Tyhmä kuin pöllö

Teksti: Roope Lipasti Tyhmä kuin pöllö

Eläimiin liittyy monenlaisia sanontoja, mutta pitävätkö ne paikkansa, dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta?

emt 1+2?

Ahkera kuin muurahainen

– Sanonta kumpuaa Raamatusta: ”Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi”. Muurahaisethan eivät ole talvella yhtään ahkeria, vaan viettävät sen yhteä suurena möykkynä maan alla. Mutta vastaavasti ne kyllä käyttävät sitten kesällä koko valoisan ajan pesän kunnossapitoon, ravinnon hankkimiseen ja jälkikasvusta huolehtimiseen, joten kyllä varmaan voi sanoa että ovat ahkeria.

Viisas kuin pöllö

– Pöllön viisaus tulee varmaan Minervan pöllöstä: Minerva oli roomalaisille viisauden jumalatar. Mutta eivät pöllöt kyllä ole erityisen viisaita. Pöllöt eivät ole sosiaalinen laji – yleensä sosiaaliset eläimet ovat fiksuja. Pöllön väitetty viisaus johtuu ehkä sen suurista silmistä, jotka ovat yöeläimelle tärkeät, minkä lisäksi sillä on tuijottava, kiinteä katse. Mutta sosiaaliset linnut kuten varikset tai papukaijat ovat kyllä paljon fiksumpia.

Hidas kuin etana

– Pitää paikkansa. Hitauteen on kolme syytä. Ensinnäkään niillä ei ole raajoja, joten vähentääkseen kitkaa ne joutuvat erittämään limaa jonka avulla kulku sujuu liukkaammin, mutta liman eritys on hidasta. Tehokasta se kyllä on: etana voi ryömiä liman ansiosta partaterän yli vahingoittumatta. Toiseksi se ei tarvitse vauhtia koska sen ruoka, eli kasvit kyllä odottavat. Jotkut etanat voivat syödä myös raatoja tai toisia etanoita mutta ne toisetkin etanat ovat hitaita, joten vauhtia ei siinäkään tarvita. Kolmanneksi etanoiden ei tarvitse kauheasti pelätä petoja, sillä niiden lima maistuu pahalta. Laulurastas on yksi ainoista joille kotilot kelpaavat.

Pirteä kuin peipponen

– Ei sen pirteämpi kuin muutkaan pikkulinnut, mutta ehkäpä käsitys tulee sen terhakkaasta laulun säkeestä. Peipposet myös asuvat ihmisten lähellä, joten niitä on ollut helppo havainnoida ja on vaikka nähty kuinka ne ajavat pontevasti kilpailijoita pois reviiriltään.

"Kettu on hyvin oppimiskykyinen ja on onnistunut sopeutumaan esimerkiksi kaupunkiin - Turussakin on paljon kettuja."

Ihminen on ihmiselle susi

– Voi varmaan ajatella niinkin – ainakin tällaisina maailmanpoliittisina aikoina. Susilla nimittäin on omat reviirinsä ja myös reviirikiistansa ihan niin kuin ihmisillä.

Viekas kuin kettu

– Jossain määrin pitää paikkansa. Kettu on hyvin oppimiskykyinen ja on onnistunut sopeutumaan esimerkiksi kaupunkiin – Turussakin on paljon kettuja. Ne myös syövät melkein mitä vain ja omaksuvat uusia ravintolähteitä. Ketut ovat myös eteviä karttamaan petoja. Ne ovat viekkaudessa koiran luokkaa ja koirahan on hyvin viekas. käpälällä nostanut 300 kiloa. Kerran karhu on lyönyt yhdellä huitaisulla suden selkärangan katki. Puruvoimassa se kuitenkin jää terävimmästä kärjestä ja sijoittuu leijonan ja krokotiilin välimaastoon.

Tyhmä kuin pässi

– Tämä on luultavasti käännössanonta: englanniksi se on tyhmä kuin ”goat” eli vuohi. Kumpaa nyt sitten tarkoitetaan? Vuohet ovat hyvin oppivaisia ja niillä on hyvä pitkäkestoinen muisti. Sekä vuohi että pässi ovat laumaeläimiä, mikä vaatii älykkyyttä, kun pitää esimerkiksi tunnistaa lauman yksilöt. Ehkä pässin ”tyhmyys” tulee siitä, että se on toisinaan hyvin hyökkäilevä ja puskee ihan mitä tahansa.

Vahva kuin karhu

– Suomalaisesta karhusta ei ollut kauheasti dataa saatavana mutta harmaakarhusta oli, ja se on hyvin lähellä meidän karhuamme. Ja kyllä, on se erittäin vahva. Harmaakarhu pystyy nostamaan käpälillään 300–500 kiloa. Tiedetään karhu, joka on yhdellä

Terve kuin pukki

– Tämäkin on käännössanonta, englanniksi se on ”healthy as a horse”. Molemmat, hevoset ja pukit ovat vahvoja eläimiä ja vahvuus usein korreloi terveyteen. Hevosella on myös valkosoluja enemmän kuin ihmisellä ja ne taas kertovat vastustuskyvystä. F