Lappeenrannan asukaslehti 1/2018 by Avidly

TAMMIKUU 2018 | LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | www.lappeenranta.fi

Sykettä ja säpinää arkeen Katse kohti aurinkoa

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

KAAVOITUSKATSAUS s. 9–12

Vuorovaikutusta asukkaiden kanssa läpi kaavaprosessin IN ENGLISH, p. 13

s. 2

s. 8

Sykettä ja säpinää arkeen

lkavana vuonna 2018 tehostetaan Lappeenrannan kaupungin strategian jalkauttamista kaupunkilaisten arkipäiviin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa, että nuorten työllistymistä, lasten harrastusmahdollisuuksia ja keskikaupungin elävöittämistä tehostetaan entisestään. Viime valtuustokauden strategiaa on kuluvalla valtuustokaudella konkretisoitu niin, että kehittämistyölle on määritelty kolme erillisohjelmaa: kasvua ja osaamista, puhdasta ja kestävää sekä sykettä ja säpinää. Uutta entiseen verrattuna on, että strategiset kärjet on kytketty talousarvioon. Näin elinvoimaisuuden vahvistamisesta tulee kaupungin kehittämistyössä entistä näkyvämpi piirre. Kasvua ja osaamista -ohjelmassa keskitytään nuorten työllistymisedellytysten parantamiseen ja osaamispohjaisten työpaikkojen luomiseen. Puhdasta ja kestävää keskittyy energia-, ilmasto-, vesistö- ja kiertotalousasioihin. Sykettä ja säpinää puolestaan aktivoi asukkaita liikkumaan ja harrastamaan sekä luo edellytyksiä vetovoimaisille tapahtumille. Lappeenrannan strategia korostaa kaupunkilaisten omaa aktiivisuutta sekä vuorovaikutusta kaupungin ja asukkaiden välillä. Asukkailla on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua kaavoituksen suunnitteluun. Kaupunkisuunnittelun osastolla toivotaan, että paikalliset ihmiset ottaisivat aktiivisesti osaa oman alueensa tulevaisuuden suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ihan kaavoitusprosessin alkumetreiltä alkaen. Kaavoitettavien alueiden kyläilloista on kuulunut hyvää; asukkaita on ollut liikkeellä ja hiljaisimmatkin ovat saaneet äänensä kuuluville. Kaupungintalolle kantautunut palaute asukastoiminnasta eri puolilta kaupunkia on positiivista ja hengeltään yhteistyötä rakentavaa. Hyviä uutisia kuuluu esimerkiksi Lauritsalasta: uusi asukastila avautui Lappeenrannan palvelukeskussäätiön ja kaupungin yhteistyöllä Hallituskadulle. Yhdistykset, seurat sekä yksittäiset asukkaat ovat ottaneet tilat jo monipuolisesti käyttöönsä. Tapahtumia Lappeenrannassa järjestetään ympäri vuoden. Esimerkiksi kesäkauden, Suomen juhlavuoden ja joulunajan tapahtumatarjonta on ollut runsasta. Muun muassa liikuntatapahtumat ja teatteri tuovat kaupunkiimme yleisöä muualtakin Suomesta ja yöpyjät täyttävät mukavasti hotellejamme. Vuonna 2016 Lappeenrannan yöpymistilastot ylsivät ennätyslukemiin ja kuluneena vuonna luku oli sitäkin parempi. Ilahduttava tulos saatiin kaupunkien elinvoimaisuusvertailussa. Nousimme rivakasti yhdeksännelle sijalle. Niin teatteri kuin jäähallikin herättävät voimakkaita tunteita. Molempia tarvitaan maakunnan keskuskaupungissa ja molemmat tukevat Lappeenrannan kehitystä tapahtumakaupunkina. Jäähallia suunnitellaan niin, että siellä voi toteuttaa monenlaista ohjelmaa aina konserteista koiranäyttelyihin asti. Myös kaupunkiaukioidemme profiilin nosto on vienyt tapahtumatuotannon kehitystä eteenpäin. Voimme Lappeenrannassa olla erittäin tyytyväisiä liikenneyhteyksiemme parantumisesta. Hyvä saavutettavuus on elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkki. Ennakkoluulottomasti ja määrätietoisesti olemme tehneet töitä kansainvälisten reittilentoyhteyksien avaamiseksi. Keväällä avautuva ilmasilta Lappeenrannasta Välimerelle palvelee laajalti kaakkoista Suomea ja Pietarin aluetta sekä tuo turisteja järviseudullemme. Valtatie kuuden ja rataverkoston perusparannushankkeet edistävät saavutettavuuttamme, ja niiden vaikutukset elinkeinoelämälle, työllisyydelle, työmatkaliikenteelle ja maakunnan sisäiselle liikenteelle ovat huomattavat. Tämänkaltaiset hankkeet antavat lisäksi yliopistolle ja yrityksille tilaisuuksia toteuttaa innovaatioita ja edistää esimerkiksi aurinkoenergian käyttöä. Saimaan kanavatien tilanne on kuitenkin ongelmallinen. Venäjän päätös kieltää talvikauden linja-autoliikenne kanavatiellä hankaloittaa matkailua puolin ja toisin. Meidän onkin entistä ponnekkaammin vaikutettava siihen, että uusi, tehokkaampi tieyhteys toteutettaisiin mahdollisimman pian. Haastan kaikki asukkaat ja yrittäjät mukaan vahvistamaan Lappeenrannan elinvoimaisuutta ja luomaan alueestamme positiivista mielikuvaa. Kun kerromme kaupungistamme hyvää, kiinnostus seutuamme kohtaan vahvistuu. Juuri me itse, asukkaat ja yrittäjät, voimme laittaa liikkeelle positiivisuuden kierteen. Toivotan kaikille lappeenrantalaisille ja asukaslehden lukijoille onnellista vuotta 2018. Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

Lauritsalan Juttunurkassa tavataan Lauritsalassa harmi muuttui iloksi marraskuussa 2017, kun edellisen vuoden lopulla lakkautetun asukastuvan tilalle saatiin entistä avarampi, Juttunurkaksi nimetty uusi asukastila, ja vieläpä samaiselta Hallituskadulta. Jo loppu vuodesta Juttunurkan varauskalenteri pursusi erilaista toimintaa, ja uusi vuosi tuo talolle myös kahvilaisännän.

un valtion palkkatuen loppuminen vei pohjan Lauritsalan aiemmalta asukastuvalta, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö ja kaupunki tekivät aloitteen uuden tilan perustamisesta pysyvän toiminnan yhteyteen. Näin luotaisiin jatkuvuutta, jota määrärahojen heilahtelut eivät horjuttaisi. Uusi asukastila, Juttunurkka, toimii Lappeenrannan palvelukeskussäätiön tiloissa, lounasravintola Lauran yhteydessä. Toimintaperiaatteena on, että tila palvelee arkisin klo 9−14 kaikille avoimena asukkaiden olohuoneena ja kokoontumispaikkana. Juttunurkkaa voi myös vuokrata iltakäyttöön erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Esteetöntä ja muunneltavaa Lauritsala-seuran ja Lauritsalan alueraadin puheenjohtaja Anne-Maija Laukas osasi odottaa asukastilan avajaiskahveille tuvan täydeltä väkeä. − Kyllä Juttunurkkaan mahtuu, haitariovia avaamalla tilaa saadaan laajennettua jopa satapäiselle joukolle, hän naurahtaa. Yhdistykset ja järjestöt voivat varata Juttunurkasta ilta-aikoja omia tilaisuuksiaan ja kokouksiaan varten. Asukastila sopii hyvin esimerkiksi Lauritsala-seuran suosittujen yleisöluentojen pitopaikaksi. Myös käsityökerhot, esittelytilaisuudet tai ihan tavallinen mukava yhdessäolo luontuvat esteettömään ja muunneltavissa olevaan tilaan mainiosti. Anne-Maija toivoo, että kun toiminta saadaan käyntiin ja kahvilaisäntä aloittaa vuoden 2018 alkaessa, aukioloaikojen sopivuutta arvioitaisiin uudelleen. – Mielestäni aukioloa pitäisi arvioida eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien asukkaiden tarpeiden perusteella. Olisikohan ovia mahdollista pitää kaikille avoinna vaikka yhtenä iltana viikossa. Hän toivoo, että Juttunurkassa järjestettäisiin monipuolisesti ohjelmaa, jotta kaikenikäiset ja erilaisista asioista kiinnostuneet kokisivat tilan omakseen, ja lupaa, että Lauritsala-seura on mukana ohjelman ideoinnissa ja toteutuksessa. Omia ideoitaan voi ehdottaa vaikkapa kaupungin asukasyhteyshenkilölle tai Myö tehään porukalla -projektin vetäjälle, jotka ovat tavattavissa Juttunurkassa vuoroviikoin, ennakkoon ilmoitettuna aikana.

Lauritsala-henki on edelleen totta Kun Anne-Maija Laukas puhuu Lauritsalasta, yhteisöllisyys-sana toistuu tuon tuostakin. Hän vakuuttaa, että vaikka Lappeenrannan kaupungin ja Lauritsalan kauppalan kuntaliitoksesta on kulunut yli 50 vuotta, Lauritsala-henki on edelleen totta. − Tiivis yhteisö muodostui jo kauppalan aikana. Suurin osa asukkaista oli Kaukaan tehtaalla tai sahalla töissä ja yhteisöllisyys siirtyi myös vapaa-ajalle. Ylpeys lauritsalalaisuudesta on säilynyt, koska useat suvut ovat asuneet täällä monessa sukupolvessa. Lauritsala-henki vetää uusiakin asukkaita puoleensa ja perinne jatkuu, Anne-Maija aprikoi. Mutta ajan virtauksia seuraavana hän tietää, että kyläily naapureiden ja tuttujen luona ei ole yhtä luontevaa kuin joskus ennen. − Siksi tarvitaan asuinalueen yhteistä tilaa, jossa ei olla kenenkään yksityisellä reviirillä. Jos vaikka haluaa lähteä porukalla rupattelemaan, asukastilaan voi mennä kuin yhteiseen olohuoneeseen, kaivaa neuleet esille ja ostaa kahvit tiskiltä. Siellä myös tutustuu helposti paikkakuntalaisiin. Käytössä on tietokone omien asioiden hoitamiseen, ja päivän lehteäkin voi käydä lukemassa.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI TAMMIKUU 2018, 10. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi /// Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet. /// ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 /// Painos 45 500 kpl /// PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu, alina.kujansivu@lappeenranta.fi, puh. 040 724 8776 /// TUOTTAJA Mervi Palonen, mervi.palonen@lappeenranta.fi, puh. 040 184 9610 /// LÄHIKULTTUURIA Sami Soljansaari, sami.soljansaari@lappeenranta.fi /// LIIKKEELLE Aija Rautio, aija.rautio@lappeenranta.fi /// IN ENGLISH Mirka Rahman, mirka.rahman@lappeenranta.fi /// ULKOASU JA TAITTO Nitroid /// ETUSIVUN KUVA Minna Kivistö /// JAKELUHÄIRIÖT puh. 09 2316 3556 Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2018.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Juttunurkan avajaistunnelmia marraskuulta.

Marika Heinilä

Kuva: Arttu Muukkonen

PÄÄKIRJOITUS

ASUKASTOIMINTA

Tekstit: Mervi Palonen

Anne-Maija Laukas toivoo, että Juttunurkassa järjestettäisiin monipuolisesti ohjelmaa, jotta kaikenikäiset ja erilaisista asioista kiinnostuneet kokisivat tilan omakseen.

Asukastoiminta on kotiseututyötä Anne-Maija Laukas korostaa, että asukas toiminnan keskeisenä tehtävänä on oman asuinalueen puolestapuhuminen.

”

Kannanotoilla ja yhteyttä pitämällä saadaan asukkaiden toiveita esille ja asioita vietyä eteenpäin. Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja oman asuinympäristön kehittämisestä kiinnostuneelle Anne-Maijalle osallistuminen asukastoimintaan on luonnollista. Hän on myös Etelä-Karjalan edustajana Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa ja mukana valmistelemassa tulevan kesän valtakunnallisia kotiseutupäiviä Lappeenrantaan. – Minusta asukastoiminta on kotiseututyötä, jota tehdään ennen kaikkea tulevaisuuden eteen perinteitä säilyttäen, hän määrittelee ja korostaa, että asukastoimintaan on hyvä sisällyttää kausiluonteisia hankkeita. – Selkeään, tietyn ajan kestävään hankkeeseen on helpompi sitoutua kuin ylipäätään ympäripyöreältä kuulostavaan asukastoimintaan, joka joskus mielletään loputtomaksi

Marika Heinilä

appeenrannasta Helsinkiin kaksivuotiaana muuttanut Anne-Maija Laukas sisäisti Lauritsala-hengen jo lapsena, kun vietti lomiaan Kaukaanmäen mummolassa. Kolmikymppisenä hän muutti oman perheensä kanssa pysyvästi Lauritsalaan. − Kuten mieheni aikoinaan sanoi, mikä meitä Helsingissä olisi pidätellyt. Molempien juuret ovat rajantakaisessa Karjalassa, joten tänne Etelä-Karjalaan oli kotoisaa asettua. Nyt omat poikamme ovat liki kolmikymppisiä ja muuttaneet jo omiin asuntoihinsa. Silti aikoinaan ostamassamme kolmikerroksisessa rintamamiestalossa on edelleen riittävästi tilaa kaikkien perheenjäsenten töille ja harrastuksille. Yläkerrassa on minun käsityöpajani ja alakerrassa on miesväen musiikkistudio.

työmaaksi. Olen huomannut, että esimerkiksi nuoret aikuiset innostuvat kausittaisista hankkeista, joilla omaa asuinaluetta saadaan viihtyisämmäksi. Kun he huomaavat, kuinka mukavaa ja palkitsevaa osallistuminen on, he tulevat mukaan seuraavallakin kerralla ja tuovat tullessaan tuttujaan. Anne-Maija Laukas korostaa, että asukastoiminnan keskeisenä tehtävänä on oman asuinalueen puolestapuhuminen. – Kannanotoilla ja yhteyttä pitämällä saadaan asukkaiden toiveita esille ja asioita vietyä eteenpäin. Kaupungintalolla ei tiedetä, mitä aluekeskuksissa ja kylillä ajatellaan ja toivotaan, jos emme sitä itse kerro, hän sanoo napakasti. Vuorovaikutus asukastoiminnan ja kaupungin välillä on hänen mielestään sujuvaa. – Paljon on saatu aikaiseksi. Toiveisiimme on vastattu joskus nopeasti, joskus tiukan taloustilanteen takia viiveellä. Lauritsalan koulun sisäilmaongelmat vaivaavat kuitenkin asukasaktiivin mieltä. − Koulun kohtalon ratkaisemista pitäisi kiirehtiä. Odotamme Lauritsalassa pysyvää ja aikaa kestävää ratkaisua.

”Kun Lappeenranta menestyy, Lauritsalakin menestyy”

jaoston ja historiatoimikunnan jäsenenä. Lauritsalan kehittymisen hän kytkee kaupungin kokonaiskehitykseen. – Kun Lappeenranta menestyy, Lauritsalakin menestyy. Kaupungin kehitystä on viisasta tarkastella kokonaisuutena. Minusta suunta ja vire ovat positiivisia. Eivätkö esimerkiksi rakennusnosturit ole hyvän tulevaisuuden ennusmerkkejä. Tyytyväisenä Anne-Maija on seurannut myös värikkyyden lisääntymistä rakennusten julkisivuissa. Varsinkin Pontuksen koulun ja uuden sairaalarakennuksen seinät nostattavat hymyn väreistä innostuneen käsityöyrittäjän huulille. Hänen mielestään Lauritsalan aluekeskus on sopivasti Lappeenrannan keskustan kyljessä, vaikka väliin jäävä tehdas saakin välimatkan tuntumaan pidemmältä kuin se onkaan. Laukaksen perheessä ei ole autoa, osittain periaatesyistä, ja matka keskustaan taittuu bussilla. – Meillä on myös mopo, joka on vuosien mittaan kelvannut koko perheen kulkupeliksi. Vaikka liikenneyhteydet sujuvat muuten Lauritsalan ja keskustan välillä hyvin, nopea bussiyhteys Lauritsalasta Matkakeskukseen puuttuu, Anne-Maija huomauttaa ja on päättänyt pitää asiaa sitkeästi esillä, kunnes yhteys korjataan.

Anne-Maija Laukas osallistuu Lappeenrannan kaupungin kehittämistyöhön lupalautakunnan, rakennuslupa-

Lauritsalan alueraadin kuntalaisaloite toteutetaan

Lauritsalan alueraadin kuntalaisaloite Pikkalan lähteen ja sinne johtavien pitkospuiden kunnostamisesta on tarkoitus toteuttaa kevät-ja kesäkaudella 2018 asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä. Myös Lauritsala-seura on useaan kertaan tuonut lähteen kulttuurihistoriallista arvoa esille.

Juttunurkka saa kahvilaisännän Vuoden 2018 alussa Juttunurkan kahvilaisäntänä aloittaa leipuri-kondiittori Elias Kontunen (22). Hän haluaa olla mukana luomassa Juttunurkasta viihtyisää paikkaa, jossa järjestetään asukkaiden toivomaa ohjelmaa. – Olen tosi innostunut uudesta pestistä ja asiakaspalvelusta. Tyytyväiset ja iloiset asiakkaat innostavat kehittämään omaa työtä ja Juttunurkkaa. Kertokaa ideoistanne, olen kuulolla, Elias lupaa. Juttunurkka sijaitsee Lauritsalan keskustassa, osoitteessa Hallituskatu 17–19.

Paula Savelius

Pitkospuita pitkin Pikkalan lähteelle

auritsalan alueraadin ja Lauritsala-seuran puheenjohtaja Anne-Maija Laukas kertoo, että lähteen sijaintipaikka on miltei unohtunut pitkospuiden lahottua, ja paikalle on hankalaa kulkea ryteikön poikki. Lähde sijaitsee lähellä ABC Viipurinporttia. Paikan historiasta kertova kyltti pystytetään Hyötiöntien varteen. Kuntalaisaloitteessa kerrotaan, että Pikkalan lähde on rikkipitoinen terveyslähde, joka löydettiin vuonna 1802. Se antoi sysäyksen Lappeenrannan kylpylän perustamiselle. Lauritsalan alueraati on kiirehtinyt myös Karjalantien rinteiden kunnostusta ja Hakalin liikenteenjakajan muuttamista kiertoliittymäksi. Rinteiden kunnostus saatetaan päätökseen ja myös liikenneympyrä toteutunee vuonna 2018. – Lauritsalan tunnuksena pidetyn monumentin Kolme alasinta kunnostustyö on vielä kesken, mutta sekin saatetaan päätökseen, kun kevät koittaa. Talkoolaisia työhön on riittänyt, mutta erityisosaamista edellyttävät työt ovat viivästyttäneet urakkaa, Anne-Maija Laukas kertoo. LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tekstit ja kuvat: Kaisu Lahikainen

LUKIOT

Anton Qvist ja Sonja Mykkänen ovat tyytyväisiä tiimijaksoon. – On ollut hyvä kokemus tehdä todellista yhteistyötä, tehdä asioita yhdessä, oppia uutta, Sonja sanoo. Kumpikin toteaa, että tilanne olisi ollut toisenlainen, jos oma ryhmä ei olisi toiminut.

Kimpisen lukion tiimijaksolla ideoita, kekseliäisyyttä, innostusta − Perinteisestä, luennoivasta opettajajohtoisesta opetuksesta on lukiossa alettu luopua jo kymmenen vuotta sitten, sanoo äidinkielenopettaja Mia Sopanen.

onet Kimpisen lukion opettajista ovat toteuttaneet jo pitkään uudenlaisia opetuksen ja oppimisen menetelmiä. Syksyllä, lukuvuoden toisessa jaksossa toteutettu tiimijakso toi silti kaikille, niin opettajille kuin opiskelijoillekin, uusia kokemuksia, ajatuksia ja toimintatapoja. Keskustelu tiimijakson kokemuksista hersyi ja pulppusi.

Mistä idea? Kimpisen lukiosta oli pieni joukko opettajia eräässä Opetushallituksen koulutuksessa, ja siellä kuultiin, että Ylöjärven lukiossa Tampereen lähellä on käytössä tiimijakso. − Opettajamme innostuivat tiimijaksosta, ja sitä lähdettiin ideoimaan. Kävimme pikkubussilla tutustumassa Ylöjärven lukion käytänteisiin, kertoo rehtori Olli Mielonen. Mia Sopanen oli vaikuttunut ylöjärveläisten lukiolaisten työteliäisyydestä ja aktiivisuudesta. Kiinnostus kokeiluun syttyi myös keskustelusta opettajien kanssa. Historianopettaja Niina Kuhanen ja kemiaa opettava Eveliina Tuosa halusivat kokeilla jotain uutta, ja kumpaakin viehätti sekä yhteistyö muiden aineiden opettajien kanssa että ajatus oppiainerajojen ylittämisestä.

”

Tekemiseen oli aikaa päivä, toinen, kolmas... Mia Sopanen

Mitä tehtiin? Tiimijakso tarkoitti opettajille paljon aikaavievää suunnittelutyötä ja uskallusta siirtyä ohjaamaan perinteisen opettamisen sijaan. Pajatyöskentelyksi nimetyt tunnit olivat enemmän perinteisten koulutuntien kaltaisia, mutta eivät täysin. Eveliina Tuosa kertoo, että kemiassa pajatunneillakin oli enemmän tekemistä kuin opettajan kuuntelemista. Reaaliaineissa taas Niina Kuhanen piti uskonnonopettaja Titta Korhosen kanssa yhteisiä pajoja, joissa keskityttiin opiskelutaitoihin ja -tekniikkaan. Koulusta lähdettiin myös ulos. Tiimijaksolaisten käyttöön oli saatu Lappeenrannan valtuustosali. − Opetin valtuustosalissa esseen kirjoittamista 90 opiskelijalle, Mia Sopanen kertoo. Muutenkin jakson aikana mentiin ulos koulun tiloista

Historianopettaja Niina Kuhasen (takana vasemmalla) opiskelijoita valmistautumassa viikkotehtävän esittelyyn. Kuvassa vasemmalta: Arttu Pakarinen, Konsta Suomalainen, Aleksi Hämäläinen, Aapo Tervonen, Ella Kontunen, Miko Jäkälä ja Noora Lahtela.

retkille ja vierailuille: käytiin tutustumassa esimerkiksi Ylen toimitiloihin ja yliopistoon sekä vierailtiin kaupunginorkesterin harjoituksissa ja teatterissa kulissien takana. Yksi päivä vietettiin koko tiimijaksoporukan kanssa Helsingissä. Myös vierailijoita kävi paljon. − Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan käyneet kaikissa paikoissa. Tiimistä saattoi olla vain yksi vierailija, joka kertoi vierailusta muille tiimiläisille, Niina Kuhanen kertoo. Opiskelijat tekivät paljon tiimityötä, mikä tarkoittaa, että he aikatauluttivat itse tekemisensä ja saattoivat tehdä tehtävät missä vain. − Aluksi siirryttiinkin muualle, mutta myöhemmin alettiin palata luokkiin. Koulussa oli helpompi tavoittaa opettajia neuvomaan, samoin toisia opiskelijoita, Mia Sopanen sanoo. − Opiskelijoille vapaus merkitsi myös vastuuta. Tehtävät piti tehdä ajallaan, Niina Kuhanen lisää. Eveliina Tuosa kertoo, että kun opiskelijat tekivät omia tehtäviään, he eivät innostuksissaan aina malttaneet pitää taukojakaan. Hän kiinnitti huomiota ryhmädynamiikkaan: siihen, miten ryhmä kasvoi. Välillä oli vaikeaa, mutta siitä päästiin eteenpäin. − Yhteistyö ruokki ryhmää. Tiimijakson periaatteita on oppiainerajojen ylittäminen. Siitä yhtenä esimerkkinä oli opiskelijoiden digilehti, johon he kirjoittivat englanniksi arvioita lukemistaan tietokirjoista, tekstejä kemiaan, biologiaan ja opinto-ohjaukseen liittyvistä aiheista sekä kokemuksiaan tiimijaksosta.

Mitä jäi mieleen? Mia Sopanen korostaa ryhmien kekseliäisyyttä, niitä ideoita, joita ryhmistä kumpusi. Niina Kuhanen toteaa, että saatiin hienoja tuotoksia, joissa opiskelijoiden vahvuudet näkyivät. Eveliina Tuosa sanoo melkein hämmästyneenä, että paljosta tekemisestä huolimatta ei ollut kiire. Ryhmien innostus ja tekemisen halu oli käsinkosketeltava. − Teimme esimerkiksi lautapelin, ja sitä jäätiin valmistamaan vielä koulun jälkeen. Eräs poika sorvasi kotonaan pelinappulat, hän kertoo. − Tällaisen työskentelyn mahdollistivat joustavat aikarajat: tekemiseen oli aikaa päivä, toinen, kolmas… Mia Sopanen jatkaa. − Sain, mitä hain: vaihtelua, yhteistyötä, ohjaamista. Minulla oli ohjattavana mahtava opiskelijaporukka, joka tuli jakson aikana läheiseksi. Perjantaisin nostimme aina itsel-

Kimpisen lukion toisen kerroksen luokat oli varattu tiimijaksolaisille. Käytäväpalaverissa äidinkielenopettaja Mia Sopanen (vas.), kemianopettaja Eveliina Tuosa, opinto-ohjaaja Mira Kankkunen ja rehtori Olli Mielonen.

lemme mehumaljat, Niina Kuhanen kertoo. − Ryhmänohjaajalle oli hieno tilanne saada olla kaikki päivät oman ryhmän eli luokan kanssa. Sellaista ei suuressa lukiossa muuten tapahdu, Mia Sopanen vielä lisää.

Kimpisen lukion tiimijakso kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat osallistuivat tiimijaksoon kaikkiaan 190 opiskelijaa jaettiin kahteen ryhmään ja sitten 4–5 hengen tiimeihin kaikilla oli äidinkieltä, englantia, opinto-ohjausta ja tietotekniikkaa toinen iso ryhmä opiskeli lisäksi kemiaa ja biologiaa, toinen uskontoa ja historiaa jakson aikana opiskeltiin uuden opetussuunnitelman mukaiset sisällöt mukana oli 11 opettajaa, jotka toimivat opiskelijaryhmien ohjaajina yleensä ainerajat ylittäen pajatunneilla työskenneltiin kunkin aineen opettajan kanssa opiskelijoilla oli alkuviikosta tiimitehtäviä ja loppuviikosta viikkotuotoksia, jotka olivat usein luovia ja ainerajat ylittäviä ja kokosivat tietoja ja taitoja opettajia oli koulutettu tiimijaksoon vuoden 2017 alusta alkaen; koulutuksesta vastasi tiimioppimisen ja valmentavan opettajuuden valmennusyritys opiskelijat jaettiin tiimeihin mahdollisimman heterogeenisesti opettajien havainnoinnin ja Belbinin testien mukaan myös opettajat tekivät testit

Tutustumisilloissa esitellään lukioopiskelua ja oppiainetarjontaa Lappeenrannan lukiot järjestävät tammikuun lopulla perinteiset tutustumisillat ysiluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Vierailijat pääsevät tutustumaan lukioiden toimintaan ja opintoihin sekä lukio-opiskeluun. Liikunta- ja yrittäjyyspainotteisen Kimpisen lukion esittelyilta on 24.1. klo 18–20. LUMA-aineita ja taideopintoja painottavan Lyseon lukion sekä Etelä-Karjalan IB-lukion ja ItäSuomen koulun lukion yhteinen esittelytilaisuus järjestetään 17.1. klo 18–20.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Arttu Muukkonen

Pr-lähettiläänä yksilöurheilija saa yhteisöllisiä kokemuksia

Näinkin voi opiskella ja oppia

Viimeisiä kuukausia Lappeenrantaa nuorena pr-lähettiläänä edustava Roni Lukkarinen kertoo, että koko kauden päämuistikuvaksi jää viimekesäinen Suomi 100 -leiri Marjolassa, jonne hänet oli kutsuttu vierailemaan toisen pr-lähettilään Sanni Kauppisen kanssa.

− Lähdin liikkeelle positiivisin mielin ja avoimena uusille kokemuksille. Erityisesti halusin oppia työskentelemään ryhmässä paremmin, kertoo Anton Qvist 1D:ltä. Hän sanookin oppineensa paljon myös siitä, miten voi opiskella uudella tavalla.

–S

iellä oli 20 maasta melkein 30 nuorta, joitten kanssa pääsi juttelemaan. Oli nuoria esimerkiksi Tunisiasta, Turkista, Sveitsistä, Kiinasta. Siellä hengailtiin ja puhuttiin, miten erilaista nuorten elämä eri maissa on, Roni kertoo. − Kun mentiin poikien kanssa saunomaan ja uimaan, sveitsiläiset pojat kertoivat, että kotimaassaan heidän olisi pitänyt maksaa järvessä uimisesta. Alastomuutta toiset myös vähän ihmettelivät. − Kiva oli myös pr-lähettiläskauden eka päivä. Oltiin Kehruuhuoneella ja pääsi radioon höpisemään, Roni virnistää. Kiinnostavaa oli sekin, kun toissa vuonna pääsi julkistamaan veistoksia kirjaston edustalle. Myös multikulttuurinen tapahtuma afrikkalaisine esiintyjineen jäi mieleen.

–O

lin aiemmin kokenut oppivani parhaiten, kun opettaja puhuu ja itse kuuntelen ja teen muistiinpanoja. Nyt hoksasin, että ryhmässä voi myös oppia. Omassa ryhmässäni kaikki toimi hyvin: kaikki osallistuivat tasavertaisesti. Vaikka suuri osa opiskelusta tapahtui ryhmissä, opettajat olivat koko ajan saatavilla ja tukena. Anton lisää, että paitsi opettajilta, neuvoa saattoi kysyä omalta tiimiltä. Jos itse ei tiennyt jotain, tiimin jäsen voi opettaa toista. Sonja Mykkänen 1E:ltä sanoo, että tiimeissä autettiin muitakin kuin omaa ryhmää; osaamista ja tietoa jaettiin muillekin. Se oli hänestä hienoa. Sonja tuli Kimpisen lukioon Saimaanharjun koulusta eikä tuntenut kovinkaan monta ykkösvuosikurssilaista. − Tiimijakson aikana sain hyviä ystäviä, ja koko luokka tuntui lähestyneen toisiaan, hän kertoo. − Myös opettajiin tutustuin paremmin. Opiskelu ei Antonin mielestä tuntunut rankemmalta kuin ensimmäisessä jaksossa. Tehtävien määrä ja ajoitus oli hänestä melkein täydellistä. − Paras kokemus oli, kun olin oman ryhmäni liiderinä eli vastaavana ja sain päättää, mitä tehtäviä tehdään ja millä lailla. Tuntui hyvältä, kun asiat sujuivat, ja saimme kaikki työt oikeaan aikaan tehtyä. Sonjasta mieleenjäävin kokemus oli retki Helsinkiin. − Kävimme synagogassa ja moskeijassa. Muuten ei ehkä pääsisi tutustumaan toisen uskonnon pyhäköihin, hän pohtii. − Lisäksi käytiin Helsinki-museossa ja Kansallismuseossa, joissa oli hyvin rakennettuja näyttelyitä ja kauniita taideteoksia. Kun viikkotehtävänä oli dokumentoida vaikuttavia paikkoja, kuvien ja videoiden avulla pääsi näkemään sitäkin, mihin ei itse osallistunut. Sekä Anton että Sonja vakuuttavat tiimiopiskelun kiinnostavan myös jatkossa. − Haluaisin ehdottomasti osallistua tiimijaksoon myöhemminkin, ja jatko-opiskeluissa sellaista tulee ehkä vastaan, Sonja tiivistää.

Sami Soljansaari

Kevään yhteishaku lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen 20.2.–13.3.2018

Ronille hiihtäminen merkitsee hetkiä, joita ei muuten olisi saanut kokea, ja paljon kavereita eri puolilta Suomea ja maailmaa. Sukset jalkaan ja hiihtämään

Arttu Muukkonen

Lyseolla järjestettävässä tutustumisillassa on apulaisrehtori Helena Mielikäisen mukaan luvassa Lyseon kuoron Levottomien esitys sekä opiskelijakunnan edustajan ja rehtorin vuoropuhelu lukio-opinnoista. – Lisäksi illan aikana pääsee vapaasti tutustumaan rakennukseen, opettajiin, opiskelijoihin sekä toiminnallisissa pajoissa lukiomme eri oppiaineisiin, painotuksiin ja hankkeisiin.

PR-LÄHETTILÄÄT

Kimpisen lukion abi Roni Lukkarinen on lupaava hiihtäjä. Hän on hiihtänyt niin pienestä, kun sai sukset jalkaan. − Uus-Lavolassa kodin takaa lähtee latu, jos vain on lunta. Ronilla on kaksi vanhempaa siskoa, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa. Koko perhe on urheilullinen: toinen siskoista pelasi puoliammattilaisesti koripalloa. − Porukat ovat aina kannustaneet ja olleet tukena. Ei siis ihme, että Roni on harrastanut liikuntaa ja urheilua monipuolisesti pienestä pitäen. Lapsena ykköslajeja olivat jalkapallo, jääkiekko ja koripallo. − 12-vuotiaana lopetin jääkiekon ja keskityin hiihtoon, hän kertoo. Samaan aikaan hän myös alkoi suunnistaa. Tämän hetken kiinnostuksen kohteita on enduro-maastopyöräily, johon hän sanoo jonkin verran panostavansa. Maastopyöräily on usein myös treenissä mukana. − Hiihtäjä treenaa kaikkea: rullahiihtoa, sauvakävelyä, juoksua, uintia – ei ole sellaista, mikä ei kävisi.

Rullahiihtoa Roni harrastaa yleensä Merenlahdentien maisemissa ja kehuu hyviä tieverkostoja. Hiihtäjän tie vie myös Imatralle. − Imatralla on tekolumilatu jo lokakuussa. Käyn siellä kolme neljä kertaa viikossa. Onneksi on auto välillä käytettävissä. Kisakausi alkaa marraskuussa, ja kilpailuja on ympäri Suomen joka viikonloppu: Suomen Cup, SM-kisat, Skandinavia Cup ovat suurimpia. Kesäharjoittelukausi on tiukka. Roni nauraakin, että sen päätyttyä tuntuu helpottavalta: − Jee, pääsee kouluun lepäämään.

Lähi- ja sotahistoria kiinnostavat Koulussa Roni Lukkarisen mieliaineita ovat historia, yhteiskuntaoppi ja englanti. − Erityisesti lähi- ja sotahistoria kiinnostavat. Yhteiskunta ja talousjutut ovat lähellä sydäntä, ja niistä on vakaita mielipiteitä. Melkein voisi harkita poliitikon uraa. Mutta nyt ei ole aikaa sellaiseen, hän pohtii. Lukion jälkeen ovat ensimmäiset suunnitelmat selvät: varusmiespalveluksen sijoituspaikka on Kajaani, toiveena urheilujoukot. − Armeijan jälkeen haen Lappeenrannan yliopistoon kauppatieteitä opiskelemaan. Se on tavoite, jos ei urheilu lyö niin paljon läpi, että opiskelut siirtyisivät myöhemmäksi. Roni Lukkariselle kotipaikka on Uus-Lavola. − Olen aina asunut täällä. Paikka on hyvä senkin suhteen, että yliopistolle olisi lyhyt matka. Sinne juoksee 15 minuuttia. Jos opiskelisin siellä, en ehkä menisi juoksemalla, mutta nyt olen käynyt siellä salilla.

Konkkavuorelta näkee kauas Ronin mielipaikka Lappeenrannassa on kuitenkin Karhusjärven Konkkavuori. Siellä kulkee Karhusjärven retkeilyreitti, jota Roni on ajanut usein pyörällä ja juossut vielä useammin. − Sieltä mäen päältä näkee kauas, koska toisella puolella on hakkuualue. Näyttää siltä, että mäellä olisi korkeutta enemmänkin. Siellä on kahden puun välissä leuanvetotanko. Aika usein on tullut riiputtua siellä. Ronille hiihtäminen merkitsee hetkiä, joita ei muuten olisi saanut kokea, ja paljon kavereita eri puolilta Suomea ja maailmaa. − Tärkeää on se tunne, kun tulee maaliin ja on antanut kaikkensa ja tietää, että meni hyvin. Vähän vastaavaa voi kokea maastopyöräilyssä, kun on laskenut hurjaa vauhtia alamäen. Silloin vain voittajan tunne on erilainen. On voittanut itsensä. Kaisu Lahikainen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tekstit ja kuvat: Sami Soljansaari

VARHAISKASVATUS

Lauritsalan päiväkodin alle 3-vuotiaiden Tammenkolon ryhmästä Kyo näyttää, kuinka leipää voidellaan.

Kesämäen päiväkodin Tonttuhäntien ryhmän lapset askartelevat joulukortteja.

Varhaiskasvatuksen arkea rakennetaan

lasten ideoista ja ajatuksista Varhaiskasvatuspalveluissa puhaltavat uudet tuulet. Lapset pääsevät suunnittelemaan toimintaa ja vaikuttamaan päivien kulkuun Lappeenrannan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki kertoo, että yksin aikuisen ajattelusta ja suunnittelusta lähtevä toiminta on taakse jäänyttä elämää.

Kesämäen päiväkodin Tonttuhäntien ryhmä apsikeskeisen arjen tukena on oli löytänyt pihalta aarteita, joiden he uskoivat vuonna 2017 käyttöönotettu varkuuluvan merirosvoille. Lastentarhanopettajat ja haiskasvatussuunnitelma. Se tähtää lastenhoitajat tarttuivat lasten merirosvoajatukVirkin mukaan erityisesti siihen, seen. Sen jälkeen lapset rakensivat merirosvolaiettä lapsilla on aiempaa enemmän voja ja -majoja, piirsivät aarrekarttoja, leikkivät mahdollisuuksia vaikuttaa ja osalmerirosvoleikkejä ja suunnittelivat yhdessä henkilistua itseään koskeviin asioihin varhaiskasvatuklöstön kanssa muun muassa merirosvojumppaa. sessa. – Meillä on toki jo pitkään ollut lähtökohtana, että lapset voivat kertoa ideoistaan ja niiden pohjalta lähdetään suunnittelemaan ja toimimaan yhdessä. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman myötä on menty vielä syvemmälle. – Päiväkoteja voisikin nykyisellään kutsua lapsiyhteisöiksi. Lapset osallistuvat aidosti oman yhteisönsä arkeen ja sen rakentamiseen sekä ottavat vastuuta esimerkiksi yhteisistä pienistä kotiaskareista, kuten pöytien kattamisesta. Yksilöllisyys rakentuu yhteisöllisyydestä. Ne eivät ole vastakohtia vaan tukevat toisiaan. Vilmiina

”

Päiväkodissa voi leikkiä kotileikkiä, Sinimetsässä voi pelata tai piirtää ja käytävässä voi leikkiä barbeilla tai eläimillä.

Varhaiskasvattajien rooli on muuttunut päättäjästä mahdollistajaksi Kesämäen päiväkodin johtaja Saila Ylänne-Korhonen kertoo, että päiväkodeissa aikuinen on edelleen turvana ja pitää rajoista kiinni. Lasten vaikutusmahdollisuuksien kasvaessa rooli on kuitenkin muovautunut selkeämmin taustalla toimivaksi mahdollistajaksi. – Pienenä tehdään pieniä valintoja, ja valintamahdollisuudet kasvavat iän ja kehityksen myötä. Lasten osallisuuden lisääminen vaatii aikuiselta herkkyyttä ja viitseliäisyyttä olla spontaani, hereillä ja tarttua lasten tekemiin aloitteisiin, pitäen samalla mielessä varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet.

Ylänne-Korhonen kuvailee merirosvoteemaa hyväksi esimerkiksi lapsikeskeisestä toiminnasta. – Pienet olivat innostuneita, sitoutuneita ja kokivat merirosvojutut mielekkäiksi, kun idea oli heiltä itseltään lähtöisin. Käytännössä aikuisten tehtävänä oli lähinnä hankkia tarvittavat välineet ja materiaalit sekä ohjata, auttaa ja olla aktiivisesti läsnä toteutuksissa. – Päivien sisältöjä, kuten vaikkapa jumppia ja askareita suunnitellaan lastenkin näkökulmasta mukavalla tavalla ja pienissä ryhmissä yhdessä keskustellen. Vaikka kaikkien toiveita ei ehdittäisi heti toteuttaa, niin ideoihin tartutaan seuraavalla kerralla, Ylänne-Korhonen sanoo.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Osallistumismahdollisuudet koetaan jo nykyisellään hyviksi Lappeen päiväkodissa leikkivä viisivuotias Vilmiina toteaa, että hän ja muut lapset saavat päättää välipalan jälkeisistä leikeistä. – Päiväkodissa voi leikkiä kotileikkiä, Sinimetsässä voi pelata tai piirtää ja käytävässä voi leikkiä barbeilla tai eläimillä. Saadaan myös päättää, mitä kirjoja voidaan lainata kirjastoautosta. Vilmiinan äiti, Elina Hannikainen-Himanen on tyttärensä tapaan tyytyväinen lapsien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. – Minusta Lappeessa koko tekemisen tapa on lasta osallistava. Lapset eivät ole toiminnan objekteja, vaan toimintaan osallistuvia pieniä ihmisiä. He saavat käsittääkseni osallistua päivittäisen tekemisen suunnitteluun ja toteutukseen. Heitä myös kuunnellaan silloin, kun mietitään ja tehdään heitä itseään koskevia päätöksiä. Lauritsalan päiväkodissa teetettiin lokakuussa 2017 kysely vanhemmille osallisuusteemaan liittyen. Päiväkodin johtaja Riikka Räihän mukaan vastanneet kokivat Hannikainen-Himasen tapaan lasten osallisuuden toteutuvan hyvin. – Osa vanhemmista oli sitä mieltä, että meidän päiväkodissa on aina ollut lapsikeskeinen toimintakulttuuri, jossa lapset huomioidaan hyvin. Lapset saavat heidän mukaansa tehdä sopivissa määrin omia valintoja tekemistensä suhteen. Toiveet ja vaatimustaso otetaan huomioon, ja lapset pääsevät kokeilemaan monipuolisesti erilaisia asioita kiinnostuksen kohteidensa mukaan.

KAUPUNKI TIEDOTTAA

Huoltajia toivotaan mukaan yhteisiin hetkiin Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelman mukaan huoltajille tulee järjestää mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Lauritsalan päiväkodin Tammen kolon Tarmo täyttää itse lautasensa.

auritsalan päiväkodin lapsien vanhemmille suunnatussa kyselyssä osa vastaajista kertoo pitävänsä niin sanottuja vasu-keskusteluja hyvänä käytäntönä. Vasu-keskusteluissa lastentarhanopettajat ja vanhemmat käyvät läpi lapsen hoitoon liittyviä asioita, suunnitelmia ja toiveita sekä lapsen että koko ryhmän toiminnan näkökulmasta. Lauritsalan päiväkodin johtaja Riikka Räihä kertoo, että vanhemmilta kysyttiin myös, miten he haluaisivat jatkossa osallistua päiväkodin arkeen ja toimintaan. – Jotkut huoltajista toivoivat erityisesti yhteisiä tapahtumia, kuten esimerkiksi musiikin, liikunnan ja askartelun teemapäiviä. Osalle taas riittää, että tietää, mitä oma lapsi tekee ja miten päivät ovat menneet. Elina Hannikainen-Himanen kiittelee Lappeen päiväkotia aktiivisesta vuorovaikutuksesta vanhempien suuntaan. – Päiväkoti kyselee aktiivisesti meiltä vanhemmilta toiveitamme ja kutsuu kertomaan näkemyksiämme toiminnan kehittämiseksi. Keskustelua on helppo käydä myös lasta viedessä ja hakiessa. Minusta vanhemmille annetaan runsaasti vaikuttamismahdollisuuksia. Eri asia on sitten, miten aktiivisesti me niitä haluamme käyttää. – Itse toki toivoisin, että pystyisin enemmän osallistumaan päiväkodin arkeen, mutta työelämä sanelee ajankäyttöä. Välillä tuntuu haasteelliselta pysyä kärryillä kaikesta päiväkodissa tapahtuvasta, kun on niin monia eri väyliä, joiden kautta saa eri tietoja. Mikään ei kuitenkaan voita päiväkodin portilla käytävää keskustelua, Hannikainen-Himanen muistuttaa. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki toivoo, että vanhemmat lähtisivät aktiivisemmin mukaan varhaiskasvatuksen arkeen, mutta ymmärtää samalla huoltajien kiireet. – Vanhempainilloissa käydään käsitykseni mukaan yhä harvemmin. Nykyajan elämä on kuitenkin kiireistä, ja esimerkiksi vanhemmista kootut toimikunnat eivät ole tämän päivän nuorten aikuisten tapa osallistua. – Kenties juuri yhteiset tapahtumat houkuttelevat vanhempia tutustumaan päiväkotien ja perhepäiväkotien elämään. Huoltajat voisivat käydä vaikkapa kertomassa omista työpaikoistaan ja lapset lähteä vierailemaan niihin. Yhteinen tekeminenkin kiinnostaa varmasti. Yhdessä päiväkodissamme lapset olivat järjestäneet huoltajille liikunnallista ohjelmaa, jonka parissa touhuttiin yhdessä. Kuulisimme mieluusti vanhempien toiveita siitä, miten he haluaisivat osallistua varhaiskasvatuksen arkeen.

”Ilo” löysi tyhjän laatikon Kesämäen Tonttuhäntien tiloista. Hän on lähettänyt päivittäin lapsille kirjeitä, joissa on pyytänyt päästä asumaan laatikkoon ja apua kodin sisustukseen, kehottanut pohtimaan kaverisuhteita, toivonut jumpan suunnittelua ja joulukortteja.

Reittilennot alkavat keväällä Maaliskuusta 2018 alkaen Euroopan suurin halpalentoyhtiö Ryanair avaa lentoyhteyden Lappeenrannan ja Milanon Bergamon välille kaksi kertaa viikossa sekä toukokuusta alkaen Lappeenrannan ja Ateenan välille viikoittain.

ergamo sijaitsee alle 50 kilometriä Milanosta. Sinne lennettiin Lappeenrannasta jo muutamia vuosia sitten, ja tuolloin reitti oli erittäin suosittu. Kreikan pääkaupunki Ateena on maan suurin kaupunki, jossa asukkaita on noin 4,2 miljoonaa. Noin 40 prosenttia maan väestöstä asuu Ateenan alueella. Ryanairilla on kattavat ja edulliset jatkoyhteydet Bergamosta sekä Ateenasta useisiin Euroopan kohteisiin. Lisäksi Ateenasta on jatkoyhteyksiä Kreikan saarille. Lappeenrannan lentokentän toimitusjohtaja Eija Joro toivottaa Ryanairin lämpimästi tervetulleeksi Lappeenrantaan. – Lennot tarjoavat kaakkoisesta Suomesta ja Pietarin alueelta kätevän ja edullisen yhteyden suoraan Välimeren aurinkoon. Odotamme myös, että lentojen ansiosta matkailu Euroopasta Saimaan alueelle lisääntyy.

Presidentinvaalien äänestyspaikat lähes ennallaan Lappeenrannassa Tammikuun 2018 presidentinvaaleissa Lappeenrannassa on viime kuntavaalien tapaan 20 vaalipäivien äänestyspaikkaa ja 11 ennakkoäänestyspaikkaa.

Lisätietoja www.lappeenranta.fi www.vaalit.fi

aalipäivinä äänestetään muutoin samoissa paikoissa kuin viime kuntavaaleissa, mutta Pontuksen nuorisotalon äänestyspaikka on siirretty Pontuksen koululle. Ainoa muutos ennakkoäänestyspaikoissa on yliopistokampuksen äänestyspaikan siirtäminen ylioppilastalolta yliopistolle. Ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajat löytyvät esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta ja väestörekisterikeskuksen postitse lähettämästä ilmoituskortista.

Kotiäänestyksestä ilmoitus Winkkiin Kotiäänestykseen oikeutetun on ilmoitettava halukkuudestaan kotiäänestykseen asiakaspalvelukeskus Winkin palveluneuvojille virka-aikana 16. tammikuuta klo 16 mennessä. Kätevimmin kotiäänestykseen ilmoittautuminen sujuu sähköpostilla winkki@lappeenranta.fi tai puhelimitse 05 616 2220. Kotiäänestykseen on oikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Kaupungin avustusten hakuaika on käynnissä Lappeenrannan kaupungin yleisavustuksia voi hakea 31.1. asti, kohdeavustukset haettavissa ympäri vuoden Lappeenrannan kaupunki myöntää vuosittain harkinnanvaraisia avustuksia eri toimialoilla toimiville järjestöille, yhdistyksille ja ryhmille. Yleisavustusta tulee hakea hakuajan puitteissa 31.1. mennessä. Kohdeavustusta voi sen sijaan hakea ympäri vuoden. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kohdeavustuksien kohdalla noudatetaan kuitenkin yleisavustusten hakuaikaa. Avustus voidaan myöntää hakijalle, jonka kotipaikka on Lappeenranta. Lisäksi avustuksen kohteena olevan toiminnan pitää sijoittua Lappeenrantaan. Hakija voi saada samaa toimintaa tai tapahtumaa varten vain yhden avustuksen Lappeenrannan kaupungilta. Avustuksia ei myönnetä yksityishenkilöille. Yleis- ja kohdeavustuksia haetaan pääasiassa sähköisesti kaupungin verkkoasiointiportaalin kautta. Avustusta voi tarvittaessa hakea myös paperilomakkeella. Hakukäytännöt vaihtelevat jossain määrin

avustuksesta, toimialasta ja hakukohteesta riippuen. Hakemiseen liittyvät ohjeet, säännöt ja lomakkeet sekä sähköinen hakulinkki: www.lappeenranta.fi/järjestöavustukset.

Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustus Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustusta vähävaraisille lapsiperheille voi hakea 14. tammikuuta asti. Haku koskee kevätkautta 2018. Ohjeet ja hakeminen kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi.

Alfred Kordelinin säätiön avustukset Alfred Kordelinin säätiön Lappeenrannan rahaston avustukset ovat haettavissa 1.–31.1.2018. Yksityishenkilöt, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea avustusta kohteisiin, jotka edistävät Lappeenrannan taide- ja kulttuurielämää. Haku ja lisätietoa: www.lappeenranta.fi > Palvelut > Päätoksenteko- ja talous > Talous > Järjestöavustukset

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

GREENREALITY

Teksti: Kirsi Ojapelto

Katse kohti

aurinkoa

Ihalainen

VAIHE 2

Tukiala

Hanhijärvi Hanhi-Kemppi

Lappeenrannan Energia Oy

Hanhijärvi

Tutustu lisää: lappeenrannanenergia.fi/aito

Lappeenrannassa eletään vihreää todellisuutta auringon paisteessa. Greenreality ei ole Lappeenrannassa pelkkä kampanjoitu lupaus, vaan myös aitoja tekoja kohti entistä vihreämpää, ympäristöystävällistä tulevaisuutta.

simerkiksi aurinkosähköjärjestelmän hankinta on todellinen ekologinen valinta. Kodin tai yrityksen oma aurinkovoimala tuottaa alkuinvestoinnin jälkeen päästötöntä energiaa ilman suuria ylläpito- tai huoltokustannuksia. Lappeenrannan Energia toi oman aurinkosähköpakettinsa markkinoille kesällä 2017. Lappeenrannan Energian tuotepäällikkö Petri Valtonen kertoo, että aurinkosähköjärjestelmien hintojen ja aurinkosähkölle myönnettävien tukien viimeaikainen kehitys on tehnyt aurinkosähköstä entistä kannattavamman hankinnan. – Lisäksi tarjolle on tullut erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, kuten osamaksu- ja leasing-rahoitusta, jotka osaltaan helpottavat aurinkosähköjärjestelmän hankintaa. Aurinkosähkö on Valtosen mukaan monella tapaa pitkäkatseinen investointi tulevaisuuteen. Oikein mitoitetusta aurinkosähköjärjestelmästä saa hyvää tuottoa pienellä riskillä koko järjestelmän elinkaaren ajan. – Esimerkiksi aurinkopaneeleille myönnetään yleisesti 25 vuoden tehontuottotakuu, mutta käyttöikä voi olla vielä paljon pidempi. Oma tuotanto tuo myös pitkäaikaista suojaa sähkön hinnannousua vastaan. Lappeenrannan Energialla on tunnistettu, että aurinkosähköjärjestelmään tehty investointi kasvattaa kiinteistön arvoa ja voi jopa toimia myyntivalttina talokauppoja suunnittelevalle. – Onhan aurinko käytännössä ilmainen, ehtymätön ja saasteeton energianlähde, jonka hyödyntäminen edesauttaa ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä, kasvattaa energiaomavaraisuutta sekä säästää luonnonvaroja. Kukapa ei siis haluaisi omaa aurinkovoimalaa?

”

Onhan aurinko käytännössä ilmainen, ehtymätön ja saasteeton energianlähde. Paras hyöty omaan käyttöön Aurinkosähkö soveltuu hyvin erilaisiin kohteisiin aina kotitalouksista teollisuuteen. Tuotepäällikkö Petri Valtosen mukaan paras hyöty saadaan kuitenkin suurista järjestelmistä, jotka soveltuvat lähinnä suuriin kiinteistöihin, maatiloille ja teollisuuslaitoksiin. – Toisaalta aurinkosähkö voi olla oiva valinta myös pieniin kohteisiin, joissa sähköä kuluu vaikkapa jäähdytykseen tai veden lämmitykseen silloin, kun aurinkotuotantoa on tarjolla. Parhaan hyödyn aurinkosähköjärjestelmästä saa, jos sen tuottaman energian pystyy kuluttamaan suurelta osin itse. Tällöin säästöä syntyy niin sähkön siirtomaksujen kuin energian ostokustannusten pienentymisen myötä. – Toki myös se osuus tuotannosta, joka ei kulu omassa käytössä ja myydään verkkoon, tuo tuottoa energian myyntihinnan mukaan.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Suunnittele hankinta huolella Aurinkosähköjärjestelmän hankintaa ei kannata tehdä hätäillen. Huolella tehdyillä esiselvityksillä voidaan varmistaa, ettei tule hankittua omiin tarpeisiin nähden liian suurta ja kallista järjestelmää. Valtonen muistuttaa, että ensiarvoisen tärkeää on myös varmistaa etukäteen, että oma sähkökeskus ja paikallinen sähköverkko soveltuvat suunnitellulle järjestelmälle. – Jos tätä ei tehdä, voi pahimmassa tapauksessa tulla eteen tilanne, jolloin joudutaan tekemään kalliita lisäinvestointeja tai rajoittamaan aurinkosähköjärjestelmän tuotantoa, Petri Valtonen varoittaa.

Ennakkoselvitys tuotannosta kannattaa Jos asiakas on kiinnostunut aurinkosähköpaketin hankinnasta, saa selvitykseen maksutonta opastusta Lappeenrannan Energialta. Petri Valtonen tarkentaa, että energiayhtiössä selvitetään ensin, minkä kokoinen aurinkosähköjärjestelmä asiakkaan kannattaa hankkia. Huomioon otetaan kiinteistön omat tuotantoedellytykset ja kulutus. – Tuotannon näkökulmasta aurinkosähköjärjestelmän asennuspaikka tulee valita niin, että aurinko pääsee paistamaan paneeleihin esteettä. Pienetkin puiden tai muiden esteiden aiheuttamat varjostumat voivat heikentää merkittävästi koko järjestelmän tuotantoa. Tuotepäällikkö ohjeistaa, että on oleellista myös varmistaa, että aurinkopaneelit tulee suunnattua oikein. Kattoasennuksissa katon lappeen suunnan tulisi olla etelän puolella tai mielellään ainakin kaakon ja lounaan välillä. – Kun paneelien oikea suuntaus ja käytettävissä oleva asennustila on selvitetty, pystytään aurinkosähköjärjestelmän tuotanto mallintamaan tarkemmin. Vertaamalla tätä kohteen kulutusprofiiliin, joka on laadittu mitattujen tuntitason kulutustietojen pohjalta, pystytään järjestelmä mitoittamaan juuri oikean kokoiseksi.

Näkymä Rasala - Lasola kyläalueelle.

Katon kantavuus ja sähköverkko rajoittavat kokoa Hankkipa asiakas oman aurinkovoimalansa mistä tahansa, on tarkoin selvitettävä, millainen järjestelmä kohteeseen voidaan asentaa. Esimerkiksi kattoasennuksissa täytyy etukäteen varmistaa, että katon kantavuus riittää suunnitellulle aurinkosähköjärjestelmälle. Myös sähköverkko voi asettaa rajoitteita järjestelmän koolle. Asennuskustannuksiin vaikuttavat muun muassa katon tyyppi, kaapelireittien pituus ja mahdollisten kaivuutöiden määrä. Ennen tuotantolaitoksen kytkemistä sähköverkkoon, asiakkaan on myös huolehdittava, että sähköurakoitsija toimittaa yleistietolomakkeen Lappeenrannan Energiaverkkojen tekniseen asiakaspalveluun. – Näin asiakas voi varmentua siitä, että laitteisto täyttää sähköverkon ja sähköturvallisuuden määräysten vaatimukset. Energiaverkkoihin kannattaa siis olla yhteydessä jo ennen hankintapäätöstä.

Ihalaisen kalkkikaivos.

Rantala

Kaavoituskatsauksen tekstit: Mervi Palonen ja kaupunkisuunnittelu

KAAVOITUSKATSAUS

Lasola

Rasala

Suokkaankylä

Karhusjärvi

Mielo Kaipiala Kalliokoski

VAIHE 3

Osayleiskaavoitusta tehdään parhaillaan Lappeenrannan keskustaajaman eteläisillä kyläalueilla. Kyläiltojen sarja alkoi syyskaudella 2017 ja jatkuu kevätkesällä ja syksyllä 2018.

Karhusjärven kallioalue

Sinkkola

Kyläkaava säilyttää ja uudistaa

Karkkola

Osayleiskaavojen aluerajaukset.

Lappeenrannan keskustaajaman eteläisen alueen osayleiskaavoitus Suunnittelualueen 2-vaiheeseen kuuluvat: Ihalaisen kaupunginosa, Hanhijärven, Hanhi kempin, Rantalan ja Tukialan kyläalueita. Suunnittelualueen 3-vaiheeseen kuuluvat osittain tai kokonaan seuraavat kylät: Karkkola, Kalliokoski, Kaipiala, Mielo, Suokkaankylä, Lasola ja Rasala. Lisäksi alueeseen kuuluu Karhusjärven länsipuoli kallioalueineen sekä Heinsuo.

leiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen määrittelee, että yleiskaavoituksella helpotetaan uudisrakentamista ja samalla turvataan maatalouden toimintaedellytyksiä. – Kylillä on jo valmiina vanhoja rakennuspaikkoja. Uusia etsitään yh– teistyössä asukkaiden ja maanomistajien kanssa samalla periaatteella kuin muissakin Lappeenrannan kylissä. Kun kyläalueelle saadaan osa– yleiskaava, ei kaavassa osoitetuille uusille rakennuspaikoille tarvitse hakea enää suunnittelutarveratkaisua. Kaavan perusteella pääsee suoraan hakemaan rakennuslupaa, mikä on rakentajille kätevämpää ja nopeampaa. Suunnittelutiimissä työskentelevä kaavasuunnittelija Annamari Kauhanen täsmentää, että tavoitteena on sijoittaa mahdolliset uudet rakennuspaikat kyläalueen rakennetta täydentäen. Uusia rakennuspaikkoja kaavoitettaessa otetaan huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Saukkonen ja Kauhanen ovat

Kaavaprosessi ja vuorovaikutus RS-kuvapalvelu

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Aloitusvaiheen kyläilta

Maisemallisesti merkittäviä peltoalueita ja kulttuuriympäristöjä Valmisteilla oleviin keskustaajaman eteläisten alueiden vaiheiden 2 ja 3 osayleiskaavoihin sisältyy maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Marjo Saukkonen nostaa esille Hanhijärven, Rasalan ja Lasolan kyläalueet kulttuurihistoriallisesti merkittävinä ympäristöinä upeine peltoineen ja vanhoine taloineen.

Kyläilta nähtävillä olevasta luonnoksesta

Esimerkkinä eteläisen osa-alueen 2. ja 3. vaiheen osayleiskaava.

Vireilletulo

huomanneet, että kylillä järjestetyissä kyläilloissa paikalliset ihmiset osaavat ehdottaa uusia tontteja juuri sopivimmille paikoille. – Pääsääntöisesti ehdotuksia on tehty maisemaa kunnioittaen maaperältään hyvin rakennusmaaksi soveltuville alueille. Ensimmäiset kyläillathan järjestetään ennen suunnittelun aloittamista niin sanotusti tyhjin kartoin. Haluamme ensin kuulla kyläläisten omia näkemyksiä. Heitä vartenhan kaavoitusta tehdään.

VALMISTELUVAIHE (kaavaluonnos)

Kyläilta alustavasta kaavaluonnoksesta

Mahdollisuus antaa kirjallinen mielipide nähtävillä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

– Suunnittelualueeseen sisältyy myös maakuntakaavassa osoitettu, keskustaajaman lähin ulkoilu- ja virkistysalue Karhusjärven länsipuolella. Sen kallioalueilla sijaitsee muun muassa Tupamäen luolasto. Kakkosvaiheeseen kuuluva Ihalaisen kalkkikaivos on suunnittelijoiden mielestä Lappeenrannan upea erityispiirre. – Lappeenranta on vanha teollisuuskaupunki, josta muun muassa keskustan tuntumassa sijaitseva kalkkikaivos kertoo. Eivätköhän junalla ohi matkustavat tunnista Lappeenrannan juuri siitä. Ja Lappeenrantaan tulevat matkustajat tietävät viimeistään kalkkikaivoksen kohdalla laittaa takin päälleen, Saukkonen naurahtaa. Hän muistuttaa, että kalkkiperäinen maaperä on kämmeköiden mieleen. Luontoharrastajien keskuudessa Lappeenranta tunnetaankin yhtenä Suomen merkittävimmistä orkideakaupungeista.

Kyläilta nähtävillä olevasta ehdotuksesta

KAAVAEHDOTUS

Kyläilta alustavasta kaavaehdotuksesta

Mahdollisuus antaa kirjallinen mielipide nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta

Mahdollisuus antaa kirjallinen mielipide nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta

Kaupunginvaltuuston hyväksyminen

Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen

Vuorovaikutusta asukkaiden kanssa läpi kaavaprosessin Jo ennen kaavasuunnittelun alkamista Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun tiimi jalkautuu kaavoitetta valle alueelle, koska paikallisia ihmisiä halutaan alkumetreiltä alkaen kuulla kaavaprosessin valmistelussa.

RS-kuvapalvelu

aupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että ensimmäiseen asukastilaisuuteen, kylä- tai tupailtaan – miksi sitä sitten kutsutaankin – suunnittelijat yleensä jalkautuvat tyhjin kartoin. – Haluamme ensin kuulla, mitä asukkaat toivovat alueelleen, mitä halutaan säilyttää ja mistä löytyisi esimerkiksi mahdollisia uudisrakennuspaikkoja. Asukastilaisuuksissa ei luennoida eikä esitetä valmiita ratkaisuja. Olemme paikan päällä, jotta asukas voisi vaikka kahden kesken tuoda esille näkemyksiään. Pimiä uskoo, että myös hiljaisimpien asukkaiden ääni saadaan näin kuuluville. – Omat ajatukset kannattaa tulla kertomaan, koska kaupungintalolla työskentelevä kaavoittaja ei tunne alueita yhtä hyvin kuin paikalliset ihmiset, kaupunginarkkitehti kannustaa.

Mielipiteet esille mahdollisimman aikaisin

Asukastilaisuudet

Asukastilaisuuksia pidetään niin monta kertaa kuin asian käsittely edellyttää alueesta riippuen. Tyypillisintä on, että alkuvaiheen asukas iltaa seuraavassa tilaisuudessa on nähtävillä kaavaluonnos ja sitä seuraavassa kaavaehdotus. Kaikissa vaiheissa asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Pimiä toivoo, että paikalliset tulisivat mukaan vuorovaikutukseen mahdollisimman aikaisin, mutta viime hetken korjauksiakin tehdään usein. – Asukkaiden mielipiteet näkyvät kaavoissa todella hyvin, mutta kaikki palaute on luonnollisesti suhteutettava kokonaisuuteen, Pimiä muistuttaa.

Kaikista asukastilaisuuksista kerrotaan hyvissä ajoin muun muassa kaupungin verkkosivujen etusivun "Ajankohtaista"uutisissa ja kaupunkisuunnittelun sivuilla "Ajankohtaista kaavoituksesta". Seuraa kaupungin verkkosivuja www.lappeenranta.fi Kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusta asukkaiden kanssa lisätään entisestään, kun vuorovaikutussuunnittelija aloittaa kaavoitustiimissä vuoden 2018 alkupuolella.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

KAAVOITUSKATSAUS

41.

1 LINNOITUS

38. 7 KIMPINEN

39.

46.

8. 25. 12. 6. 11. 2. 1. 5. 7. 4. 3. 9. 5 LEIRI 16. 12. 10. 9 PELTOLA 2 KESKUS 3 KYLPYLÄ

13.

17.

45.

11 TYKKI-KIVIHARJU

44. 43. 42.

47.

60. 49.

40.

OSA SUURENNUS KESKUSTASTA

41. 38.

39. 8. 25. 11. 6. 12. 2.1. 5. 16. 3. 4. 7. 9. 13. 12. 10.

35. 33.

30.

34. 32.

33.

32. 31.

36. 33.

37.

17. 14.

19.

15.

18.

54. 56.

23. 24.

22.

48.

52. 51. 65.

27. 26.

67.

29.

YLÄMAA

Kaavoitusohjelma 2018–2020 Kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskunnan kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista

Yleiskaavat 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue 2. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue • vaihe 2 • vaihe 3 3. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Rakuunamäki 4. Korvenkylän taajaman osayleiskaava 2030 5. GreenLappeenranta -vaiheyleiskaava 6. Masteensaaren osayleiskaava 7. Lpr:n pienvesistöjen rantaosayleiskaava Lisäksi laaditaan asemakaavahankkeisiin liittyviä osayleiskaavojen tarkistuksia.

kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Elinvoima ja kaupunkikehitys -toimialan kaupunkisuunnittelu on laatinut ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille 2018–2020. Kaavoitusohjelma on hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa 29.11.2017 ja kaupunginhallituksessa 18.12.2017.

NUIJAMAA

asemakaavamuutosalue asemakaavamuutosalueen sijainti tarkentuu suunnittelun edetessä

Hyväksytty kaavoituskatsaus lisäaineistoineen julkaistaan myös kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi Palvelut Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Ajankohtaista kaavoituksesta Kaavoitusohjelma

Asemakaavat ja asemakaavan muutokset

12. Rakuunamäen alue • ns. Sairaalanmäki

26. Mattilan–Mäntylän alueen asemakaavan ajantasaistaminen

Lappeenrannan keskustaajama (kartta 1)

13. Leirikentän alue

27. Paraistentien asuinalue

14. Lentokentän alue

28. Toikansuon puhdistamo

15. Pilotinkatu

29. Hyväristönmäki

16. Toivonkatu 3

30. Huhtiniemen urheilualue

17. Leirin alueen kehittäminen • Puhakankadun kaupan alueet

31. Honkakatu 3

1. Raatihuoneen kortteli 2. Kauppakeskus Armadan tontti 3. Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen • Snellmaninkadun kortteli: Kinnusen talo, Snellmaninkatu 10 • Kauppakeskus Weeran kortteli

18. Simolantien asuinalueen II-vaihe 19. Ristikankaan hautausmaa

5. Valtakatu 42

20. Asemanseudun kehittäminen • Ratakadun varsi • Asemanseutu

6. Plathanin talo ja puisto

21. Entisen Alakylän koulun tontti

7. Valtakatu 51 Vapaudenaukio

22. Lepolan hautausmaa

8. Maaherrankatu

23. Keskussairaalan alue

9. Kaupungintalon kortteli

24. Imatrantie 5

10. Lappeenkadun alue

25. Keskusta-alueen kerrostalojen korotukset ja ullakkotilojen käyttöönotto • Raastuvankatu 8

4. Pormestarinkortteli – Paasikivenpuisto

11. Keskusta-alueen palveluverkko • Keskusta-alueen päiväkoti

60. 53.

21.

50.

60. 58.

55.

20.

28.

59. 55. 57.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

32. Länsialueen palveluverkko • Sammontalo • Kuusimäen päiväkotikoulu 33. Länsialueen palveluverkko, vapautuvat alueet • Skinnarilan koulu ja päiväkoti • Lavolan koulu • Kauriinkadun kenttä 34. Sammonlahden ja Skinnarilan ranta-alueet 35. Skinnarilan kampusalue • Yliopiston ja Saimian kampusalue • Kampuksen asuinalue • Laserkatu 6 (IVH Kampus) 36. Minkinkatu – Lavolantie

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenranta

KAAVOITUSKATSAUS

Kaavoitusohjelma 2018–2020 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

Maakuntakaava Etelä-Karjalan voimassa oleva maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä joulukuussa 2011. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 19.10.2015. Vaihemaakuntakaavalla ohjataan kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaava koskee koko maakuntaa ja se korvaa aluevarausten osalta Etelä-Karjalan maakuntakaavan.

69.

Lisätietoja: www.ekliitto.fi Suunnittelu ja kehittäminen Maankäytön suunnittelu

Näkymä Lappeenrannan keskustasta kesältä 2017.

62.

8. 63.

Joutsenon keskustaajama

Kaupunkisuunnittelun yhteystiedot Lappeenrannan kaupunki

80.

Kaavoitusohjelma 2018–2020

81.

Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

68.

73.

61.

65.

71. 76. 75. 72. 77. 78.

64.

Joutseno, Rauha-Tiuru

83.

82.

Kaavoitusohjelma 2018–2020 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

37. Rutolan VPK:n alue 38. Linnoituksen alue

• Lumikontien kenttä • Lapveden kenttä

39. Kaupunginlahden ranta

61. Pajarilan kaupan alueet

40. Pikisaari 3 alue

62. Laihianranta

41. Outotecin alue

63. Pontuksen/Laihian/Mälkiän täydennysalueet

42. Voisalmen toimintakeskuksen alue 43. Voisalmen pallokentän alue 44. Voisalmen koulu 45. Kaislaranta 46. Honkasaari 47. Mertaniemi 48. Kisapuiston alue ja radan alikulku 49. Pappilanniemen asemakaava 50. Myllymäen puisto 51. Hyrymäen ja Myllymäen alueet • Eurosite • Teollisuustonttien laajennukset 52. Eteläkadun varsi 53. Pajarilanväylän teollisuusalue 54. Lauritsala-talo ja terveysasema 55. Lauritsalan torin ympäristökortteleiden kehittäminen 56. Itäisen alueen paloasema 57. Hakalin alueen asemakaavan ajantasaistaminen 58. Hartikkala/Lapvesi alueen asemakaavan ajantasaistaminen 59. Itäisen alueen palveluverkko • Lauritsalan koulu 60. Itäisen alueen palveluverkko, vapautuvat alueet • Kanavansuun koulu

68.

79. Asevelikylän asuinalueen laajennus 80. Ahosenmäki–Ukonmäki– Likosenlahti

65. Nuijamaantien varren kaupan alueet

83. Rauhan Rantalan alue

67. Ylämaan seurakunnan pappilan alue 68. Kaksoisraidehankkeeseen liittyvät asemakaavamuutokset 69. Vt 6 moottoriliikennetien rinnakkaistie Joutsenon keskusta–Rauha-Tiuru (kartta 2) 68. Kaksoisraidehankkeeseen liittyvät asemakaavamuutokset (kartta 3) 69. Vt 6 moottoriliikennetien rinnakkaistie 70. Kesolantien–Myllytien alue

Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen puh. 040 653 0822

Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh. 040 660 5662

Kaavoitusarkkitehti Sanna Kokko puh. 040 664 6490

Kaavoitusarkkitehti Kimmo Hautamaa puh. 040 647 4889

Kaavasuunnittelija Sivi Ihalainen puh. 040 650 1221

Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen puh. 040 668 4499

Kaavasuunnittelija Elina Moisio puh. 040 649 5001

Kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen puh. 040 650 3340

Kaavasuunnittelija Lupa-asiat Matti Kettunen puh. 040 484 9745

Kaavasuunnittelija Annamari Kauhanen puh. 040 575 5590

Kaavavalmistelija Jouni Lahikainen puh. 040 809 8841

Joutseno, Rauha-Tiuru (kartta 3) 82. Rauhan satama-alue

66. Nuijamaan entinen tulli ja raja-asema

Osastosihteeri Taina Lind puh. 040 164 9611

Kaavavalmistelija Hanna-Maija Marttinen puh. 040 809 8657

81. Honkalahti/Hackman-alueen asemakaavan ajantasaistaminen

64. Mustolan maanläjitysalue • Ahtaajankadun alue • Rajamarket (Nuijamaa)

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh. 040 653 0745

Näkymä Kaupunginlahdelle.

84. Tiurun sairaala-alue Asemakaavakohteista on liitekartat, joissa kohteen numero osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin kartalla. Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Niissä asemakaavahankkeissa, joissa maanomistaja ei ole Lappeenrannan kaupunki, laaditaan kiinteistönomistajan ja kaupungin välinen asemakaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttöja rakennuslain 91 b §:n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

Kaavahankkeiden vireille tullessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 72. Joutsenon K-market julkaistaan Lappeenrannan kaupungin 73. Honkalahden työväentalon kenttä kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla (www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Ra74. Ahvenlammen alueen asemakaavan kentaminen-ja-maankaytto/Kaavoitus/ ajantasaistaminen Joutseno Vireilla-olevat-kaavat). Lisäksi kaava75. Vaasan Oy–Annukka ympäristöineen KAAVOITUSOHJELMA 2018-2020 hankkeiden etenemistä voi seurata Lap76. Välitien alueen kehittäminen peenrannan kaupungin karttapalvelun Asemakaavat ja asemakaavamuutokset 77. Laulujoutsenen alue kautta (karttataso – Ajantasa-asemakaava – rasti kohtaan Asemakaavahanke) 78. Lappeentien eteläpuolen asuinalue 71. Joutsenon S-market

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Elinvoima ja kaupunkikehitys Kaupunkisuunnittelu 30.11.2017

Lappeenrannan kaupunki

66.

79.

69.

84.

Puhelinvaihde 05 6161 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Asiakaspalvelun aikavaraus on toivottavaa.

70.

74.

Elinvoima ja kaupunkikehitys / Kaupunkisuunnittelu Kaupungintalo, 3. kerros, Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, 53101 Lappeenranta

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

KAAVOITUSKATSAUS

E-lupa nopeuttaa ja helpottaa lupakäsittelyä Nyt myös suunnittelutarveratkaisuja, maisematyölupia ja poikkeamislupia voi hakea sähköisesti e-lupapalvelussa, Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla.

ähköistä lupapalvelua laajennettiin kuluneena vuonna (2017), jotta asiakas pystyisi entistä paremmin seuraamaan lupaprosessin eri vaiheita ja päätöksenteko nopeutuisi. Rakennuslupa on jo aiemminkin ollut sähköisesti haettavana. Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori neuvoo asiakkaita ennen e-luvan hakemista käymään henkilökohtaisesti kaupungin rakennusvalvonnassa, jossa arvioidaan, millaista lupaa hanke edellyttää. – Jos ei ole kokenut rakentaja, voi olla vaikeaa punnita, selvitäänkö pelkällä rakennusluvalla vai pitääkö ennen rakennuslupaa hakea suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamislupaa. Vai onko kyseessä maisematyölupa, joka tarvitaan maisemaa muuttavaan toimenpiteeseen. Veijovuori painottaa, että asiakkaan ei itsensä tarvitse tietää, mitä lupaa hanke edellyttää. Neuvoja ja toimintaohjeita saa rakennusvalvonnasta. – Jos siellä päädytään vaikkapa poikkeamisluvan hakemiseen, voi halutessaan ennen e-luvan täyttämistä varata ajan kaupunkisuunnitteluosaston lupavalmistelijalle. Yhdessä selvitetään, millaisia litteitä tarvitaan.

Asiakkaalle tieto kaikista käsittelyvaiheista Pääsääntöisesti e-lupapyyntö saapuu ensimmäiseksi kaavasuunnittelija Matti Kettuselle, joka kuittaa asiakkaalle olevansa asian käsittelijä. Kettunen katsoo alustavasti hakemusluonnoksen ja mahdolliset liitteet, pyytää tarvittaessa täydennyksiä ja kun hakemus on kunnossa, antaa luvan varsinaisen hakemuksen lähettämiseen. Kettunen tiivistää, että e-lupa nopeuttaa ja helpottaa lupakäsittelyä, ja koska asiakas saa tiedon sähköpostiinsa kaikista prosessin vaiheista, myös vuorovaikutus ja avoimuus lisääntyvät. – Toki paperihakemuksiakin otetaan entiseen tapaan vastaan, jos sähköinen palvelu tuntuu vieraalta. Mutta kannustan kuitenkin sähköisen palvelun käyttöön, koska sen välityksellä voi sujuvasti kysyä lisätietoja ja pohtia asiaa kaavasuunnittelijan kanssa. Lupaprosessin arvioitu kesto on kolmesta neljään kuukautta, joten hankkeen valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen suunniteltua rakennusaikaa.

Poikkeamislupa, maisematyölupa vai suunnittelutarveratkaisu

RS-kuvapalvelu

Tyypillisimpiä poikkeamislupahakemuksia ovat rantarakennuskohteet pikkujärvien tai lampien rannoilla. Poikkeamislupaa tarvitaan esimerkiksi, jos yksityishenkilö haluaa rakentaa vanhan rantasaunansa läheisyyteen uuden loma-asunnon, ja ranta sijaitsee alueella, jossa ei ole asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maisematyöluvalla ratkaistaan kohteet, jotka muuttavat pysyvästi maisemaa. Esimerkiksi huoltotien rakentaminen raskasta huoltoliikennettä varten edellyttää maisematyölupaa. Tonttipuiden kaadoista kannattaa aina olla yhteydessä rakennusvalvontaan ennen hakkuuseen ryhtymistä. Puun kaataminen asemakaava-alueella vaatii harkinnan maisematyöluvan tarpeesta, mikäli puu on maisemallisesti merkittävä tai puita on yli kymmenen kappaletta. Yleiskaava-alueella maisematyölupa on hakkuissa tarpeen, mikäli kaavassa niin määrätään (toimenpiderajoitus). Suunnittelutarveratkaisua tarvitaan esimerkiksi, jos haluaa rakentaa omakotitalon maaseutualueelle, jossa ei ole asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Näkymä Haapäjärvelle kesällä 2015.

Karttapalvelu kertoo meneillään olevat kaavahankkeet ja rakennusoikeudet Valmisteilla oleviin kaavahankkeisiin voi kätevästi tutustua karttapalvelussa Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla. Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori kertoo, että kuluneen vuoden (2017) aikana karttapalvelua on kehitetty entistä paremmin palvelemaan myös kaavoitusta. – Tyypillisesti karttapalvelua käytetään opaskarttana, mutta nyt sen kautta löytää meneillään olevien kaavahankkeiden aineistotkin. Karttapalvelu näyttää sekä nykytilanteen että tulevat muutokset.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Esimerkiksi oman talonsa kaavatilanteen voi käydä tarkistamassa karttapalvelusta näin: Karttapalvelu Lappeenranta > Valitse karttanäkymä > Ajantasa-asemakaava > kirjoita kadunnimi ja talon numero.

Spring 2017 Events

IN ENGLISH

Enjoy the local culture in Lappeenranta. Follow the events calendar at www.lappeenranta.fi and tapahtumat.ekarjala.fi. Please note: Changes possible.

South Karelia Museum (Kristiinankatu 15) Lappeenranta Art Museum (Kristiinankatu 8–10) Open Tue–Sun 11–17 South Karelia Museum Suur-Merijoki manor house – an Art Nouveau gem – 8 April 2018 From the lion to the blue cross – 100 years of the Finnish flag 28 April – 30 September 2018 Lappeenranta Art Museum Juho Karjalainen Graphic Artist and The long horizon – Tarja Heilimo and collections – 7 January 2018 KAAKKO18 20 January – 18 March 2018 Sirkka-Liisa Lonka – Retrospective 6 April – 3 June 2018 Museum Fridays 5 January, 2 February, 2 March and 6 April Free admission to the South Karelia Museum and Lappeenranta Art Museum Wolkoff Easter Sat–Sun 24–25 March, Tue–Thu 27–29 March, Sat–Sun 31.3.–1 April Tours at 12, 14, 15 and 16.

Events in Kehruuhuone The Culture and Event Center Kehruuhuone, Fortress, Kristiinankatu 20 Lappeenranta Wedding Fair 28.1. at 11–17 Wedding dresses fashion show and interesting exhibitors, free admission The Traditional Kalevala Day celebration 28.2. at 19 Free admission Organised by the City of Lappeenranta and Lappeenranta Kalevala Women's Association and Kehruuhuone. Welcome! Children’s Saturdays Free admission 23.3. at 12–15 Traditional Easter decorations for children 28.4. at 12–15 May Day Fun for Children

Metkuillaan 2018 Concert Tue 20 February at 18 Urheilutalo, Lappeenranta Sports Centre See one thousand children from South Karelia with Sari Kaasinen and the band. The concert is filled with modern hits and traditional children's songs. The duration of the concert is approximately one hour.

Kauppatori Market Square Spring Market Thu 5 April at 7–18 Fri 6 April at 7–17

Fortress Events Heart of the Winter Event 3.2. Ice sculptures and activities in the Fortress Fortress Spring Event 23.–25.3.

Lappeenranta City Orchestra Saimaa Sinfonietta – Double Concerto Thu 25.1. at 19, Lappeenranta Hall In collaboration with the Mikkeli City Orchestra Conductor Vytautas Lukočius Soloists Jan Söderblom, violin and Tuomas Ylinen, cello Brahms Favourites by Tchaikovsky Thu 8.2. at 19, Lappeenranta Hall Conductor Kalle Kuusava Soloist Tomas Nuñes-Garcés, cello Tchaikovsky – Schnittke Marzism Thu 22.2. at 19, Lappeenranta Hall Conductor Jukka Iisakkila Featuring Marzi Nyman, guitar, Arttu Takalo, percussions, Tero Toivonen, French horn The concert was rescheduled from autumn of 2017 and we will now hear some well-known tunes in the Marzi style. Winds from the Puszta Thu 8.3. at 19, Lappeenranta Hall Conductor Tibor Bogányi Soloist Hannu Alasaarela, piano Lindberg – Mozart – Brahms Artist Eetu Ronkainen will be painting during the performance of Magnus Lindberg’s Engine orchestral work. All spring concerts at the city English pages: Home/ City services / Culture and sports / Lappeenranta City Orchestra Advance ticket sales of the Lappeenranta City Orchestra Customer Service Centre Winkki Villimiehenkatu 1, Mon−Fri 9–17 tel. + 358 5 616 2220, winkki@lappeenranta.fi and lippu.fi

Tickets are available at www.ticketmaster.fi

Events in the Central Library

Children’s Puppet Theatre Wed 8 February at 9.30 and 10.15 in the story room of the main library For more information, please visit: www.lappeenranta.fi / City services / Culture and sports / Library

Tuomas Ylinen

The Language Café In English on Monday once a month starting from 15.1. at 18.30–19.30 and In Russian once a month starting from 23.1. at 17.30–18.30 on Tuesday in the main library's meeting room next to the the lower entrance hall

As a PR ambassador, an individual athlete gets communal experiences

Arttu Muukkonen

Museums

In his final months as young PR representative of Lappeenranta, Roni Lukkarinen says that the most prominent memory of the season is last summer’s Finland 100 camp at Marjola. He was invited to visit the camp with another PR ambassador, Sanni Kauppinen.

“A

lmost 30 young people from 20 countries participated, and we got the chance to talk with them. There were people from countries like Tunisia, Turkey, Switzerland and China. We were just hanging out, talking about the differences in young people’s lives in various countries,” Roni says. “When we took the boys for a sauna bath and a swim, the guys from Switzerland said that in their home country, they would have had to pay for bathing in the lake. For some, nudity was a bit strange.” “I also enjoyed my first day as a PR ambassador. We went to Kehruuhuone and got to talk on the radio,” says Roni with a grin. “It was also interesting that the year before last, we got to unveil statues in front of the library. I also remember well the multicultural event with African performers.”

Put on your skis and get going Roni Lukkarinen is a third-year student at Kimpinen upper secondary school, and a promising cross-country skier. He has skied ever since he was very young, from the moment he was able to put on the skis. “A skiing track starts behind my home in Uus-Lavola, if there is snow.” Roni has two older sisters who have already moved away from home. The whole family is athletic: one of his sisters played semi-professional basketball. “My family has always encouraged and supported me.” No wonder that Roni has been practising sports and exercised in diverse ways from a young age. When he was a child, his priorities were football, ice hockey and basketball. “When I was 12, I gave up ice hockey and focused on skiing,” Roni says. At the same time, he took up orienteering and participates in the Jukola event every year. One of his current interests is enduro mountain biking. Mountain biking is often included in his training scheme. “Cross-country skiers train in many ways: roller skiing, Nordic walking, running, swimming.” Roni usually goes roller skiing around Merenlahdentie and praises the good road networks.

“The skiing track on artificial snow in Imatra opens as early as October. I go there three or four times a week.” The competition season begins in November, and there are events all over Finland every weekend: Finnish Cup, the Finnish Championships and the Scandinavia Cup are the biggest. The summer training period is strenuous. Roni says with a laugh that it is a relief when it ends: “Yeah, I get to go to school to get some rest.”

Recent and war history are interesting At school, Roni Lukkarinen’s favourite subjects include history, civics and English. “I’m particularly interested in recent and war history.” The society and economic affairs are close to Ronis’s heart, and he has firm opinions on them. After graduation from upper secondary school, Roni’s plans are clear: military service in Kajaani, preferably the Defence Forces’ Sports School. “After the military, I will apply to the University of Lappeenranta, to study business. This is my goal, unless I do so well in sports that the studies get postponed to a later stage.”

See far from the top of Konkkavuori Roni’s favourite place in Lappeenranta is Konkkavuori hill by Karhusjärvi. The Karhusjärvi hiking trail runs there. Roni rides a bike there quite often and runs even more often. For Roni, skiing means moments that you would not otherwise have experienced, and lots of friends from all over Finland and abroad. “The feeling when you finish a race, have given everything and know that it went well − that is important. You’ve been successful, you feel like you’re on top of the world. Mountain biking can give a fairly similar experience, when you have come downhill at full speed. The winning sensation is different then. You’ve won yourself.” Kaisu Lahikainen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Aija Rautio

LIIKKEELLE Talvilomaviikolla vko 9 (26.2.–4.3.) ei ohjattuja ryhmiä. Muutokset liikuntaryhmissä mahdollisia.

Lappeenranta liikuttaa! Ohjatut liikuntaryhmät

8.1.–29.4.2018

Terveysliikuntaryhmät Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelun terveysliikuntaryhmät on suunnattu kaikenikäisille kaupunkilaisille. Ryhmät ovat matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joissa tärkein tavoitteemme on lisätä kuntalaisten liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa. Ilmoittaudu ryhmiin – olet tervetullut iloiseen joukkoomme!

Ohjattujen liikuntapalvelujen hinnasto Kausimaksut

Vesiliikunta Lappeenrannan uimahalli ti 9–9.30 Vesijumppa 10–10.30 Vesijumppa 11–11.30 Vesijumppa ke 11.30–12 Syväallasvesijumppa to 10–10.30 Vesijumppa

Painonhallintaryhmät

Työikäiset 42 €/kausi/ryhmä (ryhmät klo 16 jälkeen)

ma 16.45–17.45 ti 17–17.30

Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 25 €/kausi/ryhmä (kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosaliryhmissä, jotka järjestetään uimahallien kuntosaleissa) Rannekevesijumppien ohjausmaksu 2 €/kerta/hlö (kts. ohjeet rannekevesijumppien alta) Muistathan! Kausimaksun lisäksi vesijumpissa ja kuntosaliryhmissä maksetaan uimahalli- tai kuntosalimaksu. Kausimaksulla taataan asiakkaalle vähintään 11 ohjattua liikuntakertaa.

Rannekevesijumpat Rannekevesijumpat palvelevat niitä asiakkaita, jotka eivät halua sitoutua koko kaudeksi samaan vesiliikuntaryhmään. Yhteen rannekevesijumppaan mahtuu 25 jumppaajaa. Jumppaan lunastetaan uimahallimaksun lisäksi 2 € ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahallin kassalla 40 min ennen jumpan alkua.

Lappeenrannan uimahalli ma 6.30–7 11.30–12 16.45–17.15 ti 13.30–14 17–17.45 to 6.15–6.45 16.45–17.30

Syväallasvesijumppa Syväallasvesijumppa Syväallasvesijumppa Syväallasvesijumppa Cirkuit syväallas Syväallasvesijumppa Cirkuit syväallas UUSI RYHMÄ!

Lauritsalan uimahalli 6.15–6.45 13–13.30 ke 16.30–17.15 su 10.30–11

Ilmoittaudu soittamalla to 4.1. klo 10 alkaen puh. 040 776 9560

Seniorit, erityisryhmät, työttömät 28 €/kausi/ryhmä (ei koske vesijumpparyhmiä)

Vesiliikunta

Ryhmät, joihin mahtuu vielä mukaan

Vesijumppa Vesijumppa Allascirkuit Vesijumppa

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

18.30–19.45 ke 9.45–10.45 11.15–11.45 pe 11.15–11.45

Leidit liikkeelle, Kahilanniemi BMI-vesijumppa, Lauritsalan uimahalli (ranneke) Liikakilot liikkeelle, Kahilanniemi XL-kiertoharjoittelu, Lauritsalan uimahalli HEVI-vesijumppa, Lauritsalan uimahalli HEVI-vesijumppa, Lpr uimahalli

Kuntosaliryhmät ma 9.45–10.45 11.30–12.30 13–14 ti 9–10 ke 9–10 10–11 to 14.30–15.30 15.45–16.45 pe 11–12

Kiertoharjoittelu, Lpr uimahalli Voimaa ja tasapainoa, Lpr urheilutalo Kuntosali 75+, Lpr uimahalli Kuntosalistarttiryhmä, Joutseno Kiertoharjoittelu 60+, Joutseno Kiertoharjoittelu 70+, Joutseno Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu 70+, Joutseno

Ryhmäliikunta Ryhmiin ei ennakkoilmoittautumista. Tule tunnille ja ilmoittaudu ohjaajalle paikan päällä. Tervetuloa!

Tuolijumpat ma 13.30–14.15 ti 10.45–11.30 ke 10–10.45 12.30–13.15

Monari, Pormestarinkatu 10 Sammontori, Kompassi 2. krs Palvelukeskus, Kauppakatu 58–60 Lauritsala-talo, Hallituskatu 20

Kevytjumpat ma 15–15.45 ti

9–9.45

15–15.45 pe 10–10.45 15–15.45

Sammonlahden liikuntahalli, Ruskonlahdenkatu 7 Urheilutalon voimistelusali, Pohjolankatu 29 Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12 Nuijamaan koulu, Pihkalanjärventie 8 Pontuksen koulu, Muukontie 12

Liikuntaa työttömille 8.1.–27.4.2018 Kuntosali ma klo 14–15 Lpr uimahallin kuntosali, Pohjolankatu 29. Käynti kuntosalille tapahtuu urheilutalon kautta. Ohjaaja paikalla antamassa kuntosaliopastusta. ti klo 15–16 Sammonlahden liikuntahalli, Ruskonlahdenkatu 7. Ohjaaja on paikalla antamassa kuntosaliopastusta 9.1.–20.2. ke klo 15–16 Joutsenohallin kuntosali, Penttiläntie 17. Näytä kassalla työnhakijan asiakaskortti. Ohjaaja on paikalla antamassa kuntosaliopastusta 10.1.–21.2. pe klo 11–12 Lauritsalan uimahallin kuntosali, Luukkaankatu 51. Ohjaaja paikalla antamassa kuntosaliopastusta.

Vesijumppa (uimahallimaksu) pe klo 12.30–13 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51. Kuntosalivuorot ovat maksuttomia. Ne on tarkoitettu sekä miehille ja naisille. Vuorot tarjoavat mahdollisuuden matalan kynnyksen liikuntaan. Kuntosalille pääsee näyttämällä ohjaajalle työnhakijan asiakaskortin. Vesijumppa maksaa työttömien uimahallimaksun 3,50 €/krt. 10 kerran sarjauintikortti maksaa 32 €. Kuntosalille ja vesijumppiin voi tulla mukaan milloin vain.

Oskari Nikkinen

Oskari Nikkinen Oskari Nikkinen

Treenaa kuntosalilla oikein

Kuntosaliopastukset Lauritsalan uimahalli, yläsali Sammonlahden liikuntahalli Lauritsalan uimahalli, yläsali Sammonlahden liikuntahalli (erityisryhmä) Lappeenrannan uimahalli Sammonlahden liikuntahalli (ajalla 9.1.–20.2.) Lappeenrannan uimahalli Lauritsalan uimahalli, yläsali (ajalla 10.1.–21.2.) Joutsenohalli (ajalla 10.1.–21.2.) Sammonlahden liikuntahalli (ajalla 11.1.–22.2.)

SYKE sataan -hanke jatkuu keväällä 2018! Liikuntatoimi tarjoaa lasten ja nuorten harrasteliikuntaa myös keväällä 2018. 13–19-vuotiaille lappeenrantalaisille suunnattu toiminta on osallistujille maksutonta. Toimintaan voi lähteä mukaan milloin haluaa. Tarkoituksena on tarjota nuorille harrastusmahdollisuuksia. Aikaisempaa kokemusta ei tarvitse olla, vaan nyt on mahdollisuus käydä tutustumassa erilaisiin lajeihin! Tutustu toimintaan tarkemmin: www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta SYKE sataan

ABC−kuntosalikurssit Haluatko aloittaa kuntosaliharjoittelun, mutta et tiedä miten? Kuntosaliharjoittelun ABC-kurssit on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kuntoisille henkilöille. Kurssilla opitaan harjoittelun perusteet ja tutustutaan laitteiden käyttöön. ABC-kurssilta saat oman harjoitusohjelman ja valmiuden omatoimiseen harjoitteluun. ti ja pe klo 10–11, Lappeenrannan uimahallin kuntosali Hinta: 25 €/kurssi, kurssin jälkeen sinulla on mahdollisuus hankkia 1 kk kuntosalikortti alennettuun hintaan 25 € (norm. 55 €) + sirukortti 5 € 1. kurssi: 9.1., 12.1., 16.1. ja 19.1. 2. kurssi: 6.2., 9.2., 13.2. ja 16.2. 3. kurssi: 6.3., 9.3., 13.3. ja 16.3. 4. kurssi: 3.4., 6.4., 10.4. ja 13.4.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Anne Peuhkuri, puh. 040 7769 560 tai anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

SYKE sataan

@sykesataan

Mikko Nikkinen

ma 13–14 ti 9–10 10.15–11.15 12–13 12.15–13.15 15–16 ke 15–16 15–16 15–16 to 15–16

Keväällä a! 2018 tuloss

Lähiliikuntaukset paikkaopast Hiihtolomatoimintaa

Lasten liikunta Liikuntamaat

Liikuntasirkus

Joutsenohalli, su klo 10–13 21.1., 4.2., 25.2., 11.3., 25.3. ja 8.4.

su 28.1. klo 10–13 Taidekoulu Estradi, Teollisuuskatu 9 Liikuntasirkus koko perheelle! Tapahtumassa pääsee kokeilemaan sirkusta eri välineitä hyödyntäen. Käytössä mm. akrobatiamatot, trampoliinit ja tasapainoiluvälineitä.

Kourulan palloiluhalli, su klo 10–13 14.1., 11.2., 18.2., 4.3. ja 18.3.

Vesipeuhupäivät la klo 11–13.30 20.1., 24.2., 24.3. ja 21.4. Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 Huom! Vesipeuhupäivän aikana uimahallissa ei ole yleisöuintia.

Erityisliikunta

Useissa erityisryhmien liikuntaryhmissä on vapaita paikkoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Lisätietoja vapaista paikoista saa erityisliikunnanohjaaja Mirva Lappalaiselta, puh. 0400 157 514 tai mirva.lappalainen@lappeenranta.fi

Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä saat lisätietoja kaupungin kotisivuilta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin uimahalleista, urheilutalolta sekä liikuntatoimistosta.

Lumilauantai la 3.2. klo 10–15 Free Ski, Ruokolahti

Aija Rautio

Koko perheen soveltavan liikunnan laskettelu- ja lumilautailutapahtuma Oheistoimintaan ei ennakkoilmoittautumista. Lasketteluopetukseen ilmoittaudutaan 21.1. mennessä osoitteessa www.vammaisurheilu.fi

www.lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta liikunta

Palvelut Ohjattu

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Liikuntaneuvonnasta tukea ja kannustusta painonhallintaan

Aija Rautio

Antti Taipale huomasi syyskuussa 2016 tarvitsevansa elämäntapamuutosta. Hän lähti mukaan kaupungin tarjoamaan liikuntaneuvontaan, josta hän sai kannustusta ja tukea painonhallintaan. Liikuntaneuvonnan avulla Antti on pudottanut painoaan yli 20 kiloa vuoden aikana.

Senioreiden liikunta-aamut Suositut senioreiden maksuttomat liikunta-aamut jatkuvat keväällä 2018. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään tuttuun tapaan Skinnarilassa Vismaareenalla tammikuussa. Sen jälkeen liikunta-aamuja pidetään kevään aikana myös Karhusaaren laavulla, Joutsenossa ja Lauritsalassa. Kevään tapahtumapäivät ovat 26.1., 26.2., 23.3. ja 27.4. Tervetuloa kaikki mukaan liikkumaan! Lisätietoja: Anne Peuhkuri, puh. 040 7769 560 tai anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

Tarvetta elintapamuutokseen?

Tule kehonkoostumusmittaukseen Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi tarjoaa uutena palvelunaan kuntalaisille Inbody-kehonkoostumusmittauksia. Testejä tehdään ajanvarauksella Lappeenrannan urheilutalolla keskiviikkoisin ja perjantaisin kerran kuukaudessa. Mittaus maksaa 20 €/henkilö. Lisätietoa testauksesta puh. 040 674 2869 tai 040 776 9560. Varaa testiaikasi liikuntatoimen nettisivulta: www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta ja katso samalla soveltuuko testi sinulle.

”K

iinnostuin liikuntaneuvontapalvelusta, kun liikuntapalvelupäällikkö Aija Rautio esitteli sitä ja BMI-korttia nuoriso- ja liikuntalautakunnan kokouksessa vuonna 2016. Kysyin Aijalta, miten ohjelmaan pääsisi mukaan. Painoa oli kertynyt noin 114 kg. Halusin tehdä elämäntapamuutoksen. Aijan kannustuksesta ilmoittauduin liikuntaneuvontaan. Ensimmäinen tapaaminen oli syyskuussa 2016 liikunnanohjaaja Anne Peuhkurin kanssa. Tapaaminen oli kannustava. Anne sanoi, että tehdään tästä vuoden projekti. Siitä se sitten lähti. Olin aiemmin pelannut sählyä työkavereiden kanssa noin kerran viikossa. Annen kanssa päätettiin lisätä liikuntaa. Sählyn kaveriksi tuli vesijuoksua, pyöräilyä ja punttisaliohjelma. Innostuin vesijuoksusta ja pyöräilystä, mutta punttisalilla kävin harvakseltaan. Nyt kirjoitushetkellä punttisalin treeniohjelmaa on tarkoitus lisätä. Rupesin liikuntaneuvontaan liityttyäni liikkumaan 2–4 kertaa viikossa. Jätin limpparit, mehut, kebabit ja pizzat pois. Grilliruoka jäi myös pois. Tällä hetkellä olen pyrkinyt syömään salaattiaterioita, etenkin iltaisin. Paino rupesi putoamaan ja lihasmassakin on kasvanut vuoden aikana. Rasvan määrä kropassa on myös pudonnut ja vyötärö pienentynyt 21 cm. Paino on pudonnut 22,4 kg vuoden aikana. Nukun hyvin ja mieli on virkeämpi verrattuna aikaisempaan. Töissä jaksaa hyvin ja energiaa tuntuu olevan eri tavalla kuin ennen. Liikuntaneuvontapalvelu kaupungin puolelta on kannustava ja hyvin onnistunut. Siellä neuvotaan, kannustetaan ja opastetaan tekemään oikeita asioita painonhallinnan suhteen. Vuoden aikana kävimme Annen kanssa läpi tätä projektia ja tuloksiin olen tyytyväinen.”

Antti syksyllä 2017

Antti kesällä 2016

Ohjattu liikunta

Liikunta- ja hyvinvointitietoiskut Oletko kiinnostunut liikunnasta ja hyvinvoinnista? Haluatko tietoa ja vinkkejä omaan liikuntaasi sekä hyvinvointiisi tai tarvitsetko tietoa Lappeenrannan liikuntamahdollisuuksista? Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua. Tietoiskun päätteeksi on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Suorien vatsalihasten erkauma – mitä se on ja miten sitä voi kuntouttaa ke 14.3. klo 17–18 Armilankatu 33, Lehmuskodin juhlasali Luennoitsijana ft Tessa Lukkarinen Lihaskuntoharjoittelun merkitys ikääntyneelle to 19.4. klo 17–18.30 Armilankatu 33, Lehmuskodin juhlasali Luennoitsijana geriatrian erikoislääkäri Laura Majander

Liikuntaneuvonta

Liikuntaneuvonta laajenee!

Onko kuntosi päässyt repsahtamaan? Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten? Mistä löytyisi sopiva liikuntaryhmä? Kenelle? Liikuntaneuvonta on 1.1.2018 alkaen tarkoitettu perheille, lapsille, nuorille ja yli 18-vuotiaille kuntalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski, esimimerkiksi kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino tai joiden liikunta on vähäistä tai hyvin yksipuolista. Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu jo hyväkuntoisille aktiiviliikkujille. Kysy lisää liikuntaneuvonnasta liikuntaneuvojiltamme! Sirpa Pöllänen puh. 040 674 2869, Anne Peuhkuri puh. 040 776 9560 Kati Koivukangas puh. 040 481 9399, Eveliina Nykänen puh. 040 829 6162

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tarvitsetko BMI-korttia?

Liikunnan vertaisryhmät

Kortti voidaan myöntää sellaisille aikuisille henkilöille, joiden BMI (Body mass index) on 40 tai yli, eli sairaalloinen lihavuus. BMI-kortti on käytössä Lappeenrannan kaupungin uimahallissa ja kuntosalilla, Lauritsalan uimahallissa ja kuntosalilla, Sammonlahden palloiluhallin kuntosalilla, Ylämaan kuntosalilla ja Joutsenohallin kuntosalilla. BMI-kortti on henkilökohtainen.

Vertaisryhmät on tarkoitettu liikuntaneuvontaja BMI-korttiasiakkaille. Ohjaajina toimivat Kalle Sipponen ja Suvi-Karoliina Valle, jotka ovat liikuntatoimen liikuntaneuvonnan ja elämäntapamuutoksen kokemusasiantuntijoita omassa elämässään.

Kysy lisää: Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi

ti klo 17–18 Lpr:n uimahalli vesijuoksu (Kalle) to klo 17–18 Lauritsalan uimahallin vesijuoksu (Suvi-Karoliina 25.1. alkaen) Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua! Lisätietoja ryhmistä: Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi

LÄHIKULTTUURIA LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannan tapahtumakalenteri kevät 2018 Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi

Aki Loponen

HUOM! Muutokset mahdollisia.

Lappeenrannan kaupunginteatteri * ensi-ilta ** tuoksuton näytös

Anton Tšehov

LOKKI

ENSI-ILTA LA 3.2. HELMIKUU

Lokki

Anton Tšehovin Lokki on yksi venäläisen näytelmäkirjallisuuden tunnetuimmista klassikoista. Sen tapahtumapaikkana on Sorinin maatila, jossa joukko ihmisiä viettää joutilaana kesäänsä. Klassikkonäytelmän teemat ovat hämmentävän ajankohtaisia tänäänkin: uuden ja vanhan ajattelun kohtaaminen ja niiden väistämätön konflikti, toiveet paremmasta tulevaisuudesta, rakastuminen toiseen ihmiseen ilman vastarakkautta ja nuorten kasvaminen ulos vanhempien ihanteista.

SUURI NÄY T TÄMÖ 3.2.–19.5.

Lokki on ajaton kuvaus ihmisyyden moninaisuudesta. Ihanteet ja tavoitteet muuttuvat, mutta muuttuuko ihminen silti koskaan? Tšehovin roolihahmoissa voimme tunnistaa itsemme. Se saattaa pelottaa, itkettää, raivostuttaa – ja naurattaa. Lokin ohjaa Lappeenrannasta kotoisin oleva vieraileva ohjaaja Marjo-Riikka Mäkelä, joka toimii Hollywoodissa ohjaajana, näyttelijäntyön valmentajana ja opettajana. Liput: 28/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 €

Agatha Christie

HIIRENLOUKKU

3.2. 7.2. 10.2. 14.2. 21.2. 24.2.

klo 19 * klo 12 klo 19 klo 12 klo 12 klo 19

MAALISKUU

pe la la la

9.3. 10.3. 17.3. 24.3.

klo 19 klo 13 ** klo 19 klo 19

ENSI-ILTA LA 21.4.

Hiirenloukku

HUHTIKUU

Hiirenloukku on rikosnäytelmien klassikko. Se on koko maailmassa pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä, jota on esitetty Lontoossa jo vuodesta 1952 lähtien. Hiirenloukun tapahtumat sijoittuvat Englannin maaseudulle, Monkswellin juuri avattuun täysihoitolaan. Radiouutiset kertovat, että Lontoossa on tapahtunut murha. Samanaikaisesti täysihoitolaan saapuu toinen toistaan persoonallisempia vieraita, joista kukaan ei vaikuta kertovan itsestään koko totuutta. Kun lumi saartaa täysihoi-

SUURI NÄYT TÄMÖ 21.4.–19.5.

la ke la ke ke la

tolan, jännitys tihenee entisestään. Nerokkaasti punottua salaisuuksien verkkoa selvitetään loppumetreille asti.

la 21.4. klo 19 * pe 27.4. klo 19 la 28.4. klo 13 ja klo 19

Murhamysteeri on taattua Agatha Christietä, joten loppuratkaisu yllättää varmasti. Yleisöä pyydetään olemaan paljastamatta murhaajan henkilöllisyyttä niille, jotka eivät vielä ole näytelmää nähneet.

TOUKOKUU

to pe la ke pe la

Ohjaus: Iiris Rannio Liput: 28/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 €

3.5. 4.5. 5.5. 9.5. 11.5. 12.5.

klo 19 ** klo 19 klo 13 klo 19 klo 19 klo 13 **

Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma.

ENSI-ILTA PE 19.1.

ENSI-ILTA PE 27.4.

TAMMIKUU

HUHTIKUU

pe 19.1. ti 23.1. pe 26.1. la 27.1. ma 29.1. Yhteistuotanto Lappeenrannan Tanssiteatterin kanssa

Sudenmorsian

Riivattujen metsien keskellä metsänvahti Priidik lumoutuu nuoresta Aalosta. Mutta Aalolle metsän kutsu on vielä kodin ja perheen kutsua voimakkaampi.

klo 19 * klo 19 klo 19 klo 14 klo 19

HELMIKUU

to 1.2. la 3.2. ke 7.2. pe 9.2. la 10.2.

Lappeenrannan Tanssiteatterin esikoisteoksessa Aino Kallaksen persoonallinen kieli jalostuu liikkeeksi ja balladinomainen kertomus lihaksi. Sudenmorsian on runollinen tarina rakkaudesta, kaipuusta ja luopumisesta. Vuonna 2017 perustettu Lappeenrannan Tanssiteatteri esittäytyy ensiteoksessaan neljän tanssijan ja kahden muusikon voimin.

klo 19 ** klo 14 klo 19 klo 19.30 klo 14

PIEN NÄY T T I ÄM 19.1.–1 Ö 0.2.

Liput: 22/16 €

pe 27.4. klo 19 * ma 30.4. klo 19

PIEN NÄY T T I ÄM 27.4.–1 Ö 9.5.

Yhteistuotanto Teatteri KESYn kanssa

Piirakan paluu 6

Likipitäen 100-vuotiaasta taikinajuuresta vaivattuja piirakanpyöreitä kohtaamisia Lappeenrannasta. Purevaa paikallissatiiria legendaaristen piirakkatrilogian aikaisempien osien tapaan tarjoillaan nyt kuumempana kuin koskaan. Musiikilla maustettu huumori-ilottelu perkaa lappeenrantalaista sielunmaisemaa kuin keskustelupalstat Ikean tonttia.

TOUKOKUU

to la ke pe la ke pe la

3.5. 5.5. 9.5. 11.5. 12.5. 16.5. 18.5. 19.5.

klo 19 ** klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19

Millainen oli liki 100-vuotiaaksi eläneen Lahjan Lappeenranta? Mikä on Veera-patsaan kohtalo ja kuinka Sorjosen tutkimukset edistyvät? Ovatko lappeenrantalaisten nuorten perjantai-illat muuttuneet vuosien saatossa ja mitä tuoksuja valitsisit anopin vierailua varten? Liput: 25/20 €

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa ja ohjelmistoa. Klubeja isännöi teatterinjohtaja Timo Sokura. Teatteriklubi kokoontuu tiistaisin 23.1., 20.2., 20.3., 24.4., 22.5. klo 17.30–19. Tervetuloa!

Kevätkaudella nähdään myös syksyltä tutut Pähkinänsärkijä – Klaaran ja Nikolaksen tarina (5.1. asti), Villit vuodet (16.2.–17.3.) ja Puhtaana käteen (9.2.–7.4.) sekä lukuisia huippuvierailuja.

Teatteri- ja konserttilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 1.1.2018 alkaen ma–pe klo 9–17 puh. 05 616 2220 winkki@lappeenranta.fi

Lipunmyynti teatterilla Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina 1.1.2018 alkaen: avoinna esityspäivinä 2 tuntia ennen esityksen alkamista. teatteri@lappeenranta.fi

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. Konserteista S-Etukortilla 3 € alennus

Lippupisteen valtakunnalliset myyntipisteet Lappeenrannassa: K-Citymarket (Toikansuontie 4) Kehruuhuone (Kristiinankatu 20)

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Lappeenrannan kaupunginorkesteri pe 5.1. klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Silja Aalto, sopraano ja Gabriel Suovanen, baritoni Säveliä vuoden vaihtuessa – tammikuun taikaa! Liput 32/25 €

Indiana Jones matkustaa Caribialle la 20.1. klo 15 Lappeenranta-sali Konserttimestari Matti Koposen johdolla. Perhekonsertissa jokaiselle jotakin – leikkikalusinfonia, elokuvamusiikkia ja toivotuimpia klassikoita. Liput 10 €

Saimaa Sinfonietta – Kausikorttikonsertti Brahmsin Kaksoiskonsertto to 25.1. klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Jan Söderblom, viulu ja Tuomas Ylinen, sello Liput 30/21 €

Toivotut Tšaikovskit

Kausikorttikonsertti

to 8.2. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Kalle Kuusava Solisti Tomas Nuñes-Garcés, sello Tšaikovski – Schnittke Liput 30/21 €

Juhlakonsertti – Liettua 100 v. to 15.2. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Ona Kolobovaitė, sopraano ja Liudas Mikalauskas, bassobaritoni Liput 30 € / 21 €

Aikuisille

Marzismia

Beethovenin pauloissa

to 22.2. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Jukka Iisakkila Mukana Marzi Nyman, kitara, Arttu Takalo, lyömäsoittimet, Tero Toivonen, käyrätorvi Tunnettuja biisejä Marzin tyyliin sovitettuna. Liput 20 €

to 12.4. klo 19 Lappeenranta-sali

Pustan tuuli tuivertaa

Sinfoniakonsertti – Jupiter

Kausikorttikonsertti

to 19.4. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Ari Angervo Solisti Janne Valkeajoki, harmonikka Winter – Sallinen – Mozart Liput 30/21 €

Kausikorttikonsertti

to 8.3. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Tibor Bogányi Solisti Hannu Alasaarela, piano Lindberg – Mozart – Brahms Liput 30 € / 21 €

Saimaa Sinfonietta

to 15.3. klo 19 Lappeenranta-sali Kaupunginorkesterin yhtyeitä Bozza – Strauss – Spohr Liput 20 €

Pääsiäiskonsertti

Vapputanssiaiset

ke 28.3. klo 19 Lappeen Marian kirkko Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Olga Heikkilä, sopraano, Anna Danik, mezzosopraano, Pekka Kuivalainen, tenori, Matti Turunen, basso Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten Mozart: Requiem Liput 25 €

Kirjasto soi!

ti 1.5. klo 14 Kaupungintalon aula Johtaa Vytautas Lukočius Tangokuningatar Maria Tyyster Tanssimusiikkia isolla orkesterilla. Liput 20 €

Pääkirjastossa klo 18 ti 16.1. Aimo Ruusunen: Opin haussa ja kaukokaipuussa. ke 28.2. Mikko Europaeus: Eroottinen Kalevala ma 5.3. Ilppo Silakoski: Kanadan pohjoisilla joilla ke 4.4. Harri Ahonen: Keski-Skandinavian vaellusreitit to 26.4. Mika Albertsson: Lento-osasto Kuhlmey

Luontokuvailta ti 20.3. klo 18 Tea Karvinen: Suomen kansallispuistot, Tarinasalissa

Konsertit

www.lappeenranta.fi/kaupunginorkesteri

ke 4.4. ja to 5.4. klo 16 Pääkirjasto Konserttimestari Matti Koposen johdolla kaupunginorkesterin viihdytyskiertue kirjastossa. Vapaa pääsy!

Pääkirjaston lainaushallissa klo 18 ke 10.1. Maria Mustaranta: Sokeita hetkiä to 25.1. Sari Tuuva-Hongisto: Torikaupan tarinat to 1.2. Matti Rönkä ke 21.2. Annamari Marttinen: Korsetti ke 14.3. Riitta Jalonen ke 28.3. Arvo Tuominen ke 18.4. Tuomas Marjamäki: Spede!

Luennot

Kausikorttikonsertti

to 26.4. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Juho Pohjonen, piano Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Beethoven – Mendelssohn Liput 30/21 €

Metamorfooseja

Pääkirjaston musiikkiosastolla klo 18 to 8.3. Leena Pyylampi: Naistenpäivän lauluja ke 4.4. ja to 5.4. klo 16–16.45 Kaupunginorkesterin kevätkonsertti ke 25.4. Heikki Ruokangas: Jazzkonsertti

Nuorten asialla

Lappeenranta-salissa Marzi Nyman. Kuva: Toni Rutanen

Gösta in memoriam to 1.3. Leavings-Orkesteri plays Leevi and the Leavings

Apulanta – Älä usko lauluihin pe 16.3. Konserttisalikiertue 2018

Mikko Kuustonen la 17.3. Seitsemän iltaa -kiertue 2018 Tuomas Ylinen.

Kalenteri täydentyy koko ajan. Ajantasaiset tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Lappeenranta-salin ohjelmisto

Kirjailijavieraat

Kaupunginorkesterin yhtyeitä Mozart – Beethoven Liput 20 €

Silja Aalto.

Laulava Lappeenranta – Loppiaisaaton konsertti

Kirjastossa tapahtuu

15.1. Mielenterveyden ensiapukoulutus Ohjaamossa 22.1. Mielenterveyden ensiapukoulutus Ohjaamossa 29.1. Kohti Ohjaamoa IV tilaisuus Ohjaamossa 6.2. Ohjaamo mukana SaiPan pelissä 8.2. Kesäksi duuniin -messut Lisäksi tulossa mm. korttikoulutuksia (työturvallisuus, hygieniapassi, anniskelupassi) sekä mielen terveyden koulutuksia ja tapahtumia hiihtoloma viikolle. Seuraa nuorisotoimen ja Ohjaamon nettisivuja ja ilmoittaudu mukaan! www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri Nuorisotoimen tapahtumat ja toiminta on päihteetöntä ja savutonta.

3.2. Linnoituksen sydän talvi 23.–25.3. Linnoituksen kevät www.elavalinnoitus.fi

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat Avoinna ti–su klo 11–17. Liput 8/7 €, alle 18-v. vapaa pääsy.

Lappeenrannan taidemuseo

Etelä-Karjalan museo

Kristiinankatu 8–10

Kristiinankatu 15

Kaikille avoimet avajaiset,

Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi

KAAKKO18 – Kuvataiteen aluetaide näyttely 19.1. klo 18

KAAKKO18 – Kuvataiteen aluetaidenäyttely 20.1.–18.3.

Kaikille avoimet avajaiset, Sirkka-Liisa Lonka Retrospektiivi -näyttely 5.4. klo 18

Sirkka-Liisa Lonka Retrospektiivi -näyttely 6.4.–3.6.

8.4. saakka

Kaikille avoimet avajaiset Leijonasta siniristiin – Suomen lippu 100 vuotta -näyttely 27.4. klo 18

Leijonasta siniristiin – Suomen lippu 100 vuotta -näyttely 28.4.–30.9. www.lappeenranta.fi/museot, puh. 05 6162261

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Eliel Saarinen, Suur-Merijoen halli.

Postikortti, Etelä-Karjalan museo, Viipuri-kokoelma.

Näyttelyt

Tapahtumia linnoituksessa

Lapsille ja nuorille

Toistuvat tapahtumat Lukupiirit

ke 8.2. klo 9.30 ja 10.15, pääkirjaston Tarinasalissa. Teatteri Karelus: Prinsessa ja Herne

Pääkirjastossa kerran kuussa torstaisin klo 14–15 ja 17.30–18.30 (18.1., 15.2., 15.3., 12.4. ja 17.5.) Voisalmen kirjastossa kerran kuussa keskiviikkoisin 17.1. alkaen klo 9. Lauritsalan lukupiirit jatkuvat. Kysy lisää kirjastostasi!

Riitta Jalonen. Kuva Karolina Ek

Toistuvat tapahtumat, lapset ja nuoret: Kirjastokinon elokuva-aamut alle kouluikäisille

Nukketeatteriesitys

kerran kuussa keskiviikkoisin klo 9.30 ja 10.15 17.1., 14.2., 14.3., 11.4. ja 2.5. pääkirjaston Heili-salissa.

Kuvitusnäyttely ja pajat 18.4.–18.5. Sari Airolan kuvituksia Eppu Nuotion ja Sanna Iston kirjasta Typy ja kelju keiju, pääkirjaston yläparvella. ke 18.4. klo 9–9.45 ja 10–10.45 Keiju ja kaverit -työpajat lapsille: rakennetaan ja väritetään satuolentoja.

Elokuvakerho kerran kuussa ti klo 17–19.30 30.1., 27.2., 27.3. ja 24.4., pääkirjaston Heili-salissa. Mukaan mahtuu 45 henkilöä.

Satutuokiot yli 3-vuotiaille lapsille Lauritsalan kirjastossa keskiviikkoisin 10.1. alkaen klo 9.30. Nuijamaan kirjastossa tiistaisin 9.1. alkaen klo 9.15 . Pulpin kirjastossa torstaisin 11.1. alkaen klo 9.30. Kirjastomummon ja venäjänkielisten satutuo kioiden ajat ilmoitetaan myöhemmin.

Sarjakuvapajat kouluikäisille neljänä lauantaina

Filosofiakahvila

3.2., 10.2., 17.2. ja 10.3. klo 12–15, pääkirjaston Heili-salissa. Tule piirtämään taiteilija Soli Pertun ohjauksella. Omat välineet mukaan!

kahden viikon välein ke klo 18–19.30 (31.1., 14.2., 28.2., 14.3., 28.3. ja 11.4.), pääkirjaston Heili-salissa. Vetäjänä Jukka Tavi.

Pelikellari isoille nuorille ja aikuisille

Annamari Marttinen. Kuva Otto Virtanen

ti 9.1., 6.2., 6.3., 3.4. ja 8.5. klo 16–20, pääkirjaston Tarinasalissa.

to kerran kuussa 25.1. alkaen klo 17–18, pääkirjaston Tarinasalissa. Vetäjänä Antti Taipale.

Lukukoirat

Neulenurkka

ti kerran kuussa 16.1., 20.2., 20.3., 17.4. ja 15.5. klo 18.00–19.30, Tarinasalissa.

Oikkonen

Marri Rönkä. Kuva Marek Sabokal

Yhteislaulutilaisuudet

ma 15.1. klo 17.30–19, pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa.

Kielikahvila englanniksi

Petri Kukko ja Vilma Inkilä.

ma kerran kuussa 15.1. alkaen klo 18.30–19.30, pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa. Alkamisaika ilmoitetaan myöhemmin.

Henkilökohtaista digineuvontaa kirjastossa

Kielikahvila venäjäksi kerran kuussa ti 23.1. alkaen klo 17.30–18.30, pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa.

Lappeenrannan pääkirjastossa on vuodesta 2016 lähtien ollut tarjolla ikäihmisille tarkoitettua maksutonta digineuvontaa. Vapaaehtoiset digiopastajat auttavat tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa.

Vapaaehtoiset digineuvojat ma ja to 15.1. lähtien klo 14.30–16, varaa aika neuvonnasta!

Asiakaspalvelukeskus Winkki ja kaupunginteatterin ovilipunmyynti palvelevat muuttunein aukioloajoin 1.1.2018 alkaen

Kevätmarkkinat Kauppatorilla

okakuussa 2017 digineuvonnassa käynyt yli 70-vuotias Vilma Inkilä on käyttänyt tietokoneita jo 1990-luvulta lähtien. – Tunnen kuitenkin välillä epävarmuutta uusien asioiden edessä. Olen siksi tyytyväinen, että on mahdollista saada ilmaista apua ja neuvoa digimaailman ongelmatilanteisiin. Vaikka ikäihmisille onkin hyvin tarjolla tietotekniikan kursseja, tällainen täsmäapu on korvaamatonta, Inkilä sanoo. Inkilää digiasioissa auttanut vapaaehtoisopastaja Petri Kukko huomauttaa, ettei www.lappeenranta.fi/museot kaikkiin pulmiin löydetä ratkaisua kirjastossakaan. puh. –05Esimerkiksi 616 2261 tulostus- ja nettiongelmat voidaan ratkoa vain kotona. Lisäksi liikuntaesteisetkin tarvitsisivat tukea digiyhteiskunnan haasteisiin. Etelä-Karjalassa ei ole vielä digiopastajien yhdistystoimintaa, joka voisi mahdollistaa säännöllisen digiavun saamisen myös koteihin. Vapaaehtoiset opastavat digimaailman saloihin pääkirjastossa 15.1.2018 lähtien ma ja ti 14.30–15.30. Opastukseen voi varata ajan kirjaston neuvonnasta paikan päällä tai soittamalla puh. 05 616 2341. Vapaita aikoja on useimmiten heti seuraavalla viikolla. Paikalle voi tulla oman laitteen kanssa tai käyttää kirjaston laitteita.

to 5.4. klo 7–18 ja pe 6.4. klo 7–17

Asiakaspalvelukeskus Winkin ja Lappeenrannan kaupungin teatterin ovilipunmyynnin aukioloaikoihin tulee muutoksia 1.1.2018 alkaen. Winkki palvelee vuoden 2018 alusta lähtien arkisin maanantaista perjantaihin klo 9–17. Kaupunginteatterin ovilipunmyynti aukaisee ovensa puolestaan 1.1. alkaen esityspäivinä kaksi tuntia ennen esityksen alkamista. Kaupungin markkinointi-, asiakaspalvelu- ja matkailupäällikkö Mirka Rahman kertoo, että kaupunki haluaa tavoittaa asiakkaat heille parhaiten sopivina ajankohtina. – Olemme seuranneet asiakaskäyttäytymistä sekä asiakaspalvelukeskuksen että teatterin kohdalla ja kuunnelleet asiakaskuntaamme. Teatterilippuja myydään lähinnä Winkistä sekä teatterin ovilipunmyynnistä pääasiassa ennen esitystä. Winkin uudet palveluajat sopivat entistä paremmin esimerkiksi työikäisten arkeen.

Teksti ja kuva: Merja Rostila

www.lappeenranta.fi/kirjasto

Avoimet vanhempainillat Museoiden tapahtumat

Museoklubi 10.1. ja 18.4. Vapaa pääsy! Paikka ja aiheet ilmoitetaan myöhemmin.

Wolkoffin joulu 2.1.–7.1. Joulupuoti on avoinna klo 11–17. Joulukierrokset talomuseossa klo 12, 14, 15, 16.

seo

Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaan. Pääsiäinen on ortodokl rja sisen kirkkovuoden tärkein juhla ja -Ka ä l e Et silloin salin pikkupöydille katettiin pääsiäisherkut, pashat, babat ja kulitsat. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan.

5.1., 2.2., 2.3. ja 6.4. Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon.

Tuemme vanhemmuutta – vauvasta kohti aikuisuutta

Wolkoffin pääsiäinen

Kaikille avoimet, maksuttomat tilaisuudet Lappeenranta-salissa jatkuvat keväällä. Tilaisuuksien teemoista, puhujista sekä ajankohdista tiedotetaan erikseen kaupungin verkkosivuilla, eri tapahtumakalentereissa ja tiedotusvälineiden kautta. Järjestäjinä Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto.

Museoperjantait

Avoinna pääsiäisenä seuraavasti: la–su 24.–25.3., ti–to 27.–29.3., la–su 31.3.–1.4. Pääsiäiskierrokset museossa klo 12, 14, 15, 16 puoti on avoinna klo 11–17.

Galleria Pihatto

Vapaa pääsy !

Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus Valtakatu 80 (käynti Kaukaankadun puolelta) Kuukausittain vaihtuvia valokuva- ja taidenäyttelyitä 3.–28.4. No Man Is An Island – We Are Interconnected (Marja-Liisa Torniainen) Avoinna ti–pe 11–18, la 11–15. Muut näyttelyt ja lisätietoa: www.galleriapihatto.fi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tarkemmat tiedot: www.kehruuhuone.fi/tapahtumat

Kehruuhuoneen päivätanssit 1.2. klo 13–16 Tanssiorkesteri Amor, liput 10 €

23.3. klo 12–15 Vapaa pääsy!

Lasten lauantai / Linnoituksen Sydäntalvi

Kehruuhuoneen päivätanssit

3.2. klo 11–16, vapaa pääsy Muumien talvi -show klo 11, 13 ja 15

29.3. klo 13–16 Pasi Suikkanen, liput 10 €

12.1. Solisteina Jyrki Tommila ja Jouko Nykter. Housebändinä Jarmo Nikku, Masa Maijanen & Mikko Taipale. Mukana myös the Swans, Tohtori Koistisen Jatsihöyläämö, Harry Kiianen Band feat. Teippi Tuomanen& Aksa Virta ja Pilssipumppu. Liput 20 €, lippu.fi

Kalevalan päivän juhla

Lavalla Seppo Äikäs ystävineen

Lappeenrannan häämessut

1.3. klo 13–16 Trio H-hetki, liput 10 €

28.1. klo 11–17, vapaa pääsy Ohjelmassa suuri hääpuku ja -kampausnäytös, kauniita kattauksia, upeita pukuja ja sormuksia – kaikkea, mitä hääpari suurena päivänään tarvitsee! Esillä myös upeita hääkakkuja ja -koristeita sekä paljon ideoita täydellisen päivän onnistumiseen! klo 11 Tapahtuma alkaa klo 12 Hääetiketti / Häätavat klo 13 Häämusikkituokio klo 14 Juhlapukunäytös klo 16 Suuri hääpuku ja kampausnäytös / Salon Leena Kolari klo 17 Tapahtuma päättyy

28.2. klo 19, vapaa pääsy Iloisesta Kalevalan päivän ohjelmasta vastaavat nuoret taitajat: kansanmusiikkiyhtye Roihu ja kanteleduo Sointu. Juontajana ja esilaulattajana Sari Kaasinen.

Kehruuhuoneen päivätanssit

6.4. klo 19 Liput 17,50 €

Kehruuhuoneen päivätanssit

Metkuillaan 2018 -lastenkuorokonsertti

12.4. klo 13–16 Jussi Seppänen & Dominou, liput 10 €

Lasten lauantai: vappuhulinat

ti 20.2. klo 18, Lappeenrannan urheilutalo

28.4. klo 12–15, vapaa pääsy

Ilta Sarin seurassa: lavalla Maarit ja Sami Hurmerinta

Lastenkulttuurikeskus Metku täyttää 10 vuotta. Metku edistää matalan kynnyksen kuorotoimintaa. Sen ensisijainen tarkoitus on rohkaista lapsia laulamaan ja saada heidät musiikin pariin. Kuorot toimivat lasten lähikoulussa ja niitä ohjaavat koulun omat opettajat. Toiminta huipentuu Metkuillaan 2018 -lastensuurkuorokonsertteihin tiistaina 20.2.

Kehruuhuoneen vappubrunssi 1.5. klo 11–15

2.3., liput 27,50 €

Ilta Sarin seurassa: Lappeenranta Big Band ja Sari

Varaukset: myynti@kehruuhuone.fi

16.3. klo 19 Mitä tapahtuu, kun Big Bandin solistiksi astuu kansanmuusikko Sari Kaasinen? Pärjääkö Kaasinen big bandille vai laulaako bändin suohon? Liput 22,50 €

Konsertissa on mukana 1000 lasta ja nuorta Etelä-Karjalasta. Lasten kanssa lavalla Sari Kaasinen ja bändi. Ohjelmisto koostuu tutuista lasten lauluista, konsertin perinteisistä kappaleista Metkuillaan, Kis kis kippurahäntä ja Tämä kylä sekä muutamista ajankohtaisista hiteistä. Konserttiliput 15/8 € (+ toimitusmaksut) www.ticketmaster.fi

L A P PE E N R A N N A N

Sakonat 22.–24.3.

Konserttiliput ostettavissa Kehruuhuoneelta tai lippu.fi

Lisätietoja Metkuillaan 2018 -lastenkuorokonsertista: lastenmetku@lappeenranta.fi ja www.lastenmetku.fi

S U N N U N TA I N A 28. 1. 2018 K LO 11 – 17 Yleisölle vapaa pääsy

50-LUVUN MIyksin TALISTI

HIRVISAARELTA

ITSENÄISIÄ TIUHA VUOSIA

TUNTURI

GALLERIAteki pauhata lailan roolin -TEH- HAAMU

ETELÄSAIMAASSA MONTA

HARTIAT LAPPEENRANNAN VOIMISTELIJOILLE TUTTU

AISTI HANHIJÄRVEN JA KASUKKALAN VÄLISSÄ

PALAVAKIN

CHYMOKSELTA

TIM- KIRPU- JORIL- HAKALIN LA JUMALA

LÄHIALUE

LUTILLA HYVÄ

isoja

kuvittaja PINO ETSIMISVÄLINEITÄ

LIOTETTIIN PALLON SAMMIOISSA

OMISTI CHYMOKSEN

NA-suusMUUKOSSA TYHVOINsaMIKRONA JÄT

MONET

poliisi

LA-

MANAUS

PUOLISO

väritytöt

vuokraa opiskelijalle

JUMALA HUNNI

JIMI

RA- HAILDOIN LA

CAMILLASSA

SEIS vamma

NUIJAMAANTIEN VARRELLA

raha VANHA ASEMAPAIKKA

KRIISI ALHAALTA

KOOLLA SOLMIOPAIKKA

töitä

TOIVARILAN HYVÄ

olympialaisissa

notkoissa

vanha LAVAtanssi- PAIKKA paikka

JALKOJEN ALLA

-TIE

KÄVI SATAMASSA vaiettu

päiden yllä

pyöreä kaupunginosa

HARTIKKALAN POLKUELÄIN

TUOSAN NURMESSA

PAIKKA?

ÖHRI

OSATA

SAIMAAN AMPUJILTA

ansio

YKSIN nopea nainen

palloseura

12.20 TULIKI1+1=2 15.45 VEN

TUKEILLE

LAURIT-

missin sukua

NIMETÄ

paksuta

teatterin pomo

ELO- SALAN lapselSEURA KUISIA lisia

-AM -saari

SUVIpoikkeamat

TONKIA

NEUVOO

kanisaaren KAN- mauste SA suolalle

nuoraistuin

KULJETTI IHMISIÄ

vanhapuis- ulkoi- ennen tossa? lijalle juhlia

KONNUNSUOLTA ENNEN?

kasa

1964

AVAA UKSEN

EI OLLENKAAN

valtio

LIKA

TOKIOSSA

ajoi SUei kokonaan lujaa KUA juosinsaaressa

IETYSSÄ ÄKISSÄ

JOUTSENON HAVAIJI?

KUORI

sipeKESÄrian KOHDE joki

NUIJA-

meiDAS, SIJAITSI naaPALLOSSA jilla

japor- NEN perusti VIEKAS tilla pui- LAALENSI kau- kuvan SAIMAAN kaupungin AMPOSAA-SANOMAT katpun- den takana AURINKOON JIN RESSA kottu kimme

VÄLIT EUKKUOJOLLAPAKLAJ

MAIJA-

KALASAAREN SUUNTA

VAPAA

SUOKU-

veistää hirttä

kar-

EPÄSYNONYYMI NIEMISUO- VUORENA TIRIPOIKA RASTI LÄN KUPEESSA

KUUTOSTIEN VIERELLÄ

LAASTIVERBI

VIHREÄ- LEIPOMO JA KAHVILA VETINEN?

SAIMAAN HOLKKI

NAURISSAAREN

joellaOI-

uljaat

AVUT

SOUTA- KIRJAIJALLA LIJA

REILEE TYTTÖ SILMÄSSÄ

LAPSIN

loppuun ATKSANA

salanimi NOTKEA MAA

alaPALASIA kulot

SISÄLTÖPALVELU TIMOTIMO KOKKO SISÄLTÖPALVELU KOKKO

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Lappeenranta-asukaslehdet

Jamit

Lehdet ja esitteet

11.1. klo 13–16 Trio Tumma Yö, liput 10 €

Lasten lauantai: pääsiäisperinteitä ja virpavitsoja

Ristikon ratkaisu löytyy kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme

Kehruuhuoneen päivätanssit

Mikko Nikkinen

Kehruuhuoneella tapahtuu