Mikkelin 12. kuvitustriennalen näyttelykatalogi by Mikkelin Kaupunki

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Mikkelin 12. kuvitustriennale Mikkelin taidemuseo 8.8.–25.10.2020

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial Mikkeli Art Museum 8.8.–25.10.2020

JÄRJESTÄJÄ Mikkelin kaupunki / Mikkelin taidemuseo Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry Kuvittajat ry

ORGANISER City of Mikkeli / Mikkeli Art Museum Grafia – Association of Visual Communication Designers in Finland The Finnish Illustration Association

NÄYTTELYTYÖRYHMÄ Matti Karttunen, Mikkelin taidemuseo Anna-Maria Larikka, Mikkelin taidemuseo Katja Ojala, Grafia ry Katri Soramäki, Grafia ry Heli Halme, Kuvittajat ry Veera Pekkinen, Kuvittajat ry

EXHIBITION TEAM Matti Karttunen, Mikkeli Art Museum Anna-Maria Larikka, Mikkeli Art Museum Katja Ojala, Grafia Katri Soramäki, Grafia Heli Halme, The Finnish Illustration Association Veera Pekkinen, The Finnish Illustration Association

Sofia Pusa, visuaalinen ilme Tarja Kunttunen, näyttelyarkkitehtuuri

Sofia Pusa, visual identity Tarja Kunttunen, exhibition architecture

JURY Nina Grönlund Matti Karttunen Antti Kyrö Mervi Lindman Marion Robinson

NÄYTTELYLUETTELO Toimitus: Mikkelin taidemuseo / Anna-Maria Larikka Artikkelit: Sara Teleman, Muutamia asioita, joita tiedän hänestä – Erica Jacobson, ystävän muotokuva; Veera Pekkinen, Kuinka kuratoida kuvitusta; Ville Hänninen, Kunnioittakaa seiniä!; Laura Valojärvi, Onko kuvitus taidetta? Kolme keskustelua kuvituksesta Graafinen suunnittelu: Sofia Pusa Kuvat: Alkuperäinen kuvatiedosto tekijältä Valokuvat: Sami Funke s. 108, Niko Hakkarainen s. 99, Mika Huisman s. 75 Käännökset: Aino Kattelus s. 6–7, 21–57, Transfluent s. 10–19 Kirjapaino: Markprint, Lahti 2020

EXHIBITION CATALOGUE Editor: Mikkeli Art Museum / Anna-Maria Larikka Articles: Sara Teleman, A Few Things I Know About Erica Jacobson – a Portrait of a Friend; Veera Pekkinen, How to Curate Illustration; Ville Hänninen, Respect for Walls!; Laura Valojärvi, Is Illustration Art? Three Conversations About Art Graphic designer: Sofia Pusa Images: Original digital file by the artist Photographs: Sami Funke p. 108, Niko Hakkarainen p. 99, Mika Huisman p. 75 Translations: Aino Kattelus p. 6–7, 21–57, Transfluent p. 10–19 Print: Markprint, Lahti 2020

ISBN 978-952-5691-49-8 ISSN 1459-1790

Esipuhe

Mikkelin taidemuseo Grafia ry Kuvittajat ry

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Kuitenkin kuvituksen perimmäinen tarkoitus on säilynyt. Kuvitus tehdään tekstin yhteyteen tai muuten tiettyyn tarkoitukseen. Kuvitustaide näkyy kaikkialla ihmisten arjessa ja sen merkitys on jatkuvasti kasvanut.

aailma muuttuu ja siitä todisteena Mikkelin taidemuseo siirtyi keväällä 2019 väistötiloihin kauppakeskus Akseliin torin kulmalle. Mikkelin 12. kuvitustriennale esittäytyy nyt uusissa tiloissa keskellä ihmisten arkea. Kaikki aikaisemmat 11 näyttelyä järjestettiin graniittitalossa tuomiokirkon portaiden juurella. Tilojen lisäksi myös näyttelyaika muuttui, kun koronapandemian vuoksi avaamista jouduttiin lykkäämään perinteisestä kesäkuun alusta elokuun alkuun. Muutos on ollut voimakasta viimeisten reilun 30 vuoden aikana, jolloin kuvitustriennalea on järjestetty. Kuvittamisen kenttä on laajentunut lehtien sivuilta sähköiseen maailmaan ja mittakaava on kasvanut kirjojen kansista rakennusten julkisivuihin saakka. Myös kuvittajien työ on muuttunut ja tekniset mahdollisuudet laajentuneet. Kuitenkin kuvituksen perimmäinen tarkoitus on säilynyt. Kuvitus tehdään tekstin yhteyteen tai muuten tiettyyn tarkoitukseen. Kuvitustaide näkyy kaikkialla ihmisten arjessa ja sen merkitys on jatkuvasti kasvanut. Mikkelin 12. kuvitustriennalessa teema ja tyyli olivat vapaat. Kilpailun juryn kuvittajajäsenet olivat Nina Grönlund, Antti Kyrö, Mervi Lindman ja Marion Robinson. Mikkelin taidemuseon edustajana juryssä oli kulttuuri- ja museojohtaja Matti Karttunen. Kilpailuun ilmoitti töitään 117 kuvittajaa tai graafista suunnittelijaa ja juryn nähtäväksi tuli kaikkiaan 345 työtä. Mittavan karsintaprosessin jälkeen jury valitsi näyttelyyn 97 teosta 55:ltä tekijältä. Näyttelyn parhaat kuvitukset on tälläkin kertaa palkittu. Lämpimät onnittelumme kaikille palkituille kuvittajille. Triennalen ulkomaisena vieraana on tällä kertaa ruotsalainen Erica Jacobson (s. 1972). Hänet tunnetaan riemastuttavan värikkäistä kuvituksistaan, oivaltavista julisteistaan, orgaanisista muodoistaan ja dynaamisista ihmishahmoistaan. Mikkelin taidemuseo ja Grafia ry järjestävät kuvitustriennalen yhdessä jo kahdennentoista kerran. Nyt mukana on viidettä kertaa Kuvittajat ry. Yhdistämällä voimavarojaan Mikkelin taidemuseo, Grafia ry ja Kuvittajat ry ovat luoneet valtakunnallisesti merkittävän tapahtuman, joka suuntautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Toivotamme kaikki näyttelyyn osallistuvat kuvittajat sekä ulkomaisen vieraamme Erica Jacobsonin tervetulleiksi Mikkelin 12. kuvitustriennaleen. Lämpimät kiitoksemme kaikille kilpailuun osallistuneille sekä niille, jotka ovat edesauttaneet näyttelyn toteutumisessa. Kiitämme erityisesti näyttelytyöryhmän ja juryn jäseniä, tämän julkaisun artikkelien kirjoittajia sekä järjestävien tahojen henkilökuntaa. Näyttelyn saamasta taloudellisesta tuesta parhaimmat kiitokset Taiteen edistämiskeskukselle.

Foreword

THE WORLD IS CHANGING which is also evident in Mikkeli Art Museum’s move in spring 2019 to temporary facilities in Shopping Centre Akseli by the marketplace. Thus, Mikkeli’s 12th Illustration Triennial is exhibited in new premises in the hustle and bustle of everyday life. The previous 11 exhibitions were all organised in the Granite House by the Cathedral stairs. In addition to the premises, the date for the exhibition has also been changed as the opening had to be postponed from June to the start of August due to the coronavirus pandemic. Changes have been significant over the 30 years of the Illustration Triennial. The spectrum of illustrations has expanded from magazine pages to online platforms, and the scale has grown from book covers to building facades. Illustrators’ work has also changed and technical possibilities widened. However, the true meaning of illustration has stayed the same. An illustration exists in connection to a text or for some other specific reason. Illustrations are present in people’s daily lives and their purpose has kept on growing. For this 12th Illustration Triennial, illustrators were given a free hand with the theme and style. The illustrator members of the competition jury were Nina Grönlund, Antti Kyrö, Mervi Lindman and Marion Robinson. Matti Karttunen, the Director of Culture and Museums, acted as the representative of Mikkeli Art Museum. 117 illustrators or graphic designers with 345 illustrations participated in the competition. After the extensive shortlisting process, the jury chose 97 works from 55 creators for the exhibition. The best illustrations chosen for the exhibition received an award this time as well. Our heart-felt congratulations go to all those who received an award. This year’s overseas guest for the Triennial is Erica Jacobson (b. 1972) from Sweden. She is known for her exhilaratingly colourful illustrations, insightful posters, organic shapes and dynamic human figures. Mikkeli Art Museum and the Association of Visual Communication Designers in Finland, Grafia, have organised the Illustration Triennial together for the 12th time this year. The Finnish Illustration Association has participated in the organisation for the fifth time this year. By bringing their resources together, Mikkeli Art Museum, Grafia and The Finnish Illustration Association have created a nationally significant event with a confident, future-oriented outlook. We welcome all our exhibition illustrators as well as our international guest, Erica Jacobson, to the 12th Mikkeli Illustration Triennial. We would also like to extend our gratitude to everyone who participated in the competition and to those who have helped bring this exhibition about. A special thank you should go to the members of the exhibition working group and the jury, the writers of the articles in this publication and the staff in the organisations behind the event. We are also grateful to the Art Promotion Centre Finland for the financial support the exhibition has received. Mikkeli Art Museum Grafia – Association of Visual Communication Designers in Finland The Finnish Illustration Association

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

ARTIKKELIT ARTICLES

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Muutamia asioita, joita tiedän hänestä – Erica Jacobson, ystävän muotokuva

SARA TELEMAN

A Few Things I Know About Erica Jacobson – a Portrait of a Friend Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Erica Jacobson – ystävän muotokuva

JOKIN AIKA SITTEN Erica kertoi olleensa kävelyllä. Hän nousi maanalaisesta Slussenin asemalla, ja suurissa mainostauluissa komeilivat hänen terveysmessuja varten tekemänsä kuvat. Aseman ulkopuolella olivat vastassa hänen julisteensa Teatteri Lumorin esityksestä Blod och ben. Vähän matkan päässä samalla kadulla ripustettiin juuri Erican suunnittelemia joulukoristeita ostoskeskus Brunoon. Ja vielä viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, hän kulki hampurilaisketjuravintolan ohi ja sen ikkunoita peitti hänen signeeraamansa mainoskampanja. Ellen väärin muista, kyseessä oli se viikko, jolloin Erica oli kutsuttu kunniavieraaksi Mikkelin taidemuseon kuvitustriennaleen. Yleensä, kun tapaan kuvittajan ja muotoilijan, jonka julkaisutahti on noin kiivas ja työt korkeatasoisia, ihmettelen kuka hän on. Mitä menestyksen takana piilee? Mikä voima häntä ajaa eteenpäin? Ja miten kaikki käytännössä oikein onnistuu? Erican kohdalla minun ei tarvitse ihmetellä. Vietettyäni yli 20 vuotta hänen lähipiirissään voin väittää, että tiedän. Ensinnäkin perusedellytykset olivat olemassa. Sanotaan, että hyvin harva valitsee taiteellisen ammatin, ellei ole kasvanut luovan henkilön lähipiirissä. Erican äiti oli kuvittaja ja isä art director, joten taiteellinen ammatti tuskin oli hänelle vieras. Mutta oliko valinta itsestään selvä? Neljätoistavuotiaana Erica seisoi äitinsä ateljeessa, polki jalkaa lattiaan ja huusi, että hän ei ainakaan ikinä istuisi nenä paperissa niin kuin äiti!

Mitä menestyksen takana piilee? Mikä voima ajaa eteenpäin? Erican kohdalla minun ei tarvitse ihmetellä. Vietettyäni yli 20 vuotta hänen lähipiirissään voin väittää, että tiedän.

Mikkelin 12. kuvitustriennale

NOT LONG AGO, Erica talked about a walk that started when she got off at Slussen subway station, where her pictures for a health fair were plastered across the billboards. Outside the station, she was met by her posters for the Lumor Theatre’s production of Blod och ben (Blood and Bones). A little further up, on the same street, you could see Erica’s Christmas decorations at the Bruno shopping mall. Last, but not least, she passed a hamburger chain whose windows were covered with one of her campaigns. If I’m not mistaken, this was the same week that Erica was invited to the Illustration Triennial at the Mikkeli Art Museum in Finland as guest of honour. Usually when I meet an illustrator and designer with this type of publishing rate and such a high minimum level, I wonder: Who are they? What’s the secret of their success? What drives them? And how do they do it, in purely practical terms? With Erica, I don’t have to wonder. After more than 20 years in her presence, I can say that I know why and how. First and foremost, the basic conditions were right. It’s said that very few people choose an artistic profession unless they have grown up around a creative person, and with a mother who was an illustrator and a father who was an art director, the profession was hardly unfamiliar to her. But was it an obvious choice? When Erica was 14, she stood in her mother’s studio and stomped her foot on the floor, screaming that she would never sit with her nose buried in paper like her mother!

What’s the secret of their success? What drives them? With Erica, I don’t have to wonder. After more than 20 years in her presence, I can say that I know why and how.

Edellinen sivu / previous page: Mexico, 2018 kynä, guassi, Illustrator / pen, gouache, Illustrator, 100 x 70, henkilökohtainen projekti / self-initiated project Häagen-Dazsin kesäkampanja / Häagen-Dazs Summer Campaign, 2017 kynä, guassi, Illustrator / pen, gouache, Illustrator, 25 x 17

Erica Jacobson – a Portrait of a Friend

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Erica Jacobson – ystävän muotokuva

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Erica Jacobson – a Portrait of a Friend

ERICA VASTUSTI AJATUSTA taiteellisesta ammatista pitkään. Teini-ikäisenä hän halusi ryhtyä naisten oikeuksien asianajajaksi. Heti lukion jälkeen hän kylläkin meni valmistavaan taidekouluun, mutta sen jälkeen suunta vaihtui kerta toisensa jälkeen. Erica selvästikin pakeni kohtaloaan. Ensin hän aikoi journalistiksi, sitten valokuvaajaksi. Sen jälkeen hän oli töissä hoitokodeissa, ennen kuin lähti ulkomaille opiskelemaan espanjaa. Lukiosta valmistuttuaan hän pääsi kulttuurintutkimuksen linjalle Tukholmaan. Hän ei kuitenkaan tuntenut siellä oloaan kotoisaksi, ja lopulta hän ymmärsi, mikä hänen varsinainen vahvuutensa oli. Käytyään vielä pari vuotta valmistavaa taidekoulua, tällä kertaa kuvituksen ja graafisen muotoilun linjalla, hän pääsi Konstfackin taideteolliseen korkeakouluun. Tänä vuonna tulee kaksikymmentä vuotta siitä, kun hän valmistui.

FOR A LONG TIME, she was against the idea of an artistic profession. As a teenager, she wanted to be a lawyer for women’s rights. She was admitted to a preparatory art school straight after high school, but changed her direction time and again after that. Erica was clearly trying to escape her fate. First, she wanted to become a journalist, then a photographer. After that, she worked in nursing homes before moving abroad to study Spanish. After completing her high school grades, she entered at cultural studies programme in Stockholm. She didn’t feel at home there at all, and finally realised where her true strength lies. After another year at the preparatory art school, this time with an emphasis on illustration and graphic design, she entered the arts university Konstfack. She graduated twenty years ago this year.

← Obs! Superviktigt, 2017 kynä, Illustrator, 42 x 29,7, lasten tanssiperformanssin juliste Obs! Superviktigt, 2017 pen, Illustrator, 42 x 29,7, poster for childrens dance performance

→ Happy Holidays, 2019 kynä, Illustrator, 214,5 x 135,2, Brunoostoskeskuksen kampanjakuvitus Happy Holidays, 2019 pen, Illustrator, 214,5 x 135,2, a campaign illustration for a shopping centre Bruno

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Erica Jacobson – ystävän muotokuva

MUTTA PELKKÄ LAHJAKKUUS EI RIITÄ. Myös tahtoa tarvitaan. Tahtoa saada työt julki kilpailemaan muiden lahjakkuuksien kanssa. Erica on harrastanut jalkapalloa, uintia, yleisurheilua, ratsastusta ja tennistä. Olisikohan kilpailuvietti sieltä peräisin? Erica ei tee mitään puolinaisesti. Eikä mikään häiritse häntä enemmän kuin se, että hän tuntee polkevansa paikoillaan. Hän tarvitsee jatkuvasti aivojumppaa taiteen, kulttuurin, politiikan tai urheilun parissa (tai Illustratörcentrumin hallituksen jäsenenä ja Svenska Institutetin vaihtoprojekteissa). Ericalla on ominaisuus, joka on kuvittajalle ehdottomasti tärkein. Kuvittajan ammatissa joutuu yhtenä päivänä hahmottelemaan sosiaalisia ehtoja ammattilehdelle ja seuraavana päivänä vuorossa on lastentanssiesitys. Erica Jacobson on kiinnostunut. Uteliaisuus ajaa häntä voimakkaasti eteenpäin ja sen ansiosta hän ottaa uudet asiat ensimmäisenä käyttöön. Hän opetteli Adobe Illustratorin käytön jo varhain. Konstfackissa hänen lopputyönsä (1999) oli piirretty ja animoitu kuvareportaasi Kuubasta. Ja siinä oli mukana soundtrack! Se ei ehkä niinkään ollut osoitus kiinnostuksesta tekniikkaan, vaan innosta kokeilla jatkuvasti uusia materiaaleja ja menetelmiä. Vuosien varrella hän on tehnyt silkkipainotöitä, tapetteja, näyttämöpukuja, animaatioita, lavastuksia ja puvustuksia sekä tekstiilikuoseja. Muun muassa. JOSKUS SAATTAA NÄYTTÄÄ SILTÄ, että Erica Jacobson on jatkuvassa flow-tilassa, ikään kuin hän vain avaisi hanan ja sieltä ne tippuvat: naiset, palmut, cowboy-saappaat, punaiset, keltaiset, vaaleanpunaiset ja mustat. Ehkä asia on niin. Mutta keveys johtuu siitä, että Erica on aina menossa. Kun muille apuraha antaa mahdollisuuden levätä ja palautua, Ericalle se on haaste lähteä valloittamaan uusia alueita. Hänen työpisteensä ympärillä on kasoittain mustavalkoisia käsin maalattuja kuvaoriginaaleja. Muovisia paletteja, joissa on monta kerrosta kuivunutta mustaa akryyliväriä. Skanneri hurisee hiljaa. Erica istuu usein lattialla edessään pitkät rivit tulosteita (mustavalkoisia, jotta sommittelun ja vivahteiden tasapainoa voi säätää), ja joskus vieressä istuu kollega Jens Magnusson auttamassa pohdinnassa. Erica on itsepäinen, mutta ei mikään työnarkomaani. Myös perhe, ystävät ja treenaaminen ovat tärkeitä. Mutta työn säännöllisyys ja vakaus pitää hänet kadehdittavan hyvin yhteydessä käsialaansa, tyyliinsä ja esitystapaansa.

Mikkelin 12. kuvitustriennale

BUT TALENT ISN’T EVERYTHING – you need passion, too. You have to be willing to get your work out there and compete with all of the other talent. Erica has been a keen footballer, swimmer, athlete, horse-rider and tennis player. Maybe that’s where she got her competitive instinct? Erica does nothing half-heartedly. And nothing bothers her more than feeling like she’s standing still and treading water. Her brain must be constantly stretched and exercised. She does this via art, culture, politics and sports (or board assignments for the Centre for Illustration and Graphic Design and exchange projects with the Swedish Institute). Erica has the most important trait of all for working as an illustrator, which might involve switching between visualizing social conditions in a trade journal one day and a children’s dance performance the next: she is engaged. She is driven by a strong sense of curiosity, which has led her into becoming an early adopter. She mastered Adobe Illustrator early on and made it her own. Her thesis at Konstfack (1999) was a drawn and animated pictorial report from Cuba (including a soundtrack!). It was an expression, perhaps not so much of an interest in technology, but of a desire to constantly experiment with new materials and methods. In recent years, she has worked with screen printing, wallpaper, costume, animation, stage design and textile design. IT CAN SOMETIMES LOOK LIKE Erica is in a constant flow, as if she just turns on a tap and out pour the women, the palm trees, the cowboy boots, the red, the yellow, the pink and the black. And that may be true. But this sense of ease is because Erica is always on her way somewhere. Where others see a scholarship as a chance for rest and recovery, Erica sees it as a call to conquer new ground. Around her studio, there are piles of black and white hand-painted originals. There are plastic palettes with years of dried black acrylic paint. The scanner hums constantly. She often sits in front of her printouts (in black and white, to check the composition balance and values) in long lines on the floor, sometimes with her colleague Jens Magnusson sitting next to her, helping her ponder. She is determined, but not a workaholic. Family, friends and exercise are also important. But thanks to the regularity and steadiness of her work she is in excellent contact with her hand, her style and her approach.

Erica Jacobson työhuoneessaan / Erica Jacobson in her studio, 2019 kuva / photo: Sofia Runarsdotter

Erica Jacobson – a Portrait of a Friend

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Erica Jacobson – ystävän muotokuva

HÄNEN KUVILLEEN ja persoonalleen leimallisten huumorin, itsekriittisyyden ja huolettomuuden katsotaan usein johtuvan geeneistä. Äiti Margareta on Tanskasta ja isä Ingemar Göteborgista. Uskon myös, että syynä on hänen kykynsä vetää puoleensa muita vahvoja persoonallisuuksia ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Esimerkkeinä voidaan mainita lapsuudenystävä, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Paula Stenström, jolle Jacobson on tehnyt näytelmäjulisteet alusta alkaen, kuvittaja Jens Magnusson, joka on kuulunut lähipiiriin Konstfackin ajoista asti, lavastaja-arkkitehti Astrid Stenberg sekä elämänkumppani, muusikko Anders Bennysson ja heidän poikansa Bernard. Minun elämääni Erica ilmestyi ensimmäisen kerran yhteisen ystävän kautta 1990-luvun puolivälissä. Me molemmat vaikutuimme toisistamme ja hieman säikähdimme toisiamme, ja sen takia kesti hetken, ennen kuin rakkaus alkoi kukoistaa. Joitakin vuosia myöhemmin muutimme yhteisiin freelancertiloihin. Sen jälkeen olemme yhdessä perustaneet The Sweptaways -popkuoron (2003–2013), järjestäneet Göra!-työpajafestivaalin (2017) ja käyneet stand up -kurssin (2019). Yksityiselämässään Erica on uskollinen ystävä, tunnevoimainen, rakastava, suora, peloton, viisas, rehellinen, optimisti ajan suhteen, tyyli-ikoni mitä suurimmassa määrin, ja ehdottomasti myös yksi hauskimmista tuntemistani ihmisistä. Kuten sanottu, hän on hyvin kiinnostunut maailmasta, mutta myös hyvin tarkka sen suhteen. Minä, äärettömästi konflikteja pelkäävä ihminen, seuraan ihastuneena, kuinka Erica vaihtaa lahjoja, joista ei pidä, valittaa iltakurssin luokkahuoneen loisteputkista tai pyytää lämpimämpää maitoa latteen – ei vain kerran, vaan kahdesti. Olin vähän aikaa sitten brittiläisen kuvittajan Merlin Strangewayn luennolla, jolla hän kehotti epävakaata maailmaamme turvautumaan taiteilijoihin: ”We need to lean on artists.” Niin hän sanoi. Okei, sanon minä. Ja turvaudun Ericaan.

M Sara Teleman on kuvittaja ja kuvituksen professori Konstfacktaidekorkeakoulussa. Hän on toinen Svensk illustration – en visuell historia 1900–2000 -antologian kirjoittajista. Uusin hänen kuvittamansa kirja on nimeltään Fantastiska Flickor. ericajacobson.com

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Space, 2019 kynä, guassi, Illustrator, In My Mind -tapettimallisto Photowallille Space, 2019 pen, gouache, Illustrator, In My Mind wallpaper collection for Photowall

Erica Jacobson – a Portrait of a Friend

In Bloom, 2019 kynä, guassi, Illustrator, In My Mind -tapettikokoelma Photowallille In Bloom, 2019 pen, gouache, Illustrator, In My Mind wallpaper collection for Photowall

THE HUMOUR, self-distance and liberation found in both Erica’s images and her personality can be put down to her genes. Her mother, Margareta, is from Denmark and her father, Ingemar, hails from Gothenburg. I also think it’s partly due to her ability to attract and bond with other strong personalities. These include her childhood friend, the playwright and director Paula Stenström, whose theatre posters Erica has designed since day one, the illustrator Jens Magnusson, who has been close to Erica since their days at Konstfack, and the scenographer and architect Astrid Stenberg, as well as her partner, the musician Anders Bennysson, and their son Bernard. Erica first came into my life through a mutual friend in the mid-90s. We were both impressed by – yet slightly wary of – each other, which meant that it took a while for affection to blossom. A few years later, we moved into the same freelance office. We have worked together ever since, starting the pop choir The Sweptaways (2003– 2013), organising the Göra! workshop festival (2017) and completing a course in stand-up comedy (2019). In private, Erica is loyal, emotional, loving, straightforward, fearless, wise, honest, time optimistic, an amazing style icon, and one of the funniest people I know. She is very interested in the world, but also very careful about it. It is with great delight that I – with my fear of confrontation – watch Erica return presents she doesn’t like, complain about the fluorescent lamps during an evening class or ask – not just once, but twice – for hotter milk in her latte. I was recently at a lecture with British illustrator Merlin Strangeway, who called on our shaky world to lean on artists. “We need to lean on artists,” she said. Okay, I say, as I lean on Erica.

M Sara Teleman is an illustrator and Professor of Illustration at Konstfack. She is one of the two editors of Svensk illustration – en visuell historia 1900–2000 (The Swedish Illustration – a Visual History 1900–2000) and the latest book illustrated by her is Fantastiska Flickor. ericajacobson.com

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Kuinka kuratoida kuvitusta

VEERA PEKKINEN

How to Curate Illustration Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kuinka kuratoida kuvitusta

Tämä teksti on saanut alkunsa kirjoittajan ihmetyksestä ajassa kiinni olevan käyttötaiteen ja korkeakulttuurista lainattujen, yli satavuotisten näyttelykäytäntöjen välimaastossa. Artikkeli kartoittaa suomalaisen kuvitustaiteen esittämistä, vastaanottamista ja kehittämistä viimeisen vuoden aikana toteutettujen näyttelyiden kautta. Lisäksi pyrin perustelemaan, mihin kuvituksen kuratointia tarvitaan. Tarkoitus on kannustaa tarkastelemaan kuvitusalan näyttelytoimintaa uusin silmin ja inspiroida näyttelyitä järjestäviä tahoja. Useimmiten tämä taho on kuvittaja itse.

KUVITUSNÄYTTELYN JÄRJESTÄMISEEN ei ole yhtä oikeaa formaattia. On ilmeistä, ettei muotikuvitusten esittämiseen sopiva ripustus tue lastenkirjaan perustuvaa näyttelyä, eikä peligrafiikasta kannata kirjoittaa samanlaista yleisötekstiä kuin tekstiilien kuoseista. Jotkut kysymykset pysyvät kuitenkin samoina kuvituksen lajista riippumatta. Keskeinen kysymys jokaiselle näyttelyn järjestäjälle on toiminnan tarkoitus ja päämäärä. Miksi näyttely järjestetään? Mihin sillä pyritään? Valinnanvaraahan meillä riittää: maailma on pullollaan kuvitustyylejä, tekniikoita, muotoja ja värejä, ja kuvittajat luovat jatkuvasti uusia tapoja tuottaa kuvituksia, ympäristön resonanssia hakien. Yhteistyökumppaneita on verkossa entistä helpompi löytää vaikka toiselta puolelta maapalloa. Yhtään näyttelyä ei kuitenkaan tulisi järjestää vain näyttelyn järjestämisen vuoksi.

Mikkelin 12. kuvitustriennale

How to Curate Illustration

This text has sprung from the author’s astonishment at the century-old exhibition practices borrowed from high culture used in the context of contemporary applied arts. The article surveys the presentation, reception and development of Finnish illustrative art through exhibitions implemented over the previous year. Furthermore, I aim to explain the purpose of illustration curation. The goal is to provide encouragement for examining illustration exhibition activities from new perspectives and to offer inspiration to those organising exhibitions. Often that means the illustrators themselves.

THERE IS NOT just one correct format for organising an illustration exhibition. It is obvious that the hanging technique used for fashion illustrations will not support an exhibition based on a children’s book nor will the same exhibition text style work for games graphics and textile patterns. However, some of the issues will remain the same irrespective of the illustration genre. A key thing to think about is the aim and goal of the activities. Why is the exhibition organised? What is it striving for? We have plenty to choose from: the world is full of illustration styles, techniques, forms and colours, and illustrators keep creating new ways to produce illustrations resonating with the environment. It is increasingly easy to find cooperation partners online, even globally. Nevertheless, an exhibition should never be organised for the sake of organising one.

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kuinka kuratoida kuvitusta

Mikkelin 12. kuvitustriennale

How to Curate Illustration

VUONNA 2019 suomalaiset kuvittajat osallistuivat lukuisiin näyttelyihin eri puolilla Suomea ja ulkomailla. Eniten kuvitusnäyttelyitä järjestettiin kulttuurikeskuksissa ja -taloissa. Kuvittajien kädenjälkeä nähtiin yhdeksässä museossa, kahdessa musiikkitalossa ja Kuvittajat ry järjesti Galleria Kuvituksessa yksitoista näyttelyä. Kuvitusnäyttelyitä järjestettiin osana festivaalien ja kirjamessujen ohjelmaa ja suomalaista kuvitusta nähtiin runsaasti myös ulkomailla: Akureyrissä, Berliinissä, Bolognassa, Cambridgessa, Lontoossa, Pariisissa, Pekingissä, Shanghaissa, Soulissa, Tokiossa, Nagoyassa ja Kaohsiugnissa. Kansainväliset näyttelyt liittyivät opintoihin, residensseihin, messuihin tai muuhun yhteistyöhön paikallisten kuvittajien kanssa. Välillä kuvitusnäyttelyt ovat asiapitoisia ja ne on suunnattu aikuisille, kuten Maria Björklundin näyttely Tarinoita työpaikoilta - 10 vuotta kuvituksia elintarviketyöstä. Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä järjestetty kokonaisuus esitteli Suomen Elintarviketyöläisten Liiton lehteen Elintakeeseen tehtyjä kuvituksia. Välillä näyttelyt perustuvat toiminnallisuuteen, kuten Mikkelin pääkirjastossa esillä ollut Sanna Pelliccionin näyttely Lue minut!, joka oli oodi kirjoille ja tarinoille. Ala- ja yläkouluikäisille suunnatussa näyttelyssä pääsi lepäämään kirjapatjalla, avaamaan salaisuuksien kaapin ja inspiroitumaan minimaailmoista. Kuvituksia nähtiin myös muissa kirjastoissa ja Harakan taiteilijatalon Lennätin-galleriassa. Yhteenveto perustuu kuvittajien lähettämiin ja netistä löytyneisiin tietoihin, eikä se ole kaikenkattava, vaan suuntaa antava. Näyttelyn pääjärjestäjänä toimii useimmiten kuvittaja itse, näyttelytilan henkilökunnan avustamana. On huomionarvoista, että vain murto-osalla kaikista näyttelyistä on nimetty kuraattori.

IN 2019, Finnish illustrators participated in numerous exhibitions around Finland and abroad. The majority of illustration exhibitions was organised in cultural centres and venues. The work of illustrators was seen in nine museums and two music centres, and the Finnish Illustration Association organised eleven exhibitions in its Galleria Kuvitus. Illustration exhibitions were organised as part of the programme in festivals and book fairs, and Finnish illustration was exhibited in abundance abroad as well: Akureyri, Berlin, Bologna, Cambridge, London, Paris, Beijing, Shanghai, Seoul, Tokyo, Nagoya and Kaohsiung City, Taiwan. International exhibitions were associated with studies, artist residencies, fairs and other cooperation with local illustrators. Sometimes illustration exhibitions are factual and directed at adults, such as Maria Björklund’s exhibition Stories from workplaces - 10 years of illustration from the food industry. The exhibition in the Library of the Labour Movement in Helsinki presented illustrations produced for the Finnish Food Workers’ Union’s magazine, Elintae. Other times, exhibitions are based on active participation, such as Sanna Pelliccioni’s exhibition Read me! in Mikkeli Central Library, which was an ode to books and stories. The exhibition, directed at primary and secondary school children, gave the visitors a chance to lie on a book mattress, open a cabinet of secrets and feel inspired by miniature worlds. Illustrations were also exhibited in other libraries and the Lennätin Gallery in Harakka Artist Residence. This review is based on information sent by illustrators and found online and does not include everything but provides a general idea. The illustrator often acts as the main organiser of the exhibition, assisted by the staff at the venue. It is notable that only a fraction of all exhibitions has a named curator.

← Installaatiokuva kuvittaja Liisa Kallion näyttelystä Tunto Galleria Kuvitus 21.3.–30.4.2020, kuva: Salla Keskinen Installation image from the illustrator Liisa Kallio’s exhibition Sensation Galleria Kuvitus 21.3.–30.4.2020, photo: Salla Keskinen

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kuinka kuratoida kuvitusta

Mihin kuratointia tarvitaan

What Is Curation Needed For

Kuratointi-termiin törmää nykyään monenlaisissa yhteyksissä ja sanaa käytetään varsin kevyesti valitsemisen synonyyminä. Vaatekaappi, soittolista, ravintolan menu ja kirjakaupan hylly ovat nyt kaikki kuratoituja. Pelkästään esteettisesti valitun sisällön kerääminen ja esille asettaminen ilman kerätyn sisällön jalostamista edelleen ei kuitenkaan vielä ole kuratointia. Hyvä näyttelykuraattori luo uutta sisältöä, jonka avulla jo olemassa olevaa sisältöä voi tarkastella uudesta näkökulmasta. Yksi keskeisistä kysymyksistä on teosten suhde taidenäyttelyiden kahteen yleiseen peruselementtiin, tilaan ja aikaan. Näyttelyn järjestäminen ei juurikaan sisälly taideoppilaitosten järjestämiin kuvituskursseihin tai kuvittajan päivittäiseen työhön. Silti vastuu näyttelyn sisällöistä ja ripustuksesta jää usein tekijälle. Galleria Kuvituksessa kuvittajille annetaan käytännön ohjeita näyttelyn pitämiseen myös itsenäisesti. Läpi käytäviin asioihin kuuluvat esimerkiksi näyttelysopimuksen laatiminen, ripustuksen yksityiskohdat, näyttelyteksti ja teosten hinnoittelu. Sisällöllisenä tavoitteena on luoda yhteistyössä kuvittajien kanssa sellaisia näyttelykokonaisuuksia, jotka tukisivat teoksia tuoden niihin mahdollisesti jotain lisää. Jokaisen taiteilijan on välillä vaikea tarkastella työtään objektiivisesti ja uusien näkökulmien löytäminen on yksin hankalaa. Kuraattori pohtii aktiivisesti yhteyksiä muihin kuvituksiin, taideteoksiin, taiteenaloihin, tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Onnistunut kuratointi ei kuitenkaan johdattele liikaa, vaan antaa tekijän äänen kuulua.

These days, you often encounter the term to curate in a variety of contexts, and the word is used quite lightly as a synonym for selecting. A wardrobe, playlist, restaurant menu and a book shelf may all be curated. However, purely collecting and showcasing aesthetically chosen content without cultivating it further is not curating. An expert exhibition curator creates new content with which the existing content can be examined at a new angle. One of the central questions is the relationship between the artworks and the two basic elements of art exhibitions, the space and time. Organising an exhibition does not feature largely in the illustration courses organised by art schools or in the daily work of an illustrator. Nonetheless, the responsibility for the content of an exhibition and hanging the works of art is often left with the artist. In Galleria Kuvitus, illustrators receive practical instructions on holding an exhibition independently as well. The issues discussed include drawing up an exhibition agreement, details for hanging artworks, exhibition texts and pricing. The aim, with regards to the content, is to create, in cooperation with illustrators, exhibitions which would support the artworks and potentially supplement them in some way. Every artist will struggle at times to examine their works with objectivity and finding new perspectives can be difficult on your own. A curator will actively consider potential links to other illustrations, artworks, art forms or social issues. However, a successful curation does not guide too much and ensures that the creator’s voice is heard.

Kuvituksen ehdoilla Kuvituksen laajan ja pirstaleisen kentän äärellä olemme monesti taipuvaisia analysoimaan alaa kuvataiteen kautta ja siihen verraten. Kuvitusta esitetään yhä useimmiten kuvataiteen tavoin, kehystettynä ja seinälle nostettuna. Yksi esimerkki toisenlaisesta toteutuksesta oli kahden lastenkirjakuvittajan, Linda Bondestamin ja Lena Frölander-Ulfin käynnistämä, vuosina 2014-2017 toteutettu laajamittainen kiertonäyttely BY. Lähtökohtana oli pyrkimys luoda erilai-

→ Yksityiskohta Juliana Hyrrin nukketaloon rakentamasta installaatiosta Selviytyjät, 2019 näyttelystä Onnea ja Menestystä, Galleria Kuvitus 4.–25.5.2019, kuva: Veera Pekkinen A detail of the installation Survivors, 2019 built by Juliana Hyrri in a doll’s house, from the exhibition Good Luck with Life, Galleria Kuvitus 4.–25.5.2019, photo: Veera Pekkinen

Mikkelin 12. kuvitustriennale

On Illustration’s Terms The extensive and fragmented field of illustration often induces us to analyse a picture through visual arts and by comparing it to it. Illustration is often exhibited in the same way as visual art: framed and hanging on a wall. One example of a different kind of execution includes an extensive touring exhibition BY launched and implemented in 2014-2017 by two children’s book illustrators Linda Bondestam and Lena Frölander-Ulf. The aim was to create an installation-style exhibition, which is adaptable to different spaces and more comprehensive than traditional exhibitions relying on screen structures. The

How to Curate Illustration

A curator will actively consider potential links to other illustrations, artworks, art forms or social issues.

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kuinka kuratoida kuvitusta

Kuinka tuoda kuvitusprosessi, vapaus ja leikki osaksi näyttelyä? Emmi Jormalainen työsti Being Lost -kirjaan kuvituksia Toisaalla – Elsewhere -näyttelyn aikana galleriatilassa. Taustalla Laura Lehtisen muraali, Galleria Kuvitus 2.2.–3.3.2018, kuva: Salla Keskinen How to make the illustration process, freedom and playfulness part of the exhibition? Emmi Jormalainen worked on the illustrations for her book Being Lost during the course of the Toisaalla - Elsewhere exhibition at the gallery space. Laura Lehtinen’s mural in the background, Galleria Kuvitus 2.2.–3.3.2018, photo: Salla Keskinen

Mikkelin 12. kuvitustriennale

How to Curate Illustration

siin tiloihin muokkautuva ja perinteisiä sermirakennelmia kokonaisvaltaisempi, installaatiomainen näyttely. Kontteihin rakennetun, kylämäisen kokonaisuuden kuraattorina ja näyttelyarkkitehtina toimi kuvataiteilija Bo Haglund, joka on toiminut myös kuvittajana ja lavastajana. Hän kävi hankkeen aikana läpi samanlaisia ajatuksia kuin mitä itse pohdin: Miten ja miksi esittää kuvitusta, eli jossain muussa formaatissa ensisijaisesti julkaistua työtä? Onko kuvituksen esittäminen näyttelyssä jopa jollakin tavalla epäluonnollista? Vaikka kuvituksen esteettiset käsitykset ja käyttötavat vaihtelevat suuresti, niin kyse on joka tapauksessa aina ihmisen kommunikaatiosta toisten ihmisten kanssa. Kuvitus on kaupallista taidetta, jolla on useimmiten tilaaja ja tarkasti määritelty tarkoitus. Kun lähdetään suunnittelemaan kuvitusnäyttelyä, tulisi kuvituksen välineelliselle peruslähtökohdalle olla rehellinen. Kuvittajan puhtaasti omista lähtökohdistaan tekemä teos ei vielä ole kuvitus. Toki siitä voi ajan myötä kehittyä sellainen, ja silloin eri työvaiheiden sisällyttäminen näyttelyyn voi olla hyvinkin antoisaa sekä alalla toimiville että kuvituksen tilaajille.

architect and curator for the exhibition built in containers which form a village-like structure was the visual artist Bo Haglund, who has also worked as an illustrator and scenographer. During the project, he had similar thoughts to the ones I have been considering: How and why to showcase illustrations, which have already been published in a different format? Can it even be regarded as unnatural in some way to present illustrations in an exhibition? Although illustrations’ aesthetic notions and usage vary greatly, the question is always about communication between people. Illustration is commercial art with normally a client and a specific purpose. When you start designing an illustration exhibition, you should be honest about the instrumental basic premise of illustration. A piece of work an illustrator has produced from purely their own viewpoint is not yet an illustration. It might indeed develop into one with time, and then, including the different work stages in the exhibition could be very fruitful for both others in the industry as well as clients.

Kuvittajan puhtaasti omista lähtökohdistaan tekemä teos ei vielä ole kuvitus.

A piece of work an illustrator has produced from purely their own viewpoint is not yet an illustration.

GALLERIAYMPÄRISTÖSSÄ kuvitusten tarkastelu kontekstistaan irrotettuna elementtinä korostuu ja niitä voidaan lähestyä esimerkiksi pelkkinä sisustuselementteinä. Näyttelyvieraalla voi myös olla valmis mielikuva siitä, minkälaisia asioita taidenäyttelyn tulisi sisältää. Olen kuullut jonkun ihmettelevän, miksi kuvittajan CV:ssä luetellaan hänen keskeiset asiakkaansa. Asiakkaiden määrä kertoo kuitenkin hyvästä kuvittajasta enemmän kuin pidettyjen yksityisnäyttelyiden määrä. Miksi kuvittajan CV:n tulisikaan olla samanlainen kuin kuvataiteilijan? Alkuperäisen kontekstin ja tilaajan tuominen jollakin tavalla mukaan näyttelyyn voikin rikastuttaa kokonaisuutta ja avata kuvittajan työtä paremmin kuin mikään muu. Yleensä tilaaja mainitaan lyhyesti teostiedoissa jos ollenkaan. Millä muulla tavalla tilaajan ääni voisi näkyä tai kuulua näyttelyssä?

EXAMINING ILLUSTRATIONS as objects removed from their context is emphasised in a gallery environment, and viewers can approach them purely as, for example, interior elements. Exhibition visitors may also have an existing idea of the kinds of things that art exhibitions should contain. I have heard someone wonder why an illustrator’s CV lists their main clients. However, the number of existing clients tells more about a good illustrator than the number of private exhibitions they have held. Why should an illustrator’s CV mirror that of an artist’s? Bringing, in one way or another, the original context and the client into the exhibition can enrich it and throw light on the illustrator’s work better than any other method. The client is usually mentioned briefly in the information about the artwork if at all. In what other ways could the client’s voice be seen or heard in an exhibition?

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kuinka kuratoida kuvitusta

Uusia kysymyksiä ja toimintatapoja

New Questions and Approaches

Kuinka irtautua olemassa olevista odotuksista ja valmiista malleista, ja kehittää kuvituksen esittämiseen soveltuvia näyttelykäytäntöjä eteenpäin? Kehittäminen on ennen kaikkea uusien kysymysten asettamista. Se on halua kyseenalaistaa totuttuja toimintamalleja, ylittää rajoja ja rakentaa siltoja. Ei tyytyä siihen mikä todistetusti jo toimii. Helsingissä loppuvuodesta 2019 järjestämäni näyttely Marika Maijala · Maria Herreros sisälsi kahden tyyliltään erilaisen kuvittajan Pariisi-aiheisia töitä. Mattsson & Mattssonin graafisen suunnittelun toimistossa pidetty näyttely ja sitä taustoittava blogi oli suunnattu aikuisille. Kokonaan vaaleansininen näyttelytila ja siellä soliseva suihkulähteen ääni loivat yhdessä tilakokemuksen, joka auttoi irtautumaan hetkeksi todellisuudesta, rentoutumaan ja pysähtymään. Tarjolla oli mukavia istuimia, kirjallisuutta ja keskusteluseuraa, eli periaatteessa hyvin yksinkertaisia asioita. Näyttely koettiin kuitenkin erityiseksi ja jotenkin erilaiseksi. Mikä siis oli erilaista? Monet näyttelyt vahvistavat huomaamatta perinteistä jaottelua, jossa aikuisille tarjotaan tietoa ja lapsille toimintaa. Lapsille suunnattuihin näyttelyihin liittyy toiminnallisia opastuksia, työpajoja tai tapahtumia. Aikuisille tarjotaan lähinnä keskittymistä vaativia tilaisuuksia ja faktoja. Harvemmin pohditaan, minkälaisia elämyksiä kuvitusnäyttely voisi tarjota aikuisille tai mihin tarpeisiin se voisi vastata.

How to break away from old expectations and existing patterns and to cultivate exhibition practices that lend themselves to exhibiting illustration? Development is above all about raising new questions. It is a desire to question existing ways of operating and an aspiration to cross boundaries and build bridges. Not to just settle with what has been proven to work. The exhibition Marika Maijala · Maria Herreros I organised in Helsinki in late 2019 contained Paris-themed works from two illustrators with very different styles. The exhibition, held in Mattsson & Mattsson graphic design agency and the blog, which provided background to the exhibition, were aimed at adults. The light blue exhibition space together with the rippling sounds of a fountain created a spatial experience which helped visitors step away from reality and to relax and pause for a moment. There were comfortable seats, literature and company for conversations, in other words, just simple things. However, people felt the exhibition was special and somehow different. So what was different about it? Many exhibitions inadvertently reinforce the traditional division of providing information to adults and activities to children. Exhibitions directed at children tend to include active tours, workshops and programme. Events for adults, on the other hand, often involve concentration and facts. The object of consideration is seldom what kinds of experiences an illustration exhibition could offer to adults or which needs it could help respond to.

ONNISTUNEEN NÄYTTELYN tekemiseen ei tarvita jättimäistä budjettia. Kuvittaja Jani Ikosen työhuoneen yhteydessä Tampereella toimiva ikkunagalleria Pikku-Präntti osoittaa, ettei näyttelyn järjestämiseen aina tarvita edes huonetta, ikkuna riittää. Kuvittajan osuus näyttelystä voi rakentua myös verkkoon, kuten Aunis Ahosen verkkoteos Muuttomatka, jonka kuvittaja toteutti yhteistyössä BirdLife Suomi ry:n, Luonto-Liiton, Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen ja Tiedekeskus Heurekan kanssa.

Mikkelin 12. kuvitustriennale

YOU DO NOT NEED a huge budget for creating a successful exhibition. The window gallery Pikku-Präntti in connection to the illustrator Jani Ikonen’s study in Tampere demonstrates that you do not always need even a room to organise an exhibition, a window can be enough. An illustrator’s share of an exhibition can also be based online, such as Aunis Ahonen’s online work Muuttomatka (The Migration Journey), which the illustrator implemented in cooperation with BirdLife Finland, the Finnish Nature League, The Finnish Museum of Natural History Luomus and the Finnish Science Centre Heureka.

How to Curate Illustration

Installaatiokuva kuvittaja Kati Närhin näyttelystä Ei mikään Galleria Kuvitus 8.5.–18.6.2020, kuva: Salla Keskinen Installation image from the illustrator Kati Närhi’s exhibition Nothing Galleria Kuvitus 8.5.–18.6.2020, photo: Salla Keskinen Installaatiokuva näyttelystä Marika Maijala · Maria Herreros, Mattsson & Mattsson 14.11.–14.12.2019 Kuvassa näkyvät Maria Herrerosin originaalikuvitukset kirjasta Paris sera toujours Paris (Lunwerg 2018). Kuva: Salla Keskinen Installation image from the exhibition Marika Maijala · Maria Herreros, Mattsson & Mattsson 14.11.–14.12.2019 The picture depicts Maria Herreros’ original illustrations from the book Paris sera toujours Paris (Lunwerg 2018). Photo: Salla Keskinen

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Illustration for an online artwork Muuttomatka (Migration Journey) by Aunis Ahonen, 2019

Kuvitus Aunis Ahosen verkkoteoksesta Muuttomatka, 2019

34 Kuinka kuratoida kuvitusta

Mikkelin 12. kuvitustriennale

How to Curate Illustration

LAAJEMMASSA MITTAKAAVASSA on aika siirtyä eteenpäin kysymyksestä onko kuvitus taidetta, pohtimaan kuvituksen monia mahdollisuuksia ja sitä, onko kyseessä kulloinkin hyvä tai huono taide. Onko kuvittaja onnistunut työssään ja mistä me tiedämme sen? Kuvitusalan aktiivinen näyttelytoiminta voi osaltaan syventää tätä keskustelua, sillä parhaimmillaan näyttelyt auttavat ihmisiä näkemään asioita, muodostamaan mielipiteitä ja toimimaan uudella tavalla.

Kohti vuoropuhelua Pyrkimys taiteen ja sen ulkopuolisena pidetyn elämän lähentymiseen on jo pitkään ollut vallitseva kehityssuunta. Näyttelyn voi 2020-luvun alkaessa järjestää vaikkapa rahtikontissa, omassa kodissa, lasten leikkiluolassa, kampaamossa, tai aineettomasti verkossa. Vaihtoehtoiset esityskäytännöt ovat tätä hetkeä ja suuntaus on selkeästi kohti kodikkaampia ja rennompia tiloja, joissa voisi viettää aikaa taiteen parissa. Nokkelaa näyttelytilaa merkityksellisempänä pidän kuitenkin laajempaa kysymystä: Onko raja-aitojen vetäminen eri taiteenalojen välille enää mielekästä? Kuvituksen esittäminen vain sille varatuissa foorumeissa muun kuvitustaiteen rinnalla lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tietoisuutta kuvitusalasta. Se vahvistaa olemassa olevia rakenteita ja käytäntöjä, mutta ei kuitenkaan sinänsä kehitä alaa. Uskonkin, että tulevaisuuteen tähtäävän näyttelytoiminnan keskiössä ei millään taiteenalalla tulisi olla omaan itseensä keskittyminen ja eristäytyminen, vaan vuoropuhelu ja rohkeus. Yksinomaan kuvitusta esittävien näyttelyiden lisäksi olisi hienoa nähdä tulevaisuudessa enemmän taidenäyttelyitä, joissa kuvitus toimisi osana laajempaa aikalaistaiteen kokonaisuutta, rinnakkain ja dialogissa muiden taiteenalojen kanssa.

M Kirjoittaja on työskennellyt kuvataiteen näyttelyiden parissa museoissa, gallerioissa ja oppilaitoksissa vuodesta 2006 lähtien. Hän on toiminut myös katutaiteen alalla ja muotoilukasvatuksen läänintaiteilijana. Kuvittajat ry:n tuottajana Pekkinen vastaa yhdistyksen näyttelytoiminnan kehittämisestä. Hän kuratoi näyttelyitä sekä Galleria Kuvitukseen että itsenäisesti.

IN A WIDER SCALE, it is time to move away from the question of whether illustration is art and, instead, to consider the many possibilities illustration offers and whether the art in question is good or bad. Has the illustrator succeeded in their work and how do we know that? An active exhibition scene in the field of illustration can, for its part, deepen this debate, because at their best, exhibitions help people see things, form opinions and act in new ways.

Towards Dialogue The ambition for art and life outside art to converge has been a dominant trend for a while. Now, at the start of the 2020s, an exhibition can be organised in a cargo container, your home, at a children’s adventure centre, hairdresser’s or intangibly online. Alternative exhibition practices are topical, and the trend is clearly towards more intimate and laidback spaces for people to spend time in whilst enjoying art. However, for me the bigger issue than that of a clever exhibition space is the wider question of whether it is still meaningful to draw boundaries between different art forms? Presenting illustration alongside other illustration art on forums reserved solely for illustration increases the sense of unity and the general awareness of illustration. It strengthens existing structures and practices but does not as such develop the industry. Thus, I believe that future-oriented exhibition practices should, at their heart, not mean focusing solely on a specific art form and withdrawing, but instead inviting discourse and courage. In addition to exhibitions showcasing illustration alone, it would be great to see more art exhibitions in which illustration would work as part of a wider contemporary art scene, side by side in dialogue with other art forms.

M The writer has worked on visual art exhibitions in museums, galleries and educational institutions since 2006. She has also worked on street art and as a regional artist in design education. As a producer at the Finnish Illustration Association, Pekkinen is responsible for promoting the association’s exhibition activities. She curates exhibitions for Galleria Kuvitus as well as doing independent work.

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Mikkelin 12. kuvitustriennale

SEINIÄ!

VILLE HÄNNINEN

RESPECT Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

FOR WALLS!

KUNNIOITTAKAA

Kunnioittakaa seiniä!

Kuvittajat ovat tottuneet sopeuttamaan tyylinsä ja osaamisensa niin, että he kunnioittavat muita. Se tarjoaa mahdollisuuksia pahimman seinämaalaushuuman jälkeisenä aikana.

Illustrators are used to adjusting their style and skills to take others into consideration. It offers possibilities in the times after a major surge in the popularity of murals. Mikkelin 12. kuvitustriennale

Respect for Walls!

KUVITUSKUVA esiintyy harvoin yksinään. Lehti- tai kirjakuvituksen ei ole määrä toimia ainakaan vain somisteena. Se elää ja hengittää tekstin yhteydessä. Laatujulkaisun tunnistaa nimenomaan ajatelluista kuvista. Parhaimmillaan kuva tekee hyvästä jutusta vieläkin paremman. Erinomainen ja riittävän suuressa koossa julkaistu piirroskuvitus jättää muistijäljen. Kuvittajan tyyli erottuu ja tuntuu omintakeiselta, mutta hän ei keuli. Kyse on journalistisesta kokonaisteoksesta, josta kuvitukset ovat vain yksi osa. Lukija nauttii eri elementeistä mutta hahmottaa ne yhtenäisenä pakettina. Kuvittaja rakentaa – parhaimmillaan yhdessä taittajan kanssa – kokonaisuuden, joka elää ja hengittää. Myöskään seinämaalauksen ei ole määrä toimia ainakaan vain somisteena. Konteksti on seinämaalauksellekin olennainen. Sen tarjoavat sekä arkkitehtuuri että lähiympäristö. Alueen erityispiirteet ja yksityiskohdat ovat merkityksellisiä aivan kuten pinta, johon kuva syntyy. Työn tekijän pitäisi ajatella pinnan sijasta taloa ja aluetta, jossa ihmiset elävät päivittäin. Näin erinomainen seinämaalaus jättää muistijäljen. Ikävä kyllä myös kelvoton seinämaalaus jättää muistijäljen. SEINÄMAALAUKSISTA on innostuttu viime vuosina maailmanlaajuisesti, ja Suomeenkin niitä on tipahdellut tasaisesti ympäri maata. Ilmiötä on leimannut koordinoimattomuus ja koeteltujen rakenteiden puute. Välillä lapsi on suorastaan valahtanut viemäristä pesuveden mukana. Salossa tyylikkään ja syystä suojellun 1950-luvun viljasiilon kaksi pystysuoraa julkisivua töhrittiin siihen vasiten tilatuilla sinivuokoilla. Hankinta eteni eri kanavia pitkin kuin Salossa yleensä, eikä julkisen taiteen asiantuntijatyöryhmältä pyydetty lausuntoa muraalihankkeesta. Hämeenlinnan Kantolan tihutöihin tarvittiin taiteilija Australiasta asti, joka halveksui viljasiilon itsessään kaunista pintaa fotorealistisilla kuvasuurennoksilla. Kaupunki kehuu verkkosivullaan omintakeista tyyliä ja sen liittymistä hämeenlinnalaisiin perheisiin ja elämäntapaan. Minusta nimenomaan yhteys alueeseen puuttuu. Suuret tasaiset pinnat ja kiinnostavat muodot ovat yhtäläisessä vaarassa. En pelkää vain Suomessa aina arvostetun funkisrakentamisen tai erityisen jännittävien rakennusten vaan myös alueina yhtenäisten myöhempien betonikerrostalojen puolesta. Helsingin Pasilaan tempaistiin viime vuosikymmenellä seinäkaupalla maalauksia, joiden tekijät eivät tunteneet aluetta eivätkä varmaan siitä piitanneetkaan. Moni kuva saattaa näyttää hetken pirteältä, mutta jos alueella asuu, tunnetila voi muuttua, kun somisteen kohtaa päivittäin. Kuva tuntuu ylimääräiseltä, koska sitä ei ole suunniteltu ympäristöönsä.

ILLUSTRATIONS seldom appear on their own. A magazine or a book illustration is not meant to work merely as a decoration. It lives and breathes in connection to the text. Well thought-through pictures are a sign of a quality publication. At its best, a picture makes a good article even better. An excellent and sufficiently big picture leaves a memory trace. The illustrator’s style stands out and feels original but does not try to be in the driving seat. It’s about a journalistic piece of work of which illustrations represent just one part. Readers enjoy the different elements but perceive them as one package. Illustrators build - at best together with the art editor - a compilation which lives and breathes. A mural is also not meant to work merely as a decoration. The context is integral. It is provided by the architecture and the immediate surroundings. The area’s special features and details are significant in the same way a surface is when creating a picture. Instead of the surface, the creator must think about the building and the area in which people live their daily lives. This way, an outstanding mural leaves a memory trace. Unfortunately, a worthless mural is also imprinted in our minds. MURALS have become more popular globally in recent years, and they can be found across Finland as well. The phenomenon has been marked by a lack of coordination and a shortage of scrutinised structures. From time to time the baby has even been thrown out with the bathwater. In Salo, two facades of a stylish and rightly protected 1950s silo were ruined with a specially ordered mural of hepatica. The sourcing did not proceed via the usual channels in Salo, and nobody requested a statement from the public art specialist working group on the mural project. In Kantola, Hämeenlinna an artist was brought in all the way from Australia to mock the beautiful facade of a silo with his photorealistic image enlargements. On its website, the city praises the artist’s original style and the mural’s connection with the families and lifestyle of Hämeenlinna. To me, the connection to the area is exactly what is missing. Large, even facets and interesting shapes are in equal danger. I am not only concerned for functionalist architecture highly respected in Finland or particularly fascinating buildings but also for the more recent concrete buildings forming uniform areas. Over the previous de-

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kunnioittakaa seiniä!

Pahimmillaan ilmiö muistuttaa tarratatuointeja tai Välimeren rantataiteilijoita, jotka loihtivat karikatyyrin kenestä tahansa viidessä minuutissa. Näytekansiossa pirteä kuva muuttuu hetkessä falskiksi, jos se ei lainkaan kuvaa ympäristöään saati sovi siihen. Olemme tottuneet kaupalliseen mainossaasteeseen, mutta ei kai se ole peruste sopimattomille seinämaalauksillekin.

Laadun vaatiminen ei ole elitismiä Ilmiön taustalla on nähdäkseni esittävän ja abstraktin taiteen välinen pitkä (turha) kädenvääntö. Nykytaidekenttä ei varsinkaan 1900-luvun jälkipuoliskolla suhtautunut positiivisesti esittävään taiteeseen. Se tuntui liian rahvaanomaiselta. Perusteltu kritiikki on johtanut siihen, että vähän kömpelökin esittävyys vaikuttaa kansan silmissä hyveeltä ja laadun vaatiminen elitismiltä. Niinpä jalkapalloilija Jari Litmasen näköispatsas Lahdessa on varmasti rakastetumpi kuin presidentti Risto Rytin monumentti, vaikka mielipidettä on lähes mahdotonta perustella esteettisin kriteerein.

Mikkelin 12. kuvitustriennale

cade, a number of murals have appeared on the walls of Pasila, Helsinki, and the creators have not been familiar with the area and unlikely to care much about it. Many pictures might initially come across as refreshing, but if you live in the area, the feeling may change when you see the decoration on a daily basis. The picture comes across as surplus because it was not designed to fit the surrounding environment. At its worst, the phenomenon resembles removable tattoos or Mediterranean beach artists who produce a caricature of anyone in five minutes. A dynamic image in a portfolio becomes false if it does not reflect the environment or is not suited to it. We are used to seeing commercial visual pollution, but surely that is no grounds for creating unfit murals.

Demanding Quality Is Not Elitist I believe that the underlying reason behind the phenomenon is the long (unnecessary) battle between figurative and abstract art. The contemporary art scene, particularly after

Respect for Walls!

Yksityiskohta Birger Carlstedtin seinämaalauksesta Aamusta iltaan, 1947–1950 2,5 x 12,5 m, putrido, A. Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan tehtaan aula, kuva: Stella Ojala / Amos Rex A detail of Birger Carlstedt’s mural Aamusta iltaan (Dawn till dusk), 1947–1950 2,5 x 12,5 m, putrido, foyer of Ahlström factory in Kauttua, photo: Stella Ojala / Amos Rex

Olemme tottuneet kaupalliseen mainossaasteeseen, mutta ei kai se ole peruste sopimattomille seinämaalauksillekin.

We are used to seeing commercial visual pollution, but surely that is no grounds for creating unfit murals. Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kunnioittakaa seiniä!

Birger Carlstedtin seinämaalausluonnos Houtskarin Träskin kouluun, 1959 70 x 131,5 cm, öljyväri kovalevylle. Teos on nyt uhattuna samoin kuin Erik Kråkströmin suunnittelema koulurakennuskin. Teos tuhoutui jo kerran, kun saaren asukkaat maalasivat sen päälle, koska eivät tunteneet teoksen tekijää. Osa maalauksesta kuitenkin säilyi ja se restauroitiin vuonna 2010. Kuva: Stella Ojala / Amos Rex Birger Carlstedt’s draft for a mural at a school in Träsk, Houtskär, 1959 70 x 131,5 cm, oil paint on hardboard. The work of art is currently under threat, as is Erik Kråkström’s school building. The work was already damaged once when the locals painted over it, because they did not know the artist behind it. However, some of the mural was preserved, and the artwork was restored in 2010. Photo: Stella Ojala / Amos Rex

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Respect for Walls!

Ilmiöön voi suhtautua positiivisestikin. Ihmiset kaipaavat esittävyyttä ja tarinoita, taidetta jota voi lähestyä ja johon voi jopa samastua. Kuvittajat ymmärtävät usein teoksen suhteen ympäristöönsä, ja esimerkiksi Terhi Ekebomin ja Marko Turusen seinämaalaukset osoittavat sekä mielikuvitusta että tilan tajua. Kaupunkien seinämaalauksia pitäisi kuitenkin suunnitella prosesseina paremmin. Nyt kun uutuudenviehätys on karissut, niihin kannattaa suhtautua vakavasti. YKSI LÄHTÖKOHTA OLISI ammattilaisille suunnattujen kilpailujen lisääminen. Monet suomalaisen julkisen rakentamisen kiinnostavimmista teoksista ovat syntyneet niiden kautta. Ehkä yllättäen muun muassa kirkot ovat toimineet kokeellisen ja laadukkaan arkkitehtuurin edistäjänä ja ylläpitäjänä. Mallikas esimerkki kilpailusta löytyy Ahlströmin tehtailta Kauttualta. Birger Carlstedt toteutti sinne Aamusta iltaan -seinämaalauksen, joka paljastettiin vuonna 1950. A. Ahlström Osakeyhtiö järjesti teoksesta kilpailun, jonka ykkössijan jakoivat kylläkin Sam Vanni ja Unto Pusa, mutta Carlstedtin ehdotus valittiin. Maalaus on esittävä ja sen kuvapinta yhtenäinen, mutta Carlstedt on luonut suurikokoiseen teokseen erilaisia ajallisia siirtymiä värin lämpöisyyttä ja valoisuutta säätelemällä. Carlstedt teki seinämaalauksia myöhemmin muun muassa Houtskariin Träskin kouluun (1959) ja Pasilan televisiotaloon (1961). Ne ovat luonteeltaan hänen myöhäistuotantonsa kaltaisia, konkretistis-abstrakteja. Esittävyyden sijaan paino on muodoissa ja väreissä. Hallittujen väriskaalojen ja rytmitysten ansiosta teokset ovat kestäneet erinomaisesti aikaa. Sama pätee koko Carlstedtin 1960-luvun tuotantoon.

Ihmiset kaipaavat esittävyyttä ja tarinoita, taidetta, jota voi lähestyä ja johon voi jopa samastua.

the mid-1900s, has not assume a positive attitude to figurative art. It has felt too vulgar. Justified criticism has led to a situation in which even a slightly clumsy representation in art has in the eyes of the public come across as a virtue and demanding quality as elitist. Thus, the footballer Jari Litmanen’s realistic statue in Lahti is undoubtedly more cherished than President Risto Ryti’s monument, although it is almost impossible to justify opinions with aesthetic criteria. You can take a positive outlook on the phenomenon as well. People yearn for representational art and stories, art that is approachable and relatable. Illustrators usually understand the relationship an artwork has with its surroundings, and for example, Terhi Ekebom’s and Marko Turunen’s murals show imagination and spatial awareness. However, murals in cities should be planned better as processes. Now that the novelty value has worn off, we should be serious about them. ONE WAY TO start would be to increase the number of competitions for professionals. Many of the most interesting works within Finnish public building projects are an outcome of a competition. Maybe surprisingly, churches, among others, have acted as the promotors and upholders of experimental and high-quality architecture. The Ahlström factory in Kauttua presents a model example of a competition. Birger Carlstedt implemented his Aamusta iltaan (Dawn till Dusk) mural, revealed in 1950, there. A. Ahlström Oy organised a competition on the artwork with Sam Vanni and Unto Pusa nominated as the shared winners; however, Carlstedt’s proposal was chosen. The mural is figurative and its surface uniform, but Carlstedt has created different temporal transitions by regulating the warmth and brightness of colours in this large work of art. Carlstedt produced murals later as well, for example, for a school in Träsk, Houtskari (1959) and Pasila television building (1961). They were by nature similar to his later production representing concrete art. Instead of being representative art, the emphasis was on shapes and colours. Thanks to the managed colour scales and rhythm, the artworks have stood the test of time. The same goes with all of Carlstedt’s production in the 1960s.

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kunnioittakaa seiniä!

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Respect for Walls!

Rajoitteet lisäävät luovuutta En pyri propagoimaan yhtä tapaa tehdä. Seinämaalausten toteutustapoja lienee yhtä monia kuin taiteilijoitakin, mutta Valon lähtökohdissa on paljonkin omaksuttavaa. Koska Haperontien maalausta ei ole pesty pois eikä Valon teoksia juuri muutenkaan, uskaltaudun johtopäätökseen: ne kestävät aikaa. Elämme väliaikaisyhteiskunnassa, jossa

← Jaakko Valon seinämaalaus / Jaakko Valo’s mural, 1991, Kauppakatu 11, Jyväskylä, kuva / photo: Heikki Kastemaa

MYÖHEMMISTÄ seinämaalauksista aikaa ovat kestäneet ainakin Jaakko Valon teokset. Valo teki niitä kymmenkunta eri puolille Jyväskylää 1980–90-luvuilla. Seinä- ja tunnelimaalaukset eivät kosiskele nopeilla elämyksillä tai söpöillä karhuilla. Ero moniin muraaleihin on rauhoittamisen halu. Valo on sijoittanut työnsä osaksi kaupunkimiljöötä. Hän keskittyy abstrakteihin kuvioihin, jotka kiinnittyvät ympäristöönsä ja vahvistavat sitä. Kaupunki ja varsinkin sen keskusta on usein moninaisten ja hajanaisten viestien summa. Arkkitehtuuri voi joko hajottaa lisää tai eheyttää, ja sama koskee seinämaalauksia. Esimerkiksi Jyväskylän pääkadun Kauppakadun seinämaalaus on suorastaan maalattua arkkitehtuuria. Valon teos elää tavanomaisen 1950-luvun kerrostalon pystylinjojen ja ikkunoiden kanssa ja asettuu niiden kanssa sopusointuun olematta silti mitenkään tylsä teos. Keltaiset ja punamullanväriset pinnat sopivat ympäristöön mutta myös erottuvat siitä. Asuin lapsena Jyväskylän Keltinmäessä, Haperontie 2:ssa. Kun alue syntyi, siellä ei ollut palveluja ja luonto oli tuhottu talojen ympäriltä. Tavallinen tarina. Noin 40 vuodessa alue on parantunut. 1980-luvun alussa istutetut puut ovat kasvaneet, ne ovat lähes ikäisiäni. Muutakin on tapahtunut. Vuonna 1985 Jaakko Valo teki minulle läpeensä tuttuun betoniseinään maalauksen Viides vuodenaika, joka elää kaarevista muodoista ja hienosti valituista pastellisävyistä. Tässä tapauksessa seinämaalaus paransi rakennusta, teki siitä tunnistettavan ja erottuvan. Pidän siitä niin paljon, että haluan ajatella maalauksen olleen olemassa jo vuonna 1978, jotta voisin kertoa, kuinka Valon työ loi täydellisen kasvualustan elämälleni ja uralleni kuvien ja niiden funktionaalisuuden kanssa.

OF LATER MURALS, at least Jaakko Valo’s works have also endured time. Valo made dozens of them around Jyväskylä in the 1980s and 90s. These wall and tunnel murals do not woo with fast experiences and cute teddies. The difference to many murals is the desire to soothe. Valo has set his works within the urban landscape. He focuses on abstract patterns, which are fixed to the environment and strengthen it. A city and particularly its centre is often a sum of numerous and scattered messages. Architecture can either disintegrate further or unite, and the same goes with murals. For example, the mural along Kauppakatu, the main street in Jyväskylä, is simply painted architecture. Valo’s artwork functions in relation to the vertical lines and windows of the ordinary 1950s block of flats and exists in harmony with them without being in anyway boring. The yellow and red ochre surfaces sit in the environment but also stand out within it. As a child, I lived on Haperontie 2 in Keltinmäki, Jyväskylä. When the area was first built, there were no services and its surrounding nature had been destroyed. The usual story. Over the past 40 years, the area has improved. The trees planted in the early 1980s have grown; they are nearly the same age as me. Other things have occurred too. In 1985, Jaakko Valo created the painting Viides vuodenaika (Fifth Season) onto a concrete wall, which I had come to know very well; the mural comes to life in the curvy shapes and beautifully chosen pastel colours. In this case, the mural improved the building, made it recognisable and distinctive. I like it so much that I want to imagine that the painting was already there in 1978, so that I could say that Valo’s painting created a perfect foundation for my life and my career with pictures and their functionality.

Boundaries Increase Creativity I do not aim to propagate one way of doing things. I guess there are as many ways to implement murals as there are artists, but there is

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kunnioittakaa seiniä!

In the same way as the form in literature and visual arts cannot be separated from the content, neither should walls be forgotten. Without walls there are no surrounding environments. Without walls there are no murals.

Aivan kuten muotoa ei voi kirjallisuudessa ja kuvataiteissa erottaa sisällöstä, myöskään seiniä ei pitäisi unohtaa. Ilman seiniä ei ole seinien ympäristöä. Ilman seiniä ei ole seinämaalauksia.

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Respect for Walls!

kaikki pysyväinen haihtuu utuna ilmaan, mutta en usko, että sitä on syytä korostaa arkkitehtuurilla tai edes seinämaalauksilla. Aivan kuten kuvittaja kunnioittaa aina alkutekstiä, seinämaalari voisi hakea yhteyttä arkkitehtuuriin ja ympäristöön, parhaimmillaan jopa koko alueen henkeen. Eihän se luovuuden puutetta merkitse vaan antaa rajoitteet, joiden varassa toimitaan ja ideoidaan. Teos voi silti olla hyvinkin itsenäinen ja eloisa. LOPUKSI vielä yksi vertaus lehtikuvituksiin. Tällä vuosituhannella lajin pahin riesa on ollut kuvapankit, joita tilaajat ovat hyödyntäneet usein sumeilematta. ”Nopeita ratkaisuja muuttuviin tilanteisiin”, sanoisi mainosmies. Mutta kun mikä tahansa sopii mihin tahansa, mikään ei sovi mihinkään oikein kunnolla. Muutettavat muuttaen sama pätee seinämaalauksiin. Taiteen Keskustoimikunnan lyhytaikainen puheenjohtaja Leif Jakobsson pohti aikoinaan haastattelussa, miten uusien kulttuurirakennusten rakentaminen tulisi lopettaa, sillä ”seiniin laitetut rahat ovat pois sisällöstä”. Aivan kuten muotoa ei voi kirjallisuudessa ja kuvataiteissa erottaa sisällöstä, myöskään seiniä ei pitäisi unohtaa. Niitä pitää ajatella, koska ilman seiniä ei ole sisätiloja. Ilman seiniä ei ole seinien ympäristöä. Ilman seiniä ei ole seinämaalauksia.

M Ville Hänninen on muun muassa kuvitukseen ja kirjankansiin erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija.

a lot to embrace in Valo’s approach. Since the painting on Haperontie road has not been removed as haven’t most of Valo’s other works, I dare to come to the conclusion that they have stood the test of time. We live in a transient society in which everything enduring evaporates into a haze, but I do not think that should be emphasised with architecture or even wall murals. Just as illustrators respect the original text, a muralist should find the connection to the architecture and the environment, at best the spirit of the entire area. It does not mean a lack of creativity but gives boundaries within which to work and find ideas. The piece of art can still be independent and lively. TO FINISH WITH, here is one comparison to magazine illustrations. The new millennium’s biggest nuisance in the industry has been image banks, which customers have utilised ruthlessly. “Quick solutions for changing circumstances,” an ad man would say. But once anything works anywhere, nothing really works properly. And it’s the same with murals. The short-term chair of the Arts Council of Finland Leif Jakobsson once said in an interview that the construction of new cultural buildings should be stopped because “the money funding walls is to the detriment of the content.” In the same way as the form in literature and visual arts cannot be separated from the content, neither should walls be forgotten. They must be considered because without walls there are no interiors. Without walls there are no surrounding environments. Without walls there are no murals.

M Ville Hänninen is a journalist and non-fiction writer specialising, among other things, in illustration and book covers.

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Onko kuvitus taidetta? Kolme keskustelua kuvituksesta

LAURA VALOJÄRVI

Is Illustration Art? Three Conversations About Illustration

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Onko kuvitus taidetta?

LEMPIKAHVILANI SIJAITSEE Glyptoteket-museossa Kööpenhaminassa. Museon keskusaukiota koristaa trooppinen talvipuutarha suihkulähteineen ja lasikupoleineen. Palmujen katveeseen ripotellut kahvilanpöydät ovat tottuneet niin turisteihin, taideopiskelijoihin kuin todellisen taiteen tuntijoihinkin. Vakituisista asiakkaista olen kiinnittänyt huomiota erityisesti kahteen vanhempaan herraan, jotka saapuvat kahvilaan puinen shakkilauta kainalossaan maanantaisin tasan kello kymmenen. Toinen miehistä tilaa Napoleon-leivoksen, toinen lohivoileivän. Syystä tai toisesta heidän keskustelunsa sivuavat usein kuvitusta.

Keskustelu kuvituksen vapaudesta ”Wassily Kandinsky on todennut, että taiteessa ei ole pakkoa, koska taide on vapaata – there is no must in art because art is free. Jos taide on vapautta, onko kuvitus taidetta, siitäkin huolimatta, että kuvitus ei ole vapaata?” ”Kysymykseesi sisältyy monta kysymystä, paitsi siitä, mitä taide on, myös siitä, mitä vapaus on. Pidän taidehistorioitsija Alan Gowansin tavasta verrata taidetta sähköön, valoon tai vaistoon. Kysymykseen ’mitä vaisto on?’, voi vastata lähinnä toiminnallisessa mielessä, esimerkiksi toteamalla, että ’vaisto saa linnut lentämään etelään syksyllä’. Kuten vaisto, valo tai sähkö, myös taide karkaa toiminnallisuudesta vapaita määritelmiä.” ”Vaikuttaa siltä, että taidat itse karata määrittelyä?” ”Poikki ja pinoon, niinkö?” ”Nimenomaan.” ”Selvä, yritetään uudestaan. Mitä Kandinsky tarkoittaa puhuessaan taiteen vapaudesta? Kysymystä taiteen ja kuvituksen suhteesta vapauteen voisi ehkä lähestyä leikin näkökulmasta. Johan Huizinga totesi vuonna 1938, että leikin ensimmäinen päätunnus on vapaus. Leikki on vapaata, se on vapautta. Mutta tarkoittaako tämä, että esimerkiksi peli ei ole leikkiä, koska peliin tyypillisesti sisältyy erilaisia vapautta rajoittavia sääntöjä ja reunaehtoja? Ei. Peli on leikkiä, vaikka leikki ei suinkaan aina ole peliä. Ainoa ero on kenties siinä, että leikin kontekstissa leikkijöillä itsellään on vapaus määritellä leikin säännöt, siinä missä pelissä säännöt tulevat usein ulkopuolelta ja annettuina. Eikö tämä vastaa pitkälti sitä, miten kuvitus toimii?” ”Yritän pysyä kärryillä. Kuvitus on siis peliä eli leikkiä eli vapautta eli taidetta? Siitäkin huolimatta, että taiteellista liikkumavaraa on kuvituksessa vain nimeksi?”

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Jos taide on vapautta, onko kuvitus taidetta, siitäkin huolimatta, että kuvitus ei ole vapaata?

Is Illustration Art?

If art is freedom, is illustration still art even though illustration is not free?

MY FAVOURITE CAFÉ IS in Glyptoteket Museum in Copenhagen. The museum’s central atrium is adorned by a tropical winter garden with its fountain and glass cupola. The tables under the shade of palm trees are accustomed to welcoming tourists, art students as well as real art specialists. Of the regulars, I have paid special attention to two older gentlemen, who arrive at the café carrying a wooden chessboard at 10 o’clock on the dot on Mondays. One of the men orders a Napoleon cake and the other a salmon sandwich. For one reason or another, their conversations are often about illustration.

A Conversation About the Freedom of Illustration “Wassily Kandinsky once said that there is no must in art because art is free. If art is freedom, is illustration still art even though illustration is not free?” “Your question includes many questions not only on what art is but also on what freedom is. I like the art historian Alan Gowans’ way of comparing art to electricity, light or an instinct. The question ’what is an instinct?’ begs an answer based on an activity, such as ’an instinct makes birds fly south in the autumn’. Just as with an instinct, light and electricity, art also escapes definitions void of activity.” “It seems that you yourself escape definitions?” “Done and dusted, is it?” “Exactly.” “Ok, so let’s try again. What does Kandinsky mean when talking about the freedom of art? The question of the relationship of art and illustration with freedom may be approached from the perspective of play. Johan Huizinga noted in 1938 that the first main characteristic of play is freedom. Play is free, it is freedom. But, does this mean that, for example, games are not play, because games typically include rules and frameworks that limit freedom? No. Games are play although play is not always games. The only difference may be that in the context of play, players themselves have the freedom to define the rules of play whilst in games the rules are usually given and set out from the outside. Is this not largely how illustration works?” “I am trying to stay onboard. So, illustration is games i.e. play, i.e. freedom i.e. art? Even though there is only nominal artistic leeway in illustration?”

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Onko kuvitus taidetta?

”Koetko, että pianon 88 kosketinta rajoittaa pianistin taiteellista vapautta? Runomitta runoilijaa? Kankaan koko maalaria ja huoneen seinät performanssitaiteilijaa? Taide syntyy harvemmin tyhjiössä. Näen täydellisen vapauden edellytyksen utopistisena lähestymistapana taiteeseen. Kuvittamiseen liittyvät rajoitukset, säännöt ja reunaehdot eivät nähdäkseni juurikaan poikkea niistä rajoituksista, joita mikä tahansa taiteen teon väline työskentelylle asettaa. Lopulta kyse on vain siitä, kuka uskaltaa leikkiä puitteista huolimatta. Kuka uskaltaa hyödyntää sen vapauden, jonka työ mahdollistaa. Kuvitus voi olla taidetta tai olla olematta, siinä missä merimaalaus Pietarin torillakin.” ”Leikki, peli, leikkiä. Koet siis, että taide on verbi, teonsana? Jotain mitä tapahtuu prosessissa ja siitä riippuen heijastuu – tai on heijastumatta – myös lopputuloksessa?” ”Ehdottomasti.” ”Toinen Napoleon?” ”Ehdottomasti.”

Keskustelu kuvituksen statuksesta

“Do you feel that the 88 keys of a piano limit the artistic freedom of a pianist? Metre a poet? The size of a canvas a painter and the walls a performance artist? Art is seldom created in a vacuum. I see the requirement of complete freedom a utopian approach to art. The limitations, rules and framework connected to illustration do not, in my view, really differ from those limitations which any tool for making art places on the work. At the end of the day, the question is, who dares to play despite the framework. Who dares to utilise the freedom the work offers? Illustration may or may not be art, as is the case with a marine painting sold on a market in St. Petersburg.” “Play, game, to play. So you feel that art is a verb, a word to describe an action? Something that takes place as part of a process and, thus, depending on it, is reflected - or not - also on the result?” “Absolutely.” “Another Napoleon?” “Absolutely.”

A Conversation About the Status of Illustration

”Jäin pohtimaan sitä mitä sanoit viime viikolla. Et tainnut olla mielissäsi siitä, miten kuvailin kuvitusta värityskirjataiteeksi. “I started thinking about what you said last week. I don’t Mutta miten kuvitus voi olla taidetta, ottaen huomioon, että tai- think you were pleased when I described illustration as dehistorian merkkiteokset hädin tuskin mainitsevat kuvitusta?” colouring book art. But how can illustration be art, when ”Vaikuttaa siltä, että et ole erityisen perehtynyt kuvituksen you consider the fact that notable history of art publicastatuksen historialliseen muodostumiseen ja siihen, kuinka tions hardly mention illustration?” tämä on vaikuttanut yleisen taidehistorian ja kuvituksen “It seems that you are not particularly well acquainted suhteeseen?” with way in which the status of illustration has histori”Miten ihmeessä perehtyisin, vaikka haluaisinkin? Ikean cally been shaped and how this has affected the general katalogissakin mainitaan kuvitus useammin kuin yleisessä relationship between the history of art and illustration.” taidehistoriassa. Eikö tämä kerro jo jotain kuvituksen suh“How could I even if I wanted to? An Ikea catalogue teesta oikeaan taiteeseen?” mentions illustration more often than the general history ”Olet oikeassa siinä, että kuvitus on etenkin aiempina of art. Does that not say something about illustration’s vuosisatoina sivuutettu yleisestä taidehistoriasta lähes relationship with real art?” täysin. Näkisin tämän kuitenkin ennemmin kaikuna 1700“You are right in that illustration has, particularly in preja 1800-lukujen taideälymystön hierarkian kaipuusta kuin vious centuries, been overlooked almost completely within osoituksena siitä, että kuvitus ei kuulu taiteen piiriin. ’Katoa, the history of art. However, I would be more prone to see tämä alhainen kuvallisen sivun käyttö!’, englantilainen runoi- it as an echo of the 18th and 19th century art intellectuals’ lija William Wordsworth julistaa sonetissaan vuodelta 1846 desire for hierarchy than as an indication of illustration ja kiteyttää näin aikansa taide- ja kirjallisuuseliitin asenteen, not being art. ’Avaunt this vile abuse of pictured page!’, jolle uusi, visuaalinen media uhkasi korkeakulttuuria, oikeaa declares the English poet William Wordsworth in his sonnet from 1846 and, thus, encapsulates his contemtaidetta sekä sanan asemaa.” porary art and literary elite’s attitude according to which ”Sinun vuorosi tehdä siirto.” the new visual media threatened high culture, genuine art as well as the status of word.”

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Is Illustration Art?

Illustrated Books And Newspapers Discourse was deemed Man’s noblest attribute, And written words the glory of his hand; Then followed Printing with enlarged command For thought -- dominion vast and absolute For spreading truth, and making love expand. Now prose and verse sunk into disrepute Must lackey a dumb Art that best can suit The taste of this once-intellectual Land. A backward movement surely have we here, From manhood, -- back to childhood; for the age -Back towards caverned life’s first rude career. Avaunt this vile abuse of pictured page! Must eyes be all in all, the tongue and ear Nothing? Heaven keep us from a lower stage! — WILLIAM WORDSWORTH , 1846

Wordsworth, William, 1888 The Complete Poetical Works of William Wordsworth New York: Thomas Y. Crowell & Co

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

54 ”NO NIIN. Vaikka kuvitusta laajimmassa muodossaan on esiintynyt visuaalisissa taiteissa niin kauan kuin kertovaa maalaustaidetta on ollut olemassa…” ”Hetkinen. Pysäytetäänpä tähän. Laajimmassa muodossaan? Kertovaa maalaustaidetta? Oletko tosissasi? Tätä näkökulmaa vastenhan lähes minkä hyvänsä kirkon ja kappelin seinästä voisi käyttää nimitystä kuvitus. Et kai voi väittää, että esimerkiksi Michelangelon fresko Sikstuksen kappelin katossa on kuvitusta, vaikka iso osa siitä luomiskertomusta kuvaakin?” ”Näin minä täsmälleen väitän.” ”Entä luolamaalaukset sitten? Sulawesi? Altamira? Lascaux’n hirvet ja hevoset? Egypti? Antiikin Kreikka? Kuvitusta yhtä kaikki? 46 000 vuotta silkkaa kuvitusta?” ”Miksei? Nähdäkseni useimmat kuvat, jotka luotiin ennen joukkoviestintää ja virallista taiteen määritelmää voi nähdä kuvituksina. Kuvitus on kuvitusta, koska se pyrkii kommunikoimaan ideoita ja informaatiota visuaalisin keinoin sen sijaan, että tehtäisiin taidetta taiteen vuoksi. Se, kuinka kauan aikaa sitten teos on tehty tai minkä rakennuksen katosta se löytyy, ei nähdäkseni itsessään riitä katkomaan teoksen ilmiselviä siteitä kuvitukseen.” ”JOS UNOHDETAAN LUOLAMAALAUKSET, eikö lopulta kuitenkin kyse ole rahasta? Taiteilija tekee taidetta sai hän siitä rahaa tai ei, koska hänellä on tarve tehdä taidetta. Kuvitusten kohdalla raha vaihtaa omistajaa. Taiteilijalle taide on tapa olla maailmassa, siinä missä kuvittajalle kuvitus on tapa ansaita rahaa, eikö?” ”Samalla voisin kysyä sinulta, kuinka monta taiteilijaa tunnet, jotka eivät toivo saavansa töitään kaupaksi? Kuinka monta urkuteosta Johann Sebastian Bach sävelsi silkasta säveltämisen ilosta ja kuinka monta ruokkiakseen kaikki kolmetoista lastaan? Uskoisin, että herra Bach oli aivan yhtä iloinen kirkolta saamistaan tilaustöistä kuin Michelangelokin paavin kutsusta tulla maalaamaan kappelin kattoa. Vähentääkö rahan läsnäolo mielestäsi mainitsemieni esimerkkien taiteellista painoarvoa?” ”Touché. Raha pyörittää maailmaa, myös taidetta, ainakin jossain määrin. Toisaalta, Bachin teokset ovat ensisijaisesti musiikkia, Michelangelon freskot maalaustaidetta. Mutta kuvitus – kuvitus elää rinnakkain tekstin kanssa, jota se tulkitsee. Teksti on solisti, jota kuvitus säestää, eikö totta?” ”Oletko tutustunut lied-musiikkiin?” ”Anteeksi?”

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Kuvitus on kuvitusta, koska se pyrkii kommunikoimaan ideoita ja informaatiota visuaalisin keinoin sen sijaan, että tehtäisiin taidetta taiteen vuoksi.

Onko kuvitus taidetta?

Is Illustration Art?

“YOUR TURN to make a move.” “I COULD ALSO ASK YOU, how many artists you “Let’s see. Although illustration in its broadest sense know, who would not wish to sell their work. How many has appeared in visual arts for as long as the art of nar- organ compositions did Johann Sebastian Bach compose purely for the joy of composing and how many to rative painting has existed...” “Hold on. Let’s pause there. In its broadest sense? Art feed his 13 children? I believe that Mr Bach was equally of narrative painting? Are you serious? According to this pleased about the assignments he received from the view, the wall of almost any chapel or church could be church as Michelangelo was of receiving an invitation called illustration. You cannot possibly be saying that, say, from the Pope to paint the ceiling of a chapel. Does the Michelangelo’s fresco on the ceiling of Sistine Chapel rep- existence of money lessen the artistic value of the exresents illustration, although a large part of it describes amples I have chosen?” ”Touché. Money makes the world go round, and that the creation myth?” applies to art too, at least to some extent. On the other “That is exactly what I am saying.” “What about cave paintings then? Sulawesi? Altamira? hand, Bach’s works are primarily music, Michelangelo’s The deer and horses in Lascaux? Egypt? Ancient Greece? frescos the art of painting. But illustration, it lives side by All illustration? 46,000 years of plain old illustration?” side with the text it is interpreting. The text is the soloist “Why not? I believe that all pictures created before accompanied by the illustration, isn’t that right?” mass media and the official definition of art can be con“Are you familiar with lied music?” sidered as illustration. Illustration is illustration because “Pardon me?” “You wish to stubbornly see illustration and text in a it aims to communicate ideas and information through visual means instead of making art for the sake of art. hierarchical relationship with one another. But what if When an artwork was created or on which building’s illustration is not created within a picture at all? What ceiling it can be found, is, in my opinion, not enough to if illustration is the meaning that is created when a text cut the obvious ties it has to illustration.” and a picture meet? The pianist Ralf Gothóni has writ“If we forget about cave paintings, isn’t the question in ten about the role of a pianist from the viewpoint of the the end about money? Artists produce art whether they lied. Gothóni describes the lied as double dualism in get money for it or not, because they have the need to which text and music - a singer and a pianist - revive make art. With illustration, money changes hands. For the composer’s experience and idea. However, accordartists, art is a way to exist in the world, whereas illus- ing to Gothóni, most people do not understand this. They trating for an illustrator is a way to make money, isn’t it?” are determined to see the role of the pianist as the as-

Illustration is illustration because it aims to communicate ideas and information through visual means instead of making art for the sake of art. Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Onko kuvitus taidetta?

”Haluat sitkeästi nähdä kuvituksen ja tekstin hierarkkisessa sistant, although particularly in the case of the lied, it is suhteessa toisiinsa. Mutta mitä jos kuvitus ei synny kuvassa one piece in which everything affects everything - one ollenkaan? Mitä jos kuvitus onkin se merkitys, joka muodos- undivided reality, the fusion of a poem and music, just tuu tekstin ja kuvan kohdatessa? Pianisti Ralf Gothóni on as it was at the moment of its creation in the composkirjoittanut pianistin roolista liedin näkökulmasta. Gothóni er’s mind. Does this sound familiar from the perspective kuvailee liediä kaksinkertaiseksi dualismiksi, jossa teksti ja of illustration? How would, for example, a picture book musiikki – laulaja ja pianisti – herättävät säveltäjän koke- look without pictures?” muksen ja idean henkiin. Tätä ei moni kuitenkaan Gothónin “Check.” mukaan ymmärrä. Pianistin rooli halutaan sitkeästi nähdä “Did you even listen to what I said?” avustajana, vaikka erityisesti liedin kohdalla kyseessä on “Checkmate.” kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – yksi ja jakamaton todellisuus, runon ja musiikin synteesi, aivan kuten A Conversation About se on ollut syntyhetkellään säveltäjän mielessä. Kuulostaako the Silence of Illustration tutulta, kuvituksen näkökulmasta tarkasteltuna? Miltä näyt- “Do your best you old fox. I guarantee you that my mistake from last week will not be repeated.” täisi esimerkiksi kuvakirja ilman kuvia?” “The game did indeed get side tracked as quickly as ”Shakki.” our conversation.” ”Kuuntelitko edes mitä sanoin?” “Is something still niggling you?” ”Shakkimatti.” “I’m fine, but I appreciate your concern.” Keskustelu kuvituksen “You were left in the 19th century?” hiljaisuudesta “So it was. Let’s note that an illustration received at”Pistähän parastasi senkin kettu. Voin vakuuttaa, että viime tention and respect in the art discourse of its time only once it stopped being illustration; in other words, when viikkoinen virheeni ei tule toistumaan.” ”Peli tosiaan ajautui sivuraiteille yhtä vauhdikkaasti kuin it became its own autonomous unit and, thus, real art. käymämme keskustelu.” As a result of the 18th and 19th century contrasting, many works, which are nowadays associated with il”Jäikö jotain hampaankoloon?” ”Hampaani ovat kunnossa, mutta arvostan huolenpitoasi.” lustration, such as pictures in advertising, comics, books ”Jäit 1800-luvulle?” and magazines, were excluded almost completely from ”Aivan totta. Todettakoon, että kuvituskuva sai aikansa traditional art history.” taidepuheessa huomiota ja arvostusta osakseen lähinnä “Just so you know, your bishop is a goner.” silloin, kun se lakkasi olemasta kuvitusta, toisin sanoen, kun “Illustration was acknowledged as its own, separate se muuntui omaksi autonomiseksi yksikökseen ja sitä myö- art form relatively recently. It has been estimated that the ten oikeaksi taiteeksi. 1700- ja 1800-luvuilla muodostuneen appreciation for illustration started going up in the westvastakkainasettelun seurauksena monet teokset, jotka ny- ern art world only around 2001, when the Guggenheim kypäivänä assosioidaan kuvitukseksi, kuten mainoksissa, Museum in New York opened a retrospective exhibition of sarjakuvissa, kirjoissa ja aikakauslehdissä esiintyvät kuvat, the illustrator Norman Rockwell’s work. Since then, many suljettiin lähes täysin virallisen taidehistorian ulkopuolelle.” significant studies and other works on the history, impact and significance of illustration have been published.” ”Tiedoksesi, että lähettisi on mennyttä.” ”Kuvitus on tunnustettu omaksi, erilliseksi taiteen osa“The fact that it’s hard to get a clear idea of illustraalueekseen vasta suhteellisen vähän aikaa sitten. On arvioitu, tion presents a major problem. If illustration is art, where että kuvituksen arvostus alkoi länsimaisessa taidemaailmassa should it be evaluated? Who should evaluate illustration? kääntyä nousuun vasta vuoden 2001 paikkeilla, kun New Yor- Art critics? Literary critics? Design critics? Rockwell is kin Guggenheim-museo avasi kuvittaja Norman Rockwellin magnificent, but to tell you the truth, illustrators are quite retrospektiivisen näyttelyn. Sittemmin on ilmestynyt useita a weird bunch. I seem to remember that the department varteenotettavia tutkimuksia ja muita teoksia kuvituksen his- of Greek art has a statue of a creature with a lion’s head, goat’s body and a scorpion’s tail...” toriasta, vaikutustavoista ja merkityksistä.”

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Is Illustration Art?

Valojärvi, Laura, 2020 Tässä lepää kuvitus Here Lies Illustration

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Onko kuvitus taidetta?

And in the naked light I saw Ten thousand people, maybe more People talking without speaking People hearing without listening People writing songs that voices never share No one dared Disturb the sound of silence — PAUL SIMON, 1964

Simon & Garfunkel, 1964 Sound of Silence New York: Columbia Recording

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Is Illustration Art?

”ISO ONGELMAHAN ON SE, että kuvituksesta ei “WE WERE TALKING ABOUT the lied? It’s about oikein ota tolkkua. Jos kuvitus on taidetta, missä sitä tulisi the same thing. Relating to an art form that is by naarvioida? Kenen kuvitusta tulisi arvioida? Kuvataidekriitikoi- ture non-autonomous has proven a surprisingly challenging task also in the case of illustration. People yearn den? Kirjallisuuskriitikoiden? Muotoilukriitikoiden? Rockwell on upea, mutta jos totta puhutaan, ovathan kuvittajat nyt for clarity and boundaries. Although appreciation and aika omituista porukkaa. Muistelen, että kreikkalaisen taiteen an increased understanding regarding illustration has osastolla on veistos otuksesta, jolla on leijonan pää, vuohen started taking root in the discourse, the non-autonomy ruumis ja skorpionin pyrstö...” of illustration and the centuries old attitudes and prac”Puhuimme liedistä? Kysymys on samasta asiasta. Suh- tices continue to impact how people react to illustration. tautuminen taidemuotoon, joka on luonteeltaan epäauto- Often by keeping quiet.” nomista, on osoittautunut yllättävän haastavaksi tehtäväksi “Keeping quiet?” myös kuvituksen kohdalla. Ihmiset janoavat selkeyttä ja ra“Exactly. Ignoring illustration in art history and art dejoja. Vaikka arvostus ja lisääntynyt ymmärrys kuvituksesta bate as well as the hierarchical stance that assigns value on alkanut vallata alaa julkisessa keskustelussa, vaikutta- to text have contributed to the fact that placing illustravat kuvituksen epäautonomisuus sekä vuosisatoja vanhat tion and illustrators within the field of art and design is asenteet ja käytännöt edelleen siihen, kuinka kuvitukseen still regarded as challenging. Partly for these reasons, suhtaudutaan. Usein vaikenemalla.” the status and standing of illustration as part of the art world and art has become an issue that shifts on its own ”Vaikenemalla?” ”Nimenomaan. Kuvituksen sivuuttaminen taidehistoriasta plane under the surface, somewhere behind a milk glass. ja taiteesta käytävässä keskustelussa sekä hierarkkinen, teks- Between the lines and in the unspoken words. In the critiä arvottava asenne ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, että tiques no one writes. In the names no one mentions. In kuvituksen ja kuvittajien asettaminen taiteen ja muotoilun the exhibitions and museums which won’t extend their kentälle koetaan edelleen haastavaksi. Osittain näistä syistä invitations. In the shrugs, chuckles, remarks. As somekuvituksen statuksesta ja asemasta osana taidemaailmaa ja thing a little obscure, a tad flimsy, slightly awkward, but taidetta on muodostunut kysymys, joka liikkuu omalla tasol- still completely real, concrete and recognisable for the laan pinnan alla, jossain maitolasin takana. Rivien väleissä majority of illustrators. It’s not that illustration needs the ja sanomattomissa sanoissa. Kritiikeissä, joita kukaan ei status of art to be significant. It’s about using silence as kirjoita. Nimissä, jotka jätetään mainitsematta. Näyttelyissä a means to exercise power. How to discuss issues when ja museoissa, joihin on turha odottaa kutsua. Olankohautuk- everyone keeps quiet about them?” sissa, naurahduksissa, lausahduksissa. Hiukan hämäränä, “The sound of silence?” hiukan hatarana, hiukan kiusallisena, silti suurimmalle osalle “Precisely.” kuvittajista täysin todellisena, konkreettisena ja tunnistettavana. Kyse ei ole siitä, että kuvitus tarvitsisi taiteen statusta M ollakseen merkittävää. Kyse on vaikenemisesta vallankäytön välineenä. Kuinka keskustella asioista, joista ollaan hiljaa?” ”Sound of silence?” The author is a researcher and teacher of illustration ”Naulan kantaan.”

M Kirjoittaja on Kööpenhaminassa viihtyvä kuvituksen tutkija, opettaja ja kuvittaja. Valojärvi viimeistelee kuvitusprosesseja ja luovaa hyvinvointia käsittelevää väitöskirjaansa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun median laitokselle. Hän on työskennellyt tutkimus- ja kuvitustyönsä ohessa tuntiopettajana Aalto-yliopistossa vuodesta 2011 alkaen.

and an illustrator who enjoys visiting Copenhagen. Valojärvi is finishing her PhD on illustration processes and wellbeing at the Department of Media in the School of Arts, Design and Architecture, Aalto University. Alongside her research and illustration work, she has worked as a teacher at Aalto University since 2011.

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

TEOSLUETTELO CATALOGUE

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluetteloon valitun työn nimi on alleviivattu. The name of the illustration in the catalogue is underlined.

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Jormalainen Emmi Ensimmäinen palkinto · 1st Prize · Grafia ry

Atlas Part 1: Islands, 2017 lyijykynä / pencil, 24 x 37, taiteilijakirjan kuvitus / artist’s book illustration, omakustanne / self-published book Eksyksissä – Being Lost, 2019 lyijykynä / pencil, 21 x 29, sanattoman taiteilijakirjan kuvitus / illustration for a silent artist’s book, omakustanne / self-published book

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Huhta Milena Toinen palkinto · 2nd Prize · Kuvittajat ry

Black Pill, Suomen Kuvalehti, 2019 tietokone / computer, 28 x 21, lehtikuvitus / magazine illustration, Otavamedia Oy Reuna, Pariisin Kevät, 2019 tietokone / computer, 32 x 32, Pariisin Kevät -yhtyeen Reuna-albumin kuvitus, käyttö levynkannessa, sosiaalisessa mediassa ja lavaesiintymisissä / Pariisin Kevät band’s album, use in album cover, social media and during live performances, asiakas / client: Pariisin Kevät, Fullsteam Agency Oy, kustantaja, julkaisija / publisher: Fullsteam Agency Oy / Fullsteam Records

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Pelliccioni Sanna Kolmas palkinto · 3rd Prize · Mikkelin taidemuseo · Mikkeli Art Museum

Aalloilla, Meidän piti lähteä, 2018 akryyli, tietokonekollaasi / acrylic, computer collage, 18 x 24, sanaton kuvakirja / silent picture book, Kustantamo S&S Yö metsässä, Meidän piti lähteä, 2018 akryyli, tietokonekollaasi / acrylic, computer collage, 18 x 24, sanaton kuvakirja / silent picture book, Kustantamo S&S

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Ahonen Aunis

Muuttomatka – The Migration Journey, 2019 kuitukärkikynä, digitaalinen kuvankäsittely / fineliner pen, digital image processing, teoksen kokonaiskesto noin 15 min / duration approximately 15 min / media- ja verkkoteos / web based media project, kuvitus ja käsikirjoitus / illustration and manuscript: Aunis Ahonen, informaatiomuotoilu ja käsikirjoitus / information design and manuscript: Inka Kosonen, tekninen toteutus ja animointi / programming and animation: Joonas Kesäniemi, äänisuunnittelu ja musiikki / sound design and music: Eero Pulkkinen, yhteistyössä / in collaboration with: BirdLife Suomi ry, Luonto-Liitto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Tiedekeskus Heureka, www.muuttomatka.fi

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Ainoa Minna

Privacy, Mystery – Style Traveller, 2017 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 29 x 21, kirjan kuvitus / book illustration, Cozy Publishing

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Airola Sari

Niityllä, Hilla ja salaperäinen saarni, 2019 akryyli, kollaasi / acrylic, collage, 28 x 55, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Teos Saarni sisältä, Hilla ja salaperäinen saarni, 2019 akryyli / acrylic, 28 x 55, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Teos

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Ekebom Terhi

Puisto, 2019 lateksimaali / latex paint, 6,30 x 4,10 m, seinämaalaus / mural, Kaivopihan UniCafen aula / lobby of UniCafe in Kaivopiha, Helsinki Vierassieluiset, Särö, 2018 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 24 x 17, lehden kansi / magazine cover, Särö 34 / 2018, kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Erkintalo Jenni

Airolta toiselle, Mato ja meri, 2019 stensiilimaalaus, sekatekniikka / stencil painting, mixed media, 25 x 41, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions Tilaa hengittää, Mato ja meri, 2019 stensiilimaalaus, sekatekniikka / stencil painting, 25 x 41, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Frölander-Ulf Lena

Gäddor, Pappa, jag och havet / Haukia, Isä, minä ja meri, 2018 raapekartonki, tietokone / scraper board, computer, 28 x 42, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Förlaget / Teos

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Hurme Maija

Aimo ja Pirkko, Yksinäisten saarten kartasto, 2018 lyijykynä, värikynä / pencil, coloured pencil, 23 x 21, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions Valas, Yksinäisten saarten kartasto, 2018 lyijykynä, värikynä / pencil, coloured pencil, 23 x 42, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Hyrri Juliana

Satakieli joka ei laulanut, 2019 akryyli, lyijykynä, kollaasi, tietokone / acrylic, pencil, collage, computer, 30 x 21, sarjakuvakirjan kansikuva / cover illustration for a comic book, Suuri Kurpitsa Siniset uimahousut, Satakieli joka ei laulanut, 2019 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 30 x 21, sarjakuvakirjan sivun kuvitus / illustration for a page in a comic book, Suuri Kurpitsa Platonin rakkauskäsitys I, Kulttuurivihkot, 2019 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 30 x 21, lehtikuvitus / magazine illustration, Domirola Oy

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Junttila Suvi-Tuuli

Tervetuloa prinsessa Leila!, Leikkimään, pahvi!, 2019 valokuva, pienoismalli / photograph, miniature, 16 x 32, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Kustantamo S&S Mitä? Puutarha on vallattu, Leikkimään, pahvi!, 2019 valokuva, pienoismalli / photograph, miniature, 16 x 32, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Kustantamo S&S

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Kaija Katriina

Nojatuoli, Lapiot käteen, tyttäret -antologia / anthology, 2019 digitaalinen piirustus / digital drawing, 28 x 29, kirjan kuvitus / book illustration, Kolkkokollektiivi

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Kainiemi Outi

Ihmiskunnan tuntosarvet, Maailman Kuvalehti, 2017 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 24 x 18, lehtikuvitus / magazine illustration, Kepa Pian lehtii hirsipuu, Suomen Kuvalehti, 2017 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 28 x 23, lehtikuvitus / magazine illustration, Otavamedia Oy

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Kallasmaa Erika Kunniamaininta · Honorary Mention

Hummaushummeri Hammurapu-Rabi, Merimonsterit, 2019 muste, monotypiakollaasi, tietokone / ink, monotype collage, computer, 44 x 25, runokuva- ja leikkikirjan kuvitus / illustration for a picture book of poetry and activities, Into Kustannus Oy Jättiläismerikäärme, Merimonsterit, 2019 muste, monotypiakollaasi, tietokone / ink, monotype collage, computer, 103 x 30, runokuva- ja leikkikirjan kannen ja aloitusaukeaman kuvitus / illustration for the cover and opening spread of a picture book of poetry and activities, Into Kustannus Oy Mustekala, Eläköön! 2017 lasitettu tiili, vakiotiili, käsin leikatut erikoistiilet / glazed brick, standard brick, hand-cut specialist brick, 8,5 x 16,5 m, muraali / mural, Jätkänsaaren koulun ja päiväkodin prosenttitaide / percent for art scheme at Jätkänsaari School and Day Care Centre, Helsinki Perhonen, Eläköön! 2017 lasitettu tiili, vakiotiili, käsin leikatut erikoistiilet / glazed brick, standard brick, hand-cut specialist brick, 7,5 x 11,5 m, muraali / mural, Jätkänsaaren koulun ja päiväkodin prosenttitaide / percent for art scheme at Jätkänsaari School and Day Care Centre, Helsinki

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Kallio Liisa Kunniamaininta · Honorary Mention

Tykkääminen, Minä tykkään nyt, 2019 tietokone / computer, 40 x 60, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, WSOY Kateus, Minä tykkään nyt, 2019 tietokone / computer, 40 x 60, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, WSOY Viha, Minä tykkään nyt, 2019 tietokone / computer, 40 x 60, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, WSOY Suru, Minä tykkään nyt, 2019 tietokone / computer, 40 x 60, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, WSOY

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Karsikas Ilja

Amos ja sumupuu, Amos ja sumupuu, 2017 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 26 x 42, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Kartela Kaisa

Maalibaarin maisema, 2019 sisäseinämaali / indoor wall paint, 3,7 x 2 m, K-Raudan messuosaston seinäkuvitus Habitaressa / wall illustration for K-Rauta’s stand at Habitare Fair, K-Rauta

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Kettunen Satu

Alma karkottaa mörköjä, Mörköjuhlat, 2019 sekatekniikka, tietokonekollaasi / mixed media, computer collage, 22 x 38, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Tammi Idea Mörköjuhlista, Mörköjuhlat, 2019 sekatekniikka, tietokonekollaasi / mixed media, computer collage, 22 x 38, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Tammi Kutsujen toimittaminen, Mörköjuhlat, 2019 sekatekniikka, tietokonekollaasi / mixed media, computer collage, 22 x 38, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Tammi Alma odottaa vieraita, Mörköjuhlat, 2019 sekatekniikka, tietokonekollaasi / mixed media, computer collage, 22 x 38, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Tammi

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Király Réka

Joulu, Pieni suuri tarina joulusta, 2018 lyijykynä, muste, tietokone / pencil, ink, computer, 23 x 40, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions Talviretki, Pieni suuri tarina joulusta, 2018 lyijykynä, muste, tietokone / pencil, ink, computer, 23 x 40, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Kirkkopelto Katri

Molli ja kumma, 2018 sekatekniikka / mixed media, 36 x 53, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Lasten Keskus Molli ja maan ääri, 2019 sekatekniikka / mixed media, 36 x 53, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Lasten Keskus

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Kiuru Kukka-Maria

Candy Tribe, Candy Play, 2017 irtokarkit, sekatekniikka / pick ’n’ mix, mixed media, 30 x 30, somemarkkinointi / social media marketing for Roobertin Herkku Gaze, Candy Play, 2017 irtokarkit, sekatekniikka / pick ’n’ mix, mixed media, 30 x 30, somemarkkinointi / social media marketing for Roobertin Herkku Self Portrait, Candy Play, 2019 irtokarkit, sekatekniikka / pick ’n’ mix, mixed media, 30 x 30, somemarkkinointi / social media marketing for self promotion

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Korpak Adam

Ilman mahdollisuuksia, Helsingin Sanomat, 2017 hiili, tietokone / charcoal, computer, 41 x 29, sanomalehtikuvitus / newspaper illustration, Sanoma Media Finland Oy Isänmaa, Helsingin Sanomat, 2017 vesiväri, tietokone / watercolour, computer, 29 x 27, sanomalehtikuvitus / newspaper illustration, Sanoma Media Finland Oy

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Lahtinen Eevamari

Changing the Landscape of the Future, 2017 looppaava 4 sekunnin video, Nusa Sentaran liikeidean visualisointi yrityksen verkkosivujen kansikuvaksi / 4-second video loop, visualisation of Nusa Sentara’s business idea as a cover picture for the company’s website, www.nusasentara.com

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Laitinen Anna Emilia

Nipistäjä-Kerttu 11, Nipistäjä-Kerttu, 2019 vesiväri, akryyli / watercolour, acrylic, 34 x 57, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Kustantamo S&S Nipistäjä-Kerttu 20, Nipistäjä-Kerttu, 2019 vesiväri, akryyli / watercolour, acrylic, 34 x 57, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Kustantamo S&S

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Lampinen Eero

High Pitched and Moist, 2018 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 65 x 65, muusikko Tami T:n esikoisalbumin levynkansitaide / album cover art for musician Tami T’s debut album, asiakas / client: Tami T, julkaisija / publisher: Trannytone Records

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Maijala Marika

Kaupunki murisee, Ruusun matka, 2018 vahaliidut / wax crayon, 40 x 60, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions Ruusu jatkaa juoksuaan, Ruusun matka, 2018 vahaliidut / wax crayon, 40 x 60, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions Joulu juksaa, 2019 vahaliidut, tussi, tietokone / wax crayon, Indian ink, computer, 53 x 22, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Merz Laura

Serkkumme ylhäällä puussa, Otusten joukossa, 2019 muste, liitu, tietokone / ink, crayon, computer, 28 x 45, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Musturi Tommi

Mielen antologia, 2017 sekatekniikka / mixed media, 250 x 150, kirjan kansikuva / cover illustration for a book, Zum Teufel

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Mäkelä Pauliina

My Name is Desire I, Kulttuuricocktail, 2018 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 34 x 60, verkkoartikkelin pääkuvitus / main illustration for an online article, Yle My Name is Desire III, Kulttuuricocktail, 2018 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 34 x 60, verkkoartikkelin kuvitus / illustration for an online article, Yle

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Niemensivu Reetta

Å-fest, 2019 sekatekniikka / mixed media, 30 x 30, juliste / poster, Å-fest sarjakuvafestivaali / Å-fest comic festival, Porvoon Sarjakuvayhdistys ry

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Niemensivu Reetta ja Ravantti Aapo

Lissu lokintyttö, Määt ja Muut, runoja eläimistä ja ihmisistä, 2018 sekatekniikka / mixed media, 30 x 40, lasten runokirjan kuvitus / illustration for a children’s poetry book, Tammi

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Paakkanen Heikki

Minna Craucher, Suomi sata vuotta ja risat, 2017 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 38 x 28, kirjan kuvitus / book illustration, Zum Teufel Erno Saari, Suomi sata vuotta ja risat, 2017 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 38 x 28, kirjan kuvitus / book illustration, Zum Teufel

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Palin Meria

Toki myös lapaset, Taikapuikot, 2020 värikynä, tietokone / coloured pencil, computer, 32 x 23,5, sanattoman kuvakirjan kuvitus / illustration for a silent picture book, Etana Editions Vihdoinkin, Taikapuikot, 2020 värikynä, tietokone / coloured pencil, computer, 32 x 23,5, sanattoman kuvakirjan kuvitus / illustration for a silent picture book, Etana Editions

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Partanen Ilona

Kadonneet kengät, Minä olen Sykkyrämyyrä!, 2018 guassi / gouache, 30 x 36, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Sammakko Kulkue, Minä olen Sykkyrämyyrä!, 2018 guassi / gouache, 30 x 36, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Sammakko

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Teosluettelo

Pertamo Karoliina

Muurahaisen haave, Jos olisin sammakko, 2019 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 24 x 33, lasten runokirjan kuvitus / illustration for a children’s poetry book, Karisto Siiran unelma, Jos olisin sammakko, 2019 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 24 x 33, lasten runokirjan kuvitus / illustration for a children’s poetry book, Karisto

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Catalogue

Pikkujämsä Matti

Apina, 2018 akryyli / acrylic, 40 x 30, juliste / poster, Kehvola Oy

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

100

Teosluettelo

Pirhonen Nina

Herääminen, Leo leijona sanoo ei! 2019 liitu, tussi, tietokone / crayon, Indian ink, computer, 22 x 23, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Otava

Mikkelin 12. kuvitustriennale

101

Catalogue

Rantala Maikki

Mut mikä on mahdollista, 2019 seinämaali, akryylitussi / wall paint, acrylic paint pen, 6,7 x 21 m, tilallinen seinämaalaus, yhteisöllisesti koulun oppilaiden kanssa suunniteltu teos / a spatial mural, a communal artwork designed in cooperation with the school’s students, Rajatorpan koulu, Vantaa

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

102

Teosluettelo

Rantanen Lasse

King, Helsingin Sanomat, 2017 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 42 x 30, sanomalehtikuvitus / newspaper illustration, Sanoma Media Finland Oy Köyhyys kuihduttaa, Helsingin Sanomat, 2018 raapekartonki, tietokone / scraper board, computer, 30 x 21, sanomalehtikuvitus / newspaper illustration, Sanoma Media Finland Oy

Mikkelin 12. kuvitustriennale

103

Catalogue

Reponen Anja

Oikukkaat puutarhat, 2019 sivellintussi, tietokone / brush pen, computer, 20 x 14, kirjan kansikuva / cover illustration for a book, Otava

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

104

Teosluettelo

Rytkölä Seera

Maitosuihku, Akuutti, 2019 tietokone / computer, 14 x 25, verkkoartikkelin kuvitus / illustration for an online article, Yle Raskausarvet, Akuutti, 2019 tietokone / computer, 14 x 25, verkkoartikkelin kuvitus / illustration for an online article, Yle

Mikkelin 12. kuvitustriennale

105

Catalogue

Salonen Greta

Huonosti täytetyt eläimet: Lepakko, 2017 vesiväri / watercolour, 16 x 15, postikortti / postcard, omakustanne / self-published Huonosti täytetyt eläimet: Siili, 2017 vesiväri / watercolour, 14 x 12, postikortti / postcard, omakustanne / self-published

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

106

Teosluettelo

Sandberg Kaisu

Ilon Milli ja pelon Mölli, 2019 guassi / gouache, 30 x 42, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Myllylahti Oy

Mikkelin 12. kuvitustriennale

107

Catalogue

Stolle Daniel

Island, Psykologi, 2019 tietokone / computer, 14 x 18, lehtikuvitus / magazine illustration, Suomen Psykologiliitto ry Roma – Alfonso Cuarón, Entertainment Weekly, 2018 tietokone / computer, 27 x 20, lehtikuvitus / magazine illustration, Meredith Corporation The Ashes in The Urn, Die Zeit, 2019 tietokone / computer, 24 x 21, lehtikuvitus / magazine illustration, Die Zeit Verlagsgruppe

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

108

Teosluettelo

Teemu Juhani

Terttu, Salmanterin Terttu ja minimerirosvot, 2019 tussi, muste / Indian ink, ink, 23 x 15, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Otava Tertun kellari, Salmanterin Terttu ja minimerirosvot, 2019 tussi, muste / Indian ink, ink, 23 x 15, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Otava

Mikkelin 12. kuvitustriennale

109

Catalogue

Tietäväinen Ville

Olipa kerran Pasila, Suomen Kuvalehti, 2019 öljypastelli, vesiväri, värikynä, tietokone / oil pastel, watercolour, coloured pencil, computer, 28 x 21, lehtikuvitus / magazine illustration, Otavamedia Oy

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

110

Teosluettelo

Tuominen Jenni

Semi Koala, 2017 villa / wool, 170 x 110, kudottu ryijy / woven rug, Mum’sille suunniteltu ryijy / a rug design for Mum’s

Mikkelin 12. kuvitustriennale

111

Catalogue

Tuominen Jenni ja Pylväs Jukka

Jengilaakson kartta, Jengi siististi sotkussa, 2018 kollaasi, tietokone / collage, computer, 21 x 59, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions Satama, Jengi siististi sotkussa, 2018 kollaasi, tietokone / collage, computer, 21 x 59, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Etana Editions Porvoon kirjastoauto, 2020 tietokone / computer, 3,4 x 12 x 2,55 m, Porvoon kirjastoauton kuvitus / illustration for Porvoo’s library bus, Porvoon kaupunginkirjasto

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

112

Teosluettelo

Turunen Marko

Neon Barbarians SWOFHM-2, 2018 digitaalinen piirustus / digital drawing, 31 x 31, LP-levyn kansikuva / cover illustration for a LP record, asiakas, kustantaja / client, publisher: Ektro Records Neon Barbarians SWOFHM-4, 2018 digitaalinen piirustus / digital drawing, 31 x 31, LP-levyn kansi / cover illustration for a LP record, asiakas, kustantaja / client, publisher: Ektro Records

Mikkelin 12. kuvitustriennale

113

Catalogue

Vartiainen Emmi-Riikka

Lumikuningatar, Tiede, 2019 digitaalinen piirustus / digital drawing, 29 x 22, lehtikuvitus / magazine illustration, Tieteen tiedotus ry, Sanoma Media Finland Oy

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

114

Teosluettelo

Vasko Anne

Hiljaisuus, Mur ja tähti, 2019 digitaalinen kollaasi / digital collage, 27 x 39, lastenkirjan kuvitus / children’s book illustration, Tammi

Mikkelin 12. kuvitustriennale

115

Catalogue

Vähämäki Amanda

Artemis, Kuti, 2019 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 30 x 20, sarjakuvalehden kansikuva / cover illustration for a comic magazine, Kutikuti ry

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

116

Teosluettelo

Väyrynen Mikko

Omissa käsissä, 2019 lyijy- ja värikynä / pencil, coloured pencil, 29 x 22, sarjakuva-albumin kansikuva / cover illustration for a comic album, Zum Teufel

Mikkelin 12. kuvitustriennale

117

Catalogue

Warsta Elina

Hajavalo, 2018 lyijykynä, tietokone, metallifolio / pencil, computer, metal foil, 11 x 11, kirjan kansikuva / cover illustration for a book, Teos

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

118

119

OSALLISTUJAT EXHIBITORS

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

120

Osallistujat

Ahonen Aunis s. 1983 Helsinki 050 516 9967 aunis.ahonen@gmail.com aunisahonen.com Ainoa Minna s. 1973 Helsinki helmisirola.com Airola Sari s. 1967 Helsinki 040 723 7799 sariairola@yahoo.com sariairola.com Ekebom Terhi Helsinki terhi.ekebom@gmail.com terhiekebom.com Erkintalo Jenni s. 1978 Helsinki 040 759 0109 jenni.erkintalo@gmail.com jennierkintalo.com Frölander-Ulf Lena s. 1976 Helsinki 050 339 7791 lenafrolanderulf@gmail.com lenafrolanderulf.com Huhta Milena s. 1988 Helsinki 041 549 3188 milenahuhta@gmail.com milenahuhta.com

Hurme Maija s. 1976 Helsinki 041 535 4261 maijahurmeillustrations @gmail.com maijahurme.com Hyrri Juliana s. 1989 Helsinki 044 012 0789 juliana.hyrri@gmail.com julianahyrri.com Jormalainen Emmi s. 1979 Helsinki 040 069 4554 emmi@fastmail.com emmijormalainen.com Junttila Suvi-Tuuli s. 1979 Helsinki 050 530 6209 mail@suvituulijunttila.com suvituulijunttila.com Kaija Katriina s. 1985 Rantasalmi 045 631 1290 katriina.kaija@gmail.com katriinakaija.com Kainiemi Outi s. 1985 Helsinki outi.kainiemi@gmail.com outikainiemi.com Kallasmaa Erika s. 1969 Espoo 050 595 2919 erika.kallasmaa@gmail.com

Mikkelin 12. kuvitustriennale

Kallio Liisa s. 1968 Helsinki 045 639 2906 kallio.liisa@gmail.com liisakallio.mystrikingly.com

Korpak Adam s. 1936 Västanfjärd, Kimito 040 822 5366 adam.korpak@gmail.com adamkorpak.com

Karsikas Ilja s. 1978 Helsinki 050 526 6796 ilja@iljakarsikas.com iljakarsikas.com

Lahtinen Eevamari s. 1987 Helsinki eevamari@eevamari.com eevamari.com Laitinen Anna Emilia s. 1983 Tampere 040 592 6602 annaemilial@gmail.com annaemilia.com

Kartela Kaisa s. 1983 Helsinki 044 978 7963 kaisakartela@outlook.com kaisakartela.com Kettunen Satu s. 1979 Helsinki 050 305 3488 satu.kettu@gmail.com satukettunen.com Király Réka s. 1977 Helsinki 050 320 4773 rmkiraly@gmail.com rekakiraly.com Kirkkopelto Katri s.1966 Espoo 050 357 3651 katrikirkkopelto@gmail.com Kiuru Kukka-Maria s. 1980 Helsinki 040 833 4920 kmkiuru@gmail.com kukkamariakiuru.com

Lampinen Eero s. 1988 Helsinki 040 736 7733 eero@eerolampinen.com eerolampinen.com Maijala Marika s. 1974 Helsinki 044 522 3476 m.maijala@gmail.com marikamaijala.com Merz Laura s. 1982 Lohja 050 320 8493 laura@lauramerz@.fi lauramerz.fi Musturi Tommi s. 1975 Siuro tomustur@gmail.com tommimusturi.com

121

Exhibitors

Mäkelä Pauliina s. 1980 Turku 050 343 3422 pauliina.makela@gmail.com pauliinamakela.com

Pikkujämsä Matti s. 1976 Helsinki 040 501 0434 ateliermatti@gmail.com mattipikkujamsa.com

Rytkölä Seera s. 1984 Helsinki 040 707 8484 seera.rytkola@yle.fi seera.fi

Turunen Marko s. 1973 Kotka 040 582 2708 superturunen@gmail.com markoturunen.wordpress.com

Niemensivu Reetta s. 1979 Lahti 040 531 0979 reetta.niemensivu@gmail.com cargocollective.com/reetta

Pirhonen Nina s. 1975 Helsinki 050 546 4817 nina.pirhonen@gmail.com ninapirhonen.com

Salonen Greta s. 1992 Helsinki 044 222 2270 greta.salonen@gmail.com gretasalonen.com

Paakkanen Heikki s. 1948 Helsinki 040 526 9239 heikki.paakkanen@luukku.com

Pylväs Jukka Porvoo jukkaillustrations.com

Sandberg Kaisu s. 1990 Helsinki 050 517 7265 kaisu.sandberg@gmail.com kaisusandberg.com

Vartiainen Emmi-Riikka s. 1990 Rautalampi 040 833 5821 emmi.riikka.vartiainen @gmail.com emmiriikka.com

Palin Meria s. 1972 Tampere 0400 843 560 meria@meriapalin.com meriapalin.com Partanen Ilona s. 1986 Helsinki 050 463 2364 ilona@ilonaillustrations.com ilonaillustrations.com Pelliccioni Sanna s. 1976 Helsinki 040 068 8830 sanna@illustratorsannapelliccioni.com illustratorsannapelliccioni.com Pertamo Karoliina s. 1971 Espoo karoliina.pertamo@kolumbus.fi karoliinapertamo. mystrikingly.com

Rantala Maikki s. 1981 Helsinki 040 526 7671 maikki.rantala@gmail.com @maikkirantala Rantanen Lasse s. 1966 Helsinki 050 543 4685 lassenviiva@kolumbus.fi linjamiehet.fi

Stolle Daniel s. 1982 Kyröskoski 045 232 2600 daniel@danielstolle.com danielstolle.com Teemu Juhani s. 1987 Helsinki 050 592 3763 teemu@teemujuhani.com teemujuhani.com

Ravantti Aapo s. 1974 Lahti 040 064 0577 Tietäväinen Ville aapo.ravantti@gmail.com s. 1970 Helsinki Reponen Anja 050 320 9567 s. 1974 ville@studiotietavainen.fi Helsinki linjamiehet.fi/villetietavainen 040 509 7674 anja@anjareponen.com Tuominen Jenni anjareponen.com s. 1976 Porvoo jennituominen.com

Vasko Anne s. 1969 Hyvinkää 040 588 4241 info@annevasko.com @annevasko Vähämäki Amanda s. 1981 Helsinki amandavahamaki@gmail.com cargocollective.com/ amandavahamaki Väyrynen Mikko s. 1974 Helsinki 040 084 4858 mr@mikkovayrynen.com mikkovayrynen.com Warsta Elina s. 1979 Kokkola 050 374 3441 elina@solmu.nu solmu.nu

Mikkeli’s 12th Illustration Triennial

Kiitämme Taiteen edistämiskeskusta saamastamme taloudellisesta tuesta. We would like to thank the Arts Promotion Centre Finland for its financial support.