Pikkujoulut eläinkunnan tapaan

Teksti: Roope Lipasti Pikkujoulut eläinkunnan tapaan

Pikkujouluaika lähestyy, ja traditioita kunnioittavat ihmiset tekevät siellä itsestään naurettavan sekä vonkaavat yöseuraa. Miten eläimet sen tekisivät?

Lirkuttelua

Satakielet kuulostavat nimensä mukaisesti siltä, että ne jos ketkä osaavat hurmata pöytäseurueensa. Näin onkin, niillä on ohjelmistossaan yli 200 säkeistöä erilaisia lurituksia, enemmän kuin millään muulla lintulajilla. Satakielten kohdalla laulajia ovat nimenomaan koiraat. Pikkujouluissa – tai kun satakieliuros yrittää vokotella itselleen naaraan – pelkkä laulutaito kuitenkaan ei riitä. Tärkeää on myös häiritä toisia laulajia eli huudella vieraisiin pöytiin. Satakielinaaraat nimittäin pitävät enemmän aggressiivisista väliin huutelijoista kuin kauniskäytöksisistä kultakurkuista. Tämä kannattaa pitää ohjenuorana myös ihmisten pikkujouluissa.

Bilehuumeita

Varashämähäkin iskustrategia on tuttu ja ikävä epämääräisistä yökerhoista: se tarjoaa ennen parittelua naaraalle huumaavaa lemmenjuomaa – taustalla on tosin itsesuojeluvaisto: juoman ansiosta naaras on sen verran sekaisin, ettei syö koirasta parittelun päätteeksi.

Myös helokuoriainen käyttää kemiaa kellistääkseen vastakkaisen sukupuolen. Se tarjoaa potentiaaliselle siipalle ihanan juoman, johon on sekoittanut espanjankärpäsiä. Espanjankärpäsistä ovat ihmisetkin aikain saatossa tehneet erilaisia lemmenjuomia, sillä sen uskottiin kiihottavan eroottiseen hurjasteluun. Toimii näköjään.

Amerikkalainen liejusalamanteri käyttää

sekin iskustrategiana huumaavaa ainetta. Koiras puree naarasta niskaan ja ruiskuttaa tähän lemmenjuomaansa, joka on niin vahvaa, että naaras seuraa koirasta mihin tahansa kuin jedin hypnotisoimana. Vastaavia tapoja on muillakin: esimerkiksi Suomessa tavattavalla vesiliskolla on hurmaava tapa levittää houkutusainetta peräpäästään, viemärisuolestaan tarkemmin sanottuna. Tätä kiihottavaa ilmaa ne sitten leyhyttävät naaraan suuntaan. Kannattaa kokeilla, toimii varmasti baaritiskillä!

Kaksinaamaisuutta

Strutsiuroon tapa tehdä vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen myös Mantun grillijonossa. Koiras lähestyy rehvakkaasti naarasta, mutta heittäytyykin polvilleen, litistää kaulansa selkää vasten (osoitus grillijononotkeudesta!) ja alkaa huojutella eturuumistaan puolelta toiselle. Tätä se jatkaa viisi minuuttia ja toistaa esityksensä, ellei naaras ole aivan vakuuttunut.

Strutsikoiraalla on myös useampia mielitiettyjä, joista yksi on sen lempinaaras. Uros saa kuitenkin toksisesta käyttäytymisestään palkan, sillä vaikka se kuvittelee olevansa kukko tunkiolla, lopulta sen jalkavaimostrutsit ovat ihan yhtä huikentelevaisia, sillä niiden munista liki puolet on jonkun muun kuin tämän ykkösurhon.

Seksillä selvitään – tai ei

Ihmisen lähisukulaiset Bonopo-apinat ovat tunnettuja siitä, että ne harrastavat koko ajan seksiä, ja poikkeuksellisesti valtaa pitävät naaraat. Näin ollen bonopopuolison voi hyvin mielin päästää pikkujouluihin, sillä ei ole pelkoa että se pettäisi, kun se joka tapauksessa riettailee. Ja jos asiasta kuitenkin tulisi riitaa, riita sovitaan – seksillä.

Ruskopussikärpät muistuttavat päästäisiä ja asuvat Australiassa. Ne kerääntyvät joka vuosi samaan aikaan kolmeksi päiväksi – joskus jopa kolmeksi viikoksi – orgioihin. Yksi sessio kesHelokuoriainen käyttää kemiaa kellistääkseen vastakkaisen sukupuolen.

tää kuudesta tunnista kahteentoista. Hauskaa on kuitenkin vain niin kauan kuin sitä riittää: orgioiden jälkeen urosten terveys romahtaa, niiden vatsaan kehittyy haavaumia ja ne kuolevat hitaasti ja tuskallisesti. Kalliit ovat laulujen lunnaat ja tämä kannattaa pitää mielessä myös ihmisten pikkujouluissa.

Elvikset

Keltakaula-anolikset ovat reilun kymmenen sentin kokoisia liskoja, jotka suhtautuvat hyvin vakavasti panemiseen. Koiraat yrittävät tehdä vaikutuksen naaraisiin tekemällä joka aamu ja ilta näyttävän rituaalin joka kestää jopa tunteja. Aina sekään ei tuota toivottua tulosta: naaraita ei vain yksinkertaisesti kiinnosta kuinka coolisti uros keikuttaa päätään. Silloin on jäljellä enää yksi keino ja se toimii varmasti myös ihmisillä: punnertaminen. Keltakaula-anoliskoiras ryhtyy punnertamaan naaraan edessä ja yleensä saakin tämän jakamattoman huomion. Toimii epäilemättä pubin lattiallakin kuin häkä.

Pullistelu ei kuitenkaan aina toimi. Mustaevälimiat ovat läheistä sukua miljoonakaloille. Koiraat eroavat toisistaan dramaattisesti koon suhteen ja isot pyyhkivät pienillä akvaarionlattiaa. Suurimmat ovat aggressiivisia ja käyttävät ajastaan melkoisen osan pikkuisten kiusaamiseen, jotka puolestaan käyttävät elämänsä levien takana piilotteluun. Tämän seurauksena – kun pienet ja isot ovat kiireisiä – keskikokoiset mustaevälimiat käyvät kuksimassa naaraiden kanssa, kun niille näin aukenee siihen mahdollisuus. Tämä saattaa toimia ihan oikeasti myös ihmiselämässä. F

Lähde: Markus Bennemann: ”Himokas härkäsammakko ja muita eläinkunnan seksipetoja”