Mikkelin 11. kuvitustriennalen näyttelykatalogi by Mikkelin Kaupunki

3 01

K U V I T U K S E N T U L E VA I S U U S

F U T U R E O F I L LU S T R AT I O N

M I K K E L I N 11 . K U V I T U S T R I E N N A L E

M I K K E L I ’ S 11T H I L L U S T R AT I O N T R I E N N I A L

M I K K E L I N TA I D E M U S E O 1 0 . 6 .–1 0 .9. 2 0 17

M I K K E L I A R T M U S E U M 1 0 . 6 .–1 0 .9. 2 0 17

Järjestäjä

Organiser

Mikkelin kaupunki / Mikkelin taidemuseo Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry Kuvittajat ry

City of Mikkeli / Mikkeli Art Museum Grafia – Association of Visual Communication Designers in Finland The Finnish Illustration Association

Näyttelytyöryhmä

Exhibition team

Matti Karttunen, Mikkelin taidemuseo Anna-Maria Larikka, Mikkelin taidemuseo Katja Ojala, Grafia ry Katri Soramäki, Grafia ry Heli Halme, Kuvittajat ry

Matti Karttunen, Mikkeli Art Museum Anna-Maria Larikka, Mikkeli Art Museum Katja Ojala, Grafia Katri Soramäki, Grafia Heli Halme, The Finnish Illustration Association

Katja Makkonen, Maiju Kolisoja / Days Agency Oy, visuaalinen ilme Tarja Kunttunen / näyttelyarkkitehtuuri

Katja Makkonen, Maiju Kolisoja / Days Agency Oy, visual identity Tarja Kunttunen / exhibition architecture

Jury

Hans Eiskonen Matti Karttunen Meria Palin Matti Pikkujämsä Anja Reponen

Näyttelyluettelo

Exhibition catalogue

Toimitus Mikkelin taidemuseo / Anna-Maria Larikka Artikkelit Kleon Medugorac Paula Troxler, Jari Koskinen Kuvituksen tulevaisuus, Harri Römpötti Kuvittaja ei pärjää ilman tietokonetta Graafinen suunnittelu Katja Makkonen, Maiju Kolisoja / Days Agency Oy Kuvat Alkuperäinen kuvatiedosto tekijältä Valokuvat Mikkelin taidemuseo / Sami Funke s. 45, 49, 64, 66, 80, 85, 90. Veera Lipasti s. 61, Esa Jäppinen s. 71, Julia Prusi s. 83 Käännökset Aino Kattelus Paino Aldus Oy, Lahti 2017

Editor Mikkeli Art Museum / Anna-Maria Larikka Articles Kleon Medugorac Paula Troxler, Jari Koskinen Future of illustration, Harri Römpötti An illustrator cannot do without a computer Graphic designer Katja Makkonen, Maiju Kolisoja / Days Agency Oy Images Original digital file by the artist Photographs Mikkeli Art Museum / Sami Funke p. 45, 49, 64, 66, 80, 85, 90. Veera Lipasti p. 61, Esa Jäppinen p. 71, Julia Prusi p. 83 Translations Aino Kattelus Printed by Aldus Oy, Lahti 2017

ISBN 978-952-5691-47-4 ISSN 1459-1790

1. 1 N I L E K K I M S U T KUVI E L A N TRIEN H T 1 1 'S I L E K MIK N O I T A R T S U ILL L A I N TRIEN

ikkelin kuvitustriennale juhlii taas! Edellisellä kerralla, kun triennale järjestettiin kolme vuot ta sitten 2014, oli kyseessä järjestyksessä kymmenes tapahtuma. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta ensimmäisen kuvitustriennalen järjestämi sestä. Paljon on muuttunut tällä aikavälillä, mutta yksi asia on pysynyt ennallaan: kuvitustriennalessa esitellään ajan parasta suomalaista kuvitusta. Suomen itsenäistymisestä tulee tänä vuonna ku luneeksi 100 vuotta. Kaikkien suomalaisten yhteinen juhlavuosi yhdisti Mikkelin ja Lahden yhteistyöhön. Mikkelin kuvitustriennale ja Lahden julistetrien nale järjestetään nyt kolmen vuoden välein samana vuonna. Nämä kaksi tapahtumaa hakevat yhdessä laajempaa yleisöä. Mikkelin 11. kuvitustriennalessa teema ja tyyli oli vat vapaat, mikä innosti kuvittajia osallistumaan ah kerasti kilpailuun. Kilpailun jury koostui tällä kertaa seuraavasti: kuvittajajäsenet olivat Hans Eiskonen, Meria Palin, Matti Pikkujämsä ja Anja Reponen. Mikkelin taidemuseon edustajana juryssä oli museo toimenjohtaja Matti Karttunen. Kilpailuun ilmoitti töitään 89 kuvittajaa ja juryn nähtäväksi tuli kaik kiaan 254 työtä. Mittavan karsintaprosessin jälkeen jury valitsi näyttelyyn 99 työtä 47:ltä kuvittajalta. Kuten yhdessä tämän näyttelyluettelon artikke lissa todetaan, kuvittaja ei pärjää enää ilman tie tokonetta. Digitaalisen työskentelyn etuja ovat ai nakin tekemisen nopeus ja korjaamisen helppous. Kuvituksen muokattavuus voi sisältää myös ansan – kuvasta voi löytyä korjattavaa yhä uudestaan eikä työ valmistu koskaan. Digitaalisuus voi edesauttaa pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tämä ei tar koita kuitenkaan sitä, että perinteinen käsin piirtä minen olisi kokonaan hylätty. Perinteiset tekniikat elävät edelleen vahvana digitaalisuuden rinnalla. Kuvalla on tänä päivänä valtavasti painoarvoa viestinnässä ja markkinoinnissa. Kuvituksia hyö dynnetään laajasti erilaisiin tarkoituksiin. Tämä tarjoaa kuvittajille hienon mahdollisuuden saada töitään esille eri yhteyksiin. Kuvitustriennalessa tämä näkyy sekä näyttelyssä että tässä julkaisussa aiheiltaan rikkaina ja monipuolisina kuvitustöinä. Näyttelyn parhaat kuvitukset on tälläkin kertaa palkittu. Lämpimät onnittelumme kaikille palki tuille kuvittajille. Triennalen ulkomaisena vieraana

M I K K E L I N 11. K U V I T U S T R I E N N A L E

ikkeli’s Illustration Triennial is celebrating again! Last time when the Triennial was organ ised three years ago in 2014, it was our tenth event. This year, it is exactly 30 years since the first Illus tration Triennial was organised. A lot has changed in that time, but one thing remains: the Illustration Triennial showcases the best of Finnish illustration. In 2017, we celebrate Finland’s centenary year. This shared Finnish celebration also brought Mikkeli and Lahti together in cooperation. Mikkeli’s Illustration Triennial and Lahti’s Poster Triennial are organised every three years on the same year. These two events aim to jointly gain a wider audience. For this 11th Illustration Triennial, the illustrators were given a free hand with the theme and style, which greatly inspired them to participate in the compe tition. This year’s competition jury included the fol lowing members: Hans Eiskonen, Meria Palin, Matti Pikkujämsä and Anja Reponen as the illustrator mem bers and Museums Director Matti Karttunen as the representative of Mikkeli Art Museum. 89 illustrators with 254 illustrations participated in the competition. After the extensive shortlisting process, the jury chose 99 works from 47 illustrators for the exhibition. As one of this exhibition catalogue’s articles states, an illustrator cannot do without a computer these days. Working digitally allows illustrators to works faster and makes it easier to make adjustments to the work. However, the ability to adjust may also hide a trap – you may be forever finding cause for correc tions, and the work never appears complete. Digital technology may also help the illustrator enter the global markets. However, this does not mean that traditional hand-drawing would have gone com pletely out of the window. Traditional techniques exist alongside digital ones. Images play a significant role in communication and marketing in today’s world. Illustrations are uti lised extensively for different purposes. This offers il lustrators an excellent opportunity to get their work out in different contexts. In the Illustration Trienni al, this comes across in both the exhibition and this publication as rich and versatile themes and illustra tions. The best illustrations chosen for the exhibi tion received an award this time as well. Our heartfelt congratulations go to all those who received an

M I K K E L I ' S 11T H I L LU S T R AT I O N T R I E N N I A L

on sveitsiläinen graafikko Paula Troxler (s. 1981). Hänet tunnetaan monialaisena kuvittajana, joka ei ole sitoutunut vain yhteen työskentelytapaan tai välineeseen.

award. The international guest of this year’s Trien nial is the Swiss graphic designer, Paula Troxler (b. 1981). She is known as a versatile illustrator, who has not committed herself to just one method or tool.

ja Grafia ry järjestävät ku vitustriennalen yhdessä jo yhdennentoista kerran. Nyt mukana on neljättä kertaa Kuvittajat ry. Yhdis tämällä voimavarojaan Mikkelin taidemuseo, G rafia ry ja Kuvittajat ry ovat luoneet tapahtuman, jolla on valtakunnallista merkitystä. Pitkän perinteen omaava triennale on omalta osaltaan kasvattanut kuvitustaiteen arvostusta maassamme. Toivotamme kaikki näyttelyyn osallistuvat ku vittajat sekä ulkomaisen vieraamme Paula Troxle rin tervetulleiksi Mikkelin 11. kuvitustriennaleen. Lämpimät kiitoksemme kaikille kilpailuun osallis tuneille sekä niille, jotka ovat edesauttaneet näyt telyn toteutumisessa. Kiitämme erityisesti näyt telytyöryhmän ja juryn jäseniä, tämän julkaisun artikkelien kirjoittajia sekä järjestävien tahojen henkilökuntaa. Näyttelyn saamasta taloudellisesta tuesta parhaimmat kiitokset opetus- ja kulttuuri ministeriölle.

M I K K E L I A R T M U S E U M and Grafia – Association of Visual Communication Designers in Finland, have organised the Illustration Triennial together for the 11th time this year. Kuvittajat – The Finnish Illustra tion Association have participated in the organisa tion for the fourth time. By bringing their resources together, Mikkeli Art Museum, Grafia and Kuvittajat have created an event, which has national signifi cance. The Triennial has long traditions in Finland and has, for its part, worked to increase the appreci ation of illustration nationwide. We welcome all our exhibition illustrators as well as our international guest, Paula Troxler, to the 11th Mikkeli Illustration Triennial. We would also like to extend our gratitude to everyone who participated in the competition and to those who have helped bring this exhibition about. A special thank you should go to the members of the exhibition working group and the jury, the writers of the articles in this publication and the staff in the organisations behind the event. We are also grateful to the Ministry of Education and Culture for the financial support the exhibition has received.

M I K K E L I N TA I D E M U S E O

Mikkelin taidemuseo Grafia ry Kuvittajat ry

Mikkeli Art Museum Grafia – Association of Visual Communication Designers in Finland Kuvittajat – The Finnish Illustration Association

K U V I T U K S E N T U L E VA I S U U S

F U T U R E O F I L LU S T R AT I O N

T I L E K RTIK

S E L C I ART

K U V I T U K S E N T U L E VA I S U U S

A PAU L R E L X RO

K LEO N M E D U GO R AC

PAU L A T R OX L E R

aula Troxler on syntynyt vuonna 1981 Willisaun idyllisessä pikkukaupungissa Sveitsissä. Wil lisau ja sitä ympäröivä maaseutu näyttävät pitkälti siltä, miltä ulkopuolinen kuvittelisi postikorttiSveitsin näyttävän kauniine vuorineen, vihreine niittyineen ja auringossa lekottelevine lehmineen.

ja Niklaus Troxlerin kolmas tytär. Taiteilija, opettaja ja amatööriteatterin johtaja -äidin ja kuuluisan graafikko-isän kodissa Paula ja hänen siskonsa kasvoivat luovuuden ja taiteiden ympäröi minä. Taiteet ja musiikki olivat osa jokapäiväistä elä mää: huomattavan visuaalisen tuotantonsa lisäksi Niklaus Troxler oli mukana järjestämässä Jazzfestival Willisauta ja useita konsertteja yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Festivaali on edelleen toiminnassa (nyt Paulan serkku, Arno toimii sen järjestäjänä, ja Paula ja hänen siskonsa suunnittelevat festivaalin julisteet), ja se tunnetaan yhtenä Euroopan kiinnostavimmista jazz-festivaaleista.

daughter of Emma and Niklaus Troxler. Her mother being an artist, teacher and am ateur theatre leader and her father a famous graph ic designer, Paula and her sisters grew up in a home bursting with creativity and arts. Arts and music were always around: besides his significant visual output, Niklaus Troxler also organized the Jazzfes tival Willisau as well as numerous other concerts for more than 30 years. The festival is still active (with Paula’s cousin Arno now in charge of the event, and Paula and her sister of poster design) and known as one of Europe’s most interesting jazz festivals.

PA U L A O N E M M A

 Postikortteja Blickfelder-teatterifestivaalille / postcards for the Blickfelder Theatre Festival, 2016.  Zukunft (Tulevaisuus/Future), Zürichin kantonin taitettu kartta toimii sekä uuriskirjeenä että karttana / a folded map of the Canton of Zürich presented as a newsletter as well as a map, 2012.

aula Troxler was born in 1981 in the lovely small town of Willisau, Switzerland. Willisau and the surrounding nature appear largely how an outsider would imagine postcard-Switzerland with its lovely mountains, green meadows and lazy cows enjoying the sun. PA U L A I S T H E T H I R D

Piirustuksia vuosilta 2014–2015 henkilökohtaisesta, 2010 aloitetusta Every Day a Drawing -projektista, jonka kuvat julkaistaan vuoden välein kalenterina / drawings from 2014–2015, an ongoing personal Every Day a Drawing project, started in 2010 and published annually in a diary format.

 Teatterityöpajan juliste Willisaun nuorisoteatterille / a workshop poster for Youth Theater Willisau, 2011.  Going through, sekatekniikka / mixed media, 2014.

V U O S I N A 2 0 0 1 –2 0 0 6

Paula asui Luzernissa ja opis keli siellä visuaalisen viestinnän muotoilua hgk Luzernin taide- ja designyliopistossa erikoistuen kuvitukseen. Opintojen ohella Paula teki myös omia printtejä ja syvensi tietojaan eri painoteknii koista. Vuonna 2007 Paula vietti viisi kuukautta Etiopiassa ja piirsi siellä Caritas Switzerland -kirja projektille.

I N 2 0 0 1 T O 2 0 0 6 , Paula lived in Lucerne, studying Communication Design at the Lucerne University of Applied Sciences and Art, where she specialized in il lustration. During that time, she also focused on her own print projects and deepened her knowledge on printing techniques. In 2007, she spent five months visiting Ethiopia and drew there for a book project ran by Caritas Switzerland.

on työskennellyt omassa studiossaan Zürichissä, ja vuodesta 2016 hänellä on ollut toinen studio Stuttgartissa Saksassa. Paulan työt vaihtelevat lehtikuvituksista visuaalisiin iden titeetteihin ja seinämaalauksista animaatioihin. Oman luovan työnsä ohella Paula toimii opettajana. Hän on opettanut kuvitusta fh Mainzin yliopistos sa Saksassa professorin sijaisena ja vetänyt erilaisia työpajoja Sveitsissä, Saksassa, Tunisiassa, Kiinassa ja Koreassa.

has worked in her own studio in Zurich, and since 2016, she has owned another studio in Stuttgart, Germany. Her works range from maga zine illustrations and full visual identities to murals and animations. Besides her own creative work, she occasionally also teaches. She has taught illustration at Mainz University of Applied Sciences in Germany as a substitute professor and has organized various workshops in Switzerland, Germany, T unisia, China and Korea.

V U O D E S TA 2 0 0 8 PA U L A

SINCE 2008, SHE

PAU L A T R OX L E R

V U O N N A 2 0 1 0 PA U L A

huomasi tekevänsä piirustuk sia ja kuvituksia ainoastaan asiakkailleen, eikä enää lainkaan omia projektejaan. Paula koki, että hänen luovuutensa ja luonnollinen tuotteliaisuutensa olivat enenevässä määrin sidottuja muilta tuleviin ohjeisiin. Silloin hän päätti koota omia piirustuksiaan ja ideoitaan yhteen, ja aloitti henkilökohtaisen Every Day a Drawing -projektin, jossa on piirros tai kollaa si jokaiselle päivälle. Siitä lähtien Paula onkin teh nyt joka päivä yhden piirroksen päiväkirjaan. Nämä piirrokset tallentavat hetken, paikan, ajatuksen tai tunteen. Joskus viesti on selkeä, toisinaan ei jättäen katsojan aprikoimaan. Päiväkirja on siis kokoelma ideoita, jotka kertovat paljon, mutta jättävät myös paljon tilaa tulkinnoille ja ajatuksille.

I N 2 0 1 0 , PA U L A realized that she was drawing and illustrating mostly for customers and jobs and doing no personal projects of her own. She felt that her cre ativity and natural output had become increasingly caged and steered by other people rather than herself. She decided to start her own personal project for collecting drawings and ideas and putting them into a diary format: Every Day a drawing, a daily dia ry with a drawing or a collage on every page. Since then, she has produced a picture every day. These pictures capture a moment, a place, an idea or a feel ing. Sometimes the message is clear, sometimes not, leaving the viewer to dwell on it. Thus, the diary is a collection of ideas, which tell a lot, but also leave a lot open to interpretation and further analysis.

PA U L A N H AVA I N N O I N T I K Y K Y O N ainutlaatuinen. Hän on todella herkkä ja voisi sanoa, että hänellä on kuudes aisti: hän osaa muuntaa lähes minkä tahansa idean, tarinan, tunteen tai mielialan kuviksi, väreik si, kuvioiksi tai vaikkapa sanarimpsuiksi. Useissa kuvituksissaan hän ei edes tarvitse selittävää sisäl töä tai ”tarinaa”. Hän vain piirtää esiin kerrottavan asian syvimmän olemuksen. Hänen piirroksensa kurkottavat kauas, ne ympäröivät aihettaan, ehkä nyrjäyttävät sen uudelle tasolle, katsovat sitä nur jalta puolelta, veistävät sen sisimmän esiin. Hänen piirroksensa eivät koskaan vain kuvita. Hänen viivansa tulevat syvältä sisimmistä, sel käytimestä. Ja niinpä hänen työnsä ovat aina hen kilökohtaisia. Paula ei välitä trendeistä, ohjeista tai

PA U L A’ S P E R C E P T I O N I S unique. She is incredibly sensitive with almost a sixth sense: she can trans form literally any idea, story, feeling or mood into a picture, colours, a pattern, maybe a string of words. Many of her illustrations, do not need any explana tory content or a “storyline”. She just draws the es sence of what is to be told. Her drawings stretch out, they surround the topic, maybe twist it on to another level, view it from the inside out, carve the feeling out of it. They never just illustrate. Her lines come very much from her senses and her gut. And, thus, her work remains personal at all times. Paula does not really care about trends, guidelines and how others do it. She does it her way, very much guided by her own strong instincts.

 Blickfelder-teatterifestivaalin juliste / a poster for the Blickfelder Theatre Festival, 2016.  Postikortti viiden postikortin sarjasta kirjan julkaisun yhteydessä / a postcard from a collection of five cards published in connection to a book launch, 2013.

siitä, kuinka muut toimivat. Hän toimii itsenäisesti, omien vahvojen vaistojensa varassa. Se ei kuiten kaan tarkoita sitä, että hänen työnsä olisivat itseen sä käpertyviä tai yhteen tyyliin rajoittuneita. Vaikka Paula kertoisikin oman tarinansa tai ide ansa, hänen työnsä säilyvät avoimina ja tulkinnoille vapaina. Ne jättävät tilaa katsojan ajatuksille ja tun teille. Ja ne koskettavat. PA U L A K AT S O O M A A I L M A A kokonaisuutena. Hän kokoaa yhteen näkemäänsä, tuntemaansa ja kuu lemaansa. Ei vain kuvia tai tyylejä, vaan myös tari noita, ruokia, hahmoja, virheitä, yhteyksiä… ja aina musiikkia. Nämä vaikutelmat muodostavat kasvavan ideaarkiston, jonka tarjoamat mahdollisuudet monin kertaistuvat jokaisen uuden muiston tai kokemuk sen myötä, koska ne ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Inspiraatiota etsiessään Paula sukeltaa tähän oival lustensa lähteeseen ja vaeltaa mielensä kukkatarhan läpi keräämään luovuuden ajopuita.

PAU L A T R OX L E R

 Moby Dick -juliste Willisaun nuorisoteatterille / a Moby Dick poster for Youth Theater Willisau, 2011.

That does not mean that her drawings are selfreferred or restricted to one style. Even if Paula tells a personal story or idea, her work stays open and free for interpretations. Her drawings leave room for the thoughts and emotions of the viewer. And they are stirring. PA U L A L O O K S AT T H E W O R L D in its entirety. She collects what she sees, feels and hears. Not just pic tures or styles, but also stories, places, food, charac ters, mistakes, connections... and always music. These form an ever-growing archive of ideas, and with each new memory or experience, it multiplies its possibilities, because all these ideas are intercon nected. When she is in search of inspiration, Paula swims through this pool of ideas, she wanders through the garden of her mind’s flowers collecting creative driftwood.

U T E L I A I S U U S O N M E R K I T TÄVÄ liikkeelle paneva voi ma Paulan elämässä. Hän on aina kiinnostunut uu sista haasteista, tekniikoista, näkemyksistä ja asiois ta yleisesti. Viime aikoina hän on tehnyt seinämaalauksia ja on yhä kiinnostuneempi työstämään tilaa ja tekemään isompia kuvituksia. Hän on myös alkanut tehdä mi nun, puolisonsa Kleon Medugoracin kanssa sekatek niikkatöitä. Yhdessä työskennellessämme luomme avointa tilaa, jossa kaikki on mahdollista, ei sääntöjä, ehtoja tai asiakkaita. Kokeilemme ja tutkimme tai teen, musiikin ja animaation maailmoista ammen taen. Aloitimme työn keräämällä ideoitamme ko keelliselle nettisivustolle, www.derhund.org. Uusissa projekteissamme haluamme antautua vaistojemme vietäviksi. Tulevaisuus pysyy jännittävänä… 

in Paula’s life. She is always interested in new challenges, techniques, visuals and new things in general. Lately, she has been creating murals and is be coming interested in working on spaces and doing bigger illustrations. She has also started working on mixed media together with me, her partner, K leon Medugorac. Our project is an open space, where everything is possible with no rules, conditions or clients. We experiment and discover in the world of art, music and animation. We started working on an experimental website, www.derhund.org, where we collect our different ideas. The next project will show where our instincts lead us. The future will stay exciting... 

Kirjoittaja on graafinen suunnittelija, kuvittaja, taiteilija ja muusikko. Hän työskentelee pääasiassa taideprojektien parissa. Vuonna 2016 hän aloitti Paula Troxlerin kanssa yhteisen derhund.org-projektin.

The writer is a graphic designer, illustrator, artist and a musician. He works mostly on cultural projects. Since 2016, he has been cooperating with Paula Troxler on their shared project derhund.org.

CURIOSIT Y IS A FORCE

PAU L A T R OX L E R

K U V I T U K S E N T U L E VA I S U U S

N E S K U T I V U K S U U S AI V E L TU F O E R FUTU N O I T RA T S U ILL

JAR I KOS K I N E N

K U V I T U K S E N T U L E VA I S U U S

Elämme vuotta 2024. Moni asia on lyhyessä ajassa muuttunut parempaan suuntaan.

It is 2024. Many things have changed for the better within a short space of time.

iihkeästi nopeutuva teknologinen kehitys (muun muassa neljäs teollinen vallankumous: automa tisaatio, robotisaatio, digitalisaatio, kaiken internet, tekoäky, big data, synteettinen biologia, jne.) vie jatkuvasti enemmän työpaikkoja. Onneksi on saatu aikaan globaali perustulo, joka mahdollistaa kaikille pärjäämisen ja sen lisäksi aktiivisen yrittämisen töi den muuttuessa yhä enemmän pätkätehtäviksi (free lance-talous). Kuvittajat ja visuaalisen viestinnän ammattilaiset pärjäävät paremmin kuin koskaan. L U O V I E N A M M AT T I E N tekijät kukoistavat muutosten keskellä, kun taas ne ammattilaiset, joiden työhön sisältyy paljon toistoa (kuten esimerkiksi tehdastyö läiset ja siivoojat), ovat helpommin tekoälyn ja ro botiikan korvattavissa. Sääntöihin perustuvat am matit, kuten vaikkapa kirjanpitäjä ja lakimies, ovat olleet myös alttiimpia teknologiselle työttömyydelle kuin erilaiset luovat ammatit. K O K O N A A N K U V I T TA J AT ja designammateissa toi mivatkaan eivät ole suojassa teknologisilta muutok silta. Kuvittamista on toki jo kauan voinut tehdä tietokoneavusteisesti, mutta vuoden 2024 ohjelmil la saa aikaan niin hämmästyttävää jälkeä, ettei sitä olisi osannut kuvitella vielä muutama vuosikymmen sitten. Otetaanpa esimerkki. Generatiivinen suun nittelu tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuolin suun nittelussa designeri ei enää suunnittele yhtä tuolia, vaan tietokone tuottaa vaikkapa 1000 erilaista tuolia annettujen parametrien mukaan, näistä suunnittelija sitten valitsee yhden esteettisesti jatkokehitettäväksi. Sama onnistuu animoitujen hahmojen osalta: tieto kone tuottaa valitun tyylin ja muiden speksien mu kaan satoja erilaisia tyyppiluokitukseen sopivia hah moja, joista osaa suunnittelija sitten jatkokehittää.

sovelluksia, joilla voi tois taa samanlaisia geometrisia muotoja loputtomiin. Jo aiemmin saatavilla oli kalligrafiamasiina, joka imi toi ja tuotti kalligrafista jälkeä paperille. Nykyään on

he intensely fast technological development (for example, the fourth industrial revolution: auto mation, robotisation, digitalisation, the Internet of Everything, artificial intelligence, big data, synthetic biology etc.) is taking a toll on people’s jobs. Thank fully, global basic income is now a reality guarantee ing everyone a source of income and enabling active entrepreneurship as work becomes more temporary in nature (freelance economy). Illustrators and visual communication professionals are doing better than ever before.

C R E AT I V E P R O F E S S I O N A L S are thriving in the midst of change, whilst those whose work is more repetitive (such as factory workers and cleaners) are easier to replace by artificial intelligence and robotics. Profes sions based on regulations, such as accountancy and law, have also been more vulnerable to technological unemployment compared to more creative professions. H O W E V E R , I L L U S T R AT O R S and design professionals have not been completely sheltered from technologi cal changes. Computer-assisted illustration has been around for a long time, but the results achieved with computer programs in 2024 are so astonishing that we could not have imagined it just a few decades ago. Let’s take an example. Generative design means that, for example, when designing a chair, the designer no longer designs just one chair; instead, the comput er produces 1,000 different chairs within the given parameters, and of those, the designer chooses one for aesthetic further development. The same can be done with animated characters: based on the chosen style and other specifications, a computer produces hundreds of different characters that fit the type classification, and the designer chooses to develop some of them further.

M A R K K I N O I L L A O N M YÖ S

10 0

allow you to repeat the same geometric shapes infinitely are also available. Cal ligraphy machines, which imitate and produce cal

A P P L I C AT I O N S W H I C H

F U T U R E O F I L LU S T R AT I O N

olemassa kuvitusrobotti, joka tekee kuvituksia vali tun tyylin mukaan suoraan valitulle pinnalle. Nämä ovat kuitenkin enemmän työkavereita kuvittajille kuin ammatin korvaajia. on tullut kuvittajan työkavereita siinä missä tahansa muussakin amma tissa. Vuonna 2024 käytössämme on teko- ja parviä lysovelluksia, joilta voi kysyä mitä tahansa ja saada vastauksen. Mitä meidän tulee tällöin enää muistaa, tallen taa ja oppia? Työ on pysyvästi muuttunut luovaksi yhteistyöksi muiden ihmisten (parviäly) ja tekoälyn kanssa. Samalla työ on jatkuvaa oppimista.

T E K O Ä LY S TÄ J A PA R V I Ä LY S TÄ

T YÖTÄ Y H D E S SÄ

Dialogisuus ja vuorovaikutus ovat tulleet entistä tärkeämmiksi – samalla kun suunnittelu ja työ on muuttunut entistä yhteisöllisemmäksi. Tämä on tar koittanut käytännössä yhteissuunnittelun (co-desig nin) lisääntymistä ja muuttumista työtavaksi. Työ organisaatioissa on yhteisöllistä, itseorganisoituvaa ja siilot ylittävää tekemistä. Keskeistä on jatkuva op piminen yhdessä. Kuvittajille on paljon käyttöä yh teisuunnittelun osana, ajatusten dokumentoinnissa ja dialogin kiteyttämisessä kuviksi. Vuonna 2024 kuvan tekemisen ammattilaisia tarvi taan paljon työpajojen dokumentoinnissa ja graafises sa fasilitoinnissa. Erityisesti on suuri tarve piirtäjille, jotka pystyvät tekemään nopeasti työpajan tahdissa luonnosmaisia kuvituksia ja yhteenvetoa – viimeis teltyyn pikkutarkkaan jälkeen kun on harvoin aikaa. Aivan erityinen haaste tulee siitä, että kuvittajien olisi ymmärrettävä riittävästi sisältöjä voidakseen muuttaa vuoropuhelut oivaltaviksi kuviksi. Onneksi nyt, vuon na 2024, yleissivistys on yhä olennaisempi osa visuaa lisen viestinnän ammattilaisten osaamista. -ajattelu on tuonut kaikkien käyt töön tekijänoikeuksiltaan vanhentuneet taidete okset ja kuvitukset. Vanhojen kuvien käyttäminen onkin lisääntynyt paljon. Keskenään hyvin saman laiset kuvapankkikuvat sen sijaan ovat joutuneet epäsuosioon: niiden muovista ja kiiltokuvamaista maailmaa pidetään imelänä ja erottuvuuden kan OPEN SOURCE

ligraphic print on paper, have been available for a while now. However, in 2024, illustrators can also choose to use a robot, which makes illustrations based on a preferred style directly onto a chosen sur face. But these are more like fellow teammates for illustrators than replacements for them. intelligence have become illustrators’ co-workers just as they have in other professions. In 2024, we have the use of artificial and swarm intelligence applications, which allow us to find the answer to practically anything. Is there anything we need to remember, save and learn now? Work has changed for good into creative cooperation with other people (swarm intelligence) and artificial intelligence. Work is also a continuous learning process. A R T I F I C I A L A N D S WA R M

WO R K I N G TO G E TH E R

Dialogue and interaction have become increasingly important, as the collective-nature of design and work has grown in prominence. In practice, this has given a boost to the growth of co-design and helped it become the new way of operating. Work ing in an organisation is collective, self-organising and boundary crossing. Continual shared learning is central to work. Illustrators are sought after within the process of co-design in documenting ideas and encapsulating dialogue into pictures. In 2024, image creators are needed in workshop documentation and graphic facilitation. Drafters, who can create draft illustrations and summaries in sync with fast-moving workshops, when there is no time for a polished and detailed finish, are in par ticularly high demand. The challenge for illustrators is that they should understand enough content to be able to transfer the dialogue into perceptive pictures. Luckily now in 2024, good general knowledge is an increasingly important sign of competence for visual communication professionals. thinking has made every piece of art and illustration whose copyrights have expired avail able for everyone. Thus, the use of old images has in creased significantly. As a result, repetitious image OPEN SOURCE

10 0

F U T U R E O F I L LU S T R AT I O N

nalta ongelmallisena. Nyt on hieno markkinarako erottuvasti konseptoiduille kuvituspalveluille ja ku ville, joissa on persoonallinen jälki. Nopeasti lisään tyneet kuvitusagentuurit tarjoavat asiakkailleen per soonallisten kuvittajien jälkeä. Visuaalinen kulttuuri on kehittynyt valtavasti viimeisinä vuosina. M U U NT U V U U S JA M U U N N E LTAV U U S

Erittäin tärkeä muutosilmiö kuvittajien kannalta on muuntuvuus ja muunneltavuus. Staattisesti kaikille samalla tavalla näyttäytyvät tuotteet ja palvelut ovat yhä enemmän jääneet taakse ja tilalle ovat tulleet muuntuvat ja muunneltavat tuotteet, palvelut ja tilat. Avainsanoja ovat räätälöitävyys, vuorovaikuttei suus, paikkatietoisuus ja monimediaisuus. Mikä ta hansa pinta voi olla media, olipa sitten kyse lattia- tai pöytäpinnoista, seinistä tai katoista. Myös tekstiilit ovat medioita, joissa on räätälöitävää kuvaa ja grafiik kaa. Kaikenlaisen liikkuvan kuvan tarve on kasvanut. Animaatioiden tekeminen on tullut helpommaksi ja nopeammaksi. Nyt vuonna 2024 nähdään vanhoja elo kuvatähtiä animoituina hahmoina sekä elokuvia, jois ta ei tunnista, ovatko hahmot animoituja vai oikeita. V I S U A A L I S U U D E N R I N N A L L E tulevat muut aistit: muuntuvissa ja muunneltavissa tiloissa voi olla äänija tuoksumaisemia tai tunnuksena voi olla vaikkapa kosketuspinta. Tulevaisuus on avoin kaikenlaisille kokeiluille ja niihin kuvittajatkin sekä uudet visuaa lisen viestinnän hybridiammattilaiset aktiivisesti osallistuvat. U U S I A M A H D O L L I S U U K S I A kuvittajille avaavat eri laisten sovellusten ja pelien lisäksi myös virtuaalisen todellisuuden (virtual reality) ja lisätyn todellisuu den (augmented reality) laitteet, ohjelmat ja sisällöt. Läpimurtoa oli aiemmin ennakoitu jo pari vuosi kymmentä, mutta nyt vuonna 2024 läpimurto on tapahtunut isosti ja suosio sen kun kasvaa. Liikku van kuvan ammattilaisille mahdollisten maailmojen suunnittelu ja toteutus on avannut uskomattoman paljon uusia mahdollisuuksia.

 Jari Koskinen tietokone / computer, 2017.

bank material has rendered unpopular: their phoney and glossy world is considered to be schmaltzy and inconspicuous and, hence, problematic. This creates an excellent gap in the market for stand-out, concep tualised illustration services and images with a dis tinctive style. Illustration agencies, growing quickly in numbers, offer their customers the work of illus trators with unique styles. Visual culture has taken major steps forward over the last couple of years. A DA P TATI O N A N D A DA P TA B I LIT Y

Adaptation and adaptability are hugely important change phenomena for illustrators. Static products and services, which present themselves as the same for everyone, are in the past and have been replaced by adapting and adaptable products, services and spaces. The key words are customisability, interactivity, location awareness and multimedia. Any surface can be a medium, whether it is a floor or a table top, wall or a ceiling. Textiles are also media with customised imagery and graphics. The general need for moving imagery has grown. It is easier and quicker to produce animations. Now in 2024, we witness old film stars as animated characters and experience films in which we cannot tell if the characters are animated or real. O T H E R S E N S E S appear alongside visuals: adapting and adaptable spaces may have audio or odour land scapes or their key feature may be a touch surface. The future is open to all kinds of experiments, and illustrators and the new visual communication hy brid professionals participate in those.

various applications and games, virtual reality and augmented reality devices, pro grams and content offer new opportunities for illus trators. This breakthrough has been anticipated for a couple of decades, but in 2024, it has made a major breakthrough and its popularity keeps on growing. For the professionals of moving image, the design and implementation of potential realms has opened an incredible number of new possibilities. IN ADDITION TO

K U V I T U K S E N T U L E VA I S U U S

K A NTA AOT TAVAT K U VAT JA I N FO G R A FI I K K A

PROAC TI V E I M AG E S A N D I N FO G R A PH I C S

Työn ja vapaa-ajan rytmin nopeutuminen vaikuttaa kaikkeen. Sosiaalisissa medioissa ajankohtaisten asioiden visuaalinen kommentointi on lisääntynyt nopeasti. Osuvat visuaaliset meemit leviävät het kessä maapallon ympäri. Kyseessä voi olla kuvalla ja typografialla stailattu lainaus jonkun ajattelijan tekstistä, pilakuva tai vaikkapa lyhyt animaatio tai videoklippi. Näillä meemeillä on vaikuttavuutta. Muutos liittyy osin infografiikan tarpeeseen, sillä informaation paketointia erilaisiin visuaalisiin pa ketteihin harjoitetaan enemmän kuin koskaan. Harmi vain, että infografiikka on edelleen 2020-luvulla keskinkertaista ja itsetehtyä, joten täs sä olisi kuvittajille ja muille visuaalisen viestinnän ammattilaisille työsarkaa. Onneksi erilaiset kuvit tajien kollektiivit ja agentuurit ovat erikoistuneet informaation visuaaliseen paketointiin. Yhä enem män informaatiota ja oppimateriaalia tuotetaan myös sarjakuviksi (edutainment).

The increasingly fast pace of work and free-time has its impact on everything. In social media, visual commentary to topical issues has increased at a quick rate. Poignant visual memes spread in just mo ments across the globe. It may be a quotation styl ised with an image and typography, a caricature or a short animation or a video clip. These memes have an impact. The change is partly to do with the need for infographics, because visual packaging of infor mation is now more common than ever before. Unfortunately, infographics of the mid-2020s are still mediocre and self-made, which presents a job opportunity for illustrators and other visual com munication professionals. Luckily various illustra tors’ collectives and agencies specialise in the visual packaging of information. More and more edutain ment material is available in the form of comics.

yhteiskunnallisestikin vaikuttavil la pilapiirroksilla ja sarjakuvilla on paljon kysyntää. Charlie Hebdon pilapiirtäjien kohtalosta tiedämme, että piirrokset voivat jopa olla tekijöilleen vaarallisia; mutta nyt rohkeat piirtäjät tekevät kantaaottavaa vi suaalista journalismia piittaamatta riskeistä. Sanan vapaus kukoistaa huolimatta yhteiskuntien polarisoi tumisesta. Tutkiva journalismi on vuosien varrella koetuista kriiseistä huolimatta aivan uudessa kukois tuksessaan ja tämä vaikuttaa myös kuvantekijöihin. VUONNA

2024

I H M E E L L I S TÄ K Y L L Ä , kynä ja paperi on tekemässä pa luuta muistiinpanovälineinä. Useissa tutkimuksissa on nimittäin todennettu, että jos teet muistiinpa noja kynällä, kuultu tulee paremmin hahmotettua ja työstettyä tekstiksi ja kuviksi. Asiat jäävät paremmin mieleen, joten kynällä tekeminen tukee muistamista. Samalla on huomattava, että kuvitus on edelleen kä sityöammatti. Kynät, pensselit ja paperin tuntu ovat arvokkaita. Moni on ryhtynyt kuvittajaksi siksi, että osaa piirtää ja siksi että ammatissa on jotain rauhoit tavan maanläheistä, luonnollista. Moni kuvittaja arvostaa menneen maailman tun nelmaa, ja hyljeksii ylitsemme vyöryvää yliviritettyä

I N 2 0 2 4 , socially influential cartoons and comics are

in high demand. As we know from the fate of Char lie Hebdo’s cartoonists, at times, drawings can even present a danger to their creators; however, brave illustrators produce proactive visual journalism ig noring the risks. The freedom of speech flourishes despite the polarisation of societies. Regardless of the crises investigative journalism has faced over the years, it is blossoming again, and that has an impact on illustrators. may seem, pen and paper are reap pearing as note taking implements. Many studies have shown that taking notes with a pen and paper helps you internalise the message you hear and work it into text and pictures. Using a pen makes it easier to make sense of things and, thus, helps us memorise subjects. It must also be noted that illustration con tinues to be a handcraft. Pens, brushes and the feel of paper are valuable. Many have become illustrators because they can draw, as well as, because they find the profession calm, down-to-earth and natural. Many illustrators value the atmosphere of the by gone days and shy away from the excessively tuned technological future that is billowing over us. Luck ily we now have alternatives. In 2024, people can STRANGE AS IT

F U T U R E O F I L LU S T R AT I O N

teknologista tulevaisuutta. Onneksi on vaihtoeh toja. Vuonna 2024 on tarjolla teknologiasta vapaita reservaatteja, paikkoja joissa voi elää ja tehdä työtä hitaan elämän periaatteiden mukaisesti puhtaasta luonnosta nauttien ja lähiyhteisöä palvellen (hyper lokalisaatio). T U LE VA I S U U S O N TE HTÄVÄ Y H D E S SÄ

Tämän kuvitteellisen, mutta tutkimuspohjaisen kir joituksen tarkoitus on näyttää, että tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä. Tulevaisuutta ei voi jäädä odottamaan, se on luotava itse. K U V I T TA J I L L A J A V I S U A A L I S E N viestinnän ammat tilaisilla voi olla toivotuissa muutoksissa paljon suu rempi ja aktiivisempi rooli kuin nyt osaamme kuvitel lakaan. Kuvilla on nimittäin juuri tässä kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa sekä nopeutuvassa viestinnässä enemmän vaikuttavuutta kuin koskaan ennen. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, on enemmän totta nyt kuin koskaan ennen. Toisaalta visuaalisen viestinnän ammattilaisilta vaaditaan nyt muitakin kykyjä, jotta kuvien vaikuttavuutta voidaan lisätä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää yleistietäjiä (neo-generalists), osaamisen yhdistämistä, sekä ky kyjä kirjoittamiseen ja puhumiseen. Lisäksi tarvitaan laajempaa ammattialan ulkopuolista verkottumis ta. Samalla olisi hyvä olla rohkeutta hypätä uusille rajapinnoille, kokonaan uusille kartoittamattomille osaamisalueille (antidisciplinarity). 

Kirjoittaja on pitkän linjan visuaalisen viestinnän ammattilainen. Nykyään Koskinen toimii pääasiallisesti co-designin (Alternative Futures) ja tulevaisuuden ennakoinnin parissa (Futures Platform) sekä edistää toisin ajattelua (vaihtoehtojensuomi. wordpress.com).

choose to live in technology-free reserves, places for working and living your life in accordance with the principles of slow life, enjoying clean nature and serving the local community (hyper-localisation). FU T U R E I S S H A R E D

This imaginary but research-based essay aims to show that our future is full of possibilities. We can not wait and see what the future brings; we must cre ate it ourselves. communication pro fessionals may play a lot more prominent and ac tive role in the desired changes than we can even imagine. In this cultural and social situation and forever faster communication, pictures have more impact than ever. A picture tells a thousand words is more true than ever before. However, visual commu nication specialists are expected to have other skills too, to heighten the impact of images. In the future, there will be an increasing demand for neo-general ists, as well as the ability to combine skills and the competence to write and discuss. Furthermore, we will need wider networking outside a single profes sional sphere. Simultaneously, we will benefit from having the courage to jump on to new interfaces, to innovative, previously unmapped areas of expertise (antidisciplinarity).  I L L U S T R AT O R S A N D V I S U A L

The writer is an experienced visual communication professional. Nowadays, Koskinen works mainly with co-design (Alternative Futures) and futures foresight (Futures Platform) and aims to promote alternative thinking (vaihtoehtojensuomi.wordpress.com).

K U V I T U K S E N T U L E VA I S U U S

A J A T UVIT

ÄÄ J R Ä EI P N ILMA TA T E N O K O T TIE R O T A STR

U L L I AN O D T O N N A C T U O H WIT ER T U P M O C A

HARRI RÖMPÖTTI

K U V I T TA J A E I PÄ R J Ä Ä I L M A N T I E TO KO N E T TA

Kuvittajien työpöydillä tietokoneet ovat pitkälti syrjäyttäneet kynät ja pensselit. Ossi Hiekkalan työssä perinteet näkyvät yhä vahvasti. Tavallaan ne näkyvät myös Sanna Manderin tyylissä, vaikka hän tekee kaiken tietokoneella.

On illustrators’ desks, computers have largely replaced pens and paint brushes. However, traditions are firmly present in Ossi Hiekkala’s work. On some level, you can also find tradi tions in Sanna Mander’s work; although, she does everything on the computer.

ssi Hiekkalalla on luuranko kaapissa. Siis ihan oikeasti, joskaan ei ihan oikea luuranko. Hän käyttää sitä anatomisena mallina realistisiin kuvi tuksiinsa. Hiekkalaa innoittavat varsinkin 1950–1960-luku jen perinteiset amerikkalaiset aikakauslehtien ku vittajat, joiden jälki oli teknisesti tarkkaa ja erittäin realistista. Hän mainitsee sellaisia nimiä kuin Tom Lovell, Robert E. McGinnis ja Bernie Fuchs. ”He olivat taitavia ja käyttivät yllättäviä ratkaisu ja. Varsinkin Fuchs oli aina uranuurtaja. 50-luvulla oli ihan uutta, että piirroksissa oli tilanteita, jois sa hahmot olivat liikkeessä ihan kuin valokuvissa. Myöhemmin Fuchs alkoi piirtää impressionistisesti”, Hiekkala kertoo. Kuten suurin osa kuvittajista, Hiekkalakin (s. 1975) piirsi ahkerasti jo lapsena. Varhaisteininä hän löysi John Busceman ja Alfredo Alcalan piirtämät Conan barbaari -sarjakuvat. ”Siitä lähtien halusin piirtää realistisesti. Ja aika nopeasti tuli ajatus, että haluaisin piirtää amma tikseni. En ole oikeastaan koskaan harkinnutkaan muuta ammattia”, Hiekkala toteaa. Hiekkala lähti Lapin yliopistoon opiskelemaan graafista suunnittelua, mutta piirtäminen ja kuvitus vetivät puoleensa. Myös Japani kiehtoi nuorta mies tä. Mahdollisuus lähteä sinne ensin vaihtoon ja sit ten apurahalla kahdeksi vuodeksi opiskelemaan oli iso onnenpotku. ”Tapasin japanilaisia huippukuvittajia, kuten Ha jime Sorayaman. Silloin minua kiinnosti hyperrea lismi, jota muun muassa hän teki ohuina kerroksina siveltimellä.”

ssi Hiekkala has a skeleton in his cupboard. For real, although not an altogether genuine one. He uses it as an anatomical model for his realistic illustrations. Above all, Hiekkala is inspired by the 1950s and 60s traditional American magazine illustrators whose work was technically precise and hugely realistic. He mentions names such as Tom Lovell, Robert E. McGinnis and Bernie Fuchs. “They were skilful and employed surprising tech niques. Fuchs, in particular, always led the way. Illus trating characters in motion, in a way that they may appear in photographs, was a completely new ap proach in the 1950s. Later on, Fuchs started to apply an impressionist style in his drawing,” Hiekkala tells. As with the majority of illustrators, Hiekkala (b. 1975) was an enthusiastic drawer already as a child. As an early teen, he discovered Conan the Barbarian com ics, illustrated by John Buscema and Alfredo Alcala. “From then on, I wanted to draw realistically. And fairly quickly the idea that I would like to draw for a profession came to me. I have never really considered any other profession,” Hiekkala notes. Hiekkala started studying graphic design in the University of Lapland, but drawing and illustration captivated him. Japan also allured the young man. The ability to travel there first as an exchange stu dent and then to study there on a grant were major strokes of luck. “I met famous Japanese illustrators, such as Ha jime Sorayama. At the time, I was interested in hy perrealism, which he, among others, produced using thin brush strokes.”

Ossi Hiekkala Flamme Rouge -lautapelin kuvitus / board game illustration, tietokone / computer, 2016.

Ossi Hiekkala Altian Last -jĂ¤lkiruokaviinipullojen kuvitus / illustration for Altia Last dessert wine bottles, kaksi akryylimaalausta yhdistetty digitaalisesti samaan kuvaan / two acrylic paintings digitally combined into a single image, 2017.

A N I L LU S T R ATO R C A N N OT D O W I T H O U T A C O M P U T E R

Sittemmin Hiekkalan kiinnostus siirtyi amerik kalaiseen aikakauslehtiperinteeseen ja hän vaihtoi melkein valokuvantarkasta realismista tyylittelyn suuntaan. ”Hyperrealismissa pyritään häivyttämään käden jälki, mutta pidän siitä, että kynän ja siveltimen jäljet näkyvät. Realistinen piirros tarkoittaa minul le, että hahmoja ei ole karrikoitu. Sellainen tyyli on aina käyttökelpoista”, Hiekkala linjaa. Ensimmäisen Wacomin piirustusalustan Hiekka la osti jo Japanissa ollessaan, mutta alkoi käyttää sitä vasta myöhemmin. Nyt hän on työskennellyt myös digitaalisesti jo kymmenen vuotta. ”Yritin ensin pari vuotta perinteisillä tekniikoilla, mutta asiakkaat halusivat digiä. Teen edelleen perin teisesti aina kun mahdollista. Mutta usein asiakkaat haluavat muokata asioita ja se on paljon helpompaa digitaalisesti.” Muutosten tekeminen on ylivoimaisesti nopeam paa digitaaliseen piirrokseen kuin käsin tehtyyn. Aika on rahaa ja siksi käsityö tulee usein liian kal liiksi. Ja siksi Hiekkalakin työskentelee digitaalisesti, vaikka hänen sydämensä sykkisi mieluummin pe rinteisen käsityön tahtiin. PE R I NTE I S E T PI I R RO K S E T N ÄY T TÄVÄT H E R K U LLI S E M M I LTA

Yksi Hiekkalan erikoisaloista on lautapelien kuvit taminen. Niitä kehittäessä muutoksia tulee paljon. ”Tulisin hulluksi, jos yrittäisin säätää niitä käsin.” Toisaalta elintarvikepakkausten kuvituksiin kä sityö sopii Hiekkalan mielestä paremmin kuin di gitaalinen. ”Perinteiset tekniikat nyt vain näyttävät herkullisemmalta.” Toisaalta digitaalisuus on lisännyt säätämistä. Asiakkaat esittävät entistä enemmän muutostoivo muksia, kun tietävät, että muokkaaminen on mah dollista. Toisinaan usko muutosvoimiin menee turhankin pitkälle. Jos halutaan kokonaan uusi kuva, se on aina uusi homma välineestä riippumatta. Hiekkalan mielestä kaikkea ei voi korvata digil lä. ”Uskottavasti perinteiseltä näyttävää maalausta ei saa aikaan digitaalisesti. Enkä ole nähnyt yhtä hyvännäköistä digitaalista lyijykynäjälkeä kuin

Since then, Hiekkala’s interest has turned to the American magazine tradition, and he has changed from almost photographic realism to more stylised illustrations. “Hyperrealism aims to fade out any sign of draw ing, but I like seeing the stroke of a pen or a brush. To me, a realistic drawing means that the figures are not caricatures. As a style, it is always usable,” Hiek kala outlines. Hiekkala bought his first Wacom graphic tablet already in Japan, but only started using it at a later date. He has now worked digitally alongside tradi tional methods for ten years. “For the first couple of years, I tried to work only with traditional techniques, but customers wanted digital. I continue to work with traditional techniques whenever possible. But often customers want to ad just things, and it is much easier to do so digitally.” Making any adjustments is by far quicker to do on a digital drawing rather than one drawn by hand. Time is money, and thus, drawing by hand is often too expensive. Hence, Hiekkala works digitally, al though his heart beats for traditional handicraft. TR A D ITI O N A L D R AW I N G S LO O K M O R E D E LI C I O U S

One of Hiekkala’s specialities is illustrating board games. There are always adjustments to the them, when the games need further development. “I would go crazy if I tried to make the adjustments by hand.” But on the other hand, Hiekkala believes that on food packaging, hand-drawn illustrations work bet ter than digital. “Traditional techniques just look more delicious.” At the same time, digital work means more ad justments. Customers make an increasing number of adjustment requests, because they know that it is straight forward to facilitate them. At times, the belief in the force of changes goes too far. If you want a whole new picture, it is always new work, whatever your tool may be. Hiekkala does not think that digital works with everything. “A plausibly traditional looking painting cannot be produced using digital techniques. And I have never seen as perfect a digital pencil stroke as

lyijykynällä saa. Piirrän oikeastaan aina oikealla lyijykynällä.” Viime vuonna ilmestyneen esikoissarjakuvakir jansa Nimettömien hautojen maa Hiekkala piirsi ko konaan perinteisesti. Siinä hän vastasi aikataulusta vain itse itselleen. Realistista kuvitustyyliä ei Hiekkalan uran aika na ole Suomessa edes opetettu. Sen harvoista edus tajista jäljellä on vielä ainakin Hannu Lukkarinen, joka piirtää kuvituksia muun muassa Helsingin Sa nomiin. Lukkarinenkin työskentelee nykyään vain tietokoneella. Nykytekijöistä ehkä klassisimmaksi Hiekkala mainitsee Ville Tietäväisen, joka myös käyttää tieto konetta. Toisaalta Hiekkala arvelee, että tietokonepelit ovat saaneet monet nuoret kiinnostumaan realis mista, tosin digitaalisesti tuotetusta. He hakevat op pia maailmalta verkon kautta. ”En ole muodikas kuvittaja, mutta pyrin pikem min iättömään kuin vanhanaikaiseen jälkeen, sel laiseen joka näyttäisi tyylikkäältä vielä vuosien päästä. Totta kai yritän tehdä elävää jälkeä myös di gitaalisesti ja näen molempien tekniikoiden arvon. Mutta perinne on minulle läheisempi ja toivoisin, että käsityötä näkyisi taas enemmän esimerkiksi kirjojen kansissa.”

K U V I T TA J A E I PÄ R J Ä Ä I L M A N T I E TO KO N E T TA

you can produce using the actual thing. I almost al ways draw with a real pencil.” Hiekkala applied only traditional methods to his first comic book, Nimettömien hautojen maa, published last year. In that project, he alone was in charge of the deadlines. During Hiekkala’s career, realistic illustration has not even been taught in Finland. One of its few rep resentatives in Finland is Hannu Lukkarinen, who produces illustrations for Helsingin Sanomat news paper, among other things. Lukkarinen also works solely on computers nowadays. Hiekkala mentions Ville Tietäväinen as the best representative for classical style among contempo rary illustrators, and he also works on a computer. On the other hand, Hiekkala suspects that com puter games have stirred an interest among young people in realism, although digitally produced. They go online to find inspiration globally. “I am not a fashionable illustrator, but my aim is to achieve ageless rather than old-fashioned style, a style that will look good in years to come. Naturally, I aim to produce a vivid result digitally too, and I can see the value in both styles. But traditional styles are more me, and I wish we would see more hand-drawn book covers and other illustrations.”

M A N D E R PI I R TÄ Ä K A I K E N KO N E E LL A

M A N D E R D R AWS E V E RY TH I N G O N TH E CO M PU TE R

Sanna Mander on melkein Hiekkalan vastakohta. Hä nen kuvissaan kaikki on tyyliteltyä ja karrikoitua ja hän tekee kuvansa melkein kokonaan tietokoneella. Mutta myös Manderilla (s. 1980) ammatti juontuu jo lapsuudesta. ”Jo pienenä kaverit pyysivät minua piirtämään Turtleseja ja Aku Ankkaa”, hän muistelee. Omat suosikit Mander löysi kirjastosta, joka sijaitsi kotitalossa. ”Me asuimme kuudennessa kerroksessa ja kirjasto oli toisessa kerroksessa, joten pääsin sinne hissillä. Lastenkirjojen kuvitukset kiinnostivat minua jo sil loin. Olin tosi vihainen, kun japanilaisessa animaa tiosarjassa muumit oli piirretty ihan väärin. Minulle ne eivät olleet pimpelipompelijuttuja.” Silloin kotitalo oli Tukholmassa mutta sen kirjas tossa oli myös suomenkielisten lastenkirjojen hylly.

Sanna Mander is almost the opposite of Hiekkala. In her pictures, everything is stylised and carica tured, and she makes her pictures almost solely on the computer. But for Mander (b.1980) too, her choice of profes sion goes back to her childhood. “Already as a small child, my friends asked me to draw pictures of the Teenage Mutant Ninja Turtles and Donald Duck,” she reminisces. Mander found her own favourites in the library located in the building she lived in. “We lived on the fifth floor and the library was on the first floor, so I could just take the lift there. I was interested in children’s book illustrations already then. I was really angry because the Moomins had been drawn all wrong in the Japanese animation se ries. For me, this wasn't a trivial matter.”

Sanna Mander Villa Terttula, juliste yksityiskokoelmaan / poster for a private collection, tietokone / computer, 2013.

K U V I T TA J A E I PÄ R J Ä Ä I L M A N T I E TO KO N E T TA

A N I L LU S T R ATO R C A N N OT D O W I T H O U T A C O M P U T E R

 Sanna Mander Läsare, kuvitus Schilds&Söderströms -kustantamolle / illustration for Schilds&Söderströms Publishers, tietokone / computer, 2016.  Sanna Mander Paradosso Primaverile, juliste Pranzo Improvvisato -näyttelyyn Milanossa / poster for Pranzo Improvvisato exhibition in Milan, tietokone / computer, 2015.

Mander sanoo, ettei oikeastaan ajatellut ryhtyvänsä kuvittajaksi, mutta jotain kuvahommeleita hän ha lusi tehdä, lavastusta tai sisustusta. Siksi hän meni mediapainotteiseen lukioon Uppsalaan. Sittemmin Mander opiskeli Taideteollisessa kor keakoulussa graafista suunnittelua. ”Taikissa kaik ki olivat hyviä piirtämään ja minusta tuntui, etten ollut yhtä hyvä. Ajattelin, että minusta tulee joku mainos-ad”, hän muistelee. Nyt Mander taitaa olla Suomen kiireisimpiä ku vittajia. Hän tekee kaikkea kodintekstiileistä levyn kansiin. Lastenkirjoja Mander on kuvittanut Suomen lisäksi Ruotsiin ja Englantiin. ”Lastenkirjojen teke minen on siisteintä maailmassa”, hän sanoo hartaasti. ”Minua ei niinkään kiinnosta itse piirtäminen kuin suunnittelu ja luonnostelu. Monet kuvittajat ovat taiteilijasieluja, jotka vain sattuvat tekemään kuvituksia. Minä olen pikemmin ideaihminen. On vaikea piirtää, ellei ole ideaa toteutettavana.” ”Mutta usein vain minä pystyn toteuttamaan sen, mitä suunnittelen. Ehkä jo ideoissa on joku oma tunnelma tai käsiala.” Manderin käsialaan kuuluvat muun muassa voi makkaat värit, joita hän itse sanoo jopa kummal

Back then, her home was in Stockholm, but the library had a section for Finnish language children’s literature. Mander says that she never really thought about becoming an illustrator, but she knew she wanted to do something with pictures, set design or interior design. That is why she chose a high school that specialises in media studies in Uppsala. Later, Mander studied graphic design in the Uni versity of Art and Design Helsinki (uiah). “In uiah, everyone could draw well, and I started feeling like I wasn’t good enough. I thought that I would prob ably become an advertising AD,” she remembers thinking. Now Mander must be one of Finland’s most sought after illustrators. She does everything from household textiles to album covers. Mander has il lustrated children's books in Sweden and the UK, in addition to Finland. “Working with children’s books is the coolest thing ever,” she says solemnly. “My main interest is not so much in drawing but in planning and drafting." Many illustrators are art ists at heart who just happen to make illustrations. I’m more of an concepts person. It is hard to draw if there is no concept to base the drawing on.”

lisiksi. Niissä on usein myös orgaanisia muotoja, kuten kasveja. Perinnekin näkyy. Myös Manderin tyylissä on nähty 1960-luvun vaikutteita, tietysti ai van toisenlaisia kuin Hiekkalalla. ”Joo, jos haluaa vaikka junia, kannattaa pyytää joltain toiselta. Minullakin on tosi paljon esikuvia. Ostin lapsilleni Camilla Mickwitzin kirjoja ja huo masin, että jaaha, sieltä tulee värimaailmani. Tove Janssonin hahmoissa ja tunnelmissa oli aina myös pimeä puoli mukana ja pidän siitä, vaikka minun töissäni ei varjoja olekaan.” A LU K S I V I I VOJA VA L KO I S E L L E P O H JA L L E

”Jos täytyy piirtää mahdollisimman tuolimainen tuoli, niin tulee 60-luvun tuoli. Samoin kissamaiset silmälasit ja muut muodot ovat minulla joku perus asetus. Sen ajan muotoilu heijasteli optimismia, joka vetoaa minuun, koska yritän piirtää niin, että kuvis sa olisi energiaa.” Tietokoneiden maailmaan Mander päätyi, kun työskenteli kuusi vuotta mainostoimistossa ennen kuin ryhtyi kuvittajaksi. Siellä hän teki vektorigra fiikkaa. Nykyään hän käyttää paljon Photoshopia. Paperin ja kynät hän sanoo jättäneensä pitkälti Tai deteolliseen korkeakouluun. ”Minäkin aloitan ihan vanhaan tapaan piirtämäl lä viivoja valkoiselle pohjalle. Paperin tilalla minulla on vain tietokoneen ruutu. Mutta sille piirrän käsin enkä nappia painamalla. Siksi muodot näyttävät or gaanisilta.” Taideteollisesta korkeakoulusta Manderin mie leen jäi professori Tapio Vapaasalon näkemys alasta. ”Hän puhui kuvittamisesta ja graafisesta suunnitte lusta näyttämönä. Kuvittaja päättää, mitä ja keitä sillä on. Ne kukat ja kasvit ovat minun lavasteitani, jotka sopivat melkein mihin tahansa.” Mander sanoo, että hänelle kuvittaminen on lä hinnä työ. Hän epäilee, ettei piirtäisi paljoa, jos teki si jotain muuta työtä. Myös Manderille nopeus on digitaalisuuden etuja. ”Jos pupun korvat pitää vaihtaa, teen sen viidessä mi nuutissa. Olen kuvitustehdas”, hän naurahtaa. ”Digitaalisuus on mahdollistanut myös työni kansainvälistymisen. Enää ei ole väliä, missä asuu. Se antaa vapautta. Voin saada yleisöä myös julkai

K U V I T TA J A E I PÄ R J Ä Ä I L M A N T I E TO KO N E T TA

“But often only I can realise what I have planned. Maybe even the ideas have their own feel or hallmark to them.” Strong colours that she herself calls strange are typical to Mander's style. Her style is rich with or ganic forms such as plants. Traditions are evident in her work too. Mander’s style is said to display 1960s influences, but naturally those influences dif fer hugely from the ones found in Hiekkala’s work. “Yes, if you are looking for illustrations of say trains, I suggest you go elsewhere. I have many role models too. I bought my children Camilla Mick witz’s books and noticed that that’s where my colour spectrum comes from. Tove Jansson’s characters and atmosphere always incorporate the dark side, and I like that, although my work does not have shadows.” S TA R TI N G W ITH LI N E S O N TO A W H ITE BAC KG RO U N D

“If I had to draw as chair-like a chair as possible, the result would be a 60s chair. Similarly, cat-like glasses and certain other shapes are almost a default setting for me. The design of that time reflected optimism, which appeals to me, because I try to draw pictures that embody energy.” Mander ended up in the world of computers when she worked in an ad agency for six years before be coming an illustrator. There she produced vector graphics. Nowadays, she uses Photoshop a lot. Ac cording to her, she abandoned paper and pens largely back at university. “I also start off in the traditional way of drawing lines on to a white background. It’s just that I have a computer screen instead of a piece of paper. But I draw on it by hand and not by pressing a button. That’s why the shapes look organic.” From uiah, Mander remembers Professor Tapio Vapaasalo’s vision of the industry. “He talked about illustration and graphic design as a stage. The illus trator must decide what and who goes on the stage. Those flowers and plants are my props which can go almost anywhere.” Mander says that for her illustration is mainly just work. She thinks she would not draw that much if she had some other job.

A N I L LU S T R ATO R C A N N OT D O W I T H O U T A C O M P U T E R

semalla töitäni itse Instagramissa ja Pinterestissä. Facebookiin laitan päiväkirjamaisia piirroksia.” Kaiken konepuheen jälkeen Mander kaivaa lau kustaan muistilehtiön ja kertoo, että piirtelee siihen kaupungilla ollessaan hahmoja ja muuta improvi soitua, joita jakaa Facebookissa – siis ihan perintei sesti käsin. ”Jos tekisin työhuoneella käsin, se olisi täynnä muste- ja maalitahroja. Enkä hallitse millään sellais ta määrää paperinpaloja ja purkkeja. Mutta kaupun gilla tämä on kätevä. Uskon myös, että käsin piirtä minen tulee vielä joskus takaisin.” 

Kirjoittaja on työskennellyt vapaana toimittajana ja kriitikkona vuodesta 1989 alkaen. Hänen erikois alojaan ovat elokuva, sarjakuva, kuvitus, kirjallisuus, maailmanmusiikki ja vaihtoehtoinen rock.

Mander also sees speed as one of digital tech nology’s advantages. “If bunny ears need changing, I can do it in five minutes. I am an illustration ma chine,” she laughs. “Digital technology has given me a chance to work globally. It no longer matters where you live. It gives you freedom. I can also find an audience by publish ing my own work on Instagram and Pinterest. On Facebook, I post diary-like drawings.” After all the computer talk, Mander digs out a notebook from her bag and tells that she draws char acters and other impro work in her notebook when she is in town and then shares the drawings on Face book – and that is drawing by hand on paper in the traditional way. “If I worked by hand in my office, it would be full of ink and paint stains. And there is no way I could handle the number of pieces of paper and jars. But when I’m out and about it’s handy. I also believe that drawing by hand will come back one day.” 

The writer has worked as a freelance journalist and critic since 1989. He specialises in film, comic, illustration, literature, world music and alternative rock.

K U V I T U K S E N T U L E VA I S U U S

F U T U R E O F I L LU S T R AT I O N

O L E T UET

L S O E T E U G O L C ATA

Teosluetteloon valitun työn nimi vihreällä. The name of the illustration in the catalogue in green.

E N S I M M Ä I N E N PA L K I N T O / 1 S T P R I Z E GR AFIA RY

Lampinen, Eero 29. Rakkautta & Anarkiaa festivaali, 2016 muste, tietokone / ink, computer, 50,5 x 39,5, kuvitus HIFF / Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin visuaalista ilmettä ja mainontaa varten / illustration for HIFF / Love & Anarchy, Helsinki International Film Festival’s visual identity and advertising, Rakkautta & Anarkiaa –elokuvafestivaali / Love & Anarchy, Helsinki International Film Festival.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

T O I N E N PA L K I N T O / 2 N D P R I Z E K U V I T TA J AT R Y

Stolle, Daniel Dear Diary, 2014 tietokone / computer, 59 x 42, henkilökohtainen päiväkirjaprojekti / personal diary project, www.danielstolle.com. Dear Diary, 2014 tietokone / computer, 59 x 42, henkilökohtainen päiväkirjaprojekti / personal diary project, www.danielstolle.com. Prince Of Darknet, 2015 tietokone / computer, 28 x 21, lehtikuvitus / magazine illustration, Der Spiegel. Prince Of Darknet, 2015 tietokone / computer, 28 x 21, lehtikuvitus / magazine illustration, Der Spiegel.

K O L M A S PA L K I N T O / 3 R D P R I Z E M I K K E L I N TA I D E M U S E O / M I K K E L I A R T M U S E U M

Merz, Laura Korkealta nĂ¤kee kauas / Tuhat ja yksi otusta, 2016 Meren outoja otuksia / Tuhat ja yksi otusta, 2016 Rohkea hammashoitaja / Tuhat ja yksi otusta, 2016 Tuhat ja yksi otusta / Tuhat ja yksi otusta, 2016 muste, tietokone / ink, computer, 34 x 28, lastenkirjankuvitus / childrenâ&#x20AC;&#x2122;s book illustration, Etana Editions.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Airola, Sari Kettutorni / Metsän outo vieras, 2014 Lammella / Metsän outo vieras, 2014 akryyli, kollaasi / acrylic, collage, 30 x 60, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Lasten Keskus.

Alanko, Anna  Psykologi-lehden kansikuva, 2016 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 26 x 41, lehden kansikuva / magazine cover illustration, Suomen Psykologiliitto ry.

Ekebom, Terhi  Lumi, 2016 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 21 x 15, nuortenkirjan kansikuva / cover for young adult book, WSOY. Pöllö / Kuti 36, 2015 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 38 x 26, lehden kansikuva / magazine cover illustration, Kutikuti ry.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Erkintalo, Jenni – Király Réka Do-perhe / Talo kulman takana, 2016 Kaupunki / Talo kulman takana, 2016 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 24 x 42, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Etana Editions.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

HeinĂ¤nen, Saku Sisarla, 2016 tussi / Indian ink, 25 x 40, saturomaanin kuvitus / illustration for childrenâ&#x20AC;&#x2122;s fantasy novel, Tammi.

K U N N I A M A I N I N TA / H O N O R A R Y M E N T I O N

Huhta, Milena Alice in Flux / Grafia, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 46 x 38, lehtikuvitus / magazine illustration, Grafia ry. Alice in Flux, kansikuva / Grafia, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, lehden kansikuva / magazine cover illustration, 46 x 38, Grafia ry. Harsh Realm / Image, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 46 x 38, lehtikuvitus / magazine illustration, A-lehdet Oy. Mire Grime, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 66 x 46, juliste, printti Flora&Laura -verkkokauppaa varten / poster, print for Flora&Laura web store, Flora&Laura.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Ikonen, Tuomas ď ¨ Toisinajattelija Amos Anderson / Arvopaperi, 2015 tietokone / computer, 19 x 24, lehtikuvitus / magazine illustration, Alma Media Oyj. Varainhoitorobotit / Arvopaperi, 2016 tietokone / computer, 25 x 43, lehtikuvitus / magazine illustration, Alma Media Oyj.

Hukkanen, Maiju ď Ś Kanta-asiakkaiden joukko tiivistyy / Advokaatti, 2015 sekatekniikka / mixed media, 30 x 21, lehtikuvitus / magazine illustration, Suomen asianajajaliitto ry.

Ilkka, Juha Munankuoria varisten saaresta / Suomen Luonto, 2016 lyijykynĂ¤, vesivĂ¤ri, tietokone / pencil, watercolour, computer, 25 x 21, lehtikuvitus / magazine illustration, Suomen luonnonsuojeluliitto ry.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Junttila, Suvi-Tuuli Lapanen ja tammenterho vaeltavat öisen metsän siimekseen / Pikku lapanen, 2014 Puun takaa kuuluu hyräilyä. Kuka siellä? / Pikku lapanen, 2014 pienoismalli, valokuva / miniature, photograph, 30 x 46, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Schildts & Söderströms.

Kaakinen, Jussi Jokamiehenoikeudet, 2016 tussi, akryyli, vektoripiirros, tietokone / Indian ink, acrylic, vector drawing, computer, 8,5 x 16,4; 2,6 x 4,4, postimerkkiarkki / sheet of stamps, Posti Oy. Tulevaisuuden kaupunki / Suomen Kuvalehti, 2015 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 28 x 43,5, lehtikuvitus / magazine illustration, Otavamedia Oy.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Kainiemi, Outi Nyt kĂ¤yttĂ¤ydyt, media / Suomen Kuvalehti, 2016 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 29 x 44, lehtikuvitus / magazine illustration, Otavamedia Oy.

Kallio, Liisa Huhuu, huhuu… / Milla-tonttu ja taikalusikka, 2016 Miau-kissa lainaa äänensä Millalle / Milla-tonttu ja taikalusikka, 2016 Nyt lähdetään / Milla-tonttu ja taikalusikka, 2016 Ääni on komea, mutta epävireessä / Milla-tonttu ja taikalusikka, 2016 tietokone / computer, 23 x 43, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Bunkeido.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Karsikas, Ilja Lähiökeijut / 3H+K, 2016 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 30 x 22, lehtikuvitus / magazine illustration, Kahdeksas päivä Oy. Muuttaminen / Helsinki -info, 2015 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 32 x 48, lehtikuvitus / magazine illustration, Helsingin kaupunki.

Kettunen, Satu Juhlat / Otso Aarnisen salaperäinen seikkailu, 2014 digitaalinen kollaasi / digital collage, 20 x 51, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Tammi. Kuun Hiljaisuus / Yökirja, 2015 digitaalinen kollaasi / digital collage, 26 x 39, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Tammi. Käsi väkijoukosta / Otso Aarnisen salaperäinen seikkailu, 2014 digitaalinen kollaasi / digital collage, 20 x 51, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Tammi. Siellä hän on / Yökirja, 2015 digitaalinen kollaasi / digital collage, 26 x 39, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Tammi.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Kisonen, Leena â&#x20AC;&#x201C; KĂ¤rki, Krista The Catch, 2014 teippi / vinyl, Minna Parikka Universum -ikkunakuvitus / window illustrations for Minna Parikka Universe, Aleksanterinkatu 36 Helsinki, Finland, Minna Parikka Shoes Ltd ja Helsinki Design Week.

Király Réka Viidakko / Maki, 2016 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 44 x 30, lehtikuvitus, keskiaukeamajuliste / magazine illustration, centrefold poster, Maki minimag.

Király Réka – Erkintalo, Jenni Pop kaupunki / Pop pian kotona, 2015 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 50 x 70, juliste /poster, yksityiskohta kirjassa / a detail in a book, Etana Editions.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Korpak, Adam Harhautetaanko peruskoulun päättäviä nuoria? / Helsingin Sanomat, 2015 hiilikynä, vesiväri, tietokone / charcoal pencil, watercolour, computer, 23 x 29, lehtikuvitus / newspaper illustration, Sanoma Media Finland Oy.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Lucander, Jenny  Roivari / Vildare, Värre, Smilodon, 2016 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 24 x 42, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Förlaget. Vanha lohikäärme / Lohikäärmeunia, 2015 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 21,5 x 51, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Schildts & Söderströms. Äidin uni / Lohikäärmeunia, 2015 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 21,5 x 51, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Schildts & Söderströms.

Laitinen, Anna Emilia  Huhtikuun kimppu / Red Cap Cards, 2016 akryyli, vesiväri / acrylic, watercolour, 14,5 x 19,5; 14,5 x 21, lahjapaperi-, vihko- ja onnittelukorttikuvitus / wrapping paper, notebook and greeting card illustration, Red Cap Cards, USA. Lila lintunen / Red Cap Cards, 2016 akryyli, vesiväri / acrylic, watercolour, 17,5 x 22; 19 x 24, lahjapaperi-, vihko- ja onnittelukorttikuvitus / wrapping paper, notebook and greeting card illustration, Red Cap Cards, USA. Nekalan siirtolapuutarha / DOT, 2016 akryyli, vesiväri / acrylic, watercolour, 31 x 24, lehtikuvitus / magazine illustration, DesignOnTampere ry.

Manner, Harri Kalastaja-Eenokki lähdössä purjehdukselle / Kaksi kertomusta meren valtakunnasta, 2016 vesiväri / watercolour, 37 x 45, kirjankuvitus / book illustration, Hieronymus. Onkimiesten valtiattaren palatsi / Kaksi kertomusta meren valtakunnasta, 2016 vesiväri / watercolour, 33 x 45, kirjankuvitus / book illustration, Hieronymus. Sammakon uni / Kirjoissa ja kansissa – kuvia ja kuvatuksia neljältä vuosikymmeneltä, 2016 lyijykynä, peiteväri, tussi, vesiväri / pencil, gouache, Indian ink, watercolour 51 x 72, kirjankuvitus / book illustration, Hieronymus. Yksisilmäinen onkimies ja muita kummajaisia / Kirjoissa ja kansissa – kuvia ja kuvatuksia neljältä vuosikymmeneltä, 2016 vesiväri, värikynä / watercolour, coloured pencil, 51 x 73, kirjankuvitus / book illustration, Hieronymus.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

K U N N I A M A I N I N TA / H O N O R A R Y M E N T I O N

Musturi, Tommi Kaatopaikalla / Suurin piirtein Samuel, 2016 huopakynä, tietokone / felt-tip pen, computer, 30 x 42, sarjakuvaromaani / graphic novel, Boing Being. Kansikuva / Suurin piirtein Samuel, 2016 huopakynä, tietokone / felt-tip pen, computer, 30 x 42, sarjakuvaromaani / graphic novel, Boing Being. Kävely / Suurin piirtein Samuel, 2016 huopakynä, tietokone / felt-tip pen, computer, 30 x 210, sarjakuvaromaani / graphic novel, Boing Being. Paratiisi / Suurin piirtein Samuel, 2016 huopakynä, tietokone / felt-tip pen, computer, 30 x 42, sarjakuvaromaani / graphic novel, Boing Being.

K U N N I A M A I N I N TA / H O N O R A R Y M E N T I O N

Mäkelä, Pauliina  Luvattu prinssi / http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/31/ saduissa-perhe-pahin, 2016 gif-animaatio / gif animation, 16:9, 200 x 350 mm, verkkoartikkelin kuvitus / web article illustration, Yleisradio Oy. Syöjätär / http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/31/saduissaperhe-pahin, 2016 tietokone / computer, 20 x 30, verkkoartikkelin kuvitus / web article illustration, Yleisradio Oy. Odota ja kärsi / http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/15/turpakiinni-ja-tottele-vanhojen-satujen-viesti-selva, 2016 gif-animaatio / gif animation, 16:9, 200 x 350 mm, verkkoartikkelin kuvitus / web article illustration, Yleisradio Oy. Turhamaisuuden vaarat / http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/15/ turpa-kiinni-ja-tottele-vanhojen-satujen-viesti-selva, 2016 tietokone / computer, 20 x 30, verkkoartikkelin kuvitus / web article illustration, Yleisradio Oy.

Niemensivu, Reetta  Unacceptable / Kuti 40, feministinumero / feminist issue, 2016 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 36 x 24, sarjakuva / comic, Kutikuti ry.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Nygård, Marjo  Taikakukkia / Linnunmaitoa kainalokanoille, 2015 akryyli, pastelli, rasvaliitu, vesiväri / acrylic, pastel, litho crayon, watercolour, 33 x 59, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Lasten Keskus.

Nuutinen, Christer  Kansikuva / Sumusaaren Merirosvo, 2015 tietokone / computer, 32 x 25,5, lastenkirjan kansi / children’s book cover, Karisto.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Nylén, Sanna Loviisan Sibeliuspäivät, 2016 tietokone / computer, 42 x 30, juliste / poster, Loviisan Sibeliuspäivät.

Närhi, Kati  Tatu ja Patu, 2016 2D-animaatio / 2D-animation, 1980 x 1080 px (HD), tietokone/computer, alkutekstien kuvitus / illustrations for the opening credits of the film Tatu and Patu: Kati Närhi, animointi / animation: Jyri Pienniemi, ohjaajat / directors: — Kalle Kotila & Ville Salervo, Dionysos Film.

Otsamo, Pentti  Haukotus / Kuti 42, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 38 x 26, sarjakuva / comic, Kutikuti ry.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Partanen, Ilona Kansikuva / Grafia, 2016 muste, tietokone / ink, computer, 29,5 x 21, lehden kansikuva / magazine cover illustration, Grafia ry. Metrokuvitus / Espoo Esbo, 2016 guassi, tietokone / gouache, computer, 26 x 36, lehtikuvitus / magazine illustration, Espoon kaupunki.

Pelliccioni, Sanna Kansi / Nähdään majalla, pörriäisagentit, 2016 vesiväri, tietokone / watercolour, computer, 29 x 20, lasten tietokirja / children’s non fiction book, Sammakko.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Pentti, Pipsa Lyyli pelottelee Raakun matkoihinsa varjoteatterin avulla / Lyyli ja hurja Paperi-Hukka, 2016 Paperi-Hukka uhkailee paperiprinsessoja toimistotarvikesetillä / Lyyli ja hurja Paperi-Hukka, 2016 akryyli, lyijykynä, tussi, vesiväri / acrylic, pencil, Indian ink, watercolour, 30 x 30, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Otava.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Pertamo, Karoliina Lepo / Hämärinkäinen, 2015 sekatekniikka / mixed media, 20 x 50, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Karisto.

Pirhonen, Nina Kosmo-krokotiili / Brum brum, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 21 x 21, kuvakirja / picture book, Otava. Leksa-leijona / Brum brum, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 21 x 42, kuvakirja / picture book, Otava. Miska-marakatti / Brum brum, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 21 x 21, kuvakirja / picture book, Otava. Onni-siili / Brum brum, 2016 tussi, tietokone / Indian ink, computer, 21 x 42, kuvakirja / picture book, Otava.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Prusi, Julia SylissĂ¤ / Vauvailoa, 2014 vesivĂ¤ri / watercolour, 21 x 21, lahjakirjan kuvitus / gift book illustration, Minerva.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Rönns, Christel  Lypsyrobotti / Nakki lautasella, 2015 lyijykynä, tussi / pencil, Indian ink, 25 x 47, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Tammi.

Rantanen, Lasse  Maggie Sipilä / HS Sunnuntai, 2016 tussi, vesiväri, tietokone / Indian ink, watercolour, computer, 32 x 19, lehtikuvitus / newspaper illustration, Helsingin Sanomat, Sanoma Media Finland Oy.

Tietäväinen, Ville Troller / Helsingin Sanomat, 2015 tietokone / computer, 16 x 25,5, lehtikuvitus / newspaper illustration, Sanoma Media Finland Oy. Ympärileikatut / Helsingin Sanomat, 2015 vesiväri, öljypastelli, tietokone / watercolour, oil pastel, computer, 33,5 x 26, lehtikuvitus / newspaper illustration, Sanoma Media Finland Oy. Sota ja rauha / Helsingin Sanomat, 2015 vesiväri, öljypastelli, tietokone / watercolour, oil pastel, computer, 27,5 x 32, lehtikuvitus / newspaper illustration, Sanoma Media Finland Oy.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Tuominen, Jenni Ratsain / Unessakävelijä, 2016 huopakynä, tietokone / felt-tip pen, computer, 30 x 42, väritettävän kuvakirjan kuvitus / illustration for a colouring storybook, Schildts & Söderströms.

Turunen, Marko Paskamyrsky/Journalisti, 2015 tietokone/computer, 26 x 27, lehtikuvitus / magazine illustration, Suomen Journalistiliitto â&#x20AC;&#x201C; Finlands JournalistfĂśrbund ry. Suru/Viesti, 2015 tietokone/computer, 21 x 30,5, lehtikuvitus / magazine illustration, Helsingin Diakonissalaitos.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Vasko, Anne NYT / Mur, eli karhu, 2016 Pitkä iltapala / Mur, eli karhu, 2016 Valo / Mur, eli karhu / 2016 Yksin hereillä / Mur, eli karhu, 2016 sekatekniikka, tietokone / mixed media, computer, 26 x 39, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Tammi.

Warsta, Elina Kaikki metsän eläimet käänsivät minulle selkänsä tai ajoivat minut pois / Koira nimeltään Kissa, 2015 Me matkustimme metrolla edestakaisin, idästä länteen ja lännestä itään / Koira nimeltään Kissa, 2015 Minä olen sekarotuinen piski, jonka nimi on Kissa / Koira nimeltään Kissa, 2015 Minä olin tyttökoira, jonka nimi oli Kissa / Koira nimeltään Kissa, 2015 lyijykynä, tietokone / pencil, computer, 25 x 49, lastenkirjankuvitus / children’s book illustration, Teos.

T E O S LU E T T E LO

C ATA LO G U E

Yrjölä, Sakke Isosimppu, 2015 / Suomen kalat, 2015 vesiväri / watercolour, 15 x 35,5, tietokirjankuvitus / non-fiction book illustration, Nemo. Salakka, 2013 / Suomen kalat, 2015 vesiväri / watercolour, 17 x 49, tietokirjankuvitus / non-fiction book illustaration, Nemo. Silakka, 2014 / Suomen kalat, 2015 vesiväri / watercolour, 17,5 x 51, tietokirjankuvitus / non-fiction book illustration, Nemo. Taimen, 2013 / Suomen kalat, 2015 vesiväri / watercolour, 20,5 x 56, tietokirjankuvitus / non-fiction book illustration, Nemo.

T E O S LU E T T E LO

F U T U R E O F I L LU S T R AT I O N

T A J U T S I L L A OS S R O T I EXHIB

O S A L L I S T UJ AT

A I RO L A , SA R I

I LK K A , J U H A

K I R Á LY, R É K A

s. 1967 Helsinki 040 723 7799 sariairola@yahoo.com sariairola.com

s. 1960 Helsinki 040 565 2749 juha.ilkka@saunalahti.fi juhailkka.net

s. 1977 Helsinki 050 320 4773 rmkiraly@gmail.com rekakiraly.com

A L A N KO, A N N A

J U NT TI L A , S U V I -TU U LI

KO R PA K , A DA M

s. 1987 Helsinki 050 534 8740 anna@annaalanko.com annaalanko.com

s. 1979 Helsinki 050 530 6209 mail@suvituulijunttila.com suvituulijunttila.com

s. 1936 Västanfjärd 02 427 677 adam.korpak@gmail.com adamkorpak.com

E K E B O M , TE R H I

K AAKINEN, JUSSI

K Ä R K I K R I STA

s. 1971 Helsinki 050 524 9374 terhi.ekebom@gmail.com napa-agency.com/terhi-ekebom

s. 1978 Helsinki 040 729 5017 jussi.kaakinen@welho.com napa-agency.fi/jussi-kaakinen

s. 1988 Helsinki 040 843 2133 krista.karki@outlook.com kristakarki.com

E R K I NTA LO, J E N N I

K A I N I E M I , O UTI

L A ITI N E N , A N N A E M I LI A

s. 1978 Helsinki 040 759 0109 jenni@etanaeditions.com etanaeditions.com

s. 1985 Helsinki 040 533 1737 outi.kainiemi@gmail.com outikainiemi.com

s. 1983 Tampere 040 592 6602 annaemilial@gmail.com annaemilia.com

H E I N Ä N E N , SA K U

K A LLI O, LI I SA

L A M PI N E N , E E RO

s. 1968 Helsinki 040 515 9706 saku@typogra.fi typogra.fi

s. 1968 Helsinki 045 639 2906 kallio.liisa@gmail.com liisakallio.strikingly.com

s. 1988 Helsinki 040 736 7733 eero@eerolampinen.com eerolampinen.com

H U HTA , M I LE N A

K A R S I K A S , I L JA

LU C A N D E R , J E N N Y

s. 1988 Helsinki 041 549 3188 milenahuhta@gmail.com instagram.com/milenahuhta

s. 1978 Helsinki 050 526 6796 ilja@iljakarsikas.com iljakarsikas.com

s. 1975 Helsinki 050 590 0855 info@jennylucander.com jennylucander.com

HUKK ANEN, MAIJU

K E T TU N E N , SATU

MANNER, HARRI

s. 1985 Turku 040 759 0333 maijuhu@gmail.com cornershop.fi/maiju

s. 1979 Helsinki 050 305 3488 satu.kettu@gmail.com satukettunen.com

s. 1945 Helsinki 050 368 0574 harri.manner@welho.com

I KO N E N , TU O M A S

K I S O N E N , LE E N A

s. 1980 Helsinki 050 377 3301 info@tuomasikonen.com tuomasikonen.com

s. 1983 Helsinki 040 575 9106 leena@leenakisonen.com leenakisonen.com

M E R Z , L AU R A

s. 1982 Lohja 050 320 8493 laura@designallsorts.com designallsorts.com

E X H I B I TO R S

M U STU R I , TO M M I

PA R TA N E N , I LO N A

STO LLE , DA N I E L

s. 1975 Tampere 050 372 7788 tomustur@gmail.com tommimusturi.com

s. 1986 Helsinki 050 463 2364 ilona@ilonaillustrations.com ilonaillustrations.com

s. 1982 Kyröskoski 045 232 2600 daniel@danielstolle.com danielstolle.com

M Ä K E L Ä , PAU LI I N A

PE LLI CC I O N I , SA N N A

TI E TÄVÄ I N E N , V I LLE

s. 1980 Turku 050 343 3422 pauliina.makela@gmail.com pauliinamakela.com

s. 1976 Helsinki 0400 688 830 sanna.pelliccioni@hotmail.com bombotti.com

s. 1970 Helsinki 050 320 9567 ville@studiotietavainen.fi linjamiehet.fi/villetietavainen

N I E M E N S I V U, R E E T TA

PE NT TI , PI P SA

TU O M I N E N , J E N N I

s. 1979 Lahti 040 531 0979 reetta.niemensivu@gmail.com cargocollective.com/reetta

s. 1976 Helsinki 050 344 5135 pipsa.pentti@gmail.com

s. 1976 Porvoo 050 501 9499 studio@jennituominen.com jennituominen.com

PE R TA M O, K A RO LI I N A N U UTI N E N , C H R I STE R

s. 1971 Helsinki 040 766 2697 christer.nuutinen@gmail.com napa-agency.fi/christer-nuutinen

s. 1971 Espoo 050 492 5868 karoliina.pertamo@kolumbus.fi karoliinapertamo.strikingly.com

TU R U N E N , M A R KO

s. 1973 Helsinki 040 582 2708 markot@phnet.fi napa-agency.fi/marko-turunen

PI R H O N E N , N I N A N YGÅ R D, M A R J O

s. 1970 Seinäjoki 040 541 6671 nygardmarjo@gmail.com

s. 1975 Helsinki 050 546 4817 nina.pirhonen@gmail.com ninapirhonen.com

N Y LÉ N , SA N N A

PR U S I , J U LI A

s. 1983 Loviisa 0400 889 626 sanna.nylen@creativepeak.fi creativepeak.fi

s. 1975 Tampere 050 327 0746 julia@juliaprusi.com juliaprusi.com

N Ä R H I , K ATI

R A NTA N E N , L A S S E

s. 1973 Helsinki 050 359 4599 kati@katinarhi.com katinarhi.com

s. 1966 Helsinki 050 543 4685 lassenviiva@kolumbus.fi linjamiehet.fi/lasserantanen

OT SA M O, PE NT TI

RÖ N N S , C H R I STE L

s. 1967 Maaninka 050 565 1056 potsamo@gmail.com penttiotsamo.com

s. 1960 Helsinki 040 582 6590 christel.ronns@iki.fi www.christelronns.com

VA S KO, A N N E

s. 1969 Hyvinkää 040 588 4241 info@annevasko.com annevasko.com WA R STA , E LI N A

s. 1979 Kokkola 050 374 3441 elina@solmu.nu solmu.nu Y R J Ö L Ä , SA K K E

s. 1972 Helsinki 050 564 6762 sakke@vire-design.fi sakkeyrjola.com

Kiitämme opetus- ja kulttuuri ministeriötä saamastamme taloudellisesta tuesta. We would like to thank the Ministry of Education and Culture for its financial support.

F U T U R E O F I L LU S T R AT I O N