Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 2/2017 by Avidly

3.5.2017 | LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | www.lappeenranta.fi

Kesä alkaa Lappeenrannasta Lappeenranta-lehdestä löydät menovinkkejä elokuulle asti

Sorjosen kuvauspaikkakierroksille, s. 3 Kesäteatteriin, s. 10 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Hiekkalinnalle, s. 15 Karjala paljastaa kasvonsa ja kesä kukkii Arboretumissa, s. 4 ja 12 IN ENGLISH, p. 16–17

Lappeenranta vetää puoleensa

nsimmäistä kertaa 9-vuotiaan Lappeenranta-asukaslehden historiassa lehden kesänumero jaetaan kaikkiin eteläkarjalaisiin talouksiin – yli kuntarajojen. Syynä laajennettuun jakeluun on ennen kaikkea se, että Etelä-Karjalan keskuskaupunkina Lappeenranta haluaa entistä paremmin palvella kaikkia maakunnan asukkaita, toivottaa eteläkarjalaiset tervetulleiksi kesätapahtumiimme sekä kertoa kuulumisiamme. Etelä-Karjalan keskuskaupungille kuuluu hyvää. Päättymässä olevan valtuustokauden aikana kaupungin talouden tervehdyttäminen on saatu käyntiin sitoutuneen ja johdonmukaisen taloudenhoidon ansiosta. Vaikka toimialat ovat noudattaneet tiukkaa talouskuria, kuntalaisten palvelut ovat säilyneet verrattain laadukkaina. Uskon, että alkavalla valtuustokaudella voimme aiempaa enemmän keskittyä myös palvelujen laadun kehittämiseen. Kirkastaessaan Lappeenranta-strategian kärkitavoitteita uusi valtuusto epäilemättä edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia sekä palveluja nopeuttavaa digitalisaatiota. Seutumme elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä kasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tuottaminen painottuvat kaupungin päätöksenteossa sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakuntahallinnon alaisuuteen. Myös Lappeenrannan, Etelä-Karjalan ja Saimaan matkailulle kuuluu hyvää. Eteläisen Saimaan alueen matkailumarkkinointitoimijat ovat yhdistäneet voimansa kansainvälisessä yhteismarkkinoinnissa. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat aiemminkin tehneet markkinointiyhteistyötä, mutta jatkossa yhteismarkkinointia halutaan toteuttaa organisoidusti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteenamme on nostaa Saimaa yhdeksi Suomen kolmesta kansainvälisesti tunnetusta matkailualueesta Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyön tavoitteena on myös edistää yritysten yhteistyötä, verkostoitumista ja asiakaslähtöistä tuotekehitystä.

”

Yhteisissä riennoissa maakunnan kaikkien asukkaiden osallisuus eteläkarjalaiseen elämänmenoon vahvistuu. Tervetuloa Lappeenrannan kesään!

Erittäin osaavan ammattilaisryhmän johdolla Lappeenrannan kansainvälisten lentoyhteyksien avaamiseksi tehdään määrätietoista työtä. Uskon, että jo vuoden päästä ilmasilta avautuu Etelä-Karjalan ja Keski-Euroopan välille. Lappeenrannan kansainvälisen markkinoinnin airuiden joukkoon on noussut rikossarja Bordertown eli Sorjonen, jota on myyty jo 40 maahan. Sarjan häikäilemättömien ja julmien rikosten vastapainona Lappeenranta varaa itselleen eksoottisen ja puoleensa vetävän roolin. Niin komeat maisemamme kuin vihreä brändimmekin saavat Sorjosen ansiosta siivet. Kannustan eteläkarjalaisia mukaan Sorjos-kierroksille näkemään kuvauspaikkoja ja samalla kuulemaan Lappeenrannan historiaa. Myös vanhakaupunkimme eli linnoitus ja Hiekkalinna ovat joka kesä innostavia käyntikohteita. Linnoituksen upea kesänäyttely Karjalan kasvot kurkottaa rajojen ja kielimuurien ylitse koskettaen suomalaisten sielunmaisemaa. Ja kuinka ollakaan: 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Hiekkalinnan teemana on Suomi 200 vuotta. Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

Tuulikki Immonen

Kuva: Arttu Muukkonen

PÄÄKIRJOITUS

SUOMI 100

Hämmäauteensuo

Kimpisen lukion kenttäbiologit suoretkellä.

kutsuu retkeilijöitä

Muistatko suokukan nuokkuvat tertut, vaiveron aromaattisen tuoksun tai auringon leikin suovillojen yllä? Muistatko, kuinka kiskoit saapastasi suonsilmästä ensimmäisten pakkasten aikaan karpaloita poimiessasi?

uistojen suolle on lyhyt matka: Hämmäauteensuo levittäytyy Vanhan Viipurintien laidalla vain kahdeksan kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta. Harvinaisen luontokohteen saloista kerrotaan nyt myös opastauluissa, jotka kaupunki yhteistyökumppaneineen on tuottanut ja asentaa toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana Hämmäauteensuon luontopolun varrelle. Samalla retkeilyolosuhteita parannetaan, muun muassa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö kunnostaa laavua. Lappeenrannan kaupungin omistama, noin 30 hehtaarin laajuinen osa suosta on luonnonsuojelualuetta ja kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Suon eteläosan viereiset, noin 11 hehtaarin laajuiset alueet kuuluvat METSO-suojeluohjelmaan. Uusissa opastauluissa valotetaan soiden syntyä, kerrotaan kasvillisuudesta ja eläimistä

sekä nostetaan karttojen avulla esille alueen erityispiirteitä. Toukokuussa Lappeenrannan kaupunki, urheiluseura Lappeen Riento sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö järjestävät Hämmäauteensuolle koululaisretkiä. Opastetun kierroksen ja laavulla nautitun retkilounaan ohella lapsia ja nuoria opastetaan roskattomaan ja luontoa kunnioittavaan retkeilyyn.

Tervetuloa Hämmäauteensuon laavulle Luonnon päivänä 20.5. klo 12–15 Keväisenä Luonnon päivänä lauantaina 20.5.2017 suomalaisten toivotaan villiintyvän luonnosta. Tähän on hyvä tilaisuus klo 12–15, jolloin Lappeen Riennon edustajat paistavat ja myyvät makkaraa Hämmäauteensuon laavulla. Kaupunki tarjoaa ilmaiset makkarat 100 ensimmäiselle retkeilijälle.

Luonnonsuojelualue Pappilanniemeen Lappeenrannan rantavesillä sijaitsevan Pappilanniemen karut kangasmetsät, rehevät lehdot, satumainen tervaleppäkorpi ja jyhkeät rantakalliot muodostavat eliöstöltään rikkaan yhdyskunnan. Lappeenrantalaisille luonnonystäville tuttu Pappilanniemi on nyt luonnonsuojelualue. Pappilanniemi on erittäin arvokas ja monimuotoinen eteläisen Saimaan rantametsä, josta löytää alkuperäistä luontoa aivan suurteollisuuden ja kaupungin läheisyydestä. Suojeltavalta, 28,8 hehtaarin alueelta on kirjattu 350 eri kasvilajia. Myös linnustoltaan niemi on arvokas; siellä asustaa esimerkiksi lahopuissa viihtyviä kolopesijöitä. Lisäksi kääpälajisto on tutkitusti monipuolinen. 1,8 kilometrin pituisen, helppokulkuisen Pappilanniemen luontopolun opastus löytyy matkapuhelimeen ladattavasta mobiilisovelluksesta www.tarinasoitin.fi/ pappila. Alueelle kuljetaan esimerkiksi Isännöitsijäntien kautta, Kaukaan Mutterin kohdalta.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI TOUKOKUU 2017, 9. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Toukokuun 2017 lehti jaetaan kaikkiin talouksiin Etelä-Karjalassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi /// Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet. /// ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 /// PAINOS 74 000 kpl /// PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu, alina.kujansivu@lappeenranta.fi, puh. 040 724 8776 /// TUOTTAJA Mervi Palonen, mervi.palonen@lappeenranta.fi, puh. 040 184 9610 /// LÄHIKULTTUURIA Heini Hyvärinen /// IN ENGLISH Mirka Rahman /// LIIKKEELLE Aija Rautio /// ULKOASU JA TAITTO Nitroid /// ETUSIVUN KUVA Arne Tegelman, Linnoituksen portilta, öljy kankaalle, 1970-luku. Kuva: Lappeenrannan museot /// JAKELUHÄIRIÖT puh. 09 2316 3556. Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2017.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Lappeenrannan kaupunki

SORJONEN

Lappeenrannan Luukkaansalmen silta

Tarinallinen kierros johdattaa pinnan alta korkeuksiin Rikostutkija Kari Sorjonen (Ville Virtanen)

Lappeenrannan kesän 2017 odotetuimpia ohjelmanumeroita ovat 9. kesäkuuta alkavat tv-sarja Sorjosen kuvauspaikoille vievät kierrokset.

Tv-sarja Sorjosen kuvauspaikkakierroksilla huomaat, että Lappeenrannan kaupungintalo symboloi täydellisesti rikosdraaman kielikuvia pinnan alai sesta ja pinnan päällisestä: kaupungintalon 02-kerroksen synkkyydestä, karun betonin keskeltä, nouset neljännen kerroksen valoon, josta katseesi lentää kattojen ylitse kesän lämpöön.

Fisher King

Sorjosen Lappeenranta TV-sarja Sorjosen kuvauspaikkakierros

Pappilanniemi sijaitsee Lappeenrannan keskustan tuntumassa.

Lappeenranta on televisiosta tutun Sorjosen kotikaupunki. Ensimmäistä Sorjosen esityskautta, Bordertownia, ja samalla Lappeenrannan upeita maisemia on viety jo 40 maahan.

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenrannan matkailuneuvonta ohjaa sinut Sorjonen-kuvauspaikka kierrokselle. Rikossarjan taustoja valottavalla noin tunnin kestävällä kävelyretkellä tutustutaan keskeisiin kuvauspaikkoihin ja samalla kerrotaan myös rajakaupungin historiaa. Osallistujat kokoontuvat IsoKristiinan turisti-infon edustalle. Retken hinta 10 euroa henkilöltä. Suomenkielisiä kuvauspaikkakierroksia järjestetään kesä–elokuussa 2017 seuraavasti: perjantaisin klo 14 9.6., 16.6., 30.6., 7.7., 14.7., 21.7., 28.7., 4.8. ja 11.8. Kierroksia järjestetään yli viiden hengen ryhmille sovittaessa. Lisäksi voi tilata erikseen hinnoiteltuja yksityiskierroksia. Englanninkielisestä opastuksesta sovitaan ryhmien tarpeiden mukaan. Lisätiedot ja varaukset: puh. 05 667 788 lappeenranta@gosaimaa.com

Kuvauspaikkakierrosten aikana kaupunki paljastaa kesäidyllinsä lainkaan piittaamatta, millaisia kauheuksia itse tv-sarjassa tapahtuu.

appeenrannan kaupungin markkinointija asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman on iloisesti ylpeä kesän uutuuskierroksista. – Nyt voimme esitellä kaupunkia sekä matkailijoille että paikkakuntalaisille ja heidän kesävierailleen tarinallisesti. Vaikka kuljemmekin rikollisen synkkää reittiä, pääosaa esittää ihana Lappeenrantamme. Rahman tietää, että oppaat ovat aitoja karjalaisia pilkettä silmäkulmassaan. – Hitaampikin kävelijä voi osallistua, koska kilometrin pituinen kierros etenee verkkaisesti, kestää noin tunnin ja yltää Kansalaistorilta satama torille.

Rikosten karmeudesta kodin lämpöön Kuvauspaikkakierroksella kuulet sellaista, mitä et missään muualla kuulisi, koska sarjan isä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Miikko Oikkonen, on osallistunut kierrosten luomiseen yhdessä Mirka Rahmanin kanssa. – Oikkonen käsikirjoitti sarjan kotikaupunkiinsa, joka on piirtynyt syvälle hänen mieleensä. Kuulemmekin Oikkosen ajatuksia ja selityksiä siitä, mihin jotkut juonen elementit viittaavat ja pohjautuvat, Rahman kertoo. Esimerkiksi kun Oikkonen viitisen vuotta sitten osallistui luokkakokoukseen Lappeenrannassa, hän päätyi viettämään iltaa juuri samalle terassille ja täsmälleen samaan pöytään, missä Kari ja Pauliina Sorjonenkin istuivat. Ihan Myllysaareen asti kierros ei vie, mutta rantabulevardia jonkin matkaa kuljettuasi löydät

ruumiiden sijasta hiekkarantaa, jonne voit unohtua pelaamaan beach volleytä. Tai saatat eksyä seikkailupuistoon. Entä Muukon tuulimyllyt ja Luukkaansalmen silta? – Tuulimyllyt pyörivät kepeyttä ja energiaa toivon symboleina. Ei sen niin väliä, vaikka Sorjoset ohittivatkin ne muka Helsingistä tullessaan. Luukkaansalmen silta taas johdattaa rikosten karmeudesta kodin lämpöön, Rahman kuvailee.

”

Kuulemme ajatuksia ja selityksiä siitä, mihin jotkut juonen elementit viittaavat. Sorjosen kuvauspaikkakierrokset sopivat mainiosti niin elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikoista innostuneille faneille kuin paikkakuntalaisillekin. – Tarinalliset kierrokset monipuolistavat kaupunkimme esittelyä, tuovat lisäarvoa. Kyllä eteläkarjalaisten kannattaa olla ylpeitä, että tv-sarjaa kuvataan täällä meidän kotimaisemissamme. On hienoa, että paikalliset ihmiset ovat olleet innoissaan kuvauksista. Ja lisää on jo luvassa tulevalla syyskaudella, Mirka Rahman kertoo. Mervi Palonen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Aukeaman tekstit: Mervi Palonen

MUSEOT

Eero Järnefelt, Maisema Kolilta, 1930. Walter Wahlin kokoelma. Valokuva Kuopion taidemuseo/ Hannu Miettinen

Karjala paljastaa kasvonsa

Kesänäyttely kuljettaa yli rajojen ja aikakausien Näkymä vaaran laelta kaukaisuudessa siintävälle järvelle, käkkäräpuut ja jylhä luonto kuuluvat Karjalan kasvonpiirteisiin, mutta kuvastavat samalla suomalaisten sielunmaisemaa. Matkallaan yli rajojen ja aikakausien karjalaiset piirteet muuntuvat Kolin vaaroista Äänisen aalloiksi, Laatokan tyrskyiksi, keskiaikaiseksi Viipuriksi, Lappeenrannan profiiliksi, Imatran koskeksi, Suursaaren taloiksi tai Terijoen rannoilta avautuvaksi meren äärettömyydeksi. Ihmisen piirteistä karjalaisuus paljastaa kaunistelematonta juurevuutta ja maisemaan sulautuvaa voimaa.

appeenrannan taidemuseon kesänäyttely Karjalan kasvot (3.6.– 10.9.2017) kertoo tarinaa kuvataiteilijoiden silmin aina 1800-luvulta nykypäivään – pääasiassa maalauksin, mutta joukossa on myös valokuva- ja videotaidetta. Näyttelyä suunnitellessaan ja kootessaan Lappeenrannan taidemuseon intendentti Leena Räty ja amanuenssi Mikko Pirinen oivalsivat, että valtioiden rajojen ei tarvitse näkyä karjalaisilla kasvoilla. – Eiväthän poliittiset järjestelmät ole paikallisten ihmisten valintoja. Välillä hallitsijat ovat puhuneet ruotsia, välillä venäjää. Tavallaan Karjalan kansa on ollut rajojen uhri, mutta silti ihmiset ovat jatkaneet elämäänsä ikään kuin entiseen tapaan rajankäynnistä huolimatta, Leena Räty kuvailee.

”

Karjalaiset maisemathan ovat muuntuneet koko kansan sielun maisemiksi ja omalta osaltaan luonto määrittää suomalaista identiteettiä.

Leena Räty

Mikko Pirinen täsmentää, että näyttelyssä karjalaisuudella tarkoitetaan niin Suomen kuin Venäjänkin Karjalaan levittäytyvää elinpiiriä, joka kulkee Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Kannaksen, Viipurin, Terijoen, Sortavalan ja Käkisalmen kautta, ylittää Laatokan ja kurkottaa Äänisjärvelle. Näyttely pysähdyttää ja vetää puoleensa ennen kaikkea maiseman voimalla: olipa näkymä metsäinen tai merellinen, se ei ota kantaa, minkä valtakunnan alueella milloinkin liikutaan. Katsojan ei kuitenkaan anneta läpi näyttelyn viipyä pelkästään harmonisissa,

esimerkiksi Eero Järnefeltin tulkitsemissa Kolin maisemissa: Ritva Kovalaisen avohakkuita kuvaavat teokset ravistelevat pois idyllistä paljastaessaan luonnonkauneuden rajun ja säälimättömän turmelemisen.

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Idea Karjalan kasvot -kesänäyttelystä syntyi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamana. – Karjalaiset maisemathan ovat muuntuneet koko kansan sielunmaisemiksi ja omalta osaltaan luonto määrittää suomalaista identiteettiä, Leena Räty perustelee. Toisaalta Lappeenrannan museoiden edellinen (2015–2016) Karjala-aiheinen näyttely Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella oli sisällöltään kulttuurihistoriallinen. Nyt sen jatkona halutaan tuoda esille kuvataiteilijoiden tulkintoja ja taidehistoriaa. – Suomalaisena maisemana pidetään ennen kaikkea järvimaisemaa korkealta katsottuna. Yleensä seutu on asumatonta, ja ihminen astuu kuvaan elinkeinojensa, kuten maanviljelyn ja kalastuksen, välityksellä, Leena Räty tiivistää. Koska taiteilijat hakivat innoitustaan samoilta seuduilta jopa vuosikymmenestä toiseen, keskeisiksi aiheiksi nousivat esimerkiksi Koli, Imatran koski, Viipuri tai Suursaari. Näyttelyä on koottu kokoelmalähtöisesti eli niin omista kuin muidenkin taidemuseoiden kokoelmista on haettu Karjalaa kuvaavia teoksia. Lappeenranta-aiheiset teokset ovat pääasiassa omasta kokoelmasta. Tyypillisimpiä kuvauskohteita ovat linnoitus, Kaupunginlahti ja satama.

Vanha taide herättää muistoja 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen taide saa näyttelyssä keskeisen osan. Mikko Pirinen arvioi, että vanha taide vetää puoleensa, koska tutut teokset herättävät muistoja. Luonnonmaisemien suosiota siivittää usein myös harmonia ja rauha, josta ristiriidat ja vaikeat asiat puuttuvat. – Mielellään pysähtyy katselemaan teosta, jonka näki ensimmäisen kerran Ateneumissa silloin lapsena. Aina ei edes muista,

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

miksi joku maalaus on vanha tuttu. Lisäksi taiteilijoiden taituruutta arvostetaan. Maisemakuvaus on myös konkreettista, koska teoksesta näkee heti, mitä se esittää, Mikko Pirinen pohtii. Pirinen pitää tärkeänä, että teokseen voi liittää omia kokemuksiaan, muistojaan ja näkemyksiään. – Uskon, että Raakel Kuukan videoteos Irjan laulu on sykähdyttävä kokemus esimerkiksi evakkokarjalaisille. Teoksessa kerrotaan serkuksien matkasta kodin raunioille Karjalankannakselle. Muistikuvat ja kodin rauniot ovat kuin nykytaiteen keinoin lausuttu kommentti kotiseudun menetyksestä. Nykytaide kietoutuu perinteisiin tunnelmiin myös lemiläisen Mikko Haikon valokuvissa: Kun metsästäjät lähtevät huomioliiveissään jahtiin sähkölinjan kautta, he sulautuvat oransseina täplinä ympäröivään maisemaan. Toisessa valokuvassa kundikaveruksien oleskelua vanhassa pihapiirissä sävyttää lauantai-illan perinteinen harmonia.

LIIKENNE

Kiertoliittymät parantaneet liikenneturvallisuutta Henrik Hinkkasen opinnäytetutkimuksen mukaan Lappeenrannan keskustan eli Taipalsaarentien, Snellmaninkadun ja Koulukadun risteyksen kiertoliittymä sekä Pallon ja Citymarketin kiertoliittymät ovat odotusten mukaisesti parantaneet liikenneturvallisuutta, ja säästäneet sekä rakentamis- että huoltokustannuksia. Hinkkanen tutki syyskaudella 2016 Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan koulutusohjelman opinnäytteenä liittymätyypin muuttamista kiertoliittymäksi ja muutoksen vaikutuksia.

Toistuvista onnettomuuksista eroon

Ateneumin kokoelmiin kuuluva, vuonna 1893 valmistunut Eero Järnefeltin maalaus Raatajat rahanalaiset eli Kaski kiertää viidessä alueellisessa taidemuseossa Suomen juhlavuoden aikana. Lappeenrannassa Suomen taiteen kultakauden ikonina pidetty teos on esillä 8.8.–10.9.2017.

Yllä: Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset eli Kaski (1893). Kansallisgalleria/ Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. Yksityiskohta teoksesta. Vasemmalla: Mikko Haikon valokuvateoksessa huokuu lauantai-illan harmonia.

eos herätti syntyaikanaan ja herättää edelleen keskustelua muun muassa lapsen asemasta, köyhyydestä, nälästä ja raadannasta, mutta myös sukupolvien välisestä yhteistyöstä. Taidemuseon intendentti Leena Räty kertoo, että korkeudeltaan 1,31-metrinen ja leveydeltään 1,67-metrinen teos asetetaan yksinään näytteille taidemuseon uuteen monitoimitilaan. – Moni on nähnyt Kasken Ateneumissa muiden teosten rinnalla. Meillä tälle suurikokoiselle öljymaalaukselle on varattu erillinen tila, jolloin katsojan huomio kiinnittyy vain siihen. Teoksen herättämistä tunnoista ja ajatuksista syntyy varmasti keskustelua taulun äärellä. Teos on ajaton ja edelleen ajankohtainen, Räty sanoo. – Olemme taidemuseolla ikionnellisia Ateneumin organisoimasta ja kustantamasta klassikkoteoksen kiertueesta. Vierailu on upea huomionosoitus 100-vuotiaalle Suomelle ja kunnianosoitus alueellisille taidemuseoille, Räty iloitsee. Karjalan kasvot -kesänäyttelyä yhdessä Leena Rädyn kanssa valmistellut amanuenssi Mikko Pirinen näkee Kasken osana karjalaisia kasvoja. – Teos luontuu todella upeasti näyttelykokonaisuuteen. Taustalla on suomalaisessa maalaustaiteessa tuttu vaaramaisema. Ristiriita luonnon kauneuden ja ihmisten raadannan välillä on todella voimakas. Teos herättää myötätuntoa sekä innostaa keskustelemaan ja pohtimaan eri-ikäisten perheenjäsenten roolia sukupolvien ketjussa. Osa teoksen ihmishahmoista sulautuu taustaan, ja huomionarvoista on, että vain lapsi katsoo näyttelyvierasta.

”Hiljennä nopeutta kiertoliittymään saapuessasi” Henrik Hinkkanen neuvoo kiertoliittymään saapuvia hiljentämään ajonopeutta. Esimerkiksi Pallon liittymässä yltiöpäisimmät ajavat jopa 80 kilometrin tuntivauhdilla kiertoliittymän läpi. – Suuret ajonopeudet haittaavat varsinkin Satamatieltä ja Tukkikadulta saapuvien liittymään siirtymistä. Ongelma korostuu, koska väljästi rakennettu liittymä houkuttelee oikaisemaan kaistojen ylitse. Eniten oikaisijoita on Taipalsaarelle kääntyjien joukossa, Hinkkanen huomauttaa. Myös keskustan liittymässä nopeudet on havaittu liian korkeiksi, ja Koulukadulta on ajoittain hankalaa päästä kiertoliittymään. Citymarketin liittymässä liikenteen sujuvuutta edistää keskikiveys, joka on asennettu kahden, toisiaan lähekkäin olevan kiertoliittymän välille. Henrik Hinkkanen korostaa, että kiertoliittymien suunnittelussa olisi entistä enemmän kiinnitettävä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen ja havaittavuuteen. Kevyen liikenteen havaittavuus voi heikentyä esimerkiksi kiertoliittymän poistumisväylillä.

Lappeenrannan kaupunki

Ajaton ja ajankohtainen Kaski Lappeenrannan taidemuseossa 8.8.–10.9.

Taipalsaarentien, Snellmaninkadun ja Koulukadun risteys oli liikennevalo-ohjattu ennen kiertoliittymän valmistumista, ja sen ongelmana olivat toistuvat liikenneonnettomuudet. Koska Snellmaninkatu on pääyhteys Taipalsaaren suuntaan, risteyksen kautta kulkee suurten henkilöautomäärien lisäksi paljon raskasta liikennettä. Liittymää käyttää myös valtaosa paikallisliikenteen busseista. Vaikka keskustan kiertoliittymä on ollut käytössä vasta parisen vuotta, jo nyt Hinkkanen uskaltaa arvioida, että sen ansiosta päästiin eroon toistuvista onnettomuuksista. Kiertoliittymän rakentaminen ajoittui heinäkuusta syyskuun lopulle vuonna 2014. Tilastot kertovat, että vuonna 2012 liittymässä sattui neljä, vuonna 2013 kuusi ja vuonna 2014 (ennen kiertoliittymän valmistumista) kolme onnettomuutta. Vuonna 2015 onnettomuuksia sattui kaksi ja viimeisimmistä tilastoista vuodelta 2016 ei löydy yhtään onnettomuutta.

Vilkkaimman työmatkaliikenteen aikana keskustan liittymän ajoittaisena ongelmana on liikenteen ruuhkautuminen. Liikennettä paikan päällä seurannut Hinkkanen laski, että ruuhka osuu kuitenkin melko lyhyelle ajalle eli pääsääntöisesti varttia vaille aamukahdeksasta kahdeksaan, ja arvelee, että ruuhkahuiput tasoittuisivat liikenteen ohjauksella. Tilanne voi kuitenkin muuttua rakennustyömaiden valmistuttua, koska liikenne hakee reittejä olosuhteiden muuttumisen rytmissä.

Pallon kiertoliittymä, ilmakuva 2015.

Liikenneturvallisuuden parantuessa kiertoliittymät maksavat itse itsensä Suunnitteluinsinööri Alexandru Simut Lappeenrannan kaupungin teknisestä toimesta laskee, että pitkällä aikavälillä kiertoliittymät maksavat itse itsensä, koska liikenneonnettomuudet ja niistä kaupungille aiheutuvat kulut vähenevät. Lähes kaikki Lappeenrannan alueen kiertoliittymät on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2016 Lappeenrannassa oli jo 20 kiertoliittymää, joista 16 kaupungin ja neljä valtion kunnossapitovastuulla. Lisäksi tänä vuonna valmistuu kaksi uutta kiertoliittymää. Onnettomuustilastojen perusteella Simut päättelee, että Lappeenrannassa liikenneturvallisuus on parantunut eniten juuri kiertoliittymien ansiosta, mutta muillakin turvallisuutta parantaneilla toimenpiteillä on ollut vaikutusta. – Liikenneturvallisuuden parantuessa suurin hyöty on inhimillisen kärsimyksen

vähentyminen, mutta myös taloudelliset säästöt ovat merkittäviä, Simut laskee. Vielä vuonna 2007 liikenneonnettomuuksista koitui Lappeenrannan kaupungille liki neljän miljoonan euron kulut vuodessa. Viime vuonna (2016) onnettomuuksien aiheuttamat kustannukset olivat enää 1,82 miljoonaa euroa vuodessa eli puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Erotus kattaa reilun kuuden kiertoliittymän perustamis- ja rakentamiskustannukset. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 308 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 200 euroa. Kaikista liikenneonnettomuuksista kohdistuu kuntien maksettavaksi noin 15–20 prosenttia muun muassa pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

50 VUOTTA LAPPEEN, LAPPEENRANNAN JA LAURITSALAN KUNTALIITOKSESTA Matti, Anja ja Rikkilän Reippaat -kansio, johon kootaan taitettuja sivuja Rikkilän kuvista ja muistoista.

Aukeaman tekstit: Kaisu Lahikainen

Kaisu Lahikainen

”Kätkekää sen vuoksi sydämiinne kauniit sanat avioliiton pyhyydestä ja tarkoituksesta, jotta oppisitte näkemään yhteisen liittonne sekä lahjana että tehtävänä, jossa sydämellä niin kuin tahdollakin on huomattava osuutensa.” Näin sanoi vihkipuheessaan nuori pastori Paavo Hillo, jolla vielä vuosien päästä oli puhe tallessa Oikkosille annettavaksi.

Kotialbumi

Kultahääparilla koti keskustassa, sydän Lappeella Anja Hytti-Oikkoselle ja Matti Oikkoselle − niin lappeelaisia kuin he sekä syntyjään että sydämeltään ovatkin − ei vuosi 1967 tuo mieleen kolmen L:n liitosta, vaan heidän oman liittonsa 50 vuoden takaa. He juhlivat kultahäitään kesäkuun 11. päivänä.

neensä maalaistalon tyttönä lapsuutensa ja nuoruutensa ja josta Matti tuli hänet hakemaan. Matti puolestaan on syntyisin Tapavainolasta, joka on Lappeenrannan keskustasta noin kahdeksan kilometriä lounaaseen. − Kun synnyin, kotitalo oli isän ja sedän omistuksessa. Myös heidän vanhempansa, taata ja mamma, asuivat samassa talossa. Mutta kun olin viisivuotias, isä rakensi meille oman kodin siihen lähelle ja meni kalkkitehtaalle töihin.

Kaisu Lahikainen

i varmaan pidetä ihmeempiä juhlia. Ehkä mennään kahteestaan paistamaan makkaraa Rikkilän Kiekan taukopaikalle, Anja Hytti-Oikkonen nauraa. Alajoen varrella oleva taukopaikka pöytineen, penkkeineen ja puukuureineen on Anjan mielipaikka. Sitä hän pitää talkootyönä kunnossa. − Se on miun kesäpaikka, hän naurahtaa. Lappeenrannan keskustasta noin 23 kilometriä etelään sijaitseva Rikkilä onkin Anjan kotikylä, jossa hän kertoo viettä-

Häälahjoja 50 vuoden takaa, mukana Amerikantädin lähettämä onnittelukortti.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Serkkukaksoset syntyivät Matti kertoo tarinaa, jonka on kuullut omasta syntymästään: − Vuonna 1940 talossa oli kaksi raskaana olevaa miniää. Synnyttämisen aika tuli kummallekin melkein yhtä aikaa, ja avustamaan tuli kätilö, vaikka lääkäriäkin olisi tarvittu. Oli sota-aika, eikä lääkäri suostunut tulemaan kaupungista vaan oleskeli pommisuojassa. − Siinä sitten kahdesta kamarista kuului yhtä aikaa ähkinä. Mie olin nopeampi, Liisa-serkku myöhästyi 20 minuuttia. Kaksosiksi meitä monesti luultiinkin, niin että ollaan serkkukaksoset. Näitä tarinoita Matilla riittää, ei vain omasta elämästä vaan lähipiiristä, suvusta ja yleensä Lappeelta. Oikkosten sukua on tutkittu 1500-luvulle, Lappeen talonpoikaiskapinaan saakka. Suvun kantaisän toinen poika hirtettiin Kauskilassa kapinan johtajana. − Myö ollaan sitten sen toisen pojan jälkeläisiä, Matti tokaisee. Kun Anja ja Matti menivät naimisiin, he asuivat ensin pari vuotta Matin kotona, sitten muutettiin Nyrhilän koululle ja vielä Kasukkalan koululle, joissa Anja toimi keittäjä-siivooja-talonmiehenä. Matti puolestaan teki pitkän työuran Hankkijalla. Perheeseen syntyi poika Timo, joka nykyään asuu Forssassa ja työskentelee Lounais-Hämeen musiikkiopistossa sellonsoitonopet-

tajana. Pisimpään, 30 vuotta, perhe asui Mattilassa omakotitalossa. Nykyinen koti on kerrostalossa aivan keskustassa, IsoKristiinan vieressä. − Nyt täälläkin on kulunut jo kymmenen vuotta, pariskunta laskeskelee.

”

Täällä sisällä se on, lappeelaisuus, Matti sanoo ja osoittaa sydämen kohtaa.

Lappee ja lappeelaisuus Mitä syntymäpaikka Lappee ja lappeelaisuus merkitsevät keskustan asukeille? − Täällä sisällä se on, lappeelaisuus, Matti sanoo ja osoittaa sydämen kohtaa. – Suvun juuret ovat aina kiinnostaneet, ja korva hörössä olen kuunnellut vanhoja juttuja. 1990-luvun alussa ostin videokameran ja haastattelin silloin elossa olevia sukulaisia. Siinä tallentuivat niin kotipaikan historia kuin vaikkapa lapsuuden leikit. Anja toteaa itse ommeltu Lappeen puku yllään olevansa ylpeä juuristaan. Hänelle on tärkeää tuoda kotipaikan menneisyyttä näkyviin kirjoittamalla, ja hänen paristakymmenestä näytelmästään puolet

Matti kertoo löytäneensä metsästä puunkäkkyrän, joka sopi kukkatelineeksi ja samalla muistuttaa lappeelaisista juurista.

Arttu Muukkonen

Kaisu Lahikainen Kaisu Lahikainen

Keittiön katonrajassa kiertää hylly, jolle on koottu sukujen astiaperintöä, kuten maitokannuja eri ajoilta.

PR-LÄHETTILÄÄT

Kotikaupunkia edustamassa ja elävöittämässä − Lappeenrannan pr-lähettilään työ on ollut todella mukavaa. Siinä on saanut olla luomassa Lappeenrannasta positiivista kuvaa niin täällä asuville kuin muillekin, sanoo Sanni Kauppinen, joka muiden nuorten pr-lähettiläiden kanssa on kautensa puolivälissä.

r-lähettiläskaudellaan Sanni Kauppinen on musisoinut Saara Östmanin kanssa erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi kynttiläuinneissa joulun alla, ollut mukana mainoskuvauksissa ja päivittänyt Lappeenrannan kaupungin Instagramia. − Olen kokenut kunniatehtäväksi päästä edustamaan ja elävöittämään omaa rakasta kotikaupunkiani. Sanni Kauppinen tuntuu hymyilevän koko ajan, ja hänen silmänsä tuikkivat. Hän harrastaa kansantanssia Kimurantti-ryhmässä, soittaa viulua ja klarinettia, on esiintynyt Lappeenrannan Lyseon lukion näytelmäprojekteissa, on Lappeenrannan nuorisovaltuuskunnan jäsen. − Minulle sopii se, että on paljon tekemistä. Se pitää liikkeessä, eikä tule jäätyä paikoilleen ihmettelemään, Sanni sanoo.

Yhdessä tekemisen iloa

käsitteleekin Lappeen historiaa kirkon rakentamisesta Simolan pommituksiin. Anjalle itselleen läheisin on Simolan pommituksista 1944 kertova näytelmä Punatähtinen taivas. − Tää ko on erikoistunut ihmisten itkettämiseen, Matti sanoo Anjasta. − Oon mie naurattantkii, Anja napauttaa heti vastaukseksi. Itkettämisestä on kummallakin kuitenkin mielessä juuri Punatähtinen taivas. Anja kertoo kokoamaansa aineistoa lukiessaan ja näytelmää kirjoittaessaan itkeneensä. Kun näytelmää harjoiteltiin, näyttelijät itkivät. Kun sitä esitettiin pommituksen 60-vuotismuistojuhlassa 2004, yleisö itki, ja kun Puolustusvoimilta esitykseen saatu Hornet-hävittäjä lensi yli taivaan, kaikki itkivät. − Sen muistavat kaikki, Anja ja Matti sanovat kuin yhdestä suusta. Muistojuhlan jälkeen Matti aloitti projektin. Hän haastatteli toistakymmentä Simolan pommituksessa mukana ollutta. − Se oli melkoinen työ, mutta olen hyvilläni, että se tuli tehtyä. Nyt ei monikaan haastateltu ole enää elossa. Haastattelujen ja historiatiedon pohjalta laadimme esitelmän, jota esitimme 18 kertaa Simolan pommituksen 70-vuotismuistovuonna kolme vuotta sitten.

Tällä hetkellä pariskunnalla on yhteisenä urakkana Rikkilän kylän valokuvien ja muistojen kerääminen. He kokoavat ja taltioivat Rikkilän historiaa – sehän on tyypillinen lappeelainen kylä, jossa aikoinaan oli paljon elämää. − Monenlaista kuvaa ja tarinaa tulee, ja ne kaikki pannaan koneelle, kuvat skannataan ja tarinoita toivotaan kirjoitettuna. Tää on meillä tämän vuoden hullun hommaa, sanoo Matti virnistäen. Minkälainen on lappeelainen ihminen? Anja ja Matti miettivät, kunnes alkavat luetella: kotiseuturakas, hieman jääräpää, omanarvontuntoinen, pitää huolta omasta elinympäristöstään. Kotiseuturakkaus istuu ainakin tämän pariskunnan muotokuvaan. Ehdoton leipäsuosikki on Rikkilän leivän kaurapitko, jonka Matti hakee leipomon myymälästä joka lauantai, lappeelaiset markkinarinkelit pitää aina käydä ostamassa, ja Lappeen kotiseutujuhliin mennään ehdottomasti joka vuosi. − Sellaisia Lappeen lohkomahojahan myö ollaan.

Sanni on tanssinut kansantanssia pitkään, ja Kimurantti-ryhmästä on tullut hänelle kuin toinen perhe. Siellä tanssii myös hänen paras kaverinsa, jonka kanssa hän aloitti tanssiharrastuksen viisivuotiaana. − Tanssi on minulle tapa ilmaista itseäni, ja se tuo mukanaan iloa ja riemua. Erityisesti viehättää se, että tanssiesityksessä ei ole kyse kilpailusta vaan yhdessä tekemisestä. Yhden onnistuminen tarkoittaa koko ryhmän onnistumista. Sanni Kauppinen oli soittajana ja esiintyjänä mukana esimerkiksi Kehruuhuone 200 -musiikkinäytelmässä. Hän esiintyy myös tämän kevään nuorisomusikaalissa Nahkatakkinen tyttö, jossa Lappeenrannan lukioteatteri ja kaupunginteatteri tekevät yhteistyötä. Nahkatakkisen tytön ensi-ilta on Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 11.5. − Nahkatakkinen tyttö on minusta uudenlainen ja raikas esitys. On hienoa, että nuorille tarjotaan Lappeenrannassa tällaisia mahdollisuuksia kokeilla ja ylittää omia rajojaan sekä esiintyjinä että lavastajina, puvustajina ja markkinoinnissa, Sanni pohtii. Nuorisovaltuustossa Sanni on ollut vuodesta 2014. Hän toteaa arvostavansa sitä, että nuorten ääni pääsee kuuluville esimerkiksi lausuntojen antamisen kautta. – Nuorisovaltuustotyö opettaa vaikuttamista ja vastuullista toimintaa. Aika monet entiset nuorisovaltuuston jäsenet ovat myöhemmin aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita valtakunnankin tasolla, hän toteaa.

Pirtsakkuutta ja idylliä Sannin kesään kuuluu ensin talkootyötä ja esiintymistä Kimurantin kanssa lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Voltissa, jossa kohtaavat kansantanssitapahtuma Kalenat, nuorisosirkusfestivaali Nurtsi ja lasten teatteritapahtuma Valokeila. Voltti järjestetään 8.–11.6. Kimurantin mukana hän on myös lähdössä Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleille heinäkuussa. − Muuten olenkin kesätöissä myymässä marjoja Lappeenrannan satamassa. Se on hauskaa työtä, kun saa olla ulkona. Satamassa on ihan omanlaisensa tunnelma. Satamaan Sanni Kauppinen suuntaa mielellään vapaa-aikanaankin kävelemään, sillä veden läheisyys tekee hyvää. Myös linnoitus on hänen mielipaikkojaan. − Minusta Lappeenrannassa on lämmin, karjalainen ja pirtsakka henki. Vaikka koko ajan tulee paljon uutta, kaupungissa on silti jäljellä jotain idyllistä. Sanni on tämän kevään ylioppilas. Opinnot vienevät hänet muualle Suomeen, mutta Kimurantti ja tanssiharjoitukset vetävät varmasti kotikaupunkiin viikonloppuisin. Paluu Lappeenrantaan opiskelujen jälkeen on mahdollista. − Lappeenranta on ollut niin hyvä paikka kasvaa, että se voisi olla hyvä paikka myös asettua.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Mervi Palonen

Aukeaman tekstit: Mervi Palonen

PÄIVÄKOTIKOULU

Myllymäen eskarilaisia, Niklas ja Nora.

Meille luontaisella tavalla,

Myllymäkeläisittäin Myllymäen päiväkotikoulussa on huomattu, että M on mainio kirjain: Minä, Me, Myö, Maailma ja Myllymäki...

vuotta omaa toimintakulttuuriaan luoneessa Myllymäen koulussa havahduttiin uuteen aikaan elokuussa 2016, kun viereiseen uudisrakennukseen kirmasi päiväkoti-ikäisiä lapsia ja omatkin ekaluokkalaiset aloittivat koulutiensä päiväkodin kakkoskerroksessa – vastapäätä eskarilaisia. Päiväkotikouluksi laajentuneessa yhteisössä leikkii, oppii ja tekee keskinäistä yhteistyötä liki 400 koululaista ja runsaat 150 taaperoa, nelivuotiasta, viskaria ja eskaria luotseinaan 80-päinen henkilökunta. Lappeenrannan eteläkulmilla ollaan, Hiessillankadulla. Lapset tulevat lähitienoilta: Hiessillasta, Myllymäestä, Ojala-Tuomelasta ja myös Karhuvuoresta, jossa on eteläisen alueen toinen, noin 100 lapsen päiväkoti. Lisäksi Kasukkalan ja Vainikkalan lapsia on mukana Myllymäen ja Karhuvuoren varhaiskasvatusryhmissä.

Iso, mutta ei isoksi koettu Myllymäen päiväkodin johtaja Tiia Isopahkala ja koulun apulaisrehtori Sari Luukkonen kuvailevat innostuneesti, kuinka yhteistä arkea luodaan meille luontaisella tavalla, myllymäkeläisittäin. Ensimmäisenä yhteiselon vuonna on edetty pienin askelin ja tunnustellen. Jos ihan näin ei sujukaan, niin kokeillaan toisella tapaa – puhtaalta pöydältä.

Tuore päiväkotikoulu tarvitsee sovitut säännöt, koska osa tiloista ja pihasta on yhteiskäytössä. Esimerkiksi koululaisilla on lupa käyttää päiväkodin pihakalusteita ja eskarilaiset ruokailevat koulun ruokalassa. – Vasta syksyllä aloitettiin, joten toimivia käytäntöjä vielä haetaan ja muokataan. Lähtökohtanamme on turvallinen arki, jossa lapsia kuullaan, leikille on aikaa ja jokainen voi oppia ja kehittyä omaan tahtiinsa, Isopahkala tiivistää.

”

Lähtökohtanamme on turvallinen arki, jossa lapsia kuullaan, leikille on aikaa ja jokainen voi oppia ja kehittyä omaan tahtiinsa.

Tiia Isopahkala

Luukkonen korostaa kannustuksen voimaa. – Vältämme älä- ja ei-sanoja. Mieluummin sanomme: noudatan vuoroani, annan toisille tilaa leikkivälineissä ja olen kiva kaveri. Eskarin ja ekaluokkalaisten yhteistyön luojina molem-

mat iloitsevat lasten vuorovaikutuksesta ja toinen toisiltaan oppimisesta. Ensimmäisenä lukuvuonna puoli eskariluokkaa yhdistettiin ekaluokkaan kerran viikossa oppimisen aiheiden vaihdellessa askartelusta äidinkieleen ja matematiikkaan. – Päiväkoti on palauttanut leikin koulutyöhön ja koululaiset näyttävät pienemmilleen mallia koululaisena olemisesta. Kun ryhmät ovat toisiaan vastapäätä, käytävän vastakkaisilla puolilla, siirtymiseen tarvitaan vain muutama askel, Luukkonen kuvailee. – Vaikka muutos koululaiseksi onkin henkisesti suuri, tutussa ympäristössä se ei pelota, Isopahkala jatkaa. Molemmat vakuuttavat, että Myllymäen päiväkotikoulu on iso, mutta ei isoksi koettu, koska lapset leikkivät ja oppivat omissa, vaikkakin ajoittain rajoiltaan häilyvissä ryhmissään, hyvin suunnitelluissa tiloissa. Ja samanhenkisen kaverin voi löytää myös naapuriryhmästä tai pihaleikkien tiimellyksessä.

Kaunista ja uutta Luokanopettaja Ulla Lyytikäinen pyrähtää Myllymäen päiväkodin yläkerran käytävään iloisesti nauraen. Hän osoittaa ahertavia oppilaitaan lasiovien takana. – Täällä on ihanan läpinäkyvää. Kaikki on kaunista ja uutta. Lämpimiä värejä, liikkeestä syttyviä valoja. Yhteistyö esikoulun kanssa on saumatonta ja mukavaa.

Tontit hakuun elokuussa

Lappeenrannan kaupunki avaa Hiessillan kaupunginosassa asuinalueen laajennuksen. Tarkoituksena on, että tontit tulevat haettaviksi elokuun 2017 alkupuolella. Valtaosa rakennuspaikoista sijaitsee Ukonsienenkadulla, joka on uusi, Korvasienenkatuun risteävä katu. Alue sijaitsee Myllymäen päiväkotikoulun tuntumassa. Haettavaksi tulee 18 omakotitonttia ja viisi rivitalotonttia. Kaupungin tontti-insinööri Esko Kivistön mielestä uusi asuinalue sopii mainiosti esimerkiksi perheille, joissa on päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia. – Myllymäen päiväkotikoulu on lyhyen kävelymatkan päässä, samoin kaupalliset palvelut. Keskikaupungillekin on vain kolmisen kilometriä. Tontteihin voi tutustua elokuussa, kun kunnal-

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

listekniset työt on saatu tehtyä. Hiessiltaa lähellä olevalla Ojala-Tuomelan alueellakin on haettavana noin parikymmentä tonttia.

Tontin luovutuskäytännöissä muutoksia Maapoliittisen ohjelman 2017 yhteydessä tonttien luovutuskäytäntö on muuttunut siten, että enää tontin varaamisen jälkeen ei tehdä varaussopimusta, kuten aiemmin. Sopimuksen sijasta tontin varaus astuu voimaan heti, kun varaaja on maksanut varausmaksun. Tonttivarauksensa etenemistä on helppo seurata vaihe vaiheelta, koska varausjärjestelmästä lähetetään asiakkaalle tiedot kaikista käsittelyvaiheista sähköpostitse. Tontin varsinainen vuokra- tai kauppasopimus

tehdään, kun varausmaksun maksanut asiakas ilmoittaa kaupungille hakevansa rakennuslupaa. Vuokraamansa tontin voi lunastaa omaksi myöhemmin. Esko Kivistö muistuttaa, että vuoden vuokraa vastaava varausmaksu on maksettava eräpäivään mennessä, muuten tontti siirtyy uudelleen kaikkien haettavaksi. Varausmaksukäytäntöä sovelletaan tonteissa, jotka kaupunki avaa vuokrattaviksi. Jos tonttikaupat tehdään tarjouskilpailulla, tonttikauppa tehdään välittömästi tarjouskilpailun päätyttyä.

Tiedot kaikista kaupungin vapaista tonteista löytyvät kaupungin verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi Rakentaminen ja Rakentaminen Vapaat tontit maankäyttö

Lappeenrannan kaupunki

Hiessiltaan asuinalueen laajennus

Luokanopettaja Ulla Lyytikäinen ja lastentarhanopettaja Anne Nylund.

Lyytikäinen pitää päiväkotikoulua luontevana osana ympäröivää, pääasiassa omakotitalovaltaisista alueista koostuvaa yhteisöä. – Lapset asuvat samoilla kaduilla ja monet ovat jo valmiiksi ystäviä keskenään. Mikäs sen parempaa, kuin kasvaa tuttujen lasten ja aikuisten keskellä. Täällä, meidän omassa päiväkotikoulussamme, niin aikuiset kuin lapsetkin pitävät yhtä. Myös lasten vanhemmat tulevat tutuiksi jo ennen koulun alkamista, koska he tuovat ja hakevat päivittäin eskarilaisiaan. Perheiden välityksellä päiväkotikoulu juurtuu yhteisönsä osaksi. Lastentarhanopettaja Anne Nylund iloitsee varsinkin lasten mahdollisuudesta oppia ja omaksua taitoja omaan tahtiinsa ja korostaa leikkimisen tärkeyttä. – Toinen omaksuu toisen taidon ja toinen jonkun muun taidon ikään katsomatta. Joku eskarilaisista syventyy mielellään kirjoihin ja joku ekaluokkalainen leikkii mielellään esikoulun puolella. Jokainen oppii tavallaan, ja kaikki lapset ovat arvokkaita juuri sellaisena kuin ovat. Nylund on työskennellyt kolmisenkymmentä vuotta Lappeenrannan kaupungin palveluksessa, varhaiskasvatukseen liittyvissä tehtävissä. Vuosikymmenten takaisesta varhaiskasvatus on muuttunut suunnitelmallisemmaksi. Yhteistyö koulun, vanhempien ja ympäröivän yhteisön kesken on syventynyt, ja koko ikäluokan osallistuminen esiopetukseen edistää tasa-arvoisuutta. Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisella että kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmalla ja esiopetussuunnitelmalla. Selkeitä, kaikkia sitovia tavoitteita kohti vie yhteinen polku, jota jokainen päiväkoti etenee omalla luontevalla tavallaan. – Lasten ilo ja oppiminen ovat tämän työn suola, Anne Nylund summaa.

Rakennettua ympäristöä tarkastetaan neuvotellen ja kuntalaisia tasavertaisesti kohdellen Ilmakuvia kopterilla Kesän kynnyksellä moni omakotiasuja innostuu ideoimaan tontilleen lisärakennuksia tai taloonsa laajennusta. Ennen kuin tarttuu toimeen, kannattaa kuitenkin kysyä kaupungin rakennusvalvonnalta, tarvitaanko idean toteuttamiseen lupa.

appeenrannan kaupungin rakennusvalvonnan lakisääteisenä tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että rakennettu ympäristö on terveellinen, turvallinen ja siisti sekä myös eteläkarjalaiseen maisemaan sopeutuva. Rakennustarkastaja Päivi Salminen painottaa, että rakennusvalvonnan periaatteena on kohdella kuntalaisia yhdenmukaisesti ja tasavertaisesti. – Toinen periaate on, että asiat hoidetaan ensisijaisesti hyvällä. Jos esimerkiksi varastorakennuksen lupa on aikoinaan jäänyt hakematta, lupa voidaan myöntää jälkikäteen, mikäli se on mahdollista kaavojen, määräysten ja säännösten perusteella. Lupamaksun korotusmaksuakaan ei peritä, mikäli asia hoituu vapaaehtoisesti eikä aiheuta ylimääräistä työtä. Purkaminen voi tulla eteen esimerkiksi, jos rakennusoikeus tai tontin raja on ylitetty eikä poikkeuslupaa voi saada. – Aina kuitenkin neuvotellaan ja etsitään yhdessä asiakkaan kanssa mahdollisimman keveitä ratkaisuja, esimerkiksi onko siirtäminen mahdollista.

Kaikkien etu, että kaikki maksavat Vuosien kokemuksesta Päivi Salminen tietää, että lupien puuttuminen tulee kiinteistönomistajalle vastaan viimeistään myynnin yhteydessä tai vahinkovakuutuksia haettaessa. Joskus myös ilmenee, että kaupungin ja verottajan tiedoissa on eroavuuksia: esimerkiksi laajennuksen kiinteistöverot on hoidettu, mutta rakennuslupa puuttuu tai rakennuslupa on, mutta verottajalle ei ole ilmoitettu lisäneliöistä. Mikäli kehotus asioiden kuntoon saattamisesta tulee rakennusvalvonnalta, velvoitteet kannattaa hoitaa heti ensimmäisen kehotuksen jälkeen. Jos kiinteistönomistaja ei suullisesta tai kirjallisesta kehotuksesta huolimatta korjaa tilannetta, käynnistyy pakkokeinoprosessi ja lautakuntakäsittely, jolloin asiasta tulee julkinen. – On kaikkien etu, että luvat ja maksut hoidetaan lain määräämällä tavalla. Kun kaikki maksavat, verojen ja taksojen korotuspaineetkin vähenevät, Salminen muistuttaa.

Varastointi ei sovi asuinalueelle Myllymäen päiväkotikoulu.

Janne Villanen

RAKENTAMINEN

Joskus kiinteistönomistaja unohtaa, ettei asu teollisuusalueella vaan asumiseen kaavoitetulla omakotialueella, ja hurahtaa hamstraamaan tontilleen kaikkea mahdollista vastaisuuden varalle.

Mittausmies Ville Järvinen ohjaa kuvauskopterin lentoa Ylämaan kirkolla maaliskuisena päivänä: nouse, nouse, 60 metrin korkeuteen, kirkontornin yläpuolelle. Ilmakuvat ovat tärkeitä kaupunkisuunnittelun työvälineitä ja ne ovat käyttökelpoisia myös rakennetun ympäristön valvonnassa. Määräajoin tehdyistä ilmakuvista näkee kaupunkirakenteen kehityksen; historiaa ja nykyhetkeä. Paikkatietopäällikkö Janne Villanen kertoo, että pääsääntöisesti kuvauskopterilla kuvataan tarkkaa ilmakuvaa pieniltä alueilta, joissa on tapahtunut muutoksia. Uuden asuinalueen kehitysvaiheet metsästä viihtyisäksi asuinympäristöksi on tyypillinen kuvaussarja. – Ilmakuvan päälle voidaan piirtää esimerkiksi tonttirajan oikea sijainti. Ylämaalla kuvat otettiin suoraan alaspäin. Lisätarkkuutta ja informaatiota saadaan ottamalla samasta alueesta myös viistokuvat neljään eri suuntaan ja yhdistämällä kuvamateriaali 3Dmalliksi, Villanen selittää työvaiheita.

Pihallaan ei voi säilyttää esimerkiksi autonromuja tai ylijääneitä rakennustarvikkeita, koska varastointi ei ole asuinalueella sallittua. Sen sijaan naapurin leikkaamaton nurmikko, pusikot tai sopua hiertävä puu eivät kuulu rakennusvalvonnalle. Korkeintaan, jos puu on niin laho, että se uhkaa turvallisuutta, rakennusvalvonta voi antaa kaatokehotuksen.

Kirjeitse kysyttyjä tietoja peilataan arkistotietoihin Päivi Salminen kertoo, että rakennusvalvonnassa käydään kiinteistöjä läpi vaiheittain vertaamalla nykytietoja arkistotietoihin sekä kiinteistöverotietoihin. – Lähetämme tarvittaessa kiinteistönomistajalle kirjeen, jossa pyydämme listaamaan tontilla olevat rakennukset. Jos tiedot eivät täsmää arkistotietoihin tai kiinteistöverotietoihin, otamme henkilökohtaisesti yhteyttä. – Mikäli kiinteistönomistaja epäilee, että omalla kiinteistöllä on luvattomia rakennuksia, hänen kannattaa ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja selvittää asiaa, Salminen kannustaa. Luvattomasti rakennettujen rakennusten lupakäytäntö määräytyy rakentamisajankohdan mukaan. Lupatarve selvitetään vanhoissa rakennuksissa tapauskohtaisesti.

Rakennetun ympäristön valvonta Asiakaspalveluaika ma–pe 9–12 tai erikseen sopien. puh. 05 6161, rakennusvalvonta@lappeenranta.fi tai etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

KESÄTEATTERIT

Töpöhännästä Vetyyn, eikä tämä tähän lopu! Näin sanoo Pekka Töpöhäntä -näytelmässä mukana oleva maakuntakirjaston lasten ja nuorten osastolla työskentelevä kirjastovirkailija Suvi Mikonsaari.

Pyrin elämään tässä ja nyt -asenteella. Nyt on hyvä näin.

Suvi Mikonsaari

Helena Hokkanen

Tasihihin talon kesäteatteri Johanna Kemppinen

Tervetuloa

KESÄTEATTERIIN!

taan tuttu nuoruusvuosilta, jolloin roolini oli Arkadian Ulla. – Teatterikärpänen puri minua 15-vuotiaana ja siitä se on jatkunut. Lähdin silloin mukaan Lappeenrannan kaupunginteatterin nuorisolinjalle. Samassa ryhmässä oli mukana myös Lappeenrannan kaupunginteatterin nykyinen johtaja Sokuran Timo. – Teatteri on kuulunut elämääni siitä lähtien. Pienen – 30 vuoden – tauon pidin. Joka tarkoitti, että tuona aikana vastasin ”kotiteatterin” pyörittämisestä neljän lapseni ja mieheni kanssa, mutta en siis näytellyt, vaikka teatterielämää meillä ja muualla seurasin kyllä ahkerasti. – Tauon jälkeen palasin lavalle Kesyn tuottamassa Vetyä perkele -näytelmässä. Mistä sinun mielestäsi Töpöhäntä-näytelmä kertoo? – Pekka näyttää omalla esimerkillään olevansa kiltti, hyväntahtoinen ja rohkea. Näytelmässä on myös suvaitsevaisuutta ja yhdessä tekemistä. Ilkeää Monni-kissaa ryhdytään vastustamaan yhdessä, ja tästä seuraa onnellinen loppu ja toivottavasti Monnikin oppii jotakin. Minä opin aina jotakin upealta näytelmäseurueelta, jossa on mukana kaikenikäisiä. Se on sitä elämän tuomaa rikkautta, kun saa olla tekemisissä erilaisten persoonien kanssa.

UIT

”

Ovatko Töpöhäntä-kirjat sinulle tuttuja jo lapsuudesta? – Kyllä ovat ja olen lukenut niitä myös omille lapsilleni. Pekan ja kumppaneiden tarina kiinnostaa edelleenkin, ja kirjoja lainataan ahkerasti. Ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi 1943, joten Pekka täyttää ensi vuonna 75 vuotta. Kyllä niissä tarinoissa on jotakin ajatonta. Miten saat sovitettua työsi ja aikaa vievän harrastuksesi yhteen? – Teen kirjastossa vuorotyötä ja sen vuoksi harjoituksiin osallistuminen on ollut mahdollista järjestää, mutta sovittelua se tietenkin vaatii onnistuakseen. Muita harrastuksia ei tämän lisäksi mahdu aikatauluuni, tämä riittää ja antaa puhtia elämään. Jos niitä ilmaantuisi, niin ne liittyisivät varmasti jollakin tavoin teatteriin. Nytkin meillä on Kesyn kanssa uusi tuotanto työn alla, mutta siitä kuulette lisää sitten myöhemmin. Oletko koira- vai kissaihminen? – Jaa, kutsuisin itseäni mieluimmin eläinihmiseksi. Minulla on sekä koira että vuoden vanha Ansa-kissa, joka muutti omapäisesti meille tyttäreni perheestä, naapuritalosta. Lapsenlapset kyllä hakivat Ansan takaisin kotiin, mutta Ansa päätti itsepäisesti asettua meille asumaan ja hyvin on toimeen tultu. Sellaisia ne kissat ovat, ne eivät pyri miellyttämään, vaan kulkevat omia teitään. Mitä mieltä olet Lappeenrannan tulevasta teatterikesästä? – Se on mielestäni hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Aion kyllä käydä katsomassa. Seuraatko kesäteatterinäytelmiä muualla Suomessa? – Lähitienoon kesäteatterit ovat tulleet tutuiksi. Onko teatteriharrastus jotenkin heijastunut työhösi kirjaston lastenosastolla? – Teatteriharrastus heijastuu syvemminkin työhöni. Päivittäin lasten kanssa tulee tilanteita, jotka edellyttävät eläytymistä lasten maailmaan. Jossain vaiheessa osallistuin satutuntien pitoonkin, nykysin niistä vastaa kirjastomummo. Pidän työstäni kovasti, viihdyn lastenosastolla erittäin hyvin. Mitä mietit elämästä? – Pyrin elämään tässä ja nyt -asenteella. Nyt on hyvä näin. Minna Kivistö

uvi Mikonsaari on työskennellyt koko uransa ajan Lappeenrannan kirjastossa. Suvin iloiset ja ystävälliset kasvot ovat monille pikkuasiakkaille tutut lainaustiskin takaa, ja varttuneemmat ovat nähneet hänet vuosien varrella useissa eri rooleissa harrastajateatterilavoilla. Tasihinin talon kesäteatterissa esitetään tänä kesänä Göstä Knutssonin kirjoittama, Kurt Nuotion dramatisoima ja Pentti Rasinkankaan säveltämä näytelmä Pekka Töpöhäntä. – Tässä näytelmässä olen Tuomiokirkon tornin vanha Maija-kissa. Näytelmä on minulle jo entuudes-

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

www.taitoetelakarjala.fi

Pekka Töpöhäntä Hännästä viis, Pekka Töpöhäntä on maailman rakastetuin kissa.

Ilkeä Monni ei voi sietää Pekkaa ja kiusaa häntä saaden muutkin kujakollit mukaan kolttosiinsa. Pekka näyttää omalla esimerkillään, että kiltti ja hyväntahtoinen kissa voi olla rohkea ja pitää myös muiden kiusattujen puolia. Näytelmän kantavia teemoja ovatkin suvaitsevaisuus, erilaisuus ja ystävyys.

Käsikirjoitus: Göstä Knutsson Suomennos: Kurt Nuotio Säveltäjä: Pentti Rasinkangas Ohjaus: Johanna Juslin Esitykset: Ensi-ilta ke 24.5. klo 18. Muut esitykset 25.5.–17.6. Liput 18/15/10 €. Tarjous! Lasten ja isovanhempien sunnuntai 28.5. klo 15. Isovanhemmille liput13 €/kpl. Liput lunastettava Taito Shopista viimeistään la 13.5. mennessä. Lipunmyynti, varaukset sekä esityspaikka: Taito Shop, Kauppakatu 25, Lappeenranta, puh. 040 684 9554 (ei varauksia vastaajaan) tai kauppa@taitoetelakarjala.fi

Ohjelmistomuutokset mahdollisia, tarkista viimeisimmät tiedot teattereiden omilta sivuilta.

Rataryhmä Pulsan aseman kesäteatteri

Pekka Töpöhäntää esitetään Tasihinin talon pihapiirissä.

www.facebook.com/rataryhma

RATA-Ryhmä jatkaa omaa linjaansa Pulsassa. Pulsan aseman kesäteatterissa nähdään tänä kesänä kaksi näytelmää.

Ilon juuret

Näytelmässä käydään läpi Lappeenrannan alueen historiaa vuosisatojen aikana aina meidän päiviimme saakka. Näytelmä sisältää musiikkia, ja se kunnioittaa kirkollisen reformaation 500-vuotisjuhlavuotta ja Suomi 100-juhlavuotta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Kirkon kulttuuripalkinnon tänä vuonna saanut Arto Myllärinen, Lappeen poika. Rooleissa: Lukuisat vapaa ehtoiset sekä ammattinäyttelijät ja laulajat Esitykset: pe 4.8. klo 19, la 5.8. klo 14 ja 19, su 6.8. klo 14 ja 19, ma 7.8. klo 19 ja ti 8.8. klo 19.

Esityspaikka: Lappeenrannan kesäteatteri, Kristiinankatu 2, Lappeenranta Liput: 20 €, lippu.fi, lappeen kotiseutuyhdistys@gmail.com tai Airi Musto, puh. 050 369 4387, Matti Mäkirinta, puh. 040 550 1841 ja Heikki Turunen, puh. 044 077 1701

Hiekkalinnan kesäteatteri

lappeenranta@gosaimaa.com

Postia tiedemies Topparaiselle Hajamielinen tiedemies Topparainen ja hänen edesottamuksensa, kun hän pyrkii kansainvälisen tiedekerhon jäseneksi.

Sähköllä valaistu talo ”Nuotiopiirinäyttämöllä” nähdään paikallisen kirjailijan, Petter Sairasen tekstiin pohjautuva samanniminen näytelmä, joka on yhteinen hetki nuotiolla, suomalaisen luonnon näköinen sielunmaisema ja tuokiokuva rakkauden kaipuusta. Näytelmän ohjaus ja dramaturgia: Aapo Stavén

Esitykset: Ensi-ilta 9.6. klo 19. Muut esitykset 14.–30.6.

Rooleissa: Aapo Stavén ja Taijatuuli Louhivuori.

Liput: 13 €

Peer Gynt RATA-Ryhmän toistaiseksi suurin tuotanto, Peer Gynt. Näytelmässä elämänvoimaa uhkuva Peer ajautuu seikkailusta toiseen väistellen vastuuta ja aloilleen asettumista.

Maaria Jokimies

www.lappeenkotiseutu.fi www.lappeenrannanseurakunnat.fi

Marjatta Kupias

Esityspaikka: Pulsan aseman kesäteatteri, Asemantie 21, Pulsa Lippuvaraukset ja tiedustelut: rataryhma@gmail.com, puh. 046 934 8095

Käsikirjoitus: Henrik Ibsen Suomennos: Pentti Saarikoski Sovitus ja ohjaus: Aapo Stavén Sävellykset: Mariina Niittymäki ja Seppo Äikäs Rooleissa: Mauno Terävä, Saara Östman, Heidi Haiko, Mariina Niittymäki, Seppo Äikäs, Aila Nikunen, Marika Spencer, Ossi Välimäki Esitykset: Ensi-ilta pe 21.7. klo 18.30. Muut esitykset 23.7.–11.8. Liput: 15 €

Joutava Ruuhi

joutavaruuhi.wordpress.com

Kapuloita rattaisiin heittää virkaintoinen posteljooni, joka tuntuu olevan kovin kiinnostunut Topparaisen tutkimuksista. Mutta miksi? Tulkaa katsomaan!

Kesto: 30 minuuttia, sopii koko perheelle

Seppo Pelkonen

Minna Kivistö

Esitykset: 5.6.–13.8 ke, pe, la, su klo 11 ja 13 ja 14.8.–27.8. la, su klo 11 ja 13

Kari Kivistö

Käsikirjoitus ja ohjaus: Antti Joronen

Uusi Iloinen Teatteri UIT

Tyvenestä kerran lappeenrannankesateatteri.fi

Aikamoisia akanketaleita Uuden Iloisen Teatterin tähti-ilottelijat naurattavat jälleen Lappeenrannan kesäteatterissa. Korkeatasoisista kevätrevyistään tuttu Uusi Iloinen Teatteri valloittaa Lappeenrannan linnoituksen kesäteatterin Aikamoisia akanketaleita -kesäteatterihupailulla. Näytelmä on kertomus siitä, miten kolme kovin erilaista naista onnistuu pelastamaan pienviljelijä Kauno Virtasen erikoiset afäärit ja siinä sivussa myös hänen miehuutensa. Tuloksena on kukoistava bisnes ja neljä vantteraa poikaa; Hannes, Johannes, Aatos ja Pasi – melkoiset muskettisoturit. Mikä on Kaunon bisnes ja kuka tai ketkä ovat poikien äidit? Näihin polttaviin kysymyksiin antaa vastauksen Aikamoisia akanketaleita. Esityksen naishahmoissa ja niiden esittäjissä on voimaa, joka vie miehiltä jalat alta niin näyttämöllä kuin katsomossakin. Miehet taas ovat kuin suomalaisuuden ikoneita. Käsikirjoitus: Sakari Hytönen Ohjaus: Timo Kärkkäinen Rooleissa: Seppo Maijala, Riitta Havukainen, Heidi Herala, Elina Stirkkinen, Jussi Lampi Esitykset: Ensi ilta 27.6. klo 19. Muut esitykset 28.6.–30.7.

Esityspaikka: Lappeenrannan kesäteatteri, Kristiinankatu 2, Lappeenranta Liput ja lunastus: 28/26/15 € (+palvelumaksu), lippu.fi tai liput@uit.fi (ryhmät). Lippuja myös kesäteatterin kassalta 1h ennen näytöstä.

Tyvenestä kerran on tarina Tyyne-klovnista, joka tahtoo purjehtia ja pelottavasta Kapteenista, joka tietää, kuinka asiat on aina tehty. Joutava Ruuhi on ammattinukketeatteri, joka kiertää Saimaalla purjeveneellä esittäen nukketeatteria, visuaalista teatteria ja musiikkia laivan kannella sekä keräten paikallisia tarinoita. Yleisö katsoo näytelmää rannalta tai laiturilta. Käsikirjoitus, ohjaus ja visuaalinen suunnittelu: Satu Kivistö

Näyttämöllä: Ferrafiat, Golnick, Kivistö

Nukkien suunnittelu ja rakennus, graafinen suunnittelu: Perrine Ferrafiat

Tuotanto: Nukketeatteritaiteen yhdistys Le Royal Joutava ry

Äänisuunnittelu, viulu ja laulu: Emma Golnick

Esitykset: Kiertueen 2017 aikataulu ja tiedot lipunmyynnistä osoitteesta joutavaruuhi.wordpress.com

Aholan nuorisoseura

www.aholannuorisoseura.fi

Tuhannen riemun rysä Kepeä, peruskesäteatteria juhannuksineen, Suomi 100 -teemaa unohtamatta. Käsikirjoitus: Heikki Luoma

Liput: 15 €

Ohjaus: Anne Suomalainen

Esityspaikka: Aholantie 752, Imatra

Esitykset: Ensi-ilta 15.6 klo 19. Tarjouslippu ensi-iltaan 10 €. Muut esitykset 17.6.–6.7.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Tekstit: Mervi Palonen

Mirja Heikkinen

ARBORETUM

12,6 hehtaarin, 1600 puun ja 140 lajin puistometsä keskellä Lappeenrantaa

Kesä kukkii

Arboretumissa Lappeenrannan keskustassa, Valtakadun molemmin puolin, vesitornista itään, levittäytyy Suomen kookkain ja kolmanneksi vanhin kunnallinen puistoarboretum.

ortonomiopiskelija Mirja Heikkinen kuvailee Lappeenrannan puulajipuiston perustamista keskelle kaupunkia rohkeaksi tai jopa uhkarohkeaksi päätökseksi. Puisto sai arboretum-statuksensa vuonna 1980 valtuustoaloitteen ansiosta ja levittäytyy nyt kaupungin keuhkoiksi koulukampuksen vierellä. – Keskustasijainti on erikoisuus ja vahvuus, jota jälkipolvien kannattaa vaalia. Näin suurta, kunnan omistamaa puistoarboretumia ei muiden suomalaiskaupunkien keskustoista löydy. Lappeenrannan Arboretumista opinnäytettään tekevä Mirja Heikkinen kannustaa lappeenrantalaisia retkeilemään puulajipuistossa eri vuodenaikoina, mutta varsinkin toukokuussa, jolloin kukkivat puut ja pensaat hurmaavat, yllättävät ja tuoksuvat. Heikkinen on nimennyt vesitornin metsärinteen jatkona olevan puistonosan ”Kevätkukinnan hurmaksi”. – Toukokuussa Arboretumissa on valtavasti väriä. Kukkien lisäksi vihreäkin taittuu mielenkiintoisiksi sävyiksi. Jos kesä tulee ajallaan, ensin ruso- ja pilvikirsikat sekä purppuratuomet avaavat kukkansa toukokuun alussa, sitten hevoskastanjat toukokuun lopulla. Puisto kätkee suojaansa myös suomalaisten rakastamia tuomia, joiden valkoiset kukat puhdistavat maisemaa toukokuun puolivälin tuntumassa. Suotuisina kesinä jo kesäkuussa tai viimeistään heinäkuun helteillä tuomien kukintaa jatkavat voimakastuoksuiset pyhät pihlajat. Enemmän lehvästöllään kuin kukillaan koreilevat vaahterat ja lehmukset tarjoavat värikylpyjä alkukesästä syksyn ruskaan. Mutta jo toukokuun alussa kannattaa mennä pappilan puolelle ihailemaan kuusten värikirjoa. – ”Erikoiskuusten esiinmarssia” voi seurata pappilasta kaupunkiin päin. Moni hämmästyy nähdessään kultakuusten

kullankeltaiset ja purppurakuusten purppuranpunaiset vuosikasvut, Heikkinen lupaa. Mänty oli jo alun perinkin harjumaiseman valtalaji, ja jos aloittaa puistokierroksen vesitornilta, voi metsään käydä mäntyportin kautta. Arboretumin puiden humina ja metsän rauha vaihtuvat äkisti lasten ja nuorten ääniksi. Jo puistoa perustettaessa alueen sisälle jäivät Lasten liikennekaupunki ja pallokenttä.

”

kistysalue ihan äärellä. Arboretumin erikoisiin puihin voi törmätä sattumaltakin, jos vaikka oikaisee puiston poikki, Heikkinen naurahtaa ja jatkaa. – Oma tienikin Lappeenrannan Arboretumiin kävi sattumalta. Matka alkoi, kun avasin radion ja kuulin toimittajan kertovan, millainen upea puulajipuisto Lappeenrannassa on, ja surevan, kuinka huonosti se tunnetaan. Oivalsin heti, että tuossahan olisi minulle sopiva opinnäytetyön aihe. Pian selvisi, että Lappeenrannan kaupungin puutarhaosastolla kaivattiin Arboretumille kehittäjää, ja Mirja Heikkinen sai pestin kesän 2016 harjoittelijaksi. Uutta kesää odottaessaan hän on viimeistellyt opinnäytteensä yksityiskohtia.

Erikoiskuusten esiinmarssia voi seurata vanhan pappilan puolella, pappilasta kaupunkiin päin. Moni hämmästyy nähdessään kultakuusten kullankeltaiset ja purppurakuusten purppuranpunaiset vuosikasvut.

Uudet opasteet, puille nimipylväät, alueille nimet

Mirja Heikkinen Asukkaillekin uutta ja ihmeellistä Imatralta kotoisin oleva ja Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa hortonomiksi opiskeleva Mirja Heikkinen arvelee, että puulajipuiston olemassaolo tai ainakin osa kasvuston erikoisuuksista on jopa monille paikkakuntalaisille tuntematonta. – Joka käynnillään voi löytää uutta ja ihmeellistä. Vuodenajat tarjoavat vaihtelua ja yllätyksiä. Ja kaiken kaikkiaan on hienoa, että keskikaupungilla asuvilla on metsäinen vir-

Arboretum tutuksi alue kerrallaan Vesitornin mäen puistomiljöö ja puistometsä (1) on mäntyvaltainen alue, jossa kasvaa lisäksi muun muassa kolmenlaisia lehtikuusia ja kohoaa ylväs koivukavalkadi. Kimpisen lukiolaiset tutkivat aluskasvillisuutta ja etsivät sieniä useimmiten juuri tältä alueelta. Tuomien, purppuratuomien, rusokirsikoiden ja muiden kukkivien pikkupuiden ansiosta Kevätkukinnan hurmaa (2) on nimensä veroinen alkukesästä. Kimpisen lukion päättävät luokat ovat ansiokkaasti istuttaneet taimia Pihlajapotpuriin petäjien suojassa (3). Männyillä on tervehdyttävä maine. Myös keuhkoparantolat perustettiin ennen vanhaan mäntyvaltaisille harjuille. Pihlajatkin viihtyvät hongikon suojassa. Erikoiskuusten esiinmarssi (4) yllättää lajirunsaudellaan. Samoilla tienoilla kohoaa myös ikihonkia. Valtakadun toisella puolella havisevat haavat, saarnit ja hevoskastanjat sävyttävät vanhan pappilamiljöön nimeä: Historian havinaa Lappeen vanhan pappilan miljöössä (5). Vaahteroiden värittämää maisemaa eri vuodenaikoina (6) voi ihailla pallokentän takana, kentästä itään.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Kun Mirja Heikkinen aloitti työnsä, Arboretumin puulajistoa oli jo valmiiksi kirjattu ja luokiteltu kolmessa opinnäytetyössä (1987,1999 ja 2015), mutta silti tietokoneavusteisesta suunnittelusta ja rekisterijärjestelmistä innostunut opiskelija kävi kumpuilevaa maastoa läpi puu puulta ja etsi tunnusmerkkejä alueittain. – Eri puulajeja puistossa on noin 100, ja puuvartisia lajeja kaikkiaan noin 140, puuyksilöitä rekisteriin on nyt kirjattu noin 1600. Lajeista kiinnostuneen kannattaa seurata koululaispolkuja, jotka vievät nimipylväältä toiselle välillä hyvin tallattuna, välillä maastoon häipyen, Heikkinen valottaa.

4 6 1 1 3 5

Vesitornin mäen puistomiljöö ja puistometsä 2 Kevätkukinnan hurmaa Pihlajapotpuri petäjien suojassa 4 Erikoiskuusten esiinmarssi Historian havinaa Lappeen vanhan pappilan ympäristössä 6 Vaahteroiden värittämää maisemaa eri

Tuomi

Purppuratuomi

Mirja Heikkinen kertoo, että Arboretumiin asennetaan uudet opastaulut.

Mirja Heikkinen

Koululaisille suunnittelemiaan reittejä varten Mirja Heikkinen kysyi biologian ja maantieteen aineenopettajilta muun muassa, mitä puulajeja he pitävät keskeisenä opetuksessaan. Kesän 2017 aikana Arboretumiin asennetaan kaksi uutta opastaulua: toinen Valtakadun itäpäähän, Veteraanipuiston läheisyyteen ja toinen korvaamaan vanhaa taulua vesitornin viereisen paikoitusalueen kulmassa. Uusissa opasteissa Arboretumin alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joilla jokaisella on oma tunnusvärinsä. Omien lempilajien etsintää laajalta puistoalueelta helpottaa kasvin nimen perästä löytyvä väripalkki. Yhdellä silmäyksellä värijärjestelmä antaa alustavat raamit, miltä osa-alueelta (1–6) kutakin kasvilajia löytyy. Lisäksi nimipylväillä

Mervi Palonen

Mirja Heikkinen

Rusokirsikka

varustetut puut on merkitty kartalle omalla symbolillaan. Nimipylväitä on kaikkiaan lähes 70 ja lisää asennetaan kesä kesältä. Kun pylväisiin myöhemmin liitetään qr-koodit, omasta kännykästä aukeaa syventävää tietoa ja kuvia lajikohtaisesti, Heikkinen kertoo suunnitelmista. Hän kannustaa koululaisia biologian valinnaiskursseillaan videoimaan Arboretumin vuoden kiertoa. Videoita voitaisiin jakaa kaupungin verkkosivujen puisto-osiossa. – Alue on upea kohde omatoimiretkeilijöille. Jos esimerkiksi harkitsee kukkivien puiden istuttamista omalle pihalleen, kannattaa käydä Arboretumissa mallia katsomassa. Aika ajoin järjestetyt opastetut kierroksetkin ovat vetäneet väkeä odotettua enemmän, Heikkinen kertoo.

Viherakseli vahvistuu 40-vuotisjuhlavuoden lähestyessä Lappeenrannan Arboretum täyttää 40 vuotta 5. kesäkuuta 2020. Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen kertoo, että puulajipuiston arvostusta ja tunnettuutta halutaan nostaa merkkivuoden lähestyessä. Hannu Tolonen tietää, että Kimpisen lukion käyneille Arboretum on tuttu. – Myös lähiliikuntaa harrastavat keskikaupunkilaiset tallaavat polut näkyviksi vuodesta toiseen, mutta joillekin kaupunkilaisille upea alue on jäänyt tuntemattomaksi. Tolonen kertoo, että puistoa on kehitetty kausittain. Vielä 1990-luvun alkupuolella kaupungin puutarhaosasto istutti uusia lajeja määrätietoisesti joka kesä, mutta vuosituhannen vaihteen molemmin puolin istutus jäi Kimpisen lukion päättävien luokkien, Saimaan metsänomistajien sekä yksittäisten yhdistysten ja seurojen varaan. Uutta virettä kehitykseen on tuonut muun muassa Vapaudenaukion puiston perustaminen ja siitä saatu myönteinen palaute. – Nyt meillä on viherakseli, joka ulottuu Keskuspuistosta Vapaudenaukion ja Arboretumin kautta Kisapuistoon, ja Arboretum on akselin keskinen osa, jota on viisasta vahvistaa ja vaalia. Kehitystyössä punaisena lankana on, että pitäydymme puulajiston kartuttamisessa, vaikka mieli tekisi istuttaa pensaita, ruusuja ja perennojakin. Kunnossapitoresurssit asettavat rajoja villeimmille ideoille, Tolonen summaa. Ympäristösuunnittelija Anne Veijovuori laskee, että kaikista puuryhmistä löytyy vielä puuttuvia lajikkeita. – Istutuslistalla on koivu-, pihlaja- ja lehmuslajeja, jotka menestyisivät meidän ilmastossamme ja olosuhteissamme. Myös kotimaisten havupuulajien erikoismuotoja hankitaan lisää. Tosin taimien etsiminen on oma haasteensa. Tolonen ja Veijovuori ennakoivat, että opasteiden uusimisen ansiosta niin paikalliset kuin matkailijatkin löytävät hienon alueen entistä paremmin. – Eikö Arboretum antaisi upean taustan esimerkiksi hääkuville, Veijovuori hymyilee.

Suomi 100 -juhlametsikkö Suomi 100 -juhlametsikkö istutetaan Vesan päivänä 27.9.2017 Veteraanipuiston viereen. Myös yhdistykset, järjestöt, yritykset ja yksittäiset henkilöt voivat istuttaa Tulevaisuuden kuusen kaupungin osoittamalle paikalle.

vuodenaikoina

Lappeenrannan kaupunki

Arboretum levittäytyy vesitornista itään koulukampuksen vierellä.

Hevoskastanja

→ LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

ARBORETUM

Tekstit: Mervi Palonen

Nimikkopuita

Tuulikki Immonen ja Ville Ryösö.

Mervi Palonen

lukion päättävien luokkien kunniaksi ja luonnon puolesta

”

Lappeenrannan keskustassa on poikkeuksellisen paljon toinen toisiinsa liittyviä viheralueita. Tuulikki Immonen

Istutusperinne alkoi vuonna 2004, kun Tuulikki Immosen oppilaat ehdottivat puuntaimen istuttamista koulun pihalle oman luokkansa muistoksi. – Kysyin kaupunginpuutarhurilta, voisimmeko istuttaa Arboretumiin valmistuvien ylioppilaiden nimikkopuita vuosittain, ja hän innostui asiasta. Vaikka ensimmäinen puuntaimemme, harmaapihta, onkin vuosien saatossa kadonnut jäljettömiin, perinne juurtui hyvin, Immonen hymyilee. Hän kertoo, että alkuvuosina istutusjuhlaan osallistuivat myös peruskoulun päättävän luokan oppilaat, mutta

koulukampuksen oppilasmäärän kasvettua vain lukiolaiset jatkoivat perinnettä. Silti Arboretum on edelleen tuttu oppimisympäristö kaikille Kimpisen kampuksen oppilaille. Varsinkin syyslukukaudella puistossa treenataan puiden, aluskasvillisuuden ja sienien lajituntemusta. Arboretum on myös yksi koululaisten lähiliikuntapaikoista ja upea ympäristö kuvaamataiteen opinnoissa.

Puistojuhla päivää ennen lakkiaisia Kimpisen lukion istutusjuhla järjestetään päivää ennen lakkiaisia, keväällä 2017 kolmannentoista kerran. Kaupunginpuutarhuri ehdottaa puulajia, jota alueella ei entuudestaan ole, ja istutuspaikka valitaan puiston kokonaissuunnitelman mukaisesti. Juhlaseremonioihin kuuluvat oppilaskunnan puheenjohtajan puhe sekä mieluusti oman koulun oppilaiden musiikkiesitys. Tuulikki Immonen kertoo, että nimikkopuiden istutusperinteelle on kaksi painavaa syytä. – Näin kunnioitamme ja taimien kasvettua muistelemme valmistuneita vuosiluokkia. Samalla otamme kantaa luonnon puolesta: kun lisäämme ympäristöömme vihreää, eli yhteyttäviä puita ja pensaita, hidastamme ilmastonmuutosta. Jo vanha kiinalainen sananlaskukin sanoo, että jos olet elämäsi aikana istuttanut puun, et ole elänyt turhaan. Kimpisen lukio on tunnettu kestävän kehityksen arvoistaan ja ekologisesta toimintakulttuuristaan. Tavoitteena on vahvistaa luonnon hyvinvointia sekä edistää ihmisten sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Lukiolaisten kiinnostusta kestävään kehitykseen ja luontoarvojen vaalimiseen todistaa muun muassa Pelasta maailma -valinnaiskurssin saavuttama suosio.

Koivikko tyypillisesti karjalainen maisema Eräretkeilyä ja melontaa harrastavalle Ville Ryösölle metsä on tuttu ympäristö. – Olen pienestä pitäen käynyt perheeni kanssa metsäretkillä. Koska molemmat mummolat ovat maaseudulla, liikun varsinkin kesäisin paljon luonnossa. Taatan kanssa

retkeillään ja kalastetaan Muukossa ja ukon kanssa Rautjärvellä. Melontaretkillä käydään perheen ja kavereiden kanssa Simolan Sarvijoella, ja myös kodin ympäristössä Mäntylässä on hyviä lenkkeilymaastoja, Ville kertoo. Vaikka omat retket suuntautuvatkin erämaille ja kalavesille, Ville pitää koulunsa takana avautuvaa Arboretumia poikkeuksellisena ympäristönä. – Mahtavaa, että tämänkaltainen kaupunkiympäristöä virkistävä ja puhdistava puulajipuisto on olemassa ja vielä oman koulun naapurissa. Jos vesitorni avautuisi yleisölle, matkailijatkin löytäisivät puistoalueen helpommin. Minusta vesitorni ja Arboretum kuuluvat yhteen. Ulkomaalaisille matkailijoille metsäinen puisto on eksoottinen kokemus, Ville arvioi. Hän pitää erityisesti Arboretumin Koivukavalkadista. – Koivu on lempipuuni ja minulle karjalainen maisema on tyypillisesti koivikko. Luonto on lahjaksi saatu, sitä pitää vaalia ja säilyttää, Ville tiivistää.

Kävelylenkille keskikaupungin luontokohteisiin Tuulikki Immonen muutti Lappeenrantaan 8-vuotiaana ja aloitti koulutiensä Peltolan koulussa. Sen jälkeen hän on asunut perheineen Lappeenrannassa Turun opiskeluvuosiaan lukuun ottamatta. Paitsi vapaa-ajallaan myös esimerkiksi vetäessään kenttäbiologian valinnaiskursseja Immonen on kiertänyt Lappeenrannan puistoja, Kimpisen lähimetsiä, tutkinut rantakasvillisuutta muun muassa Pappilanniemessä ja vienyt oppilaitaan Hämmäauteensuolle tutustumaan suoluontoon. – Lappeenrannan keskustassa on poikkeuksellisen paljon toinen toisiinsa liittyviä viheralueita. Kokeilkaapa vaikka reittiä linnoituksesta rannan ja vanhan pappilan kautta Arboretumiin. Tai voisihan Arboretumiin mennä piknikillekin. Olisikohan sinne mahdollista rakentaa levähdyspaikkoja retkeilijöitä varten? Mirja Heikkinen

un katselee maisemaa Kimpisen lukion ylimmästä ikkunasta, huomaa, kuinka lähellä koulurakennusta vesitorni ja Arboretum ovat. Jo kahtenatoista peräkkäisenä vuonna Kimpisen lukion kevään ylioppilaat ovat kokoontuneet Arboretumiin vuosiluokkansa nimikkopuun istutusjuhlaan. Biologian ja maantieteen lehtori Tuulikki Immonen kertoo, että istutusperinteellä kunnioitetaan valmistuvia vuosiluokkia, mutta samalla otetaan kantaa luonnon puolesta. Vuosi sitten, toukokuun 2016 istutusjuhlassa, lukiolainen ja harmonikan soiton harrastaja Ville Ryösö siivitti riippapihlajan taimea kasvuun Ruislinnun laulun sävelin. Keväällä 2018 istutusvuoron saa Villen oma vuosiluokka. Kimpisen lukiolaisten nimikkopuista seitsemän on pihlajia, mutta kaikki lajiltaan erilaisia. Niiden ylvääseen joukkoon kuuluvat myös koreantuija, pilvikirsikka, sinikataja ja hopeavaahtera.

50-vuotiaana on puisto kaunehin Lappeenrannan kaupungin puistoarboretum sai alkunsa 1920- ja 1930-luvulla, kun Lappeen vanhan pappilan pelloille ja hakamaille istutettiin puita. Varsinaiseksi arboretumiksi alue vihittiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6.1980, jolloin puistossa kasvoi jo 52 eri puuvartista lajia. Vihkiäisten jälkeen on juhlittu näyttävästi ainakin Arboretumin 10- ja 25-vuotisjuhlia. Vuonna 1999 valmistuneeseen, Arboretumia käsitelleeseen opinnäytetyöhön

sisältyi istutussuunnitelma, jonka ideana oli, että puisto vain paranee vuosi vuodelta ja uhkeimmillaan se alkaa olla noin 50 vuoden ikäisenä.

Metsän ystävän idea Metsän ystäväksi mainittu, Pallon pojaksi kutsuttu ja Lappeenrannan kunnallispolitiikan keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Kalervo Ohela (1922–2011) on arboretumidean isä. Lappeenrannan Arboretumin perustamista

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

esitettiin 26.2.1979 päivätyssä, 25 kaupunginvaltuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa. ”Samalla se muodostaisi eri koulujen oppilaille sopivan biologian ja kasviopin tutkimuskohteen”, aloitteessa todetaan. Määrätietoisesti puulajiapuistoa kehittänyt, vuonna 2004 eläkkeelle siirtynyt kaupunginpuutarhuri Arto Pulkkinen kuvaili työtään Arboretumin eteen:” Kyllä se tuntuu elämäntehtävältä.” (Etelä-Saimaa 30.5.2004)

Kultakuusi

Mikko Nikkinen

HIEKKALINNA

Tekstit: Laura Tikkanen

Hiekkalinna kurkkaa 200-vuotiaaseen Suomeen

Hiekkalinnan alue avoinna 4.6.–31.8. klo 10–21. Lisätietoja Hiekkalinnan kesäteatterista sivulla 11.

aailman pohjoisin ja maksuton Hiekkalinna vetää turisteja vuodesta toiseen. Se kohoaa Lappeenrannan Linnoitusniemen kärkeen jo 14. kerran ja kutsuu nauttimaan kesästä. Hiekkalinnan teema on vaihdellut vuosittain aina viidakosta villin lännen kautta keskiajan ritarilinnoihin saakka. Tänä kesänä alueella saa maistiaisia tulevaisuuden Suomesta vuonna 2117 ja voi nauttia entiseen tapaan musiikki- ja teatteriesityksistä. Lapsille on viihdykkeenä jälleen kestosuosikit eli pikkujuna, karuselli, jättisuuri hiekkalaatikko ja pomppulinna. Suun saa makeaksi kahvila- ja jäätelökioskilla. Hiekkalinnaan tulee myös kappeli, jossa voi järjestää vihki- ja kastetilaisuuksia. Kappelissa on myös hartaus kerran päivässä. Hiekkalinnan tekoon käytetään noin kolme miljoonaa kiloa hiekkaa. Hiekka talvehtii Linnoitusniemessä, ja se otetaan esiin aina keväällä, kun veistäjät aloittavat työnsä. – Alkuperäisen hiekan lisäksi paikalle tuodaan joka vuosi vähän uutta hiekkaa, kertoo Hiekkalinnan projektipäällikkö, veistäjä Kimmo Frosti.

Sateenkestävää Veistokset tehdään niin, että hiekka pakataan vanerisiin muotteihin, apuna käytetään vettä ja maantiivistäjää. Pakkaamisen jälkeen teos veistetään ylhäältä alaspäin ja

Lappeenrannan kaupunki

Linnoitusniemen kärkeen kohoaa tänä kesänä tulevaisuuden Suomi. Kun kaikkialla nyt juhlitaan 100-vuotiasta Suomea, niin Hiekkalinna pistää paremmaksi ja katsoo vielä sata vuotta edemmäs. Tule ihmettelemään tulevaisuuden autoja, koteja, koulua – ja nauti leppoisasta kesämeiningistä. muotit poistetaan työn edetessä. Valmis työ pintakäsitellään vedellä laimennetulla, kotimaisella ja ympäristöystävällisellä Kiilto 66 -yleisliimalla. Kun veistos kuivuu, se kovettuu kuin hiekkakiveksi. Veistokset kestävät sadetta melko hyvin. Sopivissa olosuhteissa ne voivat kestää vaikka kuinka pitkään. – Jos Saimaalta päin tulee ukkosmyrsky ja eritoten kova tuuli, se on pahin veistosten vihollinen. Ja joka vuosi veistoksia joutuu jonkun verran korjailemaan, Frosti toteaa. Veistäjämestarit tulevat tällä kertaa pääosin Espanjasta, Latviasta ja Venäjältä. He rakentavat alueen valmiiksi parissa viikossa.

Matkailutoimintojen sydän Hiekkalinnan pyörittämisestä vastaa alu eella sijaitseva Lappeenrannan kaupungin matkailuinfo. Sieltä voi vuokrata pyöriä, kanootteja, SUP-lautoja tai soutuveneen ja ostaa huvilaite- ja katujunalippuja. – Hiekkalinnalta turistienkin on helppo lähteä tutustumaan kaupunkiin ja Saimaalle, muistuttaa Lappeenrannan markkinointija asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman. Hiekkalinnan vieressä on kosolti ilmaista parkkitilaa, ja katujunakin kurvaa Hiekkalinnalle. Alueen katujunapysäkiltä

pääsee helposti monikieliselle tutustumiskierrokselle Lappeenrantaan.

Hiekkalinna ilahduttaa

Kaupunkilaisten ja turistien olohuone Lappeenrannan Hiekkalinna sai alkunsa siitä, että sen nykyinen projektipäällikkö Frosti rakenteli 2000-luvun alussa hiekkalinnoja Belgiassa ja päätti kopioida ajatuksen Suomeen. – Lappeenrannassa innostuttiin omalaatuisesta ideasta yhdistää ilmainen huvipuisto ja hiekkalinna. Ensimmäinen täkäläinen hiekkalinna kohosi vuonna 2004, Frosti muistelee. Tätä nykyä Hiekkalinna on lappeenrantalaisten ja lähikuntienkin asukkaiden olohuone, joka kutsuu kylään vaikkapa monta kertaa kesässä. Hiekkalinnan turistien määrä on vuosittain noin 100 000 henkilöä, ja erityisesti aasialaisten ja venäläisten määrä on viime vuosina kasvanut. Hiekkalinnan rakentamisesta vastaa kaupungin yrityspalvelut Wirma. Sen yhteistyökumppanit osallistuvat puolestaan Hiekkalinnan sisällön ja puitteiden toteutukseen.

Katujuna liikennöi 4.6.–13.8., 19.–20.8. ja 26.–27.8. Lähdöt Hiekkalinnalta tunnin välein ma klo 12–17 ja ti–su klo 11–17. Kyytiin voi hypätä ja kyydistä voi jäädä kaikilla pysäkeillä. Liput: aik. 5 €, lapset 2 €, perhelippu 10 € (2 aik. + 2 lasta), päivälippu aik. 7 €, lapset 3 €.

Kaupungin matkailuinfo palvelee Hiekkalinnalla 4.6.–25.6. ja 1.8.–31.8. päivittäin klo 10–18 ja 26.6.–31.7. päivittäin klo 10–20 Hiekkalinnan matkailuinfosta voi vuokrata pyöriä ja kajakkeja.

Saimaa alkaa Lappeenrannan satamasta !

Tänä vuonna Hiekkalinna tekee yhteistyötä muun muassa lappeenrantalaisen Lauritsalan koulun kanssa. Parikymmentä koulun 3.–6.-luokkalaista on ideoinut opettajansa Annika Lönnrothin johdolla veistosten aiheita. Aiheiksi ovat valikoituneet auto, koulu, hologrammikello, Lappeenranta ja koti vuonna 2117. Lapset ovat tehneet näistä aiheista ryhmissä uutispätkiä Ipad-valinnaisainetunneilla kevään ajan. – On hienoa, kun lapset näkevät, etteivät tutun Hiekkalinnan veistokset synny tyhjästä. Lisäksi he pääsevät alusta asti mukaan ihan oikeaan projektiin ja oppivat, että tablettia voi käyttää muuhunkin kuin pelaamiseen, Lönnroth iloitsee.

Koulu lentää ja robotit opettavat Ennen kuin oppilaat lähtivät kuvaamaan videoita, opettaja Lönnroth kertoi heille, mikä on uutinen ja mihin kysymyksiin se vastaa.

Sitten oppilaat suunnittelivat videoiden aiheet. Sen jälkeen lähdettiin jo kuvaamaan. Valmiit uutispätkät julkaistaan kaupungin nettisivuilla ja some-kanavissa. Kolmatta luokkaa käyvä, 9-vuotias Daniel Suninen on tykännyt videoiden teosta. – Harrastan näyttelemistä, ja sen takia tämä on kivaa. Kun kerroin videolla tulevaisuuden auton tankkauksesta, se tuntui siltä, että näyttelin, Suninen sanoo. Kuudesluokkalainen, 12-vuotias Milla Karhapää puolestaan kertoo, että hänen ryhmänsä suunnitteli lentävää koulua. Kantavana ajatuksena oli, miten koulusta voisi tehdä kivemman. – Lentävä koulu on sellainen, jossa voi itse päättää lukujärjestyksen ja robotit opettavat. Koulu lentää ja on lasikuvun sisässä, ettei sinne tule saastetta. Jos kouluun tulee hometta, niin sen voi vain räjäyttää ilmassa, Karhapää valottaa.

Antti Tuomaala

Lasten uutisvideoita tulevaisuudesta

Lauritsalan koulun oppilaat ideoivat tulevaisuuden uutispätkiä opettaja Annika Lönnrothin kanssa.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Fisher King

IN ENGLISH

irka Rahman, Head of Marketing and Customer Service at the City of Lappeenranta, is proud and happy of the new summer tours. “Now we have the chance to show the city to both tourists and locals from an entirely new storytelling angle. Despite the gloomily criminal choice of route, the leading lady is always our wonderful Lappeenranta.” Rahman knows that the guides are genuine Karelian people with a playful twinkle in their eye. “The one-kilometre tours are well suited to even slow walkers, because they are very leisurely paced. The tours proceeds from Kansalaistori Market Place to Satamatori Market Place and last about 60 minutes.” The Sorjonen location tours are perfectly suited for anyone excited about Sorjonen – both fans of the shooting locations of films and TV series and local Lappeenranta residents.

One of the most anticipated events of summer 2017 in Lappeenranta are the location tours of the TV series Sorjonen, beginning on 9 June.

The Sorjonen location tour

Sorjonen’s Lappeenranta

shows the best in Lappeenranta from underwater to dizzying heights

In the Sorjonen series, Lappeenranta is treated as if it was one of the leading actors, but on a location tour the city is a perfect summer idyll, apparently taking no notice of the horrors taking place in the series.

Lappeenranta is the home town of the popular television detective Sorjonen. The first season, Bordertown – and the stunning scenery of Lappeenranta – has been exported to 40 countries now. For times and meeting places of the Sorjonen location tour, contact Lappeenranta Tourist Information Centre. The tour, featuring a lot of lesser-known facts about the detective series, takes you to the key locations, but also provides insights into the history of this border town. The walking tour starts in front of the Tourist Information Desk at the IsoKristiina shopping centre. The price is EUR 10 per person. The tour is available in Finnish and English. Finnish tours are available at scheduled times from June to August 2017 and upon request for groups of five or more. English tours may be tailored to the requirements of the group. Contact Tourist Info for tours at tel. 05 667 788, lappeenranta@gosaimaa.com, IsoKristiina Shopping Center, Brahenkatu 1, 53100 Lappeenranta, FINLAND.

Karelia unveils her face

Lappeenranta Art Museum’s summer exhibition is a journey through the ages and across borders

appeenranta Art Museum’s summer exhibition Karjalan kasvot (The Face of Karelia) from 3 June to 10 September 2017 is a journey from the 19th century to the present day through the eyes of visual artists, consisting mainly of paintings, but also of videos and photography. Twisted pines, rugged nature and a view from the top of a hill to a distant lake are the quintessential features of Karelian nature, but also reflect the soulscape of all Finns. On their way across borders and through the ages, KareEero Järnefelt, Landscape from Koli, Walter Wahl’s Art Collection. Photo Kuopio Art lian features transform from the Museum / Hannu Miettinen. hills of Koli to the waves of Lake Onega, the surf of Lake Ladoga, medieval Vyborg, the profile of Lappeenranta, the Imatra rapids, the houses of Suursaari and the limitless sea opening from the shores of Terijoki. From the human features, Karelian nature reveals unembellished robustness and a force that blends with the landscape. The primary attraction force of the exhibition lies in the mightiness of the landscape: whether it’s the view of a forest or a sea, it does not take the position of which country the viewer is in. The inspiration behind the Karjalan kasvot summer exhibition is Finland’s 100th anniversary. “The Karelian landscape has, after all, become the soulsLeena Räty cape of the Finnish people, and nature definitely plays a part in defining Finnish identity,” summarises Leena Räty, curator of the Lappeenranta Art Museum.

”

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

The Karelian landscape has, after all, become the soulscape of the Finnish people, and nature definitely plays a part in defining Finnish identity.”

The Sandcastle takes a peek at the 200-year-old Finland The Finland of the future will be built this summer at the end of the Linnoitusniemi Cape. Right now, the 100-year-old Finland is being celebrated everywhere, but Linnoitusniemi wants to beat this by looking 100 years into the future. Come and marvel at futuristic cars, homes, schools – and enjoy a leisurely summer’s day in a wonderful setting.

he Sandcastle, the northernmost in the world, is a tourist favourite year in, year out. This year, the exciting summer destination will be built at the end of the Linnoitusniemi Cape for the 14th time. It is free to visit the Sandcastle, and there is a different theme every year. Previous themes varied from Jungle to Wild West and to the Knight’s Castle of the Middle Ages. This summer, the Sandcastle area gives a taste of the Finland of the future in the year 2117. Music and theatre performances are featured, too. Kids are welcome to enjoy the eternal favourites – mini-train, merry-go-round, giant sandbox and bouncy castle. To satisfy those with a sweet tooth, there is a coffee and ice cream bar. The Sandcastle will feature a chapel for weddings and baptism ceremonies. The chapel will also hold a short service once a day. About three million kilos of sand will be used in the building of the castle.

The heart of tourism activities The Sandcastle is managed by the City of Lappeenranta Tourist Information. Bicycles, kayaks, SUP boards and rowing boats are available for hire there and the Tourist Information also sells tickets to rides and the street train.

Summer in the City 2017 Step out and enjoy the summer in your city! And invite your friends to visit too. For further details of Lappeenranta’s exciting experiences and attractive places to visit, please visit Lappeenranta Tourist info at IsoKristiina shopping center or at the Sandcastle. You can also rent kayaks and sup-boards at the Sandcastle Info. Check out our new www.visitlappeenranta.fi/en pages. Library City of Lappeenranta

You can practice Finnish at the library’s Language Café on Tuesday 16.5. at 16–17 and bring your children to enjoy Russian language fairytales on 3.5. at 17–18 at Tarinasali.

Night of the Museums 20.5. Museums are open with various programs until 23. Faces of Karelia at Lappeenranta Art Museum 3 June–10 September 2017 This exhibition presents Karelia and its various faces, forests, landscapes, towns, villages and people through older works, as well as some newer works. Karelia as shown in the exhibition encompasses North Karelia, South Karelia and the areas of former Finnish Karelia that are now beyond the Russian border. The exhibition is part of the Finland 100 programme in 2017.

Mikko Nikkinen

The Sandcastle area is open from 4 June to 31 August between 10–21.

Performances and Concerts Theater Metamorphosis Sauna 5.5. at 19.30 and 6.5. at 18 Puppet Theater for adults at Lappeenranta City Theater, no understood language, for +12-year-olds

Open to the public 4.6., 11.–12.8. at 10–15, live music at 14–14.30

Lappeenranta City Orchestra’s concerts Cleopatra on 18.5., led by Ari Rasilainen and Sounds like Spring on 24.5. led by Tibor Boganyi at 19 at the Lappeenranta Hall

Summer Concert series 6.6. onwards every Tuesday, Thursday and Saturday at 18–19 at Harbour Square and Market Square on Saturdays at 10–11.

Traditional Dances Performance 13.8., 20.8., 27.8. and 3.9.at 18–19.15 Lappeenranta Summer Theater, Fortress, free entrance 8th Lappeenranta Ballet Gala 25.–26.8. Lappeenranta City Theatre

Sandcastle and Street train Summer Season Opening and Summer Concerts kick-off 4.6. at 12 Harbour Square Children’s street painting event 4.6. at 12–15 Harbour Square Sandcastle Finland 200 Years 4.6.–31.8. Features rides and other activities and children’s theater. You can hire bicycles, kayaks, SUP boards and a row boat at the point.

Summer Concerts and Festivals

Cultural Events and Markets Battle of Lappeenranta – Medieval Combat sport event 16.–17.6. at the Fortress

Market Place karaoke or local youth bands 7.6. onwards every Wednesday at 19–21 perform at the Harbour Square

International Grand Market 29.6.–2.7. Harbour

LappeeFest 15.–18.6. Maria’s Square and the Central Park

Traditional Cavalrymen 1.–31.7. Tue–Sun at 13–16 Harbour and Fortress area

Military Force’s Finland 100 Concert 16.6. at 18–21.30 Harbour Square, free entrance

Old Town Days 11.–13.8. Fortress

The Lights of the Harbour 25.–26.8. Lappeenranta Harbour

Midsummer Celebrations Mid-Summer Fest Celebrations 23.6. at 11–18 at the Kehruuhuone at the Fortress Bonfire at 21 in front of the Myllysaari

Ylämaa Gem and Mineral Show 30.6.–2.7.

The Lake Saimaa starts at Lappeenranta Harbour !

Summer of Sports Wildman Bicycle Race 22.–23.7. Starting point at Rakuunamäki; street race and Saimaa road race Lappeenranta Games Sports Event 26.8. Elite Games Final, Kimpinen Sport Field

City of Lappeenranta

Street train’s departure every hour from the Sandcastle 4.6.–13.8., 19.–20.8. and 26.–27.8. Mon 12–17, Tue–Sun 11–17. You can explore Lappeenranta by taking an audio tour (Finnish, English, Russian, German and Chinese) on the street train. “The Sandcastle is a great place for tourists to start their Lappeenranta and Saimaa tour,” says Mirka Rahman, Head of Marketing and Customer Service at the City of Lappeenranta. There are plenty of parking spaces right next to the Sandcastle where you can park free of charge, as well as a street train connection. Hop on to the street train from the Sandcastle stop for a multilingual city tour in Lappeenranta!

Old Town Hall

Mikko Nikkinen

Colours of war – colour photographs of the Winter War and Continuation War 22 April–5 November 2017 South Karelia Museum

Arttu Muukkonen

Museums

Sandcastle Tourist Information point: 4.–25.6. and 1.–31.8. daily 10–18 26.6.–31.7. daily 10–20

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Arttu Muukkonen

LIIKKEELLE

Lappeenranta liikuttaa!

Liikuntatoimen kesäohjelma 16.6. saakka

Lauritsalan kesäohjelma 28.5. saakka

ma 6.30–7 Syväallasvesijumppa R 10–11 Lihashuolto * 11.30–12 Syväallasvesijumppa R 12.45–13.45 Mielenterveyskuntoutujien liikunta * 13–14 Veteraanien kuntosali 14–15 Työttömien kuntosaliryhmä 14.15–15.15 Sovellettu liikuntaryhmä * 16.45–17.15 Syväallasvesijumppa R 20–21.15 SuomiMiehet, jalkapallo ** ti 9–9.45 Kevytjumppa 10–11 Kiertoharjoittelu * 10.30–11 Vesijumppa * 10.45–11.30 Tuolijumppa 11.30–13.30 Vapaaharjoittelu 12–13 Kuntosaliopastus 17–17.45 SyväallasCirkuit R ke 9.30–10 Vesijumppa * 10–10.45 Tuolijumppa 10.30–11.15 Lihashuolto * 13–14 60+ Kiertoharjoittelu * 14.30–15.30 Kehitysvammaisten kuntosali 15–16 Kuntosaliopastus 20–21.15 SuomiMiehet, sähly ** to 6.15–6.45 Syväallasvesijumppa R 11–12 Pilates * 11–11.30 Syväallasvesijumppa R 13–14 60+ kiertoharjoittelu * 20–21.15 SuomiMiehet, lihaskunto ** pe 8–10.30 Vapaaharjoittelu 11.15–11.45 HEVI-vesijumppa *

ma 12.30–13 Vesijumppa R Uimahalli 15.45–16.45 Kahvakuula (oma kuula mukaan!) Urheilukenttä ti 6.15–6.45 Vesijumppa R Uimahalli 13–13.30 Vesijumppa R Uimahalli 17–17.30 Syväallasvesijumppa R Uimahalli ke 10–10.45 Puistojumppa Urheilukenttä 11.30–12 HEVI-vesijumppa * Uimahalli 13–14 Kuntosaliopastus Uimahallin kuntosali 16.30–17.15 Allascirkuit R Uimahalli to 8.30–9.30 Kuntosaliopastus Uimahallin kuntosali 10–11 Erityisryhmien kuntosali * Uimahallin kuntosali 10.30–11 Vesijumppa R Uimahalli 11–12 Erityisryhmien kuntosali * Uimahallin kuntosali pe 11–12 Työttömien kuntosali Uimahallin kuntosali 12.30–13 Vesijumppa Uimahalli

Lpr uimahalli Urheilutalo, judosali Lpr uimahalli Kahila Lpr uimahalli, kuntosali Lpr uimahalli, kuntosali

Kahila Lpr uimahalli Lauritsala tekonurmi Urheilutalo, judosali Kahila Lpr uimahalli Sammontori, Kompassi Kahila

R = Rannekevesijumppa

Lpr uimahalli, kuntosali

Kahila Lpr uimahalli, kuntosali

Kesämäenrinteen koulu Lpr uimahalli Urheilutalo, judosali Lpr uimahalli Lpr uimahalli, kuntosali

Kahila Kahila Lpr uimahalli

** Ilmoittautuminen Markku Timonen, puh. 050 411 7680 tai manka@markkutimonen.fi R = Rannekevesijumppa 2 € Jumppien ja vapaaharjoittelun kausimaksu 10 €

Hallien kesäaukioloajat Lauritsalan uimahalli Talviaukioloajat 28.5. saakka. Uimahalli suljettu 29.5.–16.7.

Lappeenrannan urheilutalo Talviaukioloajat 4.6. saakka. Urheilutalo on suljettu 8.–30.7.

Joutsenon liikuntahalli Talviaukioloajat 2.6. saakka. Halli on suljettu 1.–30.7.

Aukioloajat 17.7.–20.8. ma, ke, to klo 11–19 ti, pe klo 6–14 la ja su suljettu

Aukioloajat 5.6.–7.7. ma, ke, to klo 6–20 ti klo 8–20 pe klo 6–16 la ja su suljettu

Aukioloajat 5.–30.6. ma–to klo 13–21 pe klo 9–17 la ja su suljettu

Lappeenrannan uimahalli Talviaukioloajat 28.5. saakka. Uimahalli on suljettu 8.7.–20.8. Aukioloajat 29.5.–7.7. ma, ke, to klo 6–19 ti klo 11–19 pe klo 6–14 la ja su suljettu

Aija Rautio

Lpr uimahalli Lpr uimahalli Kauppakatu 58–60 Urheilutalo, judosali

* Kausimaksu 10 €, ilmoittautuminen Anne Peuhkuri, puh. 040 776 9560 tai anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

Aukioloajat 31.7.–20.8. ma–pe klo 7.30–20.45 pe klo 12–19 la ja su suljettu

Aukioloajat 31.7–20.8. ma–to klo 8–21 pe klo 8–16 la ja su suljettu

Ranta- ja puistojumpat

Liikkeelle! -vertaisryhmät

Puistojumppa ma klo 10–11 (8.5.–31.7.) Myllysaaren nurmialue (2 €)

Nyt porukalla vesijuoksemaan tai lenkkeilemään, oman kunnon mukaan! Liikunnan ei tarvitse olla vakavaa, kunto kohenee ja olo virkistyy huomaamatta.

Kahvakuula ma klo 15.45–16.45 (8.5.–29.5.) Lauritsalan urheilukenttä (2 €) Ohjaajana uimahallin valvojat

Keskustan uimahallissa ja Kimpisen pururadalla ti klo 17–18 2.5., 16.5., 30.5., 13.6., 27.6. Vesijuoksu/uinti 9.5., 23.5., 6.6., 20.6. Kävelylenkki, Kimpinen Lauritsalan uimahallissa lauantaisin klo 14–15 6.–27.5. Vesijuoksu/uinti Kimpisen ryhmät ovat maksuttomia, uimahalleihin uimahallimaksu.

Aija Rautio

kesä 2017

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Kiertoharjoittelu ti klo 9–10 (2.5.–13.6.) Joutseno, Kolmen sukupolven puisto (2 €) Ohjaaja Kati Koivukangas

PuistoLAVIS ti klo 10–11 (6.6.–1.8.) Kimpinen (2 €) Ohjaaja Milla Susijoki Puistojumppa ti klo 18–19 (6.6.–1.8.) Lauritsalan urheilukenttä (2 €) Ohjaajana Laura Luukkonen Rantajumppa ti klo 18.30–19.30 (6.6.–1.8.) Hinkanrannan sauna, Joutseno (2 €) Ohjaajana Kia Petrell

Lasten kesä Koko perheen liikuntapiknik 19.6. klo 14–17, Kimpisen kenttä - monipuolista ja iloista liikuntaa urheiluseurojen kanssa - käytössä liikuntamaavälineistö - levitä nurmikolle viltti ja ota omat eväät mukaan Vesipeuhupäivä 20.6. klo 9–12, LPR uimahalli - erilaisia tehtäväratoja ja vesileluja - lapset alle 9 v. vain aikuisen kanssa! - hinta uimahallimaksu

Aija Rautio

Lasten liikuntamaa ja sisäsuunnistus 21.6. klo 9–11.30, Lpr urheilutalo - 1–6-vuotiaat lapset aikuisen kanssa, 7–13-vuotiaat lapset kaverin kanssa! - maksu (2 €/lapsi) ja sisäänkäynti urheilutalon ovesta

Huom! Lasten liikuntamaan ja vesipeuhupäivän toiminta on valvottua, EI ohjattua!

Tarvetta elintapamuutokseen?

Tule kehonkoostumusmittaukseen Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi tarjoaa uutena palvelunaan kuntalaisille kehonkoostumusmittauksia. Testaukset toteutetaan kaksi kertaa vuodessa eri puolilla kaupunkia Lappeenranta-asukaslehdessä ilmoitettuina aikoina. Testejä tehdään myös ajanvarauksella Lappeenrannan urheilutalolla. Mittaus maksaa 20 euroa henkilöltä.

to 8.6. Ahvenlammen kierros, Joutseno - matka n. 2,3 km - lähtö Ahvenlammen sauna, Steniuksenkuja 5 klo 17 - opastus kuntoiluvälineiden käyttöön - grillausmahdollisuus laavulla

to 22.6. Hämmäauteensuo, suokävely - lähtö parkkipaikalta, klo 17

Hiillostavan halpa 50 € (+älykortti 5 €, jos sellaista ei vielä ole) LiikuntaGrillikortti tarjoaa käyttäjälle kampanjaaikana yhteensä 100 kappaletta uimahallien, urheilutalon ja Joutsenohallin käyntejä. Kortti on henkilökohtainen ja voimassa ainoastaan kampanjaaikana liikuntapaikkojen aukioloaikojen mukaisesti.

Tiedustelut: mari.helen@lappeenrannanuimarit.fi tai puh. 050 452 1005 (ma klo 17–18.30, muina aikoina tekstarit.

Vaellusten reitit ja lähtöpaikat: to 1.6. Rutolan kyläpolku, Munterontie 216 - matka n. 3,5 km - lähtö Rutolan VPK-talolta klo 17

to 15.6. Kiukkaanlammen laavu, Joutseno - matka n. 7 km - lähtö Joutsenon TV-masto, klo 17 - soveltuu myös perheen pienimmille pyöräiltäväksi - grillausmahdollisuus laavulla

Syttyy vaikka sataa -kampanja 2.5.–27.8.

Hinta 40 €, sis. 8 x opetusta. Ryhmät 5–8-vuotiaille. Ilmoittautuminen on alkanut osoitteessa www.lru.fi

Liikuntatoimi järjestää ohjattuja koko perheen vaelluksia eri luontokohteisiin.

Iltavaellukset

LiikuntaGrilli

Rantauimakoulut 3.–13.7. ma–to Myllysaari klo 10–11 Myllysaari klo 11–12 Ahvenlampi klo 13–14 Simola klo 15–16

Liikuntapalvelupäällikkö Aija Rautio on huomannut, että useimmille testitulos toimii vahvana motivaattorina elintapamuutoksille. – Jos pohdit, onko sinulla tarvetta muuttaa esimerkiksi liikunta- tai ruokailutottumuksiasi, tule ihmeessä testattavaksi. Liikunnanohjaaja käy testitulokset huolellisesti läpi kanssasi ja neuvoo, miten voisit parantaa omia elintapojasi ja ohjaa sinut tarvittaessa liikuntaneuvojan juttusille, Rautio kannustaa. Itse testaus kestää noin minuutin: asetut paljain jaloin testilaitteelle seisomaan ja otat laitteen kahvoista kiinni. Laite laskee tulokset suhteutettuna painoosi, pituuteesi ja ikääsi. Sen jälkeen se rekisteröi muun muassa kehosi lihasten, rasvan, luiden ja veden määrän. Lopuksi saat tietosi paperille suhteutettuna normaaliarvoihin. – Lihasmassan, rasvamassan ja painon suhde on terveytemme kannalta oleellista. Vaikka liikkuisi viisikin kertaa viikossa eikä puntari näytä ylipainoa, rasvaa voi silti olla liikaa. Tai vaikka ei janottaisi, kehossa saattaa olla liian vähän nestettä. Testauksen jälkeen onkin hyvä pohtia, mistä normaaliarvojen ulkopuolella olevat tulokset johtuvat. Olisiko esimerkiksi syytä muuttaa ruokarytmiä, lisätä lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa vai nukkua pidempiä yöunia, Rautio selvittää. Mittaus kannattaa uusia, kun on toteuttanut noin puoli vuotta elintapa muutoksia.

Lisätietoja retkistä: Anne Peuhkuri, puh. 040 776 9560, anne.peuhkuri@lappeenranta.fi tai Mirva Lappalainen, puh. 0400 157 514, mirva.lappalainen@lappeenranta.fi.

Kourulan, Pallon ja Sammonlahden liikuntahallit Talvivuorot voimassa 26.5. saakka ja 28.8. eteenpäin. Hallit on suljettu 23.6.–30.7. Lisäksi Sammonlahden kuntosali on suljettu 8.5.–30.7. korjaustöistä johtuen. Aukioloajat 29.5.–22.6. sekä 31.7.–25.8. ma–pe klo 14–21.30 la ja su suljettu

Aija Rautio

Testikiertue alkaa kesäkuussa! Testi ei sovellu raskaana oleville eikä sydämen tahdistinta käyttäville. Ennen testausta kaksi tuntia syömättä ja juomatta. Testiä edeltävänä viikkona ei juurikaan alkoholia eikä suurta fyysistä rasitusta. Varaa testiaikasi liikuntatoimen nettisivulta osoitteesta www.lappeenranta.fi/ liikuntaneuvonta tai puhelimitse puh. 040 674 2869 tai 040 776 9560.

Huom! Vesisateella jumpat ovat peruttu.

Suomineidon uinnit

Puistojumppa ke klo 18–19 (7.6.–2.8.) Myllysaaren nurmialue (2 €) Ohjaajana Laura Luukkonen

Äitienpäivänä su 14.5. klo 10–18

Puistojumppa ke klo 10–11 (3.–24.5.) Lauritsalan urheilukenttä (2 €) Ohjaajana uimahallin valvojat Puistojumppa to klo 14–15 (4.5.–15.6.) Sammonlahden nurmikenttä (2 €) Ohjaajana Kati Koivukangas

Ensimmäinen testikierros kesäkuussa: ma 5.6. 13–15 ja 15.30–17.30 Joutseno, Joutsenohalli

Keskustan uimahallissa: - Maksuton vesijumppa klo 15–15.20 - Maksuton lapsiparkki vesijumpan aikana yli 4 v. lapsille - Kauneuden ja hyvinvoinnin tuote-esittelyjä

ti 6.6. 10–14 Korvenkylä, Seurojen talo

Lauritsalan uimahallissa: - Maksuton vesijumppa 11–11.20 ja 14.30–14.50 - Maksuton lapsiparkki lasten altaassa vesijumppien aikana yli 4 v. lapsille - Puffetti & Forever tuote-esittely

ma 12.6. klo 13–15 ja 15.30–17.30 Lauritsalatalo

Tuo äitisi tai mummisi uimaan vain oman lippusi hinnalla! Molemmissa halleissa 100:lle ensimmäiselle äidille ruusu! Järjestelyissä mukana WIRE ja Lappeenrannan KisaToverit

ke 7.6. 9–11 ja 14–17 Sammontorin asukastila to 8.6. 13–17 Ylämaa, Kirjasto

Testiin ajanvarauksella touko-kesäkuussa 12.5. / 19.5. / 2.6. / 9.6. / 16.6. Testaukset perjantaisin, Lappeenrannan urheilutalolla klo 9–11. Testihuone on käytävän päässä, käynti urheilutalon ovesta.

Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoja internetistä. www.lappeenranta.fi Palvelut ja liikunta Ohjattu liikunta

Kulttuuri

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Arttu Muukkonen

PYÖRÄILY

KESÄN PYÖRÄILYTAPAHTUMIA

Junnupyöräily 7–13-vuotiaille Keskiviikkoisin klo 18 lokakuulle asti. Aloitus Huhtiniemessä 10.5. ja sen jälkeen paikka vaihtuu viikoittain. Maastopyöräilyn lisäksi harjoituksissa tutustutaan maantiepyöräilyyn, liikennekäyttäytymiseen ja pyörän huoltamiseen. Järjestäjä: Lappeenrannan Pyöräilijät ry Lisätiedot: lappeenrannanpyorailijat.fi/toiminta/lasten-ja-nuorten-toiminta

Saimaan Ladun viikkopyöräilyt Lähdöt pääasiassa keskiviikkoisin lentokentän voitelukopilta klo 17.30. Saimaan Ladun maksuttomat retkipyöräilyt sopivat koko perheelle. Pyöräilykypärä on pakollinen. Ota mukaan juomavettä, pienet eväät sekä omaan pyörään sopiva varasisärengas ja pumppu.

Valtakunnallisen Pyöräilyviikon pääteema kattaa tavaroiden, lasten ja lemmikkien pyörällä kuljettamisen hyvät ratkaisut ja käytännöt laatikkopyöristä satulalaukkuihin. Lappeenrannan Pyöräilyviikko on osa I cycle lpr -kampanjaa, jonka järjestäjiä ovat Lappeenrannan Pyöräilijät ry ja Saimaan Latu ry.

PYÖRÄILYVIIKKO 6.–14.5. la 6.5.

ti 9.5.

to 11.5.

Kansallinen pyöräilypäivä ja pyöräilyviikon avaus Saimaan Ladun järjestämä pyöräretki

Pyörällä töihin -päivä

Vuosisadan liikenneteko klo 13–17 Marianaukiolla

su 7.5. Kyläpyöräilypäivä

ma 8.5. Pyörällä kauppaan -päivä Aloittelijoille sopiva maantiepyöräilylenkki

Aamukahvia työmatkapyöräilijöille Marianaukiolla!

Vauhdikas maantiepyöräilylenkki Skibiketeamin maastolenkki

ke 10.5. Pyörällä kouluun -päivä Junnupyöräilyn aloitus

→

Arkkitehtuuripyöräilyt Tutustu Lappeenrannan arkkitehtuuriin! Läntinen pyöräily ti 23.5. klo 17.30–20.30 Itäinen pyöräily ti 6.6. klo 17.30–20.30 Lähdöt Marianaukiolta. Lisätiedot: www.icyclelpr.fi

Mukana lasten ajotaitorata, pyörien turvamerkkausta ja paljon muuta!

Lappeenrannan pyöräilijöiden tempoajo Skibiketeamin maastolenkki

Lue lisää: www.icyclelpr.fi/pyöräilyviikko

14.6. Taipalsaari Pölkkybaari 21.6. Iitiän lava 28.6. Korkea-ahon koulu 2.8. Vihtolan laavu 9.8. Joutseno Tuki rasti 16.8. Hämmäauteensuon laavu

23.8. Konnunsuon baari 30.8. Kären laavu 2.9. Kauden päätös pyöräily, Karhus järven maja (lauantai, lähtö klo 10)

Pyöräretket Päiväpyöräilyjen yhteislähdöt keskiviikkoisin klo 10! Lappeenrannan liikuntatoimen järjestämien pyöräretkien luontokohteissa pidetään lepotauot ja syödään retkieväät. Pyöräilykypärä on pakollinen ja turvaliivin käyttö on suositeltavaa. Lähtöpaikat ja kohteet: 17.5. Lentokentän voitelukoppi – Parkinmäen uimaranta. 16 km. Perillä tutustutaan luontopolkuun (pituus 1,5 km). 24.5. Vesitorni – Hämmäauteensuo. 18 km. Laavulle 800 m pitkospuut. Grillausmahdollisuus. 31.5. Vesitorni – Lauritsala – Murheistenranta – Lamposaari. 22 km.

KKI-ohjelma

Pyörällä kulkee kaikki!

6.5. Valtakunnallisen pyöräilyviikon avaus (lauantai, lähtö klo 12 kaupungintalon edestä) 17.5. Karhusjärven maja 24.5. Kasukkalan koulu 31.5. Lasolan laavu 7.6. Sipari

7.6. Vesitorni – Lauritsalan uimahalli – Soskuan sulku – Pajarila. N. 30 km. 14.6. Satamatori – Huhmarkallio – Linnavuori, Taipalsaari. 24 km. (km ilmoitettu edestakaisin)

Lisätietoja retkistä: Anne Peuhkuri, puh. 040 776 9560, anne.peuhkuri@lappeenranta.fi Mirva Lappalainen, puh. 0400 157 514, mirva.lappalainen@lappeenranta.fi

Kyläpyöräily Pyöräilyn iloa yksin, perheen tai ystävien kanssa Lappeenrannan maaseutualueen teillä! Voit valita reittisi, ajomatkasi ja nopeutesi vapaasti. Kaikki kylät kiertäen matkaa kertyy reilusti yli 100 kilometriä. Etapit: Lappeenranta, Kasukkala, Haapajärvi, Rapattila, Vainikkala, Villala, Rumpu, Hyttilä, Ylämaa, Simola, Hytti, Hanhijärvi, Korkea-aho Kyläpyöräilypäivät su 7.5. ja 13.8. klo 8–20

Willimiesajot Willimiesajot on näyttävä kaksi päiväinen pyöräilytapahtuma Etelä-Karjalassa. Tapahtumakeskus sijaitsee idyllisellä Rakuunamäellä, Ehrnroothin aukiolla. la 22.7. Willimieskortteli su 23.7. Saimaa Road Race Lue lisää: willimiesajot.com/2017

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Mehu- ja merkintäasemat sekä lisätietoa: www.icyclelpr.fi/kylapyoraily2017, www.facebook.com/kylapyoraily Kyläpyöräily on alueen kyläyhdistysten yhteisesti järjestämä liikuntatapahtuma. Tapahtuma saa taloudellista tukea alueella toimivilta yrityksiltä.

Saimaan ympäripyöräily 24.–27.7. Päivämatkat vaihtelevat 70 ja 100 km välillä. Matka etenee sopivaa retkivauhtia maisemia ihastellen. Majoitus Ruokolahden opistolla, Sahanlahti Resortilla ja Löydön kartanolla. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 27.5. mennessä: Saimaan Latu/Sulo Tuuliainen, puh. 0400 509 185, sulo.tuuliainen@gmail.com

Lappeenrannan kaupungintetteri

LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannan tapahtumakalenteri kesä 2017 Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia.

Lappeenrannan kaupunginteatteri ke 3.5. to 4.5.

19 14

Terijoella Terijoella Niskavuoren pe 5.5. 19 nuori emäntä VIE RA ILU 19.30 Sauna Niskavuoren la 6.5. 13 nuori emäntä VIE RA ILU 18 Sauna 19 Terijoella Nahkatakkinen to 11.5. 19 tyttö Nahkatakkinen pe 12.5. 10 tyttö 19 Terijoella

la 13.5.

13 19

ti 16.5.

13 19

to 18.5. 13 19 pe 19.5. 14 la 20.5.

13 19

Terijoella Terijoella Nahkatakkinen tyttö Nahkatakkinen tyttö Nahkatakkinen tyttö Nahkatakkinen tyttö Terijoella Nahkatakkinen tyttö Nahkatakkinen tyttö

www.lappeenranta.fi/ kaupunginorkesteri

Teatteriklubi

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa ja ohjelmistoa. Klubeja isännöi teatterinjohtaja Timo Sokura. Kevätkauden viimeinen kokoontuminen ti 23.5. klo 17.30–19. Tervetuloa!

Teatterin syysesite on ilmestynyt! Nouda omasi teatterin yleisölämpiöstä, Asiakaspalvelukeskus Winkistä, pääkirjastolta, museoilta tai IsoKristiinassa sijaitsevasta Matkailuinfosta.

Ajantasaista lisätietoa ohjelmistosta ja esityspäivistä www.lprteatteri.fi. Lappeenrannan kaupunginteatteri näkyy ja kuuluu myös facebookissa.

Kesäkonserttikauden ja Hiekkalinnan avajaiset

Cleopatra

Keväisiä ääniä

to 18.5. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Ari Rasilainen Solisti Zandra McMaster, sopraano Kokkonen –Berlioz – Mahler Liput 30/21 €

ke 24.5. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Tibor Bogányi Solisteina Helka Seppälä, kontrabasso ja Pedro Conejero, fagotti Sibelius – Bottesini – Rossini – Honegger – Pingoud – O. Merikanto Liput 26/20 €

Kesäkonserttien sarja ti 6.6. alkaen 100 konserttitapahtumaa Lappeenrannassa - Lappeenrannan satamatorilla tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 18–19 - Lappeenrannan kauppatorilla lauantaisin klo 10–11 - Joutsenon torilla torstaisin klo 11–12

Lappeenrannan kaupunki

Kesä tulee satamaan su 4.6. Tuu siekii! klo 10 Hiekkalinnan avaus, ilmainen pääsy laitteisiin! klo 12– Kesäkonserttikauden avajaiset satamatorilla klo 12–15 Lasten perinteinen kadunmaalaustapahtuma

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

Tulossa syksyllä!

Kevätkauden viimeiset esitykset

Hiekkalinna 2017 – Suomi 200 vuotta

Puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertue

Torikaraoke ja nuorisobändit ke 7.6. alkaen klo 19–21 Vuoroviikoin Lappeenrannan satamatorilla 13.8., 20.8., 27.8. ja 3.9. - Vaskimusiikkikonsertit klo 14, Pusupuiston lava - Yhteislaulutilaisuudet klo 16–17, Linnoituksen kesäteatteri - Kansantanssikonsertit klo 18–19.15, Linnoituksen kesäteatteri

Lappeenrannan linnoituksen Vanhankaupungin päivät pe–su 11.–13.8.

Mikko Nikkinen

Sunnuntaikonsertit

Vapaa pääsy pe 16.6. klo 18–21.30 Satamatorilla ! Kesäkonserttikiertueella Rakuunasoittokunnan Big Band -kokoonpanon solistina Sakari Kuosmanen. Ilmavoimien Big Bandin solistina kuullaan Ikosen sisaruksia: Aili, Tuuli ja Heini Ikosta. Illan päättää Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Bandin viihdyttävä lavatykitys. Tapahtuman yhteydessä järjestetään puolustusvoimien kalustonäyttely. www.puolustusvoimat.fi/100

Teatteri-, konsertti- ja balettilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 ma–ke klo 8–16, to klo 8–17, pe klo 8–16, kesällä 5.6.–11.8. ma–pe klo 8–15 puh. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

Lipunmyynti teatterilla Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina ti–pe klo 12–16 sekä esityspäivinä klo 12– esityksen alkuun asti teatteri@lappeenranta.fi

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. Konserteista S-Etukortilla 3 € alennus

Lippupisteen valtakunnalliset myyntipisteet Lappeenrannassa: K-Citymarket (Toikansuontie 4) Kehruuhuone (Kristiinankatu 20)

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Kuva Eino Malmin yksityskokoelma. Tulenjohtaja luutnantti Tossavainen ja tuntematon ylikersantti.

Juliste Päivi Pöyhölä

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat

Karjalan kasvot. Ilmari Aalto Suursaaren taloja.

Tapahtumat

Näyttelyt

Museoperjantai pe 5.5. klo 11–17

Museot avoinna: –4.6. saakka ti–su 11–17, 5.6.–20.8. ma–pe 10–18, la–su 11–17 www.lappeenranta.fi/museot

Museoiden yö la 20.5. klo 11–23 Etelä-Karjalan museo ja Lappeenrannan taidemuseo ovat avoinna ja museoissa on näyttelyiden lisäksi ohjelmaa.

Etelä-Karjalan museo

Lappeenrannan taidemuseo

Kristiinankatu 15

Kristiinankatu 8–10

Sodan värit –

Päiviö Pyöttiälä – itseoppinut surrealisti

värivalokuvia talvi- ja jatkosodasta, Suomi 100 22.4.–5.11.

Koht’silleen Lallukka -esitys Etelä-Karjalan museo, hinta museon pääsymaksu + 2 € ma 29.5. klo 14 ja 16, ti 30.5. klo 10 ja 16, ke 31.5. klo 16, to 1.6. klo 16 Lippuvaraukset: riina.nurmio@lappeenranta.fi

Perusnäyttely Rajalla – Kolme

Karjalan kasvot -näyttelyn kaikille avoimet avajaiset

karjalaista kaupunkia

18.3.–21.5.

We Shall Overcome – taidemuseon kokoelmia 1960- ja 70-luvuilta 18.3.–21.5.

Mikko Vento – Kun maailma rappeutuu -valokuvanäyttely 25.4.–21.5.

Karjalan kasvot, Suomi 100

pe 2.6. klo 18 Lappeenrannan taidemuseo

3.6.–10.9.

Arttu Muukkonen

Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon

Pääsyliput 8/7 €, alle 18-v. vapaa pääsy

Muistathan, että kaupungin perinteinen juhannuskokko syttyy klo 21 Myllysaaren edustalla.

Kehruuhuoneella tapahtuu

Kristiinankatu 20, Lappeenrannan linnoitus

Suomi 100 – kulttuuri kujasil, karjala kulmil

Vapaa pääsy

su 4.6. klo 12–17 Lappeenrannan linnoitus täyttyy karjalaisesta perinteestä ja kulttuurista!

Ukon juhla

Lappeenrannan kaupunki

pe 23.6. klo 11–18 Juhannusaattoa eli Ukon juhlaa vietetään Kehruuhuoneella leppeissä tunnelmissa, eteläkarjalaisten juhannusperinteiden parissa.

Historiallinen Raatihuone Yleisölle avoinna su 4.6. klo 10–15 pe–la 11.–12.8. klo 10–15 Kesämuusikot klo 14–14.30

Ylämaan Jalokivimessut

Ylämaan jalokivikylässä 30.6.–2.7. www.ylamaanjalokivimuseo.fi/fi/Jalokivimessut

Joutsenon taidekesä Joutsenon Taidekesä tarjoaa kädentaitojen, taiteen, kirjoittamisen, ilmaisun ja musiikin kursseja sekä kaikille avoimia konsertteja ja yleisötilaisuuksia Joutsenon Opistolla (Pöyhiänniementie 2). Muun muassa yleisötilaisuuksia auditoriossa klo 19: ti 27.6. Joutsenon Taidekesän avajaiset ti 11.7. Studia generalia ”Kirjailijan tieni”, kirjailija Sirpa Kähkönen ma 24.7. Lauluviikon stipendikonsertti ma 31.7. Kamarimusiikkikonsertti ”Suomi 100 – yhdessä” Lisätietoa yleisötilaisuuksista ja kesäkursseista: www.joutsenonopisto.fi/taidekesa

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Kehruuhuone

Suomen vanhin puinen raatihuone sijaitsee Lappeenrannan keskustassa (Raastuvankatu 7). Pääsylippu: aikuiset 5 €, yli 3 v. lapset 3 €

Lappeenranta-salin viihdetapahtumat pe 12.5. klo 19

Ruusu äidille Rakuunasoittokunta. Kapellimestarit Riku Huhtasalo ja Aino Koskela, solistina Arja Koriseva Kalenteri täydentyy koko ajan. Tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Lappeenrantasalin ohjelmisto

Kesäfestarit LappeeFest

Kontufolk

to–su 15.–18.6. Marianaukiolla ja Keskuspuistossa

pe–la 28.–29.7. Konnunsuon Juhlaladolla

Itä Räpäyttää

LPRHC Fest

pe–la 21.–22.7. Pusupuistossa

pe–la 4.–5.8. Huhtiniemessä

Tavataan toreilla

Kauppatori

Marianaukio

Lappeenrannan kaupunkikeskusta – LAKES ry

Sunnuntaikirppis

to 11.5. klo 13–17

Kirpputorilöytöjä voit tehdä sunnuntaisin klo 7–14 (ei juhannussunnuntaina 25.6.).

Vuosisadan liikenneteko / OP to 8.6. klo 16.30–18

Myyntipaikka lunastetaan torivalvojalta samana aamuna klo 7 alkaen. Vasta paikan lunastamisen jälkeen tavarat voi asetella myyntipaikalle. Myyntiruudun ja pöytäpaikan hinnat 10 €, puolikas myyntiruutu 5 €. Kauppatorin kirppis on tarkoitettu kotitalouksille ja yksityisille ihmisille.

Voltti 2017, kulkue klo 17

la 10.6.

Kahvikioski T:mi Sirkka Peitsoma täyttää 50 vuotta

Satamatori

pe 9.6. klo 12.30–13.30

Voltti 2017 katukeikka la–su 8.–9.7.

Street Hockey SM-kiertue 2017 Osa tapahtumasta Satamatorilla

Kansallinen Siivouspäivä la 27.5. klo 10–14 Joutsenon torilla, Sammontorilla ja Lauritsalan Koulukallionpuistossa Tule mukaan yhteisölliseen tapahtumaan ja siivoa sinulle turhat tavarat kaapeista kiertoon! Kansallisena siivouspäivänä kirpputoripaikka on ilmainen. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, tulet vain paikalle tavaroinesi ja oman pöydän kanssa. Järjestäjät: Joutsenon ja Lauritsalan alueraadit sekä EKTA:n Iloa ikään -hanke

to–su 29.6.–2.7.

Kansainväliset suurmarkkinat (TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy)

Joutsenon tori to 18.5.

Päivi Oikkonen

Kevätmarkkinat (Joutsenon Kullervo ry)

Lukupiirit pääkirjastossa to 11.5. päiväryhmä klo 14–15 (Minna Rytisalo: Lempi) ja iltapäiväryhmä klo 17.30–18.30 (Peter Sandström: Laudatur), pääkirjaston Heili-sali

Yhteislaulutilaisuus to 18.5. klo 17–18, pääkirjaston Tarinasali, laulattajana Antti Taipale

Aikuisten elokuvakerho jatkuu syksyllä teemalla musiikki. Elokuvapassit tulevat jakoon 1.8.

Lapsille Kirjastomummon satuhetki ke 3.5. klo 9.30 pääkirjaston Tarinasali ke 17.5. klo 18 pääkirjaston lastenosasto ti 9.5. klo 10 Sammonlahden kirjasto to 16.5. klo 10 Sammonlahden kirjasto

Lasten elokuvaesitykset ke 10.5. klo 9.30 ja 10.15 pääkirjaston Heili-sali

Lukukoirat ti 9.5. klo 18–19.30 pääkirjaston Tarinasali Lappeenrannan Kaverikoirien lukukoirat ovat kirjastossa. Tule lukemaan ääneen hiljaiselle kuuntelijalle!

Suomi 100 -kuvitusnäyttely 2.–31.5., pääkirjaston lastenosasto Hannu Tainan ja Markus Majaluoman lastenkirjankuvituksia eri vuosikymmeniltä (Heinähattu ja Vilttitossu, Uppo Nalle).

Lasten elokuvaesitys Myyrä ja tikkukaramelli ynnä muita Milerin Myyrä-tarinoita ke 3.5. klo 10, Ylämaan kirjasto ti 9.5. klo 9.30 ja 18, Joutsenon kirjasto pe 12.5. klo 9, Voisalmen koulu www.lappeenranta.fi/kirjasto

Nuorten asialla 5.–9.6. Nuorten kesätyöleiri 13–16-vuotiaille, Asinsaari. Hakuaika päättynyt. 12.–16.6. Kesäkylä-päiväleiri Lappeenrannan Yrityskylässä. Hakuaika päättynyt. 12.–16.6. Nuorten kaupunkityöpaja. 13–16-vuotiaille tarkoitettu kesätyö, jossa tehdään erilaisia tehtäviä eri puolilla kaupunkia. Hakuaika päättynyt. 20.–22.6. Lasten seikkailuleiri Asinsaaressa Voit tiedustella mahdollisesti vapautuvia paikkoja nuorisotoimesta. Nuorisotoimen tapahtumat ja toiminta on päihteetöntä ja savutonta. Tapahtumat, lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri

3D-tulostusta kirjastossa −3D-tulostimella voi tulostaa melkeinpä mitä vain mieleen juolahtaa, kuten erilaisia figuureja, pelinappuloita tai osia johonkin laitteeseen, esimerkiksi koteloita ja rattaita, kertoo projektityöntekijä Leo Mäenpää Lappeenrannan maakuntakirjastosta. Hän opastaa asiakkaita 3D-tulostuksessa Lappeenrannan maakuntakirjaston digipajassa. − Yksinkertaistettuna 3D-tulostin pursottaa sulaa muovia lasilevylle, ja kappale muodostuu kerros kerrokselta. Tulostukseen menee aikaa viidestätoista minuutista tunteihin mallin monimutkaisuudesta ja koosta riippuen, Mäenpää selvittää. Asiakas voi tulostaa valmiin tai itse tekemänsä mallin, ja mallinnukseen voi Leo Mäenpään mukaan käyttää helppokäyttöistä Tinkercad-ohjelmaa.

Galleria Pihatto

− Keskitymme valmiiksi tehtyjen mallien tulostukseen. Tietysti vinkkaamme, minne pitää mennä, jos asiakas on kiinnostunut omien mallien tekemisestä, Mäenpää sanoo. Kirjasto aikoo myös kouluttaa vertaisohjaajia opastamaan käyttäjiä. Muuten toiminta pyörii vakituisen henkilökunnan voimin. 3D-tulostushanke on toteutettu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus

Leo Mäenpää

ti 16.5. klo 16–17, pääkirjaston ala-aulan kokoustila

ke 3.5. klo 17–18 pääkirjaston Tarinasali

Hannu Taina

Kielikahvila suomeksi

Venäjänkielinen satuhetki

Vapaa pääsy

10.5.–3.6. Jaana Kotamäki – Luonnon siveltimellä 7.6.–1.7. Etelä-Karjalan taiteilijaseura 5.–29.7. Saimaan Kameraseura – Westonin jalanjäljissä Jirka Veikkanen

Aikuisille

Päivi Oikkonen

Kirjaston toukokuu

Galleria Pihatto Valtakatu 80 (käynti Kaukaankadun puolelta) www.galleriapihatto.fi Avoinna: ti–pe klo 11–18 ja la 11–15 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

Lappeenrannan Balettigaala vie rakkauden, elämän ja kuoleman lähteille Lappeenrannan 2017 Balettigaalan ohjelmisto käsittelee universaaleja teemoja: rakkautta, elämää ja kuolemaa. Balettigaala järjestetään tuttuun tapaan elokuun lopulla Lappeenrannan kaupunginteatterissa, nyt jo kahdeksannen kerran.

Katso lipunmyyntipaikat sivulta 21.

Kolme näytöstä balettikilpailuvoittoja, muun muassa kultamitali Helsingin kansainvälisestä balettikilpailusta 2005. Heidän runollinen tarinansa kertoo Goethen nuoresta Wertheristä ja taustalla soi Chopin. Nuoret Semperin tähdet esittävät myös klassista repertuaaria. Balettigaalalla 2017 on kunnia saada vieraakseen viimeistä kauttaan Suomen kansallisbaletin johdossa aloittava Kenneth Greve. – Greve nähdään näyttämöllä hurmaavan partnerinsa Alina Nanun kanssa. Alina on Tšekin kansallisbaletin prima ballerina. He esittävät dueton baletista Scheherazade, koreografina on Kenneth Greve, Teräsvuori kertoo.

veistää hirttä

kau- kuvan puipun- den takana kimme kuvittaja

AVAA UKSEN

poliisi vuokraa opiskelijalle

HUNNI 24

12.20 poik-suuskeamatsa15.45

LIKA

SUVI-

1+1=2

poliisi vuokraa opiskelijalle

joella

-TIE

paksuta poikkeamat

12.20 1+1=2 15.45

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2017

uljaat AVUT

vaiettu

JALKOJEN ALLA

loppuun loppuun

ATKSANA ATK-

SEIS

sala- SANA nimi sala-

vamma

NOTKEA MAA

raha

vaiettu

vanha tanssipaikka

joella

-TIE

SEIS vamma

HUNNI

uljaat AVUT

töitä

olympialaisissa

notkoissa

JALKOJEN ALLA

-AM -saari

paksuta

pyöreä

olymnot- kaupunginosa pialaikoissa sissa

vanha tanssipaikka

väritytöt

töitä

päiden yllä

YKSIN nopea nainen

kanisaaren KAN- mauste SA suolalle

SUVI-

LA-

pyöreä ansio kaupunginosa

palloseura

-AM -saari

lapsellisia

KUISIA

NEUVOO

kanisaaren KAN- mauste SA suolalle

kasa

MONET

päiden ELOyllä

YKSIN nopea nainen

palloseura

väritytöt

KUORI

AVAA UKSEN

LA-

NEUVOO

RESSA

nuoraistuin

suussa

teatterin pomo

perusti VIEKAS LENSI AURINKOON kaupungin AMPOSAA-

isoja

vanhapuis- ulkoi- ennen tossa? lijalle juhlia

ansio

KUORI

PINO ETSIMISVÄLINEITÄ

nuoraistuin

meinaajilla

isoja LAAJIN

sipeKESÄrian KOHDE joki

vanhapuis- ulkoi- ennen tossa? lijalle juhlia

teatterin pomo ajoi SUei kokonaan lapselELOKUA juosinsaaressa lujaa KUISIA lisia

GALLERIAteki pauhata lailan roolin

perusti VIEKAS LENSI kaupungin AMPOSAAAURINKOON RESSA

kuvan puikauLIKA pun- den takana kasa kimme kuvittaja

PINO ETSIMISVÄLINEITÄ

MONET

LAAJIN

Balettigaalan järjestää NordicDance Makers yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.

ajoi SUei kokonaan lujaa KUA juosinsaaressa

GALLERIAteki pauhata lailan roolin meinaajilla

Lappeenrannan kaupunginteatteri sijaitsee Lappeenrannan keskustassa, Kauppakeskus IsoKristiinan kolmannessa kerroksessa (Kaivokatu 5).

raha

alakulot

nimi NOTKEA MAA

alakulot SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

Lappeenranta-asukaslehdet

sipeKESÄrian KOHDE joki

veistää hirttä

Balettigaalan kolmen näytöksen estradina on Lappeenrannan kaupunginteatterin suuri näyttämö perjantaina 25.8.2017 klo 19 ja lauantaina 26.8.2017 klo 14 ja 19.

Lehdet ja esitteet

grafioita nähtiin Lappeenrannassa vuosina 2010 ja 2013. Ohad Naharin on palkittu, legendaarinen israelilainen koreografi, jonka teokset ovat valloittaneet maailman. Lappeenrannassa hänen luomustaan tulkitsee 20 tanssijan ryhmä Tšekin kansallisbaletista. Elämää ja kuolemaa käsitellään toisen maailmankuulun koreografin Robert Northin teoksen Death and The Maiden (Tyttö ja Kuolema) loppukohtauksessa. Dresdenin Semper-oopperan baletissa ja Unkarin kansallisbaletissa ensitanssijana työskentelevä unkarilainen István Simon vierailee Balettigaalassa partnerinsa Svetlana Gilevan kanssa. Istvánilla on useita

Ristikon ratkaisu löytyy kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme

alettigaalan taiteellinen johtaja Juhani Teräsvuori lupaa yleisölle voimakkaita tanssillisia sekä musiikillisia elämyksiä. – Ohjelmistossa on yleisölle ennestään tuttuja sekä kokonaan uusia elementtejä. Kokonaisuus vie katsojansa rakkauden sekä elämän ja kuoleman lähteille, mutta valloittaa myös taituruudellaan ja nerokkaalla tanssin ja musiikin yhteensovittamisella, Teräsvuori tiivistää. Balettigaalalle räätälöity Ohad Naharinin koreografia Deca Dance on kokonaisuutena uusi teos, mutta esittelee koreografin hittiteoksien parhaimpia paloja vuosien varrelta. Aikaisemmin Naharinin koreo-

Kuva: Ohad Naharin, Deca Dance –soubor Baletu ND – Foto Pavel Hejný

Seuraa ohjelmiston päivittymistä www.lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta Tapahtumat Balettigaala