MYS – Mahong Yachting Society

Page 1

MYS M

A

H

O

G

A

N

Y

Y

A

C

H

T

I

N

G

S

O

C

I

E

T

Y

F

I

N

L

A

N

D

2

0

2

1

M A H O G A N Y YA C H T I N G S O C I E T Y

M A H

O

G A

N

Y

Y A

C

H

T

Kuva; Anni ka S. Lindbl om. an nika @a sl photo.f i

I

N

G

S

O C

I

E

T

Y

K-merkitty CAROLINA Vator Hunt 22 HT Cabin


2

M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M/S

M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

3

NOAK

Andrée & Rosenqvist 1911 Tämä Salonkivene on esillä Helsingin Venemessuilla 2022, jolloin vene täyttää 111 vuotta.

Liksom tidigare vill vi ge Dig vår årliga publikation fylld med snygga träbåtsbilder.

Erityisinä teemoina esittelemme Klassikko- ja K-merkinnän hakuprosessia ja Klassikko-veneiden kuvia.

Våra specialteman i detta nummer är en representation av Klassiker registret samt K-märkningen. Vi bjuder också på fina bilder av Klassiker-båtar.

Mahogany Yachting Society ry:n toiminta-ajatuksena on Suomessa edistää klassisten veneiden säilymistä, uusien veneiden rakentamista sekä edesauttaa veneenomistajien harrastusta jäsentoiminnalla.

MYS syfte är att befrämja bevarandet av klassiska båtar i Finland, byggandet av nya båtar samt att underlätta medlemmarnas hobbyverksamhet.

Näkyvä osa MYS:in toimintaa on puuveneosasto Helsingin venemessuilla, mutta koska messuja ei järjestetä vuonna 2021 tämän MYS-julkaisun jakelu hoidetaan muulla tavalla.

Mahogany Yachting Society rf:s mest synliga verksamhet på Båtmässan i Helsingfors Mässhall kommer tyvärr inte att förverkligas i år. Publikationen utgives i år på ett annat sätt.

Kiitokset kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Hyvää veneilykautta vuodelle 2021.

Vi tackar alla träbåtsentusiaster för gott sammarbete även inkommande säsong 2021.

KEB ensi vuonna 100 vuotta.

Tosca rakennettu 1920

S I S Ä LT Ö

Vator Hunt 19 DC rakennettu 1967.

Markku Myllylä

Valokuva: Jorma Rautapää

Tämän jo perinteeksi muodostuneen julkaisun kautta haluamme tarjota sinulle tunnelmia upeista puuveneistä.

Boesch 570 Corona Cruisingilla

Valokuva: Annika S. Lindblom

Bästa läsare Valokuva: Jorma Rautapää

Hyvä lukija

©

P E ”TFay E R& Bowen BANGE Vene valmistunut Andree & Roosenqvist veistämöltä v.1911, alkuperäinen moottori Fay & Bowen 3hv, varustavat moottorinsa pronssipropelilla, jossa on vääntyvät siivet yksinkertaista mutta lujaa rakennetta” mainos 1905. Noak säilynyt alkuperäisessä asussaan puuosiltaan ja heloituksiltaan.

Valokuva: Peter Bange

Piirros: Peter Bange, bangedesign@gmail.com

Vator Hunt 22 HT rakennettu 1967.

Noak A & R rakennettu 1911

4 Mitä MYS tarjoaa. 5 Tiiskeri. 6-13 Jorma Rautapää Klassikkorekisteriin hakeminen. 14-15 Risto Salmia esittelee RAYMOND HUNT -laivueen omistajan. 16-17 Klassikkopikaveneet Turun saaristossa. 18-27 MYS:in iskuryhmä vieraili Äbo Båtvarvilla. 28-29 Var finns motorbåten FRI? 30-37 Outboard Museum 20v. 39 Veneveistämö T. Virtanen. 40 Venepotretit. Julkaisija: Mahogany Yachting Society ry/rf 2021. Ulkoasu: Peter Bange bangedesign@gmail.com Avustajat: Jorma Rautapää, Risto Salmia ja MYS:in jäsenistö. Painopaikka: Botniaprint 2021


4

M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MYS • On perustettu 1992 • Kerää ja jakaa puuvenetietoa • Edistää puuveneharrastusta • Hyväksyy jäseneksi hakemuksesta • Hyväksyy jäseneksi veneettömänkin harrastajan • Huolehtii sekä klassisista moottoriveneistä että purjeveneistä • On Suomen purjehdus ja veneily ry:n jäsen • On järjestänyt puuveneosaston Helsingin venemessuille vuodesta 2002 • On pitänyt telakkaa ja veneveistämöä Espoon saaristossa vuodesta 1995 • Oli mukana perustamassa veneiden K-merkintää 2012 • On aktiivisesti mukana K-raadissa • Julkaisee listan K-merkityistä veneistä •Julkaisee listan Klassikkorekisteriin hyväksytyistä veneistä • Järjestää elokuussa Fri fart -kokoontumisajon Kaivopuistossa • Järjestää veneiden kokoontumisajoja Suomenlahdella • Järjestää jäsenilleen telakkavierailuja • Jakaa kunniamainintoja hyville kunnostusprojekteille • Pitää nettisivua osoitteessa www.mys.fi • Pitää Facebook-sivustoa Mahogany Yachting Society ry/rf (@mysfinland) • Pitää nettisivuillaan veneille osto- ja myyntipalstaa • Esittelee nettisivuillaan kuvia veneistä • Myy jäsenilleen veneviirejä ja perälippuja • Tarjoaa jäsenetuna Puupaatti-lehden • Mainostaa mielellään Puuvene.fi:tä • Mainostaa mielellään Nissen perämoottoreita

H E I N L A H D E N V E I S TÄ M Ö OY Veistämöntie 50 49200 HEINLAHTI

www.tiiskeri.fi

M Y S

5


M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

KLASSIKKOVENEIDEN REKISTERI JA K-MERKINTÄ

Rekisterin käytännön toteuttamisesta on vastannut Mahogany Yachting Society -yhdistys (MYS) Museoviraston ja Forum Marinumin valvomana. Vuonna 2020 rekisterin pitäminen siirtyi Museoviraston tehtäväksi, ja se tuli osaksi Perinnealusrekisteriä. Perinnealusrekisteriä ylläpidetään Suomen merenkulun ja huviveneilyn historian kannalta merkittäviksi arvioitujen alusten säilymisen ja asianmukaisen kunnostamisen varmistamiseksi. Rekisteri perustettiin vuonna 1993, ja sen ylläpidosta vastaa Museovirasto. Perinnealusrekisteriin on aiemmin kirjattu vain laivat, mutta nyt rekisteri laajeni myös kattamaan huviveneet. Veneen hyväksyminen rekisteriin on tunnustus sen hyväksi tehdystä työstä, ja kunnostuksen ja ylläpidon arvostaminen kannustaa veneen säilyttämiseen. Vanhojen veneiden ylläpito ja kunnostaminen vaatii työtä ja rahaa, joten myös taloudellinen tuki on tärkeää. Rekisteriin hyväksytyt alukset ovat etusijalla myönnettäessä avustuksia alusten restaurointiin, konservointiin ja rekonstruointiin.

Klassikkorekisterin kaksi tasoa - rekisteri sekä kulttuurihistoriallisten veneiden K-merkintä

V

eneen omistaja voi hakea veneen hyväksymistä rekisteriin. Museoviraston asettama asiantuntijalautakunta (K-raati) arvioi hakemukset ja tekee niistä esitykset Museovirastolle. K-raati voi esittää, että kulttuurihistoriallisesti merkittävälle, rekisteriin hyväksytylle veneelle myönnetään K-merkintä osoitukseksi erityisestä asemasta

K-raati arvioi hakemukset

K

lassikkorekisterihakemuksia käsittelee ja arvioi Museoviraston asettama 12 henkinen asiantuntijaryhmä, ns. K-raati. Raadin jäsenillä on erityisosaamista huvi- ja kilpaveneistä, veneiden suunnittelusta, rakentamisesta, konservoinnista ja entisöinnistä, purjeveneistä, moottoriveneistä, moottoreista sekä

veneiden dokumentoinnista. Museovirasto sekä Forum Marinum ovat edustettuina K-raadissa. K-raati kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ja käsittelee saapuneet hakemukset. K-raati tekee esitykset Museovirastolle veneistä, jotka voidaan hyväksyä rekisteriin, ja joille voidaan myöntää K-merkki.

Miten rekisteriin haetaan?

Y

ksityiskohtaiset tiedot rekisteristä ja K-merkinnästä löytyvät Museoviraston sivuilta. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa: https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/perinnealusrekisteri Hakemuksen voi myös tulostaa ja lähettää postitse osoitteeseen Museovirasto, PL 913 00101 Helsinki. Tulostettu lomake voidaan myös tuoda Museoviraston kirjaamoon, käyntiosoite on Sturenkatu 2a, 00500 Helsinki. Klassikkorekisteriin hakeminen ja rekisterissä oleminen on maksutonta. Se ei rajoita veneen käyttöä eikä velvoita veneenomistajaa muuhun kuin pitämään veneestä hyvää huolta.

Museoviraston kunnostusavustukset

K

lassikkoveneiden omistajille tärkeä ja huomionarvoinen seikka on, että myös huvi- ja kilpaveneiden kunnostamiselle voidaan hakea avustusta Museovirastolta. Avustuksista päätettäessä etusijalle asetetaan Suomessa rakennetut vähintään 50 vuotta vanhat kulkuvälineet. Ulkomailla rakennetulle kulkuvälineelle voidaan myöntää avustusta, jos se on ollut Suomessa käytössä vähintään 50 vuoden ajan. Avustus voidaan myöntää vain sellaiselle kulkuvälineelle, joka on rekisteröity Suomeen tai jonka kotipaikka on Suomessa. https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/kulkuvalineet

T

iedot Klassikkorekisteristä, K-raadin jäsenistä, hyväksymisperusteista sekä hakemuslomakkeet löytyvät Museoviraston sivuilta osoitteesta https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/perinnealusrekisteri Jos linkki ei toimi suoraan, mene museoviraston sivuille, valitse tietojärjestelmät ja sieltä perinnealusrekisteri. Täällä ovat ohjeet, lomakkeet ja veneille asetetut vaatimukset.

Valokuva: Jorma Rautapää

K

7

Gun on rakennettu vuonna 1911. Alus on 55 m2 saaristoristeilijä, jonka Erik Salander suunnitteli ja Stockholms Båtvarv rakensi. Gun on joka kesä - lukuun ottamatta purjehduskautta 2020 - tehnyt matkoja Suomen vesillä ja osallistunut Viaporin Tuoppiin.

Jorma Rautapää ja K-raati

lassikkoveneiden rekisterin suunnittelu aloitettiin vuonna 2011, ja se aloitti toimintansa vuonna 2013. Rekisterin tarkoituksena on edistää suomalaisen huvi- ja kilpaveneilyn tallentamista, ja sen kautta auttaa ja tukea klassikkoveneiden säilymistä Suomessa. Suomen runsasta ja monipuolista huvivenekantaa ei oltu aiemmin kartoitettu. Rekisterillä pyritään siihen, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja merkittävien veneiden merkitys ymmärretään osaksi suomalaista kulttuuriperintöä.

M Y S

Valokuva: Jorma Rautapää

6


8

M Y S

K

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

HUVI- JA KILPAVENEIDEN HYVÄKSYMISKRITEERIT Veneen, jota haetaan Klassikkorekisteriin, tulee täyttää kaikki seuraavat vaatimukset • alus on rakennettu huvi- tai kilpaveneeksi • aluksen ikä on vähintään 50 vuotta • veneen historia on dokumentoitu riittävällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että hakija pystyy pääpiirteissään vastaamaan hakulomakkeessa esitettyihin kysymyksiin.

Lisäksi sen tulee täyttää yksi seuraavista vaatimuksista • • • • •

alus on rakennettu Suomessa aluksella on suomalainen suunnittelija alus edustaa yleistä venetyyppiä Suomessa alus on ollut käytössä Suomessa alus edustaa harvinaista tyyppiä Suomessa

Klassikkoveneiden rekisterissä olevat veneet vuoden 2020 lopussa.

Veneiden valmistumisaika 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970

-

1909 1919 1929 1939 1949 1959 1969 1980

Veneitä yhteensä 1 11 17 30 35 24 84 7

Yhteensä 209 Purjeveneitä on 124, moottoriveneitä 85.

Aluksen K-merkintää arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomioita seuraaviin asioihin • Purjeveneiden riki: jos aluksen alkuperäinen puumasto on korvattu alumiinimastolla tai muutoin alkuperäisestä poikkeavalla modernilla rikillä, arvioidaan alus tapauskohtaisesti kokonaisuutena. • Moottoriveneiden moottori: veneen moottorin uusiminen ei ole este K-merkinnälle. Uusi moottori tulee olla entisen kaltainen ja oloinen, ja veneen luonne tulee pysyä entisen kaltaisena. • Moottoriveneen tekniikka ja moottori arvioidaan tapauskohtaisesti kokona

• Konservoinnin lehtori Heikki Häyhä, Metropolia Ammattikorkeakoulu, raadin puheenjohtaja (konservointi, saaristoristeilijät, klassiset purjeveneet, kontekstualisointi)

• Veneenveistäjä Allan Savolainen, Suomen Puuvenekeskus - Red Sky veistämö (veneenrakennus ja suunnittelu, klassisten veneiden suunnittelu ja rakentaminen, myös modernit menetelmät)

• alus on rakennettu huvi- tai kilpaveneeksi • alus on vähintään 50 vuoden ikäinen • veneellä on erittäin kattavasti dokumentoitu historia: Erittäin kattava dokumentointi tarkoittaa käytännössä sitä, että veneestä on merkittävästi enemmän tietoa olemassa mitä hakulomakkeessa kysytään. • Veneen on oltava hyvässä merikelpoisessa kunnossa (tähän vaatimukseen voidaan tehdä myös poikkeus) • veneen on oltava kulttuurihistoriallisesti merkittävä • Vene arvioidaan yksilönä. K-merkintä ei koske venetyyppiä tai sarjaa • K-raati voi esittää Museovirastolle, että veneelle myönnetään K-merkintä.

alus on rakennettu Suomessa aluksella on suomalainen suunnittelija vene edustaa yleistä tyyppiä Suomessa vene on ollut käytössä Suomessa vene edustaa harvinaista tyyppiä

Raadin jäsenet

• Veneenveistäjä Jyrki Ikonen, Norwood Veneveistämö (perinteisten veneiden rakentaminen ja restaurointi, veneensuunnittelu)

K-merkintään vaaditaan, että kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät

• • • • •

9

• Tietokirjailija ja kulttuurihistorioitsija Pirkka Leino, raadin sihteeri (klassiset veneet, kontekstualisointi)

JOS VENE ON ERITTÄIN MERKITYKSELLINEN, SILLE VOIDAAN MYÖNTÄÄ K-MERKINTÄ.

Lisäksi vaaditaan, että seuraavista kriteereistä vähintään yksi täyttyy

F A K T A

-RAATI

M Y S

• Arkkitehti Mika Collan (klassiset purjeveneet) • Tietokirjailija Sten Söderblom, MYS perustajajäsen (klassiset moottoriveneet, puuveneet) • Moottoriveneasiantuntija Nils Häggblom (veneiden moottorit ja moottoriveneet)

K-raati Turun Veneveistämöllä vuonna 2014. Vasemmalta: Erkki Lönnqvist, Yrjö Klippi, Pirkka Leino, Jarmo Saarinen, Allan Savolainen, Heikki Häyhä, Sten Söderblom, Niko Nuotio (Pekka Paasio Turun kaupunki, ei raadin jäsen) ja Nils Häggblom. Kuvasta puuttuu kolme jäsentä: Mika Collan, Hannu Matikka ja Jorma Rautapää.

M

useovirasto pyytää huviveneiden hakemuksista lausunnon K-raadilta, jossa on erikoisosaamista liittyen veneenrakennukseen, veneensuunnitteluun, purjevenetietoon, moottorivenetietoon, entisöintiin, kulttuuriperinnön säilyttämiseen, historiaan, julkaisutoimintaan, valokuvaukseen ja näyttelytoimintaan.

veneille oma rekisteri. Mukaan hankkeeseen lähtivät historiallisten veneiden taustaorganisaatioiden lisäksi Forum Marinum ja Museovirasto.

Asiantuntijalautakunnan eli K-raadin kokoonpano, puheenjohtaja ja sihteeri valitaan aina 2 vuodeksi kerrallaan.

Hankkeen käytännön vetäjäksi päätettiin valita Mahogany Yachting Society (MYS). Pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetettiin venerekisterin yhdistäminen Museoviraston perinnealusrekisteriin samaan tapaan kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joissa veneet ja laivat on tunnustettu arvokkaaksi kulttuuriperinnöksi.

K-raati aloitti toimintansa vuoden 2011 syksyllä, jolloin merikeskus Forum Marinumissa pidetyssä kokouksessa päätettiin luoda kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokitelluille

Rekisterin kriteerit luotiin Pohjoismaisten esimerkkien ja Museoviraston Perinnelaivarekisterin periaatteiden mukaisiksi.

• Puuvene-lehden päätoimittaja, tietokirjailija Yrjö Klippi (puuveneet, valokuvaus) • Valokuvaaja, tietokirjailija Jorma Rautapää (klassisten veneiden valokuvaus, moottoriveneet, telakat ja veistämöt) • Niko Nuotio, MYS hallituksen jäsen (klassiset veneet) • Erikoistutkija Hannu Matikka, Museovirasto (perinnealukset, museointiin liittyvät asiat) • Näyttelysuunnittelija Hanna Niittymäki, Merikeskus Forum Marinum (klassiset alukset ja veneet, museointiin liittyvät asiat)


1 0

M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M Y S

1 1

Valokuva: Antti Kurkela

V

anhin moottorivene on Ahto, joka valmistui vuonna 1908. Vene on Turun Veneveistämön rakentama ja se oli pitkään Ruotsissa. Ahto tuotiin Suomeen vuonna 2011 ja on kunnostettu alkuperäiseen muotoonsa.

Valokuva: Jorma Rautapää

KLASSIKKO

Ruotsalaiset saivat Kittyn kulkemaan niin hyvin, että vene voitti kultamitalin. Kitty palasi Suomeen 1990-luvulla ja on hienosti kunnostettuna purjehtinut näillä vesillä.

Valokuva: Jorma Rautapää

R

ekisterissä on kaksi yhtä vanhaa purjevenettä, molemmat vuodelta 1911. On saaristoristeilijä Gun, josta on kuva sivulla 7. Toinen on 10 mR-vene Kitty, jonka rakensi Turun Veneveistämö vuonna 1911. Kitty oli tarkoitettu edustamaan Suomea Tukholman Olympialaisissa vuonna 1912, mutta omistajat eivät saaneet venettä vireeseen, ja myivät Kittyn Ruotsiin.


1 2

M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M Y S

1 3

BONITO

B

onito on satavuotias mahonkinen salonkivene. Turkulainen A.E. Erickson pyysi Bruno Westiniä suunnittelemaan 12-metrisen moottoriveneen, ja tilasi veneen Turun Veneveistämöltä. Bonito valmistui vuonna 1921. Turun vesillä Bonito liikkui 1970-luvun loppuun, mutta siirtyi Vesijärvelle ja Päijänteelle pariksi kymmeneksi vuodeksi.

Turkulaiset Jani ja Esko Vahto ovat harrastaneet klassikkoveneitä pitkään, ja he tunsivat Boniton jo Turun ajoilta. Venettä etsittiin, mutta Bonito oli kadonnut. Onnel-

listen sattumien avulla he löysivät Boniton Somerolta vuonna 2009. Kunto oli huono, mutta Vahdot päättelivät, että se on pelastettavissa. Vene siirrettiin Turkuun halliin odottamaan kunnostusta. Boniton kunnostamisen ensimmäinen vaihe alkoi syksyllä 2017, kun Museovirasto myönsi siihen avustusta. Bonito siirrettiin vuonna 2017 Forum Marinumin halliin ja veneenveistäjä Juha Suorsa aloitti työn. Korjaustyöt ovat edistyneet niin, että Boniton toivotaan valmistuvan merikelpoiseksi kesällä 2021.

2017 Bonito tuodaan Forum Marinumille uudistettavaksi. Esko Vahto tarkastelee venettä. Kuva: Jani Vahto

2020 23/9 Runko korjattuna Forum Marinumin verstaalla. Kuva: Peter Bange.

Lisää tietoja Bonitosta löytyy Jani Vahdon sivulta www.puuveneblogi.net tai www.salonkivenebonito.fi

1960 -luvulla Turun saaristossa. Kuva: Tulenheimo-Vahto kokoelmat.

M/S

2015 28/3 Bonito hallissa sellaisena kuin vene oli löydettäessä. Kuva: Jani Vahto

202?

Bonito valmiina vesille - ehkä jo 2021. Piirros: Peter Bange

B O N I T O KLASSIKKO


1 4

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M Y S

Risto Salmia

PROJECT PROJECT PROJECT PROJECT I

II

III

IV

H

elsinkiläinen klassikkoveneilijä Tapio Raikamo (1941-2013) oli intohimoinen veneilijä ja moottoriurheilija. Veneilyn harrastaminen ei rajoittunut vain ajamiseen, vaan myös veneiden rakentamiseen, kunnostamiseen ja modifiointiin. Isän harrastus tarttui myös poika Markoon, joka on jatkanut Tapio-isän opein ja sitkeydellä perheen laivueen hoitoa. Tapion ja Markon yhteisiä projeketja on ollut C. Raymond Huntin suunnittelemien ja Vatorin rakentamien veneiden kehittäminen ja kunnostaminen. Näitä ovat kaksi 19 jalkaista Vator Huntia, joista tehtiin avoveneet ja varustettiin riittävillä V8 Mercruisereilla. Marko kunnosti täydellisesti Pirttisaaren entisen Merivartioston Vator 22 vartioveneen 2000-luvun tekniikalla ja samalla 50-vuotias työvene sai mm. uuden pohjan kaarineen. Isä Tapio oli niin tyytyväinen Hunt V-pohjaan, että kun hän päätti teettää uuden isomman 10,50 pitkän matka-ja yhteysveneen, tehtiin sen pohja Vator 19 jalkaisen mallin mukaan vain tuplasti pitempänä. Veneen veisti Bengt Johansson Kråkössa, Utö veneiden veistämössä. Huomioitavaa on, että vene on tehty yhdestä mahonkitukista, mikä takaa veneen kylkien ja ylärakenteiden tasavärisyyden ja -laatuisuuden. Raikamoiden veneitä voit nähdä useimmiten Espoon ja Kasnäsin välillä, aina kuitenkin plaanissa ja ulkomeren kautta!

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M Y S

1 5


1 6

M Y S

M Y S

KLASSIKKO

Klassikkopikaveneet Turun saaristossa

Jani Vahto järjesti 1.8.2020 klassikkopikaveneiden kokoontumisajot Turun Saaristossa. Päivän ohjelmassa oli visiitit Naantalissa, Aurajoella ja historiallisella Ruissalon Telakalla.

1 7


M Y S

MYS:in Iskuryhmä vieraili Turun Veneveistämöllä.

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M Y S

Turun Veneveistämönä maailman maineeseen noussut Ruissalon Telakka kukoistaa. Historialliset rakennukset ovat vuosi vuodelta paremmassa kunnossa, ja klassikkoveneiden ystäville riittää katseltavaa. Vuotuinen Airisto Classic Regatta purjehditaan heinäkuun lopulla.

Åbo båtvarf Turun veneveistämö oli aikanaan alansa suurin toimija Pohjoismaissa. Yritys toimitti veneitä viidelle eri mantereelle. Kaikkiaan veneitä tehtiin yli 5 000.

1 9

Ku va: Stu d io Ku k ka

1 8


MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2020

M Y S

2 1

P i i r ro s ; Peter Ba nge ba ngedes i gn@ gm a i l .co m

F A K T A Sakonkívene

Airawata

Suunnittelija

Zaké Westin

Veistämö

Åbo Båtvarf

Pituus/leveys Rakennusvuosi

14,8m/3,2 1923

Kuva; Pe ter Bange

M Y S

Kuva; Pe te r Bange

2 0

Salonkivene Airawata Toimi

Hangossa yleisökuljetus veneenä 2018 kun kuutoset kipailivat Maailman mestaruudesta. Kuningas Juan Carloksen voittajavene näkyy kuvan vasemmalla reunalla.

Tältä näyttää Klassikko-diplomi.

Eero Lehtinen näyttää mallia kuinka niitä saa kokonaisen nipun. Onnittelut.


MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

Kuva: Studio Kukka

Kuutonen Merenneito II (Zaké Westin 1928) kiersi kesällä 2020 kaikki mahdolliset kuutosten kilpailut ranking-tapahtumista Viaporin Tuoppiin Turun, Helsingin ja Hangon vesillä. Kesän kipparina toimi konkaripurjehtija Eero Kairamo miehistönään mm. ryhmä alle 20-vuotiaita jollapurjehtijoita.

Merenneito II on läpikäynyt Ruissalossa täydellisen uudelleen syntymisen. Venettä on kunnostettu ja ehostettu mistään tinkimättä, ja se on saanut myös kylkiensä koristukseksi lehtikulta-merenneidon raitoineen.

Vielä tänäkin päivänä veneveistämöllä rakennetut veneet ovat omistajilleen aarteita, joita pidetään kunnossa vaivaa ja aikaa säästämättä

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M Y S

2 3

Ku va: Stu d io Ku k ka

M Y S

Kuva: Studio Kukka

2 2


Suurimman osan veistämön veneistä suunnittelivat sen omat ”luottomiehet”

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M Y S

2 5

Antti Toukolehto on käytännössä opetel-

lut kävelemään kahdeksikko Sphinxin kannella. Nykyään Toukolehdon ja Joakim Håkansin yhteisomistuksessa oleva, Gustaf Estlanderin piirtämä kaunotar on purjehtinut alkuperäiseen kotisatamaansa Ruissalon Telakalle, jossa se myös talvehtii. Suunnitelmissa on viedä Sphinx tulevaisuudessa myös kansainvälisille vesille, ja kahdeksikkojen MM-regattaakin ollaan puuhaamassa yhteistyössä Airisto Segelsällskapin kanssa Airiston vesille.

Kuva: Studio Kukka

Salonkivene Airawata rakennettiin Turun Veneveistämöllä 1923, ja sekin on Ruotsissa ja Saksassa viettämiensä vuosikymmenien jälkeen palannut kotiinsa Ruissaloon.

Kuva: Studio Kukka

M Y S

Kuva: Studio Kukka

2 4

Ruissalon Telakan viitoslaivue sai

jehti nuori naismiehistö; Venla Soini, Maria Mäkinen & Alina Sippolainen. Mäkinen ja Sippolainen vetävät nuorten klassikkopurjehdustoimintaa Ruissalossa, ja syksystä 2020 alkaen he ovat luottamustehtävissä myös kansallisessa viitosten luokkaliitossa.

Kuva: Studio Kukka

Airisto Classic Regatassa Linaa pur-

Kuva: Studio Kukka

kolmannen siskoksen Linan (Jarl Lindblom 1938) liittyessä Barbron (Gunnar Stenbäck 1936) ja Mariannen (Jarl Lindblom 1941) seuraksi. Viitoset ovat aktiivinen osa Ruissalon Telakan purjehdustoimintaa, jonka ohjelmaan kuuluu aktiivinen osallistuminen luokan kansalliseen kilpailutoimintaan sekä viikoittainen nuorten purjehtijoiden vetämä “Maanantaiklassikot”-toiminta Ruissalon lähivesillä.

Niin vene kuin satamapaikkakin ovat uutta ehommassa kunnossa - kahdeksikko Sphinx on palannut Ruissaloon.


M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

Airisto Classic Regatan

Syksyllä 2019 Ruissaloon palasi myös viitonen Marianne (Jarl Lindblom 1941). Venees-

sä oli ruffi ja se oli ollut vuosia retkiveneenä sekä vähemmällä ylläpidolla. Keväällä 2020 Marianne sai uuden alkuperäispiirustusten mukaisen kannen ja sen kyljet ja kaunis perä laitettiin kuntoon. Kahdessa regatassa vene ehti näyttää erinomaista potentiaaliaan ennen kuin remontti jatkui vedenalaisten osien osalta seuraavaan talveen. Viitonen Barbro (FIN-2) on jo parin kesän ajan kilpaillut menestyksekkäästi nuorien purjehtijoiden komennossa.

Kuva: Studio Kukka

Kuva: Studio Kukka

Kuva: Studio Kukka

aikaan Ruissalon Telakan laiturit ovat täynnä elämää ja kauniita veneitä. Regattatraditio jatkuu heinäkuussa 2021.

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

M Y S

2 7 Ku va: Stu d i o Ku k ka

2 6


2 8

M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

Det kom ett brev från Magnus Vaenerberg. Han har en byggnadsritning av fafas motorbåt. Nu undrar vi alla var kan båten vara nu?

B

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

Var finns motorbåten

åten lät byggas för familjen Knut och Marcelle Vaenerberg samt deras dotter och 5 söner som skulle ha den som transportmedel från Helsingfors ut till Vårdö där man hade sommarställe. Man körde bil från Grankulla till Helsingfors och så vidare ut till Vårdö. Knuts pappa Gunnar och farfar Mauritz ”Movitz” var NJK:are och farfar Movitz t.o.m. vice kommodor i NJK 1885 och blev medlem där 1875.

M Y S

2 9

FRI

Te c kni ng; Pe te r Ba nge ba nge de s i gn@ gm a i l .com

Av praktiska orsaker skrev Knut in sig och Fri i FMK så man fick båtplats på Norra Kajen. Båten var byggd i furu och den hade en 2sylindrig Wickström motor på ca 10 hk. Som framkommer i ritningen hade den inte vindruta. Var båten finns idag vet vi inte. Senast någon i släkten sett den skall ha varit på 1970- eller 1980-talet i östra Helsingfors.

F A K T A

30‘ Fot Fri. FMK Byggd och ritad av H.J. Serenius, Borgå 1935


3 0

M Y S

OUTBOARD MUSEUM 2021

OUTBOARD MUSEUM 2021

M Y S

3 1

OUTBOARD MUSEUM 20 Outboard Museum 1998 – 2020

N

ils ”Nisse” Häggblom on paljasjalkainen suomenlinnalainen - läheinen suhde mereen alkoi pikkupoikana saaren valleilla. Rakkaus perämoottoreihin leimahti Telvan verstaalla Valkosaarella 1950-luvulla.Nisseä harmitti moottoreiden romuttaminen, ja kun Telvan johto hyväksyi ajatuksen, hän talletti mielenkiintoisia moottoreita varastoon. Kokoelmat karttuivat ja vuonna 1998 niistä muodostettiin museo. Museossa on muutakin kuin satoja moottoreita: paljon harvinaisia valokuvia, mainosmateriaalia, julkaisuja, alkuperäisiä veneiden piirustuksia ja muuta aineistoa. Museon kokoelmat antavat hyvän kuvan moottoriveneilyn muuttumisesta Suomessa. Moottoreissa on paljon harvinaisuuksia, joita tullaan Japanista saakka katsomaan.

Museon harvinaisimpia laitteita on Cross - tähtimoottori 1930-luvun alusta. Viisi sylinteriä antavat yhteensä 50 hv. Moottorissa on vesijäähdytys, käsikäynnistys, ei vaihdetta ja 10 litran bensiinitankki. Crossín tähtimoottoreita on jäljellä noin 20 kpl.

F A K T A Valmistusvuosi: Valmistaja: Teho: Sylintereitä: Kierrosnopeus: Iskutilavuus: Paino:

1929 Cross Gear and Engine Co, USA 35–50 5 4000 r/min 1250 cm 3 Paino 65 kg

Ensimmäinen näyttely Pellingin Meripäivillä 1998 oli 30 Nissen perämoottoria ensimmäisen kerran näytteillä Pellingin Konehuollon tiloissa. Noin 100 moottorin kokoelmasta näytettiin muita moottoreita dioina. Istuessaan Hasselö-veneessään syntyi Nisselle ajatus pysyvästä näyttelystä. Se toteutuikin, kun Porvoon vanhasta kaupungista löytyi paikka.

Maailman pienin ja salaisin perämoottorimuseo avasi ovensa Porvoossa vuonna 2000.


3 20

M Y S

OUTBOARD MUSEUM 2021

OUTBOARD MUSEUM 2021

M Y S

3 3

T

oimittaja Juha Virtasen mainio juttusarja Kippari-lehdessä käsittää noin viisikymmentä perämoottoria. Artikkelit perustuvat museon kokoelmiin ja Nisse Häggblomin tietoihin ja muistoihin.

›› Kippari - lehti aloitti vuonna 2002 sarjan ”Nissen Aarteita”. Niissä kuvataan Perämoottorimuseon kokoelmissa olevia moottoreita.

Lehti julkaisi myös erinomaisia piirroksia moottoreista ja niiden yksityiskohdista - ne ovat Robert Gunst´in taiteilemia. Artikkeleista on tehty neljä kokoelmajulkaisua ”Nissen Aarteet”, joita saa museosta. Kippari-lehden tilaajat löytävät aineiston lehden digi-arkistosta.

OUTBOARD MUSEUM 20

Finnboat ry täytti 40 vuotta 24.6.2001. Yhdistyksen 13. tunnustuspalkinto luovutettiin Nils Häggblomille juhlatilaisuudessa Finlandia talolla. Palkinnolle oli kaksi perustetta: ansiokas pitkä elämäntyö venealalla ja Outboard Museum´in perustaminen

‹‹ Ben Häggblom kertoo Porvoon museon alkuvaiheista (Nissen Aarteet, osa 3).

Savonlinnan maakuntamuseoon pystytettiin perämoottorinäyttely ja moottorikorjaamo. Laitteet ja kalusto olivat peräisin Telva Oy:n Valkosaaren ja Lauttasaaren korjaamoista puolen vuosisadan takaa.

Robert Gunst työn ääressä.


3 40

M Y S

OUTBOARD MUSEUM 2021

OUTBOARD MUSEUM 2021 ‹‹ Veneilytoimittajat ry:n palkinto VUODEN VENEILYTEKO luovutettiin museolle Venemessuilla 2009.

OUTBOARD MUSEUM 20 Vuonna 2009 tapahtui

›› Manne Stenros julkaisi 60-sivuisen kirjan ”Pieni perämoottoriopas”. Kirjassa on hienot kuvat ja mainiot tekstit perämoottoreista. Kirjassa on myös tarina siitä, miksi Ole Evinrude keksi perämoottorin.

Kuljetettava näyttely rakennelma muutettiin myöhemmin konttoriksi Tolsan Outboard Museossa. Näköalapaikalla museon maskotti-meriharakka teki ensiesiintymisensä - talvipukuisena.

M Y S

Veljekset Hult Veljekset Oscar ja Carl Hult tunnetaan miehinä, jotka kehittivät yhden perämoottorilegendoista, Archimedeksen. Merkki tunnetaan ympäri maailman,mutta vähemmän tunnettua on, että he saivat patentin myös todella erikoiselle perämoottorille – kutsuttakoon sitä tässä Hult Specialiksi. Specialin erikoisuus oli se, ettei siinä ollut lainkaan perämoottoreille tyypillistä kulmavaihdetta ja iso potkuri oli samalla moottorin vauhtipyörä. Ratkaisu ei olisi voinut juurikaan olla yksinkertaisempi. Hult Special ei koskaan päässyt sarjatuotantoon. Tiettävästi sitä tehtiin vain yksi prototyyppi ja sen kerrottiin toimivan tyydyttävästi.

Venenäyttelyssä yleisö sai osallistua tunnistuskilpailuun. Esillä oli 56 erilaista moottorikoppaa. Tirmon museosta kirjoitti eräs lehti ja otsikoi jutun ”Perämoottoreiden Mekka”.

3 5


3 60

M Y S

OUTBOARD MUSEUM 2021

OUTBOARD MUSEUM 2021

M Y S

3 7

‹‹ Kotkassa Merikeskus Vellamossa oli näytteillä 33 Outboard Museumin moottoria. Syksyllä 2019 ne lahjoitettiin Vellamolle ja ehtona oli, että niiden pitää olla yleisön nähtävinä eikä varastossa. Kuva: Erik Tirkkonen, Suomen Merimuseo.

OUTBOARD MUSEUM 20 Archimedes B 23 Ruotsi on perämoottorimaa: Ali, Aldell, Archimedes, Crescent, Darax, Delfin, Electrolux, Gyro, Husqvarna, JB Marinoped, MBV, Monark-Crescent, Nymanbolagen, Penta, SEM, Stefa, Trim, Triton ja Volvo-Penta, siinä muutamia. Joitain tehtiin vähän, toisia enemmän. Archimedes oli hieno tuote. Se oli kaksisylinterinen ”balanssimoottori”, yksinkertainen, varma, kestävä. Ei ihme, että Hultin veljesten konetta valmistettiin pienin muutoksin vuodesta 1912 alkaen vuoteen 1979. Sitä voitaisiin valmistaa vieläkin, ellei Volvo olisi nielaissut ja lopettanut sitä, niin kuin muitakin ruotsalaisia perämoottoreita. Perämoottorimuseossa on monta Archimedestä - kannattaa käydä vertailemassa niitä.

um k

se

Mu oard Outb

iittää

ude Evinr a Hond nen Virta Juha nros e Ste Mann ury Merc m ggblo en Hä B ja r Olive essut en M Suom ki Suzu i oväk Talko unta tajak kalas n o Tirm tsu Toha taja ranan vuok n a ls To ittat t lahjo u t e ajat n Tun hjoitt la t a ajat attom kuva istam t valo Tunn a m o att istam ha Tunn Yama

Nopsa ja Penta - kaksi kilpailijaa. Porin Konepajan valmistama Nopsa tuli markkinoille vuonna 1930. Moottorin pinnat päällystettiin kiilloitetulla tinalla, ja se näytti hyvältä. Nopsa oli verraten varma toimnnaltaan ja sitäpaitsi halpa. Nopsaa myytiin muutamia tuhansia kappaleita 1950-luvun alkuun saakka. Penta on suuria ruotsalaisia perämoottorimerkkejä. Sen tuotanto alkoi vuonna 1922 legendaarisella kaksisylinterisellä U2-mallilla. Vuonna 1925 se muuntui U21-malliksi, joka oli tuotannossa 1960-luvun alkuun saakka. Samoihin aikoihin Pentaverken aloitti yhteistoiminnan Volvo-tehtaan kanssa, ja Volvo-Penta menestyi erinomaisesti venemoottorimarkkinoilla. Penta-perämoottorien valmistus loppui 1970-luvulla.

Ensimmäinen paikka perämoottorimuseolle löytyi vuonna 2000 vanhasta Porvoosta joen varrelta. Se oli kymmenen neliön huone, johon mahtui parikymmentä moottoria kerrallaan näytteille. Väljempää oli ranta-aitassa, jossa voitiin esillepanna muutakin rekvisiittaa, jopa vanhantyylinen korjaamo. Vuonna 2003 perustettiin Outboard Museum ry, tukiyhdistys. Kävijämäärät alkoivat kasvaa.. Samana vuonna museo esittäytyi ensimmäisen kerran Helsingin Venemessuilla, ja maine levisi. Porvoosta oli kuitenkin lähdettävä ja uusi paikka löytyi Tirmosta Pellinkiin johtavan tien lauttarannasta. Museo on pieni, mutta tavaraa on paljon. Yhdellä sivulla on 1950-luvun moottoriverstas työkaluineen.

Museon yhteystiedot:

www.outboardmuseum.fi Nils Häggblom Puhelin 040-5130600 nisse.haggblom@gmail.com

Kokoelmien laajeneminen ja kävijämäärien kasvu johti isompien tilojen etsimiseen, ja sellaiset löytyivät Kirkkonummelta Tolsasta. Tyhjäksi jäänyt navetta ja ulkorakennus muuntuivat perämoottorimuseoksi ja esineiden säilytyspaikaksi. Rakennuksessa on useita huoneita, joissa on esillä erilaisia vaihtuvia teemoja. Museo on kävelymatkan päässä Tolsan asemalta ja autollakin sinne pääsee.

OUTBOARD MUSEUM 20 Kuvavalinnat: Nisse Häggblom Tekstit: Ragnar Lindberg

OUTBOARD MUSEUM 20


3 80

OUTBOARD MUSEUM 2021

M Y S

MAHOGANY YACHTING SOCIETY 2021

TERVETULOA VÄLKOMMEN 20

OUTBOARD MUSEUM 20 OUTBOARD MUSEUM

Nils Häggblom 040 513 0600 • Holger Rönnberg 0400 593 789

Tirmo OUTBOARD MUSEUM TOLSA

Kirkkonummi

Helsinki OUTBOARD MUSEUM TIRMO

Tolsa

MYS

Veneveistämö R. Tuovinen p. 040 568 3617 Svartholmen 20 02360 Espoo email: venetuovinen@gmail.com kotisivu: vene.mbnet.fi

Summan veneet ja veistäjät

Moottorivenekirja

• Summa itäisellä Suomenlahdella on maamme merkittävimpiä veneiden rakentamisen keskuksista, jolla on vuosisataiset perinteet. Kirjassa kerrotaan Summan veneistä ja niiden rakentajista. Sivuilla on runsaasti harvinaisia valokuvia, kuvia ja tietoja veistäjistä. Se sopii yhtä hyvin purjehtijoille kuin moottoriveneilijöille.

Molempia kirjoja saa tekijöiltä Jorma Rautapää Puhelin 040-5524910 jorma.rautapaa@pp.inet.fi

• Kirja on tietopaketti moottoriveneen toistasataa vuotta vanhasta historiasta ja nykypäivästä. Siinä kuvataan moottoriveneen tuloa Suomeen, leviämistä ja yleistymistä. Teoksessa esitellään erilaisia moottoriveneitä, niiden suunnittelijoita ja rakentajia. Siinä ei ole veneiden hoidon ja huollon ohjeita, vaan se opastaa lukijan moottoriveneiden mielenkiintoiseen maailmaan.

M Y S

3 9


P e t e r

B a n g e

p u h :

0 5 0

4 4 1

8 9 2 2

m a i l :

b a n g e d e s i g n @ g m a i l . c o m

M A H O G A N Y

Y A C H T I N G

US RJO T A T ER DÄ PYY OM OFF BE

S O C I E T Y

L A A D U K K A AT Y K S I L Ö L L I S E T V E N E P O T R E T I T

K47922

A 595 CAD 70

H

AVA N N A UTÖ 21

P E T E R

B A N G E

B-H Johansson 1969 Kråkö

5 0

H P

F O U R

© PETER BANGE


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.