Lappeenrannan asukaslehti 1/2019 by Avidly

Tammikuu 2019 | LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | www.lappeenranta.fi

Horisontissa vireä Lappeenranta

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

KAAVOITUSKATSAUS s. 9–12

370-vuotias Lappeenranta kutsuu asukkaita juhlavuoden viettoon

Horisontissa vireä ja vihreä Lappeenranta

appeenrannan kaupungin juhliessa tänä vuonna 370-vuotista historiaansa puhutaan varmasti monissa yhteyksissä – niin virallisissa kokouksissa kuin torikioskeillakin – kaupunkikeskustamme kehittämisestä. Vaikka mielipiteitä risteilee puoleen ja toiseen, uskon, että kaikkien yhteisenä toiveena on, että keskikaupunkimme sykkii elämää viihtyisänä asuinpaikkana, monipuolisena tapahtuma-areenana ja palvelukeskittymänä. Tavoitteena on, että ihan kaupungin sydämestä löytyisi paikkoja harrastuksille ja ilmapiiri edistäisi vuorovaikutusta. Todella tyytyväisenä olen pannut merkille Vanhankaupunkimme eli linnoituksen palvelujen lisääntymisen. Nyt näyttääkin siltä, että yrittäjät sekä asukkaat ja matkailijat ovat oivaltaneet, kuinka hieno alue Linnoitusniemi on ja kuinka historiallinen miljöö edistää yritystoimintaa ja vetää ihmisiä puoleensa. Mielestäni linnoituksen palvelutarjonnan lisääntyminen kuvastaa koko Lappeenrannan keskikaupungin vireytymistä. Koska välimatkat ovat lyhyitä ja maisemat sekä miljöö erityislaatuisia, kävelypainotteisen, vihreän kaupungin kehittämiseen on erinomaiset edellytykset. Vallitsevan positiivisen vireen salaisuutena on mielestäni ennen kaikkea se, että kaupunkisuunnittelu, kaupungin tapahtumapalvelut, järjestöt, tapahtumien tuottajat sekä yrittäjät ja asukkaat ovat yhtä aikaa ryhtyneet edistämään keskikaupunkimme elinvoimaisuutta. Kun tahtotila on yhteinen, saamme varmasti paljon aikaan. Hyviä esimerkkejä yhteisöllisyyttä vahvistavasta kansalaisaktiivisuudesta ovat elokuvateatteri Nuijamiehen sekä rantaraitin Pumppuhuoneen uusi elämä ja viimetalvinen Sataman talvitapahtuma, joka herätti uinuvan Kaupunginlahden eloon. Kaupunkisuunnittelussa kaavoitusta tehdään entistä enemmän yhteistyössä asukkaiden, yrittäjien ja eri toimijoiden kanssa. Mielipiteitä kuullaan esimerkiksi asukastilaisuuksissa ja verkkokyselyillä. Näin toivomme eri-ikäisten asukkaiden ja eri tahojen ottavan kantaa ja vaikuttavan kaupunkimme tulevaisuuteen. Toisaalta esimerkiksi Raatihuoneen korttelin ideakilpailulla etsimme arkkitehtuurisia näkemyksiä ja ideoita kaupunkikuvaamme. Yhteinen toiveemmehan on, että Lappeenrannan aukioilla tavataan tuttuja ja tuntemattomia, vietetään aikaa yhdessä sekä järjestetään tapahtu-

mia ja toreja. Esimerkiksi skeittiparkki houkuttelisi nuoria vauhdikkaaseen vapaa-ajan viettoon. Haluan nostaa esille myös paljon puhutun Marianaukion ja sen tulevaisuuden. Kauppatorilla ja satamatorilla on jo omat vakiintuneet roolinsa, mutta Marianaukio etsii vielä omaa rooliaan. Koska kirkon edustalla olevan aukion muutos parkkipaikasta kaupunkiaukioksi oli varsin suuri, vie varmasti oman aikansa ennen kuin tilan käytöstä tulee luonnollinen osa kaupunkikulttuuriamme. Kaupungin tapahtumapalveluissa ja strategiaryhmissä on noussut esille, että eikö uusi kaupunkiaukiomme voisi olla puuha-aukio. Siellähän voisi pelata vanhoja suomalaisia seurapelejä, kuten mölkkyä. Tai voisiko siellä olla katoksia, joiden suojiin kokoonnutaan shakkia pelaamaan joko tuttujen tai tuntemattomien kanssa. Myös kaupungintalon edustatori eli Kansalaistori on uudistusten jälkeen käyttökunnossa. Toivon, että se täyttyisi viimekesäisen Greenrealitykarnevaalin tyyppisillä tapahtumilla, joissa kaikenikäiset kaupunkilaiset viihtyvät. Mielestäni keskelle kaupunkia sijoittuva monitoimiareena olisi todellinen keskikaupungin piristysruiske. Parhaillaan selvitämme, kuinka ja miten hanke kiinnostaa sijoittajia. Totta kai liikennejärjestelyt vaatisivat erityishuomiota ja kaupunkikuvalliset näkökohdat olisi otettava todella tarkasti huomioon, mikäli hanke etenee. Rintarinnan palvelujen ja tapahtumien kehittämisen kanssa kaupunki edistää kevyen liikenteen olosuhteita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa. Uutena työkaluna kehityksen ohjaamisessa on Horisonttiteemayleiskaava, jonka vaikutus tulee näkymään esimerkiksi kestävissä liikennejärjestelmissä ja viheralueillamme. Yhteisen kaupunkimme kehittämiseen tarvitaan meitä kaikkia: asukkaita, yrittäjiä, järjestöjä, päättäjiä ja virkamiehiä. Toivotan teille kaikille onnellista vuotta 2019. Tervetuloa Lappeenrannan juhlavuoden tapahtumiin. Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

Lappeenrannan kaupunki täyttää 370 vuotta alkaneena vuonna 2019. Juhlavuosi huomioidaan ympäri vuoden kaupungin toiminnan yhteydessä, muun muassa kouluissa, päiväkodeissa ja kulttuurilaitoksissa.

arsinainen juhlaviikko ajoittuu syyskuun ensimmäiselle viikolle, mutta alkaa jo 29. elokuuta kaupungin Avointen ovien tapahtumalla ja Greenreality-karnevaalilla sekä Sataman valot -tapahtumalla 31.8. Kokonaan uusi tapahtuma Linnoituksen valot puolestaan päättää juhlaviikon 7. syyskuuta. Kaupungin viestintäjohtaja Alina Kujansivu kertoo, että juhlavuoden kunniaksi toteutetaan tapahtumien ohella myös kaupunkia elävöittäviä asioita, joista jää pysyvä muisto. Ne julkistetaan juhlavuoden aikana. Viestintäjohtaja korostaa, että kaupungin juhlavuosi toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja mukaan tapahtumiin toivotaan asukkaita kaikista ikäryhmistä. Kaupunki kutsuukin eri toimijoita mukaan juhlavuoden toteutukseen ja asukkaita juhlavuoden viettoon. − 370-vuotisjuhlinta alkoi jo uudenvuoden juhlallisuuksilla satamatorilla. Ja tammikuun ensimmäisellä viikolla laulukilpailujen 50-vuotisjuhlakilpailu kääntää musiikkiväen katseet valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti Lappeenrantaan, Kujansivu kertoo juhlavuoden tammikuusta.

Kaupungin rinnalla juhlivat myös 110 vuotta täyttävä kaupunginorkesteri ja 70 vuotta täyttävä kaupunginteatteri sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja ylioppilaskunta, jotka molemmat täyttävät 50 vuotta. Syyskuun alun juhlaviikon ohjelmaan kuuluu konsertteja, näyttelyitä ja erilaisia muita tapahtumia. − Myös Lappeenranta-asukaslehdellä on juhlavuosi. Lehti täyttää 10 vuotta. Toukokuun numero, joka jaetaan kaikkiin talouksiin Etelä-Karjalassa, on Lappeenranta 370-vuotta -juhlanumero, Kujansivu hymyilee.

Lappeenrannan kaupunki

Ruotsin kuningatar Kristiina antoi Lappeenrannan kaupungille perustamisasiakirjan sekä sinetin vuonna 1649. Lappeenranta rakentui alkujaan Vanhaankaupunkiin eli linnoitukseen, josta se on laajentunut nykyisiin mittoihinsa.

Etelä-Karjalan keskuskaupunki, asukasluku noin 73 000.

Lisää tietoja Lappeenrannan historiasta: www.lappeenranta.fi Kaupunkimme

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2.1.2019, 11. vuosikerta. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi /// Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet. /// ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 /// PAINOS 45 500 KPL /// PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu, alina.kujansivu@lappeenranta.fi, puh. 040 724 8776 /// TUOTTAJA Mervi Palonen, mervi.palonen@lappeenranta.fi, puh. 040 184 9610 /// LÄHIKULTTUURIA Sami Soljansaari, sami.soljansaari@lappeenranta.fi /// LIIKKEELLE Sirpa Pöllänen, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi /// ULKOASU JA TAITTO Avidly /// ETUSIVUN KUVA Jyri Hänninen / Sataman suuri talvipäivä 24.2.2018, Eukon ja Ukon vedon MM-kimppakisa /// JAKELUHÄIRIÖT puh. 09 2316 3556. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2019.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

Minna Kivistö

Kuva: Sami Kontto

PÄÄKIRJOITUS

OMAVARAUTUMINEN

Teksti: Mervi Palonen

Kuva Etelä-Karjalan maakunnallisesta EKA18-valmiusharjoituksesta (marraskuu 2018): Turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen Lappeenrannan kaupungin tilanneryhmässä. Kuvassa keskellä hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen ja oikealla palvelussuhdesihteeri Päivi Vauhkonen.

Ari-Pekka Meuronen:

”Luontoyhteys kasvattaa maalaisjärkeä ja erilaisuus vahvistaa yhteisöä”

Ari-Pekka Meurosen mielestä nykyihmisten uusavuttomuutta liioitellaan. − Valtaosa ihmisistä pärjää arkisissa tilanteissa ja myös häiriötilanteissa hyvin tai osaa etsiä ja kysyä apua. Lisäksi on muistettava, että elinympäristö vaikuttaa ihmisten selviytymiseen. Kun lämmitys hyytyy, omakotiasuja laittaa puita takkaan, mutta kerrostaloasuja on huoltoyhtiön varassa. Meuronen painottaa, että luonnon läheisyys ja hyvä tuntuma omaan elinympäristöön kasvattavat maalaisjärkeä. Normaalioloissa asuinoloistaan huolehtiva pystyy häiriötilanteissakin soveltamaan tuttuja rutiinejaan.

”

Kun tuntee naapurinsa, on joku, jonka puoleen kääntyä.

Ari-Pekka Meuronen

− Esimerkiksi omakotiasujalla säilyy yhteys ympäröiviin olosuhteisiin ja tuntuma rakennukseen, jossa asuu. Hän tekee lumityöt, haravoi ja hoitaa kukkapenkkejä tai jopa kasvimaata, tarkkailee vedenkulutusta ja sen perusteella mahdollisia vuotoja, hankkii kesäisin polttopuita talven varalle ja kiipeää tarkistamaan katon kunnon. Sen sijaan useimmissa kerrostaloissa on käytäntönä, että taloyhtiö palkkaa vastuuntuntoisen isännöitsijän ja osaavan huoltoyhtiön. Yleensä asukkaiden joukosta löytyy hallituksen puheenjohtaja, joka kantaa huolet muidenkin puolesta. Siksi auraamaton piha voi olla jollekulle ylitsepääsemätön häiriötilanne.

Kadunvarren ja kerrostalojen asukkaille yhteisiä harrastuksia Ari-Pekka Meuronen kannustaa kadunvarren ja kerrostalojen asukkaita keksimään yhteistä tekemistä: voisi harrastaa jotain yhdessä tai järjestää pihatalkoita. Naapurinsa kanssa on viisasta ryhtyä juttusille. − Kaikenlainen yhteisöllisyys lisää turvallisuutta − olipa se sitten isomman joukon harrastus tai pelkkää kahdenkeskistä jutustelua porraskäytävässä. Kun tuntee naapurinsa, on joku, jonka puoleen hädässänsä kääntyä. Veikkaan, että maalaisyhteisöissä huomataan kerrostaloja nopeammin, jos jotakuta ei ole aikoihin näkynyt, Meuronen arvelee ja painottaa, että asukkaiden yhteishenki on parempi turvaverkko kuin esimerkiksi poliisien määrän kasvattaminen. −Kaupunkien ja kuntien ylläpitämät hyvinvoinnin puitteet, kuten koulut, päiväkodit, sosiaali- ja terveyshuolto, katujen kunnossapito, urheilutilat, uimahallit ja hiihtoladut muodostavat yhteisöjen kanssa limittyvät hyvinvoinnin raamit, jotka riittävät normaalioloissa valtaosalle asukkaista turvaverkoksi. − Viranomaiset, kuten ensihoito, pelastuslaitos ja poliisi, ovat kansalaisten taustatuki ja astuvat kuvaan hädän hetkellä, kun muut

turvaverkot ja naapuriapu eivät riitä. EteläKarjalassa yhteistyö eri viranomaisten kesken on erittäin tiivistä ja toimivaa, mikä osaltaan lisää turvallisuutta, Meuronen arvioi.

Eri-ikäisten asukkaiden yhteisö on monin verroin turvallisempi kuin eriytynyt Mikäli asuinalueella on omakotitaloja, rivitaloja, kerrostaloja, omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja, on todennäköistä, että siellä asuu eri-ikäisiä ja taustaltaan erilaisia ihmisiä. −Jos esimerkiksi lapsiperheiden naapurissa asuu eläkeläisiä, on todennäköisempää, että kotikadulla on edes joku aikuinen kotosalla, kun lapset tulevat koulusta. Eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien asukkaiden yhteisö on monin verroin turvallisempi kuin eriytynyt yhteisö, Meuronen kuvailee ja harmittelee, että nykyään monien perheiden isovanhemmat ovat niin kaukana, etteivät ole tähän hätään saatavilla. Kaupunki vaikuttaa asuinalueiden kehittymiseen kaavoituksella, ja tavoitteena on pääsääntöisesti alue, jossa vastikään rakennettuun päiväkotiin riittää lapsia ja kouluun oppilaita vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Kaupungin sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana Meuronen on ollut mukana etsimässä väistötiloja koululaisille. − Totta kai kouluverkon rakentaminen on tasapainoilua kustannustehokkuuden ja rakennusten koon välillä, mutta jos minulta kysytään, niputtaisin pienuuden ja suuruuden hyödyt. Mikäli koulukokonaisuus on suuri, pienuutta pystytään luomaan esimerkiksi siipirakennuksilla. Suosittelen rakentamaan suuria kouluja ajallisesti eri aikoina, koska eri aikakausien rakennukset ikääntyvät eri tahtiin. On kestävämpää, jos kouluverkkoa voidaan remontoida vaiheittain. Meurosen mielestä siirreltäviä tilaelementtejäkin kaupungissa saisi olla vakituisesti jonkin verran tasoittamassa vaihtuvia tilanteita.

Eriytyminen on riski työhyvinvoinnillekin Työyhteisössään turvallisuuspäällikkö AriPekka Meuronen tunnetaan yhteistyön luojana, joka rupattelee kahvitauoilla vieraampienkin työkavereiden kanssa ja mielellään kertoo vanhoista työskentelytavoista, siitä kuinka tuo juttu ennen vanhaan tehtiin. Lisäksi hän järjestelee silloin tällöin teatteriretkiä sekä vapaa-ajan matkoja työporukalle. − Jos tehokkuusvaatimukset viedään liian pitkälle, työkaverit eivät ehdi tutustua toisiinsa ja työhyvinvointi kärsii. Totta kai ihmiset ovat erilaisia, joku tutustuu toisiin nopeammin kuin toinen, mutta ketään ei saa jättää ulkopuolelle. Erilaiset ja eri-ikäiset työyhteisön jäsenet luovat samantyyppisen turvaverkon omassa yhteisössään kuin asukkaat asuinalueelle. Samalla tavalla työyhteisössä voi kysyä ja tarjota apua kuin naapurustossaankin.

Tiina Meuronen

appeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen tietää, että ihmiset hätääntyvät hyvinkin erityyppisistä syistä. Kun sairauskohtaus yllättää, sähköt katkeavat tai kraanasta ei tule vettä, hätä on käsillä, mutta joku ahdistuu jo siitäkin, että nettiyhteys katkeaa tai Facebookiin ei pääse. − Jokainen reagoi muuttuneeseen tilanteeseen omalla tavallaan ja henkilökohtainen reaktio on syytä ottaa vakavasti. Jos kokee, ettei itse selviydy, on järkevää pyytää apua, mutta joskus voi olla vaikeaa ratkaista, soitetaanko hätäkeskukseen vai sukkuloidaanko naapureiden ja ystävien tuella. Viranomaisavun pyytäminen on aina mahdollista, mutta monessa tilanteessa maalaisjärki ja yhteisön tuki riittävät, Meuronen muistuttaa.

Ari-Pekka Meuronen lämmittää talvisin kotinsa vuolukivitakkaa muun lämmityksen tukena.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

OMAVARAUTUMINEN

Teksti ja kuvat Mervi Palonen

Johanna Franzen kannustaa puntaroimaan kykyä selviytyä poikkeavissa olosuhteissa jo ennen kuin jotain sattuu. – Jos vesijohtovettä ei voi käyttää, kokoontaitettavaan kanisteriin on kätevää hakea vettä vedenjakelupisteeltä. – Jos häiriötilanne on ennakoitavissa, puhelimien ja tietokoneiden akut kannattaa ladata täyteen niin kauan kuin sähköä on saatavilla. Patteri- tai autoradiot ovat sähkökatkoksen aikana viimeisiä toimivia kanavia. Viranomaiset voivat myös tarvittaessa jakaa tiedotteita tai huolehtia tiedonvälityksestä muilla keinoin.

Varaudu häiriötilanteisiin

Tarvitset valoa, vesiastioita ja patteriradion

os sähköt napsahtavat pimeänä talviiltana poikki, Johanna Franzen tietää, mistä löytää otsalamppunsa. Ja jos vesi jostain syystä loppuu tai saastuu, kaapissa on kokoontaitettavia kanistereita, joihin saa haettua ja varastoitua reilusti vettä vedenjakelupisteeltä. Franzen neuvoo, että patteriradio ja varapatterit ovat välttämättömiä varusteita joka kodissa ja myös työpaikoilla, jotta tiedonsaantiyhteys ulkomaailmaan säilyy silloinkin, kun netti ja sähkökäyttöiset radiot ja televisiot lakkaavat toimimasta. Myös sellaisenaan syötäväksi sopivaa ruokaa kannattaa pitää kaapissa ja katsoa, että henkilökohtaiset lääkkeet eivät lopu vielä huomenna. Jos asunnossa ei ole varalämmitystä, lämpimät vaatteet ja huovat ovat tarpeen. Mikäli omistaa auton, hyvä varautuja huolehtii, että tankissa on aina reilusti bensaa, koska todennäköisesti bensanjakelupisteiden pumput hyytyvät sähkökatkoksen seurauksena. Johanna Franzen työskentelee Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella suunnittelijana. Hän on myös varautumisen alueellinen vastuuvalmistelija maakuntauudistuksen valmistelussa. Ennen Etelä-Karjalaan muuttoaan Franzen toimi puolustusvoimien palveluksessa upseerina ja opetti varautumista muun muassa Helsingin pelastuslaitoksella. Hän tietää, että pääsääntöisesti maalla asuvat ja vanhemmat ikäluokat pärjäävät kaupunkilaisia ja nuoria paremmin häiriötilanteissa. Sähkökatkokset ovat toki paljon yleisempiä haja-asutusalueella, mutta jos esimerkiksi kantaverkkoon tulee häiriö, sähkökatkos voi yllättää myös kaupunkilaiset. − Moni oppii varautumaan poikkeuksellisiin tilanteisiin vasta henkilökohtaisten kokemusten myötä. Kun joutuu etsimään pilkkopimeässä kynttilänpätkiä ja tulitikkuja,

ymmärtää, että patterilamppu on kätevämpi ja paloturvallisuuden kannaltakin parempi hätävalo. Häiriötilanteessa saattaa itsekin hermoilla, joten tapaturmariski pienenee, kun on riittävästi valoa, Franzen opastaa. Kykyään selviytyä poikkeavissa olosuhteissa kannattaisi kuitenkin puntaroida jo ennen kuin jotain sattuu. − Olen kotoisin Vantaalta, kerrostalolähiöstä. Vaikka elimmekin kaupunkimaisissa oloissa, omaksuin vanhemmiltani asenteen, että poikkeuksellisiin tilanteisiin pitää osata varautua itse. Kun häiriö yllättää, viranomaiset eivät ehdi auttaa kaikkia kansalaisia. Johanna Franzen kertoo, että esimerkiksi Tapani-myrskyn aikana jotkut tulivat vedenjakelupisteelle hakemaan vettä puolen litran limupulloon, koska kotona ei ollut kanisteria eikä ämpäriä. − Useista talouksista löytyy kuitenkin kannellinen ämpäri tai kattila, vaikka kanisteria ei olisikaan. Ja naapuristakin kannattaa kysellä astioita, ennen kuin lähtee limsapullon kanssa säiliölle. On vain muistettava, ettei käytä vesiämpäriä esimerkiksi pyykinpesuun. Sitähän ei voi huuhdella pesuaineista enää sitten, kun vesi on saastunutta. Oman varautumisen lisäksi yhteisön apu on voimavaroista tärkeimpiä. − Uskon, että Etelä-Karjalassa pidetään huolta läheisistä ja naapureista, jos jotain vakavaa sattuisi. Esimerkiksi Imatran ampumistapauksen yhteydessä yhteisön tuki oli korvaamaton voimavara.

Näkkileipää, säilykkeitä ja lämmintä päällepantavaa Toivottavasti et heittänyt isoäidiltä perimääsi turkkia kevätsiivouksessa roskiin. − Jos vanha turkki on tallella ja säilytystilaa riittää, on haaskausta heittää se menemään. Kaikissa asunnoissa ei ole varalämmitysjärjestelmää sähkökatkosten ajaksi, joten lämpimät vaatteet ja huovat ovat tarpeen.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

Kun hytisee kylmästä, ei ensimmäiseksi ajattele, näytänkö tyylikkäältä näissä vanhoissa toppahousuissa ja mitä muut ajattelevat, jos laitan turkin päälle, Franzen naurahtaa. Hän opastaa pitämään kotona sen verran ruokatarpeita, että koko perhe pärjää ainakin kolme vuorokautta omilla muonilla. − Koska häiriötilanteessa moni muukin ryntää kauppaan, näkkileivät ja säilykehyllyt tyhjenevät nopeasti. Vesikatkoksen aikana pullovesi loppuu ensimmäisenä. Kauppa saattaa jopa sulkea ovensa, mikäli sähköiset maksujärjestelmät eivät toimi. Tosin ostoksia voisi maksaa käteisellä, jos asiakkailla on käteistä ja kauppiaalla joustavuutta, Franzen pohtii. Hän neuvoo, että kuivaleivät ja säilykkeet kannattaa aika ajoin syödä pois ja hankkia tilalle uusia, etteivät varastot vanhene. Ihan perunoiden varaan hän ei neuvo heittäytymään, ellei omista kaasukeitintä. Entä kannattaako vettä olla jatkuvasti jemmassa? −Tuskin sentään, koska vesiyhtiöiden velvollisuus on järjestää vedenjakelu, mikäli vesijohtovettä ei ole tai sitä ei voi käyttää. Jakelupisteet perustetaan paikkoihin, jotka ovat kaikkien tiedossa, esimerkiksi koulujen ja kauppojen pihoille. Jos haluaa varastoida vettä, niin sitä olisi ainakin ahkerasti

vaihdettava, koska vesikin pilaantuu pitkään säilytettynä, Johanna Franzen vastaa. Paljonko oman auton tankissa pitäisi olla bensaa häiriötilanteen varalta? − Hyvän varautujan autossa on tankki aina vähintään puolillaan, Franzen vinkkaa.

Hae ja välitä tietoa Niin yleisten kuin paikallistenkin tilannetietojen saanti on kaikissa häiriötilanteissa välttämätöntä, mutta korostuu etenkin säteilyvaaran aikana: jos saastepilvi kulkee oman asuinalueen yli, on saatava tietää, kuinka kauan on pysyteltävä sisätiloissa. −Totta kai puhelimien ja tietokoneiden akut kannattaa ladata täyteen niin kauan kuin sähköä on saatavilla, jotta tiedonsaantiyhteys säilyisi mahdollisimman pitkään. Myös naapureitaan on hyvä pitää tilanteen tasalla. Patteri- tai autoradiot ovat sähkökatkoksen aikana viimeisiä toimivia kanavia. Viranomaiset voivat myös tarvittaessa jakaa tiedotteita tai huolehtia tiedonvälityksestä muilla keinoin, Johanna Franzen sanoo. Hän painottaa, että viranomaisyhteistyö on Etelä-Karjalassa poikkeuksellisen toimivaa ja häiriötilanteita varten harjoitellaan säännöllisesti.

Alueellisia valmiuskeskuksia valmistellaan

telä-Karjalassa valmistellaan parhaillaan alueellisten valmiuskeskusten perustamista. Hanketta vetää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, ja ensivaiheen pilotointikohteena on ollut Luumäen kunta. Mukana yhteistyössä ovat Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Luumäen kunta, Lappeenrannan kaupunki, Martat, Pelastakaa Lapset ry ja Suomen Punainen Risti. Jo syksyllä 2018 aloitettiin vapaaehtoisten kouluttaminen Luumäelle pilotoitavaa valmiuskeskusta varten. Seuraavat pilottikohteet ovat Lappeenrannassa ja Parikkalassa. Sopivimpia paikkoja ovat valmiiksi varavoimalla varustetut tilat. Valmiuskeskus palvelee ihmisiä kokonaisvaltaisesti häiriötilanteen aikana. Valmiuskeskukseen keskitetään muun muassa vedenjakelu tai se voi toimia paikallisena kriisikeskuksena. Keskuksessa voi myös ladata puhelimia, käydä suihkussa ja lämmitellä sekä tarvittaessa ruokailla. Lisäksi kansalaisten palvelutarpeen arviointi suoritetaan valmiuskeskuksessa, joka on osa viranomaisverkkoa ja yhteydessä hätäkeskukseen.

Immo Teperi, Raatimiehenkatu 8 – Raastuvankatu 19, 1978. Lappeenrannan taidemuseo, kuvaaja Tuomas Nokelainen

Teksti Kaisu Lahikainen Väinö Rautio: Viipurin Patterinmäeltä 1936 öljy kankaalle 52 x 67 cm. Viipurin Taiteenystävien talletus. Lappeenrannan taidemuseo, kuvaaja Tuomas Nokelainen

FINNA

omalle koneelle

Finnan vapaa mutta hallittu käyttö Finnan teoksia saavat yksityishenkilöt käyttää vapaasti, mutta käyttö kaupallisiin tarkoituksiin ei ole sallittua. Kuvia ei saa muokata eikä myydä. Sen sijaan esimerkiksi käyttö kouluissa erilaisiin esitelmiin on vapaata. Julkaisemisen yhteydessä on aina mainittava Lappeenrannan taidemuseo, kuvaajan nimi, jos se on tiedossa, sekä kuvan yhteydessä olevat teostiedot. − Finna pienentää kuvat automaattisesti, joten ne eivät sellaisenaan ole painokelpoisia. Kysymällä saa museolta julkaisuluvan ja suuremman kuvan maksua vastaan, Elisa Lindell sanoo.

ei aiemmin ollut kosketuspintaa Viipuriin. − Kun kävimme siellä työporukalla kesällä, huomasin, miten hieno kaupunki se on. Siksi myös Viipurin kaupunkikuvat ovat minulle erityisen mieleisiä, kuten Väinö Raution maalaus Viipurin Patterinmäeltä vuodelta 1936. Sen värit ja kompositio ovat mielestäni vaikuttavat. Viipurin perinteitä jatkaneessa Lappeenrannassa on mielestäni luonnollista tuoda esiin viipurilaista taidetta, myös Finnassa. Ensi kesän ja syksyn ajaksi taidemuseoon on tulossa Väinö Raution retrospektiivinen näyttely, johon tullee myös joitakin Lappeenrantaan liittyviä teoksia. − Samaan aikaan järjestämme yhteen saleistamme Saimaan rannalta -nimisen näyttelyn, joka on taidemuseon panos Lappeenrannan 370-vuotisjuhlaan, Elisa Lindell kertoo. Kaisu Lahikainen

Aimo Vuorinen: Piirakkakoju, 1974. Lappeenrannan taidemuseo, kuvaaja Tuomas Nokelainen

irjoitan hakukoneeseen Finna Lappeenranta. Museoiden Finna-sivulta valitsen linkin Esineitä, sen jälkeen aineistotyypiksi taideteoksen ja kirjoitan hakukenttään Lappeenranta. Näkyviin tulevat esimerkiksi Valdemar Pyysiäisen Näkymä Satamatorilta (1955) ja Immo Teperin Raatimiehenkatu 8 - Raastuvankatu 19 (1978), jotka kumpikin kuvaavat vielä muistissa olevaa, nyt kadonnutta Lappeenrantaa. Kun haen taiteilijan sukunimellä, vaikkapa nimellä Vuorinen, koneen ruudulle ilmestyy Aimo Vuorisen hyväntuulinen maalaus Piirakkakoju (1974). − Häviävän pieni osa esimerkiksi Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista on esillä näyttelyissä. Kun kyse on yhteisestä omaisuudesta ja kulttuuriperinnöstä, on tärkeää, että taideteokset ovat digitaalisesti saavutettavissa ja niihin voi tutustua, sanoo Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Elisa Lindell. Hänen sydäntään lähellä on taiteen saavutettavuus. Siihen hän on voinut työssään paneutua: onhan hänen yhtenä tehtävänään liittää Lappeenrannan taidemuseon teoksia Finnaan. Finna on suomalaisten museoiden, arkistojen ja kirjastojen käyttöliittymä, johon liittyneet voivat julkaista aineistojaan yleisön nähtäville. Etelä-Karjalan museo liittyi Finnaan syksyllä 2015 aluksi teollisuusperinteeseen liittyvillä kokoelmilla. − Etelä-Karjalan museon kuva-arkiston kuvia on Finnassa yli 9100 ja esineitä yli 2000, Elisa Lindell kertoo. Taidemuseon kokoelmat alkoivat päästä mukaan puolisen vuotta sitten. Kaikki aineistot karttuvat mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti.

Kuvassa Elisa Lindell.

Kaakkoissuomalaista ja viipurilaista taidetta Laajempi mahdollisuus liittää taideteoksia Finnaan mahdollistui Suomen museoliiton ja Kuvaston eli visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestön sopimuksen myötä. − Sopimuksesta on seurannut suuri vapaus, koska aiemmin oli mahdollista liittää Finnaan vain sellaisia töitä, jotka eivät olleet tekijänoikeuden alaisia. Tällä hetkellä Finnassa on yli 450 taideteosta eli viitisentoista prosenttia taidemuseon kokoelman noin 3000 teoksesta. − Sekä kokoelmat että Finnasta löytyvät teokset painottuvat kaakkoissuomalaisiin ja viipurilaisiin taiteilijoihin ja aiheisiin, ja kuvia lisätään sitä mukaa kuin niitä saadaan valokuvattua. Taidemuseon kokoelmassa on eniten teoksia viimeisen 60–70 vuoden ajalta. Finnan kuvat ehkä kuitenkin painottuvat Lindellin mukaan enemmän vanhaan, vaikka uutta on toki myös runsaasti.

Viipuri viehättää Pirkanmaalta, Vesilahdesta kotoisin olevalla Elisa Lindellillä

Taide kuuluu kaikille Elisa Lindell kokee Finnan päätehtäväksi yhteisön perinnön säilyttämisen, vaalimisen ja esittelyn erityisesti niin, että siitä pääsevät osalliseksi kaikki kiinnostuneet. − Onhan jo tutkittua, että taide edistää hyvinvointia ja terveyttä. Sitä ei ole tarpeen ajatella vain harvojen ja valittujen hommana. Taide kuuluu kaikille, ja sen erilaiset ilmaisumuodot ovat olennainen osa ihmisyyttä, hän korostaa. Taidemuseo haluaakin ihmisten pääsevän irti ajatuksesta, että taide olisi jotenkin elitististä – hyvänä mahdollisuutena siihen ovat niin Finna kuin avoimet näyttelyiden avajaiset. − Haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden osallistua avajaisiin, jolloin näyttelyyn voi tutustua joko taiteilijan tai museon henkilökunnan kanssa. Kynnystä tulla taidemuseoon alentavat myös esimerkiksi vertaisihmettelijät, tavalliset lappeenrantalaiset, joiden seurassa voi katsella teoksia, Elisa Lindell selvittää.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

VIRTUAALIKIRJASTO

Teksti ja kuvat Mervi Palonen

Lappeenranta uranuurtajien joukossa

Virtuaalikirjasto kivijalkakirjaston rinnalle

olmiulotteinen kuva Korvenkylän kirjastosta piirtyy virtuaalikirjaston hankesuunnittelija Roberto Garcian tietokoneruudulle. Kirjaston kuvitteellinen omatoimiaika on alkanut. Suunnittelija eläytyy omatoimiasiakkaan rooliin. − Mikäli tulisin ensimmäistä kertaa kirjastoon, jossa ovet ovat säpissä ja henkilökunnan työpäivä jo päättynyt, ihmettelisin, kuinka pääsen sisään, mistä löydän varaamani kirjan, kuinka se lainataan ja miten kirjastosta poistutaan. Tai ehkä tarvitsemani tiedonhaku on vielä kesken ja jostain on löydettävä väylä kaikkien Heili-kirjastojen aineistohakuun, Finnaan, Roberto kuvailee. Suunnittelijan tehtävänä on muun muassa tuottaa opasteita ruudun kolmiulotteiseen tilaan, jotta omatoimiasiakas saisi vastauksen tarvitsemiinsa kysymyksiin joko jo kotona tai viimeistään kivijalkakirjastossa oman älylaitteensa välityksellä. − Vasta virtuaalinen sisältö herättää tilan eloon. Opasteet ovat auttajia olkapäällä, kun sukkuloit ulko-ovelta hyllyjen väliin aineistoja etsimään ja lainaustiskille. Voit myös etsiä mukavan tuolin ja valita mieleistä luettavaa esimerkiksi tarjolla olevasta paristasadasta sähköisestä aikakauslehdestä. Tavoitteena on, että virtuaalinen palvelu alkaa keväällä 2019 ainakin Korvenkylän ja Pontuksen kirjastoissa, ja vähitellen se on kaikkien omatoimikirjastojen käytettävissä. Vuoroaan ovat odottamassa Joutsenon, Lauritsalan, Voisalmen ja Ylämaan kirjastot. Roberto uskoo, että lähtemisen kynnys madaltuu, kun voi jo kotona tutustua kirjastotilaan ja opastuksiin. Hän muistuttaa, että virtuaalinen tila ei kuitenkaan ole reaaliaikainen, vaan se on kerralla kuvattu ja ruudulle tallennettu kuvitteellinen todellisuus. Lappeenrannan pääkirjastossa virtuaalisuutta toteutetaan jo esimerkiksi Lahden kirjaston kehittämällä tiedonhakupelillä, johon on luotu paikallisen kirjaston sisällöt. Pelin avulla muun muassa koululaisia opastetaan kirjaston käyttöön.

Matka tärkeämpi kuin päämäärä Lappeenrannan kirjasto on yksi virtuaalikirjastojen uranuurtajia Suomessa. Palvelujohtaja Leena Priha kertoo, että yhteistyötä on tehty Lahden kaupunginkirjaston kanssa ja lisäksi seurattu kehitystä Oulun kirjastossa. − Nyt olemme kuitenkin kehittämässä jotain ihan uutta, sellaista mitä muualla ei ole tehty, eli sisältöjä kolmiulotteiseen tilaan. Matka on jopa tärkeämpi kuin päämäärä, koska reitin rakentaminen on jatkuvaa ongelmanratkaisua ja ensimmäinen julkaistava versio täydentyy ja kehittyy esimerkiksi asiakaspalautteen perusteella, Priha kuvailee hanketta. Hän painottaa, että kirjaston on tärkeää pysyä kehityksen rattaissa.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

− Haluamme ajoissa valmistautua tulevaisuuteen, ettemme sitten enää ole lähtökuopissa, kun digitalisaatio on jo arkipäiväistynyt ja kaikkien käytössä. Virtuaalikirjastolla lisäämme merkittävästi omatoimikirjastojen palveluja ja mahdollistamme omatoimisuuden lisääntymisen Lappeenrannan kaupungin strategian mukaisesti. Rahoitusta hanke saa sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolta että Lappeenrannan kaupungin strategiarahoituksesta.

– Intohimo ja rakkaus työhön suunnannäyttäjinä

eruskoulun jälkeen Roberto Garcia suoritti pintakäsittelyalan ammatillisen tutkinnon Lappeenrannan ammattikoulussa. Opintolinja valikoitui paremminkin sattumalta kuin harkiten. Maalarin töitä hän ei edes hakenut, vaan kesätyöt veivät Parocin tehtaalle, jossa aukeni turvalliselta ja pitkältä vaikuttava työura. 12 tehdasvuoden jälkeen Roberto palasi ammatilliseen koulutukseen. Tällä kertaa hän tiesi, mitä tahtoi. Keväällä 2018 Roberto valmistui aikuiskoulutuksesta datanomiksi 39-vuotiaana ja perusti oman yrityksen. Intohimona ovat web-sivustojen tuottaminen ja digitalisaatioon liittyvä ongelmanratkaisu. Suurta elämänmuutosta kuvaillessaan puheessa vilahtaa useasti vuosi 2015 ja Parocilla henkilöstölle järjestetty tiedotustilaisuus. − Silloin meille kerrottiin tuotannon lopettamisen aikataulusta. Tajusimme, että vuoden päästä turvallista tehdastyöpaikkaa ei enää ole. Minulle kyseinen vuosi on kuitenkin merkityksellisempi siksi, että sain loistavan tilaisuuden lähteä jo pitkään kyteneitä unelmiani kohti, Roberto hymyilee. Hän toivoo, että nuorille kerrottaisiin peruskoulussa, että Suomessa on monenlaisia vaihtoehtoja. Usein omat unelmat ja haaveet on mahdollista toteuttaa sen sijaan, että lähtisi ajelehtimaan valtavirran mukana. − Intohimo ja rakkaus työhön ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä, Roberto tähdentää ja arvelee, että olisi todennäköisesti vaihtanut alaa vähitellen leipätyön ohella,

jos tehtaan lopettamispäätös ei olisi pakottanut äkkikäännökseen. Web ja digitaalinen maailma olivat hiipineet vaivihkaa Roberton kahden muun harrastuksen, kitaran soiton ja maastopyöräilyn, rinnalle. Nyt työ on tietokoneruudulla, mutta entiset harrastukset ovat säilyneet ja muuttuneet työn terveellisiksi vastapainoiksi.

Haaveena maatila Andalusiassa Roberton isä on kotoisin Espanjan Kastilia ja Leónin alueelta, Leónín kaupungista, jossa Robertokin asui jonkin aikaa lapsena. − Kaukainen haaveeni on hankkia maatila Espanjasta, ehkä Andalusiasta. Sieltä käsin voisin tehdä etätöitä ja pyörittää web-yritystäni. Kaikkien haaveiden ei aina tarvitsekaan toteutua, mutta kun pyrkii niitä kohti, elämä on mielekästä ja vireää. Tällä hetkellä lasten koulunkäynti täällä Suomessa ja Lappeenrannassa on etusijalla. Digitalisaation ammattilainen osaa asettaa rajat niin omalle kuin lastensakin virtuaalitodellisuudelle. − Läheiset ihmissuhteet, oma perhe ja ystävät, läsnäolo tässä ja nyt, ovat tärkeintä. Facebookia en käytä juuri ollenkaan, minulle voi soittaa, jos on asiaa. Ruutuaikaa on hyvä rajoittaa. Mielestäni lasten on esimerkiksi parempi rakentaa oikeilla legoilla kuin virtuaalisesti. Roberton perheen yhteisinä harrastuksina ovat ulkoilu, pyöräily ja lukeminen.

kk aa Pia L

Roberto Garcia, 39

web-kehittämiseen erikoistunut yrittäjä, Lappeenrannan virtuaalikirjaston hankesuunnittelija

syntynyt Lappeenrannassa, asunut lapsena lyhyen aikaa Espanjassa

äiti suomalainen, isä espanjalainen

harrastaa kitaran soittoa ja maastopyöräilyä

perheeseen kuuluvat vaimo sekä 3- ja 7-vuotiaat pojat

Lappeenrannan ammattikoulussa suoritetun pintakäsittelyalan ammatillisen tutkinnon jälkeen työskenteli 12 vuotta Parocilla

tehtaan lopettamisen jälkeen opiskeli datanomiksi Saimaan ammattiopisto Sampossa

vuonna 2018 valmistui datanomiksi ja perusti oman yrityksen

aloitti syyskuussa 2018 Lappeenrannan kirjaston hankesuunnittelijana.

UUSI ENERGIAPALVELUYRITYS

. Ku

ne eri va: Kari Vest

Tuomme uutta värettä energiakentälle

un neljä merkittävää kotimaista energiayhtiötä yhdistää voimansa asiakkaidensa toiveita kuunnellen, syntyy täysin uudenlainen energiapalveluyritys Väre, jolla on aloittaessaan yli 250 000 asiakasta ja katse vahvasti tulevaisuudessa.

Sähkösopimukset siirtyvät uuteen palveluyhtiöön Lappeenrannan Energia, Jyväskylän Energia, Savon Voima ja Kuopion Energia allekirjoittivat perustamissopimuksen yhteisestä sähkönmyynti- ja energiapalveluyhtiöstä kesäkuussa. Tästä syntyi Väre, juuriltaan paikallinen, mutta kasvutavoitteellaan Suomen suurimpien toimijoiden joukkoon tähtäävä valtakunnallinen energiayhtiö. Lappeenrannan Energian sähkönmyynti ja sitä tukevat liiketoiminnot ovat siirtyneet 1.1.2019 Väreelle, joten Energian kuluttaja- ja yritysasiakkaiden sähkönmyyntisopimukset siirtyvät automaattisesti Väreen nimiin. Lappeenrannan Energiakaupan johtaja Pia Laakkonen kertoo, että sopimukset siirtyvät uuteen yhtiöön entisin ehdoin, eikä tuleva muutos vaadi asiakkailta toimenpiteitä. – Kaikki sähkönmyynnin asiakkaat saavat postitse kirjeen muutoksesta. Lappeenrannan Energian muut liiketoiminnot, kuten sähkönsiirron, lämmön ja vesihuollon palvelut pysyvät ennallaan ja niihin ei tule muutoksia.

Muutos vaikuttaa sähkön laskutukseen Lappeenrannan Energia lähettää laskun asiakkailleen tammikuussa ja Väre alkaa lähettää omia laskuja 1.2.2019 alkaen, jonka jälkeen kaikki Väreen asiakkaat saavat sähkönsiirron ja -myynnin laskut omina erillisinä laskuinaan. – Muutos ei koske asiakkaiden sähköverkkosopimuksia tai -laskutusta, vaan ne jatkuvat ennallaan nykyisissä asiakkaiden sähköverkkoyhtiöissä eli Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen asiakkaillamme Lappeenrannan Energiaverkoissa. 1.2.2019 alkaen Väreen sähkön myynnin laskuilla maksun vastaanottajayritys ja tilinumero muuttuvat. Laakkosen mukaan tämä saattaa vaatia asiakkailta toimenpiteitä suoramaksu- ja e-laskusopimuksiin. – Vaadittavissa toimenpiteissä on pankkikohtaisia eroja, joista kerromme lisää sähkönmyynnin asiakkaillemme lähetettävässä kirjeessä. Sähkönmyynnin sopimus- ja kulutustiedot näkyvät MinunEnergiassa joulukuun 2018 loppuun asti. Tammikuusta 2019 alkaen sähkönmyynnin asiakkaat voivat tarkastella tietojaan Väreen Väppi-palvelusta.

Väre on asiakkaidensa näköinen

”

Usein omat unelmat ja haaveet on mahdollista toteuttaa sen sijaan, että lähtisi ajeleh timaan valta virran mukana.

Roberto Garcia

− Joka ilta luemme iltasadun paperikirjasta. Varsinkin vaimoni pitää sivujen kahinasta, jota ei digikirjasta kuule. Ehkä hän vielä jonakin päivänä perustaa kirjakaupan, Roberto naurahtaa. − Jos digitaalinen työ verottaa yöuniani, ryhdyn esimerkiksi soittamaan kitaraa. Myös konkreettinen tekeminen, kuten talon remontointi, on oiva keino irrottautua ruudusta, Roberto pohtii. Hän vinkkaakin liiaksi virtuaalimaailmaan uppoutuneille, että kannattaa hankkia itseään kiinnostava digitaalisen maailman ulkopuolinen harrastus, intohimo, joka pakottaa liikkeelle.

Virtuaaliyhteisö taustatukena Roberto teki ensimmäiset nettisivut vuonna 2005, mutta sen aikaiset opit ovat jo aikoja sitten vanhentuneet. − Olen erikoistunut web-kehittämiseen, ja työni onkin jatkuvaa tiedonhakua ja ongelmien selvittelyä. Saan valtavasti tukea ammattilaisten web-yhteisöistä, joissa vastauksia hiotaan niin kauan, että niistä tulee lopulta luotettavia. Toisin voi käydä, jos lähtee surffailemaan nettiin umpimähkään. Googlen ensimmäinen vastaus saattaa olla ihan mitä vain ja keskusteluryhmien vastaukset hölynpölyä, joten tietoa on opeteltava suodattamaan, Roberto opastaa. Lappeenrannan kirjasto tuli tutuksi jo opiskeluaikana, koska Roberto suoritti osan ammatillisista näytöistään siellä. − Kun minulle soitettiin kirjastosta loppukesällä ja kysyttiin, tulisinko suunnittelemaan virtuaalikirjastoa syyskuussa alkavaan projektiin, ajattelin, että voiko tällaista edes tapahtua. Aivan mahtava tilaisuus päästä tekemään jotain aivan uutta.

Värettä on rakennettu suurella sydämellä kesästä lähtien kunkin osakasyhtiön henkilöstöä ja asiakkaita kuunnellen ja mukaan osallistaen. Kun halutaan olla aidosti asiakasta tunteva ja asiakkaan tarpeita ymmärtävä toimija, on paras asiantuntija silloin asiakas itse. Väre ei tyydy olemaan perinteinen kasvoton sähkönmyyntiyhtiö, vaan toimialaa ravisteleva palveluyritys, joka rakentaa sujuvampaa arkea yhdessä asiakkaidensa ja kumppaniensa kanssa. Asiakkaat on otettu mukaan yhtiön kehittämiseen jo alkumetreillä ja hyväksi koettua asiakasraatia hyödynnetään jatkossakin. – Kiitos kaikille asiakkaillemme, jotka otitte osaa tärkeään kyselyyn siitä, mitä uudenlaiselta energiapalveluyritykseltä toivotaan – vastauksia saimme kiitettävät 1700 kappaletta, Laakkonen vahvistaa. Tulevaan muutokseen suhtaudutaan asiakkaiden keskuudessa varsin myönteisesti. Itsekin uuteen yhtiöön siirtyvä Laakkonen kertoo, että enemmistö asiakasraatiin osallistuneista uskoo asiakaskokemuksen paranevan uuden yhtiön myötä. – Asiakkaamme pitävät erityisen tärkeänä, että uusi yhtiö pysyy kotimaisena ja valtakunnallisuudestaan huolimatta läheisenä ja joustavana. Paras asiakaskokemus syntyy asiakkaiden mukaan luotettavasta palvelusta, sujuvasta asioinnista, selkeistä sopimuksista ja laskutuksesta sekä siitä, että pitkäaikaisesta asiakkuudesta palkitaan. Myös kattavat online- ja mobiilipalvelut sekä ympäristöystävällisten ja innovatiivisten energiapalveluiden tarjonta ovat asioita, joita Väreeltä odotetaan. Kirsi Ojapelto

Energiapalveluyritys Väre

Seuraa Energian verkkosivuja ja somekanavia – kerromme niissä Väreestä lisää!

Väreeseen liittyvissä kysymyksissä voit tarvittaessa kääntyä Energian asiakaspalvelun puoleen: 020 690 505 (mpm/pvm)/ ma-pe 8-16 tai asiakaspalvelu@lreoy.fi

lappeenrannanenergia.fi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

–P

R-lähettiläät edustavat Lappeenrantaa positiivisesti osana omaa toimintaansa. Itse halusin tuoda esiin kielitaidon merkitystä ja näin kannustaa muitakin nuoria luottamaan vahvuuksiinsa sekä käyttämään niitä hyödyksi, kertoo Vanessa Techera, yksi Lappeenrannan neljännen kauden nuorista PR-lähettiläistä. − Käytän aktiivisesti sosiaalista mediaa, ja Lappeenrannan esiin tuominen kuvien ja videoiden kautta tuntui myös luontevalta ja mielekkäältä. Jo ennen PR-lähettiläskautta Vanessa oli ollut kaupungin Unelmaduuni-kesätyössä kaupunkikierrosten suunnittelijana. Hän valokuvasi kohteita, joista kirjoitti esittelytekstit sekä suomeksi että englanniksi. Vanessan 10 kohdeparin kaupunkikierrokset on julkaistu VisitLappeenranta-sivustolla. − Kesätyö oli kirjaimellisesti unelmaduuni: todella mieluisa työkokemus! Vanessa huudahtaa. Unelmaduuni-kilpailun tarkoituksena oli suunnitella itse toteutettava työ, josta on kaupunkilaisille jotain hyötyä. − Idea kaupunkikierroksen kokoamiseen syntyi omista kiinnostuksen kohteistani, sillä ulkoilen paljon ja pidän sekä valokuvaamisesta että kirjoittamisesta. Halusin työni kautta tuoda esiin kaupunkimme upeita maisemia sekä ulkoilumahdollisuuksia keskusta-alueen lähettyvillä ja samalla innostaa kaupunkilaisia liikkumaan. Vanessa kertoo, että kaupunkikierroksen avulla hän halusi myös tehdä Lappeenrantaa tutummaksi, joten hän yhdisti tunnetun kohteen pariksi läheisen, vähemmän tunnetun kohteen. Näistä kohdepareista muodostui kaupunkikierros, jonka voi kiertää kokonaan tai kohde kerrallaan niin kävellen, juosten kuin pyöräillenkin. − Mukavaa on ollut selkeän kaupunkikierroksen kokoamisesta saamani positiivinen palaute.

Teksti Kaisu Lahikainen, Kuvat Larissa Pääkkönen

tunnistetaan täällä. On ollut hauska kuulla, että Lappeenrannan ja Numancia de la Sagran välisen yhteistyön myötä osa paikallisista nuorista on vieraillut nuorisovaihdoissa Lappeenrannassa. Vanessa Techeran työpaikka on paikkakunnan nuorisokeskus, jossa hän on monipuolisesti mukana ohjelman järjestämisessä. − Pidän englanninkielisiä keskusteluryhmiä ja avustan läksykerhossa, musiikkiopetuksessa sekä liikunta-aktiviteeteissa. Lisäksi autan lasten lukupiirin pitämisessä kirjastossa ja vierailen viikoittain päiväkodissa ja yläkoulussa. Yläkoulussa autan myös englanninkielisen välituntipajan pitämisessä.

Monipuolinen kielitaito on plussaa Vanessa Techera on viime kevään ylioppilas Kimpisen lukiosta sekä englannin ja ruotsin kielissä palkittu kielten opiskelija. PR-lähettilääksi valinnassa painoi monipuolinen kielitaito ja ymmärrys sen merkityksestä. − Kielitaidon merkitys on mielestäni nykyaikana suuri. Englannin osaaminen on jo ikään kuin perusedellytys, joten monipuolisempi kielitaito on aina plussaa.

Kuvat Lappeenrannan museot, Tuomas Nokelainen

KALEVALA KORU

On inspiroivaa ja motivoivaa, että kielten opiskelussa voi jatkuvasti kehittää itseään ja kertynyttä osaamista voi käyttää konkreettisesti hyödyksi. Vanessa toteaa, että hänen mielestään myös ruotsin opiskelu kannattaa. − Koen, että siitä on kaiken kielitaidon tapaan enemmän hyötyä kuin haittaa. Myös oma asenne ratkaisee kielten opiskelun mielekkyydessä. On hyvä muistaa, että kielitaidon hyöty ei rajoitu ainoastaan opiskelu- ja työelämään vaan avaa muunkinlaisia mahdollisuuksia. Jo olemassa oleva kielitaito helpottaa esimerkiksi matkailua, uusiin ihmisiin tutustumista ja uusien vieraiden kielten ymmärtämistä.

Uudessa ympäristössä kielitaito auttaa sopeutumisessa

Lappeenranta tunnistetaan Numancia de la Sagrassa Vanessa Techera on ollut syyskuusta alkaen Espanjassa Erasmus+-ohjelman viiden kuukauden vapaaehtoisjaksolla. Se toteutui kaupungin nuorisotoimen välityksellä Numancia de la Sagrassa Toledon maakunnassa. Hänen PR-lähettiläskautensa jatkuu siellä, joten hän voi edustaa Lappeenrantaa kansainväliselläkin tasolla. Vanessa kertoo, että hänen tapaamansa espanjalaiset lapset ja nuoret ovat olleet kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista ja koulumaailmasta. − Lappeenrantakin

Vane ssa Techera

Mikko Holm

PR-LÄHETTILÄS

Kielitaitoon liittyvä kansainvälisyys on kouluopiskelun lisäksi Vanessa Techeralle tuttua kotoa saakka. Espanja on hänen isänsä äidinkieli. − Perheemme kotikieli on suomi, mutta olen kiitollinen, että isäni on puhunut espanjaa minulle ja sisaruksilleni lapsesta asti, vaikka tapanamme onkin vastata hänelle suomeksi, hän toteaa. − Nyt Espanjassa asuessani ja työskennellessäni olen huomannut kielitaidon merkityksen ja hyödyn omalla kohdallani. Täysin uudessa ympäristössä ja yhteisössä kielitaito on auttanut valtavasti erityisesti sopeutumisessa. Opettelua ja totuttelua ovat vaatineet esimerkiksi Espanjan myöhäisempi päivä- ja ruokarytmi. − Myös kahden tunnin siesta eli lepohetki keskellä päivää vaati alussa totuttelua. Paikkakunnan liikkeetkään eivät yleensä ole silloin auki, ja oma työpäivänikin on siestan takia kaksiosainen. Hyvin positiivisena piirteenä Vanessa on huomannut Espanjassa ihmisten ystävällisyyden ja toisten huomioimisen. Kiireisinäkin hetkinä on aikaa huikata iloiset tervehdykset. − Vapaaehtoistyökokemus on ollut mieluisa. Uusien kokemusten lisäksi on ollut antoisaa huomata pärjääväni täysin uudessa ympäristössä ja yhteisössä itsenäisesti. Uusiin haasteisiin tarttuminen on kannattanut.

Teksti Satu Ståhlberg

Kalevala Korun 80-vuotisjuhlanäyttely ihastuttaa ja tarjoaa elämyksiä Etelä-Karjalan museossa

ROHKEA. AJASSA. AITO. Kalevala Koru ”Halusimme tehdä juhlanäyttelyn, joka yhdistää yrityksemme tarinan suomalaisiin yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin teemoihin ja samalla peilaa esimerkiksi naiseuden roolia ja sen muutosta viime vuosikymmeninä. Haastamme myös näyttelyn yleisöä pohtimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia kanssamme”, toteaa Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

OHKEA. AJASSA. AITO -näyttelyssä on kaikkiaan esillä yli 200 korua, mutta se ei ole perinteinen korunäyttely, vaan sieltä löytää teemojen ja tarinoiden kautta myös paljon muuta. Esillä oleva juhlanäyttely kertoo Kalevala Korun tarinaa kuuden eri teeman kautta. Näyttelyssä yrityksen 80-vuotinen historia yhdistyy suomalaisiin yhteiskunnallisiin ja kiinnostaviin teemoihin. Ensimmäinen teematila kertoo, kuinka Kalevala Koru syntyy suomalaisten naisten rohkeudesta. Kirjailija Elsa Heporaudan patsashanke Kalevalan 100-vuotisjuhlan innoittamana synnyttikin lopulta moninaisten vaiheiden jälkeen Kalevalaisten Naisten omistaman Kalevala Korun. Toinen teema esittelee suomalaista käsityötä ja huipputeknologiaa. Tilassa pääsee kultasepänpöydän ääreen kokeilemaan ketjunpunontaa. VR-lasien kautta voi tutustua Kalevala Korun tuotantotiloihin virtuaa-

lisesti, ja videolla valuri, kultaseppä ja malliseppä kertovat omasta työstään. Kolmannessa teematilassa esitellään modernia korumuotoilua ja muotia. Eri vuosikymmenten kattaus suomalaista korumuotoilua ja eri vuosien mainoskuvat esittelevät arkistojen aarteita muun muassa Paula Häiväojalta, Börje Rajalinilta, Eero Rislakilta ja Kaunis Korulta. Nykymallistossa on klassikoita eri vuosilta ja esillä on myös tämän vuoden uutuuksia, kuten Kirsti Doukasin Canth-koru. Seuraava tila esittelee Kalevala Korun tekemää ennakkoluulotonta yhteistyötä. Se kuvaa Tavastian takahuonetta, jossa on esillä eri yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyjä koruja sekä esitellään yhteistyön eri muotoja. Kaikkien tuntemia ihailtuja ja rakastettuja yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Lappeenrannan oma tyttö Hanna Pakarinen, Duudsonit, Michael Monroe, Teemu Selänne, Nightwish ja Pekka Hyysalo.

Marian kirkko.

Mikko Holm

Teksti Mikko Holm Raimo Suomela

KAAVOITUSKATSAUS

Kaupungin keskustan tulevaisuudensuunnitelmat syntyvät yhdessä tehden Lappeenrannan kaupunkisuunnittelu on aloittanut keskustan kehittämissuunnitelman laatimisen. Se tehdään yhdessä kaupunkilaisten, yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Siinä selvitetään keskustan alueen vahvuuksia, parannusehdotuksia sekä kehittämiskohteita, joiden pohjalta tehdään yhteiset visiot ja tavoitteet. Kehittämissuunnitelma valmistuu kesällä 2019.

Lautakunnan työpaja.

maaliskuun loppuun saakka

80 vuotta Esillä oleva Hanna Pakarisen euroviisupuku oli koristeltu näyttävästi Kirsti Doukasin Carmen-koruilla. Arvoista tekoihin -teemassa pureudutaan hyväntekeväisyyteen ja yhteiskuntavastuuseen. Kalevala Koru osallistuu säännöllisesti eri hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan ja esillä on muun muassa eri vuosien Roosa Nauha -koruja, Suomen Luonnonsuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Ensi- ja turvakotien liiton ja Naistenpankin hyväksi suunniteltuja koruja. Näyttelyn lopuksi päädytään luomaan tulevaisuutta. Asiakkaat pääsevät testaamaan stressitasoaan älysormuksen kanssa ja ideoimaan tulevaisuuden tuotteita. Näyttelyn käsikirjoittaja on Kalevala Korun muotoilujohtajana toimiva korumuotoilija Kirsti Doukas. Näyttely päättää Suomen kiertueensa Lappeenrantaan. Aiemmat näyttelypaikat vuoden 2017 aikana olivat Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Helsinki ja Rovaniemi. Näyttelyn lisäksi asiakkailla on ainutkertainen mahdollisuus osallistua 30.1.2019 Etelä-Karjalan museossa Kalevala Korun luennolle ja korujen tunnistustilaisuuteen.

illainen on viihtyisä ja vetovoimainen kaupunkikeskusta? Mitkä ovat keskustan suosikkipaikkoja ja millaisia palveluita keskusta kaipaa? Entä millä tavoin siellä tulisi voida liikkua? Tällaisia kysymyksiä on kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kysynyt kaupunkisuunnittelun asukastyöpajoihin osallistuneilta kaupunkilaisilta. – Kaupunkisuunnittelu on lähtenyt tekemään keskustan kehittämissuunnitelmaa hyvin käyttäjälähtöisesti. Suunnittelijat haluavat kuulla millaisena asukkaat, yritykset, yhdistykset ja muut toimijat näkevät keskustan ja mitä he toivovat siltä, Pimiä kertoo. Keskustan kehittämissuunnitelmassa keskustaa tarkastellaan monimuotoisena kokonaisuutena, johon kuuluvat liikenteelliset ratkaisut, palveluiden saavutettavuus ja virkeä liike-elämä moninaisine palveluineen. Lisäksi siinä selvitetään kaupungille ja kaupunkilaisille tärkeitä ja merkityksellisiä viheralueita ja kulkureittejä, erilaisia tapahtumapaikkoja ja kiinnostavia matkailukohteita, keskeisiä ja merkittäviä näkymiä, sekä historiallisia paikkoja. – Kaupunkisuunnittelu järjesti viime syksynä kehittämissuunnitelmaa varten erilaisia työpajoja. Ensimmäinen työpaja oli elokuussa Greenreality-

karnevaali, ja viimeisimmät työpajat järjestettiin joulukuussa Kulttuuritila Nuijamiehessä. Niissä kysyttiin asukkailta, yrittäjiltä, yhdistyksiltä sekä päättäjiltä näkökulmia ja kehittämisideoita Lappeenrannan keskikaupunkiin ja sen lähialueisiin liittyen, Pimiä kertoo. Maarit Pimiä muistuttaa, kuinka erityisesti yrittäjien mielipiteiden kuuleminen on tärkeää. He ovat samalla asukkaita, mutta lisäksi he tuottavat palveluita, joita ihmiset käyttävät keskustassa käydessään ja siellä asuessaan. Heille on kertynyt paljon näkemystä ja kokemusta alueella toimimisesta, osalla jo vuosikymmenten takaa. Kaupunkisuunnittelu haluaa saavuttaa kuulemisessa asukkaita mahdollisimman laajasti ja kaupunkilaisilla on ollut mahdollisuus osallistua kehittämissuunnitelman laatimiseen myös verkon välityksellä. – Netti on hyvä tapa tavoittaa ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi työkiireiden tai harrastusten vuoksi ehdi tilaisuuksiin paikalle. Nuorten tavoittamista varten kaupunkisuunnittelun väki on mennyt mukaan nuorille tarkoitettuihin tapahtumiin, kuten Kaamospuhallukseen. Lisäksi olemme kuulleet lapsia ja nuoria heidän omissa kuulemiskanavissaan, kuten Lasten Parlamentissa ja Nuorisovaltuustossa.

Kaupunginarkkitehti toivoo, että mahdollisimman monet kaupunkilaiset kokisivat, että heitä kuunnellaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. − Lappeenranta on meille kaikille tärkeä paikka, tämä kaupunki on meidän kotimme. Keskusta on myös kaikkien lappeenrantalaisten yhteinen, ei vain siellä asuvien.

Varsinainen kehittämissuunnitelma syntyy keväällä Kaupunkisuunnittelu on kerännyt syksyn ajan tietoa siitä, millaisena asukkaat ja toimijat kokevat keskustan ja sen lähialueet. Keväällä saatu aineisto käydään läpi ja sen perusteella muotoillaan suunnitelman tavoitteet. Niiden luomista varten on luvassa uusia työpajoja sekä keskustan kehittämistä käsittelevä seminaari. – Seminaariin pyydetään mielenkiintoisia puhujia, jotka antavat meille hyviä näkökulmia tulevaisuutta varten. Kaupunkisuunnittelu toivoo seminaariin puheenvuoroja myös yrittäjiltä, yhdistyksiltä ja päättäjiltä. Seminaarin suunnittelu on vielä hyvin alkuvaiheissaan, joten minuun kannattaa olla yhteydessä ja kertoa mielenkiintoisista puhujista, Pimiä vinkkaa. Kehittämissuunnitelman on tarkoitus valmistua kesällä 2019.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

KAAVOITUSKATSAUS

44.

1 LINNOITUS

41. 7 KIMPINEN

42. 14.

48.

10.11.

28. 6. 2. 1. 7. 8. 9. 3. 5. 4. 12. 13. 9 PELTOLA

2 KESKUS 3 KYLPYLÄ

15. 5 LEIRI

14.

45. 16.

19.

47.

49. 66.

46. 51.

11 TYKKI-KIVIHARJU

21.

43.

OSA SUURENNUS KESKUSTASTA

38.

63.

67.

44. 41.

38. 36.

33.

37.

39. 35.

35.

35. 34.

36.

40.

17. 18.

26. 42. 10. 27. 28. 8. 11. 14. 2. 1.6. 52. 25. 3. 5.7. 9. 15. 4. 50. 14. 13. 12. 16. 24. 19. 21. 53. 22. 20. 23. 55. 54. 31.

66. 61. 66. 68. 60. 58. 57.

74.

56.

30. 29.

65. 64. 62.

76. 74. 32.

YLÄMAA

Kaavoitusohjelma 2019–2021 Kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdys YLÄMAA kunnan kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maa-

Yleiskaavat (kartta 4) 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue 2.

Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue • vaihe 2 • vaihe 3

kunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan kaupunkisuunnittelu on laatinut ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille 2019–2021. Kaavoitusohjelma on hyväksytty

4. Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen • Snellmaninkadun kortteli: Kinnusen talo, Snellmaninkatu 10 • Kauppakeskus Weeran kortteli 5. Pormestarinkortteli – Paasikivenpuisto 6. Koulukatu 16-18

3. Korvenkylän taajaman osayleiskaava 2030

7. Valtakatu 42

4. Masteensaaren osayleiskaava

9. Valtakatu 51 Vapaudenaukio

5. Vipelen osayleiskaava

10. Musiikkiopisto

6. Lappeenrannan pienvesistöjen rantaosayleiskaava

11. Maaherrankatu 15

7. VIHREÄ HORISONTTI -teemayleiskaava

13. Lappeenkadun alue

Lisäksi laaditaan asemakaavahankkeisiin liittyviä osayleiskaavojen tarkistuksia.

8. Plathanin talo ja puisto

yleiskaavamuutosalue asemakaavamuutosalue

NUIJAMAA

asemakaavamuutosalueen sijainti tarkentuu suunnittelun edetessä

kaupunkikehityslautakunnassa 12.12.2018 ja kaupunginhallitukNUIJAMAA sessa 17.12.2018. Hyväksytty kaavoituskatsaus lisäaineistoineen julkaistaan myös kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi Palvelut Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Ajankohtaista kaavoituksesta Kaavoitusohjelma

21. Matkamiehenkatu 8 22. Ristikankaan hautausmaa 23. Asemanseudun kehittäminen • Ratakadun varsi • Asemanseutu 24. Entisen Alakylän koulun tontti 25. Lepolan hautausmaa 26. Keskussairaalan ranta-alue 27. Imatrantie 5 28. Keskusta-alueen kerrostalojen korotukset ja ullakkotilojen käyttöönotto • Raastuvankatu 8

36. Länsialueen palveluverkko, vapautuvat alueet • Skinnarilan koulu ja päiväkoti • Lavolan koulu 37. Sammonlahden ja Skinnarilan ranta-alueet 38. Skinnarilan kampusalue • Kampuksen asuinalue • Laserkatu 6 (IVH Kampus) 39. Ruoholammen asuinalue 40. Rutolan VPK:n alue 41. Linnoituksen alue 42. Kaupunginlahden ranta

29. Mattilan - Mäntylän alueen asemakaavan ajantasaistaminen

43. Pikisaaren lounaisranta

14. Rakuunamäen alue • ns. Sairaalanmäki

30. Paraistentien asuinalue

45. Voisalmen ranta-alue

31. Toikansuon puhdistamo

46. Voisalmen pallokentän alue

15. Valtakatu 24 (Toivokoti)

32. Hyväristönmäki

47. Voisalmen koulu

16. Maasotakoulun jakeluasema

33. Huhtiniemen urheilualue

48. Honkasaari

17. Lentokentän alue

34. Honkakatu 3

Lappeenrannan keskustaajama (kartta 1)

49. Mertaniemi

18. Pilotinkatu 1

1. Raatihuoneen kortteli

50. Kisapuiston alue ja radan alikulku

2. Kauppakeskus Armadan tontti

19. Leirin alueen kehittäminen • Puhakankadun kaupan alueet

3. Kauppakatu 33

20. Simolantien asuinalueen II-vaihe

35. Länsialueen palveluverkko • Sammontalo • Kuusimäen päiväkotikoulu • Lappeen päiväkotikoulu

Asemakaavat ja asemakaavan muutokset

12. Kaupungintalon kortteli

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

44. Outotecin alue

51. Pappilanniemen asemakaava 52. Itäisen alueen paloasema

7. 7. 1. 1.

Lappeenranta

2b. 2b.

Lappeenrannan yleiskaavakohteet 2a.

2a.

Kaavoitusohjelma 2019–2021

Kaavoitusohjelma 2019–2021 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

4. 3.

Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

6. 6.

70.

7. 1.

69.

77.

Ehdotusvaiheessa Luonnosvaiheessa Aloitusvaiheessa LPR:n pienvesistöt – aloitusvaiheessa Vihreä Horisontti – luonnosvaiheessa, (osa teemoista koskee koko kaupungin aluetta)

2b. 2a.

71. 72.

59.

Kaavoitusohjelma 2019–2021

Joutseno, Rauha-Tiuru

88.

Asemakaavat ja asemakaavamuutokset

79.

53. Autotalo Ripatti 54. Myllymäenpuisto 55. Hyrymäen ja Myllymäen alueet • Eurosite • Teollisuustonttien laajennukset 56. Hillakatu 13

88. 57. Eteläkadun varsi

75.

91. Tiurun sairaala-alue

77. Vt 6 moottoriliikennetien rinnakkaistie

61. Hartikkala/ Lapvesi alueen asema kaavan ajantasaistaminen

Joutsenon keskusta–Rauha-Tiuru (kartta 2)

62. Hakalin alueen asemakaavan ajantasaistaminen79.

77.Vt 6 moottoriliikennetien rinnakkaistie

64. Lauritsalan 84. torin ympäristökortte leiden kehittäminen 80. 65.83. Itäisen alueen palveluverkko 85. • Lauritsalan koulu

87. 66. Itäisen alueen palveluverkko, vapautuvat alueet 86. • Kanavansuun koulu • Lumikontien kenttä • Lapveden kenttä

78. Voimakaari 79. Kesolantien- Myllytien alue 80. Joutsenon K-market 81. Honkalahden työväentalon kenttä 82. Ahvenlammen alueen asemakaavan ajantasaistaminen 83. Lantmännen Unibake– Annukka ympäristöineen 84. Välitien alueen kehittäminen 85. Laulujoutsenen alue

67. Kontiaisenkatu

86. Lappeentien eteläpuolen asuinalue

68. Koivikonkatu 1

87. Asevelikylän asuinalueen laajennus

69. Laihianranta

88. Ahosenmäki- Ukonmäki- Likosenlahti

70. Myllyniemi

Maakuntakaava Etelä-Karjalan voimassa oleva maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä

Elinvoima ja kaupunkikehitys / Kaupunkisuunnittelu Kaupungintalo, 3. kerros, Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, 53101 Lappeenranta Puhelinvaihde 05 6161 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Asiakaspalvelun aikavaraus on toivottavaa.

90. Rauhan Rantalan alue

75. Nuijamaan entinen tulli ja raja-asema

87.

86.

73. Mustolan maanläjitysalue

60. Lapveden teollisuusalue

63. Lauritsala-talo ja terveysasema

85.

72. Matkailupuiston rampin alue 74. Nuijamaantien varren kaupan alueet • Rajamarket (Nuijamaa)

Kaupunkisuunnittelun yhteystiedot Lappeenrannan kaupunki

80.

Joutseno, Rauha-Tiuru (kartta 3)

76. Kaksoisraidehankkeeseen liittyvät asemakaavamuutokset

81.

83.

71. Pontuksen/Laihian/ Mälkiän täydennysalueet

59. Pajarilan kaupan alueet

58. Pajarilanväylän teollisuusalue

84.

82.

78.

Asemakaavat ja asema kaavamuutokset

81.

77.

89.

Kaavoitusohjelma 2019–2021

73.

75.

90.

91.

Joutsenon keskustaajama

89. Rauhan satama-alue

Asemakaavakohteista on liitekartat, joissa kohteen numero osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin kartalla. Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Niissä asemakaavahankkeissa, joissa maanomistaja ei ole Lappeenrannan kaupunki, laaditaan kiinteistönomistajan ja kaupungin välinen asemakaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttöja rakennuslain 91 b §:n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Kaavahankkeiden vireille tullessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistaan Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelun verkkosivuilla (www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Rakentaminen-ja-maankaytto/Kaavoitus/ Vireilla-olevat-kaavat). Lisäksi kaavahankkeiden etenemistä voi seurata Lappeenrannan kaupungin karttapalvelun kautta (karttataso – Ajantasa-asemakaava – rasti kohtaan Asemakaavahanke)

joulukuussa 2011. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 19.10.2015. Vaihemaa-

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä puh. 040 653 0745

Kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen puh. 040 650 3340

Sihteeri Taina Lind puh. 040 164 9611

Kaavasuunnittelija Elina Moisio

Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh. 040 660 5662 Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen puh. 040 6530 822 Kaavoitusarkkitehti Kimmo Hautamaa puh. 040 647 4889 Kaavoitusarkkitehti Sanna Kokko Kaavoitusinsinööri Annamari Kauhanen puh. 040 575 5590 Kaavasuunnittelija Sivi Ihalainen puh. 040 650 1221 Kaavasuunnittelija Matti Kettunen puh. 040 484 9745

kuntakaavalla ohjataan kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen aluevarauksia. Vaihemaakuntakaava koskee koko maakuntaa ja se korvaa aluevarausten osalta

Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen Kaavasuunnittelija Tiia Sillgren puh. 040 6632525 Kaavasuunnittelija Tuula Vuorinen Kaavavalmistelija Jouni Lahikainen puh. 040 809 8841 Kaavavalmistelija Hanna-Maija Marttinen puh. 040 809 8657 Kaavavalmistelijaharjoittelija Kaisa Koponen puh. 040 681 9494 Vuorovaikutussuunnittelija Mikko Holm puh. 040 663 7753

Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Lisätietoja: www.ekliitto.fi Suunnittelu ja kehittäminen Maankäytön suunnittelu

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

KAAVOITUSKATSAUS

Teksti ja kuvat Heli Mälkiä

Horisontti – Vihreä teemayleiskaava haastaa asukkaan ja arkkitehdin

appeenrannan kaupungin yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen on nähnyt unta kaupunkisuunnittelun pop-up kahvilasta, joka olisi Marianaukiolla. Ihmiset pistäytyisivät kahville tai syömään ja voisivat samalla istahtaa arkkitehdin viereen suunnittelemaan ja keskustelemaan Lappeenrannan kaupungin tekeillä olevasta yleiskaavasta. Kaava on nimeltään Horisontti – Vihreä teemayleiskaava. − Mä voisin sanoa, et minulla on menossa tällainen suunnitelma teemayleiskaavassa, vaikka Skinnarilan kohdalla ja tässä on tällainen juttu, että mitäs olet mieltä. Uni ei ole ainakaan heti toteutumassa, mutta Saukkonen toivoo, että ihmisten kynnys osallistua yhteisen kaupungin suunnitteluun pienenisi tai sitä ei olisi ollenkaan.

”

Pitää osata haistella ja ennakoida, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tämän kaavan teko on kuin iso laiva, jolle haetaan koko ajan oikeata kurssia.

Marjo Saukkonen

Tavoitteena kestävämpi kaupunki Yleiskaava-arkkitehti Saukkosen työ Vihreän yleiskaavan luonnostelussa kestää kuluvan valtuustokauden loppuun (2021), jolloin kaavan on oltava hyväksytty. Sitten alkaa toteutus. Jotkut suunnitelmista voivat toteutua nopeastikin, jotkut vievät vuosikymmeniä. − Aurinkovoima on tällä hetkellä sellainen akuutti asia, eli esimerkiksi niitä aurinkovoima-alueita voitaisiin toteuttaa ihan lähivuosina. Osa asioista voi toteutua vasta vuosikymmenten jälkeen eli ne tähtäävät niin kauas. Horisontti – Vihreän yleiskaavan teema valikoitui sen ajankohtaisuuden vuoksi. Ilmastoasiat ovat pinnalla, haluamme me sitä tai emme. Vihreällä teemayleiskaavalla yritetään tuoda kaupunkiin kestäviä arvoja ja kaavallisin

Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen haluaa kuulla mahdollisimman paljon asukkaiden mielipiteitä siitä, minkälaiseksi kaupungin Vihreä teemayleiskaava pitäisi muodostua.

Sari Sudensalmi toivoo kaupunkisuunnittelulta enemmän panostusta puistojen elävöittämiseen sekä muun muassa pyöräilyreitistöjen jatkuvuuteen.

Asukkaat mukaan heti kättelyssä Horisontti-seminaarissa Vihreän teemayleiskaavan suunnittelu käynnistyikin asukkaita osallistavasti viime marraskuussa Kulttuurikeskus Nuijamiehessä järjestetyllä Horisontti-seminaarilla. Paikalla kävi 150 kaupunkilaista ja varsinkin Nuijamiehen aulassa Ympäristötori keräsi kiinnostuneita ympärilleen. Kaupungin karttoihin sai merkitä itselleen tärkeitä kehittämisen kohteita tai kirjoittaa post-it lapuille ajatuksiaan ja toiveitaan kaavasuunnittelusta. Lappeenrantalainen Sari Sudensalmi oli karttojen äärellä pitkään ja kirjoitti lappuja viesteiksi kaupunkisuunnittelulle. Sudensalmi pitää tärkeänä, että metsät, virkistyspaikat ja varsinkin puistot saavat kaavasuunnittelijoilta huolellista huomiota. − Istuinpaikkoja voisi olla enemmän ja Kotkasta voisi imitoida sellaisia nurkkauksia eli ne alueet olisi jaettu eri lailla, vaikka istutuksilla. Pienillä asioilla saadaan paljon aikaiseksi niin, että puisto ei ole vain viheralueläntti. Sudensalmi nostaa esille myös eri reitistöjen, kuten pyöräily- ja kävelyreitistöjen jatkuvuuden. − Täällä on jo aika hyvin sitä jatkuvuutta niin, että reitit eivät katkea kesken. Voisi kuitenkin vielä miettiä kohti ydinkeskustaa mentäessä, miten reitit sinne jatkuvat mistäkin suunnasta. Olisi hyvä, että ei tarvitsisi yhtäkkiä poukata pyörällä esimerkiksi ajotielle.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

keinoin edistää ilmastonsuojelua. Tehtävä ei ole helppo, eikä esimerkkikohteitakaan vastaavasta kaavoituksesta juuri ole. − Olen joskus sanonut, että minua voisi tituleerata ennustajaeukoksi. Pitää osata vähän haistella ja ennakoida, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tämän kaavan teko on kuin iso laiva, jolle haetaan koko ajan oikeata kurssia, vertaa Saukkonen.

Työpajoja ja tulevaisuusverstaita Vaikka Saukkosen toivoma pop-up kahvila ei toteutuisikaan, asukkaiden tapaamiseksi ja jututtamiseksi kaupunki on jo suunnitellut työpajoja sekä tulevaisuus-

verstaita. Tulevaisuusverstaisiin pyritään saamaan kaupunkilaisten lisäksi mukaan yrityksiä, oppilaitoksia sekä muita toimijoita. − Yritämme löytää kaikille yhteisiä tavoitteita ja synergiaetuja ja tuoda niitä asioita kaavaan ja suunnitteluun. Lappeenranta on tällä hetkellä jo tunnettu ympäristökaupunkina ja näkisin, että se asema ja rooli vahvistuvat edelleen. Uskon myös, että osaltaan tällä kaavalla voidaan vaikuttaa siihen, että meillä ja tulevilla sukupolvilla on parempi tulevaisuus.

Lappeenrannan kaupungin avustusjärjestelmä on uudistunut Lappeenrannan kaupunki on uudistanut avustuskäytäntöjään. Uudet käytännöt tulevat voimaan vuoden 2019 alusta. Kaupunki myöntää edelleen avustuksia - asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistystoimintaan - sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan - kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan - nuorisojärjestöjen toimintaan - erityisliikuntatoimintaan.

Toiveita Lappeenrannan kaavoitukselle sai jättää post-it lapuille.

Pelastustoimintaa harjoittavien järjestöjen avustusten myöntäminen on siirretty EteläKarjalan pelastuslaitokselle. Suorista tapahtuma-avustuksista sen sijaan luovutaan ja siirrytään tukemaan tapahtumien järjestämistä ja kaupungin elävöittämistä kumppanuussopimuksilla aiemman tapahtumakohtaisen kohdeavustuksen sijasta. Vuoden 2019 Lappeenrannan kaupungin harkinnanvaraisia järjestöavustuksia voi hakea 31. tammikuuta (2019) asti. Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan kohdennettua avustusta voi hakea ympäri vuoden. Viestintäjohtaja Alina Kujansivun mukaan avustusjärjestelmän uudistamisella on haluttu selkiyttää ja yksinkertaistaa kaupungin avustusjärjestelmää sekä painottaa avustusten myöntämisessä erityisesti kaupungin strategisia tavoitteita.

Asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistysten avustukset määräytyvät toiminnan määrän mukaan Asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistysten avustusten määrittelyyn on luotu porrastettu järjestelmä, jossa yhdistys sitoutuu tiettyyn määrään toimintaa, kuten esimerkiksi järjestämään tapahtumia ja talkoita vuoden aikana, ja avustus määräytyy sen mukaisesti. − Näin haluamme kannustaa yhdistyksiä entistä aktiivisempaan asukastoimintaan,

Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten harrastustoiminta-avustusta vähävaraisille lapsiperheille voi hakea 13. tammikuuta asti. Kevätkauden 2019 haku on avoinna kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi

Tapahtumien tukemisessa siirrytään kumppanuusmalliin

Kujansivu perustelee.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksilla tuetaan kaupungin strategian hyvinvointinäkökulmaa Järjestöavustusta voi hakea toimintaan, joka tukee Lappeenrannan kaupungin strategian hyvinvointinäkökulmaa. Hakijalle on eduksi, jos toiminta Lappeenrannan kaupungin alueella täydentää EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiirin palveluja. Perintökaaren varojen haku säilyy ennallaan ja hakemukset voi tehdä vapaamuotoisella hakemuksella. Perintökaaren varoista voidaan tukea toimintaa, joka auttaa vanhusten ja vammaisten selviytymistä kotihoidossa ja kodinomaisissa olosuhteissa.

Kulttuuri-, taide- ja perinnetoiminnan avustuksilla edistetään kaupungin kulttuuritoimintaa Kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan myönnettäviä avustuksia voi hakea Lappeenrannassa järjestettävään toimintaan. Avustuskohde voi olla esimerkiksi ohjaajapalkkiot, käsikirjoitustyö, näyttelyiden järjestäminen tai muu vastaava kohde, joka elävöittää ja tukee kaupungin kulttuurielämää.

Liikuntajärjestöjen ja nuorisojärjestöjen avustukset säilyvät ennallaan Liikuntajärjestöille myönnettävät avustukset kohdennetaan aiempien vuosien tapaan erityisliikuntatoimintaan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan määrittelemin ehdoin. Samoin nuorisojärjestöille myönnettävät avustukset kohdentuvat aiempien vuosien tavoin lasten ja nuorten lautakunnan määrittelemin ehdoin. Nuorisotoimen kohdeavustusta haetaan suoraan nuorisotoimesta jatkuvalla haulla.

Jatkossa kaupunki ei myönnä enää suoria avustuksia tapahtumille, vaan tapahtumia tuetaan erillisillä tapahtumakumppanuuksilla. Uudistuksen tavoitteena on edistää Lappeenrannan kehittymistä monipuoliseksi tapahtumakaupungiksi, jossa järjestetään niin paikallisia, valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin tapahtumia. Alina Kujansivu korostaa, että kaupunki kannustaa sekä paikallisia että muita toimijoita toteuttamaan monipuolista ja ympärivuotista tapahtumatoimintaa ja näin osallistumaan kaupungin elävöittämiseen. − Samalla haluamme lisätä kumppanuutta ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kumppanuussopimukset lisäävät yhteistyömahdollisuuksia tapahtuman suunnittelun ja järjestämisen aikana. Lisäksi kaupungin tuki ja vuorovaikutus on kokonaisvaltaisempaa kuin aiemmin. Uskon, että kumppanuuden ansiosta tapahtumajärjestäjät myös sitoutuvat entistä paremmin tapahtumiensa kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen, Kujansivu sanoo. Tapahtumakumppanuuksista tullaan tiedottamaan ja järjestämään heti alkuvuodesta kaikille tapahtumatoimijoille avoin infotilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin tapahtumakumppanuuden sisällöistä ja hakumenettelyistä. Kaupungin avustuksia haetaan sähköisesti kaupungin verkkoasiointiportaalin kautta. Myös paperilomakkeen käyttö on mahdollista. Sähköisen haun linkki, tulostettavat hakulomakkeet sekä tarkat avustuksia koskevat tiedot, käytännöt ja ohjeet on koottu kaupungin verkkosivustolle osoitteeseen www.lappeenranta.fi/järjestöavustukset.

TYÖTTÖMILLE SUUNNATTU LIIKUNTA

Työttömyysjakson aikana on tärkeää pitää huolta itsestään – liikuntatoimi järjestää työttömille suunnattua toimintaa Lappeenrannan kaupunki haluaa tukea asukkaiden liikunnallista elämäntapaa kaikissa elämänvaiheissa. Liikuntatoimi pyrkii madaltamaan liikkumisen kynnystä ja tarjoaa tukea oman liikunnallisen elämäntavan löytämiseen ja aktiivisen arjen rakentamiseen.

s. liikuntapalvelupäällikkö Sirpa Pöllänen kertoo, että liikuntatoimi huomioi järjestämässään toiminnassa esimerkiksi työttömät. – Itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan kannattaa ehdottomasti pitää hyvää huolta. Kun työtarjouksia avautuu, on tärkeää olla hyvässä kunnossa. – Työttömyysjakson aikana voi olla hyvin aikaa liikunnalle. Liikunnalla ja harrastamisella saa mukavasti rytmitettyä arkea. Lisäksi kuntosaleilta ja muutenkin liikunnan parista voi löytyä uusia tuttavuuksia. Liikuntatoimi järjestää työttömille neljä maksutonta kuntosalivuoroa kaupungin eri liikuntatiloissa. Kuntosaliharjoittelun ohjaaja on koko tammikuun ajan paikalla Sammonlahden ja Joutsenohallin kuntosalivuoroilla. Uimahallien kuntosalivuoroilla ohjaajan apua on saatavilla koko ohjauskauden ajan. Työttömien maksuttomien salivuorojen ulkopuolisina aikoina työtön pääsee uimahalleihin ja kuntosaleille alennettuun hintaan. Lisäksi perjantaisin Lauritsalan uimahallissa järjestetään vesijumppaa, johon työttömät voivat osallistua pelkällä uimahallimaksulla. Joissakin työikäisille suunnatuissa ryhmissä, kuten SuomiMies- ja TanssiMix-ryhmissä, on työttömille oma alennettu hinta. – Järjestämme edullista ja maksutontakin toimintaa myös ihan kaikille. Esimerkiksi liikuntaja hyvinvointi-

luennot ovat maksuttomia ja lähiliikuntapaikoille pääsee kuntoilemaan vapaasti. Uimahalleissa taas on käytössä edullinen 12 euron perhelippu, jolla perheen kaksi aikuista ja lapset pääsevät yhdessä uimaan, Pöllänen selvittää. Työttömien kuntosalivuoroille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja mukaan voi liittyä kesken kaudenkin. Työttömyys tulee kuitenkin todistaa. – Kuntosalivuoroille ja muihin ohjattuihin ryhmiin pääsee näyttämällä paikan päällä ohjaajalle työnhakijan asiakaskortin. Työttömyys tulee todistaa myös silloin, kun asiakas ostaa alennettuun hintaan lippua uimahalliin tai kuntosalille. Liikuntapalvelupäällikkö kertoo, että työttömille suunnatuista liikuntamahdollisuuksista on saatu hyvää palautetta. Kuntosalivuoroista, ohjatuista ryhmistä, työttömien etuuksista ja esimerkiksi liikuntaneuvonnasta kannattaa kysyä lisää liikuntatoimen ohjaajilta. – Rohkeasti vaan mukaan toimintaan. Meihin voi olla yhteyksissä, olemme täällä teitä varten, Sirpa Pöllänen kannustaa. Sami Soljansaari Tutustu työttömille suunnattuihin kevään 2019 liikuntamahdollisuuksiin sivulta 16.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

LIIKKEELLE Talvilomaviikolla vko 9 (25.2.–3.3.2019) ei ohjattuja ryhmiä.

Lappeenranta liikuttaa! Ohjatut liikuntaryhmät

7.1.– 28.4.2019 Muutokset mahdollisia.

Terveysliikuntaryhmät Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelun terveysliikuntaryhmät on suunnattu kaikenikäisille kaupunkilaisille. Ryhmät ovat matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joissa tärkein tavoitteemme on lisätä kuntalaisten liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa. Olet tervetullut iloiseen joukkoomme!

Ohjattujen liikuntapalvelujen hinnasto Kausimaksut Seniorit, erityisryhmät, työttömät 28 €/kausi/ryhmä (ei koske vesijumpparyhmiä) Työikäiset 42 €/kausi/ryhmä (ryhmät klo 16 jälkeen)

Vesiliikunta Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 25 €/kausi/ryhmä (kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosaliryhmissä, jotka järjestetään uimahallien kuntosalissa) Rannekevesijumppien ohjausmaksu 2 €/kerta/hlö (kts. ohjeet rannekevesijumppien alta) HUOM! Kausimaksun lisäksi vesijumpissa ja kuntosaliryhmissä maksetaan uimahalli- tai kuntosalimaksu.

Vapaita paikkoja voi tiedustella liikunnanohjaajiltamme puh. 040 829 6162

Ryhmät, joissa on vielä tilaa Vesiliikunta Lappeenrannan uimahalli

Rannekevesijumpat Rannekevesijumpat palvelevat niitä asiakkaita, jotka eivät halua sitoutua koko kaudeksi yhteen ja samaan ryhmään. Rannekevesijumppaan lunastetaan uimahallimaksun yhteydessä 2 € ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahallin kassalla 40 min ennen jumpan alkua.

Lappeenrannan uimahalli ma 6.15–6.45 Syväallasvesijumppa 11.30–12 Syväallasvesijumppa 16.45–17.15 Syväallasvesijumppa ti 13.30–14 Syväallasvesijumppa 17.15–18 Cirkuit syväallas ke 16.30–17 Syväallasvesijumppa to 6.15–6.45 Syväallasvesijumppa 16.45–17.30 Cirkuit syväallas

Lauritsalan uimahalli ti 6.15–6.45 Vesijumppa 13–13.30 Vesijumppa 17.30–18 Syväallasvesijumppa ke 16.30–17.15 Allascirkuit su 10.30–11 Vesijumppa

ti 9–9.30 Vesijumppa ke 11.30–12 Syväallasvesijumppa to 10–10.30 Vesijumppa

Painonhallintaryhmät ti 18.30–19.45 ke 9.45–10.45 ke 11.15–11.45 pe 11.15–11.45

Liikakilot liikkeelle (miehet), Kahilanniemi XL-kuntosali, Lauritsalan uimahalli HEVI-vesijumppa, Lauritsalan uimahalli HEVI-vesijumppa, Lpr uimahalli

Kuntosaliryhmät ma 11–12 ma 12.30–14 ti 9–10 ke 9–10 ke 10.15–11.15 ke 9–10 to 12.15–13.15 to 14.30–15.30 to 15.45–16.45 pe 9–10

Kuntosali 70+, Kahilanniemi Kuntosali 75+, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu, Joutsenohalli Kiertoharjoittelu, Joutsenohalli Kiertoharjoittelu, Joutsenohalli Kiertoharjoittelu, Korvenkylän seurantalo Kiertoharjoittelu, Lauritsalan uimahalli Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu 70+, Joutsenohalli

Ryhmäliikunta ma 16.45–17.45 ti 10–10.45 ti 11–11.45 ke 10–10.45 to 9.30–10.30 to 9.30–10.30 to 15–16

TanssiMix, Kimpisen lukio, yläsali Lihashuolto, Family Center Lihashuolto, Family Center Senioritanssi, Monari, alasali Voimaa ja tasapainoa, Lpr urheilutalon yläaula LAVIS, Family Center LAVIS, Sammonlahden liikuntahalli

Tuolijumppa

MIES, tee hyvä teko itsellesi ja aloita liikunnallinen elämäntapa SuomiMiesryhmissä! Mikko Nikkinen

Aikataulut löydät netistä – ilmoittaudu mukaan.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

ma 13.30–14.15 Monari, alasali ti 10.30–11.15 Kompassi, Sammontori ke 13.15–14 Lauritsalatalo

Kevytjumppa ma 15–15.45 ti 15–15.45 pe 10–10.45 pe 15–15.45

Sammonlahti, liikuntahalli Kourulan palloiluhalli Nuijamaan koulu Pontuksen koulu

Lasten liikunta

Lasten liikuntamaan ja LiikuntaSirkuksen ajatuksena on perheiden yhteinen liikunnallinen toiminta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Toiminta on valvottua, mutta lapsi tarvitsee aina oman aikuisen mukaan.

Liikuntamaat

Liikuntasirkus

Vesipeuhupäivät

Joutsenohalli, su klo 10–13 su 13.1., 3.2., 24.2., 17.3., 7.4. ja 5.5. Penttiläntie 17

Taidekoulu Estradi, su 27.1. klo 10–13 Teollisuuskatu 9

Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 la 19.1., 23.2. ja 23.3. klo 11–13.30 su 21.4. klo 10–13.30 Tervetuloa koko perheen voimin leikkimään sekä peuhaamaan hauskojen välineiden ja lelujen kera. Käytössä paljon vapaata allastilaa. Huom! Vesipeuhupäivän aikana uimahallissa ei ole yleisöuintia.

Kourulan palloiluhalli, su klo 10–13 su 20.1., 10.2., 3.3., 31.3. ja 28.4. Katajakatu 12

Koko perheen liikuntasirkus! Tule kokeilemaan sirkusta eri välineitä hyödyntäen. Käytössä mm. akrobatiamatot, trampoliinit ja tasapainoiluvälineitä.

Osallistumismaksu: 2 € /lapsi, huoltaja pääsee veloituksetta mukaan.

Osallistumismaksu: 2 € /lapsi.

Osallistumismaksu: normaali uimahallimaksu.

Uimahallin perhelippu Oskari Nikkinen

Uimahallin perhelipulla uimaan pääsevät edullisesti sekä perheen vanhemmat että lapset.

Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoja internetistä: www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta Olemme myös facebookissa: Lappeenrannan liikuntatoimi/ohjauspalvelut

Oskari Nikkinen

Perhelipun hinta: 12 €.

Treenaa kuntosalilla oikein

Kuntosaliopastukset ma 13–14 ti 9–10 ti 11.45-12.45 ti 10.30–11.30 ti 12–13 ke 15–16 ke 15–16 ke 15–16 to 15–16 pe 9–10

Lauritsalan uimahalli Sammonlahden liikuntahalli Sammonlahden liikuntahalli (erityisliikunta) Lauritsalan uimahalli Lpr uimahalli 8.–29.1. Lpr uimahalli 9.–30.1. 31.1. alkaen kassalta pyydettäessä ohjaaja paikalle Joutsenohalli 9.–30.1. Lauritsalan uimahalli 9.–30.1. Sammonlahden liikuntahalli 10.–31.1. Lauritsalan uimahalli

ABC−kuntosalikurssit Respeite Capoeira

ABC-kuntosalikurssit on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat oppia kuntosaliharjoittelun perusteet ja tutustua kuntosalilaitteisiin turvallisesti. Kurssi tarjoaa valmiudet omatoimiseen harjoitteluun sekä oman harjoitusohjelman.

Lappeenrannan uimahallin kuntosali Kurssi 1: 8.1., 11.1., 15.1. ja 18.1. klo 10.30–12 Kurssi 2: 5.3., 8.3., 12.3. ja 15.3. klo 10.30–12 Ilmoittautumiset: Anne Peuhkuri, puh. 040 776 9560

Joutsenohallin kuntosali

Erityisliikunta Useimmissa erityisryhmien liikuntaryhmissä on vapaita paikkoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille. Lisätietoja liikuntaryhmistä ja vapaista paikoista saa erityisliikunnanohjaaja Mirva Lappalaiselta, puh. 0400 157 514 tai mirva.lappalainen@lappeenranta.fi Tutustu ohjattuun toimintaan tarkemmin: www.lappeenranta.fi kulttuuri ja liikunta ohjattu liikunta erityisliikunta

Kurssi 1: 9.1., 16.1., 23.1. ja 30.1. klo 12–13.30 Ilmoittautumiset: Eveliina Nykänen, puh. 040 829 6162

Uutta! Valttitoiminta erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille Erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori voi löytää uuden liikuntaharrastuksen Valtin avulla. Liikuntatoimi on aloittanut Valttitoiminnan syksyllä 2018 yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun Motiivi Hyvinvointipalveluiden kanssa. Valtti-toiminnassa henkilökohtainen ohjaaja eli Valtti toimii harrastuksen pariin saattajana. Lisätietoja ja ilmoittautuminen toimintaan: Mirva Lappalainen puh. 0400 157 514 tai mirva.lappalainen@lappeenranta.fi

ABC-kuntosalikurssit, hinta: 25 €/hlö.

Kahilanniemen vapaat harjoitteluvuorot ma 12.45–15, ti 12–14 , pe 8–10.30 Lunasta älykortti vapaaharjoitteluvuoroille uimahallien kassoilta. Kortti oikeuttaa käyttämään salia vapaaharjoitteluvuoroilla ajalla 7.1.–26.4. Hinta 20 € + älykortin hinta 5 €. Ohjaaja on paikalla opastamassa laitteiden käytössä ja antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

Liikuntaja hyvinvointiluennot

! Liikuntapaikkojen osoitteet

Ke 6.2. klo 17–18.30 Lehmuskodin juhlasali

Kimpisen lukio, Pohjolankatu 2

Vahva keskivartalo – miten saada lantionpohjalihakset ja vatsalihakset kuntoon Anne Peuhkuri

Luennolla saat käytännön vinkkejä, kuinka pystyt edistämään virtsanpidätyskykyä, saat helpotusta selkäkipuihin ja vahvistat keskivartaloasi. Luento sopii kaikille asiasta kiinnostuneille, erityisesti raskaana oleville ja synnyttäneille naisille sekä vatsalihasten erkaumasta kärsiville.

Ohjelmaa senioreille pe 18.1 . klo 10–13 Lappeenrannan seurakuntakeskus, Koulukatu 10

Senioreiden toiminnallinen aamupäivä Ohjelmassa mm. liikkumis- ja toimintakyvyn testausta.Vinkkejä omatoimiseen lihaskunnon ja tasapainon harjoittamiseen. Järjestöt esittelemässä omaa toimintaansa sekä senioritanssiesitys. Kahvitarjoilu.

Luennoitsija: Tessa Lukkarinen, fysioterapeutti AMK

ke 27.2. klo 10–12, lähtö Satamatorilta

Senioreiden retki Karhusaaren laavulle Laavulla mahdollisuus makkaranpaistoon. Tule yksin tai kaverin kanssa. Liikutaan yhdessä iloisella mielellä! pe 26.4. klo 10–12

Senioreiden kävelyretki Linnoituksen maisemissa Lappeenrannan 370-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Senioreiden liikuntaneuvonta on tarkoitettu yli 65-vuotiaille asukkaille, joiden lihasvoima on heikentynyt, toimintakyky on alentunut tai henkilöille, joiden liikunta on vähäistä tai hyvin yksipuolista. Ei aktiiviliikkujille.

Joutsenohalli, Penttiläntie 17 Kahilanniemen terveysliikuntasali, Valto Käkelän katu 3D Kompassi, Sammontori 2 krs. Korvenkylän seurantalo, Kurenmäentie 2 Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 Lauritsala-talo, Hallituskatu 20 LPR uimahalli ja urheilutalo, Pohjolankatu 29 Monari, Anni Swanin katu 7 Palvelukeskus, Kauppakatu 58-60 Pontuksen koulu, Muukontie 12 Rientola, Kesolantie 9, Joutseno Sammonlahden liikuntahalli, Ruskonlahdenkatu 7

Rentouttava tärinäpaja – TRE®-menetelmällä

TRE® on toiminnallinen rentoutusharjoitus, joka purkaa kehon syväjännityksiä. Luento sopii kaikille. Luennolla tehdään käytännön harjoitteita, varaudu liikkumaan kevyesti. Luennoitsija: Satu Pusa, TRE®-ohjaaja, rentoutusohjaaja, NLP-kouluttaja Ke 10.4. klo 17–18.30 Kahilanniemen telinevoimistelusali

Senioreiden liikuntaneuvonta Onko liikkumisesi vähentynyt? Onko tuolilta ylösnousu vaikeutunut? Oletko huolissasi tasapainostasi tai kaatumisesta?

Ke 13.3. klo 17–18.30 Kahilanniemen telinevoimistelusali

FamilyCenter, Hyrymäenkatu 2

Oletko kiinnostunut senioreiden liikunnan vertaisohjaajatoiminnasta?

Huolla kehoasi – käytännön vinkkejä jokapäiväiseen kehonhuoltoon

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää kevään koulutusmahdollisuuksista. Lisätietoja ja ajanvaraukset liikuntaneuvontaan puh. 040 674 2869

Toiminnallinen tunti, jolla saat vinkkejä omaan kehonhuoltoon. Luennolla tehdään käytännön harjoitteita, varaudu liikkumaan kevyesti. Luennoitsijat: Eveliina Nykänen ja Anne Peuhkuri, Lappeenrannan liikuntatoimi

Hiihtolomaviikko

a Seuraa ilmoittelu liikuntatoimen verkkosivuilla!

Työttömien liikuntaryhmät Kuntosali ma klo 14–15 Lpr uimahallin kuntosali, Pohjolankatu 29. Käynti kuntosalille tapahtuu uimahallin kautta. Ohjaaja on paikalla koko kauden ajan antamassa kuntosaliopastusta. ti klo 15–16 Sammonlahden liikuntahalli, Ruskonlahdenkatu 7. Ohjaaja paikalla 8.–29.1. antamassa kuntosaliopastusta. ke klo 15–16 Joutsenohallin kuntosali, Penttiläntie 17. Näytä kassalla työnhakijan asiakaskortti. Ohjaaja on paikalla 9.1.–30.1. antamassa kuntosaliopastusta.

pe klo 11–12 Lauritsalan uimahallin kuntosali, Luukkaankatu 51. Ohjaaja on paikalla koko kauden ajan antamassa kuntosaliopastusta.

Tule kehonkoostumusmittaukseen!

Vesijumppa

Lappeerannan kaupungin liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille Inbody-kehonkoostumusmittauksia. Mittaukset suoritetaan Lauritsalan uimahallin testitilassa.

pe klo 12.30–13 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51. Uimahallimaksu. Kuntosalivuorot ovat maksuttomia, matalan kynnyksen liikuntaa sekä miehille että naisille. Kuntosalille pääsee näyttämällä ohjaajalle työnhakijan asiakaskortin. Mukaan voi tulla milloin vain. Vesijumppa maksaa työttömien uimahallimaksun 3,50 €/ krt. 10 kerran sarjauintikortti maksaa 32 €. Mukaan voi tulla milloin vain.

Testipäivät: ke 23.1., 20.2. ja 17.4. klo 16–18 pe 25.1., 15.2. ja 22.3. klo 9–11 Hinta: 20 €/hlö Varaa testiaikasi verkosta: www.lappeenranta.fi palvelut kulttuuri ja liikunta ohjattu liikunta ja katso samalla soveltuuko testi sinulle.

Liikuntaneuvonta

BMI-kortti

TSEMPPI-kortti

Liikuntaneuvonta on tarkoitettu lappeenrantalaisille, jotka kaipaavat tukea elämäntapamuutokseen. Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu aktiiviliikkujille.

Kortti voidaan myöntää sellaisille aikuisille henkilöille, joiden BMI (Body mass index) on 40 tai yli. BMI-kortti on käytössä Lappeenrannan kaupungin uimahallissa ja kuntosalilla, Lauritsalan uimahallissa ja kuntosalilla, Sammonlahden palloiluhallin kuntosalilla ja Joutsenohallin ja Ylämaan kuntosalilla. BMI-kortin voi saada maksimissaan kolmeksi vuodeksi, jos BMI on toisena tai kolmantena vuotena rajoissa 35–40 tai yli. BMI-kortti on henkilökohtainen.

TSEMPPI-kortti voidaan myöntää 2–17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden ISO-BMI on tasolla 30 tai enemmän tai henkilön vyötärönympäryksen ja pituuden suhde on yli 0,50. Yli 15-vuotiailla on mahdollisuus lunastaa uinti- ja kuntosalikortti. Lasten ja nuorten TSEMPPI-kortti on käytössä Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahalleilla ja kuntosaleilla, Sammonlahden palloiluhallin kuntosalilla sekä Joutsenohallin kuntosalilla. TSEMPPI-kortti on henkilökohtainen.

Lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvonta Sisältyykö arkeenne riittävästi liikuntaa? Syöttekö monipuolisesti? Haluaisitteko löytää perheellenne yhteisen liikuntaharrastuksen? Lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikille lappeenrantaisille, jotka kaipaavat vinkkejä liikuntaan ja hyvinvointiin sekä tukea arjen haasteisiin. Liikuntaneuvonnassa on mahdollisuus vuoden kestävään seurantaan. Liikuntaneuvonta ei ole tarkoitettu aktiiviliikkujille. Varaa aika maksuttomaan liikuntaneuvontaan.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

Lisätietoja korteista ja ajanvaraukset liikuntaneuvontaan puh. 040 776 9560

Vaahteramäen Eemeli. Kuvaaja: Aki Loponen.

LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannan tapahtumakalenteri Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia.

Jussi Kylätasku

Runar & Kyllikki – laulu kielletyistä iloista

SUURI NÄYTTÄMÖ

Esitysoikeus: Agency North / Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat.

Musiikkinäytelmä Lappeenrannan kaupunginteatterin 70-vuotisen historian kunniaksi! Runar & Kyllikki – laulu kielletyistä iloista pohjautuu kahteen Suomea 1950-luvulla järkyttäneeseen tapaukseen: Kyllikki Saaren murhaan ja Tulilahden kaksoissurmaan. Esitys kertoo traagisen tarinan Kyllikin ja hänen surmaajansa elämästä kyläläisten silmätikkuina.

23.2.–10.5.

22.2.–10.5.

Spektaakkelimainen esitys ehdottaa maailmaa, jossa on vähemmän kieltoja ja enemmän rehellisyyttä. Se ehdottaa anteeksiantoa ja kaikkien ottamista mukaan porukkaan. Se häivyttää häpeän taakat ja virittää laulun elämän kunniaksi.

SUURI NÄYTTÄMÖ

5.1.–4.4.

Dean Pitchford

Footloose

Yhteistuotanto Lappeenrannan lukioteatterin kanssa

”Jos jokin niin vapaus on taistelemisen arvoista” Musikaali kertoo nuorista, ilosta ja tahdosta tanssia. Esityksessä meininkiä kuljettavat rock´n roll, R&B ja Broadway-musiikki. Footloose-bileet lappeenrantalaisille järjestää 80 soittavaa, laulavaa, tanssivaa, näyttelevää ja lavastavaa lukiolaista yhdessä kaupunginteatterin kanssa.

Elli Salo

Ohjaus: Marika Kesseli ja Netta Salonsaari Liput: Aikuiset 23 €, alle 20-vuotiaat 12 €

Hirvimetsä Vaikuttava kotimainen kantaesitys vie katsojat metsän siimekseen.

PIENI NÄYTTÄMÖ

8.–25.5.

Hirvimetsä on nykyajan erätarina, koomisen ja traagisen rajamaastossa taivaltava näytelmä, jossa kaikuvat menneiden ja tulevien eränkävijöiden äänet. Se pohtii sukupolvien kohtaamista, ekologisia arvoja, suhdettamme elämän kokonaisuuteen. Esitys on rehevä ylistyslaulu salojen uljaalle sarvipäälle ja metsälle, joka on meitä isompi.

Piirakan paluu 6.2

Ohjaus: Riko Saatsi (vierailija) Liput: 28/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 €

Piirakan paluu 6 palaa teatterin ohjelmistoon pienin lisämaustein. Se on nyt Piirakan paluu 6.2.

Astrid Lindgren

Edellisellä näytöskaudella ilta toisensa jälkeen katsomon täyteen vetänyt esitys tarjoaa purevaa paikallissatiiria legendaarisen piirakkatrilogian tuttuun tapaan.

Vaahteramäen Eemeli

Teatteri KESY

Iki-ihana koko perheen satuklassikko on melkoinen runsaudensarvi.

Tämä musiikilla maustettu esitys sukeltaa kotikaupunkimme koskettavaan historiaan ja perkaa nykylappeenrantalaista sielunmaisemaa kuin Estari-palsta SaiPan pelikautta.

On verstashuonehaikeutta, värikkäitä markkinoita, ihanaa kesätunnelmaa ja hauskanpitoa ystävän kanssa sekä hampaan irrotus ja kulhoreissu.

Ohjaus: Aapo Stavén ja ohjausryhmä Liput: 25/20 €

Mukana on paljon tuttuja lauluja ja elävää musiikkia, jota säestää kolmihenkinen orkesteri. Tervetuloa Kissankulmaan! Ohjaus: Iiris Rannio Liput: 30/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 € Perhelippu (2 aikuista, 2 lasta): 80 € Perhelippu (2 aikuista ja 1 lapsi) 70 €

Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma.

19.–31.1.

Ohjaus: Sirpa Riuttala Liput: 30/27/20 €, opiskelijat ovelta 12 €

Isä haluaa näyttää pojalleen kunnon miehen mallia ja raahaa tämän mukaansa metsästämään hirviä. Miehet joutuvat kohtamaan toisensa ja luonnon. Retkestä tulee käännekohta niin pojan kuin isän elämässä.

PIENI NÄYTTÄMÖ

Harrastajaproduktio R&H Theatricals Europen luvalla

TEATTERI VUOTTA

Lappeenrannan kaupunginteatteri

kevät 2019

Kaikki esitysajankohdat ja kevätkauden koko ohjelma huippuvierailuineen: lprteatteri.fi

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa. Kevään 2019 Teatteriklubi kokoontuu tiistaisin 29.1., 19.2., 26.3., 23.4. ja 21.5. klo 17.30 alkaen. Tervetuloa!

Kevään 2019 kausikortti Hinta: 70 € (sis. palvelumaksun) Sisältää: ensi-iltanäytelmät Footloose, Hirvimetsä, Runar & Kyllikki – laulu kielletyistä iloista

Teatteri- ja konserttilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 Avoinna klo 9–17 puh. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

Lipunmyynti teatterilla Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina Avoinna esityspäivinä 2 tuntia ennen esityksen alkua. teatteri@lappeenranta.fi

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. Konserteista S-Etukortilla 3 € alennus

Lippupisteen valtakunnalliset myyntipisteet Lappeenrannassa: K-Citymarket (Toikansuontie 4) Kehruuhuone (Kristiinankatu 20)

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

Kuvassa Anni Kytömäki

Lappeenrannan kaupunginorkesteri Meditaatioita lounastunnilla ja illalla pe 18.1. klo 11 ja klo 19 Lappeenranta-sali Konserttimestarin johdolla Ohjelmassa leppoisaa musiikkia mukavasti kuunnellen villasukat jalassa. Voit ottaa mukaan myös patjan! Liput 10 €

Öisiä serenadeja

Kausikorttikonsertti

Seikkailun säveliä to 28.3. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Juontaa merirosvo Ossi Välimäki Seikkailuelokuvien säveliä – Tähtien sota – Shrek – Madakasgar – Harry Potter Liput 10 €

Lappeenranta-salin viihdetapahtumat

Klassinen ilta Olli Kausikorttikonsertti Mustosen seurassa

pe 22.2.

to 24.1. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Sesto Quatrini Solisteina Tom Nyman, tenori ja Jonathan Nikkinen, käyrätorvi Liput 30 € / 21 €

to 11.4. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaja-solisti Olli Mustonen, piano Liput 30 € / 21 €

Salonkien saloja

ke 17.4. klo 19 Lappeen Marian kirkko Johtaa Taavi Oramo Laulukilpailuissa menestyneitä solisteja Resitoija Lasse Penttinen Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten Liput 25 €

Kausikorttikonsertti

to 7.2. klo 19 Lappeenranta-sali Kaupunginorkesterin yhtyeitä, mukana pianisti Hannu Alasaarela Liput 25 €

Saimaa Sinfonietta – Kausikorttikonsertti Traaginen pe 15.2. klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Johtaa Erkki Lasonpalo Solisti Marko Ylönen, sello Liput 30 € / 21 €

www.lappeenranta.fi/kaupunginorkesteri

Pääsiäiskonsertti Johannespassio

Vappuaatto viihteellä

Kuva: Maarit Kytöharju

ti 30.4. klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Marjukka Tepponen, sopraano Kausikorttikonsertti ja Liudas Mikalauskas, baritoni Sellon soidessa Kuplivan kevyttä musiikki-iloittelua to 21.2. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaja-solisti Tomas Djupsjöbacka, sello kevään kunniaksi. Liput 30 € Liput 30 € / 21 €

Suomen Musiikkiteatteri – Raparperitaivas Juha Vainio – 80 v. juhlakonsertti la 9.3.

Juha Tapio pe 15.3.

Lauri Tähkä la 23.3. Kalenteri täydentyy. Ajantasaiset tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Lappeenranta-salin ohjelmisto Kuvassa Eeva Litmanen

Nuorten asialla to 17.1. Sateenkaarinuorten ilta Sammontorin nuorisotilalla klo 16–18. Seuraavat illat 21.2., 21.3., 25.4. ja 16.5. pe 25.1. Kesäksi duuniin -messut kaupunginteatterin lämpiössä, mukana mm. Ohjaamo ma–pe 11.–15.2. Ohjaamoviikko Ohjaamo Lappeenrannassa la 6.4. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson Nuori Kulttuuri Teatris -aluefestari, Kuusankoskitalo, Kouvola

Nuorisotoimen tapahtumat ja toiminta on päihteetöntä ja savutonta.

Lisää tapahtumia ja mm. talvilomaviikon ohjelma: www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri Ohjaamon harrastuspajat ja pienryhmät: www.lappeenranta.fi/ohjaamo Nuorisotilojen ja ohjaamon aukioloajat: www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut

Kehruuhuoneella tapahtuu Kehruuhuoneen Jamit la 12.1. klo 20

Lappeenrannan Häämessut (vapaa pääsy!) su 27.1. klo 10–16

Yö: Hyvän yön lauluja la 16.3. klo 19

Timo Rautiainen & Jussi Lampi

Pepe Willberg & Professionals

pe 22.3. klo 19

pe 12.4. klo 19

Jukka Kuoppamäki: Elämäni laulut – Saa laulaa!

Vappu-Brunssi

la 30.3. klo 15

su 12.5. klo 11.30–15

ke 1.5. klo 11–15

Äitienpäivälounas

Muutokset mahdollisia. Katso lisätiedot tapahtumista: www.kehruuhuone.fi/tapahtumat

Orkesterin juhlaa Kausikorttikonsertti Kaupunginorkesteri 110 v. pe 8.3. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Lilli Paasikivi, mezzosopraano Liput 30 € / 21 €

Saimaa Sinfonietta – Eroica

Kausikorttikonsertti

to 21.3. klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Mackenzie Melemed, piano Liput 30 € / 21 €

Kaupunginorkesterin kausikortti Kausikorttiin kuuluu 7 konserttia. Kausikortin ostajalle käsiohjelma ilmaiseksi ja Lappeenranta-salin konserteissa vakiopaikka. Kaupunginorkesterin kausikortin voi hankkia Winkistä. Kausikortin hinta kevätkaudelle on 160/130 € (sis. palvelumaksun).

Alle 16-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi konsertteihin!

Tavataan toreilla Kauppatori

Markkinat Kauppatorilla

Ystävänpäivätapahtuma

Kuukausimarkkinat

to 14.2. klo 9–14

la 12.1., 9.2., 9.3. klo 7–14

Laskiaistapahtuma (säävaraus)

Kevätmarkkinat

ti 5.3.

Vapputori

4.– 5.4. to klo 7–18 ja pe klo 7–17

ti 30.4. klo 7–14

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut 1.–6.1.2019

Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut 19. kerran Lappeenranta-salissa.

Torstai 3.1.

Sunnuntai 6.1.

klo 16.00 Välierä, I jakso klo 19.30 Välierä, II jakso

Kilpailussa on oma sarjansa sekä nais- että mieslaulajille.

Perjantai 4.1.

klo 18.00 Loppukilpailu Saimaa Sinfoniettaa johtaa Vytautas Lukočius

klo 16.00, Välierä, III jakso klo 19.30 Välierä, IV jakso

Varaamo ja Lappeenranta Events Varaamo on uusi sähköinen tilanvarauspalvelu, jossa voi hakea, varata ja maksaa tilan yhdellä kertaa: varaamo.lappeenranta.fi Lappeenranta Events -tapahtumasivusto aukeaa kevään 2019 aikana. Seuraa kaupungin verkkosivuston ilmoittelua!

Liput: Asiakaspalvelukeskus Winkki ja Lippupisteen myyntipisteet ja lippu.fi

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku Kuorokonsertit palaavat juurilleen Matalan kynnyksen kuorotoiminta alkoi Lappeenranta-salissa järjestetyistä Laulaen lomalle -konserteista vuonna 2010. Nimi muuttui, kun Sari Kaasinen sävelsi Metkulle tunnuslaulun Metkuillaan! 10 v. -juhlavuoden konsertissa kuullaan lauluja menneiltä vuosilta. Metkuillaan kuorokonsertit ti 12.2. klo 18 yleisölle ke 13.2. klo 11 koululaisille ja klo 18 yleisölle to 14.2. klo 11 koululaisille ja klo 18 yleisölle

Aikuisille Kirjailijavieraat pääkirjaston lainaushallissa klo 18 ti 22.1. Anni Kytömäki Kirjailija Anni Kytömäki vastailee kirjastolaisten ja yleisön kysymyksiin tuotannostaan. Hänen esikoisteoksensa Kultarinta (2014) kertoi luonnonsuojelun alkuajoista 1900-luvun alkupuoliskolla. Kivitasku (2017) taas kertoo Saimaan läheisyydessä sijaitsevasta, nimeltä mainitsemattomasta pienestä maalaiskylästä, joka voisi vihjeiden perusteella olla vaikka Savitaipale. Lappeenranta ja Mikkeli mainitaan useasti ja romaanin henkilöt oleskelevat Pietarissakin. Aikatasoja ovat 1840-luku, 1950-luku ja nykyaika. Paikallisilla on varmasti herännyt kysymyksiä Kivitaskun tapahtumapaikoista ja historiallisista yksityiskohdista.

ti 5.3. Eeva Litmanen Eeva Litmanen on rakastettu näyttelijä. Kun hän alkoi tutkimaan inkeriläisestä runonlaulaja Larin Paraskesta polveutuvaa sukuaan, paljastui monta salaisuutta ja riipaisevaa elämänkohtaloa. Kirjassa Surun suitsima suku (Like 2018) kerrotaan suvun vaiheet 1800-luvun lopulta 1900-luvulle. Ne kytkeytyvät Suomen historian kipukohtiin. Litmanen on Lappeenrannassa tunnettu hahmo. Pääkirjaston kirjallisuusillassa häntä haastattelee pitkäaikainen tuttava, toimittaja Sirkka Haverinen. Keväällä kirjastossa vierailevat myös kirjailijat Raija Oranen to 21.2. ja Olli Jalonen ke 24.4.

Toistuvat tapahtumat:

Novellikoukku

Lukupiirit

ke 9.1., 6.2., 6.3., 3.4. ja 8.5. klo 17.30–19, ala-aulan kokoustila. Lukijoina Maire Kousa ja Marjaana Kinnunen.

to 10.1., 14.2., 14.3. 11.4. ja 9.5. klo 14–15 ja 17.30–18.30, pääkirjasto. ke 16.1., 13.2., 13.3. 17.4. ja 15.5. klo 9, Voisalmen kirjasto. Lauritsalan lukupiirit jatkuvat. Kysy lisää kirjastostasi!

Aikuisten elokuvakerho ti 22.1., 26.2., 26.3. ja 16.4. klo 17– 19.30, Heili-sali. Ilmoittautuminen pääkirjaston neuvontaan. Alustukset Paula Mäkelä.

Filosofiakahvila ke 23.1., 27.2., 27.3. ja 24.4. klo 18–19.30, Heili-sali. Vetäjinä Sakari Kiiskinen ja Ritva Tamminen.

Yhteislaulut to 31.1. 21.3., 25.4. ja 23.5. klo 17-18, Tarinasali. Vetäjänä Antti Taipale.

Kuvassa Raija Oranen

www.lappeenranta.fi/kirjasto

Suomenkielinen kielikahvila joka toinen ke 9.1. alkaen klo 14.30–15.30, ala-aulan kokoustila. Vetäjänä Marjaana Kinnunen.

Englanninkielinen kielikahvila joka toinen ma 14.1. alkaen klo 18.30–19.30, ala-aulan kokoustila. Vetäjinä Jason Revello ja Barbara Miraftabi.

Venäjänkielinen kielikahvila ja tandem-kielikurssi

Luennot pääkirjastossa klo 18

to 28.3. Jari Kiljunen Suunnistus harrastuksena. EKKOn luentosarja 3/3, Tarinasali.

ti 15.1. Pekka Vahvanen Kone kaikkivaltias, lainaushalli. to 24.1. Markku Miettinen Lähiluonnon lumoa – oma asuinympäristö luonto kuvaajan silmin. EKKOn luentosarja 1/3, Tarinasali. ti 5.2. Pertti Siilahti Karjalan luonto -kirjaan perustuva luento, Tarinasali to 21.2. Satu Jaatinen Hortoilu harrastuksena – villivihannesten ja yrttien kerääminen ja käyttö keittiössä. EKKOn luentosarja 2/3, Tarinasali. ti 19.3. Tuulikki Närhinsalo Suomalaisen oopperan juuret, lainaushalli.

Lausuntaesitys pääkirjaston Tarinasalissa klo 18 to 28.2. Maire Kousa ja Marjaana Kinnunen lausuvat Edith Södergranin runoja.

Kuvassa Olli Jalonen

Runoilta pääkirjaston musiikkiosastolla klo 18 ke 27.3. Harry Kiianen lausuu omia runojaan erilaisten äänimaisemien kera.

Konsertti pääkirjaston musiikkiosastolla klo 18 ke 23.1. Fixin’Janey Trio: Emmi Ylärakkola: laulu, Jarno Junnonen: akustinen kitara, Timo Haikala: basso.

Tandem-kielikurssi joka toinen ma 14.1. alkaen klo 17–18, ala-aulan kokoustila. Vetäjänä Svetlana Nikulina.

Vapaaehtoiset digineuvojat 7.1. lähtien ma ja to klo 14.30–16, ala-aulan kokoustila. Varaa aika neuvonnasta!

Hanna Poropudas, Tammi

Kirjastossa tapahtuu

Pekka Nieminen, Otava

Heli Sorjonen, Otava

Liisa Valonen, Gummerus

Kuvassa Tuulikki Närhinsalo

Kielikahvila ma 21.1., 18.2., 18.3. ja 15.4. klo 17.30–18.30, ala-aulan kokoustila. Kuvassa Salla Simukka

Nukketeatteriesitykset

Lisätietoja: www.lastenmetku.fi

 

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku

@LastenMetku

to 25.4. klo 9.15 ja 10.15, Tarinasali. Sopii 5–8-vuotiaille.

Kuvitusnäyttely ja paja

Teatteri Karelus: Kolme pientä porsasta to 7.2. klo 9.30 ja 18, Tarinasali pe 8.2. klo 9.15 ja 10.15, Sammonlahden kirjasto

pe 8.2. klo 9–9.45 ja klo 10–10.45. Avajaiset klo 11. Vuh! Vuh! Kuka siellä? Lemmikkiaiheiset työpajat Tarinasalissa.

Sytkyt: Minna - nukkenäytelmä Minna Canthin elämästä

ke 17.4. klo 10–10.45 Salla Simukka pääkirjaston lainaushallissa.

Kirjailijavieras

Toistuvat tapahtumat, lapset ja nuoret:

Satutuokiot yli 3-vuotiaille lapsille

Kirjastokinon elokuva-aamut

tiistaisin 8.1. alkaen klo 9.15, Nuijamaan kirjasto keskiviikkoisin 9.1. alkaen klo 9.30, Lauritsalan kirjasto torstaisin 10.1. alkaen klo 9.30, Pulpin kirjasto.

ke 16.1., 6.2., 6.3., 10.4. ja 15.5. klo 10–10.30, Tarinasali Elokuvat sopivat parhaiten alle kouluikäisille ja ne kestävät noin puoli tuntia.

Vuh! vuh! –kuvitusnäyttely. Sari Airola

Lapsille ja nuorille

Satuja venäjäksi tiistaisin 22.1. alkaen klo 17–18 Tarinasalissa. Ekaterina Iivonen.

Ritva-mummon satuhetket ke 23.1., 13.2., 13.3., 24.4. ja 8.5. klo 10, Tarinasali.

Pelikellari-lautapelikerho isoille nuorille ja aikuisille ti 8.1., 12.2., 12.3., 9.4. ja 7.5. klo 16–20, Tarinasali.

Lukukoiraillat ti 15.1., 19.2., 19.3., 16.4. ja 21.5. klo 17.30–19.30, Tarinasali.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

Seuraa ilmoittelua: www.lappeenranta.fi/museot puh. 040 587 2274

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat Kuva: Jean-Baptiste Beranger

Näyttelyt

Tapahtumat

Linnoituksen museot: liput 10/8 €, alle 18-v. vapaa pääsy

Museot avoinna 2.1.–9.6. ti–su 11–17 Etelä-Karjalan museo on suljettu 1.1., ja pääsiäisenä 19.–22.4.

Lappeenrannan taidemuseo

Kristiinankatu 15

Kristiinankatu 8–10

Kalevala Koru -näyttely

Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen -näyttely

Pyhän koiran niemi Siperian alkuperäiskansojen tarinoita ja kulttuuria Hanti-Mansiasta. 13.4.–29.9.

HIISI Etelä-Karjalan merkittäviä muinaisjäännöskohteita. 13.4.–29.9.

Mari Rantanen, There is a crack in everything that is how light comes in #3, 2017.

Lappeenrannan taidemuseo on suljettu 1.1., näyttelynvaihdon 7.–18.1. ajan ja pääsiäisenä 19.–22.4.

Etelä-Karjalan museo

Rohkea. Ajassa. Aito. Suomen rakastetuin Koru 80 vuotta 31.3. asti, lue lisää s. 8

Perusnäyttely Rajalla – kolme karjalaista kaupunkia

6.1.2019 asti

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton

Tuoretta maalia Lappeenrannassa – Taidemaalariliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyn avajaiset

Huumetilanne Etelä-Karjalassa ti 22.1. klo 18-20 Lappeenranta-salissa Villimiehenkatu 1, Lappeenranta klo 18 Ehkäisevän päihdetyön toimet huumeiden käytön ehkäisyssä Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Sanna Ahtiainen, Eksote ja toiminnanjohtaja Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry

18.1. klo 18, vapaa pääsy Lappeenrannan taidemuseo.

Kalevala Koru -luento ja koruntunnistusilta 30.1. klo 17 alkaen Lappeenrannan taidemuseo.

Nuorten naisten sunnuntainen vierailu Juho Rissasen seinämaalausluonnokset Hackmanin taloon Viipurissa. 6.1.2019 asti

klo 18.30 Poliisin näkökulma huumetilanteeseen Poliisin edustaja, Kaakkois-Suomen poliisilaitos

Pyhän koiran niemi -näyttelyn avajaiset

klo 19.00 Läpi helvetin – huippujääkiekkoilijasta narkomaaniksi Asiakkuuspäällikkö Marko Jantunen, AvoMinne

12.4. klo 18, vapaa pääsy Etelä-Karjalan museo.

Tuoretta maalia Lappeenrannassa – Taidemaalariliiton 90-vuotisjuhlanäyttely

klo 19.45 Keskustelu ja tilaisuuden päättäminen

19.1.–28.4.

Tilaisuuden järjestävät Eksote, Elämäni Sankari ry ja Lappeenrannan kaupunki.

Elävä linnoitus

www.elavalinnoitus.fi

Linnoituksen Sydäntalvi linnoituksessa 2.2.

Ohjelmassa myös erilaista oheistoimintaa Linnoituksen toimijoiden ja muiden yhteistyötahojen järjestämänä. Tervetuloa seuraamaan veistosten tekoa ja osallistumaan päivän toimintaan. Tapahtuma on osa Eläköön Linnoitus-hanketta.

Lappeenrannan kuvataidekoulun oppilaat veistävät tapahtumapäivänä kaupungin juhlavuoteen liittyviä jääveistoksia Katariinan torille ja Linnoituksen alueelle.

Ollikainen: Motelli. Tuoretta maalia Lappeenrannassa.

Avoin yleisöluento

LAKI SOLUSSA

HELPPO VERBI

Linnoituksen sydäntalvi.

TUULI

JÄÄVÄT YLI

SAIPAN AHJOTULEN

KÄDESSÄ

KURJELLA

JUMALIA

SAIPAN TRYOUT KAUKAALTA JOSKUS JULKISIAKIN

NAAPURI

ISOISÄ 20

OLI NYKÄSEN KAITYÖKALUSSA PAUS

SILLÄ KAARIKIN

RAKKOLANJOKI MUSTAJOKI

SIMON LANKUN TAKANA

FRANGÉNILLE TÄMÄ TUTTU SAIALUE?MAAL-

OPASTAA TÄMÄKIN

KIRKAS MOLEMMIN PÄIN

LÄN LAVALLA

KAUKAALTA JOSKUS

TAKERTUVA

NIEMIPOIKA

NUIJA-

ISOISÄ

YLÄOSA

JUOMA

PIENI LAINA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2019

VESIMIES

KÄDESSÄ

YMPÄ-

RÖI TYLSOOSULONA KALLA SÄ

TÄMÄ KORPIKAIVO-ALASAITAMMISELTAKULO MAALAIDATTUJAKIN LA ON LÄHVALSTEEN SI PAIKKA

SOOLONA

AKULLA NOPEAT

TYLSÄ

LAISIA LÄHTEEN PAIKKA

JÄKÖN AUTTAVAT NAAPURI PALAT

PESÄ YSEILLE IKÄVÄENKELIS”HELPPO”SÄ EKSOTEN APU

JETTI VESIMIES

SATTUA

KULJETTI

POIKA, TAKAA HANKI

IISTOJA

LENSI SAIPASSAKIN

IISTOJA

EKSOTEN APU

KAUKAAN PUULLE

JUOKUL- MA

ALUE MYÖS PERÄLLÄ NENÄLLÄ LENSI SAIPASSA SAIPASSAKIN ATRIV

ALUTON HOTELLI

SATTUA

AKULLA NOPEAT

ALUE MYÖS PERÄLLÄ

SEKALAISIA

ATRIV

PESÄ YSEILLE IKÄVÄ ”HELPPO”

S I E N I

KORPIKAIVOTAMMISELTA SEKAAIDATTUJAKIN

ENKELISSÄ

KOLKKAA KOHTA TUPLAKAUNA -SAARI KAAN PUULLE

S I E N I

TYTTOJÄ

NENÄLLÄ SAIPASSA

ALUTON HOTELLI NUIJAMAATA

KELTTU

ALAKULO

NOSTIMIAJÄKÖN AUTTAVAT NAAPURI PALAT

TIRILÄN LAVALLA NIEMIPOIKA

KOLKKAA KOHTA TUPLARAKKOLANJOKI NA MUSTA-SAARI JOKI

NAAPURI

PIENI LAINA

LIVETÄ

SILLÄ MAATA KAARIKIN

JULKISIAKIN

OPASTAA TÄMÄKIN

RAITAKARKISSA

RAHOJA

SAIPAN AHJOTULEN

SUKALLA

PIHILÄ? PYYTÄVÄ

LA ON

MYLLYMÄENLIVETÄ NYKÄSEN KAIB. HELMIINAN OLI NOSKYLJISSÄ TYÖKALUSSA PAUS VIERESSÄ TIRITIMIA

SAIPAN YLÄTRYOSA OUT

URHEILURUUDUSSA

PURVALSKISSASI KIN

RAHOJA

JÄÄVÄT YLI

YMPÄKURJELLA RÖIJUMALIA

RAITAKARKISSA TAKERTUVA

TUULI

POIKA, TAKAA HANKI

HELLIN HEL-

PALOASEMAN PAIKKA

Lappeenranta-asukaslehdet

B. HELMIINAN KYLJISSÄ

HELPPO TYTVERBI TOJÄ

Lehdet ja esitteet

KIRKAS MOLEMMIN PÄIN

MYLLYMÄEN VIERESSÄ

KELTTU

LAKI SOLUSSA

PURKISSAKIN

SIMON LANKUN TAKANA

PIHILÄ? PYYTÄVÄ

Ristikon ratkaisu löytyy kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme

URHEILURUUDUSSA

FRANGÉNILLE TUTTU ALUE?

LIN PALOASEMAN PAIKKA

LAPSIN LAPSIN

SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO