Kasvokkain 3 / 2014

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

3 2014

Kamut koolla

→ HALLIMESTARI AJAN HERMOLLA → ABB STRÖMBERGIN JALANJÄLJISSÄ → NÄIN SYNTYY LOISTAVA TILAISUUS

TÄSSÄ NUMEROSSA

OIK

8

MESSUKASVO

Miten sinä haluat?

Minä – kuluttaja Miljoonan asiakkaan

asialla

Vaihtoehtojen määrä kasvaa jatkuvasti. On tehtävä loputtomasti päätöksiä, mutta valinnoillani voin vaikuttaa ympäristööni aivan eri tavalla kuin ennen.

Voin tehdä ostoksia verkossa, kivijalkakaupassa tai hypermarketissa, asioida pankissa tai virastoissa tai hoitaa asiat internetin ihmeellisessä maailmassa. Voin vuokrata leffan online tai offline ja liikkumaankin voin kipittää kentälle tai salille tai hoitaa homman kotona virtuaaliohjaajan avulla.

Voimme valita, milloin hoidamme asioita verkossa ja milloin haluamme kohdata ihmisen ja tulla palvelluksi kasvokkain.

Messukeskus on kohtaamismedia. Arvostamme kaikin aistein koettavia elämyksiä, aitoa ihmisten välistä yhteyttä ja rikkaan kasvokkain viestinnän synnyttämiä oivalluksia. Silti mekin uskomme sähköisiin palveluihin: olemme satsanneet sosiaaliseen mediaan ja esimerkiksi Facebookissa kasvattaneet tykkääjämäärän muutamassa vuodessa yli 300 000:een.

12

Viime vuonna avasimme verkkokaupan, josta messulipun voi ostaa ennakkoon ja päästä sisään sujuvammin. Nyt syyskaudella verkkokaupasta ennakkoon ostettu lippu on myös aiempaa edullisempi. Valinta on siis sinun: voit ostaa verkosta edullisemmin tai tulla paikan päälle henkilökohtaisesti palveltavaksi.

KANNEN KUVA PEKKA HANNILA

KASVOKKAIN on Messukeskuksen asiakaslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Painosmäärä 44 000 kpl Julkaisija Messukeskus, PL 21 (Messuaukio 1), 00521 Helsinki, puh. 040 450 3250 Päätoimittaja Christer Haglund Toimituspäällikkö Tarja Gordienko Toimitussihteeri Teija Armanto Toimitusneuvosto Jaana Antila, Juha Kontu, Päivi Kukkamäki, Harri Schlobohm, Kaisa Siipilehto Toimitus Juha Kontu/Komedia Oy Ulkoasu Pekka Hannila / Sorbass oy Ilmoitusten myynti BF Media Oy, Markku Rytkönen, puh. 09 4559 2245, markku.rytkonen@bfmedia.fi Painopaikka SP-Paino Oy, Nurmijärvi ISSN 1797-6499 Muuttuiko osoite? Haluatko tilata lehtemme tai antaa palautetta jutuista?

Ota yhteyttä → kasvokkain@messukeskus.com → www.messukeskus.com Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

/messukeskus

/ messukeskus Blogi:messukeskus.wordpress.com/

MARIA MROUE | Markkinointi- ja viestintäjohtaja maria.mroue@messukeskus.com

KEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

ostaa osta t i o ”V MEMO 6–7 verk i s u p ulip n.”

Nordic Business Forum mess llisemmi ESHRE – jättipotti Suomelle edu Startup-tapahtuma Slush Endurot MP-messuilla Work Goes Happy Suosikkimessuni

MESSUVALMENNUS 28–29 Näin syntyy yritystilaisuus

AJASSA 30–32 Vuoden Tiedekongressivaikuttaja Pysäköintikortteja hienosäädetään Huikea ohjelma tekee juhlan Mistä kaikki alkoi?

Tonttujoukko varpahillaan Astetta siistimpi kokous Ekojätteet kuriin Messulippuja verkosta

Messukävijä Habitaressa

22

3.2014

Bisnespäiviltä bisnestä

14 18 125 vuoden aikamatka

24

Tuhat ja yksi häntää

3

MEM0

Arena 2014 / EnviroExpo / InfraExp

→ WWW.MESSUKESKUS.COM

HifiExpo 31.10.–2.11. | Gis Expo 4

easyFairs®PROSESSITEOLLISUUS 19.–

1.–3.10.

Löydä uusi näkökulma."

Turvallisuus on IN."

RAKENNETAAN TURVALLISTA RAKENNETAAN KODIT JA TOIMISTOT TURVALLISIKSI. Rakennusteollisuuden kotimaisen päätapahtuman, FinnBuildin uutuus on Security City. Alueella tulevat tutuiksi rakentamisen ja kiinteistöjen erilaiset turvallisuusasiat, kuten hälytyslaitteet, kulunvalvonta ja turvajärjestelmät. Kaikki alkaa tietysti kiinteistön turvallisuussuunnitelmasta, joka on syytä tehdä jo

rakennusvaiheessa.

→ FINNBUILD – WWW.FINNBUILD.FI 4

Tulevaisuus on puussa PUUSTA VOI TEHDÄ MITÄ VAAN – jopa auton, joka käy puupohjaisella polttoaineella.

Metsämessujen uudella Tulevaisuuden tori -alueella kaikkea esillä olevaa ei voi uskoa puuksi, ellei itse näe ja koe.

→ MEIDÄN VIIKONLOPPU: ELMA, METSÄMESSUT, KÄDENTAITO, OUTLETEXPO – WWW.MEIDANVIIKONLOPPU.FI

po 1.–3.10.GSW Pro 18.–19.10. | Helsingin Musiikkimessut 23.–26.10. | BoardExpo / Lätkä&Säbä /

4.–5.11. | Lemmikki 8. - 9.11. | Farmasian päivät 14.–16.11. | easyFairs®EMPACKHELSINKI /

–20.11. | Hammaslääkäripäivät 20.–22.11. | Operatiiviset päivät 26.–28.11.

17.–19.10.

MEM

23.–26.10.

Tule lukupiiriin KIRJAMESSUJEN LUKUPIIREISSÄ keskustellaan kirjasta, jaetaan ajatuksia ja saadaan uusia näkökulmia. Lukupiirikirjailijana mm. Tuomas Kyrö.

→ HELSINGIN KIRJAMESSUT – WWW.HELSINGINKIRJAMESSUT.FI

23.–26.10.

EETTISIÄ VALINTOJA UUSI LUONNOLLISESTI tuo hyvinvointiin uuden näkökulman – kestävän kehityksen periaatteet. Kuluttajille se merkitsee mahdollisuuksia eettisiin ja ekologisiin valintoihin. Tapahtuma esittelee luontaiskauneudenhoitoa, luomuruokaa, vaihtoehtoista terveydenhoitoa ja ekolifestylea.

→ I LOVE ME – LUONNOLLISESTI, TERVEYS, KAUNEUS, MUOTI, KORU JA KELLO – WWW.ILOVEME.FI

7.–9.11.

Italian ABC AMARONE, BAROLO JA CHIANTI – italialaisen viinikulttuurin ABC ja ruokakulttuurin aakkoset – teemamaana on iki-ihana Italia. Tule elämysmatkalle Italiaan.

→ VIINI. RUOKA & HYVÄ ELÄMÄ – WWW.VIINIRUOKA.FI

31.10.–2.11.

31.10.–2.11.

Hankielämää Skiexpossa

Ajan hermolla

POHJOISMAIDEN SUURIMMAT talviurheilumessut avaavat talvikauden Messukeskuksessa jo 30. kerran. Fiilistele tulevaa talvea ja päivitä välineesi.

MIKKO HYPPÖNEN KERTOO tulevaisuuden tietoturvasta.

Esillä vahvasti pelaaminen, YouTube-pelaajat, Indie-pelit ja peliuutuudet sekä kaikki kuvaamisesta.

→ SKIEXPO – WWW.SKIEXPO.FI

→ DIGIEXPO – WWW.DIGIEXPO.FI

K A S V OK K A IN

5

MEM0

5

MESSUT ON SUOMEN 5. SUURIN MEDIA.

480

8 000 osallistujaa yli sadasta maasta."

NOUSUKIITOON SLUSHIN UNELMA ON rakentaa Suomesta samanlainen paikka kansainväliselle kasvuyritys- ja teknologiayhteisölle kuin Cannes on liikkuvalle kuvalle tai Milano muodille. Kovassa nosteessa etenevä startup-tapahtuma muuttaa nyt Messukeskukseen tavoitellen yhä isompaa joukkoa tuoreita teknologiayrityksiä sekä niistä kiinnostuneita sijoittajia. Slush imee Helsinkiin myös nimekkäät yritysjohtajat ja kansainvälisen median.

JÄTTIPOTTI SUOMELLE

6

KUVAT SLUSH / JUSSI HELLSTEN

SLUSH 18.–19.11.2014 – WWW.SLUSH.ORG

MESSUKESKUS SAA KESÄLLÄ 2016 järjestettäväkseen lisääntymislääketieteen ESHRE-kongressin. Megaluokan tiedekongressiin saapuu 8 000 osallistujaa yli sadasta maasta. Kongressin kansainväliset vieraat jättävät Suomeen arviolta 15 miljoonaa euroa. Tämän tason tiedekongresseista käydään maailmalla tiukkaa kilpailua. Helsingin ja Messukeskuksen valtteja kongressipaikkana ovat luotettava maine, palvelujen korkea taso, hyvät yhteydet ja turvallisuus.

ESHRE 3.–6.7.2016 – WWW.ESHRE.EU

0

YKSI KONGRESSIOSALLISTUJA K ÄY T TÄÄ PALVELUJA 480 EUROLL A JOK A VUOROK AUSI.

95

SUOMEN MESSUT OSUUSKUNTA TÄY T TÄÄ LOK AKUUSSA 95 VUOT TA.

MEM

SUOSIKKIMESSUNI – YKKÖSTAPAHTUMANI ON I LOVE ME. On mukava kuunnella

Work Goes Happy MESSUKESKUKSEN KOKOUSTAMO on mukana Work Goes Happy -verkostossa. Tavallisen kokouspaketin sijaan voit nyt varata Works Goes Happy -hyvinvointipaketin, johon kuuluu puheenvuoro haluamastasi teemasta mm. Anna Perhon tai Lorenz Backmanin pitämänä.

Päivän aikana myös taukojumpataan videon ohjastamana. Puheenvuorojen teemoja ovat esimerkiksi stressin- ja ajanhallinta, ravinto ja terveys, liikunta, yhteishenki ja vuorovaikutus, johtaminen ja esimiestyö, omien voimavarojen hallinta ja luovuus, esiintyminen ja edustaminen sekä rentoutuminen ja hemmottelu.

WORK GOES HAPPY – WWW.WGH.FI

Loppuunmyyty LUOVUUSGURU KEN ROBINSON, maailmankuulu taloustieteilijä Dambisa Moyo, Air Asia -lentoyhtiön omistaja ja formulamoguli Tony Fernandes, kirjailija Jim Collins, supervalmentaja sir Alex Ferguson ja Arnold Schwarzenegger, joka ei esittelyjä kaipaa. Nämä huippuesiintyjät ja ennätysyleisö, yli 5 000 vierasta, nostavat ensimmäistä kertaa Messukeskuksessa järjestettävän Nordic Business Forumin uutisotsikoihin.

NORDIC BUSINESS FORUM 9.–10.10.2014 – WWW.NBFORUM.COM

Rapa roiskuu SUPERENDURON MM-OSAKILPAILU järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa 31.1.–1.2.2015 Messukeskuksessa. Superenduron kolmannen MM-osakilpailun järjestää Suomen Moottoriliitto ry MP Moottoripyöränäyttelyn yhteydessä.

MP-MOOTTORIPYÖRÄNÄYTTELY 30.1. – 1.2.2015 – WWW.MPMESSUT.FI

luentoja, kokeilla uutta tai vain pyöriä nuuhkimassa trendejä. Näytteilleasettajat ovat asiantuntijoita.

Asuinmaastani Saksasta en ole löytänyt yhtä laaja-alaista hyvinvoinnin tapahtumaa.

LEENA PENNANEN Mindfulness-kouluttaja, perustaja Center for Mindfulness Oy

– SUOSIKKITAPAHTUMIANI ON South by Southwest -festarit

Teksasin Austinissa. SxSW kerää joka vuosi yli 70 000 musiikin, elokuvien ja teknologiateollisuuden ammattilaista. Rento tapahtuma saa ihmiset viihtymään ja tuottaa alueelle talouskasvua.

MIKI KUUSI startup-tapahtuma Slushin pääjärjestäjä

– OSTAN KIRJAMESSUILTA laatikkokaupalla kirjoja. Paikka on

täynnä tarjouksia ja mahdollisuuksia täydentää omaa ja asiakkaiden kirjahyllyjä. Viinimessut tekevät kokemuksesta verrattoman. Kirjalöytöjen perään koen makuelämyksiä uusiin viineihin tutustuen.

HANS-PETER SIEFEN toimitusjohtaja, Nordic Business Forum Oy – KIRJAMESSUT ON EHDOTON suosikkini. Sitä en jätä koskaan

väliin. On riemullista poiketa kirjamessupäivänä välillä Viini, ruoka & hyvä elämä -messuille. Kirjamessuilta ostan kasapäin mielikirjoja mukaan. Ehdin lukea ne ennen joulupakettien laittoa.

SEIJA KURUNMÄKI johtaja, ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö

– LAPSIMESSUILLA OLEN KÄYNYT esikoiseni syntymästä

lähtien. Lapsenikin ovat messukonkareita, ja pitävät Lapsimessujen konserteista. Viihdyn myös GoExpossa.

Kaikki sporttimaailmaan liittyvä kiinnostaa. I love me -messut taas on työni puolesta must.

TARU MARJAMAA päätoimittaja, Elle

K A S V OK K A IN

7

"Yksilöllisyys

on vahva trendi."

"Pirstoutuminen

syvenee entisestään."

8

Minä – kuluttaja Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu nopeammin kuin tuotteiden valmistajat ja kauppa ovat aavistaneet.

TEKSTI Juha Kontu KUVITUS Eero Johannes

K A S V OK K A IN

9

S

S UOM A L A I S I A L E I M A A yksilökeskeisyyden voimistuminen.

– Olemme siirtyneet yksilöllisyyttä korostavaan minä-kuluttamisen aikaan, sanoo TNS Gallupin trenditutkija Tiitta Vaulos. – Yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan kuollut, vaan elää voimissaan, jopa aiempaa vahvempana pienemmissä piireissä ja uudenlaisena yhteisöllisyytenä somessa.

Vauloksen mukaan kuluttajien yksilöllisyyden voimistuminen on kuitenkin sirpaloittanut perinteisiä kuluttajaryhmiä yhä pienemmiksi.

Erityisesti kuluttajabrändien rakentajille tämä on merkinnyt haasteita, miten kohdata uudella tavalla toimiva kuluttaja?

– On entistä vaikeampaa tavoittaa suuria massoja, koska niitä ei perinteisessä muodossa enää ole. Markkinoinnissa on siirrytty täsmäkanaviin, joilla lähestytään yhä kapeammiksi käyviä kuluttajaryhmiä. Massamediat ovat toistaiseksi säilyttäneet asemansa. Niiden rinnalle syntyy uusia sosiaalisen median kanavia, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi lähestyä pieniä kohderyhmiä.

Arvaamaton kuluttaja Kuluttajina meitä ohjaavat lukemattomat motiivit kuten vastuullisuus, kotimaisuus, laatu, esteettisyys, yksilöllisyys jne. Kuluttajia oli aikaisemmin helppo ryhmitellä niiden mukaan.

Nyt tilanne on toinen. Sirpaloituminen näkyy myös motiivien pirstoutumisena. Puhtaita arkkityyppejä on yhä vähemmän.

– Muutamme kulutusstrategioitamme su-

juvasti. Yhtenä päivänä olemme ekohenkisyyden leimaamia vastuullisia kuluttajia. Seuraavana päivänä haemme nautintoja ja käytämme surutta rahaa itsemme hemmotteluun, Vaulos sanoo. – Tämä viestii kulutusmahdollisuuksien lisääntymisestä. Se kertoo myös halustamme erottua. Haluamme leikitellä identiteetillämme silloin, kun se meille sopii.

Trenditutkija kuitenkin jarruttelee johtopäätöstä, että yksilöllisyyden kasvun myötä meiltä olisivat kadonneet yhteiset nimittäjät. Emme ole suistumassa yksilöiden anarkiaan.

– Tapakulttuuri näkyy taustalla edelleen.

Se vaikuttaa tiheästi vaihtuvia trendejä vahvemmin. Teemme monia asioita, koska niin on tehty aikaisemminkin. Esimerkiksi Ylen iltauutiset kerää edelleen miljoonayleisön, vaikka valinnanvaraa on yllinkyllin. Tämä liittyy selvästi tapakäyttäytymiseen, jossa muutokset tapahtuvat hitaammin.

Sukupolvien erot voimistuvat Vauloksen mukaan vanhemmissa sukupolvissa perinteeseen nojaava ajattelu on jopa vahvistunut.

Epävarmoina aikoina on tyypillistä vetäytyä kuoreensa, tuttuun ja turvalliseen.

– Olemme kokemassa eriytymiskehitystä, jossa vanhemmat sukupolvet pitäytyvät mielellään entisessä. Sen sijaan nuoret ovat entistä kiinnostuneempia ja innokkaampia tarttumaan uuteen ja jännittävään.

Emme kuitenkaan ole suuntaamassa kohti vuosikymmenten takaista juppiaikaa.

On ymmärrettävä, millainen on

kuluttajan ja tuotteen tunneside.”

10

– Silloin nuoret menestyjät ostivat mahdollisimman kallista ja viestivät tällä omaa menestystään. Nyt edelläkävijät ostavat uusinta tekniikkaa, johon rahaa laitetaan surutta. Kuitenkin he valitsevat kaupan omia edullisia tuotemerkkejä, vaikka rahaa olisi ostaa kalliimpia.

Tämä osoittaa kuluttamisen uutta sykettä, jossa kuluttajien ostomotiivit voivat vaihdella rajusti.

Tunnetko asiakkaasi?

Suomalaisia leimaava elämänasenne on vaatimattomuus, johon yhteisöllisyys on sopinut hyvin.

– Nyt haluamme erottua muista ja tulla kohdelluksi yksilöinä. Osa brändinrakentajista on osannut ennakoida tämän ja muuttanut toimintatapojaan ja tarjontaansa. Silloin brändi kohtaa meidät yksilöinä. Bulkkiratkaisuilla tämä tuskin onnistuu.

Kuluttajia ei ole vuosiin voinut lähestyä monoliittisena kokonaisuutena. Erilaisten odotustemme ymmärtämisessä ja täyttämisessä on kaupalla tekemistä.

– Liikkuessamme myymälässä toteutamme samanaikaisesti erilaisia kulutusstrategioita.

Saatamme ensin hakea ostoskoriin kaupan edullisia omia brändejä. Viereiseltä osastolta valitsemme luksustuotteita, joista olemme valmiita maksamaan enemmän. Jos kauppa ei tarjoa rinnakkaisia ostamisen tapoja, siirrymme herkästi viereiseen liikkeeseen, jossa tämä mahdollisuus on.

Monilla yrityksillä ei ole tarkkaa kuvaa asiakkaistaan. Silloin on vaikea menestyä.

– On ymmärrettävä, millainen on kuluttajan ja tuotteen tunneside. Tulevaisuudessa tunnesiteen ymmärtäminen on entistäkin tärkeämpää, koska se ratkaisee ostaako asiakas uudelleen, Vaulos sanoo. – Se näkyy tehokkaampana markkinointina, kilpailukykyisempinä tuotteina ja parempana taloudellisena tuloksena.

On lähes hävettävää,

jos emme osta kaupan omia brändejä.”

Näin yksilöllisyys näkyy käytännössä Nuukailua…

Taloudellisesti haastavat ajat näkyvät rahakeskeisyyden voimistumisena. Uutta tilanteessa on se, että nuukailusta on tullut trendikästä. Edullisten tuotteiden ostaminen oli aiemmin selviö niille, joilla rahaa on niukasti.

– Nyt myös nuoret ja varakkaat ovat alkaneet suosia kaupan halpisbrändejä. Rainbow- ja Pirkka-tuotteet käyvät kaupaksi, vaikka monilla olisi varaa ostaa kalliimpia. Tilanne on kääntynyt lähes päälaelleen, Vaulos sanoo. – Nuorista, varakkaista edelläkävijöistä on lähes hävettävää, jos et osta kaupan brändejä. Aiemmin niitä ei kehdattu ostaa.

ja nautintoja

Tiitta Vaulos VTM TIITTA VAULOS, Head of Consumer Insight, johtaa TNS Gallupilla syvälliseen kuluttajaymmärrykseen keskittynyttä yksikköä. Yksikössä tutkitaan suomalaisten asenteita, tarpeita ja ilmiöitä eri toimialoilla. Tavoitteena on tarjota asiakasyrityksille parhaat avaimet ymmärtää toimintaympäristöään, muutossuuntaa ja omia asiakkaitaan aiempaa paremmin.

Nuukailun rinnalla kuluttajilla on halu nauttia ja hemmotella itseään. Se istuu hyvin yksilöllisyystrendiin.

– Tämä näkyy esimerkiksi Lidlin valikoimissa, johon on tuotu korkealuokkaisia luksus-käsitettä hyödyntäviä premium-tuotteita. Kuluttaja toteuttaa saman kauppamatkan aikana eri kuluttajastrategioita. Toisessa korostuu vaatimattomuus ja edullisuus. Toisessa annetaan itselle lupa nautintoon. Jos kuluttaja aikaisemmin osti halpis- ja laatutuotteet eri kaupoista, nyt ne halutaan saada samasta paikasta. Kaupalle tämä merkitsee haastavaa tilannetta, johon on pakko vastata.

Yksilölliset startupit Monet näkevät yksilöllistymisen huonona ilmiönä, mutta näin ei välttämättä ole. Vauloksen mukaan yksilöllisyystrendillä voi olla suomalaisten menestymisen kannalta merkittäviä vaikutuksia.

– Menestyvät uudet yrittäjät ovat järjestään korostuneen yksilöllisiä. Uuden idean puskeminen eteenpäin vaatii vahvaa uskoa omaan tekemiseen ja kykyä edetä valtavirtaa vastaan. Tähän liittyy vahva teknologiausko. Kun siihen liitetään yksilöllistymisen mukanaan tuoma rohkeus, se avaa huimia mahdollisuuksia. Tämä näkyy selvästi uutta luo-

vien startup-yritysten kasvuna. Niissä kyseenalaistetaan vanhoja käytäntöjä, etsitään uusia ja lähdetään rohkeasti kansainvälistymään.

Yksilöllinen mediamurros Yksilöllisyyden korostuminen näkyy myös medioissa. Sisältöjä räätälöidään erilaisille kuluttajille. Osassa medioista kuluttaja voi jo nyt suunnitella sisältöä oman makunsa mukaiseksi.

– Valta on siirtymässä kuluttajalle. Tietenkään kuluttajat eivät tätä valtaansa aina käytä.

Vaulos ottaa esimerkiksi mediasisällön muutoksesta netti-tv:n eli Yle Areenan, Katsomon, Ruudun tai Netflixin tulon perinteisten jakeluteiden rinnalle.

– Ei se ole tapahtunut sattumalta, vaan konkreettinen osoitus siitä, että haluamme itse päättää mitä ja milloin mediaa seuraamme. Jos perinteisiä jakelukanavia rakennettiin kymmeniä vuosia, netti-tv on tullut parissa vuodessa kaiken kansan välineeksi.

Henkilökohtainen some Vauloksen mukaan sosiaalinen media on erinomainen kanava lähestyä kuluttajia yksilöinä. Somessa edetään yksilöllisyyden kautta. Olemme henkilökohtaisesti läsnä. Se istuu hyvin yhteen valtatrendin kanssa.

– Ihmiset pitävät siitä, että heidän kysymykseensä tai kommenttiinsa yrityksestä tulee vastaus välittömästi. Samalla syntyy tunne, että vastaus tuli juuri minulle.

Tunteet ovat tärkeitä sosiaalisessa mediassa. Ne sosiaalisen median viestit, joissa välittyy tunteita, avataan paljon useimmiten kuin värittömät virkamiesmäiset kommentit.

– Yritysten kannattaa hyödyntää sosiaalista mediaa erityisesti silloin, kun viesteissä on tunnetaso mukana. Toki tunnetason käsittely voi myös kääntyä itseään vastaan eli kannattaa huolella harkita, miten yritys sanomaansa sosiaalisessa mediassa levittää.

K A S V OK K A IN

11

MESSUTREFFIT Hallimestari AAPO SUHONEN Messukeskus

Langat

k채si

Hallimestari hanskaa tiukatkin tilanteet TEKSTI Tarja Gordienko KUVA Pekka Hannila

12

issä

Kymmenentuhatta näytteilleasettajaa, miljoona kävijää. Jokainen heistä on hallimestarin asiakas.

H

ALLIMESTARIN TOIMISTO on useimmille näytteilleasettajille tuttu paikka. Me hallimestarit olemme tapahtumassa mukana alusta loppuun ja tavoitettavissa myös rakennus- ja purkuaikoina, hallimestari Aapo Suhonen sanoo.

Hallimestarin työ on satojen käytännön yksityiskohtien hallintaa ja turvallisuuden takaamista. Minut voi tavata Messukeskuksessa jo aamuseitsemältä. Jaan työohjeet vuoroon tuleville vahtimestareille ja lähden sen jälkeen kierrokselle halleihin. Hallimestari vastaa muun muassa tapahtumien paloturvallisuudesta, joten tutkin materiaalien palosuojaukset, pääsyn lattiakaivoille ja poistumisreittien esteettömyyden.

Messukeskuksen jokainen neliömetri on minulle tuttu.

Parhaimmillaan – tai pahimmillaan – kilometrejä kertyy kiivaimpina rakennuspäivinä toistakymmentä.

Avajaispäivä – aina erityinen Varsinkin avajaispäivät ovat kiireisiä ja tehtäviltään tilkkuisia. Puhelin pirisee tuon tuosta.

Kysymyksiä virtaa niin näytteilleasettajilta kuin Messukeskuksen katon alla toimivilta kymmeniltä kumppaneilta ja oman talomme eri tiimeiltä. Ongelmat setvitään, haaverit raportoidaan, vaihteleviin tilanteisiin reagoidaan ja vastaukset kysymyksiin löydetään. Langat pysyvät hyppysissä kaikenlaisissa tilanteissa.

Avajaispäivänä takana on tiivis rakentamisrumba, osastoja viimeistellään priimakuntoon. Pieni juhlan paikka koittaa, kun tapahtuma on saatu pystyyn ja annamme radiopuhelimilla vahtimestareille luvan avata ovet yleisölle.

Minulla on neljä hallimestarikollegaa. Painamme töitä kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa, välillä yk-

sin ja välillä toisen vuorossa olevan hallimestarin työparina.

Tiivis työpari on myös Messukeskuksen valvomo vartijoineen. Valvomomme palvelee vuoden jokaisena tuntina ja toimii silminä ja korvina suuren kiinteistön jokaiseen kolkkaan, sillä edes hallimestari ei voi olla kaikkialla.

Tapahtumien välissä aikataulutetaan, budjetoidaan, laaditaan työvuorolistoja ja kokoustetaan. Mitä lähempänä tapahtuma on, sitä käytännönläheisemmiksi päivät muuttuvat.

Avoimin mielin työpäivään Jokaisella hallimestarilla on omat vastuutapahtumansa. Minun syksyyni kuuluvat FinnBuild samanaikaisine messuineen, Messukeskukseen siirtyvä startup-tapahtuma Slush ja iso yleisömessukimara Meidän viikonloppu, jonka erikoisuutena ovat eläinosastot. Silloin Messukeskus muuttuu Suomen suurimmaksi navetaksi, jossa röhkivät possut ja jossa lypsetään lehmiä.

On myös yritysjuhlia ja pörssiyritysten isoja yhtiökokouksia. Silloin tällöin työkeikka on tavallista kansainvälisempi. Ikimuistoisia hetkiä ovat ASEMin ja Etyjin kaltaiset huippukokoukset, joiden turvajärjestelyt ovat omaa luokkaansa.

Toista yhtä erikoista työpaikkaa on vaikea kuvitella. Hallimestari on työssään melkoinen kameleontti.

Turvallisuuden vaaliminen edellyttää tarvittaessa tiukkuutta, mutta samaan aikaan pitää olla asiakaspalvelijan pelisilmää. Pitää nähdä metsä puilta ja tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Rauhalliseksi uumoilemani päivä ei aina olekaan niin rauhallinen. Parasta on lähteä työpaikalle avoimin mielin ja ottaa uusi työpäivä tyynesti vastaan sellaisena, miksi se muodostuu. On nautinnollista olla tapahtumien polttopisteessä. Vaihtelevuus on ehdottomasti työni suola.

”On nautinnollista olla tapahtumien polttopisteessä.”

Aapo Suhosella on takanaan kaksi vuotta hallimestarina. Sitä ennen hän työskenteli Messukeskuksessa

järjestelytöiden hoitajana ja vahtimestarina. Paine, kiire ja vuorotyö eivät rasita kroppaa, sillä Suhonen kuuluu japanilaisen budolajin Bujinkan budō taijutsun aktiiviharrastajiin.

K A S V OK K A IN

13

CASE | M Y Y N T I T Y K I T B I S N E S PÄ I V I L L Ä

Täyttä tykitystä

Myyntitykit haukkasi Bisnespäivillä kokoaan suuremman siivun yleisön huomiosta.

14

B

TEKSTI Juha Kontu KUVAT Pekka Hannila

ISNESPÄIVIEN YTIMESSÄ olivat tapahtuma- ja kokousjärjestäjät, sihteerit, assistentit ja markkinointihenkilöstö yritysten ja järjestöjen johtoa myöten.

Heillä on keskeinen asema juhla- ja tapahtumajärjestelyissä.

Helsinkiläis-hollolalainen Myyntitykit Oy oli yksi Bisnespäivien ensikertalaisista. Timo Tervamäen yritys järjestää mm. rakentamisen juhlia. Messuilla Myyntitykit Oy onnistui rikkomalla luovasti ja rohkeasti rajoja.

Ydinkohderyhmä paikalla Pk-yritykselle markkinointi on haaste. Resursseja ei ole hukattavaksi. Miten Myyntitykit kertoo itsestään?

– Kartoitan huolella yrityksiä, joiden kanssa ehdottomasti haluan yhteistyöhön. Sen jälkeen puhelin on perustyöväline. Kuitenkin nykypäättäjät ovat kiireisiä ja heidän tavoittamisensa on yhä vaikeampaa, Tervamäki toteaa.

– Päätimme ottaa avuksi jotain järeämpää ja osallistua Bisnespäiville.

Tervamäki ei tullut Bisnespäiville vain osallistumaan.

– Halusimme erottua massasta. Bisnespäivillä Myyntitykit juhli, näkyi ja kuului. Tapahtumasta ei lähtenyt ainuttakaan kävijää, joka ei olisi kohdannut meitä jollain tavalla. Lähdimme hakemaan bisnestä, myyntiä. Haimme potentiaalisia asiakkaita, huomisen kassavirtaa. Halusimme myös ottaa oppia muilta ja kerätä ideoita, joista inspiroitua ja joita soveltaa omissa projekteissamme, Tervamäki avaa motiivejaan.

Täyslaidallinen artisteja Tervamäen apuna oli myös vankka arsenaali valtakunnan ykkösviihdyttäjiä.

– Toimme heidät houkuttelemaan messukävijät osastolle, Tervamäki kertoo. – Esimerkiksi taikurit Martti Vannas ja Aaro Sorva pysäyttivät tehok-

K A S V OK K A IN

15

Haaste

Ratkaisu

Tulos

Miten herätetään Bisnespäivien ammattilaiskävijöiden uteliaisuus ja kiinnostus?

Toimme messuosastollemme maan parhaita estradiesiintyjiä ja monipuolista ohjelmaa.

Yhdeltäkään messukävijältä ei jäänyt Myyntitykit & Juhlatykit huomaamatta.

–Tulimme Bisnespäiville omilla vahvuuksillamme. Herätimme huomiota, välitimme hyvää fiilistä ja saimme hymyn huulille, Timppa Tervamäki sanoo.

kaasti. Imitaattori Jukka Laaksonen vitsaili itsensä kävijöiden sydämiin. Esiintyjien fanikortit menivät kuin kuumille kiville. Duo Caratin Sami Hopposen ja Teemu Harjukarin akustinen musiikki sai tanssijalan vipattamaan.

– Madonnamainen Itty Bitty Tease viestitti suloisia kiusauksia kesäisessä asussa. Jukka Puotilan tunnisti jokainen – moni sai kuulla verbaalivirtuoosin suvereenia osaamista.

Osastollamme myös huivi heilahteli ja lantio keinahteli Suomen parhaan vatsatanssijan Sofia Mäkisen tahdissa. Hänen ohitseen ei kukaan päässyt huomaamatta. Esiintyjät kiersivät käytävillä innostamassa kävijöitä osastollemme, Tervamäki sanoo. – Tämä kannatti, osastolla oli menoa ja meininkiä.

Esiintyjiä huolella harkiten Esiintyjien käyttö ei ollut Tervamäelle itseisarvo.

– Onnistuimme herättämään uteliaisuutta. Houkuttelimme kävijät omilla vahvuuksillamme. Tulimme näyttämään osaamistamme tapahtumajärjestäjänä. Meille Bisnespäivät oli näytön paikka ja käyntikortti.

Tervamäen mielestä kaupanteko voidaan yhdistää uteliaisuuden herättämiseen, mukavaan juhlafiilikseen, taitaviin esiintyjiin, luonteviin kohtaamisiin ja rentoon otteeseen. Tällä kertaa tätä käytettiin oman messuosallistumisen tukena.

– Kuorrutimme messuosallistumistamme sellaisella,

16

mikä on meille aitoa ja luontevaa. Aikaansaimme tunteita ja herätimme hyvää fiilistä.

Miten Myyntitykit kohtasi messukävijät?

– Osastolla on oltava hereillä, nähtävä ja kuultava joka suuntaan, huomattava ja kohdattava jokainen kävijä. Aikaa kohtaamisille on niukasti. On luotava oikea ensivaikutelma.

Silloin kävijälle jää muistijälki, mikä muuttuu myöhemmin kassavirraksi, Tervamäki painottaa.

– Messukonseptimme suunnittelu lähti pohdinnasta, miten pysäytämme kävijän. Tilanteemme oli muita helpompi, koska teemme tiivistä yhteistyötä niin monen artistin kanssa. Valikoidut artistit osallistuivat mielellään yhteiseen hankkeeseen, sillä näkyvyys Bisnespäivillä on myös esiintyvän taiteilijan etu.

Myös oman messutiimin virittäminen oli tärkeää.

– Osastolla on oltava luonteva ja sosiaalinen, kohtaamme kenet tahansa. Olennaista on se, että olemme osastolla omana itsenämme.

Millaisia kokemuksen sait näytteilleasettajana Messukeskuksesta?

– Päällimmäiseksi jäi tunne, että pk-yritystä palvellaan yhtä huolella kuin monta kertaluokkaa suurempia yrityksiä.

Se jätti mukavan fiiliksen. Me tullaan taas tykittämään, Tervamäen Timppa lupaa.

TIMO TERVAMÄKI, MYYNTITYKKI HOLLOLASTA

Jätimme vahvan muistijäljen kävijöiden mieleen."

Myyntitykit Bisnespäivillä Lähdimme mukaan voittaja-asenteella Osastolla jokainen ylitti itsensä Rakensimme erilaisen messuosaston Herätimme messukävijöiden kiinnostuksen Esiintyjien osaaminen ja karisma toivat kävijät osastolle Ilmapiiri osastolla nostettiin huippuunsa Saimme iloisen hymyn messukävijöiden huulille

Mikä Myyntitykit-Juhlatykit?

– Perustin rakentamisen juhliin ja tapahtumiin erikoistuneen yrityksen jo vuonna 1980, sanoo Timo Tervamäki. – Myyntitykkien rinnalla käytämme Juhlatykit aputoiminimeä.

Rakentamisen kaari pitää sisällään erilaisia juhlia alkupamauksista peruskiven muurauksiin, pohjantervajaisiin, harjannostajaisiin ja vihkiäisiin.

– Olennaista juhlissa on se, että ne ovat aina suoria lähetyksiä. Uusiksi ei voi ottaa eikä virheitä korjata, Tervamäki pohtii.

Tervamäki heittäytyy tekemäänsä täysillä.

– Olemme usein seremoniamestareina ja juontajina osana ohjelmaa ja pidämme huolen siitä, että juhlakokonaisuus etenee suunnitellusti. Seremoniamestari laukaisee rennolla tyylillään turhan jäykistelyn ja juhlat saadaan tyylikkäästi käyntiin.

Tilaisuuden ohjelmakokonaisuus ratkaisee, mitä juhlista jää mieleen. On valittava tapahtumaan sopivat esiintyjät.

– He ovat imitaattoreita, koomikoita, mentalisteja, taikureita, roastaajia, drageja, trubaduureja, vatsastapuhujia, vatsatanssijoita, cabaret-tanssijoita, yksittäisiä muusikoita, duoja, trioja, orkestereita, juontajia jne. Nämä viihdyttämisen ammattilaiset ottavat taidoillaan ja karismallaan tilanteen haltuun.

Yleisö pääsee täysillä mukaan nauttimaan ja tuntuu, että fiilis lähtee lentoon.

Televisiosta tutut esiintyjät säväyttävät. Kun kännykkäkamerat käyvät kuumina, tietää ohjelman purevan ja jäävän mieleen, Tervamäki sanoo.

K A S V OK K A IN

17

A TT O U V 5 2 1 B AB

TEKSTI Juha Kontu KUVAT Pekka Hannila

Kun yritys täyttää 125 vuotta, on aihetta isoon juhlaan.

MAAILMANLAAJUISESTI TOIMIVAN ABB:n Suomen toi-

minnot tunnettiin aikaisemmin Strömberginä.

– Strömbergin tarina alkoi 125 vuotta sitten Helsingin Eerikinkadulla sijainneesta pajasta. Nyt 5 500 suomalaista 30 paikkakunnalla ja kahdeksassa tehtaassa vastaa globaalin yrityksen sähkö-, voima- ja automaatioalan tuotannosta ja tuotekehityksestä. Kuljemme edelleen Strömbergin jalanjäljissä, ABB Oy:n viestintäjohtaja Maija Karhusaari kiteyttää.

ABB Suomessa 125 vuotta -juhlavuosi huipentui elokuun lopun upeisiin henkilöstö- ja asiakasjuhliin sekä juhlaseminaariin Messukeskuksessa.

– Messukeskuksen henkilöstöjuhlaan osallistui yli 3 000 henkeä. Asiakasjuhla toi Pasilaan 1 000 kutsuvie-

24.7.1889.

Gottfrid Strömberg toimitti Helsingin maistraatille elinkeinoilmoituksen.

1890-luku.

Strömberg aloitti viennin toimittamalla dynamot Venäjän valtion amiraliteetin uudisrakennuksiin.

rasta ja juhlaseminaari 500 henkeä. Vaasan henkilöstöjuhla kokosi Bothniahalliin viikko myöhemmin vielä noin 2 000 henkeä.

Aikamatka eiliseen Juhlien teemana oli aikamatka Strömbergin jalanjäljissä 1800-luvulta tähän päivään.

– Näkökulma oli 125 vuoden yritystarinassa. Menestyksen tekijät -juhlaseminaarissa suunta sen sijaan oli tiukasti tulevassa, Karhusaari kertoo. – Juhlat ja seminaari olivat yhtenäinen kokonaisuus ja korostivat niin suomalaisuuttamme kuin meitä osana ABB:tä.

Missä hengessä Pasilassa juhlittiin?

– Ilman muuta juhlavasti ja arvokkaasti. Edellisen ker-

1910-luku.

Rakennettiin kaupunkisähkölaitoksia ja sähköistettiin maaseutua. Teollinen muuntajavalmistus alkoi.

1940-luku.

Osallistuttiin Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin.

1970-luku.

Strömberg oli mukana metron rakentamisessa. Miljoonas sähköliesi valmistui Vaasan tehtailla.

Viime hetken tarkistus.

Valoilla korostettiin oikeita asioita.

Juhlissa näytettiin reilusti väriä.

Kuva Timo Kauppila

Soundcheck ennen iltaa.

Tekniikka varmisti fiiliksen.

1980-luku.

Kymi-Kymmene ja Strömberg fuusioituivat 1983 ja nimeksi tuli Kymi-Strömberg. Strömberg siirtyi Asealle 1986.

Maija Karhusaari hetki ennen vieraita.

1988.

ABB-yhtymä syntyi, kun Asea ja sveitsiläinen Brown Boveri yhdistivät sähkötekniset liiketoimintansa. Sen suomalainen tytäryhtiö on ABB Oy, jonka ydin on Strömberg.

2010-luku.

Uutta teknologiaa. ABB otti käyttöönsä aurinkosähkövoimalan tehdasalueellaan Helsingin Pitäjänmäellä.

Tänään.

Suomen ABB työllistää noin 5 500 henkilöä 30 paikkakunnalla. Suomen ABB investoi vuosittain tutkimukseen ja tuotekehitykseen lähes 200 miljoonaa euroa.

K A S V OK K A IN

19

Kuva Timo Kauppila

Av-tekniikka kruunasi juhlan.

UMO ei petä koskaan.

Kuva Timo Kauppila

Club For Five nosti fiiliksen kattoon.

ran näin hienoja juhlia vietettiin 25 vuotta sitten yhtiön 100-vuotisjuhlien merkeissä, Karhusaari sanoo. – Henkilöstöjuhlien kutsut postitettiin jokaiselle kotiin. Se osaltaan korosti henkilökohtaisuutta ja tilaisuuden arvokkuutta. Samaan tähdättiin ’tumma puku ja kunniamerkit’ -pukukoodilla. Tällä kertaa ei juhlittu farkuissa, vaan parhaat päällä. Juhlavuutta korostettiin myös avec-kutsuilla. Halusimme kotijoukot mukaan.

Arvokkuus ei tietenkään tarkoittanut jäykkää pönötystä. Illan kuluessa päästiin myös reilusti bilettämään, pitämään yhdessä hauskaa ja nauttimaan upeasta ohjelmasta.

Asiakasjuhlissa rima oli nostettu vielä pykälää korkeammalle.

– Kutsuvieraina oli yritys- ja elinkeinoelämämme terävin kärki. Tasavallan presidentin tervehdys oli sykähdyttävä, Karhusaari sanoo. – Mukana oli myös 100 maassa toimivan ABB-yhtymän ylin johto, pääjohtaja Ulrich Spiesshoferia myöten.

20

Molemmat juhlat etenivät juhlaillallisen, puheiden ja laadukkaan ohjelman rytmittäminä.

– Asiakasjuhlan menu tarjoiltiin tuhannelle hengelle pöytiin. Kymmenet tarjoilijat marssivat yhtä aikaa juhlatilaan. Jokaiselle vieraalle tarjoiltiin lähes samanaikaisesti, Karhusaari kertoo ja myöntää hieman jännittäneensä massiivisen tarjoiluoperaation onnistumista.

– Kaikki meni käsikirjoituksen mukaisesti.

Henkilöstöjuhlissa luotimme juhlavaan buffettarjoiluun, mikä oli hyvä ratkaisu 3 000 vieraan illallisella. Buffetpöytiä oli myös riittävästi, eikä ruuhkia tai jonottelua syntynyt.

Mielikuvia ja muistijälkiä – Ohjelman ydin oli mielikuvamatka 1800-luvulta tähän päivään. Väliin oli sijoitettu viihteellisiä esityksiä, joilla vuosikymmenten taival pätkittiin episodeiksi. Esiintyjinä olivat Polyteknikkojen kuoro, lauluyhtye Club For Five ja

UMO. Toki myös juhlapuheilla oli paikkansa.

Illallisen päätteeksi vaihdettiin astetta kevyemmälle. Olennaista oli se, että onnistuimme jättämään juhlijoille vahvan muistijäljen, että juhlimme ABB:n 125-vuotistaivalta Strömbergin jalanjäljissä, Karhusaari sanoo.

Juhlien loppuhuipennuksena oli Tanssi robotin kanssa -esitys. Se istuu ABB:n maailmaan loistavasti.

– Koreografi-tanssija Thomas Freundlich esiintyi yhdessä ABB:n teollisuusrobotin kanssa.

Robotti oli juhlien ajan lavalla somisteena, mutta se heräsi henkiin esiintymään Thomas Freundlichin kanssa. Visuaalisesti upea esitys osoitti, mihin kaikkeen nykypäivän robotit taipuvat.

Kun rinnalle tuotiin Club For Fiven musiikki, kukaan ei jäänyt loppuhuipennuksesta kylmäksi.

Se oli upea, Karhusaari hehkuttaa. – Samalla saimme luontevasti esiin teknologista osaamistamme, toki täysin tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.

Halli muuttui hienoksi juhlatilaksi hämmästyttävän joustavasti."

Thomas Freundlich tanssii ABB:n teollisuusrobotin kanssa.

Näkökulma huomiseen Henkilöstö- ja asiakasjuhlien rinnalle tuotiin 500 kutsuvieraan asiantuntijaseminaari.

– Kovan asiantuntijadatan esittämiseen juhlaillallinen olisi ollut väärä paikka. Päädyimme pitämään viihteen ja asiaohjelman selvästi erillään. Messukeskuksen Kokoustamo toimi seminaaripaikkana.

Seminaarissa keskityttiin innovaatioihin sekä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Seminaarin avasi ABB-yhtymän pääjohtaja ja aamupäivä jatkui korkeatasoisilla key note -puheenvuoroilla. Aihealueet ulottuivat energiatehokkaasta teollisuudesta tulevaisuuden kaupunkeihin, sähkönjakelun tulevaisuuteen sekä teknologiaan ja innovaatioihin. Seminaarin asiantuntijapaneelissa pohdittiin tuotannon tulevaisuutta Suomessa. Työnjako juhlien ja seminaarin välillä toimi hienosti.

Mike Monroe pääsi illan päätteeksi irti.

Valon,värien, äänen ja tekniikan harmoniaa.

Nähdään ensi kerralla.

Suunnittele, varmista, tarkista Suuret yritysjuhlat eivät synny tyhjästä tai onnistu vahingossa. Tarvitaan suunnittelua, tekemistä, varmistamista ja tarkistamista. Sattumalle ei jää tilaa.

– Vaikka suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään parhaita yhteistyökumppaneita, ohjakset on syytä pitää juhlien isännillä, Karhusaari korostaa. – Aloitimme suunnittelun vuonna 2012. Ensin pohdittiin lähestymistapaa, minkä ympärille juhlavuosi rakentuisi. Olennaista oli juhlan käytännön suunnittelusta ja järjestelyistä vastanneen yhteistyökumppanin valinta. Päädyimme tarjouskilpailun jälkeen Factor Novaan. Sen jälkeen toteutusvaihe pääsi vauhdilla liikkeelle. Tapahtumapaikaksi valittiin Messukeskus ja tuhansien kutsuvieraiden illalliset annettiin Fazerin vastuulle.

Karhusaaren mukaan keskeistä juhlajärjestelyissä oli Factor Novan, Messukeskuksen ja Fazerin saumaton yhteistyö. ABB oli verkoston keskiössä.

– Yhteistyökumppanit panivat omilla alueillaan parastaan, jotta lopputulos olisi huippuluokkaa, Karhusaari pohtii juhlaprojektin askelmerkkejä.

Messukeskuksen halleissa katto on korkealla ja seinät kaukana.

– Hallit muuttuivat näyttäviksi juhlatiloiksi hämmästyttävän joustavasti. Siihen tarvittiin av-ratkaisuja, valoja, värejä ja ääntä. Av-tekniikka tekee lähes kaiken mahdolliseksi. Keskelle hallia sijoitettu esiintymislava toi esiintyjät lähelle. Screenit varmistivat, että jokainen näki ohjelman.

21

M E S S U K ÄV I J Ä TANJA KARPASTO KUOPIO

” Moni-

muotoisuus on Habitaren hienous.”

”

22

TEKSTI Tuula Sipilä KUVAT Pekka Hannila

Ihmistä varten

Suunnittelun, designin ja arkkitehtuurin saralla työnkuvat ja näkökulmat voivat vaihtua, mutta fokus on yhteinen.

K

UN TANJA KARPASTO pari vuotta sitten muutti olojen ergonomiaa ja akustiikkaa. Liitutaulut ovat jo muuttuneet interakpääkaupungista Savon sydämeen, hyppäsi hän sa- tiivisiin näyttöihin ja perinteiset pulpetit muunneltaviin ryhmätyökalusmalla suunnittelutoimiston sisustusarkkitehdista teisiin. Opettajista radikaaleimmat haluavat kokonaan eroon istuimista kaupungin virkamieheksi. Kuopion kaupungin ti- ja toivovat tilalle esimerkiksi jumppapalloja. lahallintapäällikkönä hänen vastuullaan on kas– Tosiseikat on silti pidettävä kirkkaina mielessä, kun on kunnan vun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen pal- palkkalistoilla. Hankintoja säätelevät hankintalaki ja kilpailutuksen säännökset. Kaikkea voidaan kokeilla, jos asialle on hyvät perusteet, velualueet.

Muotoilun kentällä koko ikänsä toimineelle Karpastolle syksyinen Ha- Karpasto kertoo. bitare on must-tapahtuma. Siellä tapaa uusia ja vanhoja kollegoja ja kuulee inspiroivia puheenvuoroja. Tuoreessa työroolissaan hän tarkastelee mes- Megatrendejä ja palopuheita suja uusin silmin. Mielessä on aina suunnitteluhanke tai alkava projekti. Habitaren hienous on Karpaston mielestä monimuotoisuus. VisuaaliParhaillaan se liittyy virastokokonaisuuden muutosprosessiin ja sen työ- sen loiston lisäksi kävijä imee itseensä vaikutteita ja vakuuttuu megaympäristön kehittämiseen. trendeistä.

– Olen käyttäjien edustaja tarveselvitysvaiheesta kohteen käyttöönot– Tutustun mieluusti vaikkapa uusiin työtuoleihin. En etsi vain uutoon ja siitä eteenpäin. Vastuullani ovat myös kone- ja kalusteinvestoinnit sinta muotoilua, vaan tutkin kehitystä laveasti toimialan sisällä. Missä mm. kouluihin, päiväkoteihin ja joskus kulttuurikohteisiin. Vuosi sitten löy- mennään ergonomisissa ratkaisuissa, mitä valaistuksen suhteen tapahsin täältä sopivan tuolin, kun etsin lämpiön kalusteita perustuu? On otettava selvää tuotteiden elinkaaresta, hinnasta ja korjattavaan Kuopion kaupunginteatteriin, hän muistelee tyykestävyydestä. Kun lopulta päästään valitsemaan värejä tai tyväisenä. pintamateriaaleja, on tehty paljon taustatyötä, kuultu käytKarpasto iloitsee siitä, että Habitare ajoittuu syyskautäjiä, tehty tarveselvitykset ja pidetty työpajoja, hän selvittää. den alkuun.

Karpasto tuntee aika ajoin olevansa muotoilijana virka– Talousarvion valmistelu on parhaillaan käynnissä. miesroolissaan yksin, siksi hän on mielissään, että mesTapaan täällä valmistajia ja pystyn perehtymään tuotteisuilla on mahdollisuus yhteisiin ideariihiin. Keskustelutiden elinkaareen ja hintaan. Se auttaa investointiesitysten laisuuksia voisi olla enemmänkin. laatimisessa.

– Monella paikkakunnalla ihmetellään mitä tehdään, TANJA KARPASTO kun väestörakenne ja tilantarve muuttuvat. Koulujen ja päi-

Kurahousukansalle ja bisnespalavereihin

Karpasto menee reippaasti sinne, missä tilojen käyttäjät ovat. Hän on tutustunut niin päiväkotilasten arkeen ja heistä huolehtivan henkilökunnan työtiloihin kuin koulumaailmaan opettajien ja oppilaiden työympäristönä.

– Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet, ja se näkyy myös julkisella sektorilla. Nyt suositaan etä- ja mobiilityön mahdollistavia monitilatoimistoja, joissa voi olla nimeämättömiä työpisteitä, ideointinurkkauksia tai hiljaisia huoneita.

Myös hierarkkiset rakenteet murtuvat, eikä johtajan huone enää välttämättä ole se suurin.

Muutokset näkyvät kouluissakin, joissa pohditaan työ-

Toimii Kuopion kaupungin tilahallintapäällikkönä. Hänen vastuullaan on kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden palveluverkon suunnittelun ja hankesuunnittelun koordinointi sekä fyysisestä työympäristöstä huolehtiminen.

väkotirakennusten sisäilmaongelmat ovat tuttuja lähes joka kunnassa, voisiko tämän ratkaista uudella tavalla?

Perustarpeet kunniaan Monipuolisen työkuvan ja joutuisan arjen vauhdissa Karpasto vakuuttaa nukkuvansa rauhallisia öitä, koska kyse on fokusoinnista. Kulutusyhteiskunnassa ja muutosten mylläkässä yksi on ja pysyy: ihminen itse.

– Suunnittelijan tulee ymmärtää työnsä inhimillinen viitekehys. Meillä on perustarpeemme, tarvitsemme tilaa aktiviteetteihin, työhön, ruokailuun, virkistymiseen ja lepoon.

Tapahtumat, tilat ja tuotteet tehdään ihmistä varten.

K A S V OK K A IN

23

KUVIN

KOIRIEN

Nicola & Gaspar Italialaisen Nicolan yst채v채 on griffon bruxellois Gaspar.

24

Eija-Maaria & Feija ← Eija-Maaria Harjavallasta ja ystävättären kääpiösnautseri Feija.

Gregor & Trisha → Ruotsalainen Gregor esitteli karkeakarvaisen mäyräkoira Trishan, joka tuli näyttelyyn Venäjältä.

Ilina & Max →→ Venäläinen Ilina kisasi skyenterrieri Maxin kanssa nuortensarjassa.

MAAILMA TEKSTI Teija Armanto KUVAT Pekka Hannila

Maailman Voittaja -koiranäyttely oli sympaattinen ja hieno tapahtuma. Kolmen päivän aikana Messukeskuksessa tepasteli yli 21 000 koiraa. Koirien mukana oli oma rakas isäntä tai emäntä, kasvattaja tai esittelijä – kaikki todellisia koiraihmisiä.

Jonna & Ali ← Jonna Porista ja Yhdysvalloista Suomeen matkustanut bichon frisé Ali.

Aliona & Zayka → Venäläinen Aliona ja tanskandoggi Zayka ovat kuin luodut toisilleen.

J. & Mauri →→ J. Ääripää Jäppilästä ja persoonallinen englanninbuldoggi Mauri.

K A S V OK K A IN

25

5 200

TUNNIN SVV:N TYÖPANOS

9

REKKAKUORMALLISTA TEKNIIKKAA

576

NELIÖMETRIN VALKOKANGAS

9

KIELEN TULKKAUSJÄRJESTELMÄ

Valon ja äänen taitajat TEKSTI Juha Kontu KUVAT Timo Waltari, SVV

Messukeskuksessa on omasta takaa maailmanluokan av-osaamista.

TÄMÄN AUKEAMAN numeronostot ovat esimerkkejä, mitä kaikkea SVV:n tiimi vei viimeksi mukanaan Pietariin. Tekniikan lisäksi matkassa kulki vankka osaaminen.

26

500

V

kVA GENERAATTORITEHOJA

800

alolla, väreillä ja äänellä tyhjään tilaan luodaan tunnelmaa, tarvittaessa myös draamaa ja dramatiikkaa. Pelkistetty ja yksinkertainen tila muuttuu jännittäväksi seikkailuksi, joka aikaansaa tunteisiin vaikuttavia ja mieleen jääviä elämyksiä. Av-tekniikka on Suomen Videoviestintä SVV Oy:n ydinosaamista.

Näyttöjä SVV:n osaamisesta on koettu lukuisissa isoissa ja pienissä messuosastoissa, kokouksissa ja kongresseissa sekä kansainvälisesti esimerkiksi Pietarin talousfoorumissa.

– Messukeskuksen tytäryhtiö Suomen Videoviestintä SVV perustettiin vuonna 1997, kun Messukeskus tarvitsi entistä enemmän av-tekniikkaa ja -osaamista. Suomen EU-jäsenyys ja -puheenjohtajuus toi lukuisia kokouksia Helsinkiin ja Messukeskukseen. Huipentumana voi pitää vuotta 2007, jolloin Messukeskuksessa oli Etyj-kokous. Samana vuonna pääsimme ensimmäisen kerran toteuttamaan myös Pietarin kansainvälisen talousfoorumin av-ratkaisut, sanoo SVV:n toimitusjohtaja Mika Vakkilainen.

Sen jälkeen yhteistyö on jatkunut vuosittain.

Suureen tapahtumaan tarvitaan runsaasti tekniikkaa.

METRIÄ KATTOTRUSSIA

300

LISÄVALAISINTA VARMISTI ILMEEN

– Se tarkoittaa esimerkiksi kamerakuvausta, kokousmikrofoneja, äänentoistoa, äänen- ja kuvansiirtoa, valaistusta, tulkkausjärjestelmiä, tietoliikenneyhteyksiä, kaikenkokoisia videoscreenejä ja paljon muuta. Tekniikan lisäksi tarvitaan vahvaa osaamista, jotta kokonaisuus varmasti toimii. Olemme aina suorassa lähetyksessä, jolloin kaiken tulee onnistua kerralla.

SVV:llä on parinkymmenen hengen ydintiimi, joka pystyy omalla alallaan lähes kaikkeen maan ja taivaan välillä, Vakkilainen sanoo.

SVV istuu saumattomasti Messukeskuksen tila- ja palvelutarjontaan. SVV on investoinut tekniikkaan ja osaamiseen.

– Meillä on käytössämme alan parasta kalustoa. Sillä on mahdollista toteuttaa kaikki asiakkaiden toiveet, myyntiryhmäpäällikkö Pertti Nieminen sanoo.

8

KM OPTISTA KUITUA KUVANSIIRTOIHIN

sällä, näyttelyosastoilla, juhlissa, kokouksissa ja kongresseissa. Tyypillinen SVV:n asiakas on keskisuuri suomalainen yritys, joka osallistuu messuille. Yritys haluaa tehokkaan ja näyttävän messuosaston ja siihen tarvitaan audiovisuaalisia ratkaisuja.

– Olemme tiiviissä vuorovaikutuksessa osastosuunnittelijoiden kanssa, joiden ideoita toteutamme käytännössä, Nieminen kertoo.

– Yhteistyö myös näyttelyrakentajien kanssa on tiivistä. Meillä on tehokas verkosto, jossa yhdistyy eri alojen osaaminen.

Kokous- ja kongressijärjestäjille tekniikka tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja.

– Tilojen ilme ja henki säädetään halutuksi.

Valoilla, väreillä, videoprojisoinneilla ja äänellä aikaansaadaan huikeita efektejä ja tunnelmia.

Samalla on helppo unohtaa vaikkapa se, että olemme hallissa, joka ilman tehosteita näyttää täysin erilaiselta, Vakkilainen sanoo.

Hän korostaa, ettei aina tarvita raskaita toteutuksia.

– Pienissä kokouksissa ja messuosastoilla selvitään usein yksinkertaisilla ratkaisuilla ja perustekniikalla. Toteutusten ja mahdollisuuksien kirjo on huima.

Tavoitteena oikea tunnelma Vakkilainen myöntää, että on houkuttelevaa hehkuttaa upeilla kansainvälisillä onnistumisilla. Se on kuitenkin vasta osatotuus.

– SVV:n osaamista hyödynnetään ylivoimaisesti eniten Messukeskuksen seinien siMika Vakkilainen

K A S V OK K A IN

27

MESSUVALMENNUS

NÄIN SYNTYY

YRITYSTILAISUUS Vuosijuhla, henkilöstöbileet ja sidosryhmätilaisuus eroavat sisällöltään ja hengeltään toisistaan. Niiden suunnittelussa ja järjestelyissä on valtaosa yhteistä.

TEKSTI Messukeskus | LÄHDE Factor Nova Oy/Mikko Noronen

28

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

TARVITSETKO MESSUVALMENNUSTA? → WWW.MESSUKESKUS.COM/MESSUVALMENNUS

MÄÄRITTELE KONKREETTINEN TAVOITE

SITOUTA KOTIPESÄSI MUKAAN

HANKI OSAAMISTA TARVITTAESSA ULKOA

MIETI, MIKSI haluat järjestää tilaisuuden ja millaisen muistijäljen haluat vieraillesi jättää. Jos et pysty määrittelemään yhtään tavoitetta, mieti onko juhla tai tilaisuus oikea väline.

MÄÄRITTELE kenen vastuulla tilaisuus yrityksessäsi on. Anna hänelle tarvittava päätösvalta.

Muodosta projektiryhmä, joka vastaa tilaisuudesta. Älä yritä tehdä kaikkea itse.

PIDÄ OHJAKSET omalla yritykselläsi.

Valitse mukaan yhteistyökumppanit, jotka ovat osaamisensa jo näyttäneet. Käytä apuna kumppania, joka osaa kiteyttää viestisi ja muokata sen tilaisuudeksi.

VARMISTA VAHVA PROJEKTIJOHTAMINEN

VALITSE TEKIJÄT HUOLELLA

AIKATAULUTA, BUDJETOI, OLE REALISTI

HUOLEHDI, että projektilla on päävastuullinen yhteistyökumppani, joka koordinoi kaikkia osallisia.

Pienessäkin tilaisuudessa on helposti kymmeniä osapuolia. Oman työn ohella projektinjohto voi olla raskasta.

KOKONAISTALOUDELLISUUS on hyvä valintaperuste. Hinnan rinnalla tärkeitä ovat kumppanin kokemus, luotettavuus, toimintavarmuus ja luovuus. Tätä kautta syntyy yhteen hiileen puhaltava laadukas verkosto.

SUUNNITTELUN perustaksi tarvitaan tarkka projektisuunnitelma, aikataulu ja realistinen budjetti. Silloin kokonaisuus pysyy hallinnassa ja jokainen projektiin osallinen tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

PANOSTA KUTSUVAIHEESEEN, MUISTUTA

VARMISTA JA TARKISTA MYÖS YKSITYISKOHDAT

HYÖDYNNÄ TILAISUUDEN JÄLKEEN HYVÄ FIILIS

TILAISUUKSIEN onnistumiseksi on ratkaisevaa, että paikalle saadaan oikeat henkilöt. Varmista sidosryhmärekisteri.

Kutsuvaihetta on hyvä tehostaa toistoilla. Lähetä kutsuttavalle muistutuksia lähestyvästä tilaisuudesta.

TILAISUUDESTA tulee muodostua

KUN TAPAHTUMA on onnistuneesti

kokonaisuus, jossa jokainen osa vie viestiä samaan suuntaan.

Vieraalle syntyy vahva elämys, mikä jää mieleen. Muista erityisesti yksityiskohdat. Tarkista ja varmista.

takana, ota siitä kaikki hyöty irti.

Lähetä vieraille kiitosviestejä, kysy palautetta ja tunnelmia. Onnistuneen tilaisuuden jälkeen on hyvä jatkaa tarinaa ja tiivistää yhteistyötä.

K A S V OK K A IN

29

AJASSA

LISÄÄ UUTISIA NETISSÄ → WWW.MESSU

ASTETTA SIISTIMPI MITÄ JOS JÄRJESTÄISIT kokouksen viidakossa – tai avaruudessa? Meno Messukeskuksen Kokoustamossa on nyt astetta villimpää. Kaksi kokoustilaamme uudistettiin kesähelteillä graffitimaalauksin. Kokoustilojen uuden upean ilmeen loivat graffititaiteilijat Jaro, Simu, Mikko ja Rane.

Teosten aiheet – luonto ja avaruus – kuvaavat Messukeskuksen monipuolista toimintaa. Luonto ja avaruus ovat samalla tavoin äärettömästi jatkuvia kuin Messukeskuksen sosiaalisesti kasvava yritystunnus.

– Myös kohtaamiset ja yhteisöllisyys ovat läsnä teoksissa. On upeaa, että meillä oli käytössä koko tila. Kokoustilan kulmia voi häivyttää ja teosta rakentaa niin, että se todella kiertyy saumattomasti koko huoneen ympäri. Siitä voi löytää jokaisella katsomiskerralla jotain uutta, taiteilijat hehkuttavat.

Kokoustilan tunnelma vaikuttaa vieraiden viihtyisyyteen, vireystilaan, luovuuteen ja tunnetiloihin. Inspiroiva tila antaa eväät mieleen jääviin kohtaamisiin ja luoviin tuloksiin. Graffitein piristettyjä kokoustiloja voit varata käyttöösi Messukeskuksen kokous- ja tapahtumamyynnistä.

STAND UP

Graffiteista löytää jokaisella katsomiskerralla jotain uutta."

Ohjelma tekee juhlan AMAZING TASTES, Frank Sinatra Goes Las Vegas vai After Work -Stand up? Kokoustamo tarjoaa valmiita elämyksellisiä ohjelmapaketteja. Vaihtoehtoina makumatka maailmalle, Las Vegasin säkenöivään tunnelmaan tai hulvatonta viihdettä töiden jälkeen Jaakko Saariluoman, Niko Kivelän, Ilari Johanssonin, Krisse Salmisen, Heli Sutelan tai Ismo Leikolan kanssa.

30

→ WWW.MESSUKESKUS.COM

KESKUS.COM

MESSUKESKUS BLOGGAA → MESSUKESKUS.WORDPRESS.COM/

A

Liput verkkokaupasta MESSUKESKUKSEN YLEISÖTAPAHTUMIIN voi ostaa pääsylippuja etukäteen kätevästi Messukeskuksen omasta verkkokaupasta. Etukäteen ostettuna pääsyliput ovat edullisempia kuin sisäänkäynnistä ostettuina.

Liput täytyy ostaa kuitenkin ennakkoon ennen messutapahtuman avajaispäivää. Toimitusmaksua verkkokaupassa ei ole. Lipun saa vaivattomasti tulostettua tai sen voi lukea suoraan puhelimen näytöstä. → MESSUKESKUKSEN VERKKOKAUPPA – WWW.SHOP.MESSUKESKUS.COM

Vuoden kongressivaikuttaja TURKULAINEN USKONTOTIETEILIJÄ ja maahanmuuttotutkija, filosofian tohtori Tuomas Martikainen palkittiin 5 000 euron arvoisella Vuoden Tiedekongressivaikuttaja -palkinnolla. Martikainen on jo pitkään tehnyt työtä kansainvälisten tieteellisten kongressien saamiseksi Suomeen.

Kongressit tuovat Suomeen merkittäviä tutkijoita ja lisäävät eri tieteenalojen välistä keskustelua ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Valinnan teki Tieteellisten seurain valtuuskunta. Palkinnon rahoittaa Messusäätiö ja se jaetaan vuosittain Bisnespäivien yhteydessä.

MISTÄ KAIKKI ALKOI? KESKI-PASILAN JATKORAKENTAMINEN on juuri käynnistynyt. Pilviä hipova uusi kaupunkikeskus nousee lähivuosina Messukeskuksen naapuriin ja tuo kulmillemme uutta sykettä ja nostetta. Toista oli 40 vuotta sitten, kun nykyinen Messukeskus avattiin alkuvuodesta 1975. Pasila oli kaupunkilaisten silmissä syrjäkylä ja pelkkää peltoa.

Toinenkin merkkivuosi on käsillä. Suomen Messut Osuuskunta täyttää lokakuussa 95 vuotta. Juhlimme pitkin syksyä tarjoamalla toinen toistaan elämyksellisempiä tapahtumia. Tapahtumiamme voit seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #MESSUKESKUS.

Pysäköintikortteihin vaihtoehtoja MESSUKESKUS ON SELKEYTTÄNYT näytteilleasettajien pysäköintikorttien hinnoittelua. Kertapysäköintilippujen rinnalla on kaksi muuta hintaluokkaa. Kokoaikainen pysäköintikortti on voimassa rakennusajan alusta purkuajan päättymiseen ja myös messujen ajan. Messuaikainen pysäköintikortti on uusi korttityyppi ja se on voimassa messujen ajan. Lisäksi käytettävissä on kertapysäköintilippu.

Näytteilleasettajat pysäköivät kokoaikaisella pysäköintikortilla messukävijöitä edullisemmin. Pysäköintikorttien hinnat ovat tapahtumakohtaisia ja määräytyvät tapahtuman pituuden mukaan. Ennakkoon FairNetin kautta tilatut pysäköintikortit noudetaan Messutoimistosta rakennusaikana ja messupäivinä. Pysäköintikortteja voi myös ostaa paikan päältä Messutoimistosta.

31

ASSA SYÖVÄTKÖ SILMÄSI ENEMMÄN KUIN SUU? MESSUKESKUKSEN RAVINTOLOITSIJA Fazer ekoilee biojätteen vähentämiseksi. Tavoitteena on pienentää Messukeskuksen ravintoloissa tähteeksi jäävän ruoan ja juoman määrää. Kyseessä ei olekaan pieni ekoteko, sillä Messukeskus on Suomen suurin ravintolakokonaisuus ja talossa vierailee joka vuosi yli miljoona kävijää.

Eat & Meet -lounasravintola punnitsi elokuussa lautasille jääneet ruoantähteet. Roskiin menee kuutisenkymmentä grammaa ruokailijaa kohti. Kun Eat & Meet tarjoaa vuosittain noin 90 000 ateriaa, syntyy biojätettä tällä tahdilla 5 500 kiloa. Sillä ruokkisi jo pienen kaupungin.

Osallistu sinäkin kampanjaan, joka säästää ympäristöä. Ota ruokaa sen verran, minkä vatsasi vetää – ja hae tarvittaessa santsikierros.

Viime vuoden remonttien myötä monipuolistunut Messukeskuksen ravintolamaailma käsittää nyt 21 erilaista ravintolaa ja kahvilaa ja yli 4 500 anniskelupaikkaa. Ravintoloista on julkaistu opaslehtinen Restaurant Guide, joka on hyödynnettävissä myös mobiilisti osoitteessa fazer.fi /messukeskusravintolat.

Hae tarvittaessa santsikierros."

Tonttujoukko varpahillaan JUHLAKAUSI LÄHESTYY. Pian on aika kaivella kaapeista glögimukit ja mantelit. Jos yrityksesi pikkujoulupaikka on vielä haussa, muista Messukeskuksen uudistunut ravintolamaailma ja erikokoisia elämyksellisiä tiloja tarjoava Kokoustamo. Sijainti on mainio, pysäköintitilaa on reilusti, ja Pasilaan pääsee myös kaikilla julkisilla kulkuvälineillä.

Viimeisin tapahtumatekniikka ja ammattitaitoinen henkilökunta takaavat, että myös sinä pikkujoulujen järjestäjänä voit rentoutua omissa juhlissasi.

Parasta aikaa ELÄKELÄISTEN MÄÄRÄ Suomessa kasvaa vauhdilla. Siksi eläkkeelle siirtyvät ja eläkeläiset saavat ensi keväänä oman tapahtuman.

"Parasta Aikaa 2015" kutsuu uutta elämänvaihetta aloittelevat aktiiviset ikääntyjät Messukeskukseen 6.–7. toukokuuta 2015.

Uuden tapahtuman järjestää Funmedia Oy. Asiantuntevana taustatukena vaikuttaa eläkeläisten etujärjestö EETU ry, jonka kautta tapahtuma tavoittaa Eläkeliiton, Eläkeläiset ry:n, Eläkkeensaajien Keskusliiton, Kansallisen senioriliiton, Kristillisen Eläkeliiton ja Svenska pensionärsförbundetin jäsenet.

Palveluhakemisto

VARAA PIENKOKOUSTILA Varaa Kokoustamon 6–16 hengen kokoustilat nyt helposti osoitteesta: www.messukeskus.com/ pienkokoustila

Kokoustamo myynti: 040 450 3251 sales@messukeskus.com www.messukeskus.com

TALO TÄYNNÄ TAPAHTUMIA! FANITA MESSUKESKUSTA FACEBOOKISSA

www.facebook.com/ messukeskus

HALUATKO KEHITTÄÄ MESSUOSAAMISTASI? Lähde mukaan Face to Face –messuvalmennukseen 21.10.2014 Messukeskuksessa.

Ilmoittaudu viimeistään 10.10. Lue lisää www.messukeskus.com/ messuvalmennus

9€ 15€

up to date

9€ 15€

Kansainväliset ammatti- ja yleisömessut

Ohjelma Düsseldorf 2014/2015 Toimiala Koneet, laitteet, tarvikkeet

Toimiala Kauppa, käsityö, palvelut

Toimiala Muoti ja Lifestyle

Toimiala Vapaa-aika

Toimiala Lääketiede ja terveys

15€

OSTA NYT! messukeskus.com

Tiivistetty markkina- ja toimialakohtainen jako.

Täydellinen ohjelma löytyy osoitteesta: messe-duesseldorf.de

/shop

9€ 15€

Meet the world‘s best ■ ALUMINIUM** ■ COMPOSITES EUROPE** ■ glasstec® ■ PUMP Summit ■ Valve World Expo ■ Energy Storage ■ GIFA ■ METEC ■ NEWCAST ■ THERMPROCESS

07.10. – 09.10.14 07.10. – 09.10.14 21.10. – 24.10.14 02.12. – 03.12.14 02.12. – 04.12.14 09.03. – 11.03.15 16.06. – 20.06.15 16.06. – 20.06.15 16.06. – 20.06.15 16.06. – 20.06.15

www.aluminium-messe.com www.composites-europe.com www.glasstec.de www.pump-summit.com www.valveworldexpo.com www.ESEexpo.de www.gifa.de www.metec.de www.newcast.de www.thermprocess.de

■ TRANSGOURMET** ■ Berufe live Rheinland ■ PSI*** ■ EuroCIS ■ ProWein®**

26.11.14 28.11. – 29.11.14 07.01. – 09.01.15 24.02. – 26.02.15 15.03. – 17.03.15

www.rewe-gvs.de www.einstieg.com www.psionline.de www.eurocis.com www.prowein.de

■ COMPAMED® ■ MEDICA® ■ REHACARE® ■ A+A ■ COMPAMED® ■ MEDICA®

12.11. – 14.11.14 12.11. – 15.11.14 14.10. – 17.10.15 27.10. – 30.10.15 16.11. – 19.11.15 16.11. – 19.11.15

www.compamed.de www.medica.de www.rehacare.de www.aplusa.de www.compamed.de www.medica.de

■ Tag it! by GDS Talvi** ■ GDS (Talvi)** ■ BEAUTY DÜSSELDORF** ■ make - up artist design show** ■ TOP HAIR INTERNATIONAL®** ■ beauty boutique** ■ Tag it! by GDS Kesä** ■ GDS (Kesä)**

03.02. – 06.02.15 04.02. – 06.02.15 27.03. – 29.03.15 28.03. – 29.03.15 28.03. – 29.03.15 Maaliskuu 15 28.07. – 31.07.15 29.07. – 31.07.15

www.tag-it-show.com www.gds-online.com www.beauty.de www.make-up-artist-show.de www.top-hair-international.de www.bb-duesseldorf.de www.tag-it-show.com www.gds-online.com

■ boot Düsseldorf ■ CARAVAN SALON DÜSSELDORF ■ TourNatur

17.01. – 25.01.15 28.1)08. – 06.09.15 04.09. – 06.09.15

www.boot.de www.caravan-salon.de www.tournatur.com

** vain ammattilaisille tai ammattilaisostajille henkilöllisyystodistuksella *** Vain PSI:n jäsenille 1) Ammattilais- ja mediapäivä ® Registered Trade Mark

9€ 15

9€ 15€

LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON VERKKOKAUPASTA Kun ostat pääsylippusi Messukeskuksen yleisötapahtumiin ennakkoon verkkokaupastamme, säästät selvää rahaa!

Aikuiset 15 € (norm. 18 €) Lapset (7-15 v.), eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat 9 € (norm. 11 €) Perhelippu 36 € (norm. 39 €) Ryhmälippu 9 € (norm. 11 €) Verkkokaupan edulliset hinnat ovat voimassa tapahtumaa edeltävään päivään. Avajaispäivästä alkaen lippujen hinnat ovat verkkokaupassa samat kuin kassalta ostettaessa.

09/2014

Messukeskus, Helsinki Expo and Convention Center P.O. Box 21 _ FI-00521 Helsinki Tel: +358 (0)40 450 3250 _ Fax: :+358 (0)9 14 23 58 Mobil: +358 (0)50 3760846 interfair@messukeskus.com _ www.messukeskus.com

messukeskus.com/shop

KOTI MATKALLASI

Kannettavia näyttelyitä - jo vuodesta 1980 lähtien.

Pop-up seinät Roll-upit Kangasseinät Esitetelineet Messutiskit Kuvatulostukset Kulunohjausnauhat ja -tolpat ym.

• 1 hh alk. 49 e / vrk • 2 hh alk. 59 e / vrk • 6 hh alk. 150 e / vrk • Tervetuloa!

Kodikas Hotelli AVA sijaitsee rauhallisessa ympäristössä Helsingin Vallilassa.

Hotellista on sujuvat yhteydet mm. ydinkeskustaan, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Messukeskukseen. Viihtyisissä huoneissamme on langaton internet-yhteys, modernit taulutelevisiot elokuvakanavineen, suihkut ja osassa huoneista on jopa oma keittiö. Tyylikkäissä saunatiloissamme rentoudut päivän päätteeksi. Tarjoamme asiakkaillemme myös ilmaiset parkkipaikat.

HOTELLI AVA | Karstulantie 6, 00550 HELSINKI | puh. 09 774 751 | fax 09 730 090 | varaukset@ava.fi | www.ava.fi

Maxibit Finland Feelfree Oy Atomitie 5 F 00370 Helsinki, www.maxibit.fi, feelfree@maxibit.fi, p.0103218090

Asiantuntevaa kansainvälistä messu- ja tapahtumalogistiikkaa!

CHS Expo Freight • Airside Center • Rahtitie 3 • 01530 Vantaa puh. 020 7669 420 • sales@chs.fi • www.chs.fi

Messukeskuksessa tapahtuu!

Lokakuu 1.–3. FinnBuild, InfraExpo, ViherTek, Arena 1.–3. EnviroExpo: Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi, Jäte 1.–3. Suomen Kardiologisen Seuran Syyskokous 17.–19. Iloveme: Terveys, Kauneus, Luonnollisesti, Muoti, Koru & kello 18.–19. GSW Pro 23.–26. Helsingin Kirjamessut, Helsingin Musiikkimessut 23.–26. Viini, ruoka & hyvä elämä

Marraskuu 31.10.– 2.11. Skiexpo, BoardExpo, Lätkä & Säbä, DigiExpo, HifiExpo 4.–5. GIS expo – Paikkatietomarkkinat 7.–9. Meidän viikonloppu: Elma, Kädentaito, Metsämessut, OutletExpo 8.–9. Lemmikki 14.–16. Farmasian päivät 19.–20. easyFairs® Empack, easyFairs® Sisälogistiikka 20.–22. Hammaslääkäripäivät 26.–28. Operatiiviset päivät

Joulukuu 2.–3. Studia 3.–5. Eläinlääkäripäivät 6.–7. KOIRA2014

Tammikuu 7.–9. Lääkäripäivät 7.–9. easyFairs® Tervetysteknologia, easyFairs® ehealth 15.–18. Matka 16.–18. Caravan 23.–24. Educa 23.–25. Forma Kevät 29.–30. XVIII Valtakunnalliset haavapäivät 30.1.–1.2. MP Moottoripyöränäyttely

Helmikuu 5.–6. Labquality Days 6.–15. Vene Båt 25.–26. easyFairs® Myymälä, easyFairs® e-commerce Helsinki, easyFairs® Fastfood & Café & Ravintola

www.messukeskus.com, www.facebook.com/messukeskus

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.