta: 530 000 €.

Laki- ja työsuhdepäivät Silja Linen m/s Serenade välillä HelsinkiTukholma-Helsinki

KESÄKUU

HUHTIKUU

2162

Pk-yrityksen ja yrittäjän verosuunnittelu Omalla koneellasi (webinaari)

19.5.-21.5

2220

2169

1870 Myymme kannattavaa juhlapalveluyritystä Keski-Suomesta.

Yrityksellä kattava vakiasiakaskunta ja toimivat palvelut.

Kaikki yritystoimintaan tarvittava koneisto, laitteisto ja tilat. Hyvät mahdollisuudet laajentaa ja uudistaa tomintaa omien juhlatilojen kautta, joita ei nykyisellään ole.

Myydään yrittäjän eläköitymis-iän lähestymisen vuoksi.

ulkomaille muuton vuoksi. Hinta 65 000 € + vaihto-omaisuus yms. omaisuus sovitusti.

5.9.

Yrittäjän päivä, verkostoidutaan Jämsässä

16.9.

Keski-Suomen Yrittäjien työvaliokunta

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittäjät.fi/keskisuomi

Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200. Toimitus Tuuli Kirsikka Pirttiaho, päätoimittaja • Katja Hyytiäinen, viestintäassistentti, katja.hyytiainen@yrittajat.fi • Petrikki Tukiainen, kolumnisti. Toimitus/taitto Päivi Kantonen, toimittaja, p. 044 406 2345, paivi.kantonen@mediasepat.fi • Outi Tuomainen, taittaja, tuotanto@mediasepat.fi. Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi. Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, raija.hakkarainen@ yrittajat.fi. Paino Lehtisepät Oy, Pieksämäki 2015. Osoitteellinen jakelu Keski-Suomen yrityksiin 5 000 kpl.

Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy viikolla 39, aineistot 11.9. mennessä.

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Laitteet ja sovellukset yksityisetsivien ja muiden yrittäjien tarpeisiin.

Elisa Yrityspaketti

16

Elisa Toimisto 365

50

hinta alk.

€/kk

4

Liittymäpaketti yrityksille. Alv. 0 %.

50 €/kk

Alv. 0 %

• Puhetta 100 min/kk • Tekstareita 50 kpl/kk • Elisa Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s

Lumia 830

240

€

tai 10,00 €/kk.

24 kk sop. Alv. 0 %

Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

Elisa myymälä Jyväskylä, Yliopistonkatu 32 Inka Kunnas, 050 500 8938 ext-inka.kunnas@elisa.fi

Elisa yrittäjäpalvelu Account manager Sami Ruhkala, 050 566 8766 sami.ruhkala@elisa.fi

Elisa Yrityspiste, Gigantti, Ahjokatu 1, Jyväskylä Rene Narusing, 050 331 0853 ext-rene.narusing@elisa.fi

• Uusimmat Officetyökalut ja tärkeät dokumentit aina taskussasi.