Helpompi arki. Meille kaikille.
Lähipalvelukeskus Koulu kylässä – kylä koulussa
Helpompi arki. Meille kaikille.
ESIPUHE Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli rakentaa tasapainoisesti kuntalaisten, elinkeinoelämän ja ympäristön hyvinvointia. Koetussa hyvinvoinnissa keskeistä on osallisuus, merkityksellinen tekeminen ja sosiaaliset suhteet, hyvinvointihyöty syntyy ihmisten omassa tekemisessä ja aktiivisuudesta yhteisössä. Kaupungin rooli hyvinvointihyötyjen syntymisessä on mahdollistajan rooli. Mikkelissä ympäristö tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen ja hyvään elämään. Monet täällä ovat valinneet itselleen sopivimmaksi elämisen paikaksi maaseudun. Maaseudulla eläminen on valinta, jossa on palvelujen saatavuuden kannalta myös nurja puoli. Kun maalla asutaan väljästi on palvelujen tarvitsijoitakin vähän. Monet palvelut tarvitsevat käyttäjäkuntansa ja käyttäjät tarvitsevat vaihtoehtoja. Jos esimerkiksi kylässä on päiväkoti-ikäisiä alle kymmenen, ei päiväkotia voi perustaa. Jos palveluasumisen tarve on viisi, ei yksikköä voi perustaa. Monen kylän kohtaloksi on koitunut se, että jos ei ole palvelujen käyttäjiä ei ole palveluitakaan. Ei oikein julkisia eikä yksityisiä. Kylien palvelut ovat kutistuneet ja kylät hengittävät tuskaisen hiljaisesti. Projekteilla tuodaan väliaikaista aktivisuutta, muuta projektin jälkeen kaikki hiipuu. Mutta pitääkö sen olla näin? Mikkeli on luvannut olla Suomen ensimmäinen avoin digitaalinen kaupunki. Siellä digitaaliset ratkaisut ja yliorganisaatiorajojen menevät asukkaiden arkea helpottavat prosessit tekevät mahdottomalta tuntuvasta mahdollista. Lähipalvelukeskus ei tuo terveyskeskusta kylille eikä kuljeta niitä kotiin. Mutta se antaa maaseudun asukkaille mahdollisuuden rakentaa kestävää hyvinvointia itselleen, ympäristölleen ja yrityksille. Se antaa merkityksellistä tekemistä, osallisuutta ja aitoja sosiaalisia suhteita – yli sukupolvien ja organisaatiorajojen. Lähipalvelukeskus mahdollistaa jotain, mitä olemme luulleet mahdottomaksi. Taloudellisesti erittäin kannattavasti. Meidän on vain toimittava rohkeasti toisin. Jaana Utti Tamora Oy
Pia Tuunanen, Koulu kylässä -hanke, Mikkelin kaupunki Jaana Strandman, Ihastjärven koulu, Mikkelin kaupunki Jaana Utti, Tamora Oy Ville Mäkelä, Tamora Oy Kuvat Johanna Nevala, Tamora Oy Painopaikka Etelä-Savon Kirjapaino Oy
-2-
-3-
SISältÖ
Helpompi arki. Meille kaikille.
1 KOULU KYLÄSSÄ, KYLÄ KOULUSSA
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
2 STRATEGISET TAVOITTEET JA ONNISTUMISEN MITTARIT
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
2.1 Lähipalvelukeskus rakentaa kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeliä
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
2.2 Lupaus olla suomen ensimmäinen avoin digitaalinen kaupunki velvoittaa arjen helpottamiseen ja tuottavuuden parantamiseen
.. .. .. .. .. .. .. .
3 TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ JA ASIAKASHYÖTYJÄ TUOTTAVA LÄHIPALVELUKESKUS
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
3.1 Panostukset ja niiden suuntaan eteneminen
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
3.1.1 Melkein kotipalvelut pitävät liikkeessä - ja mahdollistavat hyvän elämän kotona
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .
6 7 7
10 11 13 13
3.1.2 Merkityksellinen tekeminen ja aito osallisuus rakentaa tulevaisuuden 13
Lähipalvelukeskus Koulu kylässä – kylä koulussa
. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
3.1.3 Hyvää ruokaa paremmassa seurassa
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
3.1.4 Etsivä terkkari, talkoita ja hyvinvointipäiviä
. .. .. .. .. .. .
4 TOTEUTUS JA TOIMENPITEITÄ
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
14 15
4.1 Avoin työpaja
15
4.2 Kyläruokala
16
. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
4.3 DigiSali – sähköisiä palveluja uudella tavalla
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
17
4.4 Uusi koulunkäynnin malli
18
4.5 Vuorovaikutteinen blogi
20
. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
4.6 Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen 5 VAIKUTTAVUUS JA MITTARIT
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
5.1 Strategioista onnistumisen mittareiksi
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
6 ONKO KESTÄVÄN KASVUN JA HYVINVOINNIN LÄHIPALVELUKESKUS MAHDOLLISTA RAKENTAA?
-4-
14
.. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .
21 22 23 26
-5-
Ympäristön hyvinvointiohjelma
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, %-osuus 9,2 (koko maa 11,4)-> 7,5 Ei yhtään läheistä ystävää % osuus 1) 8-9 lk:t: 9,6 (koko maa 9,1) -> 6,5 2) Ammattikoululaiset: 7,2t (koko maa 7,8) -> 5,8 3) Lukiolaiset: 6(koko maa 7,4) -> 5
1 koUlU kyläSSä, kylä koUlUSSa
2 StratEGISEt tavoIttEEt ja onnIStUMISEn MIttarIt
Hankkeen taustalla on Mikkelin kaupungin tarve uudistaa palvelun tuottamisprosessejaan tehokkaammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Olemme rakentaneet taloudellisia ja asiakashyötyjä tuottavia uusia palveluja ja palvelujen tuottamistapoja, olemme ottaneet niitä koeajaksi käyttöön ja mallintaneet ne lähipalvelukeskus-konseptiksi muillekin maaseutualueille.
2.1 lähipalvelukeskus rakentaa kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeliä
Koulukylä-hankkeen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia rakentaa kyläkoulusta tai kylätalosta kylän monipuolinen palvelu-, oppimis- ja toimintakeskus ja etsiä kustannusvaikuttavia, tehokkaita ja asiakashyötyä tuottavia toimintamalleja. Tarkoituksena oli erityisesti Ihastjärvellä syksyllä 2013 toteutetussa kokeilussa katsoa, voiko kyläkoulusta rakentua resursseja lisäämättä lähipalvelukeskus, joka mahdollistaa kylän hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittymisen valtuuston asettamassa strategisessa suunnassa. Lähipalvelukeskusta rakennettiin Mikkelin kaupungin Ihastjärvellä, Ristiinan Vitsiälässä ja Hirvensalmen kunnan Lahnaniemellä. Konseptia testattiin kolmessa eri vaiheessa olevassa kohteessa: uudella, mutta siirrettäväksi rakennetulla Ihastjärven koululla, olemassaolostaan kilpailevalla Lahnaniemen koululla sekä kyläkoulunsa menettäneellä Vitsiälässä. Ihastjärvellä ja Lahnaniemellä keskusta rakennetaan koululle, Vitsiälässä kylätalolla. Kaikki kolme sijaitsevat 15–20 kilometrin säteellä Mikkelin keskustasta.
Lähipalvelukeskus toteuttaa Mikkelin kaupungin strategiaa kestävän kasvun ja hyvinvoinnin hengessä. Tarkastellaan onnistumisia, arvioidaan niitä suoraan suhteessa Mikkelin kaupungin strategiaan. Mittaamisessa rakennetaan mallia Ihastjärvellä olleen kokeilujakson pohjalta, toki heijastumia myös muualta ottaen. Keskeistä on, että hanke EI TUO RESUSRSSILISÄYSTÄ olemassa olevaan toimintaan. Hankkeessa muutetaan palvelun tuottamisen tapoja - olemassa olevat resurssit hyödynnetään parhaan mahdollisen asiakashyödyn näkökulmasta katsottuna. Ihastjärven koulua ei katsota sektoroidusti sivistystoimen alueella olevana. Vaan organisaatiorajat ylitetään todella rajusti. Muuttamalla koulunkäynnin tapaa ja palvelun tuottamisen tapoja koulun sisällä, oletetaan pystyttävän tuottamaan hyvinvointihyötyjä strategian suunnassa. Mutta hyödyt eivät näy vain sivistystoimessa, pikemminkin pääosin muualla, muilla toimialoilla. Lähipalvelukeskus – vaikkapa Ihastjärven koulu – tuottaa omaa peruspalveluaan tarjoamalla mahdollisuuden aidosti osallistua itse merkitykselliseen työhön koululla, sosiaalisessa verkostossa. Se on kaikki, mistä ihmisen hyvinvoinnin voi ajatella lähtevän. Työtä tehdään yhdessä, yli rajojen. Tässä raportissa on kirkastettu Ihastjärven kyläkoulun toimintamallia lähipalvelukeskuksena nimenomaan Mikkelin kaupungin
-6-
Vanhemmuuden puutetta % osuus 1) 8-9 lk:t: 20 (koko maa 22,3) -> 19 2) Ammattikoululaiset: 27,3 (koko maa 26,1) -> 24 3) Lukiolaiset: 6(koko maa 7,4) -> 5
Koulukiusattuna väh 1) 8-9 lk:t: ) 8 -> 5 2) Ammattikoululais 3) Lukiolaiset: 1,9 ->
Kuva 1. Mikkelin kaupungin strategia kestävän kasvun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Kuntalaisen hyvinvointi
Ympäristön hyvinvointi
Yritysten hyvinvointi
Kuva 2. Kuntalaisten, ympäristön ja yritysten hyvinvointi hankkeen toimenpiteiden taustalla.
-7-
Sosiaali- ja terveystoimi Kyläläiset käyvät Kyläruokalassa syömässä Kouluruokala korvaa kotiin vietävän ruuan Lähipalvelupaikka, ihmiset liikkuu pois kotoa Melkein kotiin vietävät palvelut
Sivistystoimi Tuottaa palvelua olemassa olevin resurssein, uusin tavoin -DigiSali -Avoin työpaja -Kyläruokala Avoin työpaja
Työllisyydenhoito Huippuhyvän, tulevaisuushakuisen työpajan ilman kustannuksia. Nykyaikaisella periaatteella ”Työ ensin, sitten tekijät” Lähipalvelupiste DigiSalista
Yritykset
Kyläruokala ostaa palveluja yrityksiltä Palvelun tarjontapaikkoja
Tekninen toimi
Kiinteistö elää ilman päivittäishuoltoa
Lähipalvelupiste DigiSalissa
Kyläruokala DigiSali, etsivä terkkari
Avoin työpaja
Ostot
Avoin työpaja
DigiSali, etsivä terkkari
Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen on keskeinen strateginen tavoite. Terveyspalveluita emme pikkuisessa hankkeessa pysty tuottamaan, joten fokus on hyvinvoinnissa. Mistä hyvinvointi sitten syntyy? Se syntyy osallisuudesta, merkityksellisestä tekemisestä ja kuulumisesta sosiaaliseen yhteisöön. Hankkeessa keskitymme siis näihin. Ja jätämme terveyden edistämisen ammattilaisille. Yksi toiminta-muodoista on hyvinvointipäivät. Niissäkin pidämme mielessä nuo kolme. Terveyden tuottaminen ei sittenkään ole kustannustehokasta. Projektin kokemustenkaan mukaan. Mutta yhdessä merkityksellinen tekeminen on. Mikkelissä ja Etelä-Savossa väki ikääntyy vauhdilla. Työikäisen väestön määrä vähenee. Valitettavasti työelämän ulkopuolella olevien osuus työikäisistäkin lisääntyy. Osaavan työvoiman saatavuuden edistämisessä meillä ei
ole varaa jättää niin suurta osaa työikäisestä väestöstä työvoiman ulkopuolelle. Meidän on löydettävä mielekästä tekemistä ja hyviä uusia polkuja avoimille työmarkkinoille. Meidän on pystyttävä lähipalvelukeskuksissa jakamaan työ aivan uudella tavalla. Avoimessa työpajassa työ jakautuu innostavasti uudesti. Ihastjärvellä, Lahnaniemellä ja Vitsiälässä asuminen on kestävää ja monipuolista puhtaan luonnon hyödyntämistä. Etenkin, jos osa palveluista pystytään käyttämään digitaalisesti, tuottamaan ja käyttämään yhdessä paikan päällä. Hankkeessa haettiin uusia tapoja tuottaa julkisia palveluita. Niissä huomioitiin asiakaslähtöinen lähtökohta: ei ajatella uutta tapaa tuottaa koulupalvelua (joka rajaisi sen julkisiin resursseihin ja niiden optimointiin), vaan uuteen tapaan käydä koulua, joka avaa yhteisölliset
Kuva 3. Hyvinvointihyödyn syntyminen. Reippaasti rajoja ylittäen - organisaatioiden ja totuttujen tapojen. Siitä syntyy hyvinvointia ja tuottavuutta.
Kylä juridisena henkilönä
strategisia tavoitteita maastouttavana, muualle siirrettävänä toimintamallina. Keskeistä on ollut kyläläisten, kaupungin, yrityksien ja yhdistysten osallistuminen hyvinvoinnin tuottamiseen sekä ympäristön huomioiminen osana kylän kehittämistä. Hanke on hyvin pieni ja sen mahdollisuudet saada pysyviä muutoksia aikaan voivat lähteä ainoastaan vahvuuksien vahvistamisesta, ei heikkouksien korjaamisesta. Hankkeessa keskityttiin
– Pahoinvoinnin poistamisen sijasta hyvinvoinnin edistämiseen – Syrjäytymisen estämisen sijasta osallisuuden lisäämiseen – Esteettömyyden sijasta saavutettavuuden lisäämiseen. Julkisen sektorin rooli on toimia palveluiden syntymisen ja kehittymisen mahdollistajana. Perusopetuksen tuottaminen ja tilojen tuot-8-
taminen kuuluu julkisen sektorin rooliin tuotantomielessä, muuten rooli on vahvasti mahdollistaja ja pysyvien rakenteiden rakentaja. Uudenlainen Public-Private-People-Partnership-ajattelu palveluiden kehittämisessä otettiin lähtökohdaksi. Hankkeen kohderyhmässä on siis niitä toimijoita, joiden varaan kestävää hyvinvointia voidaan rakentaa. Lähdimme liikkeelle koulusta, Ihastjärveltä. Uusi, upea koulurakennus. Hyvä tunnelma ja koulun pelastamisesta innostuneet kyläläiset. Vähän laskevat oppilasennusteet ja kuin uhkana koulu rakennettu siirtokelpoiseksi. Kaikki edellytykset lasten, nuorten ja perheiden osallistamiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. Samalla tavalla Lahnaniemellä, missä jo vanha koulurakennus on nopeasti virinnyt osallisuuden keskukseksi. Entä mitkä ovat mahdollisuudet Vitsilässä, missä koulun tilalla on kylätalo? Valtuuston asettamat strategiset mittarit puhuvat kiusaamisesta. Konseptissa lupaamme nollatoleranssin koulukiusaamiselle.
Kyläläisten ja virkamiesten ydintoimijoiden joukko Kyläaktiivit Avoimet, nopeasti atkivoituvat verkostot tapahtumien ja toimintojen ympärillä Osalliset Palveluiden käyttäjät yhdessä palveluiden tuottajina ja kehittäjinä pisimmälle viety käyttäjälähtöisyys Palveluiden käyttäjät Satunnaiset kulkijat, osallistuvat vain palveluiden käyttöön, ei tuottamiseen
Kuva 4. Kylän elinvoiman ja toiminnallisuuden kehittäjät.
-9-
resurssit aivan uudella tavalla. Vastaavasti ei niinkään ajateltu sitä, miten jokin palvelu siirretään verkkoon, vaan miten verkossa tuotetaan ja kulutetaan palvelua yhdessä uudella tavalla, jolloin taloudellisuuden vaade paranee.
2.2 lupaus olla suomen ensimmäinen avoin digitaalinen kaupunki velvoittaa arjen helpottamiseen ja tuottavuuden parantamiseen ”LUPAUS 2016: Lupaus 2016 on Mikkelin kaupungin nelivuotinen kehittämisohjelma (1.1.2013 – 31.12.2016) ”Mikkelin kaupungin tavoitteena on olla kuntatalouden tuottavuuskehityksen johtava kaupunki Suomessa siten, että toiminta on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti sopusointuista ja minimoi luonnolle ja ympäristölle aiheutuvan rasituksen.” LUPAUKSEN LUNASTAMINEN: ”Mikkeli 1) uudistaa hallintorakenteensa ja 2) palvelujen tuottamisprosessit. Uudistamistyössä hyödynnetään
uusia sähköisiä palveluja siten, että Mikkelistä kehittyy ensimmäinen digitaalisten palvelujen kaupunki Suomessa..” Lupaus annettiin turva- ja materiaaliteknologian osaamis- ja innovaatiokeskittymän TUMAn avajaisissa 24.8.2012 elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle. Neljän Mikkelin kaupungin strategiasta nostetun tavoitteen rinnalle nostettiin kaksi tavoitetta Lupaus-ohjelmasta. Kaupungin tuottavuuden parantaminen on ollut ehdoton edellytys kaikissa hankkeen toimenpiteissä. Konseptiin ei oteta mukaan mukaviakaan tai runsaastikaan hyvinvointia tuottavia asioita, jos ne eivät ole tuottavuuden kannalta positiivisia. Sellaisiakin löytyi. Mutta tuottavuuden laskennassa osaoptimoinnille ei ole tilaa. Eikä siihen kaupunkiorganisaatiossa ole enää varaa. Asukkaiden arjen helpottaminen on toinen ehdoton edellytys kaikille toimenpiteille. Tuottavuudenkaan edessä ei oteta mukaan toimenpiteitä, jotka monimutkaistavat kaupunkilaisten asiointipolkuja tai tekevät heidän elämästään hankalampaa.
3 taloUdEllISEStI kEStävä ja aSIakaSHyÖtyjä tUottava läHIPalvElUkESkUS Palvelujen keskittyessä yhä enemmän haja-asutusalueiden ulkopuolelle, ovat kylien palvelut rakentuneet usein kyläkoulujen ympärille. Tässä hankkeessa koulukylämallia on toteutettu Ihastjärven koulun toimintamallin ja siellä testattujen palvelujen pohjalta. Toimintamallia on laajennettu ja testattu myös Lahnaniemen koululla ja Vitsiälän kylässä. Ihastjärven kylän palvelut rakentuvat lähes yksinomaan uuden kyläkoulun ympärille. Kylä on hyvin hajanainen eikä kaavoituksellisesti näytä siltä, että tilanne olisi muuttumassa. Väestö on ikääntymässä, kuten Mikkelin seudulla muutenkin. Oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Oppilasmääräennusteen mukaan koulun tulevaisuus ei näytä sektoroidussa tarkastelussa hyvältä. Uuden koulun aikana on voitu jo nähdä, että hyvällä ja yhteisöllisellä kouluympäristöllä voidaan oppilasmääriin vaikuttaa. Samalla voidaan rakentaa kylän elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Ihastjärvellä koulu avautuu ympäristöönsä ja rakentaa kaksisuuntaisesti elinvoimaa: toisaalta tarjoten kyläläisille mahdollisuuksia uuteen alhaalta ylös suuntautuvaan aktiivisuuteen ja toisaalta tarjoten oppilaille mahdollisuuden monipuoliseen oppimiseen ja tukeen. Koulu organisoituna yksikkönä tuo tähän aktiivisuuteen Mikkelin kaupungin strategiset linjat, jolloin aktiivisuus saadaan suunnattua samassa linjassa kaupungin tavoitteiden suuntaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeiset monipuoliset pedagogiset mallit sekä kyläyhteisön osallisuus. Kokonaisuuden avulla voidaan rakentaa taloudellisesti kestävä ja yhteiskuntavastuullinen toimintamalli.
- 10 -
- 11 -
Hirvensalmella perusopetusta tuotetaan kahden koulun voimin. Lahnaniemen koulu on vilkkaassa maaseutukylässä, Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Mäntyharjun keskiössä. Työmatkareiteillä, viitostien kyljessä, loistopaikalla. Kyläyhteisö on aktiivinen, vireällä kotien ja koulun yhteistyöllä on viritetty koululle mo-
nipuolista toimintaa. Lähipalvelukeskusmalli voi olla Lahnaniemen mahdollisuus säilyttää kyläkoulunsa. Mitä tarjota kyläläisille, kun kyläkoulu lakkautetaan? Vitsiälässä on vimma säilyttää kylä elinvoimaisena – ajaa yhteisiä etuja ja lisätä
Asukkaiden hyvinvointi Oppijakeskeinen pedagoginen malli Kyläläiset Verkko-opetuksen opettajien rinnalla hyödyntäminen koulutyössä Opetus joustavasti Ympäristön ryhmättömästi hyödyntäminen Vuorovaikutteinen oppisisällöissä ja blogi - yhteistä tietoa oppimisessa yhteisen toiminnan tuloksena Kyläläiset osallistuvat
hyvinvoinnin tuottamiseen
Lähiruoka huomioituna sekä koulutyössä että ruokailuissa lähiruokaostot, sadonkorjuutalkoot, tutustuminen tiloilla
Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Koulu ja kylä yhdessä talkoilla ympäristön hyväksi
Ateriapalvelut avataan kyläläisille – tuotetaan lähialueen ruokapalvelut
Yhteisöllisyys ja osallisuus - uusi koulunkäynnin malli
Ympäristön huomioiminen osana kylän kehittämistä Hyvinvointia edistävä ympäristö
Kyläruokala Taloudellisesti kestävä ja asiakashyötyjä tuottava lähipalvelukeskus
Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen
Tonttimarkkinointi
MLL:n perhekahvila
DigiSali
Kaupunki, yritykset ja yhdistykset osallistuvat hyvinvoinnin tuottamiseen
Kansalaisopisto -liikunta, pianonsoitto, kuoro Seurakunnan järjestämät tapahtumat
Avoin työpaja
Maa- ja kotitalousnaiset, Martat ja eräseurat Kunnallinen perhepäivähoito
Kyläpäällikkökoulutus toiminnan jatkuvuuden ja pysyvyyden turvaaminen Uudet mallit työllistymiseen Digisali, sähköisten palveluiden tuottaminen ja vastaanottaminen
Etsivä sairaanhoitaja, fysioterapeutin terveysliikunta, terveydenhuollon teemapäivät
Yritysten uudet liiketoimintamallit: tuotetori, hyvinvointipäivät, hieroja, kampaaja, kosmetologi, pitopalvelu
Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima
hyvinvointia. On rakennettu yhdessä kylätalo yhteiseksi tapahtuma-, kurssi- ja juhlapaikaksi. On kunnostettu uimarantaa, venelaitureita, ympäristöä. Hankerahalla ja talkoilla. Aktiivinen kyläseura järjestää tapahtumia ja tekee yhteistyötä kylässä olevien yhdistysten kanssa. Onko kylätalolla mahdollisuuksia enempään? Lähipalvelukeskus rakentaa kestävää hyvinvointia asukkaille, yrityksille ja ympäristölle kylän elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä lisäten. Se saattaa olla mahdollista myös kylällä, jossa koulua ei ole. Se vaatii jotain enemmän, kuin mitä tässä hankkeessa pystyimme löytämään.
3.1 Panostukset ja niiden suuntaan eteneminen Etsiessämme uusia ratkaisuja kestävän kasvun ja hyvinvoinnin suunnassa, oli pystyttävä asettumaan erilaisten näkökulmien ja toiveiden väliin, sovittelijaksi. Miten yhdistetään talouden ja hallinnon näkemykset uusista palvelumalleista? Miten asukkaiden odotukset maalla asumisen viehättävyydestä ja pelot syrjään joutumisesta? Miten säilytetään työnilo, kun työtä on enemmän kuin tekijöitä? Miten osataan rikkoa rajat ja lähteä aidosti yhdessä rakentamaan jotain uutta, vielä vähän tuntematonta? Miten löydämme luottamuksen? Meidän on uskallettava luottaa itseemme, toisiimme ja tulevaisuuteemme. Meidän on uskallettava luottaa siihen, että valitut suunnat ovat oikeita. Meidän on uskallettava nähdä metsä puilta ja olla sortumatta pipertelyyn. Olennaista on olennainen.
3.1.1 Melkein kotipalvelut pitävät liikkeessä - ja mahdollistavat hyvän elämän kotona DigiSali. DigiSalissa vastaanotetaan, tuotetaan ja kulutetaan sähköisiä palveluja uudella tavalla tuottavuutta lisäten.
DigiSalissa tuotetaan kevätjuhlat verkkoon. Siellä käydään kirkossa, konserteissa ja jumpataan Kyyhkylän ohjaajien ohjaamana. Tietysti. Mutta DigiSali tuo luonnosta innostuneen mummon biologian tunnille. Ranskaan matkustaneen isosiskon maantiedosta keskustelemaan tai maan eri kolkista kootun kuoron harjoittelemaan yhdessä. Se tuo kunnan palvelut melkein kotiin. Pitää palvelun käyttäjät liikkeessä, mutta ei vaadi matkustelulta mahdottomia. Neuvottelut sosiaalitoimiston ja Kelan kanssa sujuvat verkossa. Miksei pankkikin voisi olla siellä? Lähipalvelukeskus on myös virtuaalipalvelukeskus.
3.1.2 Merkityksellinen tekeminen ja aito osallisuus rakentaa tulevaisuuden Avoin työpaja. Kymmenen henkilön työpaja olemassa olevin panostuksin – todellisessa työyhteisössä, työllisyyttä edistävin toimenpitein. Koululla on todellakin työtä. Rehtorilla, opettajilla, keittäjillä ja ihan kaikilla kädet täynnä. Monipuolista ja erilaista. Samaan aikaan satoja etsimässä merkityksellistä tekemistä elämäänsä. Merkityksellisessä yhteisössä, luontevasti eri alojen ammattilaisten kanssa työskennellen työlle löytyy varmasti suunta. Avoimessa työpajassa ei työskennellä ”työn tapaisissa toiminnoissa”, vaan aidosti kiinnostavissa, merkityksellisissä töissä. Työtä ohjaavat ja tekevät tutuksi tuon työn ammattilaiset. Todellisesti työtä koko ajan kymmenelle. Se on tärkeää, jotta uuden ajan hieman rosoinen työyhteisö voi syntyä. Jossa työpajalainen ei ole poikkeus. Jokainen vaihtelevasti kiinnostavaa tulevaisuuttaan hakien luokassa, puutarhassa, keittiössä, pihalla, jumppasalissa, DigiSalissa tai mikä kenenkin kohdalla on sopivaa. Kaikkien kohdalla työllistyminen edistyy – yksilöllisellä tavalla. Kuka ohjaa? Työnohjaus on työpaikalla. Jos muuta tukea tarvitaan, se tulee palvelujärjestelmästä. Kuten muillakin.
Kuva 5. Lähipalvelukeskuskonseptia kolmella kylällä.
- 12 -
- 13 -
3.1.3 Hyvää ruokaa paremmassa seurassa Kyläruokala. Kouluruokailu muuttuu kyläruokalaksi. Ateriapalvelut avataan kyläläisille ja tuotetaan lähialueen ruokapalvelut. Lisää yhteisöllisyyttä ja laadukkaita vuosia kotona. Ei se iso idea siinä ole, että saadaan hyvää ruokaa. Vaikka saadaankin. Eikä se ole siinä, että se saadaan pikkuisen edullisemmin. Tietysti saadaan. Ei se ole edes siinä, että ruoka tulee läheltä. Lähiruokaa se on. Siinä se alkaa jo olla, että sitä tehdään yhdessä. Mutta siinä se vasta on, että sitä syödään yhdessä. Saman verran vierasruokailijoita kuin koululaisia. Silloin se on tarpeeksi isolla. Silloin se on yhteisöllisyyttä. Silloin se verkottaa yli sukupolvien. Silloin se merkitsee sitä, että kotiin vietäviä ruokia ei tarvitse käyttää lainkaan. Ja kokonaisuus on kunnossa vasta, kun se Kyläruokala on auki kesät talvet. Suomalainen maaseutuihminen osoittaa rakkautta ja välittämistä ruualla. Se välittäminen ei välity kuljetetuin, säilytetyin ja yksin syödyin aterioin. Mutta kyläravintolassa se välittyy.
tiedetään lisäävän hyvinvointia: osallisuutta, merkityksellistä tekemistä ja yhdessä olemista. Samalla niissä tehdään yhteistä työtä ja helpotetaan koulun arkea.
4 totEUtUS ja toIMEnPItEItä
Hyvinvointipäivissä palvelujen tarjoajat ja asukkaat kohtaavat verkossa. Yhdessä uusia verkostoja rakentaen.
4.1 avoin työpaja
Avoimet ovet eri toimijoille tuovat turinaklubilaiset yhteen, tarjoavat leivän myyjälle ja ostajalle kohtaamispaikan, tuovat ihmiset yhteen hyvinvoivaa tulevaisuutta suunnittelemaan ja yhdessä siihen sitoutumaan.
Mikkelin kaupungissa on yli 600 ihmistä työmarkkinatukilistalla. Osa listalla olevista on ihmisiä, jotka ovat olleet yli 500 päivää työttömänä, osa sellaisia, jotka ovat vasta tulossa työmarkkinoille. Kaupunki maksaa Kelalle takaisin kaikkien niiden työmarkkinatuesta puolet, jotka eivät ole työllistymistä edistävissä toimenpiteissä. Tällaisia ovat Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Uravalmennus ja Työnhakuvalmennus. Avoimessa työpajassa toteutetaan ainakin kahta ensimmäistä. Ne pitävät ihmiset pois listalta ja tuovat siten suoraa taloudellista hyötyä. Mutta ennen kaikkea ne aidossa työyhteisössä edistävät todella työllistymistä. Työpajoissa
3.1.4 Etsivä terkkari, talkoita ja hyvinvointipäiviä Yhteisöllisyys ja osallisuus. Uusi koulunkäynnin malli. Uudet liiketoimintamallit. Kylä ja koulu yhdessä. Etsivä terkkari liikkuu asukkaiden seassa ja linkittää palveluketjuihin. Ei, hän ei etsi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsijoita, vaan vaikkapa niitä, jotka hyötyisivät Kyyhkylän monimuotoisista hyvinvointiprosesseista. Etsivä terkkari auttaa asukkaita löytämään voimavarojaan ja niitä palveluja, joilla voimavaroja vahvistetaan. Talkoot ovat arkipäivää joillekin, toisille ne ovat yhteisöllisen kohtaamisen paikkoja tai vaikka sadonkorjuupäiviä. Mikä kenellekin sopii parhaiten. Mutta kaikille ne ovat sitä, minkä - 14 -
jokainen ihminen, usein nuori, tekee useita eri töitä ammattitaitoisen ohjaajan ohjaamana. Työkokeilun aikana ihminen siis todellakin kokeilee monia todellisia töitä niitä tekevien ammattilaisten opastamana. Työpajasta ei tule lisäkustannuksia eikä siihen tule muuta ohjausvoimaa – työ tehdään koululla. Työpajassa on oltava koko ajan tuo kymmenen ihmistä, jotta yhteisö voi aidosti toimia. Työpaja mahdollistaa muut toiminnot. Ensin työ, sitten tekijät periaatteella muodostetaan ensin töiden kartta. Tähän karttaan sovitetaan sitten jokaisen henkilökohtainen polku. Työjakso voi sisältää ensin työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa ja sitten täällä tai muualla palkkatukijakson. Jos palkkatuki suunnitellaan ensisijaisesti näin käytettäväksi, saamme aikaan polkuja, joissa ihmiset aidosti siirtyvät avoimille työmarkkinoille.
Menetelmä
Koulukylä-työpajana Kaikki kädet tarvitaan!
Uusi, pysyvä työllistämismalli koulun ja työllistämispalvelujen välillä: koulu työpajana työttömille
Kyläyhteisön työllistäminen ikäihmisille ja eläkeläisille mielekästä tekemistä
Menetelmän käyttöönotto
Työllistämispalvelut kartoittaa henkilöt ja hoitaa hallinnon. Koulu haastattelee ja valitsee työllistettävät
Rehtori vastaa koululla työskentelevistä. Koulukylä yhteisönä ohjaa ja hoitaa arjen tehtäviä
Ikäihmiset ja eläkeläiset osana koulukylän arkea
Sisältö ja palvelut
Koululla valmiit seinät, ohjaus ja monipuoliset työtehtävät
Avustavat tehtävät koulukylässä: talonmies, keittiö, siivous, puutarha, sähköiset palvelut
Tulokset ja vaikutukset
Lisää käsiä työhön työllistää jatkuvasti 3-10 henkilöä koulukylässä
Vahvistaa ja oppilaiden ja kyläläisten yhteisöllisyyttä
Työllistettävien itsetunnon kasvu valmiuksia avoimilla työmarkkinoilla oleviin tehtäviin
Kuva 6. Avoin työpaja.
- 15 -
Oleellista on pysyvän työpajan luominen poikkihallinnollisena yhteistyönä eri hallintokuntien ja viranomaisten kesken - luodaan joustava, nopea toimintamalli. Kaupungin työllistämisvarojen loppumisen myötä muutetaan työllistämiskeinoja, näin ei avoimeen työpajaan henkilöstövaihdosten takia esim. synny katkoksia. Avoimen työpajan ideana on se, että nuo paikat ovat aina käytettävissä, rehtori valitsee niihin ihmiset Reitin tai TE-toimiston lähettämistä. Työpajan toimivuus ja tulokset ovat rehtorin vastuulla, Reitin vastuulla on se, että siellä on sopivia ihmisiä. Sivuilla voi olla kuvaukset kaikista työpajan työpaikoista. Näihin ihmiset voivat oma-ehtoisestikin hakeutua.
4.2 kyläruokala Kyläruokalan kehittämisen taustalla on Mikkelin kaupunkistrategian mukainen tavoite lisätä lähiruuan käyttöä. Kouluruokala muutetaan kyläruokalaksi, joka käyttää mahdollisimman paljon sesonginmukaista lähiruokaa (luomuruokaa mahdollisuuksien mukaan). Ateriapalvelut avataan kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyläruokala mahdollistaa lähialueen tuottajien mukanaolon kylän toiminnassa ja tuottajat saavat tuotteilleen myyntikanavan ja näkyvyyttä kyläruokalan kautta. Liiketoimintamahdollisuuksia tuo keittiön vuokraaminen iltaisin, viikonloppuisin ja kesällä pitopalvelu-
Koulunkäyntiapu
Kokki
Palkkatukityö toisaalla
Työllistyminen
Kiinteistöhuoltaja
Emäntä
Puutarhuri
Viestintäasiantuntija
Bloggari
Kuva 7. Merkityksellistä tekemistä todellisessa työyhteisössä.
- 16 -
Oma keittiö lähiruokaa lähialueelle Ruokala työllistäjänä
Keittiön ja ruokailutilojen vuokraaminen juhliin, seuroille, ryhmille ja pitopalveluille
Menetelmän käyttöönotto
Irrottautuminen keskuskeittiöstä, ruuan tuottaminen koulun omaan ruokalaan
Koordinaattori koulusta tai kyläyhteisöstä Työllistää kyläläisiä ja työttömiä
Hinnoittelu, ruokalistat ja markkinointi blogissa ja tiedottein
Sisältö ja palvelut
Laadukasta ja maittavaa kotiruokaa mahdollisimman läheltä
Aamupalaa, lounasta ja päiväkahvia edullisesti asukkaille kyläruokalassa ja mukaan
Sadonkorjuutalkoot, kyläläiset toimittavat tuotteita kyläruokalan tarpeisiin
Tulokset ja vaikutukset
Lähiruuan käyttäjämäärän lisääntyminen. Lähiruoka koulutyössä: oppilaiden vierailut tiloilla, tutustuminen lähiruokaan
Tulot tilojen vuokraamisesta
Laadukasta kotiruokaa Uusi työllistämismalli Lähialueen ateriapalvelujen tuottaminen
Kuva 8. Kyläruokala.
Oppisopimuskoulutus Digisaliisäntä
Menetelmä
Ateriapalvelujen avaaminen - tuottava kyläruokala koululaisille, kyläläisille ja vapaaajanasukkaille
yrittäjille, ryhmille ja muille ulkopuolisille juhla- ja kokouskäyttöön. Kyläruokalamallissa kouluruokala irrotetaan keskuskeittiöstä. Kyläruokalan koordinoinnista vastaa yksi henkilö. Kyläruokala työllistää työttömiä todellisessa työyhteisössä, monipuolisissa, avustavissa työtehtävissä, työllisyyttä edistävissä toimenpiteissä. Kyläläisillä on mahdollisuus osallistua toimintaan toimittamalla tuotteita kyläruokalaan ja sadonkorjuutalkoissa säilöä tuotteita kylän yhteiseksi hyväksi. Päivittäin vaihtuva ruokalista antaa vapautta ja mahdollistaa lähituottajien päivittäisen tarjonnan sesongin mukaan. Ruokalista on mahdollista pitää esillä yhteisessä blogissa ja toimittaa tarvittaessa koteihin. Kyläruokalassa tarjotaan aamupala, lounas ja päiväkahvia. Lähiruokaan tutustutaan koulutyössä tiloilla, pihapiirin keittiöpuutarhassa, toteutetaan maalaispedagogista ruokalistaa ja liitetään lähiruoka kouluopetukseen. Lähipalvelukeskuksen kyläruokala lisää lähiruuan käyttäjien määrää, osallisuutta ja tuot-
taa hyvinvointia mahdollistamalla pidempään kotona asumisen. Uudenmallinen kyläruokala -toiminta vaatii paljon muutoksia ajatusmalleissa ja kykyä arvioida mallin kokonaisvaikutuksia.
4.3 digiSali – sähköisiä palveluja uudella tavalla DigiSali luo mahdollisuuden vastaanottaa, tuottaa ja kuluttaa sähköisiä palveluja uudella tavalla. DigiSali toteuttaa kuntatalouden tuottavuuskehityksen tavoitteita, joissa palvelujen tuottamistapoja uusitaan sähköisiä palveluja hyödyntämällä. Sähköisten palvelujen vastaanottaminen ja tuottaminen onnistuu nettiyhteyden, kannettava tietokoneen ja webkameran avulla. Valkokangas ja dataprojektori lisäävät käyttömukavuutta. Palveluiden vastaanottamiseen ja lähettämiseen käyvät useat ohjelmat mm. Skype, Lync. DigiSali-toimintojen tuottaminen on mahdollista kouluilla ja kylätaloilla, joissa - 17 -
on toimivat nettiyhteydet ja aktiivisuutta toiminnan kehittämiseen. Ihastjärvellä DigiSali -toimintaa on toteutettu lähettämällä koulun aamunavauksia, juhlia ja opetustuokioita Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen ja kartanon asukkaille ja vieraille. Kyyhkylän hyvinvointipalveluja (terveysliikunta, etsivä terveydenhoitaja) testattiin syksyn 2013 aikana paikan päällä eri tapahtumissa. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen sähköisesti kylille toteutetaan kevään 2014 aikana. Ihastjärvellä langaton kuituyhteys laajentaa oppimisympäristöä ja mahdollistaa etätyöpisteen kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille. DigiSali on asukkaiden arkea. Ihmiset voivat tulla asioimaan koululle verkon välityksellä. DigiSalissa palvelut saadaan lähelle, ihmiset pysyvät liikkeessä. Ihmiset tulevat kodeistaan, osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen estyy - digitaalisin ratkaisuin. Lähipalvelupisteessä hoituvat esimerkiksi Kelan, työllisyyspalvelujen, sosiaalitoimiston ym. kunnan eri toimialojen tuottamien sähköisten palvelujen käyttö. Digi-
Menetelmä
Menetelmän käyttöönotto
Kuva 9. DigiSali.
- 18 -
taalisuus lisää tehokuutta, luo yksityisille palveluntuottajille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja säilyttää ja monipuolistaa palveluja.
4.4 Uusi koulunkäynnin malli Uuden koulunkäynnin mallin taustalla on oppijakeskeinen, yhteisöllisyyttä hyödyntävä pedagoginen malli, joka mahdollistaa selkeän tuottavuuden paranemisen. Oppilaan valmiuksia vahvistetaan kokonaisvaltaisesti koulun ja kylän jäsenenä. Toiminnan edellytyksenä on aktiivinen kyläyhteisö sekä motivoitunut, osaava ja vastuullinen koulun henkilöstö. Opetus tapahtuu joustavasti erikokoisissa ryhmissä (ryhmien rajattomuus), eri ympäristöissä oppijan oman tilanteen mukaan. Koulunkäynti porrastuu eri aikoihin. Opetuksessa painottuu projektioppiminen – ilmiö- ja elämyspohjainen pedagoginen malli, joka mahdollistaa uuden koulunkäynnin tavan. Oppikirjoista luovutaan lähes kokonaan ja oppimateriaalia rakennetaan yhdessä oppilaiden kanssa sisällä ja ulkona. Oppilas näh-
DigiSali - sähköisten palveluiden vastaanottaminen ja tuottaminen
Laadukkaat välineet: webkamera, valkokangas, avoin laajakaista, kannettava tietokone, Smartboard, AppleTV, iPadit
Yhteistyökumppanit palvelujen tuottamiseen ja vastaanottamiseen
Sisältö ja palvelut
Vastaanotetaan: hyvinvointipalvelut, etsivä sairaanhoitaja, työllisyyspalvelut
Tuotetaan: jumpat, juhlat, aamunavaukset, tapahtumapäivät
Etätyöpiste kyläläisille ja vapaaajanasukkaille
Tulokset ja vaikutukset
Palvelujen tuottaminen taloudellisesti. Uudet liiketoimintamahdollisuudet
Palvelujen säilyttäminen ja monipuolistaminen. Ennaltaehkäisevät, matalankynnyksen palvelut
Vuorovaikutteisuus koulun, kodin, kylän, yritysten ja yhteisöjen välillä
dään aktiivisena toimijana, joka ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Oppija pohtii päivittäin keinoja oman oppimisensa tueksi. Hän luo tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä sekä arvioi oppimistaan. Merkityksellistä on koko kouluyhteisön oppiminen, jossa korostuu vastuunkantaminen myös muista oppijoista. Oppimiskokemuksia jaetaan ja etsitään yksilöllisesti jokaiselle oppijalle sopivia oppimismuotoja niin sisällöllisesti kuin menetelmällisesti ja oppimisympäristön osalta. Oppimisympäristö voi olla oppijan kotona, lähiniityllä, kirjastossa, paikallislehden toimituksessa tai vaikkapa navetassa. Digitaalisuus ja koulukylän hyvät nettiyhteydet ja laitteistot antavat mahdollisuuden etäoppimiseen ja luovat rajattomat mahdollisuudet uudentyyppiselle oppimiselle, jossa vahvasti hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa kokonaisvaltaisesti (iPadit, kannettavat tietokoneet, kamerat, langaton verkko, älytaulut, blogi). IPadien käyttö mahdollistaa opetuksen, jossa oppikirjasidonnaisuudesta pyritään pois
ja haetaan oppijan aiemman tiedon pohjalle ja käytännönläheisyyteen liittyviä oppimisratkaisuja. Mallin taustalla on vahva yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen – elämänkokemusten ja -taitojen sekä oppimisen jakaminen eri-ikäisten välillä. Opettajien rinnalla on runsas joukko muita aikuisia tukemassa lapsia - kyläläisten opetustuokiot, maatilavierailut ja teemapäivät (kalastuspäivä, eräpäivä, perinnepäivä, metsäpäivä, lähiruokapäivä). Voimaantuminen yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta toteutuu kyläläisten toiminnasta opettajien rinnalla koulutyössä, vertaistukena kyläyhteisössä. Kummioppilastoiminta tukee yhteisöllisyyttä. Ihastjärven koulun toimintakulttuurissa ja pedagogiassa korostetaan oppilaan hyvinvointia. Hyvinvointiin tähdätään onnistumisen elämyksien, kokemuksien ja elämänilon sekä yhteisöllisyyden kautta. Toimintakulttuurissa merkittävää on avoimuus, luottamus, kannus-
Menetelmä
Oppijakeskeinen pedagoginen malli hyvän elämän eväät Vahvuuksien vahvistaminen. Aidosti osallinen kylän ja koulun arjessa
Menetelmän käyttöönotto
Aktiivinen kyläyhteisö ja kehittämiskykyiset ja -intoiset opettajat
Oppilaat opiskelevat kotona verkossa ja käyvät koulua eri aikoina
Sisältö ja palvelut
Materiaalin rakentaminen yhdessä yhteisön kanssa oppikirjojen korvaaminen iPad, blogi, kamerat ja langaton laajakaista
Tilaa ja mahdollisuuksia erilaisille osaamisille: onnistumisen kokemuksia kouluyhteisössä
Tulokset ja vaikutukset
Hyvinvoiva, elämäniloinen, itsellinen, kehittyvä ja osaava elinikäinen oppija
Joustavat ja rajattomat ryhmät. Vapaaehtoistyö koululla ja sen ympäristössä
Kustannussäästöt oppilasmäärän nostamisella, verkko-opetuksella ja ryhmistä luopumalla
Ilmiö- ja elämyspohjaiset prosessit. Elämäntaitojen tietojen ja osallisuuden oppiminen
Kummioppilaat, oppilaskuntatoiminta, kyläläisten opetustuokiot, maatilavierailut, lähiruoka
Kyläyhteisön tiedot ja taidot jalostuvat yhteiseksi hyväksi, hyvinvoinniksi ja elämäntaidoiksi
Kuva 10. Uusi koulunkäynnin malli.
- 19 -
taminen, positiivinen palaute ja vastuunkantaminen koko yhteisöstä. Koulutyössä painottuu oppilaan kokonaisvaltainen huomioiminen ja oppiminen, elämänilo, vahva itsetunto, erilaisuuden hyväksyminen, oikeudenmukaisuus, vastuuntunto, työstä iloitseminen, elämän kunnioitus, aktiivisuus ja vastuunkantaminen itsestään. Näillä eväillä vahvistetaan valmiuksia tulevaisuuteen ja elinikäisen oppimisen taitoihin. Tässä mallissa jokaisella on tilaa olla onnistuja.
4.5 vuorovaikutteinen blogi Koulun, kodin, kylän ja vapaa-ajan asukkaiden väliseen yhteistyöhön luotu blogi on ikkuna koulukylän arjen päivittäisiin tapahtumiin. Blogi on muodostunut vuorovaikutteiseksi kanavaksi, jossa yhteistä tietoa syntyy yhteisen toiminnan tuloksena. Blogi ei toimi ainoastaan tiedotuskanavana, vaan aitona vuorovaikutuksen kenttänä, jota ylläpitävät oppilaat, vanhemmat ja kyläläiset.
Koulutyössä oppilaat ja opettajat päivittävät blogia ja tuottavat blogiin sisältöä. Blogissa on esillä opetussuunnitelmat, viikkotiedotteet, ruokalistat, ja muu koulua koskevan informaatio. Blogista voi tarkistaa kotitehtävät ja kouluviikon tapahtumat. Blogissa esitellään oppilaiden töitä ja suunnitellaan tilaisuuksia ja tapahtumia. Kaikki pääsevät osalliseksi toimintaan. Vuorovaikutteista blogia tarvitaan uuden ajan verkostojen johtamiseen. Blogin ylläpito edellyttää koulun ja kylän vahvaa sitoutumista toi-
Menetelmä
Vuorovaikutteinen blogi ikkuna koulukylän arjen päivittäisiin tapahtumiin
Koulun, kylän ja vapaa-ajan asukkaiden yhteinen foorumi ja ideiointiväline
Menetelmän käyttöönotto
Opettajien, oppilaiden ja kyläläisten kouluttaminen kanavien käyttöön
Vastuuhenkilö huolehtii blogin rakentamisesta ja rakenteesta
Sisältö ja palvelut
Tiedottaminen koulun, kodin ja kylän kesken
Tulokset ja vaikutukset
Yhteistyö, vuorovaikutus ja osallisuus koulun, kodin ja kylän välillä
Kuva 11. Vuorovaikutteinen blogi.
- 20 -
Blogin rakenteellisesta ideoinnista ja kehittelystä vastaa kylän vastuuhenkilö yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Blogissa toimimiseen järjestetään käyttökoulutusta koulun henkilökunnalle, oppilaille, vanhemmille ja kyläläisille. Blogia käyttää ja seuraa satoja kiinnostuneita (Ihastjärvellä 100-500 päivittäistä kävijää) ja blogia käytetään esimerkkinä suomalaisen koulun esittelyissä ulkomailla (www. ihastjarvi.fi).
mintaan. Kyläläiset ottavat vastuuta yhteisestä tekemisestä, jossa blogi toimii aktiivisesti osallistavana toimintaympäristönä. Blogin viikkotiedotetta seuraamalla kyläläiset ovat tietoisia koulukylän ajankohtaisista asioista. On tärkeää, että blogia päivitetään säännöllisesti ja usein, jotta ihmiset luottavat, että koulukylää koskeva tieto on ajankohtaisesti saatavilla.
4.6 kestävä hyvinvoinnin kehittyminen Kestävän hyvinvoinnin kehittyminen - yhteisöllisyyttä ja osallisuutta rakennetaan hyvinvointipäivien, tapahtumien ja talkoiden kautta. Tapahtumat ja talkoot kylissä ovat arkipäivää joillekin, toisille ne ovat yhteisöllisen kohtaamisen paikkoja. Ne lisäävät osallisuutta, merkityksellistä tekemistä ja hyvinvointia. Samalla niissä tehdään yhteistä työtä ja helpotetaan koulun arkea. Kylien, järjestöjen, yhdistysten ja eri organisaatioiden monipuolisen ja runsaan harrastustoiminnan tukemana.
Koordinaattori koululta tai kylältä huolehtii hyvinvointipäivien ja tapahtumien kokonaisuudesta, aktivoi kyläläisiä, suunnittelee sisällöt, hoitaa markkinoinnin ja yrittäjien ajanvaraukset. Hyvinvointipäivät kokoavat parhaiten asukkaita kokoperheen tapahtumina. Lapsille erilaista tekemistä ja aikuisille hyvinvointipalveluja. Yhdessä tekeminen yli organisaatiorajojen ja yli sukupolvien vahvistaa kestävää kasvua ja hyvinvointia. Hyvinvointipäivien ja erilaisten tapahtumien kautta kyläyhteisön tiedot ja taidot jalostuvat yhteiseksi hyväksi, hyvinvoinniksi ja elämäntaidoiksi. Paikallisten yrittäjien ja yksityisten palveluntarjoajien palvelut virkistävät elinkeinoja ja avaavat yrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lähipalvelukeskuksen avoimet ovet eri toimijoille tuovat asukkaat yhteen, tarjoavat leivänmyyjälle ja ostajalle kohtaamispaikan, tuovat ihmiset hyvinvointipäiviin ja tapahtumiin - asukas on palvelun tuottaja ja käyttäjä. Lähellä kotia.
Menetelmä
Koulukylän yhdessä toteuttamat hyvinvointipäivät & tapahtumat
Hyvinvointipalveluja ja tekemistä kaikenikäisille
Hyvinvointipäivät, toritapahtumat, koulukyläkonsertit ja muut tapahtumat
Oppilaat ja opettajat päivittävät blogia ja tuottavat sisältöä
Menetelmän käyttöönotto
Koordinaattori kokonaisuuden hallitsemiseksi ja osallisten innostamiseksi
Kokonaisuuden suunnittelu, markkinointi, ajanvaraukset. Ideointia blogissa
Tapahtuman tiedotus: internet/blogi, ilmoitustaulu, paperitse kotiin, lehtimainokset
Yhteinen kanava kaikkien käytettävissä. Aktiivinen päivittäinen käyttö
Ajankohtaiset asiat ja tapahtumat ruokalistat, jumpat, viikkotiedotteet...
Sisältö ja palvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalvelut ja paikallisten yrittäjien palvelut
Terveydenhuollon ammattilaiset: muisti, suuhygienia, ravinto, fysioterapia
Tekemistä koko perheeelle: jumpat, pelejä, seikkailuradat, ulkoliikunta
Koulukylän elinvoiman kehittyminen tapahtumia luomalla ja niistä tiedottamalla
Tietoteknisten valmiuksien kehittyminen
Tulokset ja vaikutukset
Ennaltaehkäisevää, matalankynnyksen hyvinvointipalveluja lähialueella
Paikallisten yrittäjien palvelujen saatavuus ja mahdollisuus markkinointiin
Ikäihmisten hyvinvointi - lisää laadukkaita vuosia kotona
Kuva 12. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen.
- 21 -
5 vaIkUttavUUS ja MIttarIt
5.1 Strategioista onnistumisen mittareiksi Strategisista tavoitteista otetaan mukaan ne, joita todella aiotaan saavuttaa ja näitä tavoitteita mitataan. Vaikka koululla tehdään paljon muutakin, asetetaan mittarit niin, että voidaan arvioida konseptin käyttökelpoisuutta myös muissa kohteissa.
1. Lasten, nuorten ja
perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen
Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaa toteutetaan kaikilla kolmella sektorilla. Lähipalvelukeskus tuottaa hyötyjä neljän strategisen tavoitteen suhteen. Näiden suhteen myös mitataan saavutuksia – ei muiden. Ne ovat:
1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon hyödyntäminen
Oikeat panostukset ja niiden suuntaan eteneminen
2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen
Kaupungin tuottavuuden parantaminen
Asukkaiden arjen helpottaminen
Tässä hetkessä
Nopeita tuloksia
Pitkällä aikavälillä
- Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden lisääminen ja voimavarojen vahvistaminen - Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen -Monipuolisen ja puhtaan luonnon hyödyntäminen - Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen. Toimenpiteitä arvioidaan tässä hetkessä, lyhyellä tähtäimellä ja pitkällä tähtäimellä. Näiden neljän – ja vain näiden neljän – suunnassa. Kuinka hyvin tämä toimenpide on edistänyt strategisia tavoitteita. Toinen vahva näkökulma on se, että yksikään toimenpide ei saa yhtään heikentää mitään näistä. Arvioinnin on siis oltava
vahvan kaksisuuntaista. Mittareita avataan valtuuston vahvistamalla tavalla tästä eteenpäin, on tärkeää, että suuntaa noudatetaan edelleenkin eikä hankkeessa ole tehty omia tulkintoja – vaikka ne olisivat kuinka miellyttäviä. Näiden neljän mittarin lisäksi on otettu kaksi Lupausohjelman keskeistä mittaria: - Kaupungin tuottavuuden parantaminen ja - Asukkaiden arjen helpottaminen Näihin mittareihin suhtaudutaan aivan samalla tavalla. Miten ja miten paljon tämä toimenpide edistää kaupungin tuottavuutta? Myöskään tässä ei hyväksytä mitään toimenpiteitä, jotka hiemankaan vähentävät tuottavuutta – edes lyhytaikaisesti. Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen on yksi kolmesta valitusta suunnasta. Miten hyvin ja miten hyvällä panos/tuotos-hyötysyhteella kyläkoulukonsepti onnistuu sen tuottamisessa? Tuossa sektorissa tavoitteet 1 ja 3 ovat suoraan mittattavassa keskiössä. 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja voimavarjojen vahvistaminen tapahtuu avoimissa työpajoissa, kyläruokalassa, uudessa koulunkäynnin tavasssa ja digisalissa. 2. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen kaikkialla, mutta konkreettisesimmin yhteisöllisyydessä. Luonnon ja ympäristön hyvinvointia toteutetaan kohdassa 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen. Mittareina näkyy erityisesti lähiruoka. Sitä toteutetaan erityisesti kyläruokalassa. Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima - ehkä osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen voi olla osin työpajojen tehtävä. Mutta kokonaisuus: mitataan sitä, miten hyvin ja tehokkaasti toimitaan strategian suunnassa. Lähipalvelukeskusmallissa asukkaiden arjen helpottaminen, kylien elinvoiman säilyttäminen ja tuottavuus syntyy seuraavien toimintojen pohjalta.
Kuva 13. Strategioista onnistumisen mittareiksi.
- 22 -
- 23 -
Avoin työpaja
DigiSali
1. Lasten, nuorten ja
Kymmenen henkilön työpaja olemassa olevin panostuksin - todellisessa työyhteisössä, työllisyyttä edistävin toimenpitein (kuntouttava työtoiminta, työkokeilut ja palkkatuki)
Vähintään yksi ihminen vuosittain saadaan uudelle polulle ja vakava syrjäytymiskehitys katkaistua
saatavuuden edistäminen
Vuosittain viisi ihmistä siirtyy työvoimaksi avoimille työmarkkinoille
työmarkkinatukilistalta 20 940€/vuosi
10 ihmistä on vuoden pois työmarkkinatukilistalta – 4188€ per henkilö palautuksia vähenee = 41 880€/vuosi ilman lisäpanostusta tai lisäpanostuksella kuljetukseen
Tässä hetkessä
Työpaja syntyy ilman lisäpanostusta täydentämään työpajatarjontaa – ohjaus
ja tilat kymmenelle 60 000€/vuosi
Työpajan palvelut helpottavat ihastjärveläisten arkea . Pajassa työskentelevän taloudellinen asema paranee ja arki helpottuu.
Nopeita tuloksia
Asukkaiden arjen helpottaminen
Pitkällä aikavälillä
Kuva 14. Avoin työpaja tekee tuottavuuden.
Kyläruokala
Kouluruokailu muuttuu kyläruokalaksi. Ateriapalvelut avataan kyläläisille ja tuotetaan lähialueen ruokapalvelut. Lisää yhteisöllisyyttä ja laadukkaita vuosia kotona
Skenaario 3:
Kyläruokala avautuu niin, että kotiin vietävä ruoka korvataan mahdollisuudella hakea ruoka tai käydä ruokailemassa
Elintarvikkeiden osuus ruokalautasella kasvaa 0,68€ -> 1,10€ kokonaiskustannuksen kasvamatta
Kyläruokala korvaa kotiin vietävän ruuan
Oikeat panostukset ja niiden suuntaan eteneminen
22 094€/vuosi pienemmät
Kyläruokalan avaaminen asukkaille - Aamiainen - Lounas (yhtä paljon ruokailijoita, kuin koululaisia
Tässä hetkessä
6 612€/vuosi /vuosi
Mahdollistaa asumisen ja toimintakyvyn säilymisen kotona
Panostus 2
Panostus 3
Panostus 2
Nettivastaanotot - Lääkäri - Sairaanhoitaja - Psykologi - Muistihoitaja
Yhdessä virtuaalisesti - Kyyhkylän korkeatasoiset ryhmäliikunnat - Konsertit kaupungista - Torin tapahtumat
Tässä hetkessä
Nopeita tuloksia
Yhteisöllisyys ja osallisuus
Uusi koulunkäynnin malli. Uudet liiketoimintamallit ja tapahtumat. Kylä ja koulu yhdessä
Asiointi- ja videotapaamispiste - Reitti - Työvoimahallinto - Kela - Poliisi - Seurakunta
Pitkällä aikavälillä
Kyläruokalan avaaminen vuokrakäyttöön - Vuokratuotot - Toiminnallisuus lisääntyy
Nopeita tuloksia
3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen
Palveluiden säilyttäminen ja monipuolistaminen
1. Monipuolisen ja
Paikallisten yrittäjien uudet liiketoimintamahdollisuudet
puhtaan luonnon hyödyntäminen
Kaupungin tuottavuuden parantaminen
1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
puhtaan luonnon hyödyntäminen
Matalankynnyksen ennaltaehkäisevien
hyvinvointipalvelujen tuottaminen Oikeat panostukset ja niiden suuntaan eteneminen
Yhdessä tekeminen yli organisaatiorajojen ja yli sukupolvien vahvistaa kestävää kasvua ja hyvinvointia
Sosiaalinen yhteisö
Asukkaiden arjen helpottaminen
Kaupungin tuottavuuden parantaminen
Osallisuus
Panostus 3
Kyläruokalan avaaminen jokapäiväiseksi - Mahdollistaa kasvun todelliseksi lähipalvelukeskukseksi
Kuva 15. Kyläruokala avautuu asukkaille ja tuottaa lähialueen ruokapalvelut.
- 24 -
Panostus 1
1. Monipuolisen ja
Lähiruuan osto kyliltä virkistää elinkeinoja 3 382€/vuosi
Panostus 1
Asukkaiden arjen helpottaminen
Matalankynnyksen asiointi. Mahdollistaa osallisuuden ja estää syrjäytymistä
Kuva 16. DigiSali helpottaa asukkaiden arkea.
1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
Kustannustehokkuus, nettokustannukset
Kaupungin tuottavuuden parantaminen
Toiminta nopeutuu yksilötasolla, TMT-lista pienenee. Häiriökustannukset alenee.
Kaupungin tuottavuuden parantaminen
joka vuosi
hyvinvoinnin lisääntyminen
Lähipalvelukeskuksen DigiSali tuo palvelut lähelle, pitää liikkeessä ja mahdollistaa lisää laadukkaita vuosia kotona
Oikeat panostukset ja niiden suuntaan eteneminen
osaavaksi työvoimaksi
Monipuoliset ja merkitykselliset työtehtävät (DigiSalissa, luokassa, keittiössä. kiinteistöhuollossa, puutarhassa), luonteva työyhteisö ja aito tulevaisuushakuinen ohjaus mahdollistavat vähintään viiden työllisyyden aidon edistymisen vuosittain oppisopimukseen, koulutukseen ja työllistymiseen avoimilla markkinoilla. Pysyvä poistuminen
3. Terveyden ja
Yksityisten palveluntuottajien virtuaalinen läsnäolo mahdollistaa monipuoliset ja pitkäjänteiset hyvinvointipalvelut
2. Osaavan työvoiman
1,3 M€/vuosi Oikeat panostukset ja niiden suuntaan eteneminen
1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
DigiSalissa vastaanotetaan, tuotetaan ja kulutetaan sähköisiä palveluja uudella tavalla tuottavuutta lisäten
perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
Pitkällä aikavälillä
Merkityksellinen tekeminen Tässä hetkessä
Asukas on palvelun tuottaja ja käyttäjä – lähellä kotia
Nopeita tuloksia
Asukkaiden arjen helpottaminen
Pitkällä aikavälillä
Kuva 17. Lähipalvelukeskuksen hyvinvoinnin elementit.
- 25 -
6 onko kestävän kasvun ja hyvinvoinnin lähipalvelukeskus mahdollista rakentaa? Kyllä se on. Kirkastimme ja konseptoimme Ihastjärven toimintamallia Mikkelin kaupungin strategisia tavoitteita maastouttavana, muualle siirrettävänä toimintamallina - lähipalvelukeskuskonseptointia kolmella kylällä. Tehtävänä oli tuottavan konseptin löytäminen. Tehtävä ei onnistu kouluruokaa vähän halvemmalla tekemällä tai kuljetuksia optimoimalla. Oli pystyttävä tuottamaan jotain suurempaa. Jotain paljon enemmän. Unohdimme pipertämisen ja otimme käyttöön suuren pensselin. Keskityimme olennaiseen: kuntalaisten hyvinvointiin, ympäristön hyvinvointiin ja yritysten hyvinvointiin. Lähipalvelukeskus on mahdollista ainakin kylällä, jossa on toimiva kyläkoulu. Jos koulu on teknisesti hyvä, on se mahdollista hyvin harvaan asutullakin kylällä. Kuten Ihastjärvellä. Jos kylä ei ole harvaan asuttu, on se mahdollista, vaikka koulu ei teknisesti niin hyvä olisikaan. Kuten Lahnaniemellä. Se saattaa olla mahdollista myös kylällä, jossa koulua ei ole. Se vaatii tosin jotain enemmän, kuin mitä tässä hankkeessa pystyimme löytämään. Se ei ole mahdollista tuomalla sosiaali- ja terveyspalveluja
- 26 -
kylälle. Se ei liene mahdollista lisäämällä vain talkootoimintaa ja monipuolistamalla koulujen käyttöä. Mutta se on mahdollista, jos totutut palvelun tuottamistavat voidaan unohtaa. Se on mahdollista, jos työllisyyden hoidossa uskalletaan nähdä avoin työpaja ilman erillistä ohjausta ja uudistaa työnjako kerralla. Silloin se on mahdollista. Mutta ehkä vain silloin. Lähipalvelukeskus turvaa kylien elinvoiman. Taloudellisesti kannattavasti. Osallisuus ja merkityksellinen tekeminen aktiivisessa yhteisössä synnyttää hyvinvointia - asukkaiden arkea helpottaen ja kaupungin tuottavuutta lisäten. Aidosti asiakaslähtöinen lähipalvelukeskus syntyy rajoja rikkomalla, totuttuja palvelun tuottamistapoja uusimalla. Ellemme uskalla niin tehdä, saatamme nähdä kyläkoulujen ja nuorten osallisuuden hiipuvan maaseutualueilla.
Projektipäällikkö Pia Tuunanen, Koulu kylässä –hanke
- 27 -
Helpompi arki. Meille kaikille.
Koulu kylässä, kylä koulussa – hanke