Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 by Avidly

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

In English, p. 16–17

Tammikuu 2017 | www.lappeenranta.fi

Kaavoituskatsaus, s. 11–14

Asuinalueilta nouseva tieto ja tunne maustavat kaavoitusta

Saara Östmanin

Lappeenrantasanaristikko s.

Lappeenranta on tulvillaan soittoa, laulua ja teatteria s.

Kohti hiilineutraalia yhdyskuntaa

8–9

PÄÄKIRJOITUS

Asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti Lappeenrannan kaupungin organisaatiomuutos astuu voimaan seuraavan valtuustokauden alkaessa kesäkuun 2017 alussa. Muutos koskettaa syvästi toimialojamme ja vaikuttaa myös konsernihallinnon työskentelyyn. Uudistus ei tule valmiiksi nuijan kopautuksella, vaan edellyttää muokkaamista ja kehittämistä pitkällä aikavälillä. Jotta uudistuksen asiakaslähtöisyys toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla, pidän erittäin tärkeänä, että toimintaamme ja palvelujamme kehitetään vuorovaikutuksessa asukkaiden, asiakkaiden ja yrittäjien kanssa. Toivotan kaikille asukaslehden lukijoille onnellista vuotta 2017. Ku va :M ik k

n ine

Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

ikk

varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja harrastusten sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen laadukas järjestäminen. Lisäksi meidän on otettava huomioon koko ihmisen elinkaari eli kuten visiossamme sanotaan: Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Asukkaidemme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen kannalta onkin tärkeää, että kaupungin organisaatio pystyy tuottamaan palveluja, jotka ylittävät nykyisten toimialojemme rajoja. Siksi meidän on järkevää koota voimiamme yhdistämällä kasvatus- ja opetustoimi, kulttuuritoimi sekä liikunta- ja nuorisotoimi yhdeksi toimialaksi, joka kantaa nimeä hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala. Toinen uusi toimialamme – elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala – muodostetaan yhdistämällä nykyiset tekninen toimi, ympäristötoimi, rakennusvalvonta sekä elinkeinoyhtiö Wirma. Varsinkin yrittäjät ovat seuranneet elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan synnyttämistä mielenkiinnolla, koska he ovat tottuneet, että Wirma tarjoaa yrityspalveluja yhden luukun periaatteella. Uskallan luvata, että organisaatiomuutos ei lisää luukkuja, mutta tarjoaa enemmän, koska koko toimialan asiantuntemus tulee yrittäjien käyttöön. Samalla kehitämme henkilöstön työskentelytapaa niin, että elinkeinonäkökulmat otetaan entistäkin paremmin huomioon valmistelutyössä.

Vuoden 2017 aikana Lappeenrannan kaupungin organisaatiossa sopeudutaan suuriin muutoksiin, kun nykyiset neljä toimialaamme mukautetaan kahdeksi toimialaksi. Perimmäisenä tavoitteena on, että uusi organisaatiomme olisi nykyistä ketterämpi ja asiakaslähtöisempi sekä vahvistaisi seutumme elinvoimaisuutta ja tuottaisi palveluja kokonaisvaltaisemmin kuin nykyinen organisaatiomme. Meillä on nytkin tehokas toimintakulttuuri, ja henkilöstömme tekee sitoutuneesti työtä kaupunkilaisten parhaaksi. Mutta samaan aikaan, kun maakuntahallintoa uudistetaan, kuntienkin on varauduttava muuttuvaan rooliinsa. Organisaatiomuutoksellaan Lappeenranta valmistautuu tähän haasteeseen ja parantaa kykyään toimia seutunsa elinvoimaa kehittävänä ja asukkaidensa hyvinvointia edistävänä tulevaisuuden kaupunkina. Kun nykyinen, kesän kynnyksellä päättyvä valtuustokausi alkoi, olin erittäin tyytyväinen päättäjien, kaupunkilaisten, yrittäjien, sidosryhmien ja kaupungin henkilöstön intoon luoda Lappeenrannalle aina vuoteen 2028 asti ulottuvaa strategiaa. Yhdessä määrittelimme tavoitteeksi: elinvoimaisessa kaupungissamme asuu hyvinvoivia kuntalaisia. Ihmisen elämä kaikkine vivahteineen on monenlaisista asioista koostuva kokonaisuus. Luodessamme seutumme elinvoimaisuutta ja edistäessämme työllisyyttä, meidän on samaan aikaan varmistettava esimerkiksi

Hallinnon keskittäminen luo yhteistyötä Lappeenrannan kaupungin organisaation mukauttaminen aloitettiin vuonna 2014, jolloin sekä konsernipalvelujen että toimialojen hallinto keskitettiin yhdeksi kokonaisuudeksi eli konsernipalveluiksi.

2,7 miljoonan säästöt kolmessa vuodessa Konsernipalvelujen muodostamiselle antoi sysäyksen Lappeenrannan kaupungin talouden tasapainotusohjelmaan kirjattu hallinnon säästövelvoite, joka edellytti konsernihallinnon ja toimialojen hallinnon säästävän yhteenlaskettuna noin 2,7 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana (2014–2016).

Velvoitteeseen yllettiin määräajassa. Suurimmat säästöt, noin 2,4 miljoonaa, ovat kertyneet henkilöstömenoista: kolmen vuoden aikana kaikkiaan 30 henkilöä on siirtynyt eläkkeelle tai lähtenyt muuten organisaation palveluksesta eikä heidän tilalleen ole palkattu uusia työntekijöitä. Loput säästövelvoitteesta eli 300 000 euroa on säästetty toimitiloista: toimitiloja on keskitetty ja niiden käyttöä on tehostettu muun muassa perustamalla kaupungintalon yhteen kerrokseen clean desk, jossa työntekijällä ei ole omaa työhuonetta, vaan hän työskentelee kulloinkin vapaana olevassa tilassa. Juha Willberg kertoo, että muutos on edellyttänyt henkilöstön asiantuntemuksen kuulemista, määrätietoista johtamista sekä kannustavaa ohjausta. – Kiitos onnistumisesta kuuluu ennen kaikkea henkilöstölle, joka on sitoutunut erinomaisen hyvin uusiin toimintatapoihin. Yhteistyö on lisännyt myös yksittäisten työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää työtään ja hallita kokonaisuuksia.

Organisaatiomuutos jatkuu uuden valtuustokauden alkaessa Uuden valtuustokauden alkaessa 1.6.2017 Lappeenrannan kaupungin organisaatio jakautuu konsernipalveluihin, hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialaan sekä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialaan. Kaupunkikonserniin kuuluu lisäksi yhtiöitä ja yhteisöjä.

Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet. ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 Tammikuu 2017, 9. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä: www.lappeenranta.fi

Luottamushenkilöorganisaatiossa on kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi palvelutuotantoa varten neljä lautakuntaa: lasten ja nuorten lautakunta, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, kaupunkikehityslautakunta ja lupalautakunta. Elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta Oy yhdistetään linjaorganisaatioon ja toimitila-asiat keskitetään toimitilakonserniin.

PAINOS 45 500 kpl PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu alina.kujansivu@lappeenranta.fi puh. 040 724 8776

TUOTTAJA Mervi Palonen mervi.palonen@lappeenranta.fi puh. 040 184 9610 IN ENGLISH Mirka Rahman mirka.rahman@lappeenranta.fi

Raimo Suomela

Käytännössä tämä tarkoittaa, että konsernipalveluihin on muodostettu tiimejä kunkin asiakokonaisuuden henkilöstöstä, ja tiimin jäsenet työskentelevät joko samoissa toimitiloissa tai samassa verkostossa tehtävästään riippuen. Asiakokonaisuuksilla tarkoitetaan rahoitukseen ja taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, tietohallintoon, viestintään ja markkinointiin, asiakaspalveluun, lakiasioihin, hankintoihin, asianhallintaan ja hankehallintoon liittyviä palveluja. Nyt asiakokonaisuuksiin keskittyvät tiimit tuottavat palveluja yhtäläisesti kaikille kaupungin toimialoille. Aiemmin työntekijät työskentelivät toimialoille hajautettuna, erillään toisistaan. Konsernipalveluissa työskentelee kaikkiaan noin 125 henkilöä ja 14 tiimiä. Kaupunginsihteeri Juha Willbergin mukaan keskittämisen ansiosta myös toimintatavat pystyttiin muuttamaan entistä suoraviivaisemmiksi ja samalla vähennettiin organisaation sisäistä byrokratiaa. – Saman alan ammattilaisista on tukea toisilleen. Lisäksi yhteistyö tehostaa tiedon kulkua ja lisää työn tehokkuutta, Willberg tiivistää.

LIIKKEELLE JA LÄHIKULTTUURIA Heini Hyvärinen heini.hyvarinen@lappeenranta.fi

ETUSIVUN PÄÄKUVA Näkymä Lappeenrannasta kesällä 2016, kuva Raimo Suomela

ULKOASU JA TAITTO Nitroid

ETUSIVUN MUUT KUVAT Henkilökuva/Saara Östman, kuva Arttu Muukkonen Kuva Saimaalta, kuva Mikko Nikkinen

JAKELUHÄIRIÖT puh. 040 669 4253 tai 029 001 0046

Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2017.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 2

Lappeenrannan PR-lähettiläät

Saara Östmanin

Lappeenranta on tulvillaan soittoa, laulua ja teatteria

Sinä vuonna, kun esikoistyttö Saara täytti 11 vuotta, Östmanin perhe muutti Tampereelta Lappeenrantaan. Seitsemän vuotta sitten paikkakunnan vaihdos tuntui pikkutytöstä haikealta, mutta nyt lukiolainen ja kotikaupunkinsa nuori PR-lähettiläs Saara Östman iloitsee vilpittömästi perheensä paluumuutosta äidin kotiseudulle. – Onhan Lappeenranta antanut minulle niin paljon mahdollisuuksia. Jotenkin täällä asiat ovat paremmin hallittavissa, mahdollisuudet näkyvillä ja osallistuminen helppoa. Minun Lappeenrantani on tulvillaan soittoa, laulua ja teatteria, Saara hymyilee. Sekä Saara että kaksi vuotta nuorempi pikkuveli ovat käyneet äidin ja isän kanssa esiintymiskeikoilla pienestä pitäen. Musiikki on pysynyt yhteisenä harrastuksena ja vieläkin perhe esiintyy silloin tällöin yhdessä. Viimeksi heidät nähtiin Kehruuhuone 200 -näytelmässä. – Musiikkiin on ollut helppo tarttua, koska se kuuluu elämäntapaamme, isoisäkin on musikaalinen, samoin eno ja serkut. Aloitin kitaralla, musiikkiopistossa harjoittelen pianonsoittoa, kansanmusiikkiyhtye Roihussa soitan muun muassa sähköbassoa ja äidin opastuksella tapailen harmonikkaa, mutta ennen kaikkea rakastan laulamista. Kun esiinnyin Kehruuhuoneella, huomasin, että tanssiminenkin on ihanaa, Saara kertoo.

Harrastuksista voimia koulunkäyntiin Lappeenrantaan muuton jälkeen Saaran koulumatka vei ensin Kaukaan ja sitten Kimpisen kouluun. Nyt ovat meneillään lukio-opinnot Lyseossa. – Kaukaan koulun musiikinopettaja kannusti minua bändikouluun. Serkkujanikin oli käynyt siellä, joten Estradi tuntui alusta alkaen tutulta ja omalta. Nyt meidän bändimme on harjoitellut ja esiintynyt yhdessä jo kuutisen vuotta.

Lukio toi Saaran harrastuksiin teatterin, jonka ilmapiiriä hän on haistellut myös Estradilla bändikoulun, sirkuksen ja nuorisoteatterin yhteisprojekteissa. Viime keväänä Saara esiintyi Lukioteatterin Pysäkki-näytelmässä ja alkavana vuonna hänet nähdään Lappeenrannan kaupunginteatterin ja lukioteatterin yhteisnäytelmässä Nahkatakkinen tyttö. Lukion jälkeen Saara haluaisi opiskelemaan alalle, johon musiikki jollain tavalla kuuluu. – Pitkään olen haaveillut musiikinopettajan työstä, mutta lukioteatterissa olen oivaltanut, että esiintyminenkin voisi liittyä ammattiini. Saara on onnistunut sovittamaan koulun ja harrastukset yhteen, ja välillä aikaa jopa säästyy, koska musiikilla ja teatterilla voi jonkin verran korvata lukion valinnaisaineita. – Tavoitteeni ovat musiikissa, mutta haluan hoitaa koulunkin hyvin. Koen, että saan harrastuksista voimia koulunkäyntiin ja opettajilta henkistä tukea harrastuksiin, Saara naurahtaa.

Miten hyvä, että nuoret harrastajat pääsevät ammattinäyttelijöiden rinnalle kasvamaan. Jännittävä mahdollisuus Lukioteatterin ja kaupunginteatterin yhteisnäytelmä Nahkatakkinen tyttö saa ensi-iltansa toukokuussa 2017. Saara Östman kuvailee yhteistyötä kaupunginteatterin kanssa jännittäväksi mahdollisuudeksi. Saara uskoo, että teatteri ja yleisö kohtaavat entistä paremmin toisensa, kun tutut paikalliset nuoret – ja tulevissa teatterin yhteisprojekteissa varttuneemmatkin harrastajat – nousevat lavalle ammattilaisten rinnalle. Vuorovaikutuksen lisääntyessä kuilut kapenevat.

Saimi Kaisanlahti

Arttu Muukkonen

Saara Östman yhteiskuvassa Lappeenrannan kaupunginteatterin Halua mut hiukan -näytelmän esiintyjäkolmikon kanssa. Vasemmalla Jussi Johnsson ja Sanna Kemppainen, oikealla pianisti Jani Pola.

– Miten hyvä, että nuoret harrastajat pääsevät ammattinäyttelijöiden rinnalle kasvamaan, Saara iloitsee ja ennakoi, että yhteistyön ansiosta oman kaupunginteatterin merkitys oivalletaan Lappeenrannassa syvemmin. Yhteistyö tuo mukanaan myös uutta yleisöä. – Upeinta olisi, jos lappeenrantalaiset nuoret täyttäisivät katsomoa, mutta ainakin meidän omat sukulaisemme mummoista serkkuihin tulevat esityksiimme ja eiköhän kaveritkin. Saara toivoo saavansa kaupunginteatterin näyttämöllä ennen kaikkea oppia ja oivallusta. – Hienoa, että saan kokeilla uutta. Harrastaminen on hauskaa ja rentouttavaa, mutta jos on tavoitteita, työtäkin on tehtävä, puurrettava ja ylitettävä kynnyksiä.

Kotikaupunkinsa PR-lähettiläs Saara Östman on neljän muun lappeenrantalaisnuoren rinnalla kotikaupunkinsa kolmannen kauden PR-lähettiläs. Kausi kestää vuoden 2018 huhtikuulle.

Lappeenrannan kaupunki valitsee kaksivuotiskausittain PR-lähettiläiksi viisi harrastuksessaan menestyvää, luontevasti esiintyvää ja kaupunkia postitiivisesti edustavaa nuorta, jotka ovat kannustavia esikuvia muille paikkakunnan nuorille. Saara haki PR-lähettilääksi viime kauden lähettilään Sini Naparin innostamana. – Estradilla tutuksi tullut Sini kertoi mukavista kokemuksistaan, ja innostuin tekemään esittelyvideon ja lähetin hakemuksen, Saara kertoo. Energinen nuori nainen on jo osallistunut kotikaupunkinsa markkinointikuvauksiin, esiintynyt tapahtumissa, esitellyt Lappeenrantaa ja päivittänyt Instagramia. Luvassa on myös blogeja kaupungin verkkosivuille. 12. marraskuuta 2016 kaupunginteatterissa käyntinsä jälkeen Saara kirjoitti kaupungin Instagramiin: ”Tänään kävin nauttimassa kulttuurista kaupunginteatterissa, ja olipa mahtavaa!! Pääsin myös yhteiskuvaan upean työryhmän kanssa. Nää tyypit on ihan huikeita.” Mervi Palonen Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 3

koulut

Teksti ja kuvat: Kaisu Lahikainen

Lava haltuun -valinnaisainetunnilla ovat harjoittelemassa Ruslan (vasemmalla), Nenni, Maria, Venla, Anniina ja Siiri.

Voisalmen koulua

Diana istuu oppilaiden valitseman maisematapetin edessä koulun kirjastossa.

tuunattiin kivemmaksi − Ennen tämä tila oli aika tylsä, mutta nyt se on paljon kivempi. Kun ope antaa luvan, tänne voi tulla tekemään tehtäviä, viidesluokkalainen Siiri kertoo. − Kaikki oppilaat haluavat tulla tänne. Seinät on maalattu, ja uudet istuimet ovat kivoja, niin kuin aulan sohvatkin, 4b-luokan Tito puolestaan kuvailee. Siiri ja Tito osallistuvat Voisalmen koulun Lava haltuun -työpajaan niin sanotussa lasiluokassa, isoilla ikkuna seinillä varustetussa tilassa, josta viime keväänä valmistuneen tuunausprojektin jälkeen tuli koulun suosituin paikka. Meneillään ovat kolme kertaa lukuvuodessa järjestettävät valinnaisainepäivät, jolloin oppilaat jakautuvat yhdeksään työpajaan. − Lapset ovat innoissaan valinnaisainepäivistä, koska silloin pääsee pois luokasta ja pulpetista viettämään hieman erilaista koulupäivää yhdessä eri luokista tulevien oppilaiden kanssa, sanoo Voisalmen koulun rehtori Jyrki Auronen.

Kun lapset ovat mukana suunnittelemassa, koulu koetetaan enemmän omaksi ja siellä viihdytään paremmin. Pois luokasta ja pulpetista pyrittiin Voisalmen koulun tuunaushankkeessa, jota pedagogisella kielellä kutsutaan fyysisten oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Lappeenrannan kaupungin hakeman ja saaman opetus- ja kulttuuriministeriön tuen avulla haluttiin lisätä koulun viihtyisyyttä ja oppilaiden hyvää mieltä koulupäivän aikana.

Oppilaskunnan puheenjohtajan Olga Potemkinan mielestä koulussa on nyt hyvä tunnelma.

Sävyksi valittiin metsä Voisalmen koulu edustaa 1970-luvun rakennustapaa, ja uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on vaikeaa, osittain jopa mahdotonta ilman koulussa tehtäviä muutoksia. − Koulussamme toimiva harjaantumisopetus luo myös erityistarpeita tilojen suhteen, Jyrki Auronen kertoo. Oppilaiden kanssa lähdettiin miettimään laajemminkin, millä tavoin koulussa voisi viihtyä paremmin, ja oppilaat olivat aktiivisesti mukana tuunaussuunnitelmia tekemässä. − Vaikka saatu tuki ei lopulta ollut kovin suuri eikä kaikkia oppilaiden kanssa tehtyjä suunnitelmia voitu toteuttaa, päästiin kuitenkin hyvään alkuun ja tuunausta voidaan ehkä joskus jatkaa, Auronen miettii. Kun tilojen väritystä ja kalustusta alettiin suunnitella, mukana oli alusta asti suunnittelija Kati Räisänen. Oppilaskunnan puheenjohtajan, viidesluokkalaisen Olga Potemkinan mukaan oli oikein hyvä, ettei tarvinnut lähteä tyhjästä liikkeelle. − Kati Räisänen näytti meille erilaisten tunnelmien mukaisia värimalleja, ja kaikki oppilaat saivat äänestää ja valita mieleisensä värimaailman. Kaikki tykkäsivät sävystä metsä. Sen mukaan suunniteltiin sitten kaikki muu, Olga kertoo. Myös henkilökunnan työryhmä, johon kuuluivat rehtori ja apulaisrehtori sekä kolme opettajaa, oli valinnasta samaa mieltä. − Helppo oli hyväksyä, rehtori Jyrki Auronen naurahtaa. − Tuloksesta tuli aika hieno ja rauhallinen. Nyt on parempi olla koulussa, kun tunnelma on hyvä, Olga vahvistaa.

Ruslan ja Maria kurkistelevat Vaahteramäen Eemeli -tintamareskin aukoista.

Kaikkia tiloja pitäisi voida hyödyntää oppimiseen Myös Jyrki Auronen pitää kovasti syntyneestä kokonaisuudesta. Aiemmin suuri ja kalsea lasiluokka on nyt mukavan kokoinen: siirrettävät rahit luovat monenlaisia toiminnan mahdollisuuksia, ja keveän väliseinän taakse on saatu rauhallinen kirjastotila työskentelyä varten. Vihreiden sävyjen ja mukavien istuimien lisäksi aulaan tuodut pingispöytä ja jalkapallopeli herättävät riemunkiljahduksia. − Kyllä koulussa saa olla ääntä, vaikka äänieristämättömät tilat aiheuttavatkin haastetta, hän sanoo. − Koulussa pitäisi nykyisin voida opiskella muuallakin kuin luokassa. Päämääränä on, että kaikkia koulun tiloja voitaisiin hyödyntää opiskelussa. Pulpetissa ehtii istua kouluvuosien aikana ihan tarpeeksi. Mitä rehtori vielä haluaisi muuntaa ja korjata, jos siihen saataisiin mahdollisuus? − Ilman muuta haluaisin, että voisimme jatkaa alkuperäistä suunnitelmaa, johon liittyi nyt tuunattujen tilojen lisäksi ATK-luokan muuttaminen yksilölliseen ja pienryhmätyöskentelyyn sopivaksi tilaksi. Vanhanmallisella ATK-luokalla ei nykyisin tee mitään. − Toivoisin myös, että luokkia voisi sisustaa kokonaan uudelleen: viedä pois pulpetit ja tuoda tilalle ryhmiksi yhdisteltäviä pöytiä. Kaikkea ei toki pidä uudistaa niin, että opiskellaan missä sattuu. Oppilaat tarvitsevat myös oman turvallisen paikan. Nykykouluun kuitenkin tarvittaisiin monimuotoisia tiloja, niin rauhallisia kuin ääntä sallivia. Jyrki Auronen toteaa, että nykyisen opetussuunnitelman toteuttaminen vanhojen seinien sisällä on aika monimutkaista. − Unelmanani onkin, että tilat taipuisivat monenlaiseen toimintaan ja kestäisivät vuosikymmeniä. Silti on sanottava, että jos näin vähillä muutoksilla saadaan opiskeluun lisämotivaatiota, tulos on todella kannattava. Kun lapset ovat mukana suunnittelemassa, koulu koetaan enemmän omaksi ja siellä viihdytään paremmin. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 4

Teksti ja kuvat: Kaisu Lahikainen

Oppisopimuksella innostavaan työhön

AMMATIT

− Olin ollut viisi vuotta etsivän nuorisotyön asiakas ja kuntouttavassa työssä Joutsenon Annukka-pajalla. Yhtenä päivänä etsivän nuorisotyön työntekijä Minna Jäkkilä sanoi, että mennäänpäs katsomaan yhtä paikkaa ja toi minut tänne. Nyt ollaan työkavereita. Näin kertoo Jani Somppi, joka opiskelee oppisopimuksella nuoriso-ohjaajaksi Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimessa, työpisteenään Joutsenon nuorisotila Rientola. Syksyllä tuli vuosi oppisopimusta täyteen Rientolassa, huhtikuussa pitäisi olla näytöt valmiina ja elokuuhun mennessä koulutus suoritettuna. Silloin Jani on valmis nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. − Olen itse käynyt Rientolassa jo ekaluokkalaisena, sanoo nyt 28-vuotias paljasjalkainen joutsenolainen. − Siellä toimi niihin aikoihin iltapäiväkerhoon verrattava parkki, jonne saattoi mennä koulun jälkeen. Kävin siellä säännöllisesti 17-vuotiaaksi saakka.

Omat vaikeat asiat olivat jääneet käsittelemättä Jani Somppi kertoo sairastuneensa jokunen vuosi peruskoulun jälkeen vakavaan masennukseen ja ahdistukseen. Hän oli opiskelemassa merkonomiksi, sen jälkeen kokiksi ja tarjoilijaksi, mutta ahdistusoireiden vuoksi hän ei pystynyt enää selviytymään tutunkaan luokan kanssa. − Jäin vain kotiin. Sen jälkeen diag nosoitiin ihmispelko. Miun on ollut tosi vaikea tottua olemaan ihmisten kanssa. Hän kertoo miettineensä, miksi sairastui. Yhtä syytä on tietysti vaikea löytää. − Mutta olin koko elämäni jättänyt käsittelemättä omat vaikeat asiani ja jeesannut muita. Lopulta omat ongelmat tulivat vastaan eikä niitä voinut enää välttää. Jani Somppi lähti kuntouttaviin töihin heti, kun pystyi. Hän kertoo tehneensä kaikenlaista työtä eri puolilla Lappeenrantaa: Laptuotteen Annukka-pajan lisäksi Eksoten varastossa ja muissakin paikoissa. Työt kestivät kolme kuukautta kerrallaan, ja työpäivän pituus oli neljä tuntia kolmesta viiteen päivään viikossa. − Kuntouttavat työt eivät jääneet kesken. Pakotin itseni lähtemään työpaikalle, etten jäisi vain kotiin. Kerran kuitenkin haukkasin liian ison palan ja putosin.

Kaikki oli aloitettava alusta ihan pikkuaskelin.

Alkoi mennä koko ajan paremmin Sitten tuli oikea aika ja tutustuminen Rien tolaan kuntouttavan työn näkökulmasta. − Juttelin nykyisten työkavereitteni kanssa ja kerroin avoimesti, että pelkään ihmisiä. Ala kiinnosti, mutta toisaalta oli kova pelko kaikkea uutta kohtaan. Muutaman paniikkikohtauksen jälkeen olisi tehnyt mieli luovuttaa. Jani ei kuitenkaan luovuttanut. Hän kertoo, että työkaverit ymmärsivät ja tukivat. Jos tuli paniikkikohtaus, hän juoksi ulos tai toimistoon. − Puolen vuoden ajan pakotin itseni menemään juttelemaan nuorten luo, yksi kerrallaan. Sitten alkoi mennä koko ajan paremmin, ja vuoden kuluttua sain oppisopimustarjouksen. Jani Somppi kokee, että nuorten kanssa on helpompaa olla kuin muiden, vaikka vaikeita asioita tuleekin vastaan. − On kiva, että voi vaikuttaa positiivisesti nuorten vapaa-ajan tekemisiin ja olla antamassa tietoa harrastus- ja työllistymismahdollisuuksista sekä parantamassa arjen hallintaa. Jos joku haluaa jutella, pystyy auttamaan tai ainakin yrittää auttaa. Oman elämän pohjalta mie tiedän aika paljon kaikista vaikeuksista. Näen, jos joku alkaa mennä ongelmalliseen suuntaan, ja tartun tilanteeseen. En halua, että kukaan joutuu käymään saman läpi kuin mie.

Nuori voi tulla juttelemaan sekä ongelmista että tavallisista asioista: koulusta, harrastuksista, työstä.

Jani Somppi harrastaa itsekin biljardia.

− Opin joka päivä jotain uutta, eikä tällä alalla tulekaan varmaan ikinä valmiiksi, Jani Somppi sanoo.

Toimitaan nuorten ehdotusten mukaisesti Jani Sompin mukaan olennaista on, että nuorilla on talossa turvallinen olo. He tietävät, että saavat apua, oli asia iso tai pieni. Hän korostaa kuitenkin, että kyse on vapaaehtoisuudesta. Väkisin ei saa mitään aikaan. − Nuorelle voi antaa mahdollisuuden, että voi tulla juttelemaan sekä ongelmista että tavallisista asioista: koulusta, harrastuksista, työstä. Rientolan nuorisotilan kohderyhmänä ovat nykyisin 13–17-vuotiaat nuoret. Aina uuden lukukauden alussa seiskaluokkalaiset tulevat koulupäivän aikana luokka kerrallaan tutustumaan taloon. − Osa innostuu heti toiminnastamme. Jotkut tulevat jo samana päivänä koulupäivän jälkeen, jos vain talo on auki, Jani kertoo. Rientolassa on kahdeksan nuoren muodostama, vaaleilla valittu talotoimikunta, joka nuorten ehdotusten perusteella esittää tulevia toimintoja. Keväisin on järjestetty Zenozero-tapahtuma, joka toteutetaan pääosin nuorten tekemänä, ja marraskuussa nuorisotoimi järjestää Kaamospuhalluksen, joka on alueen suurin nuorisotapahtuma. On järjestetty monikulttuurisuuspäivä, jossa luennoija esitteli Joutsenon alueen maahanmuuttajien ja pakolaisten kulttuureita. Ennakkoluulojen vähentämiseksi järjestetyssä tilaisuudessa oli myös nuorten työllistymiseen liittyviä infopisteitä. Rientolassa käy 60–80 nuorta illassa. Jani Somppi kertoo, että parhaimmillaan illan aikana on käynyt lähes 140 nuorta. − Nuoret pelaavat biljardia ja muita pelejä, kuuntelevat musiikkia, hengailevat, juovat kahvia. Kerran viikossa tehdään yhdessä ruokaa, jonka kaupunki

tarjoaa. Kaikki halukkaat saavat osallistua, hän sanoo. − Alussa jotkut lukivat pussista, miten ranskalaiset tehdään, mutta nyt on jo paistinpannu kädessä. Safkanteko on alkanut kiinnostaa.

Rientola ja oppisopimus ehdottoman hyviä juttuja Rientola on tärkeä paikka Jani Sompille. − Tämän talon kautta on elämänhalu tullut takaisin. Työkavereilta mie olen saanut hillittömästi tukea kuntoutumiseen. Työssä syntyy onnistumisen fiilis, kun on pystynyt auttamaan nuorta. Olen opetellut pärjäämään pettymyksienkin kanssa ja päättänyt, että myös työn ulkopuolella pitää olla elämää. Oppisopimuskoulutus on ollut Jani Sompille hyvä kokemus. Kumpikin hänen lähimmistä työkavereistaan on ollut Rientolassa hänen ohjaajanaan, ja Paukkulan nuoriso-opistossa Mikkelissä oli teoriaopiskelua kolmena päivänä kuukaudessa. − Mikkelin päivät menivät tosi nopeasti. Melkein harmittaa, että ne ovat ohi. Siellä oli tosi hauskaa. Puolen vuoden kuluttua Jani Somppi valmistuu nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Hän suosittelee lämpimästi oppisopimuskoulutusta mille tahansa alalle. − Työn kautta voi oppia paremmin kuin koulunpenkillä, jos on alalla, joka tuntuu omalta. Oppisopimuksen avulla pääsee palkkatyöhön myös silloin, kun työllistyminen on vaikeaa. On harmi, että Suomessa on vaikea saada työnantajia lähtemään mukaan oppisopimuskoulutukseen. Toivon kovasti, että tämä systeemi lisääntyisi. Oppisopimuskoulutus on ehdottoman hyvä juttu.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 5

maatalous

Teksti ja kuvat: Mervi Palonen

Tilojen määrä vähentynyt, tilakoot suurentuneet

Eläinmääriä, peltoalat ja tilamäärät vuosina 2000 ja 2014 Lappeenrannan kaupunki

Etelä-Karjalan maaseututoimenjohtaja Eeva Heikka seuraa maaseudun ja siihen liittyvän hallinnoinnin muutosta näköalapaikalta. Hän aloitti työuransa Etelä-Karjalassa vuonna 2004 Savitaipaleen maaseutusihteerinä ja siirtyi Etelä-Karjalan maaseutujohtajaksi vuonna 2012, kun kunnat yhdistettiin maakunnalliseksi maaseututoimeksi. Näköpiirissä on jo seuraavakin muutos: maakuntauudistus on siirtämässä maaseutuhallinnon ja lomituspalvelut kuntien vastuulta maakuntahallintoon. Maanviljelijöiden ja karjatilallisten haasteet ovat Heikalle tuttuja. – Samalla kun maatalousyrittäjä päätyönään viljelee tai hoitaa eläimiä, hänen on jatkuvasti seurattava muuttuvia määräyksiä, jotta kaikki menisi pykälien mukaisesti. Mielestäni muutosvauhti kiihtyy jatkuvasti nopeatempoisemmaksi. Kun vertaa vuoden 2000 tilastoja saatavina oleviin uusimpiin tilastoihin vuodelta 2014, luvut kertovat, että Lappeenrannassa maatilojen lukumäärä on vähentynyt kuuden tilan vuosivauhdilla. Myös Joutseno ja Ylämaa ovat mukana tilastoissa. Maatilojen vähentyminen ei kuitenkaan näy viljelyalan pienenemisenä, koska lopettaneiden tilojen peltoja on vuokrattu muille tilallisille. Itse asiassa viljelyssä oleva pelto on lisääntynyt 132 hehtaarilla, koska viljelemättömyyssitoumuksista vapautunutta peltoa on otettu uudelleen käyttöön. Näin tilojen keskipinta-alat ovat nousseet. Samansuuntainen muutos näkyy karjatiloillakin: lehmä-

luku navettaa kohti on kasvanut ja pieniä navettoja on lakkautettu. Tosin lypsylehmien määrä väheni neljässätoista vuodessa 1078 lehmällä.

Laji

Yhteensä Yhteensä v. 2000 v. 2014

Lypsylehmät

2 887

1 809

Lihanaudat

3 357

1 919

Siat

14 366

6 134

Hevoset

217

379

Kanat

19 289

16 926

Peltoa viljelyssä ha

21 274

21 406

Maatilojen lukumäärä

659

576

Vuodesta 2000 vuoteen 2014 (uudempia tietoja ei ole saatavilla): • lypsylehmien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen (-1078 kpl) • lihanautojen määrä on vähentynyt yli kolmanneksen (-1438 kpl) • sikojen määrä on vähentynyt reilusti yli puolet (-8232 kpl) • hevosten määrä lisääntynyt reilulla kolmanneksella (+162 kpl)

Kaupunkilaiset ymmärtävät lähiruuan merkityksen ja maaseutuyrittäjät arvostavat asiakaskuntaansa. Olemme monin tavoin riippuvaisia toisistamme ja samassa veneessä kiikutaan. Eeva Heikka arvelee, että keskinäinen ymmärrys kaupunkilaisten ja maatilayrittäjien välillä on lisääntynyt kommenttisivustojen kärjekkäistä älähtelyistä huolimatta. – Kaupunkilaiset ymmärtävät lähiruuan merkityksen ja maaseutuyrittäjät arvostavat asiakaskuntaansa. Olemme monin tavoin riippuvaisia toisistamme ja samassa veneessä kiikutaan, Eeva Heikka naurahtaa.

• kanojen määrässä on tapahtunut pientä vähennystä (-2363 kpl) • viljelyssä oleva pelto on lisääntynyt hiukan (+132 ha), viljelyyn on tullut viljelemättömyyssitoumuksista vapautunutta peltoa, vaikka samaan aikaan rakentamisen alle (mm. tiet) peltoa on jäänyt jonkin verran • maatilojen lukumäärä on laskenut noin 6 tilan vuosivauhtia tarkastelujaksolla. Lappeenrantaan liittyneiden Joutsenon ja Ylämaan tiedot ovat mukana jo vuoden 2000 luvuissa.

Muista rekisteröityä, jos sinulla on tuotantoeläimiä lemmikkeinä Etelä-Karjalan maaseututoimenjohtaja Eeva Heikka tietää, että moni pitää esimerkiksi kanoja, lampaita tai possuja lemmikkieläiminään. Hän muistuttaa, että tuotantoeläimiä harrastemielessä pitävien on rekisteröidyttävä eläintenpitäjiksi. Sinut katsotaan eläintenpitäjäksi, jos lemmikkeinäsi on nautoja, sikoja, vuohia, lampaita, kanoja tai muuta siipikarjaa, mehiläisiä, turkiseläimiä tai kamelieläimiä. Rekisteröityminen tehdään Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotantoeläinrekisteriin Etelä-Karjalan maaseututoimiston välityksellä. – Rekisteriä tarvitaan eläintautien ehkäisyn ja tautivaaran takia. Vaikka omistaisi vain yhden kesäkanan tai kyyhkysen, on jo rekisteröintivelvollinen. Koska koirista ja kissoistakaan ei tarvitse ilmoittaa, voi tuntua omituiselta, että Evira on kiinnostunut pihalla tepastelevasta kanasta. Erona on kuitenkin se, että tuotantoeläimillä on yhteys ruuantuotantoon toisin kuin perinteisillä lemmikeillä, Eeva Heikka perustelee. Tieto tuotantoeläimien sijainnista on tärkeää, mikäli jokin eläintauti äityy epidemiaksi. – Jos esimerkiksi kanojen hengitystietulehdus tai possuja uhkaava afrikkalainen sikarutto on leviämässä

Etelä-Karjalaan, rekisteri kertoo heti, missä tartuntavaarassa olevia eläimiä pidetään ja niiden omistajia varoitetaan liikkumasta tautialueella. Näin rekisteröinti koituu sekä eläinten että niiden omistajien parhaaksi. Rekisteröinti on helppoa ja maksutonta: eläintenpitäjäksi ilmoittaudutaan ja pitopaikan perustamislomake jätetään maaseututoimistoon: Etelä-Karjalassa joko Lappeenrantaan, Imatralle, Lemille, Luumäelle, Parikkalaan, Savitaipaleelle tai Taipalsaarelle. – Tuotantoeläimien suosio lemmikkieläiminä on kasvamassa, ja uskon, että eläintenpitäjät tekevät rekisteröinnin mielellään, jos vain tietävät tästä velvoitteesta. Myös eläintenpidon lopettamisesta ja muutoksista on ilmoitettava, jotta tiedot pysyisivät ajan tasalla, Heikka muistuttaa. Jos suunnittelee tuotantoeläimen ottamista lemmikkieläimeksi, Eviran verkkosivuilta löytyy neuvoja ja vinkkejä. Tuotantoeläimien omistajien kannattaa seurata muun muassa Eviran sivuja säännöllisesti, koska esimerkiksi siipikarjan keväisestä ulkonapitokiellosta ei lähetetä tietoa kaikille siipikarjaa pitäville henkilökohtaisesti.

Minipossu Yessika päiväkävelyllä.

Näin rekisteröidyt eläintenpitäjäksi Rekisteröintilomakkeita voi tulostaa Eviran verkko sivuilta www.evira.fi tai hakea Lappeenrannan kaupungin maaseututoimistosta osoitteesta Opintie 2 (toinen kerros). Lomake palautetaan maaseututoimistoon. Voit käynnistää rekisteröitymisen myös soittamalla maaseututoimistoon, puh. 040 750 5870. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 6

Varaudu iän haasteisiin kodin muutostöillä

asuminen

Lappeenrannan vt. asuntotoimenjohtaja Krista Huovila kannustaa varautumaan ajoissa iän mukanaan tuomiin liikkumisen haasteisiin. – Jos ikäihminen toivoo voivansa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, asunnon olisi oltava toimiva ja turvallinen. Kannattaa esimerkiksi miettiä, jaksaako viiden tai kymmenen vuoden päästä kiivetä portaita kolmanteen kerrokseen, Krista Huovila sanoo. Ikäihmisten asumisen kehittämistä raamitetaan valtion Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmalla 2013–2017, jonka tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat asua turvallisesti omissa kodeissaan toimintakyvystään tai varallisuudestaan riippumatta. Huovila painottaa, että ikäihmisten asumista ja yhteisöllisyyttä on tärkeää kehittää paikallisista lähtökohdista ja saada ikääntyneet mukaan elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Esimerkiksi kulttuuri-, virike-

ja vapaaehtoistoimintaa voidaan edistää järjestämällä esteettömiä kokoontumis- ja palvelutiloja. Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustuksia ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen. Myöntämisperusteissa määritellään tulo- ja varallisuusrajat. Lisätietoja valtion avustuksista: www.ara.fi > Rahoitus > Avustukset

Lappeenrannan kaupunki myöntää harkinnanvaraisia avustuksia Lappeenrannan kaupungilla on myös oma rahasto, jonka varoilla edistetään vanhusten ja vammaisten kodinomaista asumista ja itsenäistä selviytymistä. Lappeenrannan kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen kertoo, että rahaston varoilla

kaupunki madaltaa muun muassa kynnystä ennaltaehkäiseviin kodinmuutostöihin. – ARA-avustukset on suunnattu kaikkein vähävaraisimmille henkilöille ja moni avun tarpeessa oleva eläkeläinen jää tuen ulkopuolelle. Kaupunki madaltaa kynnystä harkinnanvaraisilla avustuksillaan ja näin edistää ikääntyvien mahdollisuuksia asua omissa kodeissaan, Natunen kertoo. Harkinnanvaraista avustusta voi tiedustella Iso apu -palvelukeskuksen kotihoidon ohjaajalta, joka tarkistaa myöntämisperusteet.

nukseen valtion avustusta 45 prosenttia hyväksytyistä rakentamiskustannuksista. Avustusta voi hakea ympäri vuoden. Myönteisen päätöksen ARA:lta saanut taloyhtiö voi hakea Lappeenrannan kaupungilta harkinnanvaraista avustusta enintään 5000 euroa yhtä hissiä kohti.

Asumisoikeusasuntoon Asumisoikeusasunto on vaihtoehto omistus- ja vuokra-asunnolle. Asuntoon saa elinikäisen asumisoikeuden maksamalla 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Asuntoa ei lunasteta omaksi, vaan asumisen ajalta maksetaan käyttövastiketta. Lappeenrannassa on yli 600 asumisoikeusasuntoa eri puolilla kaupunkia.

Hissiavustuksia taloyhtiöille Lappeenrannassa on noin 350 vähintään kolmikerroksista, hissitöntä kerrostaloa. Taloyhtiöt voivat saada hissien jälkiasen-

Uusi koti

löytyi asumisoikeustalosta KUVATEKSTI

Iän karttuessa ja terveydentilan heiketessä moni omakotiasuja kokee omakotitalon hoitamisen, etenkin pihatyöt, liian raskaiksi. Näin kävi myös Pekka ja Liisa Kärävälle, jotka eläkkeelle siirryttyään alkoivat miettiä asumismuotoaan ja tulivat siihen tulokseen, että kerrostalo olisi heille sopiva vaihtoehto. Alun perin Kärävien oli tarkoitus ostaa osakehuoneisto uudesta valmisteilla olevasta kerrostalosta. Omakotitalo meni kuitenkin kaupaksi pian myyntiin laittamisen jälkeen, mikä yllätti pariskunnan, sillä uusi asunto valmistuisi vasta myöhemmin. – Huomasin lehdessä ilmoituksen asumisoikeusasunnosta ja siitä se ajatus sitten lähti, Pekka Kärävä muistelee. Vapaana oli sopivan kokoinen valoisa asunto rauhallisella alueella. Etuna oli se, että asumisoikeusasunnon hankintaan ei tarvinnut ottaa pankkilainaa ja loput talorahat voi käyttää elämiseen. Talon myynnistä saatu varal-

(pariskunnan

kuva)

Helena Räihä

Pekka ja Liisa Kärävä ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa muuttaa asumisoikeusasuntoon.

lisuus ei ollut esteenä, sillä yli 55-vuotiailla ei ole varallisuusrajoja asumisoikeusasuntoon.

Helppoa ja huoletonta asumista Kärävän pariskunta on tyytyväinen ratkaisuunsa. Pekka on vuosikymmeniä harrastanut moottoriurheilua ja voittanut jopa Euroopan mestaruuden. Harrastustilat hän vuokrasi yhdessä ystävänsä kanssa kodin lähistöltä. Onneksi perheen koirakin viihtyy kerrostalossa. – Asuminen on helppoa ja huoletonta, Pekka tosin vanhasta muistista leikkasi talon pensasaidan. Pihalla voi

käydä puuhastelemassa, jos halua ja voimia riittää, mutta voi myös olla tekemättä mitään, jos siltä tuntuu, Liisa kertoo. Hän kehuu talon sijaintia. Vaikka alue on hiljainen, piristykseksi myös nuorta väkeä asuu naapurustossa. – Parvekkeelta voi seurata ympäröivää elämää ja kaupungin keskusta on kävelymatkan päässä. Tunnen itseni melkein cityihmiseksi, Liisa Kärävä naurahtaa. – Suunnitelmat omistusasunnon hankkimisesta on jo unohdettu, pariskunta toteaa tyytyväisenä. Helena Räihä

Lappeenrannan kaupungin rakennustarkastaja Päivi Salminen kannustaa rakennusten ja kiinteistöjen omistajia sekä haltijoita tarkistamaan talojensa osoitenumeroinnin oikeellisuuden ja numerokilpien kunnon. – Selkeä osoitenumerointi lisää asuinalueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Pahimmassa tapauksessa puutteellinen numerointi hidastaa hälytysajoneuvojen perille pääsyä, Salminen varoittaa. Numero- tai kirjaintunnus on asetettava näkyvään paikkaan niin, että sen havaitsee kadulta, tieltä tai tontin sisäiseltä liikennealueelta. Salminen suosittelee, että tunnus olisi näkyvillä jo rakennusvaiheessa, mutta viimeistään sen on oltava paikoillaan juuri ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Asemakaava-alueella tunnus pitää myös valaista. Kulmatonteilla osoitemerkintä tarvitaan usein molemmille katusivuille. Osoitenumero tai siitä kertova ohjeistus on sijoitettava sekä kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän että rakennukseen, mikäli talo sijaitsee kaukana liikenneväylästä tai ei ulotu tontin sisäiseen liikennealueeseen. Päivi Salminen muistuttaa, että vanhoilla pientaloalueilla osoitemerkinnän tulee soveltua ympäristöönsä. – Osoitemerkintänä voi käyttää esimerkiksi metallitunnusta, joka valaistaan erillisellä julkisivuun kiinnitetyllä valaisimella. Kerrostalojen, liike- ja teollisuusrakennusten sekä myös erityisen tiiviisti rakennetuilla alueilla sijaitsevien talojen osoitemerkintä pitää erikseen esittää rakennusvalvonnan hyväksyttäväksi.

Mauri Backman

Selkeä rakennusten ja kiinteistöjen osoitenumerointi edistää turvallisuutta

Lisätietoja Lisätietoja osoitenumeroiden sijoittelusta ja ulkoasusta voi kysyä rakennusvalvonnasta, puh. 040 130 9081. Lisätietoja osoitenumeroiden oikeellisuudesta voi kysyä kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimesta, puh. 040 749 7211.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 7

green reality

Tekstit: Ulla Ylönen

Wirma Lappeenranta Oy

Extraa Energiavalinta-palvelussa ovat kartat, joista toinen näyttää maalämmön kannalta otolliset alueet, ja toinen esittää talokohtaisesti, miten aurinkopaneelit kannattaa sijoittaa katolle.

Aurinkopaneeli vai maalämpö? Puoliautomatisoitu energianeuvontapalvelu näyttää vaihtoehdot, joiden avulla on mahdollista pienentää energialaskua ja vähentää asumisen ympäristövaikutuksia. Energiavalinta.fi-verkkopalvelu on ollut lappeenrantalaisten käytössä syksystä asti. Helppokäyttöinen palvelu laskee kiinteistökohtaisen arvion siitä, kuinka paljon rahaa, energiaa ja hiilidioksidipäästöjä uusilla energia ratkaisuilla voitaisiin säästää. – Kiinteistönomistaja saa kerralla tietoa monesta vaihtoehdosta. Siinä on suurin ero muihin energialaskureihin, sanoo asiantuntija Eeva Pihlajaniemi Wirmasta. Verkkopalvelun avulla voidaan myös verrata oman kodin energiankulutusta vaikkapa muiden samankokois ten ja -ikäisten kiinteistöjen energiankulutukseen. Lappeenrannan kaupungin karttatietoihin ja erilaisiin rekistereihin pohjautuva Energiavalinta.fi on avoin kaikille. Siihen ei tarvitse erikseen kirjautua. Laskurin käynnistämiseksi tarvitaan ainoastaan kiinteistön osoite. Kun se on syötetty ”lähtöruutuun”, ohjelma kysyy rakennuksen sähkön- ja lämmöntarvetta. Oletusarvoina ohjelma käyttää samankokoisen rakennuksen keskiarvoja, joten todellisen tilanteen saa selville vaihtamalla oletusarvojen tilalle omat sähkön-, lämmönja vedenkulutustiedot. Niiden perusteella verkkopalvelu laskee kiinteistön energiankulutuksen kilowattitunneissa ja ilmoittaa kustannukset euroissa.

Samalla palvelu luettelee vaihtoehtoiset energiamuodot, ja kertoo, miten paljon rahaa ja hiilidioksidipäästöjä niillä säästyisi, ja missä ajassa ne maksaisivat itsensä takaisin. Vaihtoehtoina ovat muun muassa aurinkosähkö ja -lämpö, maalämpö, pelletti ja ilma-vesilämpöpumppu. Jokaisen vaihtoehdon yhteydessä palvelu ilmoittaa muun muassa tontin sijaintiin liittyvät rajoitukset ja kyseisen energiamuodon tuoton. Extraa Energiavalinta-palvelussa ovat kartat, joista toinen näyttää maalämmön kannalta otolliset alueet, ja toinen esittää talokohtaisesti, miten aurinkopaneelit kannattaa sijoittaa katolle. – Yhtenä tavoitteena onkin saada kaupunkilaiset pohtimaan, miten itse kukin voisi hyötyä oman energiantuotannon käyttöönotosta, Pihlajaniemi sanoo. Hän muistuttaa, että palvelun ilmoittamat kustannukset ovat arvioita. Esimerkiksi aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumpun tarkat hankinta- ja asennuskustannukset on syytä selvittää suoraan järjestelmiä toimittavista yrityksistä. Sitä varten palvelussa on linkit, joiden kautta alueen yrityksiin voi lähettää tarjouspyyntöjä.

Energiavalinta.fi Energiavalinta.fi-verkkopalvelu on käytössä ainoastaan Lappeenrannassa ja Lahdessa. Euroopan aluekehitysrahaston tuella toteutettua palvelua kehitetään jatkuvasti, ja siihen lisätään vuonna 2017 uusia ominaisuuksia. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa Bionova Oy.

Ulla Ylönen

Energiavalinta.fi ohjaa oikeaan suuntaan

Lappeenrannan kaupungintalon ensimmäisen kerroksen aulaan on pystytetty Vihreä seinä. Seinälle on koottu Lappeenrannan saamia tunnustuksia ja kunniakirjoja vihreistä teoista. Johanna Koistinen (vasemmalla) ja Eeva Pihlajaniemi kannustavat asukkaita osallistumaan vihreän Lappeenrannan luomiseen.

Mitä iloa verkkopalvelusta? Johanna Koistinen Lappeenrannan Energia Oy:n teknisestä asiakaspalvelusta muistuttaa, että Energiavalinta.fi:n laskelmat ovat suuntaa-antavia. – Jos lämmitysjärjestelmän valinta tai täydentäminen on ajankohtaista, antaa verkkopalvelu mukavasti osviittaa, mutta tarkat kustannukset on kysyttävä järjestelmätoimittajalta, Koistinen sanoo. Hän toivoo, että maksuttoman verkkopalvelun käyttö lisääntyisi. – Sitä voi käyttää kirjautumatta. Siellä kaikki omaan kiinteistöön sopivat vähähiiliset vaihtoehdot esitellään kerralla, ja muun muassa geologiset kartat ovat kaikkien käyttäjien ulottuvilla.

Lappeenrannan Energian asiakkaat ovat viime vuosina asennuttaneet jonkin verran aurinkopaneeleja ja maalämpöpumppuja. – Kyselyjä vähähiilisistä lämmitysratkaisuista tulee harvoin, Koistinen sanoo. Energian pientuotantolaitteistojen tai lämpöpumpun asentamista suunnittelevia hän kehottaa ottamaan ajoissa yhteyttä energiayhtiöön. Esimerkiksi maalämpöpumppua hankittaessa tulee toimittaa pumpun tekniset tiedot, jotta energiayhtiö voi selvittää, joudutaanko liittymää tai liittymiskaapelia muuttamaan.

– Pientuotantolaitteistosta on ennen käyttöönottoa ilmoitettava verkkoyhtiölle. Kytkennästä toimitettavan yleistietolomakkeen allekirjoittaa sähköurakoitsija, Koistinen kertoo. Skinnarilassa asuva Pasi Riihelä kehuu Energiavalinta.fi:n helppokäyttöisyyttä ja palvelusta saatavaa informaatiota. – Jos vaihtoehtoiset energiamuodot kiinnostavat, niin verkkopalvelun avulla pääsee hyvään alkuun. Se osoittaa selkeästi, millä keinoin säästöä ylipäätään kannattaa hakea, sanoo Riihelä. Riihelä on syksyllä ryhtynyt itsekin energian tuottajaksi. Omakotitalon katolle

asennettiin loppusyksystä aurinkopaneelit. Kahdeksan vuotta sitten valmistunut omakotitalo lämpiää kaukolämmöllä, ja siinä on pinta-alaa yli 200 neliötä. Riihelä sai Energiavalinta.fi:n aurinkoenergiakartasta hyödyllistä tietoa. – Visuaalisuus toimii aina, hän sanoo. Nyt Riihelää kiinnostaa myös laitteiston tuotto. Hän on tehnyt myyntisopimuksen Lappeenrannan Energian kanssa, ja seuraa tiiviisti sähkön pörssihinnan kehitystä.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 8

green reality

Kohti hiilineutraalia yhdyskuntaa

Lappeenranta vihreän teknologian ja ympäristöosaamisen kaupungiksi

Liikenteen päästöjen vähentäminen tapahtuu tulevaisuudessa siirtymällä sähkön tai biopoltto aineiden käyttöön. Kuvassa Lappeenrannan seudun ympäristötoimen täyssähköauto.

Lappeenrannan kaupungintalon aulaan on pystytetty Vihreä seinä. Seinälle on koottu kunniakirjoja ja tunnustuksia ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä tehdyistä teoista. Kunniakirjoja on tullut erityisesti vuoden 2016 aikana. Kuinka on mahdollista, että teollisuuspaikkakunnasta syntyykin vihreän teknologian ja ympäristöosaamisen kaupunki?

Vihreän seinän kunniakirjat Kuntaliiton kunniakirja Lappeenrannan kaupungille ilmastotyöstä vuonna 2016. EKOenergia-kunniakirja sertifioituun hiilivapaaseen sähköön siirtymisestä vuonna 2016 Suomen Luonnonsuojeluliiton Ympäristöavaus- kunniamaininta sertifioituun hiilivapaaseen sähköön siirtymisestä vuonna 2016. Kansainvälisen Maailman Luonnon Säätiö WWF:n kunniakirjat: - Suomen ilmastopääkaupunki 2014, maailman 14 parhaan kaupungin joukossa. - Suomen ilmastopääkaupunki 2016, maailman 18 parhaan kaupungin joukossa.

Ratkaisevaa on, kuinka kierrätämme jätteemme, mikä on lämmitysvalinta, millä välineellä liikumme ja mitä syömme tai kulutamme. Kehitystoiminnassa on hyvä vire. Kehityshankkeet liittyvät alueen teollisuuden ja yritysten toimenpiteisiin sekä ennen kaikkea Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintaan. Näiden kautta myös kaupunki on saanut tukea oman toimintansa kehittämiseen. Ilmasto- ja energia-alan sekä laajemmin puhtaan teknologian tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa. Tämä on näkynyt myös alan

toi m ist ö

Liikenteen päästöjen alentaminen on vaikein, mutta tuoreimpien selvitysten mukaan kaikkein kustannustehokkain tapa vähentää yhdyskunnan päästöjä. Tehokkaat toimenpiteet ovat pääosin kansallisia, kuten biokomponentin lisääminen polttoaineen joukkoon ja autoverotuksen muuttaminen päästöperustaiseksi. Lappeenrannassa on panostettu joukkoliikenteen kehittämiseen. Kaupunki kilpailutti ensimmäisenä kaupunkina Suomessa uuden joukkoliikennelain mukaisen järjestelmän. Joukkoliikennematkustajien määrä onkin saatu kasvuun 2010-luvun alun tasosta. Vuoden pyöräilykunnaksi 2015 nimetty Lappeenranta on kehittänyt myös pyöräilyä aktiivisesti. Lappeenrannan yhdyskunta on pystynyt alentamaan nopeasti kasvihuonekaasupäästöjään: 38 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2014 mennessä, mikä on valtakunnallisesti hyvä saavutus.

Kehittämisessä hyvä vire

pä r

Lappeenrannan kaupunki siirtyi kaukolämmön tuotannossa 2010 bioenergian käyttöön, kun UPM-Kymmenen ja Lappeenrannan Energian yhteinen biovoimala aloitti toimintansa. Laitos tuottaa höyryä ja sähköä tehtaalle sekä sähköä ja kaukolämpöä kaupunkilaisille. Käynnistymisen myötä lämmityksen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät kerralla koko kaupungissa kolmannekseen. Tämä on suurin yksittäinen investointi, jolla yhdyskunnan päästöjä on saatu alenemaan. Myös muuhun uusiutuvan energian tuotantoon on tehty investointeja. Suomen suurin sisämaan tuulipuisto aloitti vuonna 2013 toimintansa Muukossa. Puolestaan Joutsenon taajamassa tuotetaan kaukolämpöä vedyllä, joka syntyy Kemira Chemicalsin tuotannon sivutuotteena. Lokakuussa 2016 Lappeenrannassa oli 76 sähköverkkoon kytkettyä aurinkoenergialla toimivaa pientuotantovoimalaa. Luku on Suomen kärkeä. Aurinkoenergian vauhdittamiseksi on käynnissä myös uusia hankkeita. Niitä vauhditetaan muun muassa Kohti hiilineutraalia Etelä-Karjalaa -hankkeella.

na ran een p p a L

seu

ny du

Kaikki on kiinni meistä Kaupunki ja yritykset voivat vauhdittaa yhdyskunnan siirtymistä kohti hiilineutraalia yhdyskuntaa. Viime kädessä kuitenkin meidän jokaisen toimenpiteet ratkaisevat, miten onnistumme yhdyskuntana ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Ratkaisevaa on, kuinka kierrätämme jätteemme, mikä on lämmitysvalinta, millä välineellä liikumme ja mitä syömme tai kulutamme. Osallistumalla ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin rakennamme itsellemme entistä viihtyisämpää ja menestyvämpää kaupunkia. Hyvänä esimerkkinä on eräs aktiivinen asukastoimija, joka on vuodesta 2013 järjestänyt aurinkoenergian pientuotantolaitosten yhteishankintaa alueen asukkaille. Toiminta on laajentunut ja yhteishankinnan idea on levinnyt koko Suomeen. Lappeenrannan alue on näyttänyt, että on mahdollista nopeastikin siirtyä kohti hiilineutraalia yhdyskuntaa. Osallistu sinäkin. Greenreality – Power of Yes. Ilkka Räsänen, ympäristöjohtaja

työpaikkojen lisääntymisenä Etelä-Karjalassa.

kuntaliitos 1967

50 vuotta kolmen L:n liitoksesta Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 50 vuotta kolmen L:n eli Lappeen, Lappeenrannan ja Lauritsalan kuntaliitoksesta. Kolmen L:n yhteenliittymä oli alueeltaan aikansa suurin kaupunki Suomessa.

Etelä-Karjalan museo, kuvaaja Pekka V. Virtanen.

Lappeen kunta on sekä Lappeenrannan että Lauritsalan emäpitäjä. Lappeen pitäjästä löytyy mainintoja jo 1400-luvulta. Lappeenrannan kaupunki perustettiin Ruotsin vallan aikana sananmukaisesti Lappeen syliin. Kaupungin perustamisvuosi on 1649. Ilmakuva Lauritsalasta vuodelta 1964.

Lauritsalan kauppala muodostettiin vuonna 1932 Lappeen kunnan sisälle, Saimaan kanavan tuntumaan syntyneistä teollisuus- ja asuinalueista. Lappeen kunnan, Lappeenrannan kaupungin ja Lauritsalan kauppalan liitos Lappeenrannan kaupungiksi tapahtui 1.1.1967. Liitoksen toimeenpani Suomen valtio.

Merkkivuoden huomioimista valmistellaan Lappeenrannan kaupunki valmistelee kolmen L:n liitosvuoden huomioimista yhteistyössä yhdistysten, seurojen ja eri toimijoiden kanssa. Kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Haakana kertoo, että huomioimistavat tarkentuvat saatujen esitysten ja suunni-

telmien myötä käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. – Kaupunki pyrkii huomioimaan merkkivuoden eri tavoin toiminnassaan ja toteuttaa esiintuotuja suunnitelmia yhteistyössä niin kotiseutuyhdistysten kuin muidenkin yhdistysten, seurojen ja eri toimijoiden kanssa teemalla Kuntaliitos 50 vuotta, Haakana täsmentää. Lappeen Kotiseutuyhdistys ja Lauritsala-seura valmistelevat merkkivuoteen liittyvän seminaarin järjestämistä. Lauritsala-seuran puheenjohtaja Anne-Maija Laukas kertoo, että seminaari järjestetään kevätkaudella 2017, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. – Tavoitteenamme on keskusteleva seminaari, jossa sekä asiantuntijoiden alustusten että yleisön omien näkemysten

pohjalta nousisi esille eri näkökantoja. 50 yhteisen vuoden jälkeen ei ole enää hedelmällistä juuttua pelkästään kuntaliitoksen aikanaan herättämiin tunteisiin. Nyt voisimme miettiä sitäkin, kuinka asiat olisivat edenneet, jos kuntaliitosta ei olisi tehty ja olisiko se joka tapauksessa toteutettu myöhemmin, Laukas sanoo. Kolmen L:n liitosta tai siihen liittyviä teemoja käsitellään myös toukokuun ja elokuun 2017 Lappeenranta-asukaslehdissä. Ajatuksiaan ja ideoitaan merkkivuoden toteuttamisesta voi toimittaa Lappeenrannan kaupungin asukasyhteys henkilö Pia Haakanalle, pia.haakana@ lappeenranta.fi, puh. 040 549 4740

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 9

kirjasto

Kirjoittajayhdistys Paltta ry järjesti runotapahtuman maakunta kirjastolla runon ja suven päivänä 6. heinäkuuta 2016.

Tarjolla vuorovaikutusta ja omatoimiaikaa

Kirjasto on kaupunkilaisten yhteinen työ- ja olohuone Lappeenrannan maakuntakirjaston palvelujohtaja Leena Priha luo yleissilmäyksen avaraan kirjastosaliin: Yläparvella opiskellaan; tuskin yhtään pöytäpaikkaa on vapaana. Asiakastulostin huristaa kutsukortteja rippijuhliin. Joku maksaa tietokoneella erääntyviä laskujaan. Lapsia hoitajineen kiirehtii satutunnille ja virkailija odottaa koululaisryhmää opastettavakseen. Sukututkijoita ja digitallentajia työskentelee katseilta piilossa. Yhden oven takaa kuuluu pianonsoittoa. – Noin 900 kirjahyllymetriä ja 170 000 nidettä luovat maakuntakirjastoon komeat raamit, mutta kirjasto on nykyään myös kaupunkilaisten yhteinen työ- ja olohuone. Moni avaa täällä kirjan sijasta oman kannettavansa tai istahtaa tietokoneen äärelle hoitamaan juoksevia asioitaan, Priha havainnoi. Samalla hän korostaa, että kirjaston keskeisenä perustehtävänä on edelleen lukutaidon opettaminen kansalaisille yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. – Tutkimustulokset kertovat, että suomalaisten lukutaito on heikkenemässä. Luetun ymmärtäminen ja erityisesti verkkolukutaito ovat kuitenkin entistä tarpeellisempia taitoja, koska moni arkinen, mutta tärkeä asia on nykyään hoidettava verkossa, esimerkiksi pankkiasiat, työnhaku tai opiskelupaikan hakeminen. Vaikka kaikki eivät harrasta kaunokirjallisuutta, lukutaito on kansalaistai-

Ruusuorapihlaja kukassa Vapauden aukiolla kesällä 2016.

tojen sekä yhteiskunnassa pärjäämisen perusedellytyksiä, Priha painottaa. Kun uudet kirjastot rakennetaan peruskoulujen yhteyteen, kirjastonkäytön opetus nivoutuu kuin luonnostaan koulujen arkeen ja kirjastotilasta tulee helposti saavutettava oppimisympäristö. – Lukutaitoa edistävät luontevasti myös esimerkiksi kirjavinkkaukset, kirjaleikit, satutunnit ja lukupiirit, jotka kuuluvat oleellisesti kirjastovirkailijoiden tehtäviin tiedonhakujen ja kokoelmien päivittämisen ohella.

Omatoimiaikaa uutena palveluna Leena Priha kertoo, että eri-ikäisten asiakkaiden arkirytmi ei välttämättä käy yksiin kirjaston virallisten aukioloaikojen kanssa. – Esimerkiksi jotkut opiskelijat haluaisivat aloittaa tenttiin lukemisen aiemmin aamulla ja joku lopettaa illalla myöhemmin. Vastauksena tähän kirjasto tarjoaa uutena palveluna vähitellen ja kirjastokohtaisesti lisääntyvää omatoimiaikaa ja myös omatoimikirjastot yleistyvät. Omatoimiajalla tarkoitetaan sitä, että asiakkaat toimivat kirjastossa omatoimisesti automaattien avulla, vaikka kirjastovirkailija onkin paikalla. Omatoimikirjasto puolestaan tarkoittaa kirjastoa, jossa voi käydä myös virallisen aukioloajan ulkopuolella, itsepalveluaikaan, esimerkiksi illalla tai viikonloppuna. Tuolloin oven saa auki omalla kirjastokortillaan ja henkilökohtaisella pin-koodilla. Leena Prihan mukaan omatoimiajoilla ja omatoimikirjastoilla halutaan täydentää kirjastonkäytön tapoja. – Omatoimikirjastoon voi mennä illaksi lukemaan kirjaa, tekemään ryhmätöitä tai lainaamaan aineistoja. Omatoimisuus sopii hyvin asiakkaille, jotka eivät hätkähdä, vaikka olisivat kirjastossa yksin. Toisaalta muiden asiakkaiden työrauhaa on kunnioitettava silloinkin, kun virkailija ei ole paikalla.

Lappeenranna

n maakuntakirj

asto

Sopii selkeisiin tiloihin Koska omatoimisuus edellyttää kameravalvontaa, omatoimikirjasto ei kovin hyvin sovellu sokkeloisiin tai eri kerroksiin sijoittuviin tiloihin, jollaisia vanhat kirjastot yleensä ovat. Sen sijaan uudet kirjastot ovat selkeitä ja muunneltavissa toimintojen muuttuessa. Kameravalvonta yltää kaikkiin nurkkauksiin ja itsepalvelulaitteisto voidaan asentaa paikoilleen jo

asto

n maakuntakirj

Lappeenranna

rakentamisen yhteydessä. Korvenkylän kirjasto on Lappeenrannan ensimmäinen omatoimikirjasto. Seuraavia ovat Pontuksen ja Ylämaan kirjastot ja Sammonlahden kirjasto uuden yhtenäiskoulun ja uusien tilojen valmistuttua. Vähitellen omatoimisuutta lisätään lähes kaikissa kirjastopisteissä. Maakuntakirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi olisi haasteellista tilojensa sekä tällä hetkellä myös lainauslaitteistonsa takia. Ensimmäinen askel on kuitenkin jo otettu: aamuisin, maanantaista lauantaihin, klo 9–10 on omatoimiaikaa. Omatoimiaika tai lainaus- ja palautusautomaatit eivät muuta kirjastoja lainastoiksi. – Kirjastossa käynti on edelleen myös sosiaalinen tapahtuma, ja vuorovaikutus kuuluu oleellisesti kirjaston luonteeseen, Leena Priha tiivistää.

Omatoimikirjastoon voi mennä illaksi lukemaan kirjaa, tekemään ryhmätöitä tai lainaamaan aineistoja. Omatoimisuus sopii hyvin asiakkaille, jotka eivät hätkähdä, vaikka olisivat kirjastossa yksin. Toisaalta muiden asiakkaiden työrauhaa on kunnioitettava silloinkin, kun virkailija ei ole paikalla. Leena Priha

Kirjastoon heti yhdeksäksi Jo ennen aamuyhdeksää Lappeenrannan maakuntakirjaston ulko-ovella on jonoa. Valtaosa jonottajista on tulossa lehtiä lukemaan. Esimerkiksi paperisia maakuntalehtiä tilataan lehtilukusaliin vain pari, mutta sähköinen versio avautuu kirjaston tietokoneelta asiakkaillemme ilmaiseksi. Leena Priha tiivistää asiakkaiden ja henkilökunnan yhteiseksi toiveeksi: – Ehkäpä tulevaisuudessa maakuntakirjaston alakerrassa on kahvila, joka levittäytyy kesäisin Vapaudenaukion puistoon. Mervi Palonen

kaupunki tiedottaa

sena, koska kaupunkikuva on voimakkaasti muuttumassa. Hän korostaa, että merkityksellisillä kohteilla on vaikutusta kaupungin yleiseen viihtyisyyteen ja Lappeenrannan tunnistettavuuteen sekä identiteettiin. – Asukkaiden mielipiteet ovat tärkeitä, jotta voimme entistäkin paremmin ottaa suunnittelussa huomioon ympäristöt, joihin asukkaat ovat kiintyneet. Mahdollisuuksien mukaan mieluisimpia kohteita voidaan nostaa esiin kaupunkiympäristöstä esimerkiksi valaistuksen avulla. Maarit Pimiä pitää todennäköisenä, että linnoitus, Lappeen kirkko, vesitorni tai vaikkapa Raatihuoneen puisto lyhtyi-

neen ovat monelle tärkeitä paikkoja. – Toivon, että vastaajat nostavat esille myös vähemmän ilmeisiä ja jopa täysin henkilökohtaisista syistä olennaisia kohteita tunnettujen paikkojen rinnalle, kuten puun ja puistotien, porttikongin, portinpielen, kyltin tai viitan. Toivon myös, että vastauksia saataisiin ympäri kaupunkia, Pimiä havainnollistaa. Hän toivoo, että vastaajat perustelisivat valintojaan. Myös kohteisiin liittyvät tarinat ovat tervetulleita. Mielenkiintoisimpia tarinoita julkaistaan kirjoittajan luvalla joko kaupungin verkkosivuilla tai Lappeenranta-asukaslehdessä. Käy vastaamassa vuoden alkupuo-

nk au pu nk

Perinneyhdistys Lappeenrannan Kilta ja Lappeenrannan kaupunki kysyvät vuoden 2017 alkupuolella avautuvassa verkkokyselyssä paikkakuntalaisilta, täältä kotoisin olevilta ja kaikilta kaupunkimme ystäviltä, mistä sydän tuntee Lappeenrannan. Kysely avautuu kaupungin verkkosivujen etusivulla www. lappeenranta.fi Kerro, mikä talo, paikka, miljöö tai maisema on mielestäsi Lappeenrannan kaupunkikuvalle erityisen tärkeä, kaupungin symboli ja sielun sija. Voit myös nostaa esille paikkoja ja kohteita, jotka ovat merkityksellisiä sinulle henkilökohtaisesti. Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä pitää kyselyn toteuttamista ajankohtai-

Mistä sydän tuntee Lappeenrannan?

a nn nra e e p Lap

lella avautuvaan kyselyyn sähköisesti Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla. Voit myös vastata paperilomakkeella. Paperilomakkeita voi noutaa kaupungintalon Asiakaspalvelukeskus Winkistä, jonne ne myös palautetaan. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 10

Mauri Backman

kaavoituskatsaus

Asuinalueilta nouseva tieto ja tunne maustavat kaavoitusta

Maarit Pimiä toivoo, että uudesta Marianaukiosta tulee viihtyisä ja eläväinen kaupunkilaisten kohtaamispaikka.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä haluaa avata Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston ovia: jo hankkeiden alkumetreillä kaavoittajat jalkautuvat asuinalueille, kuuntelevat asukkaita ja kokoavat ideoita jatkotyöstettäviksi.

Ovi käy myös toisinpäin. Kaupunginarkkitehti toivottaa sekä päättäjät että kuntalaiset kysymyksineen tervetulleiksi kaavoitusosastolle. Maarit Pimiä painottaa, että asuinalueiden tulevaisuuden suunnittelu yhdessä paikallisten ihmisten kanssa maustaa kaavoitusta ja kruunaa lopputulosta. Lisäksi ajoissa aloitettu vuorovaikutus vähentää aikaa vieviä, hankkeita viivästyttäviä ja veronmaksajien kukkarolle käyviä valituskierteitä. – Työskentelemme entistä enemmän suunnitteluryhminä, joten vuorovaikutus henkii voimaa myös osastomme arkeen, Pimiä kertoo. Hän on tyytyväinen, että pitkästä aikaa Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston kaikki virat on täytetty. Työvoimaa tarvitaan varsinkin nyt, kun meneillään on tavallista enemmän kaavahankkeita. Maarit Pimiä aloitti Lappeenrannan kaupungin kaavoitusarkkitehtina vuoden 2012 lopulla. Kaupunginarkkitehdiksi hän siirtyi asemakaava-arkkitehdin paikalta vuoden 2016 alussa. Ennen kaupungille tuloaan Pimiä ehti työskennellä 15 vuotta yksityisissä konsultointiyrityksissä Helsingissä ja Lappeenrannassa. – Samaa reittiä ovat tulleet monet työkavereistanikin. Voisi sanoa, että vedin heidät mukaani yksityiseltä puolelta julkiselle, Pimiä naurahtaa. Hän toivoo voivansa istuttaa sopivan ripauksen aiemmissa työpaikoissa omaksumaansa ketteryyttä myös kaupunkiorganisaatioon.

Kasvotusten asukkaiden kanssa Jotta vuorovaikutus asukkaiden kanssa entisestään lisääntyisi, kaavoitukseen liittyvien asukastilaisuuksien toimintatapaa on muutettu. Entisten luentotyyppisten tilaisuuksien sijasta järjestetään avoimia, parin tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa kaavoittajat ovat tavattavissa ja ympäröivien alueiden ihmiset voivat omaan tahtiinsa käydä keskustelemassa ja esittämässä ideoitaan ja kommentoimassa suunnitelmia. Maarit Pimiä korostaa, että asukkaat ovat ympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Juuri he tuntevat seudun luonteen ja tietävät vakiintuneet kulkureitit sekä merkitykselliset paikat, joille ei soisi rakennettavan. Paikallisten ihmisten sormenosoituksilla löytyvät myös parhaat rakennustontit. – Esimerkiksi kun etsimme Tirilän ja Parkkarilan alueelta päiväkodin paikkaa, pidimme avointen ovien tilaisuuden Kaukaan koululla. Levitimme pöydälle puhtaat kartat ja pyysimme asukkaita sovittamaan päiväkodin mittoihin suhteutettua pahvimallia mieleisilleen paikoille. Näin saimme hyviä vinkkejä jatkotyöstettäväksi, Pimiä havainnollistaa.

Lopulta Tirilän kenttä valikoitui sopivimmaksi rakennuspaikaksi vuoden 2017 alkupuoliskolla valmistuvalle Touhulan päiväkodille, jonka yhteyteen rakennetaan myös leikkipuisto ja pallokenttä.

Kokonaisvaltaisesti Maarit Pimiä tietää, että kaunis kaupunkikuva tarvitsee ajan kerroksia. – Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää tiedostaa suojeluarvot, jotta lappeenrantalaisille tärkeät vanhat rakennukset voitaisiin pelastaa. Merkittävien suojelukohteiden säilyttämiseksi etsitään kaikki mahdolliset keinot ja porkkanat. Toisaalta keskustassa on myös alueita, joihin uudisrakentaminen luontuu ja mahtuu. Kaupunginarkkitehti huomauttaa, että keskikaupungin kehittämisessä kannattaa pitää mieli avoimena eikä lukkiutua yhteen ideaan, koska jo toteutuneiden muutosten seurauksena palvelut ja toiminnot voivat luonnostaan hakeutua uusille uomille. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää suunnitella kokonaisuuksia eikä edetä talo kerrallaan. – Yhdellä hankkeella voi pahimmassa tapauksessa torpata korttelin kokonaisvaltaisen kehittämisen. Kaikkien korttelin kiinteistönomistajien olisi istuttava samaan pöytään kaupungin suunnittelijoiden kanssa, jotta päälinjat, kuten pysäköinnit, kulkuyhteydet ja lisärakentaminen voitaisiin ratkaista järkevästi, Pimiä sanoo. Lappeenrannan keskustan ilmeen uudistus jatkuu edelleen. Esimerkiksi Raatihuoneen korttelin kaavamuutosta neuvolan kohdalta on valmisteltu jo pidempään. Muutosvuorossa ovat myös Pormestarin eli vanhan Osuuspankin talon kortteli sekä Snellmanin kortteli, johon Kinnusen talo kuuluu.

Merkittävien suojelukohteiden säilyttämiseksi etsitään kaikki mahdolliset keinot ja porkkanat. Toisaalta keskustassa on myös alueita, joihin uudisrakentaminen luontuu ja mahtuu. IsoKristiinan nousu kuin lottovoitto IsoKristiinan nousu teattereineen oli Maarit Pimiän mielestä Lappeenrannan kehittämisen kannalta kuin lottovoitto. – Todella hienoa, ettei palveluja päästetty karkaamaan keskustan ulkopuolelle, esimerkiksi Leiriin.

Pimiä huomauttaa, että keskustan lisärakentamisen edellytyksenä on autopaikkojen riittävyys. – Uskon, että autoilijat tottuvat käyttämään esimerkiksi Marianaukion alla olevaa P-City-paikoitustaloa, jonne pääsee sujuvasti Kirkkokadulta. Liikenne aukion ympärillä on jo löytänyt uomansa ja kannattaa tarkoin harkita, autoillaanko aukion läpi jatkossa vai ei. Mielestäni hieno aukio tulisi rauhoittaa läpiajoliikenteeltä. Keskustaa kehitetään kävelypainotteiseksi, mutta muodoltaan pitkulainen ja maaseutuvaltainen Lappeenranta on siitä huolimatta autoilukaupunki. Jos maanalaisia pysäköintihalleja ei olisi toteutettu, keskustan lisärakentamista ei voisi jatkaa.

Torikauppa etsii uomiaan Toriselvityksen mukaan Lappeenrannan torikauppa on keskittymässä nykyiselle kauppatorille. Kaupunginarkkitehdin mielestä torin kattaminen tai osittainen kattaminen on lisäselvittelyjen arvoista. Samalla hän painottaa, että Marianaukion uudistus sekä Kansalaistorin alkava kohennus voivat vaikuttaa torikaupan sijaintiin. Aika näyttää myös, käydäänkö kauppaa edelleen ulkona vai siirtyvätkö kauppiaat mieluummin sisätiloihin. – Luonnolliselta kehitykseltä ei kannata katkaista siipiä. Valmisteilla oleva keskustaajaman osayleiskaava mahdollistaa kaikkien torien ja aukioiden säilymisen ja kehittämisen. Maakuntakirjaston kohtalosta on Pimiän mielestä ennenaikaista korottaa ääntään. – Nykyinen kirjasto on upea kokonaisuus. Karu ulkomuoto luo mielenkiintoisen vastakohdan avarille ja valoisille sisätiloille juuri niin kuin arkkitehti on aikoinaan suunnitellutkin. Vaatii perinpohjaista selvittelyä ja arvokeskustelua, ennen kuin pystymme ratkaisemaan, haluammeko säilyttää nykyisen kirjaston vai rakentaa sen paikalle jotain muuta.

Kaavoitus kehityksen keskiössä Maarit Pimiä odottaa paljon Lappeenrannan kaupungin organisaatiouudistukselta. – Minusta oleellista on, että uudessa organisaatiossa elinkeinot ja yrittäjät saavat äänensä entistä paremmin kuuluville ja eri osastoilla työskentelevät lisäävät yhteistyötään ilman väliportaita. Kaavoitusosaston henkilökunta tekee jo nyt yhteistyötä lähes kaikkien kanssa eli olemme kehityksen keskiössä, Pimiä tiivistää. Mervi Palonen

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 11

kaavoituskatsaus 27.

1 LINNOITUS

26. 7 KIMPINEN

17. 2.

2 KESKUS 3 KYLPYLÄ

8. 3.

5 LEIRI

10.

5. 7.

9 PELTOLA

30.

29.

42.

28. 11.

41.

11 TYKKI-KIVIHARJU

OSA SUURENNUS KESKUSTASTA

27.

23. 22.

21.

25.

24.

15.

2. 9. 8. 17. 6. 1. 10. 4. 3. 5. 7.

19.

20.

11. 12.

20.

21.

36.

26.

16. 14.

42. 40. 42. 38.

31. 34.

13.

21.

18.

37.

35.

32.

33.

Kaavoitusohjelma 2017–2018 Kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskunnan kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina.

Teknisen toimen kaavoitusosasto on laatiMaankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan asemakaavamuutosalue nut ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kunnan on vähintään kerran vuodessa asemakaavamuutosalueen sijainti vuosille 2017–2018. kaavoitusohjelmaksi laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan tarkentuu suunnittelun edetessä Kaavoitusohjelma hyväksyttiin teknisessä liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille lautakunnassa 30.11.2016 (§376) ja kaupuntulevista kaava-asioista, jotka eivät ole ginhallituksessa 12.12.2016 (§546). merkitykseltään vähäisiä.

Yleiskaavat

Asemakaavat ja asemakaavan muutokset

1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue 2. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue 3. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäinen osa-alue 4. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue • vaihe 2 • vaihe 3 5. Korvenkylän taajaman osayleiskaava 2030 6. Nuijamaantien osayleiskaava 2030 7. Masteensaaren osayleiskaava 8. Lpr:n pienvesistöjen rantaosayleiskaava 9. Maaseutualueiden strateginen kaavoitus Lisäksi laaditaan asemakaavahankkeisiin liittyviä osayleiskaavojen tarkistuksia.

Lappeenrannan keskustaajama (kartta 1) 1.

Citykortteli, tontti 29

Raatihuoneen kortteli • Koulukatu 14

Kauppakeskus Armadan tontti

Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen • Snellmaninkadun kortteli • Kauppakeskus Weeran kortteli

Pormestarin kortteli – Paasikivenpuisto

Entisen kaupunginteatterin tontti

Kaupungintalon kortteli

Keskusta-alueen palveluverkko • Keskusta-alueen päiväkoti

Rakuunamäen alue

10. Toivonkatu 3 11. Puhakankadun kaupan alueet 12. Simolantien asuinalueen II vaihe

Hyväksytty kaavoituskatsaus lisäaineistoineen julkaistaan myös kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Ajankohtaista kaavoituksesta.

13. Armilan U-koulun alue

24. Minkinkatu–Lavolantie

14. Entisen Alakylän koulun tontti

25. Rutolan VPK:n alue

15. Keskussairaalan alue

26. Linnoituksen alue

16. Imatrantie 5

27. Outotecin alue

17. Keskusta-alueen kerrostalojen korotukset ja ullakkotilojen käyttöönotto • Raastuvankatu 8 • Ainonkatu 25

28. Voisalmen toimintakeskuksen alue

18. Mattilan–Mäntylän alueen asemakaavan ajantasaistaminen 19. Huhtiniemen urheilualue 20. Länsialueen palveluverkko • Sammontalo • Kuusimäen päiväkotikoulu 21. Länsialueen palveluverkko, vapautuvat alueet • Skinnarilan koulu ja päiväkoti • Lavolan koulu • Kauriinkadun kenttä 22. Sammonlahden ja Skinnarilan ranta-alueet 23. Skinnarilan kampusalue • Yliopiston ja Saimian kampusalue • Kampuksen asuinalue

29. Kaislaranta 30. Mertaniemi 31. Kisapuiston alue 32. Hyrymäen ja Myllymäen alueet • Eurosite • Family Center • Teollisuustonttien laajennukset 33. Vanhan Viipurintien varsi 34. Eteläkadun varsi 35. Pajarilan teollisuusalue 36. Lauritsala-talo ja terveysasema 37. Lauritsalan torin ympäristökortteleiden kehittäminen 38. Itäisen alueen paloasema 39. Hakalin alueen asemakaavan ajantasaistaminen

Nuijamaa

Lappeenranta

Lappeenrannan kaupunki

47.

KARTTA 1

kaavoituskatsaus

KAAVOITUSOHJELMA 2017-2018

Kaavoitusohjelma 2017–2018 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

Asemakaavat ja asemakaavamuutokset LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Tekninen toimi Kaavoitus 25.11.2016

50.

asemakaavamuutosalue asemakaavamuutosalueen sijainti tarkentuu suunnittelun edetessä

44.

48.

49. 45.

Maakuntakaava 42.

Etelä-Karjalan voimassa oleva maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä joulukuussa 2011. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 19.10.2015. Vaihemaakuntakaavalla ohjataan kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaava koskee koko maakuntaa ja se korvaa aluevarausten osalta Etelä-Karjalan maakuntakaavan.

3 Ylämaa

43. Joutsenon keskustaajama

47.

Lisätietoja: www.ekliitto.fi Suunnittelu ja kehittäminen Maankäytön suunnittelu

Kaavoitusohjelma 2017–2018 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

Lappeenrannan kaupunki, kaavoituksen yhteystiedot

61.

46.

Tekninen toimi / Kaavoitus Kaupungintalo, 3. kerros, Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, 53101 Lappeenranta

62.

47. asemakaavamuutosalue

64.

asemakaavamuutosalueen sijainti tarkentuu suunnittelun edetessä

51.

KARTTA 2

63.

49.

53. 54.

52.

Asiakaspalvelun aikavaraus on toivottavaa.

57. 56. 55.

59. Joutseno, Rauha-Tiuru

Kaavoitusohjelma 2017–2018 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

40. Hartikkala/Lapvesi alueen asemakaavan ajantasaistaminen 41. Itäisen alueen palveluverkko 42. Itäisen alueen palveluverkko, vapautuvat alueet • Kanavansuun koulu • Mustolan koulu • Lumikontie kenttä • Lapveden kenttä

60.

58. NUIJAMAA

50. vt 6 moottoriliikennetien rinnakkaistie

62. Honkalahti/Hackman-alueen asemakaavan ajantasaistaminen

Joutsenon keskusta (kartta 4)

Joutseno, Rauha-Tiuru (kartta 5)

49. Kaksoisraidehankkeeseen liittyvät asemakaavamuutokset

63. Rauhan satama-alue

50. vt 6 moottoriliikennetien rinnakkaistie

64. Tiurun sairaala-alue

52. Ahvenlammen alueen asemakaavan ajantasaistaminen

Asemakaavakohteet on osoitettu liitekartoilla, joissa kohteen numero osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.

45. Pontuksen/Laihian/Mälkiän täydennysalueet • Kanavamuseon alue

53. Vaasan Oy – Annukka ympäristöineen

Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu.

54. Välitien alueen kehittäminen

46. Mustolan maanläjitysalue

55. Joutsenon koulun alue

47. Nuijamaantien varren kaupan alueet (kartat 1 ja 2) • Ahtaajankadun alue (Rajamarket, Lidl) • Laplandia market (Nuijamaa)

56. Laulujoutsenen alue

Niissä asemakaavahankkeissa, joissa maanomistaja ei ole Lappeenrannan kaupunki, laaditaan kiinteistönomistajan ja kaupungin välinen kaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

43. Pajarilan kaupan alueet 44. Laihianranta

48. Ylämaan seurakunnan pappilan alue (kartta 3) 49. Kaksoisraidehankkeeseen liittyvät asemakaavamuutokset

51. Vanhan Myllytien varsi

57. Etelä-Karjalan Osuuspankki, Joutseno 58. Tujulaisenraitti 59. Lappeentien eteläpuolen asuinalue 60. Asevelikylän asuinalueen laajennus 61. Ahosenmäki – Ukonmäki – Likosenlahti

Puhelinvaihde 05 6161 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh. 040 653 0745

Osastosihteeri Taina Lind puh. 040 164 9611

Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen puh. 040 653 0822

Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh. 040 660 5662

Kaavoitusarkkitehti Sanna Kokko puh. 040 664 6490

Kaavoitusarkkitehti Kimmo Hautamaa puh. 040 647 4889

Kaavasuunnittelija Anni Hiltunen puh. 040 517 0804

Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen puh. 040 668 4499

Ts. kaavasuunnittelija Elina Moisio puh. 040 649 5001

Kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen puh. 040 650 3340 (työvapaalla 18.4.–13.10.2017)

Kaavavalmistelija Jouni Lahikainen puh. 040 809 8841 Kaavasuunnittelija Lupa-asiat Matti Kettunen puh. 040 484 9745

Kaavavalmistelija Hanna-Maija Marttinen puh. 040 809 8657

Sammonlahden keskustaan suunnitellaan uutta koulua, Sammontaloa (kohde 20).

Lappeenrannan kaupunki

39.

Näkymä Joutsenon keskustasta Konnunsuon ja kirkonkylän välisen maisema-alueen suuntaan (alueella kaavoituskohteet 55–57).

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 13

Lappeenrannan kaupunki

kaavoituskatsaus

Palveluverkkopäätösten jalanjäljissä

Uutta käyttöä tyhjille rakennuksille, täydennysrakentamista pihapiireihin Näkymä Mustolan koulun alueelta.

Lappeenrannan kaupungin kaavoitustiimi seuraa palveluverkkopäätösten jalanjäljissä. Kaavoituksen tehtävänä on muun muassa määritellä uutta käyttöä tyhjilleen jääville koulurakennuksille ja päiväkodeille sekä suunnitella täydennysrakentamista niiden ympäristöön. Suunnittelun tavoitteena on tutkia kaupungin omasta käytöstä poistuvien alueiden uudet käyttömahdollisuudet. Jokainen poistuva koulu ja päiväkoti ympäristöineen arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti kaupunki kuitenkin myy tai purkaa omasta palveluverkostaan poistetut rakennukset ja samalla laventaa niiden käyttömahdollisuuksia asumiseen ja yritystoimintaan. Rakennusten uudet omistajat ratkaisevat tilojen korjaustarpeet kuntotutkimusraporttien ja tulevan käytön perusteella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset merkitään suojeltaviksi. Useimmiten laajoille piha-alueille mahtuu rakennustontteja ja urheilukenttienkin uudiskäyttö on mahdollista.

Länsialueen koulut asemakaavoittajan työlistalla vuonna 2017 Lappeenrannan länsialueella esi- ja perusopetus keskitetään Sammonlahden koulukeskukseen ja Lappeen koululle. Lisäksi esiopetusta ja ensimmäisen ja toisen luokan perusopetusta järjestetään Kourulan Kuusimäkeen rakennettavan uuden päiväkodin yhteydessä. Vuonna 2017 kaavoitustiimi ryhtyy laatimaan asemakaavamuutoksia Sammonlahden uuden koulukeskuksen alueelle ja Kourulaan. Lisäksi poistuvien rakennusten eli Skinnarilan koulun ja päiväkodin sekä Lavolan koulun tonttien asemakaavojen muutokset käynnistetään.

Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori kertoo, että Skinnarilan koulun ja päiväkodin kohdalla kaavoitus koskee ennen kaikkea ostosraitin länsipuolista aluetta. Liikuntapaikat ja pätkä Salpalinjaa jäävät itäpuolelle. Kaavoituksella ryhdytään raamittamaan myös Lavolan koulun ja sen ympäristön tulevaa käyttöä.

Itäalueella neljä poistuvaa koulua Lappeenrannan itäalueella Kanavansuun, Mustolan, Partalan ja Muukonniemen lakkautettavien koulujen oppilaat siirtyvät syyslukukauden 2017 alkaessa Pontuksen uuteen päiväkotikouluun. Parhaillaan asemakaavoitetaan Kanavansuun koulun aluetta. Mustolan koulun asemakaava on jo ohittanut lautakuntakäsittelyn, ja Muukonniemen koulun tontti ympäristöineen ratkaistaan osayleiskaavalla. Kanavansuun koulurakennuksilla on suojeluarvoa ja ne säilytetään. Kaava laventaa käytön asumiseen ja yritystoiminnalle. Pihapiirin läheisyyteen voisi nousta asuinrakennuksia. Kanavansuun päiväkodin asemakaava on jo muutettu ja kaava on lainvoimainen. Päiväkoti toimii asemakaavassa suojelluissa työläiskasarmeissa, jotka muutetaan asumiskäyttöön. Partalan koulun pihapiiri on taajamarakenteesta irrallinen. Alueella voimassa oleva Partalan osayleiskaava mah-

dollistaa rakennuksen purkamisen, mutta se tulee myyntiin, kuten muutkin tyhjilleen jäävät koulut. Mustolan toinen koulurakennus suojellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Asemakaavaehdotuksen mukaan myös toinen rakennus on mahdollista säilyttää tai korvata uudisrakennuksella. Asumisen lisäksi myös yritystoiminta on mahdollista. Rakennusten ympäristöön on kaavoitettu omakotitontteja. Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen arvioi, että Muukonniemen koulu soveltuisi paitsi asumiseen myös esimerkiksi matkailu- ja ravitsemispalveluiden käyttöön. – Mäen päällä, Saimaan rannalla sijaitseva komea, suojeltava rakennus luonnonkauniissa ympäristössä on todella idyllinen kokonaisuus, Saukkonen kuvailee. Pontuksen nuorisotalon alueella jo päivitetty asemakaava mahdollistaa asumisen sekä liike- ja palvelukäytön. Nuorisotalo ei ole suojeltu, joten tontin ostaja voi purkaa rakennuksen halutessaan, mutta menettää siinä tapauksessa osan rakennusoikeutta.

Täydennysrakentaminen monipuolistaa yhteisön ikärakennetta Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä korostaa, että täydennysrakentamispaikkoja etsitään eri puolilla kaupunkia ensisijaisesti olemassa olevan taajamarakenteen sisältä. – Täydennysrakentaminen monipuolistaa asukkaiden ikärakennetta. On ihanteellista, että yhteisössä on eri-ikäisiä asukkaita. Kun väki alkaa ikääntyä, uudiskohteet vetävät joukkoon nuoria rakentajia ja lapsiperheitä. Eri-ikäisistä on turvaa ja tukea toisilleen. Mervi Palonen

Mustolan kentän säilyttämien oli asukkaiden yhteinen toive Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen kertoo, että Mustolassa järjestetyn asukasillan aikana Mustolan hiekkakentän säilyttämi-

Mattilan ja Mäntylän kaavasuunnittelu alkamassa Vuosi 2017 tuo tullessaan Mattilan ja Mäntylän asuinalueiden kaavasuunnittelun. Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kuvailee alueita luonnonläheisiksi. – Siinä missä monet sodan jälkeen kaavoitetut asuinalueet ovat ruutukaavamaisia, Mattila ja Mäntylä ovat rakentuneet luonnonolosuhteita mukaillen. Reunoille ja myös talojen välille on jäänyt laajoja vapaita viheralueita ja katulinjaukset ovat maastonmukaisia. Täydennysrakentamiselle on tilaa ja tarvetta, mutta kaa-

nen nousi asukkaiden yhteiseksi toiveeksi. – Kävimme jututtamassa asukkaita alustavan kaavaluonnoksen kanssa. Heidän viestinsä oli yhteinen: kyläläisten yhteisvoimin kunnostama ja ylläpitämä kenttä pitää säilyttää. Tämän perusteella muutimme kaavaluonnostamme ja silti uudisrakentamisellekin löytyi paikkoja. Vuorovaikutuksesta ja lopputuloksesta jäi hyvä mieli sekä asukkaille että kaavoittajalle, Seppäläinen kertoo.

vauudistus tehdään herkkää aluetta ja sen ominaispiirteitä kunnioittaen, Pimiä hahmottelee. Ensimmäisenä askeleena kaavauudistukseen on avoimien ovien periaatteella toteutettava asukastilaisuus, jossa kaavoittajat kuuntelevat paikallisten ihmisten näkemyksiä. Avointen ovien tilaisuudessa tutustutaan alueeseen tyhjin kartoin, joille esitykset kootaan. – Etsimme yhdessä asukkaiden kanssa paikkoja, jonne täydennysrakentaminen luontuu. Kysymme ide-

Mattilan ja Mäntylän asukastilaisuus järjestetään ti 17.1.2017 klo 17–19 Mäntylän päiväkodilla. Tervetuloa keskustelemaan ja ideoimaan täydennysrakentamista!

oita ja merkitsemme muistiin muun muassa kulkureittejä ja tärkeitä kohteita, jotka pitäisi jättää rakentamatta. Kaavoitusosasto tekee yhteistyötä kaupungin muiden toimialojen ja yhtiöiden kanssa. Mattilan ja Mäntylän kaavojen päivitystä seuraa infraverkon uusiminen, jonka yhteydessä vanha verkko saneerataan ja myös mahdolliset uudet tontit liitetään infraan. Vasta loppusilauksena päällystetään kadut.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 14

Lappeenrannan kaupunki juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta koko merkkivuoden ajan palvelujen ja tapahtumien yhteydessä Lappeenrannan kaupunki juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta koko merkkivuoden 2017 ajan toimialojensa tuottamien palvelujen ja tapahtumien yhteydessä. Kukin toimiala tarjoaa vuoden aikana myös erityistä juhlavuoteen liittyvää, kaupunkilaisille tarkoitettua ohjelmaa. Esimerkiksi liikuntatoimi järjestää 100 päivää kestävän Satavarma liikkuja -kampanjan ja tekninen toimi toteuttaa Tulevaisuuden kuusi -istutuskampanjoita eri puolilla kaupunkia. Juhlavuosi on näyttävästi esillä Lappeenrannan museoiden, maakuntakirjaston, kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin ohjelmatarjonnassa. Kaikissa maakunnan kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa satavuotiasta isänmaata juhlitaan 6. huhtikuuta. Suomi 100 -juhlavuotta Lappeenrannassa valmistelleen toimikunnan puheenjohtaja, viestintäjohtaja Alina Kujansivu kertoo, että kuntalaisille halutaan tarjota mahdollisuus osallistua juhlavuoden viettoon samalla, kun he osallistuvat kaupungin järjestämiin tapahtumiin ja kampanjoihin tai käyttävät kulttuuri- ja liikuntapalveluja. – Tarkoituksena on, että juhlavuosi sävyttää palvelujamme kullakin toimialalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että juhlavuosi näkyy aina liikuntapalveluista kukkaistutuksiin asti. Valtakunnallinen teema yhdessä tekeminen ja maakunnallinen teema karjalaisuus tulevat myös korostetusti esille kaupungin palveluissa ja tapahtumissa, Kujansivu kertoo. Suomen merkkivuosi nousee esille jo juhlavuoden kynnyksellä, kun uudenvuoden juhlassa 31.12. Lappeenrannan satamatorilla paljastetaan Suomi 100 -jääkirjaimet. Heti vuodenvaihteen jälkeen nähtävän ilotulituksen koreografia on toteutettu samanaikaisesti esitettävän Sibeliuksen Finlandian mukaisesti.

Kesän koittaessa kaupungin merkittävien kohteiden kukkaistutukset ovat sinivalkoisia. Juhlaliputus sata päivää sataan toteutetaan keskikaupungilla 26.8.–6.12. Seuraa Lappeenrannan liikunta- ja kulttuuritoimen palvelutarjontaa ja kaupungin tapahtumapalvelujen tarjontaa kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi sekä Lappeenranta-asukaslehden Liikkeelle ja Lähikulttuuria -osioista.

suomifinland100.fi

100-logo kesäkukista, juhlametsikkö Veteraanipuiston viereen Tulevana kesänä 2017 kaupungin merkittävissä kesäkukka istutuspaikoissa kukkien väri on sinivalkoinen. Kaupunki ja Lappeenrannan seudun puutarhaseura tekevät kesäkukista kookkaan 100-logon Valtakadun puoleiselle vesitornin rinteelle. Tulevaisuuden kuusi -istutuskampanjalla jatketaan juhlakuusiperinnettä. Kuusia istutetaan perinteen mukaisesti yksittäin ja metsiköksi. Yksittäisiä istutustapahtumia järjestetään eri puolilla kaupunkia koulujen ja päiväkotien pihoilla ja läheisyydessä. Suomi 100 -juhlametsikkö istutetaan luonnon päivänä 26.8.2017 Veteraanipuiston viereen. Myös yhdistykset, järjestöt, yritykset ja yksittäiset henkilöt voivat istuttaa Tulevaisuuden kuusen kaupungin osoittamalle paikalle. Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Se on Suomen suuri vuosi, joka rakennetaan yhdessä. Juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa. Se elää koko Suomessa, koko vuoden 2017. Tekojen kautta tarkastellaan Suomen itsenäisyyden vuosisataa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta.

golfarin mikkelintien varressa saari

HÄR- jää- kesäKÄ kalat tyttö

suomi 100

HÄR- jää- kesäKÄ kalat tyttö

KOREAN AUTOJA

pillillä

pultissa

MYÖTÄLE

avoin

KÄYTTÄÄ RAHAA

kitaROHMUTA AURATAAN

ohutsieltä nuora sänky

luukkaansalmessa

etsi-

UNI? misiin

pore-

KUOREN ALLA

AMMATTIPAIKKA

AUKEITA

täällä ennen ravirata

halko-

-SAARI

JÄÄ YLI

sieltä nuora sänky

AJETTUJA

::::::: ::::: osoittaa

kanatauro loissa

kokelaat HIENO

SOTAISA

USVA oli lap- -huone nälätpeeta tää

talvella käytössä

PEURO

sotata

-20% -30%

HOITOVOITEET

ISÄT irtain

verbi

KUOLOT

sällit

mennä kauemmaksi

HAAVEKUVA

TAITAA

jumalia

SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

UUS- oopperassa

siellä lampi ELI tuntea

keskustassa LORUT

2. sulku

lotto-

etsi-

UNI? misiin

MUNII

patsaslintu

ahkera

TÄTÄ painaa UUSEI IL- oopperassa puuta MAN TULTA huono mo- ISÄT puu nille pontus

PALA

roolikunkku

SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 15

in english

Saara Östman’s Lappeenranta is full of music, song, and theatre

The Östman family moved to Lappeenranta from Tampere the same year that the family’s oldest child, Saara, turned 11.

Hobbies give energy for school At upper secondary school, Saara also took up theatre, even though the atmosphere

was already familiar from the Art School Estradi’s joint projects with the band school, circus and the youth theatre. In 2017, Saara will appear in a collaborative production of the Lappeenranta City Theatre and the upper secondary school theatre, entitled Nahkatakkinen tyttö (The Girl in a Leather Jacket).

Arttu Muukkonen

Seven years ago, the little girl was sorry about moving to a new city, but now Saara Östman, an upper secondary school student and young PR ambassador of her home town, is sincerely happy about the family’s return to her mother’s old home region. “Lappeenranta has offered me plenty of opportunities. Somehow things are easier to control here, the opportunities are visible and it is easy to get involved. My Lappeenranta is full of music, song, and theatre,” says Saara with a smile. Both Saara and her brother, who is two years younger than her, have been performing with their parents since they were young. Music has been a hobby for the whole family, and they still perform together every now and then. “It has been easy to get involved in music, because it is a part of our way of life; my grandfather is musical, and so are my uncle and cousins. I started with the guitar at Art School Estradi, and I practice the piano at the Music Institute, meanwhile in the folk music group Roihu I play the electric bass too, and I try to pick up the accordion with Mum, but singing is my number one passion. I also love dancing,” Saara says.

The Opportunities are visible and it is easy to get involved here. After school, Saara is interested in continuing her studies in a field that has some connection to music. “I have dreamed about becoming a music teacher for a long time, but my time at the upper secondary school’s theatre group has made me realise that performing could be one element of my future profession. Saara has managed to combine school and hobbies, and sometimes time is actually saved, because music and theatre can be used, to some degree, to compensate for the optional subjects at the upper secondary school. “My goals are in music, but I want to do well in school, too. I feel that my

hobbies give me energy for school, and my teachers give me emotional support for my hobbies,” Saara says, laughing.

Her home city’s Young PR Ambassador Saara Östman and four other young people from Lappeenranta are young PR ambassadors for her home city for a third season now. This season will last until April 2018. The City of Lappeenranta selects five young people, who do well in their hobbies, have a natural ease of performance and are positive representatives of the city, as PR ambassadors every two years to act as encouraging role models for other young

people in the city. Saara has already taken part in a marketing material shoot for her home city, performed at events, given tours around Lappeenranta, and updated the Instagram account. There will also be blogs on the city’s website. On 12 November, after a visit to the City Theatre, Saara updated the City’s Instagram account: “I had the chance to enjoy culture at the City Theatre today, such a great experience. I also had my photo taken together with the amazing team. These guys are just fantastic!” Mervi Palonen

The City of Lappeenranta will celebrate 100 years of Finnish independence, throughout the celebratory year, in connection with its services and events The City of Lappeenranta will celebrate 100 years of Finnish independence, throughout 2017, in connection to the services and events produced by its sectors. Moreover, each sector will offer its residents centennial year themed programmes. For example, Sports Services will organise a 100-day campaign promoting exercise (Satavarma liikkuja) and Technical Services will carry out fir tree planting campaigns, around the city. The centennial year will be notably visible in programmes offered by the museums, the Lappeenranta Provincial Library, the City Theatre and the City Orchestra. In all of the schools, educational institutions and day care centres, a celebration of the 100-year-old homeland will take place, on 6 April. The New Year’s celebrations, on 31 December, will kick off the year-long centennial celebrations. Ice letters spelling out Suomi 100 will be unveiled at Harbour Square, in Lappeenranta. As soon as the New Year begins, fireworks will light up the sky accompanied by Jean Sibelius’ Finlandia hymn. Once summer arrives, the city’s central flowerbeds will bloom in blue and white. Flying of the celebratory flag,

One hundred days until one hundred will take place in the city centre, from 26 August to 6 December. Follow the events offered by the Sports Services, Cultural Office and City Event Service on the website at www.lappeenranta.fi and on the Liikkeelle and Lähikulttuuria columns of the residents’ magazine, Lappeenranta.

The 100 logo created by summer flowers and the commemorative forest planted next to the Veteraanipuisto Park In the summer of 2017, flowerbeds in, the city’s most important places, will bloom in blue and white, the colours of the Finnish flag. The City of Lappeenranta and a regional gardening club will design a massive 100 logo on the slope, underneath the water tower, on the side of Valtakatu Street. The Fir trees of the future planting campaign will continue the tradition of commemorative trees. In keeping with tradition, fir trees will be individually planted to form small forests. Individual planting events will take place in and around the city, as well as in school and day care

suomifinland100.fi centre yards. The Suomi Finland 100 commemorative forest will be planted on Nature Day, 26 August 2017, next to Veteraanipuisto Park. Organisations, associations, companies and individuals can also plant a fir tree of the future in a spot assigned by the City. 2017 will mark 100 years of Finnish independence. This is an important year for Finland and it will be created together. The celebratory year will generate actions, experiences and programmes. It will come to life, throughout Finland, throughout 2017. A look at the century of Finnish independence, its present and future, will take place through activities.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 16

Museum Exhibitions and Events

Lappeenranta City Orchestra

Metkuillaan 2017 – Children's Choir Concert

in english

Events in the Library

Enjoy the Local Culture in Lappeenranta

For any questions about Lappeenranta events or services, please contact: Customer Service Centre Winkki, winkki@ lappeenranta.fi

See the list of events at tapahtumat.ekarjala.fi Museum Exhibitions and Events EXHIBITIONS Tickets €8/7, children under 18 for free

South Karelia Museum Kristiinankatu 15 Open Tue–Sun from 11 am to 5 pm Colour is Light – Colour Photographs from Saimaa to the East Until 2 April Colours of war – colour photographs of the Winter War and Continuation War 22 April – 5 November

Lappeenranta Art Museum Kristiinankatu 8–10 Open Tue–Sun from 11 am to 5 pm Emotion in Motion – a Juha Metso retrospective Until 5 March Päiviö Pyöttiälä – a self-taught surrealist We Shall Overcome –The Art Museum collections from the 1960s and 1970s 18 March – 21 May Architectural findings 27 March – 9 April Mikko Vento – As the World breaks down photo exhibition 25 April – 21 May EVENTS Museum Fridays 6 Jan, 3 Feb, 3 Mar, 7 Apr, 5 May from 11 am to 5 pm Free admission to the South Karelia Museum and Lappeenranta Art Museum Midwinter in the Fortress event, the Finnish Nature Day and Joutavat puppetry days Sat–Sun 4–5 February Children's Saturday at Kehruuhuone, decoration of willow twigs for Easter Sat 8 April Spring in the Fortress event Sat–Sun 8–9 April Music and painting workshop for babies Thu 20 Apr and Thu 4 May MusArt in Lappeenranta Art Museum from 9.30 am to 11 am Joutavat Puppet Theatre Days Sat 6 May Lappeenranta Art Museum

Wolkoff House Museum Kauppakatu 26 The opulent decor tells the story of merchant Wolkoff’s Orthodox family from 1872 onwards. The former shop now functions as the museum shop.

Wolkoff Easter 8–9 Apr, 11–13 Apr and 15–16 Apr The price includes a guided tour. Further information: www.lappeenranta.fi/museot

Looking after Young People Downhill skiing trip to Messilä Tue 28 February Winter event for the entire family in Kisapuisto Sporting Centre Wed 1 March Trip to Itäkeskus and Superpark in Vantaa Thu 2 March Smoking and the use of intoxicants is prohibited at events and activities organised by the Youth Services. Events, additional information and registration: www.lappeenranta.fi nuorten palvelut nuorisotoimen tapahtumakalenteri

Metkuillaan 2017 – Children's Choir Concert Tue 21 February at 6 pm, Lappeenranta Sports Centre Featuring over 1,000 children from South Karelia, Sari Kaasinen and the Otawa and Roihu bands. The programme consists of children's old favourites, Finland 100 children's songs potpourri, Sari Kaasinen's production and some latest hits. Songs such as Metkuillaan, Kis kis kippurahäntä and Tämä kylä will be performed every year. Metkuillaan 2017 children’s choir concert is part of the Finland 100 jubilee. Tickets €15 adults/€8 child, www.lippupalvelu.fi Further information: www.lastenmetku.fi

Lappeenranta City Orchestra Spring concerts at the city English pages: Home City services Culture and sports Lappeenranta City Orchestra

Lappeenranta Hall Entertainment Events Queen musical Sat 25 March More events will be added. For the updated information on the programme, please see: www.lappeenranta. fi Palvelut Tapahtumat Tapahtumapaikkoja Kaupungintalon tilat Lappeenranta-sali Ohjelmisto

Events in the Library Singalongs Once a month on Thursdays from 5 pm to 6 pm In the Tarinasali room of the Main Library (26 January, 23 February, 30 March and 27 April and 18 May) Game cellar Once a month on Tuesdays from 5 pm to 8 pm In the Tarinasali room of the Main Library (17 January, 7 February, 7 March, 11 April and 2 May) Card, board, role and miniature games presented by amateur enthusiasts. No registration or entrance fee. Join it! Language café in Finnish Every other Tuesday from 4 pm to 5 pm Meeting room in the downstairs lobby of the Main Library (starting in January, the exact timetable can be found on the library’s home page) Language café in English Once a month on Mondays from 6 pm to 7 pm Meeting room in the downstairs lobby of the Main Library (30 January, 27 February, 27 March and 24 April) Language café in Russian Once a month on Tuesdays from 5 pm to 6 pm Meeting room in the downstairs lobby of the Main Library (3 January, 7 February, 7 March, 4 April and 2 May) FOR CHILDREN Night at the library for soft toys Fri–Sat 27–28 January Soft toys get to spend a night at the library! The toys should be brought to the library on Friday between 5 and 8 pm, and collected on Saturday between 10 am and 3 pm. Photos will be taken of the toys’ nightly adventures. Additional information: Main Library’s children’s section, tel. +358 5 616 2338. Finland 100 children’s choir concert Tue 7 Feb 2017 from 10 am to 10.35 am, Main Library’s large open area Third-graders from Kimpinen School will sing Finnish children's songs from past decades. Singing Bunny concert Wed 8 February at 10 am to 10.40 am, Korvenkylä library Children's concert

Finland 100: Children’s celebration in libraries on Thursday 6 April Thu 6 April from 9.30 am to 10.30 am in the Main Library’s Tarinasali room, Satukapsäkki children's stories: Raspberry worm Thu 6 April from 9.30 am and 10.15 am in Joutseno Library Puppet Theatre Karelus: Froggie wants to fly Thu 6 April at 9.30 am in Lauritsala Library Singing Bunny concert For more information, please visit: www. lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta Kirjasto

Life in the Marketplace MARKET SQUARE Winter event Sat 11 February Opening of the Sunday flea market season Sun 2 April Come and make good finds at the Lappeenranta Market Square on Sundays between 7 am and 2 pm. Sellers receive their market stalls on a first-come, firstserved basis from 7 am onwards, after which products may be put out for sale. Full stall square €10, half a stall square €5, sales table €10. Sunday flea markets are intended for households and private persons. Spring Market Thu–Fri 6–7 April

Lappeenranta City Theatre Lappeenranta City Theatre celebrates Finland's centennial To celebrate 100 years of Finnish independence, Lappeenranta City Theatre has chosen mainly Finnish texts for their spring 2017 programme. Lappeenranta City Theatre continues the series of plays, started in autumn 2016, of Finnish plays that give a truthful account of what Finland is all about. The plays Niskavuoren nuori emäntä and Terijoella provide interesting and realistic viewpoints of us Finns. The theatre's programme until spring 2017 can be obtained from the theatre or from Customer Service Centre Winkki. More information on the website www.lprteatteri.fi. Lappeenranta City Theatre is also on Facebook.

Changes possible. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 17

LIIKKEELLE!

Liikuntatoimi – satavarma liikuttaja, talvi–kevät 2017 Aija Rautio

Terveysliikuntaryhmät 9.1.–28.4. Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelun terveysliikuntaryhmät on suunnattu kaikenikäisille kaupunkilaisille. Ryhmät ovat matalankynnyksen liikuntaryhmiä, joissa tärkein tavoitteemme on lisätä kuntalaisten liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa. Olet tervetullut iloiseen joukkoomme!

Ohjattujen liikuntapalvelujen hinnasto Kausimaksut Seniorit, erityisryhmät, työttömät 28 €/kausi/ryhmä (ei koske vesijumpparyhmiä) Työikäiset 42 €/kausi/ryhmä (ryhmät klo 16 jälkeen) Vesiliikunta Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 25 €/kausi/ryhmä + uimahallin peruslippu Kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosaliryhmissä, jotka järjestetään uimahallien kuntosaleissa. Rannekevesijumppien ohjausmaksu 2 € kerta/ henkilö (katso ohjeet rannekevesijumppien alta) Muistathan! Kausimaksun lisäksi vesijumpissa ja kuntosaliryhmissä maksetaan uimahalli- tai kuntosalimaksu.

Henkilökohtaiset liikuntakortit vuodelle 2017 Kuntosalikortti Uutuus! (Joutseno, Sammonlahti, uimahallien kuntosalit ja urheilutalon lajitilat) 6 kk kaikki asiakasryhmät 150 € 12 kk kaikki asiakasryhmät 230 € Huom! Lappeenrannan uimahallin kuntosalille käynti vain urheilutalon kautta. Sammonlahden kuntosalien 6 kk ja 12 kk kortit ostettava uimahallien tai urheilutalon kassapisteistä. Uimahallikortti (Lauritsala ja Lappeenranta) 6 kk tai 50 krt aikuiset 255 € 6–18 v., eläkeläiset ja työttömät 149 € alle 6 v. lapset 64 € Uinti + kuntosalikortti 6 kk tai 50 krt aikuiset 306 € 6–18 v., eläkeläiset ja työttömät 200 €

Liikuntatoimen terveysliikuntaryhmiin mahtuu vielä mukaan! Tiedot terveysliikuntaryhmistä näet Lappeenrannan www-sivulta. Liikuntaryhmien vapaista paikoista voi kysyä lisätietoa suoraan liikunnanohjaajilta. Lauritsalan alueen liikuntaryhmät puh. 040 637 0780 Erityisliikuntaryhmät puh. 0400 157 514 Terveysliikuntaryhmät puh. 040 776 9560 Painonhallintaryhmät puh. 040 674 2869 Tuoli- ja kevytjumpparyhmiin mahtuu mukaan eri puolilla Lappeenrantaa. Niihin voi tulla mukaan ilman etukäteisilmoittautumista.

Tuolijumpat ma 13.30–14.15 ti 10.45–11.30 ke 10–10.45 12.30–13.15

Uudet ryhmät! Leidit liikkeelle ti 17.15–18.15, Kahilanniemen terveysliikuntasali Jos olet ylipainoinen tai et ole harrastanut liikuntaa – tämä on sinun ryhmäsi! Työikäisille suunnatussa ryhmässä tehdään lihaskuntoharjoitteita kuntosali- ja välineharjoitteluna. Syväallasvesijumppa (ranneke) ke 16.15–16.45, Lappeenrannan uimahalli Kahvakuulatreeni ke 18–19, Joutseno urheilukeskus (oma kuula mukaan!)

Kevytjumpat Tuolijumppa, Monarin alasali Tuolijumppa, Sammontori, Kompassi 2. krs Tuolijumppa, Kauppakadun palvelukeskus Tuolijumppa, Lauritsalatalo

ma 13–13.45 15–15.45 ti 9–9.45 15–15.45 pe 10–10.45

Kevytjumppa, Pontuksen nuorisotalo Kevytjumppa, Sammonlahden liikuntahalli Kevytjumppa, Voimistelusali, LPR urheilutalo Kevytjumppa, Kourulan palloiluhalli Kevytjumppa, Nuijamaan koulu

Rannekevesijumpat Rannekevesijumpat palvelevat niitä asiakkaita, jotka eivät halua sitoutua koko kaudeksi yhteen ja samaan ryhmään.

Mikko Nikkinen

Rannekevesijumppaan lunastetaan uimahallimaksun yhteydessä 2 € ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeiden myynti uimahallin kassalla alkaa 40 minuuttia ennen jumpan alkua.

Lappeenrannan uimahalli ma 6.30–7 Syväallasvesijumppa 11.30–12 Syväallasvesijumppa 16.45–17.15 Syväallasvesijumppa ti 13.30–14 Syväallasvesijumppa 17–17.45 Cirkuit syväallas ke 16.15–16.45 Syväallasvesijumppa UUSI! to 6.15–6.45 Syväallasvesijumppa

Lauritsalan uimahalli ti 6.15–6.45 Vesijumppa 13–13.30 Vesijumppa 17–17.30 Syväallasvesijumppa ke 16.30–17.15 Allascirkuit

Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä saat lisätietoja kaupungin verkkosivuilta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin uimahalleista, urheilutalolta sekä liikuntatoimistosta. www.lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 18

! Katso video!

Ota ensimmäinen askel! Ota ensimmäinen askel ja tutustu liikuntaneuvontaan Lappeenrannan verkkosivuilla julkaistun esittelyvideon opastuksella. Videon löydät osoitteesta www.lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta Ajankohtaista. Liikuntaneuvonta on tarkoitettu terveytensä kannalta liian vähän liikkuville kuntalaisille. Kohderyhmään kuuluvat 18–64-vuotiaat lappeenrantalaiset, joilla on ylipainoa tai kohonnut terveysriski, esimerkiksi korkea verenpaine, verensokeri tai kolesteroli ja jotka liikkuvat liian vähän tai yksipuolisesti.

Kysy lisää liikuntaneuvojiltamme! Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869, Pohjolankatu 23 Anne Peuhkuri, puh. 040 776 9560, Urheilutalo, Pohjolankatu 29, Armilan terveysasema Kati Koivukangas, puh. 040 481 9399, Sammonlahden terveysasema, Lauritsalan hyvinvointiasema, Joutsenon hyvinvointiasema

LIIKKEELLE!

Tarvitsetko BMI-korttia? Kortti voidaan myöntää sellaisille aikuisille henkilöille joiden BMI (Body mass index) on 40 tai yli, eli sairaalloinen lihavuus. BMI kortti on käytössä Lappeenrannan kaupungin uimahallissa ja kuntosalilla, Lauritsalan uimahallissa ja kuntosalilla, Sammonlahden palloiluhallin kuntosalilla, Joutsenohallin kuntosalilla ja Ylämaan kuntosalilla. BMI-kortti on henkilökohtainen. Uinti-ja kuntosalikortti 60 €, kuntosalikortti 20 € Kortti on voimassa vuoden ostopäivästä lukien.

Yksilöllinen liikuntaneuvonta on maksutonta ja siihen sisältyy mahdollisuus vuoden kestävään seurantaan. Asiakas tulee liikuntaneuvontaan joko liikkumislähetteellä tai omaehtoisesti ajanvarauksella.

Kysy lisää kortista Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869 sirpa.pollanen@lappeenranta.fi

Toiminnalliset luennot Oletko kiinnostunut liikunnasta, ravinnosta ja hyvinvoinnista? Oletko ajatellut, kuinka paljon istut? Haluatko tietoa ja vinkkejä omaan liikuntaasi sekä hyvinvointiisi? Tervetuloa tietoiskuihin, siellä saat lisätietoa! Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua. Tietoiskun päätteeksi on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. to 26.1. klo 17–18 Lehmuskodin juhlasali, Armilankatu 33 Rentoutuminen, akupunktio ja trikkerpisteet Joonas Selenius, fysioterapeutti to 23.2. klo 17–18 Lehmuskodin juhlasali, Armilankatu 33 Selkä pitää liikkumisesta – kipeänäkin Markku Hupli, Kuntoutusjohtaja, fysiatrian ylilääkäri

Treenaa kuntosalilla oikein

Aija Rautio

to 23.3. klo 17–18.30 Urheilutalon voimistelusali (sisäliikuntavarustus) Liikkuvuus, vetreys, hyvä olo – vinkkejä lihashuoltoon Kati Koivukangas ja Anne Peuhkuri, liikunnanohjaajat

Kuntosaliopastukset tammi–helmikuussa

Kahilanniemen vapaat harjoitteluvuorot

Sammonlahden liikuntahallin kuntosali 15–16 Joutsenohallin kuntosali ke 15–16 Lauritsalan uimahallin kuntosali to 8.30–9.30 Lauritsalan uimahallin kuntosali 15–16 Sammonlahden liikuntahallin kuntosali

tiistai 12−14.30 keskiviikko 11.30–13 perjantai 8−10.30

Maksuttomiin kuntosaliopastuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Vapailla harjoitteluvuoroilla Kahilanniemen terveysliikuntasalissa ohjaaja on paikalla opastamassa laitteiden käyttöä ja antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun.

12–13

Lunasta ohjaajalta Kahilakortti, jolla voit käyttää salia vapaaharjoitteluvuoroilla koko kauden 11.1.–22.4. Hinta: 20 €/kausi

Työttömien liikuntaryhmät 10.1.–28.4.

MIES,

tee hyvä teko itsellesi ja aloita liikunnallinen elämäntapa SuomiMies -ryhmissä! Aikataulut löydät netistä – ilmoittaudu mukaan.

Kuntosali

Vesijumppa

ma klo 14–15 Lappeenrannan uimahallin kuntosali, Pohjolankatu 29 Käynti kuntosalille tapahtuu urheilutalon kautta. Ohjaaja paikalla koko kauden ajan.

pe klo 12.30–13 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 Hinta: uimahallimaksu

ti klo 15–16 Joutsenohallin kuntosali, Penttiläntie 17 Näytä kassalla työnhakijan asiakaskortti. Ohjaaja on paikalla tammi-helmikuun ajan antamassa kuntosaliopastusta.

Kuntosalivuorot ovat maksuttomia, matalan kynnyksen liikuntaa sekä miehille että naisille. Kuntosalille pääsee näyttämällä ohjaajalle/ kassalle työnhakijan asiakaskortin.

ti klo 15–16 Sammonlahden liikuntahalli, Ruskonlahdenkatu 7 Näytä kassalla työnhakijan asiakaskortti. Ohjaaja on paikalla tammi-helmikuun ajan antamassa kuntosaliopastusta.

Vesijumppa maksaa työttömien uimahallimaksun 3,50 €/krt. 10 kerran sarjauintikortti maksaa 32 €.

pe klo 11–12 Lauritsalan uimahallin kuntosali, Luukkaankatu 51 Ohjaaja paikalla koko kauden ajan.

Mukaan voi tulla milloin vain. Ryhmissä on tauko vko 9. Tiedustelut: sirpa.pollanen@lappeenranta.fi Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 19

LIIKKEELLE!

Lasten liikuntamaat ja vesipeuhupäivät Lasten liikuntamaan toiminnan ideana on perheiden yhteinen liikunnallinen toiminta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Toiminta on valvottua, mutta lapsi tarvitsee aina oman aikuisen mukaan. Palloiluhallien liikuntamaiden hinta 2 € / lapsi. Uimahallin vesipeuhupäivän hinta normaali uimahallimaksu. Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12

Joutsenohalli, Penttiläntie 17

Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51

su 15.1. 29.1. 12.2. 26.2. 12.3. 26.3.

su 8.1. 22.1. 5.2. 19.2. 5.3. 19.3.

klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13

klo10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13 klo 10–13

28.1. 25.2. 18.3. 22.4.

klo 11–13.30 klo 11–13.30 klo 11–13.30 klo 11–13.30

Tervetuloa liikkumaan!

HUOM! Vesipeuhupäivän aikana uimahallissa ei ole yleisöuintia.

Uimahallien aukioloajat 1.1.–28.5.2017 Lappeenrannan uimahalli

Lauritsalan uimahalli

ma, ke, to ti, pe la su

ma, ke ti, to, pe la su

klo 6–20 klo 12–20 klo 11–19 klo 10–18

klo 12–20 klo 6–20 klo 11–19 klo 10–18

Uimahallin kertalippu • Aikuiset 6 € • 6−18-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset ja varusmiehet 3,50 € • Lapset alle 6-vuotiaat 1,50 € Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.

Hiihtoladut ja luistelualueet

a! Mie liikun täyttä sata Liikuthan siekin?

Katso netistä hiihtolatujen ja luistelualueiden kunnossapitotilanne! Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta voit tarkistaa ulkoliikuntapaikkojen viimeisimmän kunnossapitotilanteen. Sivusto löytyy osoitteesta www.lappeenranta.fi/liikuntapaikkojenkunnossapito

Satavarma liikuttaja Satavarma liikkuja – sadan päivän liikuntakampanja 1.2.–11.5. Oletko sinä satavarma liikkuja? Kerää sadan päivän aikana 50 suoritusta kampanjakorttiin, kortin palauttaneiden kesken arvotaan liikunnallisia palkintoja.

Suomi 100 -juhlavuosi

Suomineidon uintipäivä äitienpäivänä 14.5. Lapsi voi tuoda äidin, mummin tai vaikka kummin mukanaan uimaan, sisäänpääsymaksuna vain lapsen uintilipun hinta.

kaupunki tiedottaa Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustusta vähävaraisille lapsiperheille voi hakea 15. tammikuuta asti Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustuksen haku kevät- ja kesäkaudelle 2017 on avattu kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.ﬁ. Vain kaupungin verkkosivujen kautta tulleet hakemukset huomioidaan. Tuki on tarkoitettu vähävaraisille lapsiperheille. Hakemukset tulee lähettää 15.1.2017 mennessä. Tuki suunnataan erityisesti alle 18-vuotiaille lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille, joiden on vaikeaa aloittaa tai jatkaa harrastusta perheen tiukan talouden vuoksi. Tulorajan ja oikeuden tukeen voi tarkistaa verkkosivuilla olevalla laskurilla. Taloudellista tukea voidaan myöntää lukukausi-, tunti- ja kausimaksuihin. Harrastuksen on oltava ohjattua ja säännöllistä, ja harrastuksen järjestäjän tulee toimia Lappeenrannassa. Tukea myönnetään vain sellaisiin harrastuksiin, joiden kustannukset ovat nousseet Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päättämien junioreiden liikuntamaksujen käyttöönoton tai taiteen perusopetukseen kohdistettujen avustusleikkausten seurauksena. Tuki harrastustoimintaan on yksilötukea. Tukea ei myönnetä suoraan ryhmille, harrastusseuroille tai oppilaitoksille. Yksittäiselle haki-

jalle myönnetty avustus maksetaan joukkueelle, seuralle, yhdistykselle, kerholle tai oppilaitokselle, missä lapsi tai nuori harrastaa lukukausimaksua vastaan ja avustuksen suuruus voi siten olla vain lukukausimaksun suuruinen. Tukea ei myönnetä esimerkiksi harrastusvälineisiin tai lisenssimaksuihin. Hakijan tulee täyttää seuraavat kriteerit: 1.

Kotikunta Lappeenranta

Voimassa oleva tai alkamassa oleva harrastus jossakin seurassa, kerhossa, yhdistyksessä ja/tai oppilaitoksessa, joka toimii Lappeenrannassa

Tulo- ja varallisuusrajat.

Lisätietoja Hyvinvointipalveluiden kehittämispäällikkö Sanna Natunen puh. 040 522 9373 sanna.natunen@lappeenranta.fi Toimistosihteeri Maiju Talka puh. 040 501 4209 maiju.talka@lappeenranta.fi

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 20

lähikulttuuria

Lappeenrannan tapahtumakalenteri, talvi–kevät 2017 Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi

Kevätkaudella tulossa Koht’silleen Lallukka -esityksiä, jotka kertovat kauppaneuvos Juho Lallukasta ja hänen vaimostaan Mariasta teatterin ja musiikin keinoin. Lisätietoja: riina.nurmio@lappeenranta.fi

Tapahtumat Museoperjantait 6.1., 3.2., 3.3., 7.4., 5.5. klo 11–17 Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon

Päiviö Pyöttiälä – itseoppinut surrealisti -näyttelyn avajaiset Lappeenrannan taidemuseolla pe 17.3. klo 18–20

Hetki kulttuurin ja kahvin parissa la 7.1. klo 14–16 Valokuvaaja Juha Metson taiteilijatapaaminen. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan taidemuseo.

Lasten lauantai Kehruuhuoneella la 8.4. Virpomavitsojen tekoa

Museoklubi ke 22.2. klo 17–18.30 Leonid Parfenovin ohjaama dokumenttielokuva Russia in Bloom, joka kertoo värivalokuvauksen pioneerista Sergei Prokudin-Gorskista. Venäjänkielinen, tekstitetty englanniksi. Etelä-Karjalan museo. Linnoituksen Sydäntalvi -tapahtuma, Suomen luonnon päivä ja Joutavat nukketeatteripäivät la 4.2.

Linnoituksen Kevät -tapahtuma la–su 8.–9.4.

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat

HUOM! Muutokset mahdollisia.

Vauvojen musiikki- ja maalaustyöpaja MusArt Lappeenrannan taidemuseolla to 20.4. klo 9.30–11 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mona.taipale@lappeenranta.fi Sodan värit -näyttelyn avajaiset Etelä-Karjalan museolla pe 21.4. klo 18–20 Museoklubi ja Kun maailma rappeutuu -näyttelyn avajaiset, Mikko Vento kertoo näyttelystään ke 26.4. klo 17–19

Lappeenrannan taidemuseo Kristiinankatu 8–10, ti–su klo 11–17 Tunteella liikkeellä – Juha Metson retrospektiivi 5.3. asti Päiviö Pyöttiälä – itseoppinut surrealisti We Shall Overcome – taidemuseon kokoelmia 1960- ja 70-luvuilta 18.3.–21.5. Arkkitehtuurin löytölaatikko 27.3.–9.4. Mikko Vento – Kun maailma rappeutuu -valokuvanäyttely 25.4.–21.5.

Näyttelyt Etelä-Karjalan museo

Pääsyliput 8/7 €, alle 18-v. vapaa pääsy

Wolkoﬃn talomuseo Kauppakatu 26 Monikerroksinen sisustus kertoo kauppias Wolkoffin ortodoksisuvun tarinaa vuodesta 1872 lähtien. Entinen kauppa toimii museopuotina.

Kristiinankatu 15, ti–su klo 11–17 Väri on valoa – Saimaalta itään värivalokuvin 2.4. asti

Wolkoffin pääsiäinen 8.–9.4., 11.–13.4. ja 15.–16.4. Opastus sisältyy pääsylippuun.

Sodan värit – värivalokuvia talvi- ja jatkosodasta 22.4.–5.11.

Museon muistopaja Museo on suunnitellut ja kehittänyt yhdessä asiakkaidensa kanssa uuden työpajatuotteen, Museon muistopajan. Tavoitteena on havaita, miten menneisyys on läsnä tässä päivässä ja löytää omasta historiasta voimaannuttavia elementtejä. Kolmepäiväisessä muistopajassa tehdään erilaisia mielikuvaharjoituksia, joiden avulla tutkitaan muistoja ja muistamista, aikaa ja omaa kiinnittymistä sukupolvien ketjuun ja oman suvun tarinaan. Harjoitukset toimivat herätteenä ja rakennusaineena muistorasialle, jonka jokainen osallistuja tekee kurssin aikana. Muistorasia on siis eräänlainen visuaalinen elämäntarina, muistelutyön tuloksena syntynyt konkreettinen rasia tai laatikko, joka kertoo kokoajansa elämästä henkilökohtaisten esineiden, kuvien, dokumenttien, materiaalien ja värien

välityksellä. – Pajakonsepti on suunniteltu aikuisille ja siitä voi olla hyötyä erityisesti elämän taitekohdissa, jolloin on hyvä kerrata elettyä elämää, esimerkiksi eläkkeelle siirtymisessä, kertoo museotoimenjohtaja Päivi Partanen. Museo on pilotoinut pajaa kahden testiryhmän kanssa. Harjoitusten jälkeen asiakkailta on pyydetty palautetta ja ideoita tuotteen jatkokehitykseen. – Kahden pilottiryhmän työskentelyn ja palautekierroksen jälkeen muistopaja on saanut nykyisen muotonsa. Kyseessä on aivan uudenlainen työpajakonsepti museossa ja nyt siihen on mahdollisuus osallistua! Harjoituksia tehdään erilaisissa Lappeenrannan museoiden tiloissa hyödyntäen monipuolisesti taiteen ja

Mona Taipale

Työpajassa tehdään tutkimusmatkoja omaan mieleen, muistoihin ja henkilökohtaiseen historiaan. Muistelutyön tuloksena syntyy muistorasia.

historian luomia kokemusympäristöjä. Ensimmäinen kokoontuminen on la 18.3. klo 9.30 Lappeenrannan taidemuseossa. Työpajan ohjaajina toimivat museotoimenjohtaja, NLP Master Practitioner Päivi Partanen ja amanuenssi Mona Taipale.

Muistopajalla oli positiivisia vaikutuksia. Mietin enemmän sellaisia asioita, mitä en aiemmin olisi edes ottanut huomioon tai ajatellut, että se liittyy jotenkin minuunkin. Oli kivaa esitellä muistorasia perheelleni. Uusi palvelu! 10 ensimmäistä pääsee Muistopaja la 18.3 ja la–su 25.–26.3. klo 9.30–15.30 mukaan! Hinta: 150 € + 30 € materiaalikulut. Sisältää kevyen lounaan ja kahvit. Ilmoittautumiset: su 5.3. mennessä Mona Taipaleelle: mona.taipale@lappeenranta.fi, puh. 040 563 7618.

Lisätietoa näyttelyistä ja tapahtumista: www.lappeenranta.fi/museot ja www.facebook.com/lappeenrannanmuseot

Nuorten asialla ti 3.1.

pe 6.1.

la 7.1.

Klubikorttiottelu SaiPa – KalPa. Nouda lippusi klubikorttia vastaan nuorisotilaltasi. Klubikorttiottelu Veiterä – HIFK Kisapuistossa. Nuorisotoimen Klubikortilla vapaa pääsy. Klubikorttiottelu Veiterä – JPS Kisapuistossa. Nuorisotoimen Klubikortilla vapaa pääsy.

ke 18.1. Klubikorttiottelu NST – EräViikingit, Naisten Salibandyliigaa urheilutalolla. Nuorisotoimen Klubikortilla vapaa pääsy. la 21.1. Klubikorttiottelu Veiterä – Botnia Kisapuistossa. Nuorisotoimen Klubikortilla vapaa pääsy.

ke 8.2.

Klubikorttiottelu Veiterä – Kampparit Kisapuistossa. Nuorisotoimen Klubikortilla vapaa pääsy.

su 12.2. Klubikorttiottelu Namika – Jyväskylän Weikot Lappeenrannan urhelutalolla. Nuorisotoimen Klubikortilla vapaa pääsy. pe 24.2. Alakoululaisten disko Monarilla. ma 27.2. Keilakarkelot keilahallilla. ti 28.2. Laskettelureissu Messilään. ke 1.3. to 2.3.

Koko perheen talvitapahtuma Kisapuistossa. Retki Itäkeskukseen ja Vantaan Superparkkiin.

pe 3.3.

ke 8.4.

Klubikorttiottelu Namika - PuHu, Vantaa Lappeenrannan urheilutalolla klo 18.30. Nuorisotoimen Klubikortilla vapaa pääsy. Nuori Kulttuuri MOVES – Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen tanssin aluetapahtuma Imatran Kulttuuritalo Virran Kareliasalissa.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.lappeenranta.fi nuorten palvelut nuorisotoimen tapahtumakalenteri Nuorisotoimen tapahtumat ja toiminta on päihteetöntä ja savutonta.

Kalevalapäivän juhlallisuudet ti 28.2. Käynti Juho ja Maria Lallukan hautamuistomerkillä klo 13 Lappeenrannan vanha hautausmaa Kalevalan päivän juhla Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone klo 18 Kahvitarjoilu yleisölle klo 19 Juhla Kehruusalissa Ohjelmassa kalevalaista perinnettä, laulua, soittoa ja runonlausuntaa. Yhteistyössä: Lappeenrannan kaupunki tapahtumapalvelut – Lappeenrannan Kalevalaiset Naiset ry – Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone

Vapaa pääsy. Tervetuloa

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 21

lähikulttuuria

Lappeenranta-salin viihdetapahtumat

Metkuillaan 2017 – lasten ja nuorten suurkuorokonsertti ti 21.2. klo 18 Lappeenrannan urheilutalolla

la 28.1. Pieni eläin –

Seela Sella 80 vuotta

Yleisölle avoimessa konsertissa on mukana yli 1000 lasta ja nuorta Etelä-Karjalan kunnista. Lasten kanssa lavalla nähdään Sari Kaasinen sekä Otawa- ja Roihu-bändit. Ohjelmisto koostuu tutuista lastenlauluista, Suomi 100 -lastenlaulupotpurista ja ajankohtaisista hiteistä. Metkuillaan, Kis kis kippurahäntä ja Tämä kylä -kappaleet ovat mukana vuosittain. Metkuillaan 2017 -suurkuorokonsertti on osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia.

su 19.3. Muistathan kai – Johanna

Rusanen ja Jyrki Anttila la 25.3. Queen-musikaali Kalenteri täydentyy.

Metkun Kuorojutun ensisijainen tarkoitus on rohkaista lapsia laulamaan ja saada heidät musiikin pariin. Kuorot toimivat lasten omassa lähikoulussa ja niitä vetävät koulun opettajat.

Ajantasaiset tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Tapahtumapaikkoja Kaupungintalon tilat Lappeenrantasali Ohjelmisto

Ari Nakari

Liput: 15 € aikuinen/8 € lapsi, www.lippupalvelu.fi www.lastenmetku.fi

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku @LastenMetku

Tavataan kauppatorilla

Avoimet vanhempainillat Lappeenranta-salissa

Talvitapahtuma la 11.2. Sunnuntaikirppisten avaus su 2.4.

Tuemme vanhemmuutta – vauvasta kohti aikuisuutta

Luetaan yhdessä! Iloa ja hyötyä lukuharrastuksesta koko perheelle

Tule tekemään kirpputorilöytöjä Lappeenrannan kauppatorille sunnuntaisin klo 7–14. Myyjät lunastavat paikan tulojärjestyksessä klo 7 alkaen, jonka jälkeen tavarat voi asetella esille. Myyntiruutu 10 € (kokonainen) tai 5 € (puolikas), myyntipöytä 10 €. Sunnuntaikirppikset on tarkoitettu kotitalouksille ja yksityisille ihmisille.

ti 21.2. klo 18–20 Puhujana Päivi Heikkilä-Halttunen, lasten ja nuorten kirjallisuuden tutkija, kriitikko, tietokirjailija Myöhemmin keväällä järjestetään myös toinen avoin vanhempainilta, josta tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla ja muussa mediassa. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Järjestäjät: Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto

Kevätmarkkinat to–pe 6.–7.4.

www.lappeenranta.fi/ kaupunginorkesteri

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

Lastenkonsertti Metrolla mummolaan

Pääsiäiskonsertti

Markus Nieminen, baritoni Heikki Halinen, tenori Ilmari Räikkönen, piano Ohjelmassa lauluja elämästä klassisesta viihteeseen. Liput 25 €

Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Sergey Malov, viulu Klami – Vaughan-Williams – Beethoven – Golijov Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Liput 30/21 €

ti 14.3. klo 18 Musiikkiopiston Helkiö-sali

Laulava Lappeenranta

Stravinsky – Sotilaan tarina

Johtaa Vytautas Lukočius Solistit Mia Heikkinen, sopraano, Anna Danik, altto, Heikki Kulo, tenori, Hannu Forsberg, basso, Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten Haydn – Bach Liput 30/21 €

to 23.3. klo 19 Lappeenranta-sali

to 23.2. klo 19 Lappeenranta-sali

Johtaa Eero Lehtimäki Solisti Olli Leppäniemi, klarinetti Elgar – Paavo Heininen – Mozart Liput 26/20 €

ke 15.2. klo 19 Lappeenranta-sali

Oopperan taikaa to 5.1. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Angelika Klas ja Liudas Mikalauskas Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa. Taikayössä tunnelmasta toiseen oopperan ja operetin sävelin. Liput 30/20 € Kausikorttikonsertti

to 26.1. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Iiro Rantala, piano Bernstein – Mozart – Milhaud – Schönberg sekä teoksia Iiro Rantalan levyltä Anyone with a Heart Liput 26/20 €

Suomalainen konsertto Kausikorttikonsertti

Johtaa Vytautas Lukočius Kertoja Kai Lehtinen Liput 30/20 €

Mozartin Consertantet

Kausikorttikonsertti

to 9.3. klo 19 Lappeenranta-sali

ke 8.2. klo 19 Lappeenranta-sali Mukana Minna Pensola, viulu ja Antti Tikkanen, alttoviulu Prokofjev – Britten – Haydn Liput 26/20 €

Saimaa Sinfonietta

Chamber – Fantasiaa ja satua to 20.4. klo 19 Lappeenranta-sali Kaupunginorkesterin yhtyeitä Britten – Strauss – Sibelius – Brahms Liput 26/20 €

Kausikorttikonsertti

Vappukonsertti

to 30.3. klo 19 Lappeenranta-sali

Johtaa Erkki Lasonpalo Solisteina Linnea Hurttia, viulu, Tiina Heinonen, huilu, Mika Suihko, oboe, Pedro Conejero, fagotti ja Aleksi Mäkimattila, käyrätorvi, Matti Koponen, viulu ja Erkki Lasonpalo, alttoviulu Mozart – Schnittke – Mozart Liput 26/20 €

Talvinen kamarisarja I – Yllätys

ke 12.4. klo 19 Lappeen Marian kirkko

Kaupunginorkesterin yhtye Jaana Kauppisen johdolla. Iloisia leikkilauluja, kesto n. 30 min. Liput 6 €

Iiro Rantala. Kuva ACT Gregor Hohenberg

su 1.1. klo 16 Lappeenranta-sali

Iiroilua

Kausikorttikonsertti

ma 1.5. klo 14 Lappeenranta-sali

Johtaa Klaus Mäkelä Solisti Eero Heinonen, piano Mikko Nisula – Mozart – Beethoven Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Liput 30/21 €

Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Marjukka Tepponen ja Kevin Greenlaw Vapunpäivän kuplivissa tunnelmissa! Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa. Liput 27 €

Minna Pensola ja Antti Tikkanen

Saimaa Sinfonietta

Lauluja elämästä

Angelika Klas.

Laulava Lappeenranta

Talvinen kamarisarja II – Ranskalaisittain pe 10.2. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Tiina Heinonen, huilu ja Pedro Conejero, fagotti Jolivet – Martin – Ravel – Ravel – Tomasi Liput 26/20 €

Teatteri- ja konserttilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 ma–ke klo 8–16, to klo 8–17, pe klo 8–16 puh. 05 616 2220 winkki@lappeenranta.fi

Lipunmyynti teatterilla Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina ti–pe klo 12–16 sekä esityspäivinä klo 12– esityksen alkuun asti teatteri@lappeenranta.fi

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. Konserteista S-Etukortilla 3 € alennus

Lippupisteen valtakunnalliset myyntipisteet Lappeenrannassa: K-Citymarket (Toikansuontie 4) Kehruuhuone (Kristiinankatu 20)

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 22

Aikuisille Kirjailijavieraana Annamari Marttinen ke 11.1. klo 18–19 Pääkirjaston lainaushalli Annamari Marttinen kertoo uudesta romaanistaan Törmäys. Kirjailijavieraana Merja Svensk ma 16.1. klo 18–19 Pääkirjaston Tarinasali Kirjaesittelyssä romaani Kaksoissidos, joka kertoo Alzheimerin taudista ja kolmesta naissukupolvesta sen varjossa.

Lassi Valtonen akustisesti ke 18.1. klo 18–19 Pääkirjaston musiikkiosasto Muusikko Lassi Valtonen keikalla Lappeenrannan pääkirjastossa. Kirjailijavieraana Sirpa Kähkönen ke 8.2. klo 18–19 Pääkirjaston lainaushalli Lainan päivän vieraana kokenut ja arvostettu Sirpa Kähkönen. Kirjailijavieraana Maarit Tyrkkö to 16.2. klo 18–19 Pääkirjasto (tila varmistuu myöhemmin) Toimittaja ja kirjailija Maarit Tyrkkö kertoo Kekkosesta kertovista kirjoistaan.

Lapsille Pehmolelujen yökirjasto pe–la 27.1.–28.1. Pehmolelujen yö kirjastossa! Lelut tuodaan kirjastoon perjantaina klo 17–20 ja haetaan kotiin lauantaina klo 10–15 välisenä aikana. Muistoksi yöstä jää valokuva lelun touhuista kirjastossa. Lisätiedot pääkirjaston lasten osasto, puh. 05 616 2338.

Lukupiirit pääkirjastossa kerran kuussa to klo 14–15 ja 17.30–18.30 (26.1., 23.2., 30.3., 20.4. ja 11.5.) Lisätietoja kirjastosta taikatso kotisivulta. Tervetuloa mukaan!

Kirjailijavieraana Tommi Liimatta ke 8.3. klo 18–19 Pääkirjaston lainaushalli Muusikko, sarjakuvapiirtäjä, kuvataiteilija ja kirjailija Tommi Liimatta vieraanamme.

Elokuvakerho kerran kuussa ti klo 17–19.30 (17.1., 14.2., 14.3. ja 11.4.) Pääkirjaston Heili-salissa. Elo kuvakerhoon mahtuu mukaan 45 henkilöä, lisätiedot pääkirjaston neuvonnasta.

Yleisöluento: Einojuhani Rautavaaran elämäntyö ti 21.3. klo 18–19.45 Pääkirjaston lainaushalli Tuulikki Närhinsalon Suomi 100 -teemainen esitelmä.

Yhteislaulutilaisuudet kerran kuussa to klo 17–18 (26.1., 23.2., 30.3., 27.4. ja 18.5.) Pääkirjaston Tarinasalissa, laulattajana Antti Taipale

Sarjakuvapaja nuorille ke 8.2.–22.3. klo 16.30–20 Pääkirjaston Heili-sali Sarjispajan ohjaajana kuvataiteilija Soli Perttu. Tapaamiset 8.2., 22.2., 8.3. ja 22.3. Lisätiedot pääkirjaston lasten- ja nuorten osasto, puh. 05 616 2338.

Suomi 100 -lastenlaulukonsertti ti 7.2. klo 10–10.35 Pääkirjaston lainaushalli. Kimpisen koulu 3M-luokka esittää suomalaisia lasten lauluja eri vuosikymmeniltä

lähikulttuuria

Tommi Liimatta. Kuva Tommi Tukiainen

Sirpa Kähkönen. Kuva Tommi Tuomi

www.lappeenranta.fi/kirjasto

Lassi Valtonen. Kuva Sony Music.

Kirjastossa tapahtuu

Laulavan Pupujussin konsertti ke 8.2. klo 10–10.40 Korvenkylän kirjasto Lainan päivän konsertti lapsille! Laulava pupujussi. Kuva Jorma Lehtinen

Toistuvat tapahtumat:

Lukupiiri Lauritsalan kirjastossa Kysy aikataulu Lauritsalan kirjastosta!

Sammakko tahtoo lentää. Kuva Teatteri Karelus

Suomi 100: Lasten juhla-aamu kirjastoissa to 6.4. klo 9.30–10.30 Pääkirjaston Tarinasalissa Satukapsäkki-esitys: Vattumato to 6.4. klo 9.30 ja 10.15 Joutsenon kirjastossa Nukketeatteri Karelus: Sammakko tahtoo lentää

Pelikellari kerran kuussa ti klo 17–20 (17.1., 7.2., 7.3., 11.4. ja 2.5.) Pääkirjaston Tarinasalissa Kortti-, lauta-, rooli- ja miniatyyripelejä. Ei ennakkoilmoittautumista ja vapaa pääsy, tervetuloa mukaan! Kielikahvila suomeksi joka toinen ti klo 16–17 Pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa (tammikuusta alkaen, tarkka aikataulu kirjaston kotisivulta) Kielikahvila englanniksi kerran kuussa ma klo 18–19 (30.1., 27.2., 27.3. ja 24.4.) Pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa Kielikahvila venäjäksi kerran kuussa ti klo 17–18 (3.1., 7.2., 7.3., 4.4. ja 2.5.) Pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa

Toistuvat tapahtumat: Pelikellari ti klo 17–20 (17.1., 7.2., 7.3., 11.4. ja 2.5. klo 17–20) Pääkirjaston Tarinasalissa yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille. Kortti-, lauta-, rooli- ja miniatyyripelejä osaavien harrastajien ohjauksella. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa mukaan! Lukukoirat ti klo 18–19.30 (24.1., 14.2., 14.3., 18.4. ja 9.5.) Pääkirjaston Tarinasalissa Lappeenrannan Kaverikoirat ovat kuuntelemassa, tule rohkeasti lukemaan ääneen tyytyväiselle kuuntelijalle! Satuhetkien ja elokuvaesitysten ajankohdat ilmoitetaan talven aikana kirjaston verkkosivuilla ja muussa mediassa.

to 6.4. klo 9.30 Lauritsalan kirjastossa Laulavan Pupujussin konsertti

kaupunki tiedottaa

Kaupungin harkinnanvaraisten avustusten hakuaika on käynnissä Hakuaika päättyy 31.1.2017 klo 15.00. Lappeenrannan kaupunki myöntää vuosittain harkinnanvaraisia avustuksia eri toimialoilla toimiville järjestöille, yhdistyksille ja ryhmille. Tukea ei myönnetä yksityishenkilöille. Kaupungin harkinnanvaraisten avustusten vuosittainen hakuaika päättyy tammikuun 31. päivä klo 15.00. Vain määräaikaan mennessä saapuneet sähköiset ja paperiset hakemukset käsitellään. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä.

Hakuohjeet ja linkki hakemukseen Hakuohjeet ovat Lappeenrannan kaupungin verkkosivulla www.lappeenranta.fi/järjestöavustukset

Haettavissa olevat avustukset Avustus voidaan myöntää hakijalle, jonka kotipaikka on Lappeenranta. Lisäksi avustuksen kohteena olevan toiminnan pitää sijoittua Lappeenrantaan. Hakijan ei pääsääntöisesti tarvitse olla rekisteröitynyt yhdistys (poikkeuksena nuorisojärjestöt). Hakija voi saada samaa toimintaa tai tapahtumaa varten vain yhden avustuksen Lappeenrannan kaupungilta.

Avustushakemus verkossa Avustusta haetaan kaupungin verkkoasiointiportaalin kautta. Sähköisen hakemuksen täyttäjä tarvitsee oman henkilökohtaisen verkkopankkitunnuksen palveluun kirjautumista varten ja hänen tulee hyväksyä palvelun käyttöehdot kirjautumisen yhteydessä. Hakuajan päätyttyä sähköisen hakemuksen verkkosivu sulkeutuu.

Avustushakemus paperisena Avustushakemuksen voi poikkeuksellisesti tehdä myös paperilomakkeella, joka palautetaan Asiakaspalvelukeskus Winkkiin kaupungintalolle, (Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta) tai Joutsenon kirjastolle (Keskuskatu 2, 54100

Joutseno). Lomake on tulostettavissa kaupungin verkkosivulta tai sen voi noutaa Asiakaspalvelukeskus Winkistä tai Joutsenon kirjastosta.

Vapaamuotoiset hakemukset Vapaamuotoisesti haettavia avustuksia ovat suunnistuskartta-avustus, liikunta- ja urheiluseurojen vuosijuhlat, liikuntapaikkojen talkootyö, ulkoliikuntapaikkojen kunnossapitokoneiden hankinta-avustus sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen perintökaaren avustus. Näiden hakemukset tehdään vapaamuotoisina (ei sähköisellä lomakkeella) ja toimitetaan 31.1. klo 15.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lappeenranta.fi. Hakemuksen voi palauttaa myös paperisena Asiakaspalvelukeskus Winkkiin tai Joutsenon kirjastoon. Lisäksi kaupunki voi harkintansa mukaan huomioida järjestöjen vuosipäivät sekä menestymisen kilpailuissa ja vastaavissa. Huomioiminen ei ole avustustoimintaa eikä sitä haeta avustuslomakkeella vaan vapaamuotoisesti, hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Hakemukset on toimitettava kirjaamo@lappeenranta.fi, jota kautta ne välitetään asianomaiselle toimielimelle.

Kaupungin näkyvyys Kohdeavustuksen (tapahtumat) saajan on käytettävä kaupungin markkinointilogoa, joka on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi/fi/kaupunkimme/ lappeenrannan-tunnukset, sekä ilmoitettava tapahtumasta Etelä-Karjalan tapahtumakalenterissa http://tapahtumat. ekarjala.fi

Avustuksen maksaminen

kaikkien tarvittavien liitteiden toimittamista (yleisavustus) avustusvuonna 31.12. mennessä kaupungin kirjaamoon tai Asiakaspalvelukeskus Winkkiin. Avustuksen myöntäjällä on oikeus vaatia lisäselvityksiä avustuksen käytöstä. Avustuksen saajan tulee itse huolehtia tilityksistä ja liitteiden toimittamisesta, kaupunki ei tee kyselyä palauttamattomista asiakirjoista. Myöhässä tullutta tilitystä ei voida maksaa. Kohdeavustus maksetaan tilitystä vastaan, ei ennakkoon. Yleisavustus maksetaan, kun kaikki liitteet on toimitettu. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilitys/selvitys tehdään vapaamuotoisesti.

Lisätiedot Lisätietoa antavien henkilöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi. Avustustoimikunta ja kulttuurilautakunta Kulttuurikoordinaattori Helena Hokkanen, puh. 040 736 2022 Nuorisotoimi Nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh. 040 512 6567 Liikuntatoimi Liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman, puh. 0400 753 504 Kunnossapitoavustukset Kunnossapitopäällikkö Juha Rojo, puh. 0400 550 732 Erityisliikunta Ohjauspalveluiden päällikkö Aija Rautio, puh. 040 513 8140 Sosiaali- ja terveysjärjestöt (yleisavustus tai kohdeavustus) Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh. 040 522 9373, toimistosihteeri Maiju Talka, puh. 040 501 4209

Maksaminen edellyttää joko tilitystä (kohdeavustus) tai

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 23

lappeenrannan kaupunginteatteri

Lappeenrannan kaupunginteatteri juhlii 100-vuotiasta Suomea

Teatteriklubi

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Lappeenrannan kaupunginteatteri on valinnut kevätkauden 2017 ohjelmistoonsa pääasiassa suomalaisia tekstejä eri ikäryhmille. Lappeenrannan kaupunginteatterin ohjelmistossa syksyllä 2016 alkanut ja tämän vuoden loppukevääseen ulottuva näytelmien sarja kuvaa suomalaisuutta ja suomalaisten koko kirjoa elämänmakuisesti. Näytelmät kertovat mielenkiintoisista näkökulmista ja ihmisläheisesti meistä suomalaisista. Lisätietoa ohjelmistosta on luettavissa verkkosivuilla lprteatteri.fi. Lappeenrannan kaupunginteatteri näkyy ja kuuluu myös facebookissa. Ajankohtaisia teatterikuulumisia voi seurata somessa hashtagilla #lprteatteri. 1.1.2017 alkaen lipun hintoihin lisätään palvelumaksu 1,50–3,50 €/lippu. Muutoksen myötä lipun hinta on yhteneväinen kaikissa lipunmyyntipisteissä. Asiakaspalvelukeskus Winkissä ja teatterin lippukassalla asioidessa lippuihin ei kuitenkaan lisätä toimitusmaksua. Tällä sivulla olevien ensi-iltanäytelmien liput sisältävät palvelumaksun.

Liput 17,50/11,50 €

Liput 27,50/24,50/21,50 €

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatteriin toimintaa ja ohjelmistoa. Klubilla kuulet ja näet ensimmäisenä, mitä teatterilla tapahtuu. Klubeja isännöi teatterinjohtaja Timo Sokura. Teatteriklubi kokoontuu tiistaisin 24.1., 21.2., 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 17.30–19. Tervetuloa!

Liput 27,50/24,50/21,50 €

Varaa ja osta liput ajoissa! Katso lipunmyyntitiedot s. 22.

Liput 22,50/11,50 €

Hans Christian Andersen – Mikko Roiha

Hella Wuolijoki

Helena Anttonen

Yhteistyössä Lappeenrannan lukioteatteri

KEISARIN UUDET VAATTEET

NISKAVUOREN NUORI EMÄNTÄ

TERIJOELLA

NAHKATAKKINEN TYTTÖ

Hilpeäksi sovitettu satuklassikko sopii kaikenikäisille.

Kotimainen klassikko ja väkevä rakkaustarina Suurella näyttämöllä.

Eksoottinen rajaseutu kiehtoo ja pitsihuvilat täyttyvät matkailijoista.

Suomalainen täysverinen nuorisomusikaali Dingon tahtiin!

TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

la 22.4. klo 13 klo 19 ke 26.4. klo 19 pe 28.4. klo 19 la 29.4. klo 13 klo 19

to 5.1. to 5.1. la 7.1. to 12.1. la 14.1. to 19.1. pe 20.1. la 21.1. ti 24.1. to 26.1. pe 27.1. la 28.1. ti 31.1.

klo 19 klo 19.30 klo 14 klo 14 klo 12 klo 19 klo 10 klo 12 klo 19 klo 12 klo 18 klo 19 klo 10 klo 19 klo 13 klo 19 klo 10

Jonni Halua mut hiukan Jonni VIIMEINEN Halua mut hiukan ESITYS! Keisarin uudet vaatteet * Jonni Keisarin uudet vaatteet Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä * Keisarin uudet vaatteet Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä Niskavuoren nuori emäntä Jonni Keisarin uudet vaatteet

TUHKATKIN PESÄSTÄ – Mokoma akustisena ke 15.2. klo 19, Suuri näyttämö

ke 1.2. to 2.2. pe 3.2. la 4.2.

klo 12 klo 19 klo 19 klo 13 klo 19 ti 7.2. klo 10 ke 8.2. klo 10 to 9.2. klo 12 pe 10.2. klo 19 la 11.2. klo 13 klo 19 to 16.2. klo 14

Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä Jonni ** Jonni Niskavuoren nuori emäntä Keisarin uudet vaatteet Keisarin uudet vaatteet Keisarin uudet vaatteet Jonni Jonni Niskavuoren nuori emäntä Jonni **

pe 17.2. klo 18 klo 19 la 18.2. klo 13 klo 13 & 15 klo 19 pe 24.2. klo 18 klo 19 la 25.2. klo 13 & 15 klo 13 & 19

Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä Niskavuoren nuori emäntä Keisarin uudet vaatteet Jonni VIIMEINEN ESITYS! Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä ** Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä

ti 7.3. pe 10.3. la 11.3. la 11.3. to 16.3. la 18.3. la 25.3. to 30.3. pe 31.3.

klo 10 klo 19 klo 13 & 15 klo 13 klo 19 klo 12 klo 13 klo 19 klo 19 klo 14 klo 19

Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä ** Niskavuoren nuori emäntä Keisarin uudet vaatteet Keisarin uudet vaatteet Niskavuoren nuori emäntä Terijoella * Terijoella Terijoella

HUHTIKUU la 1.4.

klo 13 klo 19 to 6.4. klo 14 pe 7.4. klo 19 la 8.4. klo 13 klo 19 to 20.4. klo 14 pe 21.4. klo 19

Terijoella Niskavuoren nuori emäntä Niskavuoren nuori emäntä Terijoella Terijoella Niskavuoren nuori emäntä Terijoella ** Terijoella

Terijoella Niskavuoren nuori emäntä Niskavuoren nuori emäntä Terijoella Terijoella Niskavuoren nuori emäntä

TOUKOKUU ke 3.5. to 4.5. pe 5.5. la 6.5. to 11.5. pe 12.5. la 13.5. ti 16.5. to 18.5. pe 19.5. la 20.5. * ensi-ilta

klo 19 klo 14 klo 19 klo 13 klo 19 klo 19 klo 10 klo 19 klo 13 & 19 klo 13 & 19 klo 13 & 19 klo 14 klo 13 & 19

Terijoella ** Terijoella Niskavuoren nuori emäntä Niskavuoren nuori emäntä Terijoella Nahkatakkinen tyttö * Nahkatakkinen tyttö Terijoella Terijoella Nahkatakkinen tyttö Nahkatakkinen tyttö Terijoella Nahkatakkinen tyttö

** tuoksuton näytös

Ismo Leikola ja Kalle Pylvänäinen

Marie Jones

Koominen ja koskettava

Kaj Chydenius ja Sanna Kemppainen

Ympäri Suomea täysiä katsomoita riemastuttanut esitys irvailee lähes kaikelle sairastamiseen liittyvälle. Rooleissa Mikko Kivinen, Ville Keskilä ja Kalle Pylvänäinen.

Helsingin Kaupunginteatterin Martti Suosalo ja Mika Nuojua ovat täällä taas!

Risto Kopperin käsissä Tuomas Kyrön teksti vanhan miehen elämästä tulee katsojan iholle. Mikkelissä ensi-iltansa 2014 saaneen esityksen on nähnyt jo yli 10 000 katsojaa!

Konsertti kotiseutuylpeydestä, toiveikkuudesta ja pettymyksistä rakkaudessa.

SAIKKUA, KIITOS!

ti 21.2. klo 19, Suuri näyttämö Sisältää runsaasti musiikkia!

KIVIÄ TASKUSSA

ma 13.3. ja ti 14.3. klo 19 Suuri näyttämö

MIELENSÄPAHOITTAJA

pe 24.3. klo 19 ja la 25.3. klo 14 Pieni näyttämö

MÄNNIKKÖMETSÄT

ke 29.3. klo 19, Pieni näyttämö

Elina Ylisuvanto ja Päivi Federley

Red Nose Company & Teatteri Quo Vadis

Sari Havas ja Pauliina Hukkanen

Tositarinoita ja lauluja päihderiippuvuudesta. Mistä alkaa alkoholismi?

Huippusuositun Juoksuhaudantie-esityksen tekijät tarttuvat Ilmari Kiannon kansallisklassikkoon.

Musiikilla höystetty, elämän makuinen sessio, jossa nauruhermoja koetellaan ja tunnelautat laitetaan liikkeelle.

pe 7.4. klo 19, Pieni näyttämö Ikäsuositus yli 15 v.

to 20.4. ja pe 21.4. klo 19, Pieni näyttämö Ikäsuositus yli 14 v.

ma 24.4. klo 19, Suuri näyttämö

JUHLAN JÄLKEEN

PUNAINEN VIIVA

TERAPIAN TARPEESSA

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2017 | 24