Pääkirjoitus: Kohti avarampaa kaupunkia 6 Puhutko koiraa? 8
Mitä tarkoittaa ”kakstrumppunen”, Niina Lahtinen? 12
Näyttelyt – museot 14
Turun kartta 20
Kimmo päättää ryhtyä kansanedustajaksi.
Teatterit – tanssi 22 Monen asian pääkaupunki 24 Ryövärintytär on täällä taas 28
Kimmo Kotka 32
Ystäväkirja: Iida Rauma 36
Puhuukse Aurajoe verest?
Eiku verest.
täyty ol puhrast!
Roope & Anton Lipasti
Kaupunginjohto tekee myönnytyksiä.
Päätoimittaja
Roope Lipasti
avustajat
Ei pal mittä!
Anton Lipasti, Ulriikka Lipasti, Emmi Merilä, Matti Mäkelä
a D/taitto
Petteri Mero
Mainostoimisto KNOK Oy
Kannen K uva
Iida Rauma
Kuva: Timo Jakonen, 2023
Kimmo Kotka ja turkulaisuustesti 32
Ei jokke saa puhtaks millä.
Turun ympärille RAKENNETAAN MUURI.
j ul K aisija
Mobile-Kustannus Oy
Brahenkatu 14 D 94, 20100 Turku
ISSN 2489-2696 (painettu)
ISSN 2489-8554 (verkko)
i lmoitusmyynti
Raimo Kurki, puh. 045 656 7216 raimo.kurki@@aikalehdet.fi
Oi! Ei enää vieraspaikkakuntalaisia!
Pirkko Puurunen, puh. 040 507 1002 pirkko.puurunen@aikalehdet.fi
Kustantaja
Paino
Tavikset: Hyvä on! Mitä se maksaa?
Täsä olis lasku
VAI Ei pal mittä!!!
Newprint Oy
seu R aava nume R o
Turun Aika – Syksy 2023 ilmestyy 1. syyskuuta.
Käytimme hiivaa, se paisui.
WWW ja Di G ile H ti turunaika.fi
issuu.com/mobile-kustannus
s ome
Facebook: @turunaika
Instagram: @turunaikalehti
j a K elu
Vihdoin kaupungissa On pelkkiä turkulaisia.
Kasimir Kurki
Aah mikä auvo!
Teemu Jaakonkoski
Pelkkiä turkulaisia? Ei välttämättä.
Joukossamme saattaa olla
vakoojia!
Kyttäysmentaliteetti nostaa päätään.
Oleksää turkulainen?
Itselläni on muistikuvia Turun kesistä noin puolen vuosisadan ajalta. Lapsuuden muistikuvat ovat välähdyksiä: keväisin laitettiin vesihanoihin suodatin, koska juotavaksi tarkoitettu Aurajoen vesi haisi niin pahalta – ja varmaan maistuikin. Autoja oli vähänlaisesti, pyöräteitä ei tainnut olla lainkaan. Kioskilla myytiin viiden pennin karkkeja ja kaupunki oli aika erinäköinen.
Noista 70-luvun ajoista kaupunki on muuttunut radikaalisti. Kupittaan aluetta ei tunne samaksi. Ei jokirantaakaan: paljon siitä oli kulkijoilta kokonaan suljettu 90-luvulle saakka. Hansaa ei ollut ja Julininkorttelissa vasta kaiveltiin perustuksia nykyiselle. Vähätorin olisi voinut nimetä Valjutoriksi – vaikka eihän se edes mikään tori ollut. Raunistula oli kaurismäkeläinen paikka, niin kuin Piispankatukin: sen päässä oli valtava romukasa ja hippikommuunin tapainen. Ja niin edelleen.
Moni asia on nykyään paremmin. Vaikka mitä sanotaan, niin paljon on säästynyt, esimerkiksi Portsa, Nummi ja Martti ovat sellaisia, joille aina nostaa hattua kun siellä kävelee. Toki paljon on sellaistakin, minkä soisi vielä olevan ja edelleen puretaan kaunista historiaa pois tai annetaan sen mädäntyä.
Kuitenkin se mikä itseäni hiertää eniten juuri tässä ajassa, on ahne täydennysrakentaminen. Jos missä on vähänkin tyhjää, niin kaksi kerrostaloa sinne heti. Ei hyvä. Ihminen tarvitsee tilaa paitsi olohuoneeseen, myös pihalle. Vieri viereen rakennetut kolossit eivät houkuta, niistä tulee slummeja, jahka maali on ehtinyt kuivua. Mutta niin se ehkä menee: jokainen aika tekee omat virheensä.
Kuinka hauskaa olisikaan päästä päiväksi katsomaan menneisyyden Turkua. Se ei onnistu kuin muistin tylsillä luistimilla, sekä maan mainiolla ilmaisella kuvapalvelu Finnalla, jossa on valokuvia historian varrelta. Olen jäänyt siihen ihan koukkuun. Kannattaa käydä katsomassa!
Ja mennä sen jälkeen paseeraamaan kauniille kesäisille kaduille sekä tehdä pientä vertailua, missä on menty metsään ja mikä on onnistunutta kaupunkikuvan kehittämistä. Ainakin esimerkiksi 70-luvun lähiöt suorastaan tursuavat ihanaa tilaa. Toivottavasti jatkossakin.
Roope Lipasti
"Ihminen tarvitsee tilaa paitsi olohuoneeseen, myös pihalle. Vieri viereen rakennetut kolossit eivät houkuta."
Turussa puhutaan eniten suomea, mutta toiseksi eniten koiraa. Sitä puhuu äidinkielenään karkeasti arvioiden
30 000 nelijalkaista. Niin suuren vähemmistön kielen alkeet kannattaisi kaikkien osata.
Kirjailija Reetta Niemelää sekä kuvittajaAnni Nykästä yhdistää paitsi rakkaus koiriin, myös halu ymmärtää niitä ja levittää tätä ymmärryksen sanomaa muillekin. Niinpä he kirjoittivat yhdessä koko perheelle suunnatun tietokirjan Parhaat ystävät.
– Kirjan avulla voi koettaa syventyä ymmärtämään vivahteikasta tapaa, miten koirat puhuvat. Aika pienillä asioilla pystyy esimerkiksi vähentämään koiran ahdistusta ja pelkoa, Niemelä miettii.
Anni Nykänen oli tykönänsä pyöritellyt vähän samanlaisia asioita, joten kun kaksikko pääsi yhteen, syntyi hauskasti kuvitettu tietoteos, joka paitsi opastaa, myös laittaa miettimään ylipäänsä ihmisen ja koiran suhdetta.
– Kun esimerkiksi koira tekee jotain sellaista, mitä se ei saisi, niin voi kääntää asian toisin päin ja miettiä, mitä se sitten oikein saa tehdä. Se oli ainakin minulle käänteentekevä juttu. Koiralla on esimerkiksi tarve pureksia ja silputa, joten pitää antaa sille luvallista pureksittavaa. Ei pidä keskittyä negatiiviseen, vaan pitää ymmärtää, miksi koira tekee asioita, sanoo Nykänen.
Molemmat vannovat positiivisen pedagogiikan
nimeen. Perinteisestihän on ajateltu eläinten kouluttamisesta niin, että eläimille pitää olla kova ja että kouluttaja ei saa esimerkiksi olla epävarma. Mutta ei se niin ole:
– Herkkyys päinvastoin on hyvä asia – ja näiden asioiden taustalla on ihan tutkimustieto. Rangaistuksen käyttö onkin onneksi pikku hiljaa häviämässä, Niemelä sanoo.
Itse asiassa analogia lasten kohtelemisen historiaan on aika selkeä. Nykyään lasten tarpeita kuunnellaan, mutta ei aina ole ollut niin. Koirat eivät tietenkään ole lapsia, mutta samalla lailla niiden elämästä voi tehdä paremman, jos niiden tarpeita kuuntelee. Ja kun kerran suurin osa koiranomistajista joka tapauksessa pitää niitä perheenjäseninä, niin miksipä sitten ei opettelisi kuuntelemaan? – Jos kuuntelet, mitä koirasi haluaa kertoa, niin se kertoo. Ellet taas ikinä kuuntele, ei se kohta vaivaudu yrittämäänkään ja masentuu, Nykänen miettii.
Koiran ymmärtämisessä hyvä alku on muistaa, että se on koira. Se ei esimerkiksi kykene kummoiseenkaan järkeilyyn, ja silti siltä vaaditaan ihan hirveästi: – Pitää olla lenkkikaveri ja ystävä ja lasten kaveri. Joka paikassa on osattava käyttäytyä, eikä
haukkuakaan kernaasti saa, eikä ylipäänsä tehdä paljon mitään. Kotona pitää odottaa yksin kahdeksan tuntia ja senkin jälkeen pitäisi olla mahdollisimman näkymätön, Niemelä luettelee.
Itse asiassa koirilla on niin vähän valtaa omaan elämäänsä, että yksi hyvä askel parempaan koiranelämään olisi antaa lemmikille edes jotain mistä se saisi päättää. Siinä auttaisi jos ihminen osaisi puhua koiraa edes vähän:
– Yksi tärkeä asia olisi esimerkiksi kehorauha,
Koiraaakkosten alkeita
Kielellä kuonon lipaisu ja silmien siristäminen. Jos koira kokee tilanteen, vaikka koskemisen, epämukavaksi, niin nuo ovat sen merkkejä. Jos se vielä kääntää pään pois, niin epämukavuus pahenee. Seuraavaksi alkavatkin sitten kiristyä huulet ja leuka.
Haukottelu. Keskellä päivää haukottelu kertoo siitä, että nyt on vähän turhankin jännää. Koira yrittää laukaista jännitystä ja rentoutua haukottelemalla.
Silmänvalkuaiset näkyvät. Älä tule lähemmäs. Jos silmänvalkuaiset näkyvät vaikkapa valjaidenpukemistilanteessa tai vastaavassa, niin sitten pitää perääntyä ja yrittää uudelleen vähän päästä, kun tilanne on rauhoittunut.
eli että koira saisi itse kertoa ja päättää, milloin sitä sopii koskettaa, Niemelä sanoo.
Ja onhan muutakin:
– Koiran voi opettaa vaikka kertomaan, haluaako se mennä vain käymään pihalla, vai pitäisikö päästä oikein lenkille. Tai voi olla kolme puruluuta joista se saa valita yhden joka tänään maistuisi. Se on vähän sama kuin lasten kanssa: eivät hekään saa päättää laitetaanko pipo vai ei, mutta saavat päättää laitetaanko sininen vai punainen pipo, Nykänen jatkaa. F
Hyppiminen voi olla iloa, mutta se voi tarkoittaa myös, että koira on turhankin kiihtynyt. Jos häntä menee ihan propellina, se on riemua. Ylipäänsä iloinen koira on rento – optimistinen fiilis näkyy päälle. Suu voi olla vähän auki, leuka ei ole jäykkä.
Leikkisyys. Kieli on rento, kaikki olemuksessa on pehmeää ja koira liikkuu pompahdellen
Rauhallinen koira liikkuu rennosti, häntä heiluu loivasti.
Pusutteleva koira. Pusuttelee, häntä vipattaa –koira ei kuitenkaan ole iloinen, vaan pikemmin epävarma ja varmistelee turvallisuuttaan. Hännän heilutus ei aina kerro ilosta.
"Jos kuuntelet, mitä koirasi haluaa kertoa, niin se kertoo."
Turun keskusta on ainutlaatuinen ja yllätyksellinen kohtaamisten paikka.
Keskusta on meille kaikille.
Lue lisää turkucenter.fi
Niina Lahtinen viettää kesän Samppalinnan kesäteatterin lavalla, joten testasimme kuinka hyvin häneltä luontuu turku. Ainakin itsevarmuus oli kohdillaan.
”Olen syntyisin Riihimäeltä ja murrekotini on hämäläinen.
Minun piti aikoinaan oikein opetella sanomaan tuoli kun muuten tuli tuali. Siellä on muitakin hassuja sanontoja kuten ”semmoseeseen”. Sitä käytetään kun sanotaan vaikka, että ’Me mennään semmosee seen esitykseen’.
Opiskelin Turun Taide joten minulla on Turun murteesta neljän vuoden kokemus. Tämän kesän jälkeen vähän enemmän, sillä asun täällä muutaman kuukauden. Esitän yhtä Samppalinnan kesäteatterin –musikaalin pääroolia. Se on tosi hauska, feminis tinen musikaali, jossa on kolme toimijamuijaa, jotka tekevät puolivahingossa vallankumouksen työpaikallaan. Siinä on musiikki ja paljon kunnianhimoisia tekijöitä! Oma musiikkitaustani on revyyssä, joita olen ollut kir joittamassa ja laulamassakin pari vuosikymmentä.”
9 to 5 – hommat hoituu! Esitykset
Samppalinnan Kesäteatterissa 21.6.-12.8.
Vaan kuinka se turun kieli taittuu?
1. Kakstrumppune – Se on turkulainen versio kaksisesta – asia ei siis ole kovin häävi.
2. Kalunkirjoitus – Sopimus, joka tehdään kun mennään naimisiin: mitä velvollisuuksia kummallakin on, miten omaisuus jakaantuu ja niin edelleen.
3. Huarata – Myydä itsensä halvalla.
4. Härskaappi – Kaappi, jossa suolataan silakoita. Keski-Suomessa ei tällaista keittiötarviketta tunnetakaan.
5. Krookka – Se on varis.
6. Kusinukset – Kusinuuka on meillä päin tosi nuuka ihminen, joten tämä tarkoittaa kokonaista todella nuukaa sukua.
7. Lemunaari – Pilkkasana funikulaarille ja sille, kuinka kesällä se alkaa haista kun ilmastointikaan ei toimi.
8. Nulju – Levää kerännyt limainen kivi rannassa.
9. Fletkumperi – Puutarhaletkun jämäkappale, joka on unohtunut nurmelle.
10. Halstoopi – Turun versio halstraimesta.
11. Makkavalttas – Olla makuullaan.
12. Marossitruutti – Paikallisherkku, jota myydään Turun torin jäätelökioskissa. Jäätelön päällä on maissia ja orvokinkukkasia.
13. Ilkimulki – Alasti.
14. Persreivari – Purjeveneessä se, joka istuu takaosassa ja reivaa purjeita.
15. Pimpparointi – Naispuolista viuhahtelutoimintaa. Aurajoen rannassa näitä näkyy kesällä.
16. Krontmänttinens – Toinen nimi piknik-korille, joka on täynnä ruokaa ja muita retkitarpeita.
17. Prutta – Pieru.
18. Rinkeplumma – Leskenlehti.
19. Honklata
– Hoitaa asia vasemmalla kädellä, siis vähän huonosti.
20 Kirsperi
– Tuomiokirkon torni.
21. Ekrööra
– Sehän on tietysti pitkäkaulainen ihminen.
Niina, kolme meni täysin oikein. Miten kommentoit tulosta?
– Se osoittaa, että Rappakaljassa minua ei moni päihitä! F
Oikeat vastaukset: 1. Mies (siis kaksilahkeinen)
2. Perunkirjoitus 3. Vuorata 4. Herrasväki 5. Kuivunut räkä 6. Serkut 7. Limonadi 8. Siemenneste 9. Veltto
ihminen 10. Puoli tuoppia 11. Makuulla 12. Jäätelötötterö
13. Alasti 14. Perämoottori 15. Hyppelyä sinne tänne
16. Kokonaan 17. Pieru 18. Kehäkukka 19. Lähennellä
20. Kirsikka 21. Munakokkeli
Itäinen Rantakatu 4-6, Turku. Itäinen Rantakatu 4–6, 20700 Turku. Avoinna ma-su 11–18. Liput 15/10 €, lapset 7–15-v. 8 €, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Museokortti käy. Puh. 0207 181 640 | www.avan.fi . Karttanumero 151.
ABOA VETUS – vanha Turku. Sukella menneisyyteen! Suomen ainoa arkeologinen museo esittelee maan alta löydetyn kaupunginosan, jossa on eletty satojen vuosien ajan. Aidot keskiaikaiset rauniot ja arkeologiset esineet ovat kuin aikamatka historialliseen Turkuun. Näyttelyssä on paljon ihmeteltävää myös pienille museovieraille. Luutarha. Tule tutkimaan luita! koko perheelle sopiva näyttely kertoo eläinten historiasta arkeologian pohjalta. Luutarha esittelee yli 30 eläinlajia, jotka liittyvät museon alueeseen ja avaavat eläinten historiaa. Esillä on luulöytöjä kokonaisista luurangoista aina pienenpieniin kalanruotoihin.
Rauha Mäkilä: Momo, ARS NOVA – uusi taide 21.4.–17.9. Helsinkiläinen kuvataiteilija Rauha Mäkilä (s. 1980) kuvaa omaa elämäänsä. Hänen teoksensa ovat elämäntuntuisia, mutta samanaikaisesti taianomaisia tuokiokuvia arjesta, perheestä ja lähipiiristä. Maalauksista välittyy intiimi tunnelma taiteilijan ja aiheiden välillä. Mäkilä kuvaa useimmiten ihmisiä: kasvokuviin ja eräänlaisiin tilallisiin ryhmämuotokuviin on tallennettu välähdyksenomaisia hetkiä.
Galleria Inton Tiina Elina Nurminen: Yhteisessä paratiisissa, ARS NOVA –uusi taide 16.6.−26.7. Turkulaisen Tiina
Elina Nurmisen (s. 1960) näyttely koostuu suurille ohuille japaninpaperiarkeille eri värisillä tusseilla ja akryylimusteella tehdyistä piirustuksista vuodesta 2012 alkaen. Piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia ja värikkäitä – pieteetillä tehtyjä. Useimmat teokset yhdistelevät tekstiä ja kuvaa omaperäisellä, sar-
jakuvamaisella tavalla: tapahtumien kuvaukset juoksevat tekstinä kuvien lomassa. Syteen / Cavén, ARS NOVA – uusi taide 16.6.–19.11. Kari Cavén (s. 1954) on taiteilijana utelias ja ennakkoluuloton. Hän on säilyttänyt kyvyn leikkiä. Ympäröivä maailma tarjoaa hänelle loputtomasti virikkeitä ja materiaalia teoksiinsa. Ideoita ei tarvitse etsiä kaukaa. Cavénin konsepti on yksinkertainen, mutta ei suinkaan helppo: täytyy vain omistautua ajattelemaan esineen tai raaka-aineen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia sekä sen uutta elämää taideteoksena. Galleria Inton Daniel Hahta, ARS NOVA – uusi taide 4.8.-17.9.
Läntinen Rantakatu 13, Turku. Museo avoinna kesällä ma-su 10-18. Pääsymaksut aikuiset 7 €, lapset 7–15-vuotiaat 2,50 €, perhelippu 16 €, alle 7-vuotiaat veloituksetta. Puh. (02) 262 0280. Cafe Qwensel on idyllinen museon sisäpihalla sijaitseva kahvila, jossa tarjoillaan lisäaineettomia kotileivonnaisia 1700-luvun tyyliin. Café Qwensel on avoinna museon aukioloaikoina. Karttanumero 221.
Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo. Se on rakennettu 1700luvun alkuvuosina. Talosta löytyy kaksi museokokonaisuutta, 1700-luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Säätyläiskodin sali ja kamarit ovat sisustettu lääketieteen professori Joseph Pippingin aikakauteen, joka asui talossa perheineen vuosina 1789-1815. Hänet aateloitiin lääketieteellisistä ansioistaan vuonna 1812 Pippingsköldiksi. Talon nuorimpaan osaan on sisustettu 1800-luvun apteekki työhuoneineen. Apteekkimyymälässä eli offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus Oulusta vuodelta 1858. Museon sisäänkäynti löytyy sisäpihalta, jossa palvelee lipunmyynti ja museokauppa. Sekä museoon että kahvilaan pääsee
myös pyörätuolilla avustajan seurassa. Johdantonäyttely heti lipunmyynnin läheisyydessä antaa hyvät eväät kiertää museossa. Voit myös lainata ääniopasteen tai ostaa opaskirjan. Museossa järjestetään sesonkeina tapahtumia ja opastuksia. Lisätietoja www.turku. fi/apteekkimuseo-ja-qwenselin-talo. Elämän ja kuoleman elohopea -näyttely, 3.3.2023–2.3.2025. Elohopean yhtä aikaa metallisessa ja nestemäisessä olemuksessa on jotain lumoavaa. Se on herkkä liikkumaan ja höyrystymään ja käyttäytyy aivan toisin, kuin metallilta voisi odottaa. Ehkä osin siitä syystä elohopealla uskottiin olevan erityisen voimakkaita ominaisuuksia ja sitä käytettiin lääkkeenä tuhansien vuosien ajan.
Neitsytpolku 1, Turku. Avoinna kesällä ma-su 10-18. Puh. 02 262 0340. Aikuiset 7 €, lapset (7–15-vuotiaat) 2,50 €, lapset (alle 7-vuotiaat) 0 €, perhelippu (2 aikuista ja 2–4 lasta) 16 €. Karttanumero 219.
Pysyvä näyttely: 13 dioraamaa kertoo Suomen kasvillisuudesta ja eläimistöstä Turun saaristosta aina Lapin tuntureille asti Kokoelmia kotoa ja kaukomailta, 21.3.23 alkaen. Näyttelyssä kurkistetaan Turun museokeskuksen kiehtovaan luonnontieteelliseen kokoelmaan, joka sisältää yhteensä lähes 25 000 näytettä. Kokoelmasta nostetaan esiin yksityisten keräilijöiden lahjoittamia aarteita eksoottisista hyönteisistä kotoisiin koulukasvioihin.
Vanha Suurtori 3, Turku. Avoinna ti-su 10-18, vapaa pääsy. Kulku galleriaan (2 krs.) portaita pitkin. Rakennuksessa ei ole hissiä. Tiedustelut 040 661 4778. Karttanumero 157.
Turunmaan Keraamikkojen Kilta: TunneSavi – Själens Lera, 2.6.–20.8.
Linkit ilmoittajien www-sivuille
Linnankatu 72, Turku. Avoinna: kesäkaudella 5.6.-20.8. päivittäin klo 10-18 | talvikaudella ti-su klo 10–18. Lippukassa ja museomyymälä, puh. 040 552 5477. Karttanumero 228.
Merikeskus Forum Marinumissa koko perhe pääsee innostavalla tavalla sukeltamaan merenkulun menneisyyteen!
Saaristonäyttely 40 000+ vie elämykselliselle matkalle maailman suurimpaan saaristoon ja sen kirkkaimpiin helmiin. Tutki meriluonnon ihmeitä sekä eliöitä lähietäisyydeltä, ja seikkaile ääniaalloilla
Turusta Tukholmaan. Lisäksi laaja näyttelytarjonta kattaa mm. merivoimien historiaa, laivanrakennusta ja sekä vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, ja myös museolaiva Bore palvelee kaikkina vuoden aikoina. Suomen Joutsen, Sigyn ja muut museoalukset ovat avoinna kesäaikaan. ”Titanicin suomalaiset –kuunnelmia siirtolaisten matkalta” on esillä Forum Marinumin Kruununmakasiini-rakennuksessa 19.1.23–7.1.24.
Tarinallinen museokokemus Titanicilla matkustaneista suomalaista. Näyttelyn jännittävä visuaalinen kerronta ja tunteisiin vetoava äänimaailma tempaavat mukaansa odotustentäyteiselle matkalle: ihmisten mielissä siinsivät unelmat paremmasta elämästä. Joiden haaveet toteutuivat, mutta toisilla matka päättyi hyisen Atlantin synkkiin vesiin kirkkaan tähtitaivaan alla. Tapahtumia kesällä 2023: Sukelluksen päivä 10.6. | MIL-jazz konsertti 16.6. | Swan-regatta 19.-23.7. | Turku Sea Jazz 28.-29.7. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, museolaivoihin pääsee tutustumaan kesäkaudella. Laivoista Suomen Joutsen ja Bore esitellään myös virtuaalisesti Digimuseo-palvelussa: digimuseo.fi/museot/forum-marinum.
Jaanintie 45, Turku. Museorakennukset ovat avoinna kesäkaudella ja tapahtumien aikaan, muina aikoina ryhmille myös tilauksesta. Kokeiluverstaalla järjestetään erilaisia työpajoja ja kursseja ympäri vuoden. Ulkoilualue on avoinna ympäri vuoden. Vapaa pääsy! Kahvila ja puoti Omena ja Kaneli on avoinna museon aukioloaikoina. Puh. (02) 262 0420. Karttanumero 222. Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen. Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja. Kuralan Kylämäessä on myös lainattavissa perinneliikuntavälineitä kuten puujalkoja, tasapainolautoja ja puukiekkoja. Varaukset etukäteen, puh. 02 262 0420 tai kylamaki@turku.fi.
Vartiovuorenkatu 2, Turku. Avoinna 5.6.-3.9. ma-su 10-18. Pääsymaksut aikuiset 10€, lapset 4€, perhelippu 24€, alle 7-vuotiaat veloituksetta. Puh. 02 262 0350. Museokauppa Hantvärkki, Höökarinpuoti ja Postikonttori palvelevat museon aukioloaikoina. Kahvila Kisälli sijaitsee 1850-luvulla rakennetussa puutalossa aivan museoalueen vieressä. Karttanumero 220.
Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Ulkoilmamuseo käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, jotka koostuvat yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneistä puutaloista. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan
kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin. Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita.
Mannerheiminkatu 21, Naantali. Humpin näyttelyt ja museokauppa Säsonki ovat avoinna kesäkaudella 15.5.−31.8. ti-su klo 11−18. Pääsymaksut 5/4/3€, talvikaudella 3/0€. Museokorttikin käy! Puh. 02 435 2727 | museo@naantali.fi Karttanumero 521. Pysyvät näyttelyt. Humpin talon arkeologianäyttelyssä kerrotaan Naantalin varhaisimmasta historiasta ja esillä on kaivauslöytöjä sekä vanhastakaupungista että kirkon ympäristöstä. Hiilolan taloon on sisustettu 1800-luvun lopun porvariskoti. Lisäksi Hiilolassa on esillä Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistyksen Naantalin museolle lahjoittama kokoelma Naantali-aiheisia maalauksia. Sau-Kallion talo puutarhan perällä esittelee käsityöläisperheen vaatimattomampaa elämää. Peltiä ja posliinia. Astioita moneen käyttöön / Plåt och porslin. Kärl för olika behov, Humppi 16.5.23-1.4.24. Näyttely luo katsauksen siihen millaiset materiaalit eri aikoina ovat olleet suosittuja astioiden sekä taloustavaroiden valmistuksessa ja millaisia tarvikkeita niistä on tehty.
löytyvät osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 20–21.Linkit ilmoittajien www-sivuille löytyvät
Eeronkuja 2, Raisio. Uusi museotila ja näyttely avautuvat yleisölle 11.6.2023. Raision kirjastotalo, Eeronkuja 2, Raisio. Avoinna ti-to 10-19, pe 10-16, la-su 12-15. Vapaa pääsy. Puh. 044 797 1683 | kulttuuri@ raisio.fi. Fölin bussit Turusta: 206, 220 ja 221. Karttanumero 168.
Linnunradan alla - Eläimiä taiteessa ja taruissa, 11.6.-29.10. Raision museon Harkon uusissa näyttelytiloissa Raision kirjastotalossa avautuu kesäkuussa näyttely, joka kertoo suomalaisista eläinmyyteistä Raisiossa tehtyjen arkeologisten löydösten ja Eero Rantasen taidekokoelmien säätiön taideteosten keinoin.
Salorankatu 5-7 (Astrum-keskus), ovi 3, Salo. Avoinna 3.5.–31.8. ke–pe 11–17, la–su 11–15. Pääsymaksut 6/5€, alle 18-vuotiaille vapaa pääsy. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ilmainen sisäänpääsy. Maksuvälineenä käyvät museokortti, epassi sekä smartumpay ja smartumseteli. Karttanumero 668.
MADE IN SALO, 1.9.22-31.8.23. Näe kerralla mittava määrä vanhoja puhelimia, radioita ja televisioita! Näyttely valottaa viestintälaitteiden ja elektroniikkateollisuuden kehitystä ja tuotantohistoriaa 1920-luvun lopulta alkaen nykypäivään. Näyttelyssä esitellään etenkin Salossa suunniteltujen ja valmistettujen radioiden, televisioiden, radio- ja matkapuhelinten sekä monitorien historiaa. Museossa voit muun muassa pelata vanhoja 1980–1990 -luvun videopelejä sekä kuunnella ja katsella vanhoja radio- ja tv-ohjelmia.
Mariankatu 14, Salo. Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17. Pääsymaksu 10/7 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Myös museokortti käy. Vapaa pääsy kunkin kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Museokauppa on avoinna museon ollessa auki. Puh. 02 778 4892. Karttanumero 277.
Gertrude Bell ja Meeri Koutaniemi: Kätketty vapaus – Hidden Freedom, 6.5.–10.9. Pääsaleissa nähdään brittiläisen arkeologin, tutkimusmatkailijan ja vakoojan Gertrude Bellin (1868–1926) ja valokuvaaja, kuvajournalisti Meeri Koutaniemen (s. 1987) valokuvia. Näyttely on aikamatka menneeseen ja samalla katsaus nykyhetkeen. Teoksissa avautuu kahden kuvaajan tekemä dokumentaatio samoissa maissa kahtena eri aikakautena ja kerrostuu kymmenen eri maan tapahtumat, maisemat sekä murrokset, niin Lähi-Idässä kuin Aasiassa. Molempien naisten näkökulmana on ollut havainnoida tavallisia ihmisiä ja paikallista elämänpiiriä, sadan vuoden etäisyydellä toisistaan. Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen: 101 kaikkien puolesta, Galleria Sivuraide 6.5.–10.9. Vuorovaikutteinen videoinstallaatio pyrkii ymmärtämään, miksi ajattelemme niin kuin ajattelemme. Teos suuntaa katseen tilastojen ihmisiin ja inhimillisiin tarinoihin heidän mielipiteidensä takana.
Vanhankirkontie 383, Loimaa. Avoinna huhti-kesäkuussa ma-su klo 10-17, heinäkuussa ma-su klo 10-18, elo-syyskuussa ma–su klo 10–17. Liput 12/8 €, 0–15-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Asiakaspalvelu, puh. 02 763 7700 | info@sarka.fi. Karttanumero 520. Sarka-museossa on kolme pysyvää näyttelyä, jotka yhdessä kertovat monipuolisesti suomalaisen maatalouden ja ruoan historiasta. Maatalouden aika vie museokävijät 3000 vuoden aikamatkalle. Konenäyttely esittelee suomalaisen maatalouden koneellistumisen historiaa työkone-esimerkkien avulla. Ennen koneita esittelee runsaan esineistön kautta esikoneellisen ajan maataloustöitä ja -työvälineitä. Sinun ruokasi ei ole sinun – Ruokakeskustelua nyt ja ennen, 17.2.23–9.1.24.Mikä kaikki vaikuttaa päivittäisiin ruokavalintoihisi? Aulagalleria: Pitkiä pellavia, 1.4.–21.9. Moni meistä on joskus ”jäänyt loukkuun” tai ihaillut ”pellavapäitä” ajattelematta lainkaan sinikukkaista kuitukasvia, josta esivanhempamme ovat valmistaneet tekstiilinsä vuosituhansia.
Turun linna
Linnankatu 80, Turku. Avoinna kesäkaudella 5.6.-3.9. ma-su 10-18. Pääsymaksut 12/5 €, lapset (alle 7-vuotiaat) vapaa pääsy, kesäkaudella pääsymaksu 14/5 €. Puh. 02 262 0300. Karttanumero 73.
Turun linna pähkinänkuoressa. Turun linna on yli 700 vuotta vanha ja Turun hienoimpia nähtävyyksiä. Linnassa toimii museo. Lukuisat näyttelyt, sisustetut tyylihuoneet ja tapahtumat esittelevät linnan historiaa ja menneitä aikoja. Turun linnan historia sai alkunsa 1280-luvulla. Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa jyhkeä harmaakivilinna. Kustaa Vaasa nimitti 1556 poikansa Juhanan Suomen hert-
osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 20–21.tuaksi. Tästä alkoi uusi vaihe linnan rakentamisessa. Silloin syntyivät linnan ylimmän kerroksen juhlasalit, kuninkaansali ja kuningattarensali. Linnan renessanssihovi antoi lähtölaukauksen koko Suomen renessanssiajalle. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe vietti hoviaan Turun linnan esilinnassa 1600-luvulla. Hallinnollisen tehtävän väistyttyä linnasta tuli vankila ja kruunun varastotila. Monien vaiheiden jälkeen linna tuhoutui pahoin pommituksessa 1941. Sodan jälkeen alkoi restaurointi, joka saatiin päätökseen 1961. Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Linnassa on vuodesta 1881 lähtien toiminut Turun kaupungin historiallinen museo. Päälinnassa ja Esilinnassa ovat esillä pysyvät näyttelyt Prinsessan matka -näyttely, 2.11.22-7.4.24. Oletko milloinkaan miettinyt, millaista oli ihan oikean prinsessan arki kauan sitten? Näyttely on täynnä toimintaa ja yllätyksiä. Koko perheen toiminnallisessa näyttelyssä hypätään prinsessa Katariina Jagellonican elämään ja maailmaan. Turun linnan arkea ja juhlaa -kierrokset kesällä 3.6.–3.9. Kierroksella tulevat tutuiksi linnan arki ja juhlat, sodat ja rakkaudet. Kuulet linnan keskiaikaisesta elämästä ja renessanssihovin loistosta.
Aurakatu 26, Turku. Turun taidemuseo, Café Victor ja Museokauppa Muusa. Avoinna ti-pe klo 11-19, la-su klo 11-17. Liput 12/8€, alle 16-vuotiaat maksutta. Puh. +358 40 632 3378 | info@turuntaidemuseo.fi. Karttanumero 167.
Handle with Care , 28.3.23 alkaen. Näyttely tarkastelee museon nykytaiteen kokoelmaa hoivan ja huolenpidon näkökulmasta. Näyttely tuo esiin, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa ja posthumanistisessa ajattelussa ajankohtaiset teemat, kuten
hoiva, ympäristösuhde, lajienvälisyys, ylisukupolvisuus, uusmateriaalisuus ja uushenkisyys ilmenevät kuvataiteessa, ja miten taide voi osallistua ja vaikuttaa käsillä olevan ekokriisin ratkomiseen.
Sasha Huber: YOU NAME IT, 9.6.–27.8. Museon alakerran valtaa Sasha Huberin ensimmäinen laaja museonäyttely Suomessa. Huber (s. 1975 Zürich) on Helsingissä asuva, kansainvälisesti toimiva kuvataiteilija-tutkija, jonka työskentely haastaa historiaan ja arkistoihin sisäänkirjoitettua rasismia. Essi Kuokkanen: Underbelly, Studio 9.6.–27.8. Kuokkasen maalausten ilmaisun selkeys ja ehdottomuus on kirkasta mutta tarkemmin katsottuna se hajoaa monimerkityksellisyyteen.
Sophia Al-Maria: Beast Type Song, Pimiö 9.6.–27.8. 38-minuuttinen, erilaisista teksteistä, perimätiedosta, musiikista, tanssista, postapokalyptisestä tieteiskirjallisuudesta ja apokalyptisesta todellisuudesta punottu kertomus kielen petollisuudesta.
Nunnankatu 4, Turku. Näyttely on avoinna joka päivä kello 11–18, pois lukien juhannus 23.–25.6. Vapaa pääsy. Karttanumero 667. Kaj Stenvall: Sodan kasvot, 16.6.–6.8. Ukraina-aiheiset maalaukset ovat esillä kattavassa näyttelyssä Taiteen talossa kesällä. Laajaa kansainvälistäkin huomiota herättäneet maalaukset tarjoavat katsauksen Venäjän hyökkäyssotaan ja maailmaa ravisuttaneen kriisin taustoihin.
Itäinen Rantakatu 38, Turku. Avoinna ti-su 10-18. Suljettu ma sekä näyttelynvaihtojen aikana, katso poikkeavat aukioloajat ja erikoishinnat netistä. Pääsymaksut 12/6/5 €, perhelippu 29 €, lapset alle 7 vuotta ilmaiseksi (kesänäyttelyssä kototetut hinnat 14/7/5€). Lippukassa, puh. (02) 262 0850. Karttanumero 163.
Mounira Al Sohl , WAMx 17.3.–11.6. Hei tyypit! 9.6.–17.9. Suomalaisten nykykuvanveistäjien teokset valtaavat museon päätilat näyttelyssä, jossa luodaan puhuttelevien veistosten ja yleisön välille yllättäviä kohtaamisia. Mukana näyttelyssä on muun muassa Jasmin Anoschkinin, Mia Hamarin, Kim Jotunin, Hanna Makkosen ja Tiia Matikaisen teoksia. Iona Roisin, WAMx 16.6.–3.9. Home alone collective, WAMx 15.9.–3.12. Lux et Umbra, 6.10.23–14.1.24. Elämyksellisessä näyttelyssä taideteosten pääasiallisina materiaaleina ovat valo ja varjot. Näyttelyssä on mukana teoksia suomalaisilta nykytaiteilijoilta ja ryhmiltä kuten Konvolv-kollektiivi, Anna Hyrkkänen, Anni Laukka, Pasi Rauhala ja Alexander Salvesen.
Raision museo Harkko
Raision Kirjastotalo
Eeronkuja 2
p. 044 797 1683
raisio.fi/harkko
Avoinna: ma suljettu, ti–to 10–19, pe 10–16, la–su 12–15
Linkit ilmoittajien www-sivuille löytyvät
Emma Teatteri
Kailon saari (Naantali). Liput Ticketmasterin myyntipisteistä sekä verkkokaupasta. Ryhmämyyntipalvelu: myynti@emmateatteri. fi | puh. 02 511 1104. Karttanumero 223. Vares. Dekkarikomedia tuo jännitystä kesäiltaan! Esitykset 1.6.-12.8. Emma Teatteri sijaitsee Kailon saarella, Naantalin vanhan kaupungin edustalla. Saarelle vie kaunis kävelysilta Naantalin vanhan kaupungin rannasta. Naantaliin pääset kätevästi Turusta Fölin busseilla 6 tai 7.
Rikalanmäen teatterivintti
Rikalantie 74 (Salo). Lipunmyynti: Teatteri PROVinssi, puh. 044 052 0260 | myynti@ teatteriprovinssi.fi | Lippu.fi Karttanumero 669.
Kyllä isä osaa. 90-luvun tv-komedian riemukas teatteriversio. Esitykset 16.6.11.8. Self Rising Flour, konsertti 6.7. klo
19:00. Amadeus Lundberg - Tango
D’Amore , konsertti 14.7. klo 18:00.
Drag-Leidit levällään . Pola Ivanka, laulu - Antti Taipale, laulu - Mikko Mattila, piano. Show 20.7. klo 17:00. Muija ja
Tosimuija: Lavalla Anita Ahonen ja Johanna Tohni. Stand up -show 4.8. klo 19:00. Edu Kettunen - City by the Sea, konsertti 10.8. klo 19:00.
Paavo Nurmen puistotie 3, Turku. Liput myynnissä Lippupisteen myyntipisteissä, Lippu.fi. Kesällä palvelemme teatterialueella ma-pe klo 10-17. Puh. 02 232 9050 | liput@samppalinnanteatteri.fi
Karttanumero 225.
9 to 5 – hommat hoituu! Esitykset
17.6.–12.8. Kesän hauskin musikaalikomedia ja Suomen suurinta ulkoilmateatteria Turussa Samppalinnanmäellä!
Suomen-kantaesitys Dolly Partonin
Broadway-suosikista. Päärooleissa loistavat Pihla Pohjolainen, Heljä Heikkinen ja Niina Lahtinen. Katso juttu Turun
Ajan Kesälehden sivulla 12.
Vahtistenmäki, Vahtistentie 5, Sauvo. Lipunmyynti ja -varaus: selku.fi (verkkokauppa) | puh. 0400 699 057 | liput@selku.fi. Karttanumero 485.
A. Kivi: Nummisuutarit - suomalainen huvinäytelmä Sauvossa. Esitykset Sauvon Elävän Kulttuurin Seura, SELKU ry.n näyttämöllä Vahtistenmäellä Sauvossa 7.7.-26.8.
(Itäinen Rantakatu 14, Turku. Teatterin lippukassa Lippis sijaitsee teatteritalon aulassa, osoitteessa Itäinen rantakatu 14. Lippis palvelee näytöskaudella ti-to klo 13-18, pe-la klo 12-18 sekä aina tuntia ennen esitystä. HUOM! Palveluajat kesällä: 22.5.-9.6. avoinna ma-pe klo 10-17 | 10.631.7. suljettu | 1.8.-25.8. avoinna ma pe 10-17. Liput ja väliaikatarjoilut, puh 02 262 0030 ma klo 9-16, ti-la klo 12-19 | tkt.lippu.fi | myynti@tkteatteri.fi | Lippu.fi Kesäteatteriliput Emma Teatteriin (Kailon saari, Muumimaailma, Naantali – karttanumero 223.) myy ticketmaster.fi. Kahvila palvelee vain näytöstoiminnan yhteydessä. Ravintola Kivi, sisäänkäynti ja kesäterassi löytyvät Aleksis Kiven aukiolta. Turun Kaupunginteatterin karttanumero 155. Vares. Emma Teatterissa nähtävä dekkarikomedia tuo jännitystä kesäiltaan! Esitykset 1.6.-12.8. Huom! Esitykset Naantalissa, Kailon saaressa. Pikku naisia . Rakastettu tarina tytöistä, jotka eivät epäröi etsiä omaa polkuaan. Päänäyttämö 7.9.-9.12. Tero Saarinen Company: Transit. Suuren muutoksen edessä. Päänäyttämö 26.9. Fern Orchestra: Vedenjakaja. Vedet kääntyvät tästä eri suuntiin. Sopukka 7.-30.9. Cabaret. Yleisön ja kriitikoiden ylistämä musikaali palaa ohjelmistoon. Päänäyttämö 29.8.-30.12. Solaris. Sillä ei ole sielua. Pieni näyttämö 1.9.-30.12. Ei kertonut katuvansa. Naiset, jotka vaikenivat. Pieni näyttämö 20.9.-11.1. Stand up, Teatteri! W&T Comedyn Uskomattoman hauska komiikkaklubisarja. Syksyn klubit (K18) Pienellä
näyttämöllä 28.9.-15.12. W&T COMEDY Luonto- ja runoilta. Heli LaaksonenAri Karhilahti. Koko syksyn ohjelmisto osoitteessa turunaika.fi sekä tietysti teatterin omilla sivuilla.
Vartiovuori, Turku. Lipunmyynti Vartiovuorella palvelee 23.5.-7.6. ma-ke klo 14-18. 12.6. alkaen esityspäivisin kaksi (2) tuntia ennen esityksen alkua esityksen alkuun asti. Puhelinpalvelu aukeaa esityspäivisin 3 tuntia ennen esityksen alkua! INFO: Puh. 044 755 8000 | toimisto@turunkesateatteri. fi. Kesän 2023 liput ovat myynnissä Lippupisteen kanavissa Karttanumero 224. Astrid Lindgrenin klassikkoromaani taipuu ennennäkemättömäksi musiikkinäytelmäksi Vartiovuorella kesällä 2023. Ronja, ryövärintytär on vauhdikas koko perheen musiikkinäytelmä rohkeasti omaa polkuaan kulkevasta Ronjasta, jonka ääretön viisaus avaa lopulta aikuistenkin silmät näkemään ympäristönsä kauniimmin. Esitykset 12.6.-12.8. Katso juttu Turun Ajan Kesälehdessä (juttu alkaa sivulta 28).
osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 20–21.Porakonekirjoittajasta sanottua:
– erkki kanerva, Turun Sanomat
”Lipasti virkistää tekstiään monenlaisilla hauskoilla kommenteilla ja anekdooteilla. Hullunkuriset tilanteet seuraavat toistaan.”
- Jari Olavi Hiltunen, Satakunnan kansa
”Roope Lipastin Porakonekirjoittaja on hyvän mielen kirja, jota lukiessa on pakko hörähdellä ääneen.”
– Johanna Suominen, Keskisuomalainen
”Vaikka Roope Lipastin minäkertojasta ei voi vetää suoria lainausmerkkejä kirjailijaan itseensä, lukija kyllä tunnistaa itsensä. Siinä on toinen syy palata tämän sanasepon leiritulille.”
_ Heidi Lakkala, Kaleva
”Porakonekirjoittajan kaltaisia teoksia saisi olla jatkuvasti tarjolla”
Niin kuin hyvin tiedetään, on Venäjän ideana tehdä omituisia asioita.
Yksi oudoimmista oli keisari Aleksanteri I:n päätös siirtää Suomen
pääkaupunki Turusta kauas itään. Turku ei ole tästä lannistunut, vaan on sen jälkeen noussut virallisesti tai epävirallisesti monen asian pääkaupungiksi.
Miten pääkaupungiksi sitten päästään?
Taustalla voi siis olla yksittäisen despootin päähänpisto (Moskova, Helsinki), sopiva maantieteellinen sijainti suurkaupunkien välissä (Canberra, Ottawa) tai poliittinen tarkoituksenmukaisuus (Washington). Paljon läpinäkyvämpi ja demokraattisempi on Euroopan kulttuuripääkaupungin valinta, jossa Euroopan parlamentin ja komission ohjelman kautta voittaja valitaan hakijakaupunkien joukosta. Turulle tämä kunnia suotiin vuonna 2011.
ole. Ei Tukholmakaan kysynyt Kööpenhaminan mielipidettä (Oslolta kysymistä kukaan ei edes ehdottanut) lanseeratessaan itsensä Skandinavian pääkaupungiksi. Tärkeintä prosessissa on filosofia, joka on lähempänä Muhammad Alia (on vaikeaa olla nöyrä, kun on niin hyvä) kuin Raimo Helmistä (ei tehdä tästä nyt numeroa).
Kulttuuripääkaupungin titteliä aavistuksen epävirallisempi on Turun asema ehkäisyn pääkaupunkina – ja tällä kertaa ei puhuta Suomesta tai Euroopasta vaan koko planeetasta. ”Voidaan jopa sanoa Turun olevan maailman ehkäisypääkaupunki”, kertoi saksalaisen lääkejätti Bayerin Turun tuotantolaitoksen johtaja Jennifer Hunt vuonna 2021. Saman viestin toisti BAYER Nordicin toimitusjohtaja Miriam Holstein vuotta myöhemmin kertoessaan 250 miljoonan euron investoinnista Turun tehtaalle. Hänen mukaansa Turku valikoitui investoinnin kohteeksi ”ehkäisyn pääkaupunkina”, josta löytyy tarvittavaa teknologiaan ja tuotantoon liittyvää asiantuntijuutta. Kylmät luvut antavat tukea näkemykselle, sillä Turussa kehitetyt hormonikierukat ovat olleet Suomen suurin lääketeollisuuden vientivalmiste yli kymmenen vuotta ja niitä viedään 130 maahan.
Titteleiden taustalle ei kuitenkaan välttämättä tarvita ulkopuolista tahoa, vaan nimeämisen voi hoitaa ihan itse. Tällä tavoin Turku on nostanut itsensä aikanaan esimerkiksi patsaspääkaupungiksi ja Suomen joulukaupungiksi sekä nyttemmin ruokapääkaupungiksi. Vaikka Posankasta tai Turun loppuvuoden sään jouluisuudesta voi olla montaa mieltä (turkulaisen ruokakulttuurin ylivertaisuudesta ei niinkään), niin mitään pahaa tai epäilyttävää tässä oman hännän nostamisessa ei
Joskus maallinen maine on valitettavan katoavaista. 30 vuotta sitten Turku oli suomalaisen jääkiekon ehdoton
pääkaupunki: keväällä 1993
TPS juhli neljättä mestaruuttaan viiden vuoden sisään ja voitti samana vuonna myös ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Euroopan Cupin. Lisäksi Turkuhalli oli maan suurin kiekkoareena, joka oli kahta vuotta aiemmin toiminut MM-kisojen päänäyttämönä. Tampereen suuntaan jännitettiin noina vuosina vain sitä, pystyvätkö Tappara ja Ilves yhteensä keräämään runkosarjassa yhtä paljon pisteitä kuin TPS yksinään.
Tällä hetkellä tilanne on siinä määrin päinvastainen, että aiheesta ei liene syytä enempää puhua. Salibandyssa TPS sen sijaan jyrää voitettuaan tänä keväänä sekä miesten että naisten SM-kultaa (naisten joukkue oli jopa niin ylivoimainen, ettei se hävinnyt kauden aikana yhtään ottelua). Tästä huolimatta ajatuksessa Turusta sählyn pääkaupunkina on jotakin surullista.
Tuleen ei kuitenkaan saa jäädä makaamaan, vaan uusia pääkaupunkiaihioita kannattaa etsiä koko ajan. Oma ehdotukseni on kesäpääkaupunki. Ensinnäkin Turku on festivaaleineen, terasseineen, jokirantoineen ja saaristoineen Suomen ylivoimaisesti paras paikka kesän viettoon. Toiseksi nykyisessä maailmantilanteessa presidentin ulkopoliittinen valta korostuu ja kaikki tietävät, millä seudulla presidenttimme ovat viimeiset 101 vuotta kesänsä viettäneet.
Yksi pääkaupunkititteli on valitettavasti jo varattu: paavi Johannes Paavali II ehti aikanaan epähuomiossa julistaa New Yorkin koko maailman pääkaupungiksi. F
Luomme toimivia yritysilmeitä ja kehitämme unohtumattomia brändejä. Lopeta turha piilottelu ja nostetaan yrityksesi ja brändisi uudelle tasolle.
Tätä kirjoitettaessa Turun Kesäteatterin lavasteita rakennetaan vimmalla ja jotain tuttuakin näkyy heti: metsä näyttää vähän samalta kuin kaupunginteatterin Hobitissa. Eikä ihme, sillä sieltähän se on lainattu. Kierrätys on nykyään kova sana myös teatterimaailmassa.
Ja onhan sellainenkin pieni yhteys kaupunginteatteriin, että viimeksi kun Vartsikassa on esitetty Ronja Ryövärintytärtä, Birkin roolin näytteli Mikko Kouki. Ronja oli silloin Outi Alanen. Se oli vuonna 1994, jolloin tämän kesän Ronja ja Birk – Inke Koskinen ja Kasper Korpela – eivät olleet vielä syntyneetkään.
On siis jo aikakin kertoa tarina uudelleen. Ohjaaja Janne Jämsä ehdotti sitä itse. Yksi syy oli, että Ronja on niin hyvä tyyppi, ja menee heittämällä vahvojen naisten jatkumoon:
– Ronjan tarina on teemoiltaan ajaton, ja minusta on mukavaa, että Ronja on nimenomaan tyttösankari – poikasankarien tarinoita kun on niin paljon. Mutta kaikki teoksen hahmot ovat kiinnostavia. Yksi suosikkini on Matias, eli Ronjan isä. Teoksessahan on keskiössä vanhempien ja lasten suhde, ja etenkin Matias kipuilee Ronjan tottelemattomuuden kanssa. Siinä on myös paljon koomisuutta mukana, joten on hienoa, että saimme Teemu Aromaan esittämään Matiasta.
Ma: Chyden Visa: Turku 10/10
Ti: Tiistai LIVE
Ke: Flame Jazz Summer Live
To: Puistodisko ja paljon muuta!
Tutustu ohjelmaan: kirkkopuistonterassi.com
Löydät mielenkiintoiset ravintolat sekä tuoreet vihannekset, lihat, kalat, leivonnaiset ja muut herkut niin lähituottajilta kuin ympäri maailman!
Tervetuloa Kauppahalliin!
Saako sanoa paskapää?
Jämsä ei ole aiemmin ohjannut Astrid Lindgrenin teoksia, ja Ronjaankin hän on tutustunut vasta aikuisiällä:
– Minulle tutumpia lapsena olivat Eemeli ja Peppi. Heistä on varmaan myös tehty eniten teatteria. Ronjan tarina onkin vähän synkempi, siinä on kuolemaa mukana ja tietenkin se on hyvin jännittävä.
Lindgrenin kirjoja on nykyajassa myös muuteltu. Esimerkiksi Pepin kielenkäyttöön on puututtu, ja paheksuntaa on esiintynyt myös Eemelistä, jonka isäparka on kuulemma nykymakuun väkivaltainen.
Mitenkäs Ronja – ainakin siinä hypitään ilman
EU:n hyväksymiä turvavaljaita hengenvaarallisen kuilun yli ja kutsutaan kiukuspäiten muita paskapäiksi. Elämmekö viimeisiä hetkiä, kun moista uskaltaa edes esittää?
Ei sentään: – Pepissä on osin vanhentunutta kieltä, joka ei ole ihan ok. Mutta Ronjassa ei ole sellaista. Toki olemme miettineet, mitä voi nykylapsille näyttää ja mitä ei. Nimittäin se, mitä näyttämöllä on, on
aina väite: että onko se normaalia vai ei, emmekä me ainakaan tietoisesti halua loukata ketään. Mutta olemme kyllä esimerkiksi säilyttäneet kielen – kun on oikein tunteet pinnassa, siellä sanotaan paskapää niin kuin kirjassakin. Myös Helvetinkuilu on edelleen helvetinkuilu eikä mikään hemmetinrotko.
Ohjaajan mielestä teatterin tekeminen lapsille ei lopulta juuri eroa aikuisten teatterista: – Molempia tehdään tosissaan. Tarinan pitää lastenjutussa tietenkin vedota sitten myös aikuisiin, tai muuten he eivät tuo lapsiaan sinne seuraavana kesänä. Luulen, että meille tulee tänä kesänä paljon perheitä, joissa vanhemmat ovat nähneet Ronjan silloin 30 vuotta sitten, ja tuovat nyt omat lapsensa katsomaan. F
i nfo
Ronja Ryövärintytärtä on esitetty
Vartsikassa viimeksi vuonna 1994, jolloin tämän kesän Ronja ja Birk eivät olleet vielä syntyneetkään.
Ronja Ryövärintytär Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella 16.6. alkaen.
Ilmoittautuminen lukuvuodelle 2023-2024
Opiskele kulttuurituotantoa, järjestö- ja nuorisotyötä, työyhteisön kehittämistä, seikkailukasvatusta, viitottujen kielten tulkkausta ja kommunikaatioasiantuntijuutta.
Tutustu tarjontaan:
kauppa.humak.fi
9.-10.6. Turku Rock Academy Open Air festival
15.6. Rootsjami-ilta
16.6.-6.8. Kaj Stenvall: Sodan kasvot -näyttely
17.6. Vanhankaupungin juhlat:
Koko perheen ohjelmaa klo 12–16:
Linnateatteri esittää: Romuluksen vieraat klo 12 ja 14
Läntinen tanssin aluekeskus esittää: Kesäkulkurit klo 13 ja 15
Toivonpunokset x Ruisrock -työpaja klo 12-14
Pienkustantamoiden kirjamyyjäiset klo 12-16
Turun Ylioppilasteatteri: Bad Media Karma klo 16
Flashbang Blockparty klo 20
29.6.-2.7. Keskiajan Turku
6.7. Rootsjami-ilta
15.7. Sounds of South festival
20.7. Rootsjami-ilta
21.-22.7. ILMIÖ
10.8. Ydintalvipuutarha
11.-12.8. Vive le Rock festivaali
11.-27.8. Yllin kyllin II -näyttely, Talon taiteilijat
17.8. Taiteiden yö
17.8. Rootsjami-ilta
17.-31.8. FAC (Freshcode Art Connection) -näyttely
24.8. Ydintalvipuutarha
31.8. Ydintalvipuutarha
7.6.-30.8. Turun pop-jazz konservatorion kesäkeikka keskiviikkoisin
Kesä-elokuussa vaihtuvia näyttelyitä ja installaatioita tehdasrakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa.
Turkulaisveren täyty ol puhrast!
Roope & Anton Lipasti
Kaupunginjohto tekee myönnytyksiä.
Hyvä on! Mitä se maksaa?
Ei pal mittä!
Vihdoin kaupungissa On pelkkiä turkulaisia.
Aah mikä auvo!
Julistetaan turkulaisuudenpaljastuskilpailu.
Kekkasin! Perustamme Kimpvisition.
Persujen vaaliMENESTYS muuttaa asioita:
Puhuukse Aurajoe verest?
Eiku verest.
Turun ympärille RAKENNETAAN MUURI.
Ei jokke saa puhtaks millä.
Täsä olis lasku
Käytimme hiivaa, se paisui.
VAI Ei pal mittä!!!
Oi! Ei enää vieraspaikkakuntalaisia!
Pelkkiä turkulaisia? Ei välttämättä.
Joukossamme saattaa olla vakoojia!
Kyttäysmentaliteetti nostaa päätään.
Oleksää turkulainen?
Oleksää turkulainen?
Kimmosta tulee kimpvisiittori:
Mikä see o? .
Kukaan ei ole viaton – ei vain ole tutkittu kylliksi.
Ai mää vai? Ai nyvvai?
Jos kelluu on paimiolainen.
ON SE PAHA!
Jos tykkää on noita.
Kohteliaisuudesta voi päätellä paljon:
Miten sanotaan päivää?
Turku-Seurasta
TULEE uusi salainen poliisi.
Miten taipuu mää?
Leirille!
tunnusta!
Kävin Hesassa kerran.
EI-TURUN Piru karkotetaan Aurajoen pyhällä vedellä.
Haist vitu!
hmm... porilainen!
Ei-turkulainen aines saadaan kiinni ja suljetaan föriin.
Siäl pysyvä!
Öö... Mää mään määmme määtte
Ongelma:
Mite mee itte päästän toispualel?
Hyissaatana mitä kuraa.
YK puuttuu asiaan:
On epäinhimillistä syöttää mustaa makkaraa.
Ei mittä haju.
Kimmo joutuu Haagiin.
En tiennyt mitään. Olin vain riviksiittori
Muuri puretaan.
Mittä saa nykyään tehrä.
No ei sit mittä.
Täsä olis se purkulasku Iik!!
Vedetää noi vanhat talot samal vaival.
LIPPUMYYMÄLÄ
Alfredinkatu 2, Rauma
p. (02) 8376 9900
MA-PE klo 11-17
raumanteatteri.fi
Nimi: Iida Rauma
Ikä: 38 vuotta
Ammatti: Kirjailija
Suhteeni Turkuun?
Viharakkaus-suhde. Olen alun perin Littoisista ja ikäni asunut täällä päin, joskin muutaman vuoden verran käväisin Helsingissä, mutta se ei ollut minua varten. Opiskelutkin tein täällä: luin yliopistossa poliittista historiaa.
Hävitys-kirjassasi kritisoidaan myös Turun hävitystä. Mikä täällä ottaa eniten päähän?
Vaikea valinta. Tämähän on Suomen vanhin kaupunki, mutta se ei paljon näy, ellei kirkkoa ja linnaa lasketa. Keskiaikainen historia on palanut poroksi ja 70-luvulla on hävitetty paljon muutakin. Kaupunkia on myös rakennettu autojen ehdoilla – edelleen tämä on kammottava kaupunki polkupyöräilijöille. Ehkä torin ympäristö on konkreettisin esimerkki siitä, kuinka kaupunkikuvaa on tuhottu.
Pystyykö kirjallisuus muuttamaan maailmaa, jos ajatellaan vaikka koulukiusaamista? Ja pitääkö edes?
Kyllähän se voi ainakin muuttaa ajattelua ja ehkä sitä kautta muutakin. Kenties Hävityksen ansiosta on ollut pientä siirtymää siinä, millä tavalla lasten kokemasta väkivallasta puhutaan.
Nähtäväksi jää, vaikuttaako se sitten mihinkään. Mutta ainakin ne, jotka tekevät ihan konkreettista työtä koulukiusaamisen kitkemiseksi, ovat olleet kirjasta kiinnostuneita.
Eikä kaiken kirjallisuuden tietenkään tarvitse olla maailmaa muuttavaa, mutta sellaistakin kirjallisuutta tarvitaan.
Jos et olisi kirjailija?
Olisin varmaan tutkija. Tai kukaties kuvataiteilija.
Haastattelu: Emmi Merilä Kuva: Timo JakonenMitä sanoisit nuorelle jota kiusataan koulussa?
Tietenkin empatian ja lohdutuksen sanoja, mutta jos asiaa ajattelee syvemmin, niin kiusattu ei ole
koskaan se, joka on asiasta vastuussa, joten sanoma pitäisi osoittaa sille yhteisölle, jossa hän on. Ratkaisun täytyy lähteä sieltä.
Tärkein paikka Turussa minulle on…
Kuuvuori on rakas. Sieltä on hyvät maisemat, näkee kauas. Korppolaismäki voisi olla toinen. Kävelen ylipäänsä paljon kaupunkia ristiin rastiin. Kuuvuori päätyi kirjaanikin, kun tein
taustatutkimusta ja löytyi ylioppilas Petrus Gylleniuksen päiväkirjat, jossa juoruillaan
1600-luvulla, kuinka Saatana pitää öisiä luentosarjojaan pahojen taitojen opiskelijoille vuorella Kaarinan kirkon vieressä. Kuuvuorta ei nimeltä mainita, mutta eiköhän siitä ole kyse.
Minusta tuli kirjailija, koska…
…minulle luettiin paljon lapsuudessani. Pienestä asti ajattelin, että jonkinlainen taiteilija minusta tulee – kuvataide oli alun perin se juttu. Ensimmäisen romaanikäsikirjoituksen teimme ystäväni kanssa kuusivuotiaana. Se oli aika dramaattinen rikosromaani, jossa oli tyyppi sidottuna puuhun ja puuta poltettiin samaan aikaan. Ehkä varsinainen kirjailijan ura lähti kuitenkin sitä, että koska olen aika yhteiskunnallisesti suuntautunut ihminen, niin kirjoittaminen on luonteva tapa käsitellä asioita. Abi-vuonna, lukulomalla, kirjoitin ensimmäisen varsinaisen romaanikäsikirjoituksen, mutta luojan kiitos kukaan ei kustantanut sitä. Se kuitenkin antoi itseluottamusta.
Kirjoittamisessa parasta on…
Lukeminen. Kirjoittaminenhan on pitkälti lukemista – oman tekstin lukemista mutta muunkin. Kirjoittaminen on myös aina mahdollisuus oppia ja oivaltaa uutta.
Joko olet tuhlannut Finlandia-rahat?
En ole ehtinyt! On ollut niin paljon kaikkea sen jälkeen. Sinänsä olen hyvin säntillinen rahankäyttäjä, niin kuin tällä alalla on syytä ollakin. Usein mietin, että jos taiteilija saa vaikka vuoden apurahan ja se tulee kerralla tilille, niin siinä on kyllä katastrofin ainekset kasassa!
Tätä minusta ei tiedetä…
Olen tosi hyvä tekemään kärrynpyöriä! Jopa yhdellä kädellä – minulla on voimistelutaustaa.
Suosittele kolmea kesään liittyvää kirjaa?
Matias Riikonen: Matara
Jyri Vartiainen: Kolme kesää
Tove Jansson: Kesäkirja
