Lappeenrannan asukaslehti 2/2018

5.5.2018 | LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | www.lappeenranta.fi

Kesä alkaa Lappeenrannasta

Hiekkalinna kohti ennätyskorkeuksia, s. 2 Lappeenrannan mallilla kasvua ja osaamista, s. 3

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Caj Bremerin matkassa mystisiin Karjalan maisemiin, s. 4 Ilonpitoa ja vaikuttamista torilla ja fiestassa, s. 6 50-vuotiailla Lappeenrannan laulukilpailuilla valoisa tulevaisuus, s. 8 Kirpputorit ja kierrätys elämäntapana, s. 10 Saimaa Geopark nostaa ilmiöt elämyksiksi, s. 14 Ajassa taaksepäin vanhojen ilmakuvien siivin, s. 16 Kesäteatteriin, s. 12, liikuntaa ja lähikulttuuria, alkaen s. 18 Suomen lippu 100 vuotta -näyttely linnoituksessa s. 20

IN ENGLISH, p. 17

HIEKKALINNA

Hiekkalinna

kohoaa yhteisvoimin kohti ennätyskorkeuksia

Kurvatkaahan Lappeenrantaan, etappivuonna 2018

”S

iellä Lappeenrannassahan on upeita hiekkaveistoksia ja komea hiekkalinna. Olemme monena kesänä Suomea kierrellessämme puhuneet, että pitäisi kurvata niitä katsomaan.” Näin haasteli keskisuomalainen tuttavani maaliskuussa.

Lappeenrannan Hiekkalinnan 15-vuotiskesänä 2018 kurkotamme 18 metriin: Guinnessin maailmanennätyskorkeuteen. Kun kurvaatte tänne jo alkukesästä, pääsette seuraamaan taituruutta, jolla tämä ennätys saavutetaan.

Kuluva vuosi on monessa mielessä Lappeenrannalle merkityksellinen etappivuosi. Ensinnäkin olemme hioneet hyvästä kaupunkistrategiastamme entistäkin paremman ja täsmentäneet tavoitteitamme. Strategiatyömme on kirkastanut vahvuuksiamme Suomen ilmastopääkaupunkina, kansainvälisenä yliopistokaupunkina ja upeana asuin- ja matkailualueena puhtaan Saimaan rannalla.

Tänä vuonna myös lentokentältämme noustaan siiville, suuntana Välimeri.

Paluulennot puolestaan tuovat meille turisteja.

Minusta on hienoa, että joku tulee tänne Hiekkalinnan tähden. Olen varma, että paikan päälle saavuttuaan matkailijamme haltioituu myös eteläisen Saimaan järviluonnosta, Lappeenrannan keskikaupungin palvelutarjonnasta, linnoituksen näyttelyistä ja kaupungin historiasta, poikkeaa kesäteatterissa ja laivaristeilyllä.

Hän huomaa myös, että Lappeenrannan satamasta voi lähteä viisumivapaille Viipurin risteilyille.

Kuten keskisuomalainen tuttavani, myös muut kotimaan matkailijat sekä ulkomaalaiset turistit mielellään kiertelevät paikasta paikkaan.

Visit Finlandin tietojen mukaan esimerkiksi kiinalainen matkailija saattaa niputtaa kaikki Pohjoismaat yhteen kiertueeseen. Vierailun Suomessa ja Saimaalla voi sujuvasti yhdistää myös esimerkiksi Baltian ja Pietarin matkaan. Ja jos tulee Saimaalle, miksei sitten kiertelisi Euroopan neljänneksi suurimman järven monissa eri rantakaupungeissa ja valmisteilla olevan Saimaa Geoparkin kohteissa.

Järviseutumme kansainvälistä yhteismarkkinointia toteutetaankin nyt Saimaa-verkostona vastauksena matkailijoiden toiveeseen kiertää, katsella ja kokea.

Näin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat, kaupungit, matkailualan eri toimijat ja yrittäjät ovat yhdistäneet voimansa.

Esimerkiksi Kiinan turistimarkkinoilla olemme liikkeellä juuri oikeaan aikaan. Nykyisinhän vasta noin viidellä prosentilla kiinalaisista on passi, joten on odotettavissa, että kun kiinalainen yhteiskunta vähitellen keskiluokkaistuu ja ihmiset vaurastuvat, valtavasti nykyistä suurempi joukko haluaa matkustaa Eurooppaan ja myös Suomeen. Saimaan järviseutu metsineen tarjoaa upean vaihtoehdon luonnon rauhaa, kiireetöntä elämänmenoa ja eksoottisia maisemia etsiville maailmanmatkaajille.

Nyt myös matkailuyrittäjien kannattaa ideoida ja uskaltaa: Saimaa-brändin vahvistamiseksi palvelutarjontaan kaivataan uusia, elämyksellisiä vaihtoehtoja erilaisista kulttuureista saapuville asiakkaille.

Tämä Lappeenranta-asukaslehden kesänumero jaetaan viime vuoden tapaan kaikkiin eteläkarjalaisiin talouksiin kesän alkajaisiksi. Lehti kannattaa säilyttää aina syyskauden alkuun asti, koska sen sivuilta löydätte monipuolisesti tietoa maakunnan keskuskaupungin matkailu-, tapahtuma- ja kulttuuritarjonnasta läpi kesän.

Hyvää kesää kaikille asukaslehden lukijoille. Kurvatkaahan Lappeenrantaan.

Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

Maksuton Hiekkalinna ilahduttaa jo 15. kertaa kesäkävijöitä Linnoitus­ niemen kärjessä. Juhlavuoden kunniaksi Hiekkalinnalla tähytään ennätys­ korkeuksiin. Tavoitteena on veistää maailman korkein hiekkalinna, jolla tulee olemaan korkeutta jopa 18 metriä.

E

nnätyslinna koostuu noin 100 erilaisesta veistoaiheesta. Lappeenrannan markkinointi-, matkailu ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahmanin mukaan Hiekkalinna kunnioittaa linnateemallaan erityisesti kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.

– Mukaan veistetään kaikki Suomen linnat sekä Viipurin linna, josta tulee Hiekkalinnan huippu. Mukana on myös Saimaan alueen ja Pietarin matkailukohteita. Lisäksi huomioimme Venäjällä järjestettävät jalkapalloilun MM-kisat.

– Ennen kaikkea Hiekkalinna on jälleen linna. Se valloittaa maailmaa ja syleilee ympäristöä, mutta kunnioittaa samalla juuriaan. Ennätyslinnasta voikin bongata myös tuttuja veistoshahmoja Hiekkalinnan aiemmilta vuosilta.

Hiekkalinnalle tuodaan tälle kesälle miljoona kiloa lisähiekkaa Taipalsaarelta.

Hiekkaa tuodaan myös Ateenasta ja Milanosta yhdessä Ryanairin kanssa. Ennätyslinnassa nähdään siten myös kyseisten kaupunkien kohteita, kuten Akropolis-kukkula.

Yleisökin pääsee veistämään Ennätyslinnan valmistumisesta vastaa ammattilaisveistäjä Kimmo Frosti yhdessä kuudesta eri maasta tulevien veistäjien kanssa. Veistoaika on tällä kertaa kuukautta pidempi kuin aiemmin.

– Veistäjiä tulee Venäjältä, Latviasta, Unkarista, Kanadasta, Ukrainasta ja Suomesta.

– Ennätyskorkeuden saavuttaminen vaatii huolellista kosteudenhallintaa. Tärkeää on myös tarkka ja sopiva pintakäsittely. Linna elää sään mukaan, kuivuu auringossa ja imee hallitusti vettä sateella.

Hiekkalinna ei ole avajaispäivänä valmis, vaan linnan veistoa voi seurata aina 8. heinäkuuta asti. Linnan korkeus mitataan ennätystä varten 10.7. yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

Ennätyslinnaa rakennetaan yhteisvoimin, sillä Frostin mukaan myös yleisö pääsee veistämään.

– Järjestämme ohjattuja, maksuttomia ja kaikille avoimia yleisöveistovuoroja 12.6.–7.7. välisenä aikana ti–la klo 16–18.

Välineet löytyvät Hiekkalinnalta. Hiekka sotkee jonkin verran, joten se kannattaa huomioida vaatetuksessa.

Kesästä voi nauttia minigolfia pelaten tai benji-trampoliinissa pomppien. Hiekkakappelissa voi puolestaan järjestää vihki- ja kastetilaisuuksia.

Hiekkalinnalta kätevästi Saimaalle ja lähisaariin Hiekkalinnalta pääsee kätevästi jatkamaan kesänviettoa esimerkiksi Saimaalle ja lähisaariin.

Hiekkalinnan infopisteeltä voi vuokrata kanootteja, kajakkeja, koko perheen soutuveneen tai SUP-lautoja. Välineiden vuokra-aika on tunnista viikkoihin.

Lappeenrantaan voi lähteä tutustumaan polkupyörällä tai katujunalla, jonka reitti alkaa Hiekkalinnalta. Aikataulut löydät sivulta 23.

Sami Soljansaari

Hiekkalinna Hiekkalinnan alue avoinna 9.6.–2.9. klo 10–21.

Hiekkalinnan infopiste, kahvila ja muut oheistoiminnot avoinna ja käytettävissä 9.–24.6. and 1.8.–2.9. päivittäin klo 10–18, 25.6.–31.7. päivittäin klo 10–20

Suosikkeina pikkujuna ja karuselli Hiekkalinnan alue tarjoaa kävijöille ennätyslinnan lisäksi tuttuun tapaan muutakin toimintaa. Kahvilasta ja jäätelökioskilta voi ostaa herkkuja. Kestosuosikit kuten pikkujuna, karuselli ja hiekkalaatikko viihdyttävät lapsia.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 5.5.2018, 10. vuosikerta.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Toukokuun lehti jaetaan kaikkiin talouksiin Etelä-Karjalassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi /// Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet. /// ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 /// PAINOS 74 000 kpl /// PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu, alina.kujansivu@lappeenranta.fi, puh. 040 724 8776 /// TUOTTAJA Mervi Palonen, mervi.palonen@lappeenranta.fi, puh. 040 184 9610 /// LÄHIKULTTUURIA Sami Soljansaari, sami.soljansaari@lappeenranta.fi /// LIIKKEELLE Sirpa Pöllänen, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi /// ULKOASU JA TAITTO Nitroid /// ETUSIVUN KUVA Arttu Muukkonen /// JAKELUHÄIRIÖT puh. 09 2316 3556.

Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2018.

2

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Hiekkalinnan alu e avoinna 9.6.–2.9. klo 10–21 .

Kuvat: Lappeenrannan kaupunki

Kuva: Mikko Nikkinen

PÄÄKIRJOITUS

Tekstit ja kuva: Mervi Palonen

STRATEGIA

Ekologisesti, tyttöjä kemian opintoihin kannustaen

Kaisu Komulainen (vasemmalla) ja Aino Voutilainen aikovat viedä valinnaiskurssinsa ilosanomaa muihinkin kaupungin kouluihin.

Kaisun ja Ainon idea nousi strategiarahalla siivilleen Oppilaiden iloiset tervehdykset saattelevat Kaisu Komulaista ja Aino Voutilaista Lauritsalan koulun käytävillä: Hei Kaisu, hei Aino. Minne matka?

K

aisu ja Aino pujahtavat kemian luokkaan.

Kaisulle luokka on tuttu, koska hän opettaa kemiaa, fysiikkaa ja matikkaa. Mutta eri ainesosien yhdistämiseen tarvittavat suppilot ja purtilot tulevat venäjän ja ruotsin opettaja Ainollekin tutuksi, kun parivaljakon yhteinen valinnaiskurssi luonnonkosmetiikan kemiaa alkaa tulevalla syyslukukaudella.

Vastavuoroisesti Kaisu saa tilaisuuden sukeltaa brändäyksen maailmaan, kun kaupallisilla opinnoilla tietojaan täydentänyt ja jonkin aikaa mainostoimistossakin työskennellyt Aino laittaa osaamisensa likoon kurssin kakkosjaksolla.

Silloin pyöräytetään kemian tunnilla tuotetut ideat myyntiin.

Myös matikantaitoja tarvitaan, kun tuotteeseen kiinnitetään tuotannon, brändäyksen ja markkinoinnin mutkat läpikäynyt, tarkkaan laskettu hintalappu; hups, kaikki myynnistä kertynyt raha ei jäänytkään taskuun.

Huulten puna hehkuu luonnonmukaisten väriaineiden voimalla Kaisun ja Ainon päättäväisistä askeleista kuulee, että innostus kantaa kohti tavoitteita. Tarkoituksena on muun muassa, että tytöt valitsisivat opinto-ohjelmaansa entistä enemmän luonnontieteitä, esimerkiksi kemian opintoja. − Vaikka ovat pojatkin tervetulleita kosmetiikasta kiinnostuneiden joukkoon, opettajakaksikko tähdentää.

Ekologisuus näyttää suuntaa: kurssilla valmistetaan esimerkiksi huulipunaa, kuorinta- ja vartalovoidetta, suihkugeeliä − tai mitä oppilaat sitten keksivätkään – pääasiassa luonnonmukaisista aineista.

Väriä huulipunaan voi uuttaa punajuurestakin ja käytetyt kahvinporot sopivat mitä parhaiten ihonkuorintaan.

Aromeilla höystetty kookosöljy taas luontuu vartalovoiteen ainesosaksi. Suolakin käy kylkiäiseksi monenlaiseen kosmetiikkaan.

Itsevalmistettujen tuotteiden varastoja ei ole tarkoitus kerryttää, mutta kokeilemaan pitää päästä. − Harkinnassamme on, että kävisimme yrityksissä katsomassa, miten tuotekehitys, hinnat, brändäys, markkinointi ja myynti loksautetaan tosielämässä kohdilleen. Lisäksi tutustumme kaupoissa myytävien kauneudenhoitotuotteiden ainesosiin. Oppilaat voivat yllättyä, kun huomaavat, mitä joka päivä laittavat iholleen, Kaisu huomauttaa. − Uskon, että kurssin jälkeen moni lukee tuoteselostuksia ennen ostopäätöstä, Aino lisää.

Molemmat vakuuttavat, että heidän omien huultensa puna hehkuu pelkästään luonnonmukaisten väriaineiden voimalla.

”

Nyt on kahdet aivot miettimässä toteutusta ja etsimässä tietoja.

Open huoneesta kaupungintalolle, leijonan luolaan Idea kosmetiikan kemiasta syttyi Lauritsalan koulun opettajien huoneessa. − Jutellessamme hoksasimme, että yhdistämällä valinnaiskurssisuunnitelmamme, saisimme aikaiseksi uudenlaisen kokonaisuuden. Mutta vasta alkuvuodesta kaupungin henkilöstölle pidetyssä strategiapamauksessa idea sai siivet, Kaisu ja Aino kertovat.

Strategiapamauksessa nimittäin selvisi, että kaupungilta voisi hakea rahoitusta strategiaa tukevien ideoiden toteuttamiseen. − Kun katseemme kohtasivat, tajusimme, että molemmat ajattelimme samaa: meidän suunnitelmammehan on

Kasvua ja osaamista -strategiaohjelman mukainen ja voisimme hakea sille rahoitusta. Sitten lähetimme ehdotuksen, saimme sen kehittämiseen sparrausta ja kutsun kaupungintalolle, Lappeenrannan kaupungin omaan leijonan luolaan, naiset kertovat.

He myöntävät jännittäneensä aika lailla ennen ideansa esittämistä, mutta hyvinhän se meni. Ideaa vastaanottamassa oli strategiaohjelmien vetäjien lisäksi kaupungin johdon ja toimialojen edustajia.

Kurssia monistetaan muihinkin kaupungin kouluihin Ainon ja Kaisun idealle myönnettiin 9500 euron tuki strategiaohjelmien määrärahoista. − Uudenlaisen näkökulman luominen ja toteuttaminen vaatii paljon suunnittelua. Ilman strategiarahoitusta olisimme kumpikin joutuneet järkkäämään oman kurssipuolikkaamme itsekseen, emmekä olisi pystyneet luomaan sujuvaa kokonaisuutta. Nyt on kahdet aivot miettimässä toteutusta ja etsimässä tietoja, opettajat iloitsevat.

Strategiarahoituksen edellytyksenä on, että kurssia monistetaan muihinkin kaupungin kouluihin. Esimerkiksi tähän Kaisu ja Aino ovat saaneet sparrausta Kasvua ja osaamista -erillisohjelman vetäjältä Johanna Väyryseltä.

Opettajakaksikko aikoo kierrättää kehittämänsä valinnaiskurssin ilosanomaa muun muassa kaupungin koulujen yhteistyöryhmien välityksellä, kuten yrittäjyys- ja työelämätaitojen tiimissä ja luonnontieteiden LUMA-ryhmässä. − Tuen ansiosta meillä on varaa huolelliseen suunnitteluun ja oppilaiden tarvitsemien materiaalien hankintaan sekä mahdollisiin yrityskäynteihin. Hyvin suunniteltu ja toteutettu taipuu muuallekin malliksi. Kun kurssillamme on selkeät tavoitteet ja strategian ohjaamat suuntaviivat, lopullinen sisältö kumpuaa eri koulujen käytännöistä ja oppilaiden luovuudesta, Kaisu ja Aino hymyilevät.

Lappeenrannan mallilla kasvua ja osaamista Sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen oli paikalla Lappeenrannan kaupungin ihka omassa leijonan luolassa, kun Kaisu Komulainen ja Aino Voutilainen esittelivät ideaansa luonnonkosmetiikan kurssista.

-K

urssin avulla luodaan opintokokonaisuus, joka innostaa myös tyttöjä valitsemaan luonnontieteitä opinto-ohjelmaansa ja toivottavasti peruskoulun jälkeen pitkän matematiikan.

Lauritsalan koulusta tuli toinenkin strategiateoksi hyväksytty idea. Se liittyy 3D-tulostukseen ja tähtää teknologiakasvatuksen vahvistamiseen. Molemmat ideat osuvat strategiamme ytimeen, Väyrynen iloitsee.

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2017 uudistetun ja rakenteeltaan uudenlaisen strategian, joka linjaa kaupungin tavoitteita vuoteen 2033.

Strategiaan sisältyy kolme kärkeä eli erillis­ ohjelmaa, joille varattiin yhteensä kuuden miljoonan euron määräraha kuluvaa valtuustokautta kohti.

Erillisohjelmat ovat kasvua ja osaamista, puhdasta ja kestävää sekä sykettä ja säpinää.

Erillisohjelmia jalkautetaan niin, että kaupungin henkilöstöllä, sidosryhmillä ja asukkailla on mahdollisuus esittää strategiaa tukevia ideoita. Niin sanotussa leijonan luolassa hyväksytyt ideat saavat strategiarahoitusta toteutusta varten. − Lappeenrannassa on upea malli, joka on uraa-uurtava tapa tehdä kaupun-

gin strategiasta koko kaupungin yhteinen haaste. Vain yhteistyöllä saamme kaupunkimme kukoistamaan, Väyrynen määrittelee.

Haasteen jalkauttaminen laukaistiin liikkeelle heti alkuvuodesta henkilöstön strategiapamauksella, jossa tavoitteita ja rahoitusta esiteltiin. Nyt henkilöstöltä tulleet ensimmäiset hyväksytyt ideat ovat jo toteuttamisvaiheessa.

Parhaillaan kaupunki odottaa ideoita sidosryhmiltä sekä opiskelijoilta. Myös asukkaita osallistetaan strategian toimeenpanon yhteydessä.

Johanna Väyrynen uskoo, että yli-

opistokampukselta on tulossa ideoita, joilla vauhditettaisiin yrittäjien, opiskelijoiden ja kaupungin yhteistyötä. − Tarvitsemme uusia keinoja edistämään opiskelijoiden työllistymistä Lappeenrannan seudulle. Nykyisin vain murto-osa Lappeenrannasta kesätöitä etsivistä korkeakouluopiskelijoista löytää töitä. Harjoittelutyöt, opinnäytteet ja kesätyöpaikat ovat kuitenkin työelämän portteja, joiden ansiosta entistä useampi nuori voisi valmistumisensa jälkeen saada seudultamme töitä ja asettua tänne asumaan.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

3

NÄYTTELY LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEOSSA

Aukeaman tekstit: Mervi Palonen

Kuulas, aurinkoinen päivä maaliskuussa 2018. Caj Bremer kotitalonsa etupihalla.

Matkakertomus kuvina

Kuvajournalisti Caj Bremer ajattoman mystisissä Karjalan maisemissa Jo uransa alkumetreillä Caj Bremer oivalsi, että lehtikuvaajan on luiskahdettava ympäristöönsä: ihan ensimmäiseksi on unohdettava itsensä ja toiseksi katsottava ympärilleen, seurattava valppaasti mitä tapahtuu, koska hetket ja tilanteet menevät ohi vilauksessa.

K

uvajournalisti Caj Bremerin lempiaiheita ovat olleet ihmiset omissa arkisissa olosuhteissaan, iloissaan ja suruissaan. − Kuuntelen mielelläni tarinoita. Kai se on, kuten sanovat, että tulen ihmisten kanssa luontevasti toimeen. Jos valokuvaaja jo kuvaustilanteessa myötäelää ihmisten tunteita, myötätunto huokuu valmiissa kuvissakin.

Bremer kertoo, ettei lehtikuvia ottaessaan järjestellyt henkilöiden paikkoja tai pyydellyt hymyilemään − ellei ollut kyse jostain erikoistilanteesta. − Kuvasin ihmisiä sellaisina kuin he juuri silloin, siinä hetkessä ja paikassa, olivat.

Kameran takana havainnoin, surin ja iloitsin mallieni kanssa. Katsojien puntaroitaviksi ovat jääneet filmille tallentuneiden hetkien tunnesiteet, jännitteet tai olosuhteet, joissa ihmiset elivät, tekivät työtään ja selviytyivät eteenpäin.

Vieläkin, vuosikymmenten kuluttua, kauan sitten otettujen valokuvien hahmot nousevat herkkään mieleen: mitä heille nykyään kuuluu? Bremer tietää, että esimerkiksi Vienan Karjalassa vuonna 1979 kuvatut pojanklopit ovat iältään nyt siinä viidenkymmenen molemmin puolin. − Kerran huomasin, kuinka kolme naista oli ryhmittynyt katsomaan erästä näyttelykuvaani nuoresta miehestä valimossa. Kun kysyin naisilta, mikä kuvassa on noin kiinnostavaa, sain kuulla, että nuorukainen on heidän edesmennyt isänsä. Muistin tuon miehen, oli liikuttavaa tavata hänen tyttäriään.

Että otinko selfieitä kuvausmatkoillani? Caj Bremer naurahtaa hyväntahtoisesti ja huomauttaa, että Karjalan matkojen filmirullilta on löytynyt vain yksi kuva, jossa hän itse esiintyy. Kohta hän kysyy vähän hämmästyneenä, että miksi olisi lähtenyt kuvausmatkoille itsestään kertomaan.

− Olin jo taiteilijaprofessori, en siis enää lehdessä töissä, kun Helsingin Sanomien sunnuntaitoimituksesta otettiin yhteyttä ja kysyttiin, että haluaisinko lähteä heidän toimittajansa Sakari Määttäsen kanssa Neuvosto-Karjalaan juttumatkoille.

1970-luku oli silloin lopuillaan ja kohta kääntymässä 1980-luvuksi. Sanoin heti, että selvä, ilman muuta.

Matkojen kiinnostavuutta lisäsi se, että juttusarjan välityksellä suurella yleisöllä oli jatkosodan jälkeen ensimmäinen tilaisuus kurkistaa rajan toiselle puolelle jääneeseen Karjalaan. − Mutta kyllähän me Sakarin kanssa tiedettiin, ettemme saisi kuljeskella siellä omin nokkinemme, vaan meitä vartioitaisiin ja ohjelma suunniteltaisiin puolestamme, Bremer kertoo.

”

− Olin todella hämmästynyt, että monet asukkaista puhuivat hyvää suomea varsinkin Kalevalan seudulla. Lähtiessäni luulin, ettemme pärjäisi ilman tulkkia. Tosin en ymmärtänyt läheskään kaikkien alueiden suomenoloisia murteita ja kieltä, koska oma äidinkieleni on ruotsi, Bremer huomauttaa.

Erityisesti tapaamiensa vieraanvaraisten, ystävällisten ja myönteisellä tavalla uteliaiden kansanihmisten ansiosta Bremerin ja Määttäsen matkoista tuli mielenkiintoisia ja ikimuistoisia. Joihinkin perheisiin tutustuttiin paremmin, jäätiin heille yön yli, saunottiin ja kalastettiin.

Hintana hyvistä hetkistä olivat politrukkien laajat esitelmät, ennakkoon valmistellut esitykset ja propaganda. − Otin kuvia tyypillisellä tavallani, tarkkailin ja tartuin hetkiin. Sattuma toikin

eteeni upeita aiheita. Esimerkiksi, kun politrukit olivat taas kerran järjestäneet meille pitkäveteisiä lauluesityksiä, kyläpiski jolkutteli näyttämön eteen istumaan. Toivoin vain, että se olisi haukotellut, Bremer nauraa.

Tarkasti ympäristöään havainnoiva kuvaaja huomasi ajattomuutta huokuvan onnenkantamoisen Vuokkiniemellä: kolme halonhakkaajaeukkoa istui maisemassa kuin Edelfeltin maalauksessa. − Tunnelma oli tarunomainen, Sakarin sanoin ”maisema hehkui mystiikkaa”.

En olisi ihmetellyt vaikka itse Elias Lönnrot olisi astellut polkua, halkopinon takaa. Pelkäsin, että naiset nousisivat, kun huomasivat minun lähestyvän kamera kaulassa. Mutta ei, siinä Mari ja kaksi Annia istuivat kiltisti, ihan liikahtamatta kuin minua odottamassa.

Hymyn huulille nostattaa vielä vuosi­ kymmenten jälkeenkin kuva, jota mestari itse kutsuu ”Tanssivaksi pöytäliinaksi”. Sieltä

Vasta kotona, kun filmit oli kehitetty ja

kuvat tehty pimiössä, selvisi, olinko

onnistunut. Siinä oli oma jännityksensä.

Kun nykyisistä digikameroista voi heti

tarkistaa, millainen kuvasta tuli, filmi kameroiden aikaan saattoi vain toivoa parasta.

Kultakäkösten laulumaille Caj Bremer oli kuullut, kuten muutkin suomalaiset, runonlaulajien Karjalasta ja katsellut valokuvaaja J.K. Inhan 1800-luvun lopulla ottamia kalevalaisia kuvia. Olipa mieleen tullut monestikin, että voisipa itsekin kulkea joskus samoissa maisemissa − vapaasti omia aikojaan − katselemassa ja kuvaamassa.

4

Caj Bremer, kuva Valamon matkalta, 1982. ”Oli syys­kesän hämyinen ilta, kun näin tyttöjen seisovan laivan kannella. Ajattelin, että minun täytyy saada kuva heistä juuri tuollaisina.”

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Caj Bremer. Vieno Kirillova laulaa Valeri Päällisen säestämänä, Pirttilahti, Vienan Karjala, 1979. ”Sieltä jostain ne tädit vaan ilmaantuivat laulaen ja tanssien politrukeilta lupaa kysymättä. Katsopa, eikö tämän emännän vaatetus muistutakin enemmän pöytäliinaa kuin mekkoa? ”

Mervi Palonen

Caj Bremer. Anni Garmujeva, Mari Lesonen ja toinen Anni Garmujeva Vuokkiniemellä, Vienankarjalassa 1979. ”Tunnelma oli tarunomainen. En olisi ihmetellyt vaikka itse Elias Lönnrot olisi astellut polkua, halkopinon takaa.”

Näyttelyt Lappeenrannan taidemuseossa 16.6.−2.9.

Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä Kuvajournalisti, akateemikko Caj Bremer (s. 1929) ja toimittaja Sakari Määttänen (1938−1992) tekivät viisi poikkeusluvin toteutettua matkaa Neuvosto-Karjalaan ­ 1970- ja 1980-luvun taitteessa. Matkat veivät Vienan, Aunuksen ja Laatokan ­Karjalaan sekä Karjalankannakselle. 12-osainen matkakertomus julkaistiin ­Helsingin Sanomissa.

Matkareitti seuraili osin muun muassa valo­kuvaaja I.K. Inhan Karjalan matkareittejä. Näyttelyn on tuottanut Gallen-Kallela Museo.

Lisäksi esillä uusi Unimaailmani-sarja.

jostain ne tädit vaan ilmaantuivat laulaen ja tanssien politrukeilta lupaa kysymättä. − Katsopa, eikö tämän emännän vaatetus muistutakin enemmän pöytäliinaa kuin mekkoa?

Yksi matkojen kuuluisimmista kuvista, Bremeristä kertovan kirjan (Caj Bremer Valokuvaaja, Hämeenlinna 2010) kansikuvaksikin valittu kuva kahdesta tytöstä Valamon matkalta (1982) onnistui vain taitavalla harhautuksella. − Oli syyskesän hämyinen ilta, kun näin tyttöjen seisovan laivan kannella. Ajattelin, että minun täytyy saada kuva heistä juuri tuollaisina. Mutta välimatkaa oli liikaa. Vähitellen lähestyin tyttöjä edestakaisin kävellen ja muualle katsoen, kunnes olin tarpeeksi lähellä, käännyin ja otin kuvan. En olisi koskaan saanut unelmieni kuvaa, jos olisin asetellut heitä kuvattavaksi, Bremer kertoo ja jatkaa. − Vasta kotona, kun filmit oli kehitetty ja kuvat tehty pimiössä, selvisi, olinko onnistunut.

Siinä oli oma jännityksensä. Kun nykyisistä digikameroista voi heti tarkistaa, millainen kuvasta tuli, filmikameroiden aikaan saattoi vain toivoa parasta.

Suuresta otosmäärästä Bremer valitsi Helsingin Sanomien juttusarjaan toimittajan kirjoittamia tarinoita tukevia kuvia, loput jäivät negatiiveiksi kotiarkistoon. − Siellä ne nukkuivat ruususen unta, kunnes yli 30 vuotta matkojen jälkeen Gallen-Kallelan Museosta ottivat yhteyttä; Karjalan matkakuvistani haluttiin luoda näyttely. Koska museon kuraattorit valitsivat näyttelykuvat mielensä mukaisesti laajasta materiaalistani, en ollut itsekään nähnyt niistä kaikkia kuviksi asti tehtyinä.

Kesällä 2018 tuo sama Gallen-Kallelan Museon luoma näyttely on esillä Lappeenrannan taidemuseossa.

Caj Bremerin unikuvat ovat auringon valaisemia maalauksellisia maisemia.

Aurinko valaisee unikuvat Caj Bremer ei ryhdy puntaroimaan hyvän tervey­ tensä ja korkean ikänsä salaisuutta, toteaa vain hymyssä suin olevansa siskojensa mielestä edelleen pikkupoika.

–Y

ksi siskoistani on satavuotias, toinen 98-vuotias ja kolmas 96-vuotias, minä vasta 89.

Ikä ei juurikaan hankaloita kuvaamista, mutta karsii kuvausmatkojen pituutta. Nykyisin luonnosta ja unikuvista innostunut valokuvaaja suuntaa kameroineen maailmanmatkojen sijasta kotiniemensä rannoille.

Kun värit ja digitaalisuus tekivät työskentelyn pimeässä laboratoriossa tarpeettomaksi, mustavalkokuvan mestari otti uudistukset uteliaana vastaan. Tuloksia voi nähdä esimerkiksi Unimaailmani-sarjassa, jonka hienolle japanilaiselle paperille työstetyt maalaukselliset maisemat muistuttavat enemmän valografiikkaa kuin valokuvia.

Unikuvien tuottaminen alkoi sekin sattumalta, vaikka Bremer onkin kirjoittanut uniaan muistiin aina 1950-luvulta alkaen. Kehyksiin näyt päätyivät kuitenkin vasta vuoden 2015 auringonpimennyksen jälkeen. − Kun näin auringonpimennyksen, halusin kuvata sen, mutta en heti oivaltanut, miten. Tiesin, ettei ilmiö kestäisi pitkään ja olin jo vähän paniikissa, kun keksin, kuinka saisin sen tallennettua. Samassa tajusin, että tätä haluan jatkaa. Siispä aurinko valaiseekin kaikkia Unikuva-teoksiani.

Unimaailmani-kokoelma on aiemmin nähty Kajaanin taidemuseossa Takaisin Karjalaan -näyttelyn rinnalla, ja on tulossa myös Lappeenrannan kesänäyttelyyn.

Maaliskuista valoa meren hankivaipan pinnalla Vallan linnakkeista mataliin torppiin Caj Bremerin ura kuvajournalistina kantoi sodan jälkeisistä vuosista 1990-luvulle.

Bremerin kuvat ovat tulleet tunnetuiksi kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Hän liikkui luontevasti ympäristöönsä sulautuen niin kimaltelevissa vallan linnakkeissa kuin köyhän kansan matalissa torpissakin ja näki pintaa syvemmälle. Ei siis ihme, että Bremeriä kutsutaan suomalaisen kuvajournalismin legendaksi.

Valokuvaajan ammatti osui hänen kohdalleen sattumien summana. − En suinkaan syntynyt kamera kädessä. Lapsuuskodissani oli monen muun perheen tapaan laatikkokamera, jolla otettiin perhekuvia. Koulunkäynnin lopetin ennen ylioppilaskirjoituksia ja lähdin armeijaan. Sieltä tultuani olin vähän ymmälläni, että mitäs nyt ryhtyisin tekemään. Kotonakin olivat jo huolestuneita. Siskoni mies sitten ehdotti, että jospa menisin hänen tuttunsa valokuvausliikkeeseen töihin.

Tuota tilannetta muistellessaan taiteilijaprofessori, akateemikko ja kuvajournalisti Caj Bremer ensin naurahtaa, mutta sanoo kohta ääni vakavana, että olisihan siskon miehen tuttu voinut olla vaikka hatuntekijä. − Ja jos työpaikkaa ei olisi löytynyt ollenkaan, olisin todennäköisesti lähtenyt merille, Bremer aprikoi. − Alkuun työskentely studioissa tuntui pelkästään tympeältä, mutta sitten kun minua kysyttiin Hufvudstadsbladetiin, tiesin olevani oikealla alalla. Nuori kuvaaja otettiin heti toimituksen siipien suojaan ja pääsin studioista ihmisten ilmoille.

Bremer perusti perheen samaan aikaan kun loi ammatillista polkuaan. Vaikka kolmilapsisessa perheessä tarvittiinkin monenlaista tilaa, aina löytyi soppi myös isän laboratoriolle, jossa valmistui kuvia esimerkiksi Viikkosanomiin ja Helsingin Sanomille. Kuvausmatkojen satoa on esitelty myös lukuisissa näyttelyissä ja kirjoissa.

Puolenpäivän aikaan aurinko kiertää Sipoon Kalkkirantaa merelle päin ja valaisee Bremerin kotiniemeä metsän puolelta. Rantametsikön raoista näkee, kuinka maaliskuinen valo kimaltelee meren hankivaipan pinnalla.

Pitkä talo on rakennettu kallion päälle kahdessa vaiheessa. Vanha osa palveli perheen kotipaikkana jo Caj Bremerin ollessa pikkupoika, ja myös hänen omat lapsensa viettivät lomansa Kalkkirannan kesäkodissa. − Sitten laajensimme vanhaa taloa ja muutimme tänne asumaan.

Kun siskojenikin lapset tulivat meille leikkimään, parhaimmillaan täällä vilisti viisitoista lasta samanaikaisesti, isoisä Caj Bremer kertoo.

Vaimon kuoltua joitakin vuosia sitten hän on asunut yksikseen, mutta usein lastenlasten ja lastenlastenlasten äänet täyttävät tyhjilleen jääneitä huoneita.

Vähitellen aurinko tulvii ristivalona olohuoneeseen, tai saliltahan huone oikeastaan näyttää. Seinällä on kaksi arvokkaan oloista muotokuvaa, jotka esittävät talon alkuperäisiä rakentajia, Caj Bremerin isoäidin veljeä ja tämän puolisoa.

Ja jossain talon uumenissa on paljon, paljon negatiiveja nykyisen isännän kuvausmatkojen varrelta odottamassa uusia näyttelykokoonpanoja.

Kysyn valokuvauksen mestarilta, saisinko hänen arkistoistaan pari omakuvaa lehtiartikkelia varten. − Annoin kaikki omakuvani työryhmälle, joka tekee minusta parhaillaan kirjaa. Ota sinä itse tuore kuva, nyt on niin kuulas, aurinkoinen päiväkin, Caj Bremer vastaa hymyillen.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

5

MYÖ TEHÄÄN PORUKALLA

Viime vuonna Mahdollisuuksien torilla ja Miun Lappeenranta -tapahtumassa esiteltiin yhdistysten ja harrastusporukoiden toimintaa. Satamatorin lavalla oli esiintyjiä ja haastateltiin eri toimijoita.

Keskustelua ja vapaata juttelua syntyi paljon.

Aurinkoinen sää suosi tapahtumaa.

Ilonpitoa ja vaikuttamista

Marika Heinilä

torilla ja fiestassa

Hyvä esimerkki asukas- ja yhdistysaktiivisuudesta on Mahdollisuuksien torin kanssa viime kesänä Satamatorilla järjestetty tapahtuma Miun Lappeenranta, joka tämän vuoden elokuussa jatkuu vielä laajempana ja monipuolisempana nimellä Kansalaistoiminnan Fiesta.

T Kaisu Lahikainen

apahtuman järjestämisen ytimessä on kolmen hengen porukka: Ilkka Kuukka, Anne Tahvanainen ja Mikko Vento. He löysivät toisensa Elinvoimaa ja osallisuutta -hankkeen ja Marika Heinilän avulla. − Tapasin Marikan ja nämä kaksi hullua, Mikko Vento virnistää. − Se oli sitten menoa, ja olen nykyisin vähän kuin Ilkan vasen käsi.

Tänä kesänä Mahdollisuuksien tori ja Kansalaistoiminnan Fiesta levittäytyvät 18.8. kaupungin keskustan alueelle.

Mikko Vento kertoo, että Kansalaistoiminnan Fiestan laaja ohjelmaskaala ulottuu perhepainotteisesta liikunta-aamupäivästä elokuviin ja musiikkiesityksiin. − Tapahtumille vallataan Pusupuisto, Kirkkopuisto, Marianaukio, Me-talo ja mikäli mahdollista myös Nuijamies, hän luettelee. – Aamupäivällä tehdään Pusupuistosta lapsille ja perheille seikkailupuisto. Yhteistyötä luodaan Linnoituksen toimijoiden, esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistyksen, sekä lasten ja nuorison parissa toimivien järjestöjen kanssa.

6

– Suunnittelemme toiminnallisuutta, kuten kaupunkisuunnistusta tai geokätköilyä.

Mahdollisuuksien torin kansainvälisyyteen liittyvät esittelyt ja ohjelmat toteutuvat Fiestan rinnalla. Kansainvälisyys näkyy myös ravintolapäivässä, joka on samana päivänä. − Paikallinen vaikuttaminen ja globaalit kysymykset ovat naimisissa keskenään. Niitä ei voi erotella, sanoo Ilkka Kuukka.

Myö tehään porukalla

Tapahtumaan haetaan nyt yhteistyökumppaneita. Maaliskuussa kokoontui Me-talolle joukko yhdistysten edustajia, joista saatiin useita innokkaita talkoolaisia. Myös eri oppilaitoksista voisi löytyä yhteistyökuvioita. Esimerkiksi Saimaan ammattiopisto Sampon kanssa keskustellaan tapahtuman aikana tarvittavien palvelujen toteuttamisesta. − Sampon Pop Up Factory -hanke voisi olla kiinnostava yhteistyökumppani, ja yliopiston kanssa tullaan järjestämään koko perheen innovointi-piknik, Mikko Vento toteaa. − Haastamme kaikki yhdisIlkka Kuukan (vasemmalla) taustayhteisö on Etelä-Karjalan yhdistykset mukaan tekemään ja yritykset ry ja asukastoiminta, jota hän Kesämäen asukasyhdistyksen tykset tukemaan. Näin suurta puheenjohtajana haluaa kehittää. Anne Tahvanainen toimii yhdistysten toimintaa esittelevää Plan Internationalin paikallisena, vapaaehtoisena aluevastaavana tapahtumaa ei aiemmin ole järjesja on ollut jo aiemmin järjestämässä Mahdollisuuksien toria.

Mikko Vento puolestaan on Lappeenrannassa toimiva valokuvatettykään, järjestäjätiimi sanoo. taiteilija ja aktiivi muun muassa kulttuuritila Nuijamiehessä.

– On hienoa huomata, että Lappeenrantaan on syntynyt uudenlaista toimintaa ja on uusia toimijoita, jotka voivat olla yhteistyössä keskenään, kehuu Ilkka Kuukka.

Samalla on Kuukan mukaan huomattu, että asukkaiden ehdotuksia voidaan viedä eteenpäin ilman, että kaupunkiorganisaation kanssa syntyisi juupas-eipäskinas­telua. − Nyt nähdään, että on erilaisia, uusiakin tapoja edistää ja

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

tehdä asioita, mutta tavoite on sama: kaupungin ja sen asukkaiden hyvinvointi.

Kuukka tiivistää, että Mahdollisuuksien tori ja Kansalaistoiminnan Fiesta haluavat näyttää ilon ja juhlan avulla, miten kolmannen sektorin toiminnalla voidaan vaikuttaa sekä lähiympäristöön että maailmanlaajuisesti.

– Pieniä tekoja, mutta suuria vaikutuksia.

”

Haastamme kaikki yhdistykset mukaan tekemään ja yritykset tukemaan. Näin suurta yhdistysten toimintaa esittelevää tapahtumaa ei aiemmin ole järjestettykään.

Fiestan ohjelmassa keskustelua, elokuvaa, musiikkia Kansalaistoiminnan Fiestan iltapäiväohjelmassa on samaan aikaan puheohjelmaa Me-talolla ja elokuvasessio mahdollisesti Nuijamiehessä. Me-talolla keskustellaan kansalaisvaikuttamisesta ja suunnitellaan kansalaistoiminnan keskuksen tai yhdistysten talon toteuttamista. − Elokuvasessiossa taas esitetään Mahdollisuuksien torin teemoihin liittyvä dokumenttielokuva tyttöjen oikeuksista, minkä jälkeen on yhteistä keskustelua, Anne Tahvanainen kertoo.

Yhdistykset esittäytyvät toiminnallisesti Kirkkopuistossa ja Marianaukiolla iltapäivällä, ja alkuillasta Marianaukiolle tulee myyntikojuja ja torimeininkiä. Siellä myös kuulee musiikkia ja näkee valtakunnallisesti tunnettuja artisteja.

Paikalliset harrasteryhmät esiintyvät torin ohjelmassa. − Kun tapahtuma on kaikille ilmainen, nuoretkin pääsevät osallistumaan. Haluamme tarjota nuorille myös esiintymispaikan, Mikko Vento sanoo.

Kaisu Lahikainen

NUORET

”

Marika Heinilä

Minna Kivistö

Miten paljon olenkaan viisastunut, kun menen ihmisten keskelle juttelemaan ihan tavallisista asioista.

Nuorisotoimen vapaaehtoistyöntekijä viihtyy Lappeenrannassa Brayan Andrés Rojas Calderón toimii Lappeenrannan kaupungin nuo­ risotoimessa EVS (European voluntary service) -vapaaehtoistyöntekijänä kesäkuun 2018 lopulle asti. Ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden itsenäistyä, työskennellä ulkomailla ja saada elämänkokemusta. Samalla nuoret voivat tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin.

B

rayanin tehtävänä on suunnitella erilaisia pienimuotoisia tapahtumia sekä kerhotoimintaa Sammonlahden nuorisotilalla. Tarvittaessa hän avustaa myös muita nuorisotiloja. Hän on järjestänyt nuorten kanssa muun muassa ystävänpäivädiscon ja pingis- ja biljarditurnauksia.

Brayan pitää kokkikerhoa joka tiistai Sammontorilla. Hän vastaa myös anime-kerhosta.

Sammonlahden koulun ysiluokkalainen Saku Granqvist haastatteli Brayania.

Kerro itsestäsi.

Olen kotoisin Kolumbiasta, josta muutin Espanjaan 7-vuotiaana. Olen nyt 25-vuotias. Tulin tänne Lappeenrantaan pienestä kylästä nimeltään Illescas. Tykkään jalkapallosta ja animesta. Olen aiemmin työskennellyt tarjoilijana.

Mitä tykkäsit tehdä Espanjassa?

Kävin elokuvissa ja syömässä. Hengasin myös kavereiden kanssa ja kävin kävelyillä koiran kanssa.

– Kyllä ihmiset innostuvat, jos asia aidosti kos­ kettaa. Pienellä rahalla on saatu paljon aikai­ seksi, Marika Heinilä iloitsee.

H

än vetää Lappeenrannan kaupungin hallinnoimaa ja Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Elinvoimaa ja osallisuutta -hanketta, joka tunnetaan paremmin lempinimellään Myö tehään porukalla. Hankkeessa kannustetaan asukkaita kehittämään tapahtumia, talkoita, työpajoja tai mitä ikinä keksitäänkään.

Tavoitteena on yhteisöllisyyden ja osallisuuden nostatus.

Heinilä naurahtaa, että monikulttuurisella karnevaalilla aloitettiin.

– Se innosti muitakin ideoimaan ja ehdottamaan. Järjestettiin esimerkiksi Kourulan kansanjuhla, Miun Lappeenranta -tapahtuma satamatorilla Mahdollisuuksien torin yhteydessä, monikulttuuriset nyyttikestit, Lauritsalan hyvinvointirastit ja valokuvanäyttely Sammonlahdessa. Erityisesti iloitsen siitä, kuinka asukkaat ovat ottaneet sataman omakseen talvellakin ja ideoineet sekä toteuttaneet sinne suurenmoista toimintaa ja elämyksiä.

Toiveena on, että hankkeen aikana luodut käytännöt juurtuisivat asukkaiden arkeen.

Marika Heinilä on vahvistanut projektinsa rahkeita verkostoitumalla muiden tavoitteiltaan vastaavantyyppisten hankkeiden kanssa.

– Välillä siirrän työpisteeni kaupungintalolta Me-talolle. Projektini on esimerkiksi toteuttanut yhdessä Me-talon ja Naapuriäitien kanssa Matkalla töihin -kehittämistyöpajan viime marraskuussa sekä lisäksi muita pienempiä tilaisuuksia ja toimenpiteitä.

Lauritsalan uuteen asukastupaan, Juttunurkkaan, projektinvetäjä suuntaa kerran kuussa tapaamaan asukkaita. Juttunurkka on kaikille avoin kohtaamispaikka, joka omalta osaltaan mahdollistaa erilaista asukaslähtöistä toimintaa. Siellä toimii myös Miesten ryhmä, jonka käynnistämisessä projekti oli mukana.

Marika Heinilä pitää työnsä onnistumisen ehtona läsnäoloa, jalkautumista ja tavoitettavissa olemista. ‒ Miten paljon olenkaan viisastunut, kun menen ihmisten keskelle juttelemaan ihan tavallisista asioista.

Tapaan joka päivä hienoja ihmisiä, jotka välittävät toisistaan. Minut on otettu lämpimästi vastaan heti alusta lähtien.

Miksi tulit juuri Lappeenrantaan?

Tapasin lappeenrantalaisen nuoriso-ohjaaja Niinan ja lappeenrantalaisnuoria Espanjassa nuorisovaihdon mahdollistamalla vierailulla. Juttelimme Niinan kanssa nuorisotiloista ja työskentelystä täällä. Hän näytti minulle myös kuvia Lappeenrannasta.

Kävimme espanjalaisten kanssa tekemässä vastavierailun Suomeen. Sain näistä vierailuista kipinän lähteä Lappeenrantaan EVS-vapaaehtoiseksi. Ennen vierailuja en tiennyt ylipäätään koko Suomesta muuta kuin sen, että täällä on kylmä ja paljon järviä.

Lappeenranta kiinnosti myös siksi, että se on espanjalaiskaupunkeihin verrattuna pienempi ja sijaitsee järven rannalla.

Brayan pitää kokkikerhoa tiistaisin Sammontorilla.

Natalia Pakarinen

Ihmiset innostuvat, kun asia koskettaa

”

Mitä mieltä olet lappeenrantalaisista?

Rakastan lappeenrantalaisia, sillä he ovat niin avuliaita. Aina kun olen tarvinnut apua, joku on ollut tukenani. Tapaan joka päivä hienoja ihmisiä, jotka välittävät toisistaan. Minut on otettu lämpimästi vastaan heti alusta lähtien.

Paikalliset nuoret ovat mukavia. He ovat usein kohteliaita ja heillä on hyvät käytöstavat. He eivät ole niin ujoja kuin yleensä ajatellaan, mutta ehkä osa heistä välillä hiukan pelkää virheitä ja mieluummin välttää niitä kuin yrittää rohkeasti. Venäläislähtöisillä nuorilla on ehkä ripaus enemmän itseluottamusta. Olen kuitenkin tavannut useita kantasuomalaisiakin nuoria, jotka ovat yllättäneet minut ja uskaltavat esimerkiksi olla minua enemmän äänessä englanniksi.

Nuoret täällä ottavat koulutyön tosissaan, se on jotain mistä kannattaa olla ylpeä.

Lappeenranta tunnetaan vihreistä teoistaan. Mitä ajattelet vihreästä ajattelusta ja kierrättämisestä?

Kierrättämistä ei oteta Espanjassa tosissaan, kaikki menee yleisesti ottaen aina samaan roskikseen.

Suomessa kierrätetään kaikkea mahdollista ja olen iloinen, että täällä kierrätys otetaan vakavasti ja luonnosta ja vihreistä arvoista välitetään.

Mitä mieltä olet Lappeenrannasta nyt?

Pidän erityisesti Lappeenrannan satamasta. En ole koskaan aiemmin asunut lähellä satamaa. Se on todella upea näky talvisin ja kesäisin. Talvella oli mahtavaa päästä kävelemään jäätä pitkin saarelta toiselle.

Mielestäni kaupungin nuorisotilat ovat loistavia ajanvietto- ja kokoontumispaikkoja nuorille. Ne ovat myös yksi syy sille, miksi halusin tulla tänne.

Tykkään myös kaupungin joukkoliikenteestä. Espanjassa ajoin aina töihin omalla autolla. Täällä on useampia linjoja ja autot pysyvät aikataulussa. Kuljettajat ovat todella mukavia ja kohteliaita.

On myös tosi hienoa, että täällä on yliopisto ja lentokenttä – ne tekevät kaupungista kiinnostavan.

Lappeenrannassa asuminen on ollut yksi hienoimmista asioista elämässäni, en vaihtaisi tätä aikaa mihinkään. Kiitos kaikille!

Mervi Palonen LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

7

LAULUKILPAILUT

Lappeenranta tunnetaan laulu­kilpailuistaan − 50-vuotisjuhlat tammikuussa 2019 Lappeenrannan laulukilpailut täyttää vuoden 2019 alussa 50 vuotta. Monet lappeenrant­a­laiset ovat tottuneet nauttimaan erityisesti kilpailujen finaalin musiikki- ja pukuloistosta ja jännittämään voittajia. Kaupunginorkesterin intendentti ja laulukilpailujen toiminnanjohtaja Milko Vesalainen kehottaa kuitenkin seuraamaan kilpailuja heti alusta alkaen.

-K

annattaa tulla rohkeasti jo alkueriin kuuntelemaan. Silloin kilpailun kehityskaari piirtyy selvemmin mieleen ja ennen muuta näkee myös laulajien kehityksen kilpailun aikana. Kyseessä on selvä kasvuprosessi.

Lappeenranta tunnetaan laulukilpailuistaan. Milko Vesalainen korostaa sekä kansallista että viime aikoina lisääntynyttä kansainvälistä näkyvyyttä. Kilpailujen aikaan Lappeenranta ponnahtaa mediassa aina näkyviin.

– Yleisradion arvostus laulukilpailuja kohtaan ilahduttaa. Tänne tullaan parhaalla kalustolla ja välitetään kilpailut nykyään myös globaalisti. Lappeenrannan laulukilpailuja voi seurata, vaikka olisi Kiinassa tai Etelä-Afrikassa, Vesalainen kertoo hyvillään.

Järjestäminen on kova rutistus Milko Vesalainen on pikkupojasta asti seurannut Lappeenrannan laulukilpailuja, ensin radiosta ja sitten televisiosta. Nyt ammattihuilisti on työskennellyt 25 vuotta kaupunginorkesterin intendenttinä ja järjestänyt toiminnanjohtajana neljät kilpailut.

Mitä laulukilpailut merkitsevät toiminnanjohtajalle?

– Valtavasti etukäteistyötä. Heti kilpailujen loputtua käydään työstämään seuraavia, ja esimerkiksi tänä vuonna tahti on jo kiihtynyt, kun valmistaudutaan tulevan vuoden tammikuun alkuun, hän sanoo.

Kun kilpailujen viimeinen ilmoittautumispäivä lähestyy, toiminnanjohtaja herää yöllä hiestä märkänä ja pohtii, eikö tule yhtään ilmoittautujaa.

– Sitten voi samana päivänä tulla vaikka sata ilmoittautumista.

Lokakuussa pidettävän ennakkokilpailun jälkeen alkaa varsinaisten kilpailujen valtava työstäminen. Esimerkiksi käsiohjelman teko on kova rutistus kaikkine esitettä-

”

Laulukilpailut

ovat niin merkit tävät Lappeen rannalle, että

niitä kannatta

pitää kuin kukkaa kämmenellä. vien laulujen nimineen ja muine tietoineen.

Kaiken pitää olla täsmälleen oikein.

– Onneksi hyvät kollegat ovat apuna, ja paljon tukea olen saanut suomalaisen musiikkimaailman gurulta, Ilmo Rannalta, Milko Vesalainen kiittelee.

Tilanteita ja tarinoita Kilpailujen aikana tulee tilanteita, joissa on reagoitava nopeasti. Kilpailija voi sairastua

Ari Nakari

Sopraano Johanna Isokoski viime kil­pailujen finaalissa. Lappeenrannan kaupunginorkesteria johti Tibor Bogányi.

8

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

tai hänen äänensä menee. Aikataulua pitää rukata sen mukaan.

Kilpailussa on tullut joskus yllätyksiäkin. Mezzosopraano Heljä Angervo muisteli vuonna 2010, miten hänen ollessaan 80-luvulla kilpailun tuomaristossa oli kilpailijoiden joukossa jostain Kuopion takaa tullut nuori neito, jolla oli aivan upea ääni.

– Kaikki tuomaristossa ihmettelivät, kuka tämä laulaja on ja miksi emme tunne häntä, Milko Vesalainen muistelee. Kyseessä oli Soile Isokoski.

Maailmankuulu sopraano Karita Mattila taas voitti laulukilpailut 1981 ja oli niitä tuomaroimassa 2013. Milko Vesalainen muistaa, miten hän jokaisena kilpailupäivänä talutti Mattilan hotellista aukion yli Lappeenranta-saliin.

– Oli hirvittävän liukasta, ja niin sitä vietiin käsikynkässä maailmantähteä juryn kokoukseen, hän naurahtaa.

Ammattihuilisti ja kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen on laulukilpailujen toiminnanjohtaja.

Orkesterin omat numerot Lappeenrannan laulukilpailuissa on vakiintunut malli, jota noudatetaan myös 50-vuotisjuhlakilpailuissa.

– Samalla hyvällä sapluunalla mennään, toiminnanjohtaja Vesalainen sanoo.

Juhlavuutta tuovat esiin orkesterin omat soittonumerot finaalissa ja erityisesti juhlasoitto kilpailujen 50-vuotisuuden kunniaksi.

– Juhlan tuntua tuo myös se, että orkesterina soittaa ensi kertaa Saimaa Sin-

fonietta kokonaisuudessaan, eli mukana on myös Mikkelin kaupunginorkesteri.

Kilpailut luovat Milko Vesalaisen mukaan näkyvyyttä koko Saimaan alueelle.

– Laulukilpailut ovat niin merkittävät Lappeenrannalle, että niitä kannattaa pitää kuin kukkaa kämmenellä, jottei mikään muu paikkakunta nappaa niitä. Ottajia kyllä olisi.

Kaisu Lahikainen

Ari Nakari

Vuoden 2016 laulukilpailujen kukitetut voittajat ja palkitut: eturivissä (vasemmalta) Joonas Asikainen, Erika Back, Kristian Lindroos, Suvi Väyrynen, Anu Ontronen ja Jussi Juola. Takana tuomaristosta Matti Salminen, Tuija Knihtilä ja Soile Isokoski.

Karoliina Bärlund

1.–6.1.2019

Arttu Muukkonen

Pienestä laulukisailusta mittavaksi suurkilpailuksi Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut pohjautuvat Klemetti-opiston talvipäivien yhteydessä järjestettyihin laulukilpailuihin, joita oli pidetty vuodesta 1960 alkaen. Ensimmäisen Vaasassa järjestetyn kilpailun voittajat olivat Tuulikki Tunkkari ja Martti Talvela.

A

lkuaan kilpailujen pitopaikka vaihteli, ja vuonna 1962 ne pidettiin Lappeenrannassa. Ennen kuin kilpailut lopullisesti kotiutuivat Lappeenrantaan, ehdittiin niitä pitää vielä Turussa ja Kouvolassa. Valtakunnallisten laulukilpailujen kotikaupunkina Lappeenranta on ollut vuodesta 1969. Ensimmäinen Lappeenrannan kilpailujen miesten sarjan voittaja oli baritoni Jorma Hynninen, jonka ura urkeni juuri näistä kilpailuista.

Alkuvaiheessa kilpailun järjestäjinä toimivat Lappeenrannan kaupunki ja Klemetti-opisto yhteistyössä keskenään. Linkkinä järjestäjien välillä oli laulupedagogi, musiikkineuvos Pauli Helkiö, joka oli kilpailujen pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Hänen ansiotaan oli, että alun pienestä laulukisailusta kasvoi monipäiväinen ja mittava suurkilpailu.

Viimeisen kerran Klemetti-opisto oli järjestelyissä mukana vuonna 1972. Lappeenrannan kaupunki oli päättänyt ottaa valtakunnalliset yksinlaulukilpailut omakseen ja antaa niille turvatut kehittymismahdollisuudet. Arvostelulautakunnan puheenjohtajana ollut Seppo Nummi julistikin päättäjäisissä Lappeenrannan suomalaisen laulun pääkaupungiksi.

Kilpailut televisioitiin ensi kertaa vuonna 1981, jolloin myös Lappeenrannan ammattiorkesteriksi muuttunut kaupunginorkesteri säesti loppukilpailua ensimmäistä kertaa.

Lappeenrannan laulukilpailut on ollut usean kansainvälistä uraa luoneen taiteilijan ponnahduslauta eteenpäin. Moni tunnetuista laulajista on astunut julkisuuteen Lappeenrannassa. Naisten sarjan ovat voittaneet esimerkiksi Karita Mattila, Soile Isokoski, Kirsi Tiihonen, Camilla Nylund ja Helena Juntunen; miesten sarjan taas Jorma Hynnisen lisäksi esimerkiksi Tapani Valtasaari, Petteri Salomaa ja Herman Wallen.

Lähteet: Musiikkia Lappeenrannassa – Lappeenrannan kaupunginorkesterin ja Lappeenrannan musiikkiopiston juhlakirja, 2009.

Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut 1.–6.1.2019 -esite.

Laulukilpailujen tulevaisuus näyttää valoisalta Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen tuomariston puheenjohtajana toimii Suomen Kansallisoopperan taiteel­ linen johtaja Lilli Paasikivi. Hän osallistui kilpailijan roolissa vuoden 1992 kilpailuihin.

-K

ilpailu oli jo silloin erinomaisesti järjestetty. Toimitsijat olivat sydämellisiä ja tunnelma oli mitä mainioin. Opiskelin tuohon aikaan ulkomailla, joten oli kiinnostavaa kuulla ja tavata suomalaisia kollegoita.

Saavuttamani toinen kilpailusija oli uskomattoman ihana yllätys ja sain sen seurauksena työtilaisuuksia, joissa opin lisää ammatista.

Paasikivi pitää laulukilpailuja hyvänä katsauksena nuorten laulajien kotimaiseen tasoon ja suomalaisen laulukoulutuksen tasoon.

– Kilpailut ovat yleisölle laadukasta viihdettä, mutta laulajien kohdalla kyse on eräänlaisesta työnhakutilanteesta. Kyseessä on erinomainen tapa esittäytyä alan vaikuttajille. Kilpailijoiden pitää lyödä itsensä läpi, yleisön ja ammattilaisten tietoisuuteen. Kilpailuvoitto ei sinällään ole mikään päämäärä, vaan alkusysäys ammatissa oppimiselle.

Laulukilpailujen kilpailurakenne on pysynyt samana läpi vuosien. Paasikivi on kuitenkin huomannut muutoksen kilpailujen seuraamisessa.

– Medianäkyvyys on striimauksen kautta lisääntynyt. Myöskin nykyinen nettikommentointi tuo oman pikantin ulottuvuutensa. Täytyy kuitenkin muistaa, että tv- tai verkkolähetys ei kerro koko totuutta lauluäänen toimivuudesta näyttämöllä. Siksi usein liveyleisön ja muualta seuraavien mielipiteet saattavat poiketa toisistaan jonkin verran.

Paasikivi näkee Lappeenrannan laulukilpailujen tulevaisuuden valoisana, sillä Suomessa kasvaa paljon lahjakkaita laulajia. Hän pitää erinomaisena, että kilpailua järjestetään kolmen vuoden välein.

– Kentällä tapahtuu kilpailujen välissä paljon uutta eivätkä tittelit kärsi inflaatiota.

Uusia laulajia ehtii kehittyä ja voittajatkin ennättävät saada hyödyn irti saavutuksestaan.

Lilli Paasikivi odottaa, että vuoden 2019 laulukilpailut tarjoavat jännittävän kisaviikon.

– On suuri etuoikeus saada olla todistamassa nuorten laulajien kilvoittelua ja onnistumisia. Laulajana tietysti myös myötäelän ja aistin kilpailijoiden jännitystä voimakkaasti. Täytyy aina muistaa, että lopputuloksesta huolimatta jokainen osallistuja oppii kilpailusta valtavasti.

Sami Soljansaari

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

9

LIIKUNTA

Lappeenrannan liikuntatoimi

Kimpisen lähiliikuntapaikalla voi kesällä käyttää laitteiden lisäksi painon­ nostovälineitä tankoineen ja painoineen.

Tekstit ja kuvat: Heli Mälkiä

Kirpputorit ja kierrätys elämäntapana

”Annat vain p Katso lähiliikuntapaikkojen osoitteet ja opastusajat sivulta 18!

Ylös, ulos ja lähiliikuntapaikalle!

Lappeenrannan viihtyisillä ja liikkumaan innostavilla lähi­liikuntapaikoilla voi nauttia liikunnan ilosta rait­ tiissa ulko­ilmassa. Maksuttomat lähiliikuntapaikat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

L

iikunnanohjaaja Kati Koivukankaan mukaan lähiliikuntapaikat palvelevat kaikenikäisiä niin liikkumista aloittelevia kuin aktiiviliikkujiakin.

– Liikuntapaikoille voi mennä vapaasti oman kunnon ja tunnon mukaan. Siellä voi yhdistää ulkoilua ja koko vartaloa vahvistavaa lihaskuntoharjoittelua. Mikäs sen hienompaa kuin hakea yhtä aikaa mielelle ja kropalle hyvä fiilis.

Koivukangas kertoo, että asutuksen lähellä sijaitsevien monikäyttöisten lähiliikuntapaikkojen yhteydessä on yleensä lasten leikkipuisto tai mahdollisuus koko perheen kanssa touhuamiseen.

– Kolmen lapsen äitinä olen nauttinut, että voin lasten kanssa lähteä liikuntapaikalle, jossa kaikilla on jotain tekemistä. Lapset touhuavat leikkipaikoilla ja itse voi samalla tehdä lihaskuntoharjoituksen.

Lähiliikuntapaikkoja eri puolilla kaupunkia Lappeenrannan lähiliikuntapaikat sijaitsevat eri puolilla kaupunkia: Joutsenossa, Kesämäessä, Kimpisessä, Lauritsalassa, Myllysaaressa ja Voisalmessa.

Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri sanoo, että jokaisella lähiliikuntapaikalla voi tehdä jopa kuntosaliharjoitusta vastaavan treenin, mutta paikkojen varustelut poikkeavat hiukan toisistaan.

– Kimpisessä ja Kesämäessä välineet soveltuvat rankkaankin treeniin.

Niissä on mahdollista myös säädellä painovastuksia. Lauritsalassa taas on varsinainen fitnesspuisto, jossa on todella monipuolinen välineistö ja esimerkiksi kuntopallo ja voimaköysiä.

– Joutsenossa laitteet ovat kevyitä ja toimivat oman kehon vastuksella.

Myllymäen ja Voisalmen laitteet soveltuvat peruskuntoiluun. Lähiliikuntapaikoille voi ottaa mukaan myös omia välineitä, kuten kahvakuulia ja jumppakuminauhoja.

Peuhkuri muistuttaa, että lähiliikuntapaikoilla pitää ottaa muut kuntoilijat huomioon.

– Kaikki on yhteiseen käyttöön tarkoitettua, joten laitteita ja välineitä ei saa rikkoa, sotkea eikä omia ja varailla. Paikalle voi tulla treenaamaan yksin ja porukassa. Ystävällinen ja kohtelias käytös muita kohtaan on tärkeää.

Kesällä tarjolla maksutonta opastusta Liikuntatoimi järjestää lähiliikuntapaikoilla touko-kesäkuussa maksutonta opastusta. Liikunnanohjaaja Eveliina Nykäsen mukaan opastuksessa saa tietoa välineiden käytöstä.

– Opastuksessa saa ohjeet turvalliseen suoritukseen, neuvoja suoritustekniikkaan ja vinkkejä siitä, millaista ohjelmaa voi tehdä. Varsinaista treeniohjelmaa emme laadi. Opastus on kaikille avoin eikä siihen tarvitse ilmoittautua.

Lähes kaikissa lähiliikuntapaikkojen laitteissa on ohjeet niiden käyttöön. Laitteet ovat helppokäyttöisiä eikä niissä ole vaikeita säätömahdollisuuksia. Nykänen vinkkaa, että varsinkin aloittelijoiden kannattaa käydä kuitenkin opastusvuoroilla tutustumassa välineisiin.

– Aloittelijoiden kannattaa lähteä pienillä painoilla liikkeelle. Aktiiviliikkujia kehottaisin käyttämään vastusmahdollisuuksia. Heidän kannattaa käydä erityisesti Lauritsalassa, jossa pääsee treenaamaan monipuolisemmin kuin perinteisillä kuntosaleilla.

– Kannattaa muistaa hyvä alkulämmittely varsinkin ulkona treenatessa. Lihaksia voi lämmitellä vaikkapa reippaalla kävelyllä liikuntapaikalle.

Ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan ja liikkumaan lähiliikuntapaikoille!

Sami Soljansaari

10

KIERRÄTYS

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

ja samalla pääset

eroon turhasta”

18-vuotias Helena Maijanen saa kierrättämisen kuulostamaan helpolta. Eikä se vaikeaa olekaan, kun siihen on oppinut lapsesta lähtien. Maijanen ei ymmärrä ihmisten halua hamstrata uutta tavaraa, jota ei oikeastaan edes tarvitse.

-K

ierrättäminen on aina ollut minulle yksi pääasioista ja itsestäänselvyys. Yritän o­ p­ pia siitä koko ajan lisää, kertoo hiljattain ensimmäiseen omaan asuntoonsa muuttanut Helena ­Maijanen, 18.

Omaan kotiin muutettuaan nuori nainen tiesi, miten pahvi, metallit, lasit ja muut jätteet lajitellaan, koska lapsuudenkodissa sitä oli tehty jo pitkään. Hän on pienestä pitäen käynyt myös äitinsä, Minna Nikon kanssa kirpputoreilla niin myymässä kuin ostamassakin. Näin on edelleen. − Meillä on äidin kanssa kirpputoripaikka pari kolme kertaa vuodessa. Muuten käyn kirpputoreilla viikoittain.

Maijanen ei halua ostaa tavaroita uutena ja hän pyrkiikin hankkimaan lähes kaiken käytettynä. Uudessa kodissa huonekalut ja tavarat ovat joko kirpputoreilta löydettyjä tai ne ovat tutuilta tai sukulaisilta saatuja. Vanhanaikaisissa vintage- ja retrotavaroissa viehättää ulkonäön lisäksi niiden omanlainen historia, Maijanen kertoo. − Nämäkin tuolit ovat pappani veljen ja hänen vaimonsa vanhoja. Ne ovat vaan paljon hienompia, kun niissä on se vanhuuden ja elämisen jälki.

Huolestuttavaa ostamiskulttuuria Maijanen haluaa kierrättää tavaroita muun muassa siksi, että nykypäivän ostamiskulttuuri huolestuttaa häntä. − On naurettavaa, miten paljon ihmiset vain ostavat ja ostavat ihan liikaa trendien takia. Tavaraa heitetään myös pois järkyttäviä määriä. Kaatopaikat ovat tosi täynnä, päästöt valtavia ja luonnonvarat loppumassa, Maijanen luettelee.

Nuoren naisen ymmärrys ympäristötekojen tärkeydestä kuuluu hänen puheissaan selvästi.

Hän tietää, että kaikki hänen tuttunsakaan eivät

lajittele edes biojätteitä, eivätkä kierrätä lainkaan. Varsinkin niukoissa oloissa eläneiden vanhempien sukupolvien käyttäytymistä Maijanen ihmettelee. − On aika hassua, että ihmiset eivät osaa vieläkään kierrättää, vaikka on ollut pula-aikoja, jolloin on ollut pakko elää vähemmällä. Tuntuu, että nyt kun ihmisillä on varaa ostaa uutta, niin heille tulee ahneus ostaa ja hamstrata tavaraa.

Kierrättäminen on helppoa Kesken haastattelun Maijanen asettaa soppakauhan ja posliinisen pannunalusen vierekkäin ja ottaa niistä kuvan. − Kysyn, jos joku kaveriringissä olisi kiinnostunut näistä, koska en itse näitä enää tarvitse, hän kertoo.

Maijasella on kavereiden kanssa Whats­Appryhmä, jossa he vaihtelevat ilmaiseksi kaikenlaista tavaraa. Ryhmässä vaihtuu vaatteita ja esimerkiksi kosmetiikkaa, jonka myyminen kirpputorilla voi olla hankalampaa. Maijanen pyrkii siihen, että kotona ei olisi hänelle tarpeetonta tavaraa. − Pyrin karsimaan omat tavarat niin, että on vain se mitä mie tarviin ja tiedostaisin kaiken mitä omistan. Miulla ei ole seisomassa jossain kaapin nurkassa turhaa tavaraa ja jos on sellaista, niin sitten mie yritän luopua siitä. Se on helppoa: annat vain pois ja samalla pääset eroon turhasta.

Helena Maijasen rippimekko on lähdössä kiertoon uudelle käyttäjälle.

Minna Nikko järjestelee kirpputori­ koppia, joka hänellä on yhdessä tyttärensä Helena Maijasen kanssa.

Tytär on oppinut kierrätystä äidiltään jo lapsena.

Helena Maijasen uuden kodin pöytä ja tuolit ovat suvun vanhoja aarteita.

pois Maijasen omat parhaat kirppislöydöt ovat posliininorsu, vanha apteekin pullo ja metallikulho.

Kirpputorikulttuuri voisi vahvistua vieläkin Lappeenrannassa kirpputorikulttuuri on ollut vilkastumaan päin viimeisten vuosien aikana. Perinteisten kirpputorien lisäksi on ulkokirpputoreja ja peräkonttikirppiksiä. Helena Maijasen ja hänen Minna-äitinsä mukaan Lappeenrannan kirpputoreilla tavara liikkuu hyvin.

Maijanen on tottunut käymään kirpputoreilla myös Helsingissä ja Tampereella, joissa tavaraa on tarjolla paljon enemmän. Ostaessa voi tulla valinnanvaikeus, kun on monta hyvää vaihtoehtoa tarjolla, Maijanen kertoo. Hän toivoisi kirppiskulttuurin vahvistuvan myös Lappeenrannassa edelleen. − Täällä pitää käydä kirppareilla tosi useasti, että löytää mitä etsii, tai että se on omantyylistä. Ihmiset voisivat oppia kierrättämään vielä paremmin ja laittamaan tavaraa myyntiin. Kirpputoreja ehkä mainostetaan liian vähän ja sen voisi tehdä jotenkin ihmisille vielä helpommaksi.

”

On naurettavaa, miten paljon ihmiset vain ostavat ja ostavat ihan liikaa trendien takia.

Tavaraa heitetään myös pois järkyttäviä määriä. Kaatopaikat ovat tosi täynnä, päästöt valtavia ja luonnonvarat loppumassa.

Helena Maijanen

Takakonttimyynti uutuutena sunnuntaikirppiksillä Lappeenrannan kauppatorin sunnuntaikirpputorien kesän 2018 uutuutena on autosta myynti eli niin sanottu takakonttimyynti. Myyntipaikan koko on 4 x 8 metriä ja hinta 10 euroa.

Sunnuntaikirpputorit alkavat keväisin säiden mukaan ja kestävät ainakin lokakuun loppuun. Sunnuntaikirppistä voi pitää klo 7−14. Myyntipaikan koko on 4 x 4 metriä ja hinta

10 euroa. Puolikas paikka maksaa 5 euroa. Pöytäpaikka maksaa 10 euroa.

Kauppatorin ilmaiset tiistain ja torstain iltakirpputorit alkavat viikolla 21 (ti 22.5.) ja päättyvät viikolla 32 (to 9.8.)

Iltakirppiksiä voi pitää klo 14–18. Kaikki kirpputoripaikat varataan torivalvojalta paikan päällä myyntipäivänä.

Lappeenrantalaiset tyytyväisiä jätehuoltoon ja kierrätystoimintaan

Muovin kierrätystä vasta opetellaan

lto

n

ala

arj

K läEte

uo eh Jät

Lappeenrannan kaupunki on saanut hyvät arvosanat kuntalaistyytyväisyyttä mittaa­ vassa Arttu2-tutkimuksessa ja varsinkin jätehuollon sekä kierrätyksen osalta vuoden 2017 luvut ovat erittäin hyvät. Asteikolla 1–5 mitatussa tutkimuksessa jätehuolto sai arvosanan 4,25 ja kierrätystoiminta 4,26. Luvut ovat parantuneet aiemmista vuosis­ ta. Esimerkiksi vuonna 2015 jätehuolto sai arvosanan 4,08 ja kierrätystoiminta 4,09.

L

appeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen uskoo hyvien arvosanojen johtuvan siitä, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on tehnyt pitkään johdonmukaista työtä jätteiden lajittelun edistämisessä. − Täällä on myös koettu, että on tarpeeksi jätteiden lajittelupisteitä, joihin kuntalaiset voivat tuoda jätteitään. Meillä on jo biojätteen keräämisestäkin useiden vuosien kokemukset, kun se pääkaupunkiseudulla on vieläkin uutta.

Arvosanojen parantumiseen vaikuttaa Heinosen mukaan myös kuntalaisten oma ympäristötietoisuuden kasvu.

Monessa kotitaloudessa jätteiden lajittelu on omaksuttu osaksi normaalia arkea. Tämä on auttanut kaupunkia lähemmäksi tavoitetta, jossa jätettä ei päätyisi kaatopaikalle lainkaan. − Nyt olemme jo päässeet siihen tilanteeseen, että 95 prosenttia jätteestä hyödynnetään. Siinäkin olemme valtakunnan kärkeä, Heinonen kertoo.

Kaupungin strategian mukaisesti jätteiden kierrätyksessä keskitytään seuraavaksi parantamaan muovin kierrätystä. Tavoitteeksi on asetettu, että erilliskerätyn muovin määrä kaksinkertaistuu vuosien 2017–2021 aikana. ­− Tämä on uusi asia ja monesta kotitaloudesta vielä varmasti puuttuvat muovinkeräysastiat. Uusi toimintatapa pitää sisäistää, ennen kuin se oikeasti onnistuu, Heinonen arvioi.

Erilaiset purkit voivat olla jollekin turhia, toiselle tarpeellisia.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

11

KESÄTEATTERIT

Teatteria, taikuutta ja musiikkia –

Kesäteatterissa käynti juhlistaa kesää, siinä on jotain niin suomalaista, Oscar sanoo.

siitä on Oscar tehty Tapaamme kirjaston aulassa. 20-vuotias Oscar El Husseini tulee vastaan reippaan ja avoimen oloisena, katsoo hymyillen suoraan silmiin, kädenpuristus on napakka ja rehti. Lierihattu joutaa päästä ja pääsemme haastelun alkuun.

O

scar muutti Suomeen alle vuoden ikäisenä.

– Isäni on libanonilainen ja äitini suomalainen. Nykyisin ravintola-alalla toimiva isäni ja sairaanhoitajana työskentelevä äitini tapasivat toisensa Kyproksella. Äitini oli siellä au pairina ja isäni oli paennut Libanonin levottomuuksia.

– Kirjoitin ylioppilaaksi Kimpisen lukiosta 2016 ja sen jälkeen menin suorittamaan varusmiespalveluksen Vekaranjärvelle vuonna 2017.

Etsin tällä hetkellä yhteistä asuntoa kihlattuni Jasminin kanssa. Menimme muuten kihloihin viime vuoden kesäkuussa. Tapasimme Taidekoulu Estradilla, kun soitimme samassa bändissä.

”

Heinäkuussa olen

mukana Rataryhmän

Jeanne-kesäteatteri-

näytelmässä, johon

sisältyy paljon musiikkia.

Kerro, miten taikuus tuli elämääsi?

– Olin 5-vuotias, kun näin televisiosta Simo Aallon taikuriohjelman Simon taikateltta. Se kolahti. Tunsin heti, että komediataikuus on minun juttuni. Yleisön viihdyttäminen, yhdessä nauraminen ja viihtyminen ovat komediataikuutta. Taikatemput, oman esityksen suunnittelu ja tekeminen, ovat hioneet minut esiintyjäksi. Vuonna 2016 tein ensimmäisen taikaesityksen teatteriolosuhteisiin.

Sen nimi oli Pimeässä. Koulutan Taidekoulu Estradilla aika-ajoin uusia taikureita taikurikurssilla.

– Osoitteesta ”muutamahauskajuttu.fi” tai Facebookin kautta minut tavoittaa, jos haluaa laadukasta viihdettä omiin juhliinsa.

Harrastat siis myös musiikkia?

– Aion opiskella siitä ammatin. Olen tehnyt keikkaa rumpalina useissa kokoonpanoissa ja soittanut näytelmissä sekä sirkusesityksissä.

– Aloitin rumpujen soiton Taidekoulu Estradilla vuonna 2005 ja sen jälkeen olen opiskellut myös yksityisopetuksessa. Varusmiespalveluksen jälkeen olen säveltänyt ja sanoittanut musiikkia bändilleni Oscar El Husseini & Tulenarka.

Miten teatteri tuli elämääsi?

– Siihen syypää on Stavénin Aapo, joka oli nähnyt minut esiintymässä Scandic Patrian ja Taidekoulu Estradin pikkujoulukabareessa. Aapo kannusti lähtemään mukaan. Ensimmäinen teatteriroolini olikin Rataryhmän Pulsan asemalle tuottamassa Tuulen koira -näytelmässä vuonna 2016. Sen jälkeen soitin ja näyttelin Marika Kesselin ja Sari Kaasisen Kehruuhuone 200 -musiikkinäytelmässä.

– Heinäkuussa olen mukana Rataryhmän kesäteatterinäytelmässä Jeanne. Näytelmä kertoo Orleansin neitsyen tarinan vakavasti, huumorilla ja vauhdikkaasti. Ja tietysti mukana on paljon musiikkia, ja minulle ne niin rakkaat lyömäsoittimet, mutta ei kuitenkaan perinteinen rumpusetti, vaan ihan jotakin muuta ja yllättävää.

– Tämänkesäinen näytelmä jatkaa Rataryhmän omaa, tinkimätöntä taiteellista linjaa. Käsikirjoitus on Aapon käsialaa ja musiikin päävastuullinen säveltäjä on Mariina Niittymäki. Ensimmäiset ideatapaamiset pidettiin jo heti alkuvuodesta ja siitä esitys sitten alkoi pala palalta saada muotonsa ohjaajamme Aapon vahvan näkemyksen pohjalta.

Hänellä ovat kaikki langat olleet alusta lähtien käsissä ja värit selvillä.

Käytkö katsomassa muita Lappeenrannan kesäteatteriesityksiä?

– Käyn katsomassa kiinnostavimmat. Hienoa, että tarjontaa on jälleen runsaasti. Meille suomalaisille kesäteatterissa käynti juhlistaa kesää, siinä on jotakin niin suomalaista.

– Vaikka säät olisivat kuinka haastavat, yleisöä on kuitenkin aina riittänyt Pulsan kesäteatterissa. Me suomalaiset olemme sitkeitä.

Missä näet itsesi 10 vuoden päästä?

– Vaikea kysymys… mutta varmasti olen musiikin kanssa tekemisissä. Taikurin töitä en myöskään jätä, taitojaan pitää ylläpitää jatkuvasti.

Sen ainakin tiedän, että haluan jo nyt ja tulevaisuudessa olla tehtävissä, joissa voin viihdyttää ihmisiä, olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Jos sinun pitäisi valita musiikki, teatteri tai taikuus, mikä olisi se mieluisin?

– Kyllä se on musiikki… ja sillähän on paljon yhteistä teatterin sekä taikuuden kanssa: halu saada ihmiset viihtymään, rentoutumaan, nauramaan, oivaltamaan, ottamaan kantaa, ajattelemaan…siinä se.

Helena Hokkanen

Tervetuloa kesäteat Ohjelmistomuutokset mahdollisia, tarkista viimeisimmät tiedot teattereiden omilta sivuilta.

Uusi Iloinen Teatteri UIT

Kaunis Veera

Kaunis Veera valloittaa Lappeen­rannan linnoituksen kesäteatterissa!

”Sätkät, sätkät, parrun pätkät” raikaa pian Lappeenrannan luonnonkauniissa linnoituksessa, kun 40-vuotisjuhlavuottaan viettävä Uusi Iloinen Teatteri (UIT) tuo Kauniin Veeran ystävineen kesäteatterin näyttämölle.

UIT:n ja Polarartistien yhteistuotanto, romanttinen musiikkikomedia Kaunis Veera tarjoaa elämyksiä yhtälailla tanssin, musiikin ja huumorin ystäville. Luvassa on huikea kesäteatterielämys.

Hehkeän Veeran roolissa nähdään nuori näyttelijä- ja tanssijalupaus Sofia Arasola ja muissa rooleissa Sinikka Sokka, Jussi Lampi, Mikko Rantaniva ja Panu Vauhkonen. UIT:n näyttelijäkaartiin liittyy myös Lappeenrannan oma tyttö Sanna Kemppainen, joka on tunnettu rooleistaan kaupunginteatterissa.

Musiikkikomedian ohjaa UIT:n Sari Siikander. Kyseessä on Sarin ensimmäinen ohjaustyö.

– Olen todella iloinen, että saan tehdä uuden aluevaltaukseni teatterin saralla juuri Lappeenrannassa. Lappeenrannan kesäteatteri on minulle tärkeä paikka, olen saanut tehdä siellä monta hienoa roolityötä – ja niin upealla paikalla keskellä Suomen kauneinta kesää.

Tatu Pekkarisen alkuperäiskäsikirjoituksen dramatisoinnista vastaa Timo Kärkkäinen. – Tulossa on taattua UIT-huumoria hyvällä musiikilla ja taidokkaalla tanssilla ryyditettynä. Lavalla nähdään myös lempeä, joten jokaiselle jotakin, Kärkkäinen naurahtaa.

Kesäteatterin lavalla pyörähtelee tv:stä tuttu tähtipari Sami ja Jutta Helenius sekä paikalliset tanssijat Sanna Salama ja Helinä Kareinen. Koreografiasta vastaa Mikko Ahti.

Timo Kärkkäinen sovittaa näytelmän musiikin ja kesäteatterin orkesterina kuullaan huikaiseva Jean S. Käsikirjoitus: Tatu Pekkarinen

muut esitykset 1.7.−4.8.

Dramatisointi ja musiikin sovitus: Timo Kärkkäinen

Esityspaikka: Lappeenrannan kesäteatteri, Kristiinankatu, Lappeenrannan linnoitus

Ohjaus: Sari Siikander Koreografia: Mikko Ahti Rooleissa mm: Sofia Arasola, Sinikka Sokka, Jussi Lampi, Mikko Rantaniva, Sanna Kemppainen, Panu Vauhkonen Esitykset: Ensi-ilta to 28.6 klo 19, ennakkonäytökset 26. ja 27.6.,

12

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

lappeenrannankesateatteri.fi

Liput ja lunastukset: Liput 39/37/30/20 € (sisältävät käsittelykulun), www.ticketmaster.fi.

Lippuja myös kesäteatterin lippuluukulta tunti ennen näytöstä.

Ryhmäliput: liput@uit.fi, puh. 09 756 8070

RATA-ryhmä

Pulsan aseman kesäteatteri

Elokuussa vietetään Valtakunnallisia kotiseutupäiviä

Jeanne Näytelmä kertoo uskomattoman tarinan Jeanne d’Arcista.

19. ikävuoteensa mennessä Jeanne d’Arc oli johtanut voitokkaasti ranskalaisia sotajoukkoja satavuotisen sodan vaiheissa, saattanut kruununprinssi Kaarlen kuninkaaksi ja joutui lopulta oikeusmurhan kohteeksi yhdessä historian tunnetuimmista oikeudenkäynneistä.

– ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa

M Liput: 15/20 €, lippuvaraukset ja tiedustelut: rataryhma@gmail.com, puh. 046 934 8095 (puhelinvaraukset klo 8−18)

Minna Kivistö

Esityspaikka: Pulsan aseman kesäteatteri, Pulsan aseman tie 21, Pulsa Esitykset: Ensi-ilta pe 6.7. klo 18.30, muut esitykset 8.−27.7.

Joutava Ruuhi Kari Kivistö

tteriin!

Lisätietoja: Aapo Stavén, puh. 050 383 4308 tai rataryhma@gmail.com

joutavaruuhi.wordpress.com Käsikirjoitus ja ohjaus: Perrine Ferrafiat Tuotanto: Nukketeatteritaiteen­yhdistys Le Royal Joutava ry Aikataulu- ja lipunmyyntitiedot: joutavaruuhi.wordpress.com

UIT

Yhteystiedot: joutava.ruuhi@gmail.com, puh. 044 988 3385

Purjeveneteatteri Joutava Ruuhi ylpeänä esittää

Kautta rantain ”Koira, joka häipyi ilmaan, Satavuotiaan erakon lampaat ja muita tarinoita...”

Kautta rantain kertoo Saimaan saariston tarinoita eläimistä ja luonnosta: mytologioita, tositapahtumia ja kalajuttuja. Tänä kesänä on mahdollista astua veneeseen ja päästä hetkeksi toiseen maailmaan. Kajuutta on katsomo, ikkunat näyttämö ja maisema kulissi.

Koko perheen tapahtuma ja miniatyyrinäytelmien sarja Kautta rantain kiertää Saimaalla kesällä 2018. Yhtä näytelmää esitetään 4−5 katsojalle kerrallaan.

Teatterilaiva viipyy yhdessä rannassa aina vähintään kokonaisen päivän.

Aholan nuorisoseura

www.aholannuorisoseura.fi

Älä pukeudu päivälliselle

Näytelmä on hyvin huvittava sekametelisoppa, farssi.

Esitykset: Ensi-ilta to 28.6. klo 19, muut esitykset 30.6.−15.7.

Esitysoikeudet: Suomen teatteritoimisto

Liput: Lipputarjous ensi-iltaan 12 €, muihin 18 €

Rooleissa: Ville-Pekka Lamberg, Jouko Nikamaa, Soili Kukkonen, Marjo Isotalo, Matti Tiainen, Suvi-Sisko Tiainen

Esityspaikka: Aholantie 752, Imatra, puh. 040 180 5202

Käsikirjoitus: Marc Camoletti Suomentanut: Mikko Viherjuuri Ohjaus: Anne Suomalainen

na

Tuotantoryhmä: RATA-ryhmä

Musiikki: Mariina Niittymäki

aamme suurin kotiseututapahtuma Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään elokuussa ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa. Nelipäiväiseen tapahtumaan osallistuu satoja Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten edustajia eri puolilta Suomea ja mukaan kotiseutupäivien tapahtumiin odotetaan tuhansia paikallisia asukkaita. Tapahtuman järjestävät 9.−12.8.2018 Lauritsala-Seura ry ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Imatran kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton kanssa. − Tänä vuonna järjestetään jo 70. Valtakunnalliset kotiseutupäivät, ja kävijöille tarjotaan unohtumattomia kokemuksia, kertoo AnneMaija Laukas, Lauritsala-Seuran puheenjohtaja ja Kotiseutuliiton valtuutettu. − Etelä-Karjalassa Valtakunnalliset kotiseutupäivät on järjestetty aiemminkin, mutta niistä tulee kuluneeksi jo 25 vuotta, Laukas jatkaa.

Kotiseutupäivien tarkoitus on kasvattaa kotiseututyön arvostusta ja esitellä järjestäjäaluetta.

– Kotiseututyö on asukastoimintaa, jota tehdään tulevaisuuden eteen perinteitä säilyttäen. Se ei ole ryppyotsaista toimintaa vaan osa meidän jokaisen arkielämää. Se ei myöskään ole pelkästään tanhuja ja kotiseutumuseoita, vaan paljon muutakin, Laukas naurahtaa. − Ja ohjelmaa löytyy aivan kaikille!

Lappeenrannan kotiseutupäivien teema ”Kotiseutu miu mau mukkaa” kuvastaa, kuinka jokainen voi omalta osaltaan luoda kotiseutunsa mieleisekseen osallistumalla ja yhteisöllisyydellä. Yhteisöllisyys puolestaan syntyy tekemällä työtä yhdessä, kotiseudun parhaaksi. aka

Käsikirjoitus ja ohjaus: Aapo Stavén

Anne-Maija Laukas

Pia Ha

Oman musiikin siivittämässä tulkinnassa RATA-ryhmä etenee Jeanne d’Arcin esimerkkiä noudattaen turhia empimättä ja kuvia kumartelematta, kun kymmenhenkinen ensemble syöksyy soittimineen Pulsan aseman teatteritantereelle.

Puvustus: Anna Lappalainen ja Sini Heinonen

KOTISEUTUPÄIVÄT

www.facebook.com/rataryhma

Retkiä ympäri maakuntaa – myös asukkaat pääsevät mukaan Keskeinen osa päivien ohjelmaa ovat kaikkialle maakuntaan suuntautuvat retket.

– Lauantain 11.8. ohjelmaan sisältyy neljä puolipäiväretkeä ja kuusi kokopäiväretkeä, joilla halutaan tuoda esiin maakunnan parasta, kertoo Pia Haakana, kotiseutupäivien tapahtumakoordinaattori. − Päiville muualta saapuvat vieraat osallistuvat innolla kotiseuturetkille, mutta retkiä myydään kaikille kiinnostuneille kesäkuun alusta alkaen, Haakana kertoo. − Retkien kuvaukset löytyvät osoitteesta bit.ly/kotiseutupäivät2018 ja niistä tiedotetaan lähempänä kesäkuuta, Haakana lupaa.

Kotiseutumarkkinat satamatorilla Kotiseutupäivien yhteydessä satamatorilla järjestetään kaksipäiväiset Kotiseutumarkkinat pe 10. ja la 11.8. Kotiseutumarkkinat on tarkoitettu kotiseutuväen, käsityöläisten ja eteläkarjalaisten tuotteiden sekä lähiruuan esittely- ja myyntipaikaksi.

– Oman myyntipaikan voi varata tapahtuman nettisivujen kautta, Pia Haakana vinkkaa. Kaupunki järjestää samana viikonloppuna perinteiset Lappeenrannan linnoituksen Vanhankaupungin päivät, joten linnoituksen ja satamatorin eri tapahtumiin osallistuu tuhansia ihmisiä.

Tapahtumajärjestäjät toivottavat kaikki lähialueen asukkaat tervetulleeksi elokuiseen tapahtumaan.

Lue lisää kotiseutupäivistä bit.ly/kotiseutupäivät2018

Kesäteatteria koko perheelle

Tuhkimo

Tasihinin talon sisäpihalla heinäkuussa 2018 Ohjaus: Johanna Juslin Lisätietoja: tuhkimonyt@gmail.com

Seuraa kesäteatteriin !

Jos kaipaat seuraa tai tukea kulttuurikäynteihin, voit pyytää mukaasi SPR:n kouluttaman vapaaehtoisen Piristäjän.

Varaa Piristäjä numerosta 044 3664 145.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

13

Lähteet: Saimaa Geoparkin lähdeaineistot sekä Heli Rautasen haastattelu ja tekstit

MATKAILU JA LUONTO

Geopark sykkii linnoituksen viherpedin alla ja Pappilanniemen silokallioissa

Saimaa Geopark nostaa ilmiöt elämyksiksi Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautanen on huomannut, että moni paikallinen ihminen kokee niin Geoparkin kuin geologiankin äkkiseltään etäiseksi ja käsitteelliseksi. − Silti Geopark on läsnä juuri siellä, missä ihminen oleilee ja liikkuu, ja geologia on kaikkea muuta kuin kivikasa, jota geologi naputtelee pienellä vasaralla, Rautanen naurahtaa.

Kaikkiaan Saimaa Geopark -hankkeessa on mukana viisi eteläkarjalaista ja neljä eteläsavolaista kuntaa.

Lappeenrannassa geokohteita on yhdeksän. Niiden lisäksi on listattu luonto- ja kulttuurikohteita.

Heli Rautanen kuvailee, että geokohteet ovat kaikille lappeenrantalaisille tuttuja virkistäytymisja retkeilypaikkoja. − Kauniina kesäpäivänä linnoituksen viherpedillä loikoillessa ei tule ajatelleeksi, että selän alla tuntuu Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuma. Lappeenrannan satama ja linnoitus ovat molemmat geokohteita.

Linnoituksesta parin kivenheiton päässä sijaitseva geokohde Rakuunamäki sijaitsee niin ikään Ensimmäisellä Salpausselällä. − Rakuunamäellä on havaittavissa Salpausselän lisäksi Itämeren muinaisen vaiheen, Baltian jääjärven, aikaiset muinaisrannat. Ylin ranta, joka paljastui mannerjäätikön alta, on nykyään 105 metriä merenpinnan yläpuolella (m mpy). Sen alapuolella on muinainen rantatasanne, jonka päälle on rakennettu Upseerikerhon talo (95 m mpy).

Myös noin kilometrin päässä Lappeenrannan satamasta sijaitsee tuttu geokohde: kallioinen Karhusaari. − Karua saarta peittää vain ohut kunttakerros.

Saimaa Geoparkin alueella kallioperä on pääasiassa kiillegneissiä ja näin on myös Karhusaaressa sekä geokohde Muukonsaaressa. Karhusaaren jäätikön hiomissa ja aaltojen huuhtomissa avokallioissa, saaren pohjoiskärjessä on kiillegneissisulkeumia ja niihin liittyviä erikoisia rakenteita. Pähkinäpensaat ovat Muukonsaaren harvinaisuus.

Karhusaaressa, Muukonsaaressa sekä myös geokohde Pappilanniemessä kasvillisuus on rehevää, mikä selittyy sillä, että paikallisten jääjärvivaiheiden aikana laskenut vedenpinta ei ehtinyt huuhtoa ravintorikkaita hienoaineskerrostumia pois. Silokallioissa on nähtävillä jäätikön kulutusmerkkejä ja kallioiden muotoutumisvaiheessa syntyneitä sulkeumia.

Imatran ja Lappeenrannan välisen laivaväy-

14

Useissa geokohteissa näkyy ihmisen ja luonnon liitto Ihminen on asuttanut Saimaan rantoja jo 10 000 vuotta. Saimaa Geoparkin alueella useissa geokohteissa on havaittavissa ihmisen ja luonnon liitto. − Suuruudenvimmassaan ihminen haluaa hallita luontoa ja jopa omasta mielestään parannella luonnon kehityskaarta. 1600-luvulla tuumattiin, että Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumajakson läpi pitäisi rakentaa kanava Saimaan vesistöalueelta Suomenlahteen, Heli Rautanen kertoo.

Tuumasta toimeen: Ensimmäiset Pontuksen kaivannon lapioniskut aloittivat 500 metriä pitkän kaivannon rakentamisen. Paikaksi oli valittu vanha muinaisuoma. − Neljäsataa vuotta sitten työvälineet eivät kuitenkaan olleet yhtä lujat kuin tahto, joten rakennustyöt kariutuivat Ensimmäisen Salpausselän jäätikön puoleisille osille tyypilliseen kiviseen ja lohkareiseen moreeniin, Rautanen jatkaa hymyillen.

Jotta kanava olisi syntynyt, kaivannon olisi pitänyt olla ainakin 20 metriä syvempi. Parisataa vuotta myöhemmin kanavan rakentaminen onnistui ja Saimaan kanavan avajaisia vietettiin vuonna 1856. Nykyinen kanava on avattu 1968.

Saimaan kanava sekä Pontuksen kaivanto ovat molemmat geokohteita.

”

Saimaan kanavan avajaisia vietettiin vuonna 1856.

Nykyinen kanava on avattu 1968.

Minna Kivistö

Linnoitus ja satama lappeenrantalaisille tutuimmat geokohteet

län varrella sijaitsee yksi suosituimmista Saimaan retkisatamista eli Satamosaari. − Oletteko huomanneet, että Satamosaaren laguunimainen lahti on yhdeltä sivulta suuri, avoin suppa, Heli Rautanen kysyy.

Suppa syntyi jääkauden loppuvaiheessa hiekkaan hautautuneen jäälohkareen sulamisen myötä. Koko saaren rantaviivan matkalta on nähtävillä myös Suur-Saimaan aikainen muinaisranta (80 m mpy).

Kohteet Lappeenrannassa

Tapani Tervo

H

eli Rautanen täsmentää, että tuhansia, jopa miljoonia vuosia sitten tapahtuneet ilmiöt näkyvät edelleen maaston muodoissa.

Saimaa Geopark ja alueen geologia ovat paikallisen ihmisen jokapäiväiseen ympäristöön kuuluvia ilmiöitä, mutta niihin liittyvä tieto jalostaa ilmiöt elämyksiksi, joiden perässä kannattaa matkustaa paikan päälle maapallon toiselta puolelta asti. − Meille niin rakas Saimaa syntyi viimeisimmän jääkauden aikana. Jään kulku sekä sulamisvesien virtaukset ovat piirtäneet alueelle ikuiset jäljet, Rautanen kuvailee.

Karhusaaren kiillegneissi on paikoitellen rapautunut muuta kalliopintaa syvemmälle. Rapautuneet osat ovat sisältäneet kalkki-, hiili- ja rikkipitoisia kerroksia ja konkreetioita, ja muodostavat nyt erikoisia kuvioita kallion pintaan.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Geokohteet Lappeenrannassa: Kallioinen Karhusaari Myllylammen muinaisuoma Muukonsaaren kalliorannat Lappeenrannan linnoitus ja satama Pappilanniemen kalliorannat Rakuunamäen muinaisrannat Saimaan kanava ja Pontuksen kaivanto Satamosaari jäätikköjokikerrostuma Sormuskivi, siirtolohkare

Luonto- ja kulttuurikohteet Lappeenrannassa: Lappeenrannan linnoitus, maakuntamuseo ja taidemuseo Saimaan kanavamuseo Nuijamaan kirkko Lappeen kirkko Lauritsalan kirkko Raatihuone Kuurmanpohjan Saarenojan kivikautinen asutus Murheistenrannan kivikautinen asuinpaikka

Saimaa Geopark odottaa Unescon arviointikäyntiä

Seppo Pelkonen

S

Satamosaari on deltamuodostuma, jonka kerrostumista erinäiset jääblokit säätelivät. Laguunimainen lahti osoittaa kerrostumisaikaisen jäälohkareen sijainnin.

Mikä on geopark?

Geopark on yhtenäinen alue, jolla on erityistä geo­logista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansain­välisesti merkittäviä geologisia maisemia ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita.

Saimaan tarina Jokaisella geoparkilla on oma tarinansa. Saimaa Geopark kertoo Saimaan vesistölabyrintin tarinan sen alkujuurilta miljoonien vuosien takaa aina tähän hetkeen asti. Saimaa Geoparkin kohteet tuovat tämän ainut­laatuisen tarinan näkyväksi nykypäivän retkeilijälle.

Saimaa Geopark -alueen pinta ala on 6063 km2, joista maa-alue 2031 km2 ja vesialue 4032 km2. Saimaa Geoparkin alueella on 65 geokohdetta sekä 53 luonto- ja kulttuurikohdetta.

Saimaa synnytti Vuoksen

Kaisa-Maria Remes

Arto Hämäläinen

Kuva Lappeenrannan linnoituksesta.

aimaa Geopark ry jätti marraskuussa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescolle hakemuksen geoparkin perustamisesta Saimaalle, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntiin.

Geoparkit ovat verrattavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailman luonnonperintökohteisiin. Saimaa Geopark haluaa liittyä verkostoon tuodakseen esille alueen ainutlaatuisia geologisia arvoja ja synnyttää uusia mahdollisuuksia esimerkiksi luontomatkailuun.

Saimaa Geopark odottaa Unescon arviointikäyntiä alueelle kesän 2018 aikana. Arvioijat kiertävät alueella katsastaen kohteen soveltuvuutta kansainvälisen verkoston jäseneksi.

Jäsenkunnat ovat varautuneet arviointeihin muun muassa Saimaan opasteet -hankkeella: alueelle on pystytetty toistasataa opastaulua kertomaan geo-, luonto- ja kulttuurikohteista.

Varsinaista päätöstä verkoston jäsenyydestä odotetaan aikaisintaan vuonna 2019. Tällä hetkellä verkostossa on 127 aluetta 35 maasta. Suomen ainoa Unesco Global Geopark on Pohjois-Pohjanmaan Rokua.

Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautanen nauttii Vuoksen maisemista ja luonnosta ympäri vuoden. Geoparkin valmistelutyö on vienyt hänet luonnon ilmiöiden geologisille alkulähteille. − Saimaa purkautui 5700 vuotta sitten ja synnytti Vuoksen. Koska maa kohosi ja kallistui kohti kaakkoa, Vuoksi syntyi juuri tälle paikalle.

Ensimmäisen Salpausselän maa-aines antoi lopulta periksi Saimaan paineisille vesimassoille ja virtaava vesi kulutti kallioruhjeeseen uoman. Näin syntyi Imatrankoski, Rautanen kertoo.

Ennen Vuoksen syntyä Saimaan purkausuomana toimi lappeenrantalaisille tuttu Myllylammen alue, ensin Baltian jääjärveä

seuranneessa paikallisten jääjärvien vaiheessa 11590–11400 vuotta sitten ja myöhemmin SuurSaimaa-vaiheessa.

Suur-Saimaan tulvavaihe kesti viisituhatta vuotta nostaen veden pinnan kuivalle maalle järvialtaiden eteläosaan.

Myllynlammen– Kärenlammen kohdalle purkautui lasku-uoma 6300 vuotta sitten. Nykyisin geokohde Myllynlammen muinaisuoma on pienien lampien, kapeiden kannasten ja soistuneiden painanteiden muodostama ketju.

Alueella on myös jälkiä toisen maailmansodan aikaisista kaivannoista ja kivisistä panssariesteistä. Nekin merkkinä luonnon ja ihmisen liitosta.

Geokohde Nuijamaalla: Sormuskivi, yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista

Konnunsuon maisema-alue Rapasaaren rautatieasema Rutolan ylivientilaitos Kaukaan teollisuusympäristö, Kanavansuun ja Mälkiän asuinalueet Saimaa Geopark ry perustettiin joulukuussa 2016 Saimaa geomatkailuhankkeen tulosten pohjalta.

Jäsenkuntia ovat Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Imatra, Lappeenranta, Savitaipale, Taipalsaari ja Ruokolahti.

Markku Heinosen kotialbumi.

Tapani Tervo

Mannerjäätikkö kuljetti Sormuskiven nykyiselle paikalleen enintään neljän kilometrin päästä, luoteesta. Se on edustava näyte Viipurin rapakivimassiivia, joka kiteytyi kivisulasta 1600 miljoonaa vuotta sitten ja ulottuu Etelä-Karjalasta Venäjän puolelle.

Suomen suurimpiin siirtolohkareisiin kuuluva kivi on nykyisin Nuijamaan taajaman maamerkki ja nähtävyys. Sormuskivi edustaa viborgiittia, yhtä rapakiven muunnosta, jonka tunnistaa kehäkuvioista.

Kansantarinat siivittävät lohkareen mainetta ja kiinnostavuutta.

Lisäksi sijainti rajavyöhykkeen vieressä ja Saimaan kanavan tuntumassa houkuttelee matkailijoita ja retkeilijöitä kiveä ihmettelemään.

Luontoelämyksistä matkailutuotteita Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kannustaa matkailuyrittäjiä ja sivuelinkeinoa miettiviä maaseutuyrittäjiä kehittämään luontoretkeilystä tuotteita.

Heinonen on Lappeenrannan kaupungin edustaja Saimaa Geopark ry:n hallituksessa. − Paikallisista ihmisistä arkipäiväisiltä tuntuvat luontokokemukset ovat ulkomaalaisille elämyksiä, esimerkiksi marjaretki tai muikkunuotan veto. Kannattaa myös verkostoitua muiden yrittäjien ja Geoparkin jäsenkuntien kanssa ajoissa ja tehdä yhteismarkkinointia.

Heinonen arvioi, että riippumatta siitä, saammeko Geopark-statuksen, Saimaan alue

on eksoottinen matkakohde esimerkiksi kiinalaisille, kunhan meillä on monipuolisesti matkailupalveluja tarjottavana.

Lappeenrannassa, luontoelämysten rinnalla, keskikaupungin palvelut täydentävät tarjontaa. Lisäksi Etelä-Karjalan, Viipurin ja Pietarin alue muodostaa mielenkiintoisen matkailukokonaisuuden. − Eksoottisin reitti Venäjälle kulkee poikkeuksellisen upeiden ja ainutlaatuisuudessaan ohittamattomien Lappeenrannan sataman ja Saimaan kanavan kautta, Markku Heinonen vakuuttaa. Molemmat ovat geokohteita.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

15

HISTORIA

Tekstit: Heli Mälkiä

Lappeenranta Harbour and the fortress are both geosites.

Vanhat ilmakuvat vievät ajassa taaksepäin, jopa 1930-luvulle

Kuvia on eri vuosikymmeniltä, kaikkiaan tuhansia.

Ennen Janne Villasen syntymää alue muuttui paljonkin. Esimerkiksi 1950luvun kartoissa näkyy nykyisen Kaukaan tehdasalueen kohdalla asuintaloja, joissa Villasen isäkin asui. − Nykyisen voimalaitoksen kohdalla oli kuja, jota sanottiin Huussikujaksi. Se oli asukkaiden antama lempinimi kujalle, jossa oli jonossa Kaukaan työntekijöiden asuntojen ulko-wc-rakennuksia.

Janne Villanen on ollut työssään Lappeenrannan kaupungilla tekemi-

1939

Vanhojen ilmakuvien käsittely vaatii aikaa Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla olevassa karttapalvelussa ilmakuvat ovat nykyään niin sanottuja ortoilmakuvia.

Ortoilmakuvassa ilmasta otetun valoku-

1964

1939, 1946, 1953, 1954, 1955, 1957, 1961, 1962, 1963, 1964, 1970, 1979, 1981, 1987, 1991, 1998, 2005. van vääristymät on oikaistu. − Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi rakennusten sokkeli tai maanpinta on oikeassa kohdassa karttaan verrattuna, Janne Villanen selventää.

Kaupungin hankkimien ilmakuvien muuttaminen ortoilmakuviksi vaatii tietynlaista ohjelmaa ja runsaasti työaikaa, jotta karttojen sijainnit saadaan täsmäämään keskenään. Kun kuvat on muutettu ortoilmakuviksi, ne voidaan viedä karttakoordinaatistoon ja vertailla muuna aikana samasta paikasta otettuihin kuviin. − Sieltä voi löytää vanhan kotitalonsa tai vanhat leikkipaikkansa.

Vaikka aikaavievä työ kuvien kanssa on vasta alussa, paikkatietopäällikkö lupaa, että vanhojen tuttujen paikkojen etsintää ja kuvaleikkiä pääsee karttapalvelun sivuilla tekemään jo tämän vuoden aikana.

Kaupungilla on hallussaan myös muita kuvausmateriaaleja, kuten aurinkoenergiapotentiaalikarttoja ja lämpökuvausmateriaaleja, joiden laittamista sellaisenaan karttapalveluun pohditaan vielä. Ne voisivat antaa tietoa kuntalaisille esimerkiksi siitä, kuinka hyvin jonkin rakennuksen katolle paistaisi aurinko ja kuinka suuri hyöty olisi, jos sinne laitettaisiin aurinkopaneeleita. Lämpökuvausmateriaalin avulla taas voitaisiin saada paljastumaan kattojen lämpövuotoja.

2015

Kuvasarja Joutsenon keskustaajamasta.

Ilmakuvista kaavoitukselle hyödyllistä tietoa Vanhoista ilmakuvista on Lappeenrannan kaupungille konkreettista hyötyä. Uusien alueiden kaavoitusta tehtäessä on hyvä, jos alueen historiasta on saatavilla tietoa.

– Ilmakuvakartoista voi näkyä, mitä suunnittelualueella on sijainnut eri vuosikymmenillä. Kuvien avulla voidaan selvittää myös, miten kaupunkirakenne on muuttunut, onko alueella ollut rakentamista vai onko se ollut luonnontilassa, kertoo Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä.

Joskus ilmakuvista voi selvitä pilaantuneiden maa-ainesten kohta eli jos siellä on ollut esimerkiksi kaatopaikka. Sen perusteella tehdään tarkempia tutkimuksia, koska voi olla, että uusi

16

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

maankäyttö on pilaantuneen maan vuoksi normaalia kalliimpaa toteuttaa.

Pimiän mukaan kyse on kuitenkin yleensä historiallisen tiedon merkityksestä, sillä se antaa mielenkiintoista tausta-aineistoa kaavan laatimiseen ja kaavaselostukseen.

– Historiatietoa hyödynnetään aina, kun uutta aluetta suunnitellaan. On tärkeää tietää, mitä siellä on aikaisemmin ollut, ja jos suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, niin vanhoista tiedoista voidaan poimia paikan historiaan liittyvää tietoa vaikka nimistöä varten.

Sites in Lappeenranta: Geosites in Lappeenranta: The rocky Karhusaari Island Myllylampi ancient outlet channel The rocky shores of Muukonsaari Island Lappeenranta Fortress and Harbour The rocky shores of Pappilanniemi peninsula The ancient shoreline at Rakuunamäki Saimaa Canal and Pit of the Pontus Satamosaari glaciofluvial deposit Sormuskivi erratic rock

Kuvat: Lappeenrannan kaupunki

”

sissä karttojen kanssa jo 23 vuotta. Nyt vastaan tulee hieman haasteellisempi urakka, kun kaupunki on hankkinut käyttöönsä Maanmittauslaitokselta ison määrän vanhoja ilmakuvausaineistoja.

Kuvia on jokaiselta vuosikymmeneltä, 1930-luvulta alkaen vuoteen 2005 asti.

Kuvia on kaikkiaan tuhansia. − Ne on otettu seitsemänätoista eri vuonna. Joltain vuodelta voi olla 20 kuvaa ja toiselta 500. Kuvausalueet vaihtelevat eri vuosina ulottuen osittain myös naapurikuntiin.

Vanhimmat nyt hankituista kuvista ovat vuodelta 1939. Ne ovat silti lähes yhtä tarkkoja kuin vaikka 2000-luvun alussa otetut, koska kuvausperiaate ei ole paljoakaan muuttunut. Kuvauksen periaate on ollut alusta lähtien sama eli tuotetaan stereokuvapeittoa, Villanen kertoo ja jatkaa. − Kun kuvattava alue on kerran lennetty yli, käydään kääntämässä lentokone ja tullaan vierestä uudestaan niin, että seuraavalla kuvalla näkyy yleensä vähintään kolmasosa edellisen kuvan alueesta.

Aina 2000-luvulle asti suoritettiin filmikuvauksia ja niistä tuotettiin paperikuvia. Nykyään kuvaus ja käsittely tapahtuvat täysin digitaalisena.

Kaupungin hankkimien Maanmittauslaitoksen ilma­kuvien kuvaus­vuodet:

1939 ja 1964 kuvat Maanmittauslaitoksen lmakuva-aineistoa.

2015 Lappeenrannan kaupunki.

-N

ämä talot ovat edelleen tässä, eikä tämä Kaukaan alue ole kovin paljon muuttunut, tuumaa Lappeenrannan paikkatietopäällikkö Janne Villanen.

Hänen lapsuusaikojensa Kaukas 1960-luvun lopulta ja 1970-luvulta näyttää kartalla melko samanlaiselta kuin nytkin.

Lähihistorian suurimmat muutokset Kaukaan alueella koskevat tiestöä. Vuonna 1992 avattiin liikenteelle uusi Lauritsalantie, jonka alta Kaukaaseen kuuluvan Abessinian asuinalueen rakennuksia purettiin. − Osa metsää, jossa leikimme, hävisi myös uuden tien vuoksi, Villanen muistelee.

Heli Mälkiä

Minkälaiselta onkaan näyttänyt Lappeenranta 50 vuotta sitten juuri siinä kohtaa missä sinä nyt asut? Tai olet nyt töissä tai koulussa? Asiaa voi pian tarkastella ja kulkea ajan halki Lappeenrannan kaupungin karttapalvelussa.

Kaupunki on hankkinut käyttöönsä Maanmittauslaitok­ sen ilmakuvia useilta vuosikymmeniltä.

Sandcastle area is open from 9 June to 2 September between 10–21.

Sandcastle Tourist Information point and cafe, rides and other activities 9.–24.6. and 1.8.–2.9. daily 10–18 25.6.–31.7. daily 10–20

Raimo Suomela

IN ENGLISH

Saimaa Geopark tells the story of the Lake Saimaa water labyrinth In November, the Saimaa Geopark Association submitted an application to UNESCO, the United Nations Education, Scientific and Cultural Organisation, to establish a geopark in the Southern Saimaa region, in the provinces of South Savo and South Karelia. Lappeenranta has nine geosites. Additional nature and cultural sites have also been listed.

A

geopark is an unbroken area of special geological value that includes geological scenery and sites of national and international significance. Geoparks can be compared to national parks and UNESCO World Heritage Sites.

Saimaa Geopark wants to join the network in order to highlight the unique geological values of the area and to generate new opportunities for nature tourism, for example. An evaluation visit by UNESCO is expected during summer 2018.

Each geopark has a story. Saimaa Geopark tells the story of the Lake Saimaa water labyrinth, from its beginnings millions of years ago, until the present. The Saimaa Geopark sites bring this unique history to life, revealing it to the modern visitor.

The Saimaa Geopark area comprises 65 geosites and 53 nature and cultural sites that stretch across nine municipalities and two provinces.

Executive Manager of the Saimaa Geopark Association, Heli Rautanen, explains that events that took place thousands, if not millions, of years ago can still be seen in the way the land is shaped and the way the waters flow.

“People in Lappeenranta love Lake Saimaa, a waterway born in the last ice age. The way the ice and

Nature and cultural sites in Lappeenranta: Lappeenranta Fortress, the Regional Museum of South Karelia and Lappeenranta Art Museum Saimaa Canal Museum Nuijamaa Church Lappee Maria Church Lauritsala Church Old Town Hall Saarenoja Stone Age dwelling site in Kuurmanpohja Murheistenranta Stone Age dwelling site Konnunsuo Landscape area Rapasaari railway station Old logging channel at Rutola Kaukaa industrial area, the residential areas of Kanavansuu and Mälkiä

melting waters travelled have left an eternal mark on the area. It is worth travelling from the other side of the world to see them,” Rautanen says.

The fortress and harbour are the geosites best-known to locals The residents of Lappeenranta know the many geosites for their recreation and hiking opportunities.

“On a beautiful summer day, when you are relaxing on the green grass of the fortress, you might not realise that you are actually lying on the marginal deposit of the first Salpausselkä ridge”. Lappeenranta Harbour and the fortress are both geosites.

A stone’s throw from the fortress is another geosite, Rakuunamäki (Dragoon Hill), which is also located on the first Salpausselkä ridge. Another popular geosite is located about a kilometre from Lappeenranta Harbour, the rocky Karhusaari Island.

The shores of Lake Saimaa have been populated for more than 10,000 years. Signs of people and nature coexisting can be found at several geosites throughout the Saimaa Geopark.

Together, we will take the Sandcastle to record heights This is the 15th time the Sandcastle, on the fortress headland, will bring joy to summer visitors free of charge.

To celebrate this, the Sandcastle is reaching for record heights. The goal is to sculpt the world’s tallest sandcastle by reaching 18 metres in height.

T Street train Street train’s departure every hour from the Sandcastle 9.6.–12.8., 18.–19.8., 25.–26.8., 1.–2.9.

Mon 12–17, Tue–Sun 11–17.

You can explore Lappeenranta by taking an audio tour (Finnish, English, Russian, German and Chinese) on the street train.

he record castle will consist of around 100 different sand sculptures. With its castle theme, the Sandcastle will pay tribute to this year’s European cultural heritage theme. Thus, every Finnish castle will be incorporated, including the Vyborg Castle, along with tourist attractions from the Lake Saimaa region and neighbouring Russia. We have not forgotten the FIFA World Cup in Russia, either. The record castle will also include items from Athens and Milan. A small amount of sand will be specially brought from these regions, for the sculptures.

The work will be carried out by sculptors from Russia, Latvia, Hungary, Canada, Ukraine and Finland. Visitors will also be able to participate in the work, as guided sculpting sessions will be offered,

free of charge, from 12 June to 7 July, Tues–Sat from 16 to 18.

The Sandcastle will not be finished on the opening day, giving visitors the opportunity to follow the sculpting work until 8 July. The castle will be measured for the world record on 10 July.

The Sandcastle is a handy way to explore Lake Saimaa and the nearby islands As always, the Sandcastle area offers visitors an abundance of activities. Sweet treats are available at the café and ice cream stand. Children will enjoy the old favourites – the mini train, the merry-goround and the sandbox.

Fun summer activities include rounds of miniature golf and bouncing on the bungee trampoline. The sand chapel is available for weddings and christenings.

The Sandcastle is a handy way to explore Lake Saimaa and the nearby islands in the summer. Canoes, kayaks, rowing boats and SUP boards can be hired at the Information point. You can rent the equipment for a few hours – or a few weeks! You can also explore Lappeenranta by bicycle or street train.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

17

LIIKKEELLE

Ohjelmassa muutokset mahdollisia.

Lappeenranta liikuttaa! kesä 2018 Lpr uimahallin ja kuntosalin kesäohjelma 17.6. asti

Lauritsalan kesäohjelma 27.5. asti

Kuntosaliryhmät ma 13–14 ke 13–14 to 10–11

12–13

Liikuntaryhmät ma 10–11

13–14

16–17

ti 10.15–11.15

15.30–16.30 ke 15–16 to 16–17

pe 11–12

75+ kuntosali, Lappeenrannan uimahallin kuntosali 60+ kiertoharjoittelu, Lpr uimahallin kuntosali 60+ kiertoharjoittelu, Lpr uimahallin kuntosali Kiertoharjoittelu, Sammonlahden liikuntahallin kuntosali (Huom! 17.5.–14.6.)

Kausimaksu 10 € + kuntosalimaksu, tiedustelut vapaista paikoista eveliina.nykanen@lappeenranta.fi, puh. 040 829 6162 Vesijumpat, Lappeerannan uimahalli ma 6.30–7 Syväallasjumppa R

11.30–12 Syväallasjumppa R

16.45–17.15 Syväallasjumppa R ti 10.30–11 Vesijumppa *

17–17.45 Cirkuit R ke 9.30–10 Vesijumppa * to 6.15–6.45 Syväallasjumppa R

12.30–13 Syväallasjumppa R pe 11.15–11.45 HEVI-vesijumppa ** * Kausimaksu 10 € + uimahallimaksu ** Samalla kausimaksulla pääsee molempien hallien HEVI-vesijumppiin R = Rannekevesijumppa. Uimahallimaksun lisäksi lunastetaan 2 euron ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahallin kassalla 40 min ennen jumpan alkua.

Lisätiedot: eveliina.nykanen@lappeenranta.fi, puh. 040 829 6162

Puistojumppa, urheilukenttä (oma patja mukaan) Kuntosaliopastus, uimahalli * Kahvakuula, urheilukenttä (7.5. alkaen, oma kuula mukaan) Kuntosaliopastus, uimahalli * Syke100-opastus Kuntosaliopastus, uimahalli * Kiertoharjoittelu, urheilukenttä (oma kuula & patja mukaan) Työttömien kuntosalivuoro

Vesijumpat, Lauritsalan uimahalli ti 6.15–6.45 Vesijumppa R

13–13.30 Vesijumppa R

17–17.30 BMI-syväallasvesijumppa R ke 11.30–12 HEVI-vesijumppa **

16.30–17.15 Allascirkuit R to 11–11.30 Vesijumppa R pe 12.30–13 Työttömien ja Erli-vesijumppa R su 10.30–11 Vesijumppa R R = Rannekevesijumppa * Kuntosaliopastuksissa kuntosalimaksu

Kesämäen koulu, Lavolankatu 15 (4.6.–2.7.)

Koulukallionpuiston lähiliikuntapaikka, Lauritsala (4.6. ja 11.6.)

Kolmen sukupolven puisto, Keskuskatu, Joutseno (15.5.–12.6) Kimpinen, Urheilukatu (15.5.–12.6.)

Voisalmi, Voisalmentie 19 (6.6. ja 13.6.)

Pyöräretket ti klo 10–13 Pyöräilijöiltä edellytetään pyöräilykypärän käyttöä ohjatuilla retkillä. (km ilmoitettu edestakaisin) 15.5. Askolan altaat ja lintutorni, n. 16 km. Lähtö: Vesitorni 22.5. Karhusjärven maja, n. 20 km.

Lähtö: Vesitorni, grillausmahdollisuus 29.5. Konstun ranta, n. 24 km.

Lähtö: Satamatori 5.6. Kären laavu, n. 22 km.

Lähtö: Lentokentän voitelukoppi, grillausmahdollisuus 12.6. Mikonsaaren laavu, n. 22 km.

Lähtö: Vesitorni, grillausmahdollisuus Iltavaellukset to klo 17–19 24.5. City-vaellus, n. 3 km (Rakuuna­ mäki – Lappeenrannan linnoitus).

Lähtö: Adolf Ehrnroothin aukio 31.5. Kiukkaanlammen laavu, n. 7 km.

Lähtö: Joutsenon TV-masto, grillaus­ mahdollisuus 7.6. Rutolan kyläpolku ja Salpalinja, n. 3,5 km. Lähtö: Rutolan VPK-talolta (Munterontie 216)

Maksuttomat liikuntaopastukset ulkolähiliikuntapaikoilla Lu ma klo 10–11

klo 14–15

ti klo 10–11

klo 14–15 ke klo 10–11

Pyöräretket ja vaellukset

14.6. Haukvuoren laavu, n. 7 km.

Lähtö: Myllymäen laskettelukeskuksen parkkipaikalta (yläparkki), grillausmahdollisuus

e lisää s. 10!

Tule kehonkoostumusmittaukseen!

13–19-vuotiaiden maksuton harrastetoiminta jatkuu!

Tarkoituksena on rohkaista nuoria liikunnallisten harrastusten pariin ja tarjota mukavia kokemuksia uusista ja jo tutummista lajeista. Toimintaan saa tulla mukaan milloin vain, eikä tunneilla käynti vaadi sitoutumista.

Lisätietoja: Marko Siltamies, puh. 040 653 4888, marko.siltamies@lappeenranta.fi.

Tutustu toimintaan tarkemmin: www.lappeenranta.fi/syke-sataan



SYKE sataan



Jalkapallo, Lauritsalan tekonurmi Sähly, Kesämäenrinteen koulu Kuntopiiri/lihaskuntoharjoittelu, Kahilanniemen terveysliikuntasali

Hinnat: 30 €/ryhmä (työttömät 15 €/ryhmä) Ilmoittautumiset ja tiedustelut: manka@markkutimonen.net, puh. 050 411 7680

18

Testausajat ti 29.5. ja ke 30.5. klo 12–17, Lauritsalatalo, Hallituskatu 20 to 31.5. klo 10–15, Armilan terveysasema, huone 213 ma 4.6. ja ti 5.6. klo 10–15, Sammontorin asukastila ke 6.6. klo 12–17, Joutsenohalli to 7.6. klo 12–17, Joutsenohalli Varaa testiaikasi liikuntatoimen nettisivuilta osoitteesta www.lappeenranta.fi liikunta Ohjattu liikunta Ajanvaraus Inbody-testaukseen

Palvelut

Kulttuuri ja

@sykesataan

SuomiMiehet 28.6. asti ma 19.45–21 ke 19.45–21 to 19.45–21

Inbody-mittauksessa selviää mm. lihasten, rasvan ja nesteiden määrä ja sijainti kehossa sekä sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrä. Testi ei sovellu raskaana oleville eikä sydämentahdistinta käyttäville.

Ennen testausta mielellään kaksi tuntia syömättä ja juomatta. Testin hinta on 20 €/henkilö.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Hallien kesäaukioloajat Lauritsalan uimahalli Talviaukioloajat 27.5. saakka.

Uimahalli on suljettu 28.5.–8.7.

Aukioloajat 9.7.–2.9. ma, ke, to klo 11–19 ti, pe klo 6–14 la, su suljettu

Allasajat päättyvät puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.

Lappeenrannan uimahalli- ja kuntosali Talviaukioloajat 27.5. saakka.

Uimahalli on suljettu 7.7.–2.9.

Aukioloajat 27.5.–6.7. ma, ke, to klo 6–19 ti klo 11–19 pe klo 6–14 la ja su suljettu

Lappeenrannan urheilutalo Talviaukioloajat 27.5. saakka.

Urheilutalo on suljettu 7.7.–2.9.

Aukioloajat 28.5.–6.7. ma–to klo 8–20 pe klo 8–16 la ja su suljettu 3.9. alkaen remontista johtuen toiminnassa ainoastaan palloiluhalli ja yleisurheilutila.

Lasten kesä Lasten telinevoimistelu ti 12.6. klo 14.30–16.30, Kahilanniemi Maksuton kokeilukerta telinevoimisteluun. Tule paikalle klo 14.30.

Temppukoulu to 14.6. klo 13–15, Joutsenohalli Monipuolista tekemistä liikuntamaavälineillä. Maksuton.

Liikuntapiknik ma 18.6. klo 14–17, Kimpinen Ota omat eväät mukaan ja tule kokeilemaan lajipisteitä ja liikuntamaavälineitä. Maksuton.

Vesipeuhupäivä ti 19.6. klo 9–12, Lappeenrannan uimahalli Tule mukaan hyppimään, leikkimään ja sukeltelemaan! Hinta: uimahallimaksu.

Liikuntapiknik ke 20.6. klo 12–15, Myllysaari Monipuolista tekemistä parkourpuistossa ja muilla liikuntapaikoilla.

Maksuton.

ABC-kuntosalikurssi ti ja pe klo 10–11, Lappeenrannan uimahallin kuntosali Kurssi sisältää neljä ohjauskertaa (5.6., 8.6., 12.6. ja 15.6.).

Hinta: 25 €/kurssi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: anna.virtanen@lappeenranta.fi, puh. 040 718 4443 Kuntosaliopastukset Lappeenrannan uimahallin kuntosalilla ti klo 12.15–13.15 (15.5.–12.6.) ke klo 15–16 (16.5.–13.6.)

Hinta: kuntosalimaksu Kahilanniemen vapaaharjoitteluvuorot ja kiertoharjoittelu 16.5.–15.6. ke 9–11 Vapaaharjoitteluvuoro ke 12–13 Kiertoharjoittelu * pe 8–10 Vapaaharjoitteluvuoro Lunasta älykortti vapaaharjoitteluvuoroille uimahallin kassalta.

Hinta: 10 € + älykortti 5 € * Kausimaksu 10 €. Ilmoittautumiset: kati.koivukangas@lappeenranta.fi, puh. 040 4819399 Työttömien maksuttomat ryhmät ma 14–15 Lpr:n uimahallin kuntosali (14.5.–11.6.) ti 15–16 Sammonlahden palloiluhalli (15.5.–12.6.) pe 11–12 Lauritsalan uimahallin kuntosali (4.–25.5.)

12.30–13 Työttömien ja erityisryhmien vesijumppa

(4.–25.5.), Lauritsalan uimahalli

(Huom! Hinta uimahallimaksu)

Hinta 50 €, sis. 8 x opetusta. Ilmoittautuminen ja lisätietoja 5.5. alkaen osoitteessa www.lru.fi Tiedustelut: mari.helen@lappeenrannan­uimarit.fi tai puh. 050 452 1005 (ma klo 17–18.30, muina aikoina tekstarit.

Ranta- ja puistojumpat Kuntosali ja lihashuolto

Rantauimakoulut ma–to 9.–19.7.

Myllysaari klo 10–11 (5–6-vuotiaille) Myllysaari klo 11–12 (7–8-vuotiaille) Ahvenlampi klo 13–14 (5–6-vuotiaille) Ahvenlampi klo 14–15 (7–8-vuotiaille) Ylämaa klo 10–11 (5–8-vuotiaille) Simola 11.45–12.45 (5–8-vuotiaille) Kasukkala 13.30–14.30 (5–8-vuotiaille)

Ranta- ja puistojumpat ovat maksuttomia!

Huom! Vesisateella jumpat on peruttu.

Puistojumppa ma klo 10–11 (14.5.–30.7.)

Myllysaaren nurmialue

PuistoLAVIS ti klo 10–11 (15.5.–26.6.)

Kimpinen

Puistojumppa ke klo 18–19 (6.6.–1.8.)

Myllysaaren nurmialue

Puistojumppa ma klo 10–11 (30.4.–21.5.)

Lauritsalan kenttä, oma patja mukaan!

PuistoLAVIS ti klo 11.30–12.30 (15.5.–26.6.)

Sammonlahden tekonurmi

Kiertoharjoittelu to klo 16–17 (3.–24.5.)

Lauritsalan urheilukenttä, oma kuula ja patja mukaan!

Rantajumppa ke klo 18.45–19.30 (16.5.–1.8.)

Hinkanrannan sauna, Joutseno

Kahvakuula ma klo 16–17 (7.–21.5.)

Lauritsalan urheilukenttä, oma kuula mukaan!

Pickleballtutustumiskerrat Pickleball on tenniksen kaltainen sosiaalinen mailapeli, jota voi pelata kaksin tai nelinpelinä. Pickleball on erinomaista liikuntaa kaikenkuntoisille.

Pickleball kehittää yleiskunnon ja liikku­ vuuden lisäksi refleksejä ja koordinaatiota. to klo 9.30–12.00 (17.5.–28.6.)

Lappeenrannan urheilutalo Hinta 2 €/kerta, maksu uimahallin kassalle.

Lihashuoltoryhmä (16.5.–13.6.) ke klo 11–11.45, Kahilanniemen telinevoimistelusali Kausimaksu 10 €. Ilmoittautuminen: eveliina.nykanen@lappeenranta.fi, puh. 040 829 6162.

Kevytjumppa (15.5.–12.6.) ti klo 9–9.45, Monari, Pormestarinkatu 10 Hinta: 10 €. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: mirva.lappalainen@lappeenranta.fi, puh. 0400 157 514

Erityisryhmien liikunta 14.5.–15.6.

Ohjattu sauvakävely + lihaskuntoharjoittelu (14.5.–13.6.) ma 9–10 Sammonlahden palloiluhalli ke 9–10 Kimpisen urheilukenttä ke 11–12 Joutsenohalli

Kaikista liikuntatoimen järjestä­mistä ryhmistä lisä­ tietoja verkkosivuilta:

ma 12.45–13.45

14.15–15.15 ti 10.45–11.30

12–13

ke 10–10.45

14.30–15.30

to 10–11

11–12

www.lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta liikunta

Kausimaksu 10 €, kuntosaliryhmissä kuntosalimaksu.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: mirva.lappalainen@lappeenranta.fi, puh. 0400 157 514.

Hinta 10 €. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: anne.peuhkuri@lappeenranta.fi, puh. 040 776 9560

Joutsenohalli Talviaukioloajat 1.6. asti.

Halli suljettu 22.6.–29.7.

Sammonlahden kuntosali Halli suljettu 2.–29.7.

Aukioloajat 4.–21.6. ma–to 8–20, pe 8–16, la–su suljettu

Aukioloajat 4.6.–1.7. ma–pe klo 13–21 la ja su suljettu

30.7.–2.9 ma–to 8–21, pe 8–16, la–su suljettu Torstaina 21.6. halli sulkeutuu klo 16.

30.7.–2.9. ma–pe klo 15–21 la ja su suljettu

!

Palvelut Ohjattu

Mielenterveyskuntoutujien liikunta, Kahilanniemi Sovelletun liikunnan ryhmä, Kahilanniemi Tuolijumppa, Kompassi, Sammontori * Kuntosaliopastus, Sammonlahden palloiluhalli * Tuolijumppa, Kauppakadun palvelukeskus, Kauppakatu 58–60 * Kehitysvammaisten liikuntaryhmä, Kahilanniemi Erityisryhmien kuntosali, Lauritsalan uimahallin kuntosali (17.5. ja 24.5.)

Erityisryhmien kuntosali, Lauritsalan uimahallin kuntosali (17.5. ja 24.5.)

* Ei ennakkoilmoittautumista.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

19

NÄYTTELY ETELÄ-KARJALAN MUSEOSSA

”Siniristilippu syntyi idän ja lännen välissä, kuten Lappeenrantakin”

Lippu kertoo kansakunnan tarinaa Miksi Suomen lipun väreiksi valittiin 100 vuotta sitten sininen ja valkoinen, vaikka leijonavaakunamme on hehkunut punakeltaisena vuosisatojen ajan?

T

ietokirjailija Kimmo Kiljunen vastaa, että väreillä on juurensa historiallisessa todellisuudessa ja lipulla tarinansa kerrottavana: Suomen tarina. − Risti kertoo kristillisestä maasta ja ristin skandinaavinen muoto pohjoismaisista yhteyksistä, mutta lipun värit juontavat juurensa Venäjän keisarillisen laivaston lippuun ja purjehdusseurojen lippuihin. Valkoinen pohjaväri kertoo myös vahvasti siitä, että valkoiset voittivat sisällissodan, Kimmo Kiljunen tiivistää.

Hän huomauttaa, että jos Suomessa ei olisi sata vuotta sitten ajauduttu sisällissotaan, niin lipussamme olisi nykyisin arvatenkin punainen pohja sekä valkoisella ja sinisellä reunaraidalla vahvistettu keltainen risti. Tällaisen lipun itsenäisyyssenaatti hyväksyi Suomen kauppalipuksi ennen sisällissotaa.

− Punainen ja keltainenhan olivat perinteisesti Suomen värit, jotka periytyvät vuosisatojen takaa, Kustaa Vaasaa edeltäneeltä ajalta, ja ovat edelleen leijonavaakunamme väreinä.

Vuoden 1918 sisällissota kuitenkin katkaisi perinteen: sodan voittaneet valkoiset eivät voineet hyväksyä Suomelle punapohjaista lippua.

Siniristilipusta ei heti tullut kansakunnan yhdistäjää. − Se oli sisällissodan voittaneiden lippu aina talvisotaan saakka. Vasta talvisota yhdisti kansakunnan ja sinirististä tuli yhteinen lippumme.

Niin syntyi teokseni Maailman maat ja liput, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1995.

Uusin lippukirja Leijonasta siniristiin on ilmestynyt Etelä-Karjalan museon Suomen lipun 100-vuotisjuhlanäyttelyn oheislukemistoksi keväällä 2018.

Kiljunen muistelee, kuinka ensimmäisen kirjansa ilmestymisen jälkeen ryhtyi keräilemään lippuihin liittyvää esineistöä.

”

Minusta Lappeenrannan linnoitus on juuri oikea paikka kertoa Suomen lipun historiasta.

− Vähitellen kokoelmani kasvoi ja kasvoi. Olimme perheen kanssa hankkineet 1990-luvun lopulla Luumäeltä Tuulimylly-museotilan, jonne perustimme matkailukeskuksen.

Sinne kokosin ensimmäisen lippumaailmani. Aloin myös etsiä sopivaa kotikaupunkia lippumuseon perustamiseen. Lappeenranta oli suosikkiehdokkaani, mutta lopulta lippumaailma nousi Haminaan.

Vaikka onkin Helsingissä varttunut, Kimmo Kiljunen kokee itsensä karjalaiseksi: sukujuuret ulottuvat luovutettuun Karjalaan ja syntymäpaikkana on Ruokolahti. Museotilasta luovuttuaankin hän viettää edelleen kesiään Luumäellä ja Lappeenranta on lähikaupunkina kotoisa. Mies on koko ikänsä ollut SaiPan innokas kannattaja. − Minusta Lappeenrannan linnoitus on juuri oikea paikka kertoa Suomen lipun historiasta. Siniristilippu syntyi idän ja lännen välissä, kuten Lappeenrantakin, hän tuumaa.

Leijonasta siniristiin, näyttely Etelä-Karjalan museossa 30. syyskuuta asti Etelä-Karjalan museon kesänäyttelyssä Leijonasta siniristiin tutustut Suomen lipun syntyyn ja vaiheisiin. Lappeenrannan näyttely on ainoa suurikokoisilla historiallisilla lipuilla toteutettu lippunäyttely Suomen lipun 100-vuotisjuhlavuonna.

Näyttelyn liput, värit ja symbolit kuljettavat katsojaansa aina ristiretkien ja Ruotsin vallan ajasta alkaen Suomen suuriruhtinaskunnan, itsenäistymisen ja sisällissodan kautta tähän päivään.

Näyttelyn kuraattorina toimii valtiotieteen tohtori, Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja, tietokirjailija Kimmo Kiljunen.

−Siniristilipun värit ovat kuin taivas ja hanki Suomen, Kimmo Kiljunen runoilee.

Mervi Palonen

Lapsena Kimmo Kiljunen tutustui maailmankarttaan lippuja piirtelemällä. Omien lastensa kanssa hän kehitti leikin, jossa tutustuttiin sekä lippuihin että maihin. − Kun saimme käytyä läpi 200 maata, otin yhteyttä kustantajaan ja ehdotin, että voisin tehdä aineistostamme kirjan.

20

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Leijonalippu oli Suomen valtiolippuna 21.12.1917– 28.5.1918.

Mervi Palonen

Lippuleikki synnytti tietokirjailijan

Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia.

Lappeenrannan tapahtumakalenteri

kesä 2018

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat Näyttelyt

Lappeenrannan kaupunginteatteri

Pääsyliput 8/7 €, alle 18-v. vapaa pääsy

Kevätkauden viimeiset esitykset

Museot avoinna: 10.6. saakka ti–su 11–17, 11.6.–26.8. ma–pe 10–18, la–su 11–17 www.lappeenranta.fi/museot

ti 8.5. ke 9.5.

Etelä-Karjalan museo

Lappeenrannan taidemuseo

Kristiinankatu 15

Kristiinankatu 8–10

Leijonasta Siniristiin –

Sirkka-Liisa Lonka Retrospektiivi -näyttely

Suomen lippu 100 vuotta 28.4.–30.9.

3.6. saakka

Perusnäyttely Rajalla – Kolme karjalaista kaupunkia

15.6. klo 18

Kauppakatu 26

Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä

avoinna 10.6. saakka la–su 11–17, 11.6.–26.8. ma–pe 10–18, la–su 11–17, suljettu juhannuksena 22.–23.6. Perusnäyttely.

19 19 19 pe 11.5. 19 19 la 12.5. 13 19 19 ti 15.5. 19

Takaisin Karjalaan – Caj Bremer Neuvosto-Karjalan runokylissä -näyttelyn avajaiset

Wolkoffin talomuseo

Tähän on tultu VIERAILU Hiirenloukku Piirakan paluu 6 Hiirenloukku Piirakan paluu 6 OKSUTON Hiirenloukku TUNÄ YTÖS Lokki Piirakan paluu 6 Saikkua, kiitos VIERAILU

Saikkua, kiitos VIERAILU Piirakan paluu 6 Hiirenloukku Lokki Piirakan paluu 6 Lokki Piirakan paluu 6 Hiirenloukku Piirakan paluu 6

Teatterilla järjestettävä Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa.

Unimaailmani – Caj Bremerin kuvia

Tulossa syksyllä 2018!

16.6.–2.9.

Tapahtumat Museoiden yö 19.5.

8.9.–20.12.

Postikortti. Etelä-Karjalan museo, Wiipuri-kokoelma.

Klo 16 alkaen linnoituksen museoissa ja museoiden ympäristössä tarjolla erilaista ohjelmaa kaikenikäisille: mm. non-stop grafiikanpaja taidemuseolla, Mustaruuti-näytös ja monia muita tapahtumia.

Raatihuone avoinna 9.6. ja 11.8. klo 10–1 5, musiikkia klo 12.

ke 16.5. 19 19 to 17.5. 14 pe 18.5. 19 19 la 19.5. 13 13 19 19

Kevään viimeinen Teatteriklubi 22.5. klo 17.30

16.6.–2.9.

Caj Bremer: Sulo Huotinpoika Demisov vaimonsa Marijan ja poikansa Toivon kanssa kotitalonsa rappusilla. Vuokkiniemi, Vienan Karjala, 1979. © Caj Bremer

Hiirenloukku. Kuva: Aki Loponen.

LÄHIKULTTUURIA

Rakkautta 22.9.–20.12.

HIIRENLOUKKU

Eemeli VA A H T E R A M Ä E N

1.–19.12.

22.9.–17.11.

Tutustu syksyn ohjelmistoon teatterin syysesitteestä, jonka voit napata mukaan kaupungin eri toimipisteistä. Ohjelmisto ja tarkemmat tiedot myös osoitteessa lprteatteri.fi

Lappeenranta-salin viihdetapahtumat Perinneratsukot ja satamassa sa s e s k linnoitu –su 1.–31.7. ke 6 1 – 3 1 klo ). (ei sateella

la 12.5. klo 15

Ruusu äidille Rakuunasoittokunta ja Tangokuningas Teijo Lindström vievät kuulijat tuliseen tangoon ja äitienpäivän tunnelmaan!

Kalenteri täydentyy koko ajan. Tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Lappeenranta-salin ohjelmisto

Teatteri-, konsertti- ja balettilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 ma–pe 9–17, kesällä 4.–29.6. sekä 30.7.–10.8. klo 9–16, 2.–27.7. klo 9–15 puh. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

Lipunmyynti teatterilla Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina Avoinna esityspäivinä 2 tuntia ennen esityksen alkua. teatteri@lappeenranta.fi

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti.

Konserteista S-Etukortilla 3 € alennus

Lippupisteen valtakunnalliset myyntipisteet Lappeenrannassa: K-Citymarket (Toikansuontie 4) Kehruuhuone (Kristiinankatu 20)

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

21

Arttu Muukkonen

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

Lippujen ot myyntitied ä ll e edellis sivulla! www.lappeenranta.fi/ kaupunginorkesteri

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

Idän pikajuna to 17.5. klo 19, Lappeenranta-sali Konsertti tarjoaa itämaisen musiikin kohtaamisia ja pääsyn hyvin erilaisen ja ennakkoluulottoman aikamatkan äärelle. Solistina ja johtajana esiintyy klarinettitaiteilija Kari Kriikku, joka on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista klarinettitaiteilijoista. Idän pikajuna puksuttaa Euroopasta Lähi-idän musiikin, klezmerin, turkkilaisen Udmur-musiikin ja arabialaisen musiikin kautta aina Aasian aroille.

Lue lisä kirppik ä sist s. 10–11 ä

Tavataan toreilla Kauppatori

Kriikku on vieraillut tällä ohjelmallaan menestyksekkäästi mm. Saksassa, Belgiassa, Venäjällä, Ruotsissa ja eri puolilla Suomea.

Mukana matkassa ovat myös kitaristi Pekka Nylund, joka soittaa turkkilaista Ud-luuttua ja kitaraa sekä lyömäsoittajavelho Sami Koskela eksoottisine lyömäsoittimineen. Lähde musiikkibasaarin Idän pikajunan matkaan!

Liput 25 €, opiskelijat 6,50 €

Sunnuntaikirppikset Kirpparille voi tulla myymään ja tekemään löytöjä sunnuntaisin (ei juhannussunnuntaina) klo 7–14.

Ilmaiset Iltakirppikset 22.5. alkaen ti ja to klo 14–18, viimeinen 9.8.

Kuukausimarkkinat Kuukauden toinen lauantai Kesällä 12.5., 9.6., 14.7. ja 11.8. klo 7–14.

Kansainväliset markkinat to–su 28.6.–1.7.

Digiopastajille

Yhteislaulutilaisuus

aikoja varattavana vielä toukokuussa ma ja to 14.30–15.30. 28.5. saakka.

Kesällä saatavana haja-aikoja joiltakin vapaaehtoisilta. Kysy pääkirjaston neuvonnasta!

Syksyllä toiminta alkaa 3.9.

to 24.5. klo 17–18, pääkirjaston Tarinasali.

Laulattajana Antti Taipale.

Kielikahvila englanniksi

Lapsille

ma 7.5. ja 21.5. klo 18.30–19.30, pääkirjaston ala-aulan kokoustila

Heili-kirjastot ovat koonneet kaikille yhteisen portaalin, josta pääsee helposti käsiksi sähköisiin e-aineistoihin. Tarjolla on yli 1800 kirjastokortilla ja yli 1900 avoimesti saatavilla olevaa aineistoa.

Oman kirjaston kirjastokortilla voi lainata sähköisiä kirjoja, musiikkia, videoita, äänikirjoja, digitoituja aineistoja. Voit myös lukea iltapäivälehdet tai aikakauslehdet kirjaston tabletilla missä vain pääkirjaston sisällä istuskellen - vaikkapa pallotuolissa.

Kirjastojen e-aineistojen koko tarjonta löytyy osoitteesta ekirjasto.kirjastot.fi/heili

Lukukoiraillat

Lukupiirit

ke 9.5. klo 17.30–18.30, Lauritsalan kirjasto ti 15.5. klo 18–19.30, pääkirjaston Tarinasali

to 17.5. klo 14–15 Ishiguron Menneen maail­ man maalari ja klo 17.30–18.30 Ishiguron Haudattu jättiläinen, pääkirjaston Heili-sali.

Pelikellarin lautapelikerho

Voisalmen kirjastossa

Kirjastonmummon satuhetki

ti 22.5. 17–18.30 Jouko Väisänen kertoo Tönu Õnnepalun Paratiisi-kirjasta ja sen kääntämisestä.

Ohjelmointikerho

ti 8.5. klo 16–20, pääkirjaston Tarinasali ke 16.5. klo 9.30–10, pääkirjaston Tarinasali ke 16.5. klo 15–17 (viimeinen kerta), pääkirjaston Heili-sali

Tönu Õnnepalu. Kuva: Jouko Vaisanen

Digiopastajat. Kuva Merja Rostila

E-kirjaston vinkkejä lomalaisille

Ylämaan Jalokivimessut

Joutsenon Opisto, Pöyhiänniementie 2

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Dokumentti kiinalaisesta oopperasta vuodelta 1983 (Chinese Opera Documentary). Aineisto löytyy Naxos Video Librarysta, jossa on lähes 3000 videoelokuvaa klassisen musiikin esityksistä eri maissa.

Ylämaan jalokivikylässä 29.6.–1.7. www.ylamaanjalokivimuseo.fi/fi/jalokivimessut

LappeeFest

Joutsenon 46. Taidekesää vietetään 4.6.–3.8. Tänä vuonna voit valita mieluisimmat kurssit yli 30 kurssivaihtoehdon joukosta!

pe–su 15.–17.6.

Marianaukiolla ja Keskuspuistossa

Itä räpäyttää ja graffitimaalauksen SM-kilpailu Ulla Huhtilainen

Joutsenon Taidekesässä järjestetään lisäksi yleisötapahtumia; konsertteja, luentoja sekä taidenäyttely. Lisätietoa: www.joutsenonopisto.fi/taidekesa

Samuel Pepysin päiväkirja (A Diary of Samuel Pepys) – kuuluisa 1600-luvun Lontooseen sijoittuva aikalais­ dokumentti. Aineisto löytyy Naxos Spoken World Libraryn tietokannasta, jossa on yhteensä 5510 englanninkielistä, 384 ranskankielistä, 257 saksankielistä ja 11 portugalin­ kielistä äänikirjaa.

Kesäfestarit

Joutsenon taidekesä Uutuuksina tarjoamme muun muassa luonnonvalokuvauksen ja laululyriikan kursseja sekä nukketeatterin tekemistä. Lapset ja nuoret pääsevät teroittamaan kyniään Kirjoita maailmankaikkeus! -kurssilla. Ohjelmistossa mukana myös vanhat suosikit, kuten akvarellimaalaus, tilkkutyöt, proosa ja lukuisat musiikkikurssit.

Muistathan, että kaupung in perinteinen ju hannuskokko sytt y klo 21 Myllysa y aren edustalla.

Kirjaston e-aineistot kulkevat kevyesti mukana taskussa tai repussa

Runotapahtuma pe 6.7. klo 17.30–19, pääkirjaston Heili-sali.

Kirjoittajayhdistys Paltan Eino Leinon päivän runotapahtuma.

Aikuisille

22

Satamatori

www.lappeenranta.fi/kirjasto

pe–la 20.–21.7.

Pusupuiston lava ja puistoalue

LPRHC Fest pe–la 3.–4.8.

Huhtiniemessä

Galleria Pih Viivi Häkkinen

Kirjastossa tapahtuu

Kesäkonsertit

Satamassa tapahtuu

Kesän avajaiset su 3.6. klo 12–18

Katukoris 3 x 3 koria la–su 9.–10.6.

Kesäkonserttikauden avajaiset ja lasten perinteinen kadunmaalaustapahtuma satamatorilla.

(järjestäjänä Namika)

11.5. klo 19, liput 28,50 €

Puolustusvoimat 100 -kesäkiertue

Äitienpäivälounas 13.5., 37 € Museoiden yö 19.5. klo 17–22

Satama soi -kiertue pe 6.7. klo 18–20

ti 5.6. alkaen Lappeenrannan satamatorilla ti, to ja la klo 18–19 Lappeenrannan kauppatorilla la klo 10–11 Joutsenon torilla to klo 11–12

Esillä Lappeenrannan työvankilassa 1920-luvun alussa tehty 12-osainen huonekalusto. Kalusto on esillä nyt ensimmäistä kertaa Lappeenrannan museon kokoelmiin tulon jälkeen. klo 19–21 Viipurin historialliset tanssijat tanssivat ja tanssittavat yleisöä

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta esiintyy

Suomen Höyrypursiseuran 50 v. juhlaregatta la–su 7.–8.7.

Torikaraoket ja bändi-ilta satamatorilla

Juhlaregatan konsertteja la 7.7. klo 14–19

Karaoke ke 6.6. alkaen klo 18–22, joka kuukauden ensimmäisen ja neljännen viikon ke 22.8. asti.

Bändi-ilta to 13.6. klo 18–21

Hito hyvä pienpanimojuhla to–la 12.–14.7.

Linnoituksen kesän avaus 9.6.

Kehruuhuoneen kesämuusikot 9.6.–11.8.

Street Hockey SM la–su 21.–22.7.

Katusählyturnaus 2018 la 4.8.

Tapahtumasunnuntait Elokuun joka sunnuntai (5.8, 12.8, 19.8. ja 26.8.)

Vaskimusiikin konsertit klo 14–15 ja yhteislaulut klo 16–17, Pusupuiston lava Kansantanssia klo 18–19, kesäteatteri

Muista myös

Egotrippi 25 v. akustisesti

pe 15.6. klo 16–21

Kesäkonserttien sarja

Kesämuusikot laulavat ja soittavat linnoituksen alueella.

(järjestäjänä Butchers IBK)

Koko perheen juhannus 22.6. klo 11–16

Willimiessauna 4.8.

Juhannustaikoja, yhteislaulua ja -leikkejä.

Sataman valot 25.8.

Valtakunnallinen pop up -sotilaskotipäivä ma 7.5., Marianaukio

Aikuisurheilun SM-kisat

Viipurin pyöräily pe 11.5. lähtö Marianaukiolta

Suur-Saimaan ympäriajo

Kaatuneitten muistopäivän juhlallisuudet su 20.5.

su 1.7., Katariinan tori (Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry)

Linnoituksessa tapahtuu

la 9.6., Kimpisen urheilustadion

Kevätkirppu Vihreässä makasiinissa 5.–6.5. ja 19.–20.5.

Karjala Pulling 4.8. klo 10, ravirata

Linnoituksen kesän avaus 9.6.

Suomen Ladun erämelonnan SM-kilpailu

SM-motocross ja MX -liigakilpailu

Lisätietoja: elavalinnoitus.fi

26.5–27.5. lähtö Myllysaaren edustalta

4.8., Muukon motocrossrata

Marskin kisat ma 4.6., Kimpisen urheilustadion

Vanhankaupungin päivät linnoituksessa

Hiekkalinnan avajaiset la 9.6.

10.–11.8.

Katujuna liikennöi

Pyöräily

Kotiseutupäivät 9.–12.8., satamatori. Lue lisää s. 13

9.6.–12.8., 18.–19.8., 25.–26.8. ja 1.–2.9.

Lähtö Hiekkalinnalta tasatunnein ma klo 12–17 ja ti–su klo 11–17.

Pyöräilyviikko 5.–12.5.

Maantiepyöräilyä

ke 9.5. Pyörällä kouluun -päivä Koulujen yhteinen pyöräilykilpailu Kimpisen kampuksen alueella vesitornin ympäristössä la 12.5. Pyörällä kaiken ikää -päivä.

Yleisötapahtuma Marianaukiolla. Järjestäjä Lakes ry.

Lue lisää: www.icyclelpr.fi/pyorailyviikko

Viikoittain toistuvat kuntoilulenkit !

Kuukausittain vaihtuvia valokuva- ja taidenäyttelyitä.

8.5.–2.6. Viivi Häkkinen:

Forget Me Not 5.6.–30.6. Marko Rantanen: #firstworldproblems 3.7.–28.7. Saimaan Kameraseura ry

vuosinäyttely 2018 31.7.–25.8. Valokuvanäyttely Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus Valtakatu 80 (käynti Kaukaankadun puolelta) ti–pe klo 11–18 ja la 11–15 www.galleriapihatto.fi

Maastopyöräilyä Matalan kynnyksen maastolenkit torstaisin 5.6.–30.8. klo 18 (heinäkuussa ei ajeta).

Kaikille maastopyöräilyä aloitteleville ja

Junnupyöräily liikuttaa nuoria maastopyöräilijöitä hyvillä poluilla joka puolella Lappeen­ rantaa. 7–12-vuotiaille hauskaa pyöräily­ meininkiä ja 12–15-vuotiaille urheilullisempaa menoa.

Tutustumislenkit naisille maanantaisin 21.5.–25.6. klo 18 Vielä arkaillen maantiepyöräänsä tai porukassa ajamiseen suhtautuvien naisten matalan kynnyksen lenkit. Tule mukaan, käydään läpi pyörän ja ajoasennon perusasiat ja ajetaan rauhallisia ja lyhyitä totuttelulenkkejä. Lähtö voitelukopilta, Lentäjäntie 1

SkiBikeTeam-maastolenkit

Maanantailenkit 7.5.–24.9. klo 18 Rauhallinen, kaikille maantiepyöräilijöille sopiva rupattelulenkki.

Lähtö voitelukopilta, Lentäjäntie 1

Pyöräilytapahtumia

Muukon Tempo torstaisin 10.5.–30.8. klo 19 10 kilometrin aika-ajo, tule testaamaan kuntosi! Lähtö Muukonkankaantie 120.

Junnupyöräily keskiviikkoisin 9.5.–26.9. klo 18 (heinäkuussa ei harjoituksia)

Tuemme vanhemmuutta – vauvasta kohti aikuisuutta

Teemana vanhemmuuden myytinmurtajat Avointa puhetta, suoria kysymyksiä, haparoivia vastauksia ja lohdullisia tarinoita lapsen ja vanhemman yhteisestä matkasta kertovat Jenni Pääskysaari (toimittaja ja juontaja) sekä Mikko Kuustonen (laulaja ja lauluntekijä).

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Järjestäjinä Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto.

Maastopyöräilylenkit tiistaisin ja torstaisin klo 18. Lähtöpaikka voi vaihdella. Lisätiedot: Tomi Lapinlampi 040 744 7603.

Tarkempaa tietoa kaikista viikoittaisista lenkeistä: www.lappeenrannanpyorailijat.fi

Kyläpyöräily

Vauhtilenkit tiistaisin 8.5.–8.8. klo 18 Nopeavauhtinen ja kunnon haastava lenkki.

Lähtö vaihtelevista paikoista, seuraa nettisivuja.

Avoin vanhempainilta ke 16.5. klo 18–20, Lappeenranta-sali

Järjestäjänä LAKES ry.

Keväistä karnevaalia la 12.5. Marianaukiolla Tapahtumassa mm.: Kesän pyöräilyohjelmien esittelyä, pyörien pikahuoltoa, ajotaitorata lapsille, pomppulinna, talutusratsastusta poneilla, Sirkus Soihtu, hyvinvointia, terveyttä, paljon muuta ohjelmaa ja karnevaalitunnelmaa!

helppojen reittien löytämiseen kiinnostuneille sopivaa maastopyöräilyä kokeneiden pyöräilijöiden ohjauksessa. Lähtöpaikka tarkentuu, seuraa nettisivuja.

ti 8.5. Pyörällä töihin -päivä Aamukahvit työmatkapyöräilijöille Marianaukiolla klo 6.30–8.30

Vapaa pääsy

Spring Party

Valtakunnallinen pyöräilyviikko kannustaa arkipyöräilyyn Tänä vuonna Pyöräilyviikolla on ennätysmäärä teemapäiviä ja Lappeenrannassa viikon aikana arkipyöräilijää hemmotellaan mm. aamukahveilla ja yleisötapahtumalla.

hatto

Kehruuhuoneen kesä

20.5. ja 12.8.

Perinteinen ja legendaarinen Kyläpyöräily nyt ensimmäistä kertaa Lappeenrannan Pyöräilijöiden järjestämänä. Kierrä kylillä omaan tahtiin ja omalla reitillä klo 8–20 välillä.

Willimiesajot 21.–22.7. Willimiesajot ajetaan Lappeenrannassa jo 3. kerran! la 21.7. Korttelikilpailu Rakuunamäellä su 22.7. Maantiekilpailu ja kuntoajo sekä retkisarja Etelä-Karjalan maanteillä Lue lisää: www.willimiesajot.com

Nuorten asialla Kesäleiri Asinsaaren leirikeskuksessa 18.–21.6.

Leiri on tarkoitettu 4–6-luokkalaisille. Leiriohjelmassa mukavaa toimintaa kesäisen luonnon keskellä.

Hakeminen: www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri Kesäajan aukioloajat www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

23

Lappeenrannan Balettigaala

Katso lipunmyyntipaikat s. 21.

Seuraa ohjelmiston päivittymistä www.lappeenranta.fi Kulttuuri ja liikunta Tapahtumat Balettigaala

on riemukas ja elämäniloinen tanssin ilotulitus Lappeenrannan vuoden 2018 Balettigaalan ohjelmisto on riemukas, elämäniloa hehkuva tanssin ilotulitus. Yhdeksättä kertaa järjestettävä Balettigaala nähdään tuttuun tapaan Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä elokuun lopulla.

KANOILLE

VIERAS TYTTÖ

MÖTTÖSEN ROOLISSA, NÄYTTELI TÄÄLLÄKIN NUIJAMAATA LOISTO

PEHMEÄ JA LÄMMIN? AIVOLAN KOTELOTEHTAALTA

24

LUMIpuikau- kuvan pun- den NAKIStakana SA kimme kuvittaja

LAAJIN

KULUMISET

NYT

MONET

poliisi

Chapeau © Introdans Hans Gerritsen.

UUSpalloseura

OLAS

NAHKOJA

REPSIKKA

ARKISSA

LA-

poikkeamat

SUVIpaksuta

vuokraa opiskelijalle

TAITOHUNNI AJOJA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

YKSIN VETTÄ nopea SAIRAnainen

AATE

pyöreä kaupunginosa

töitä

PELAA SAI- kanisaaren PASSA KAN- mauste SA suolalle

KILLÄ” ENNEN

vanha tanssipaikka

ALUS

JALKIPON KOJEN ALAA ALLA

-AM -saari SOMERJOK

olympialaisissa ”VÄIS-

notkoissa

KASVAA

AVATAAN

joella

HARTIAT

-TIE SEIS

vaiettu

”AATAMI JA EEVA”

päiden yllä

väritytöt

LAA

KONNUNSUOLLE ENNEN

ÖLJY-

TÄMÄ

12.20 LAU1+1=2 15.45

JOSKUS KAUKAALTA

NUIJAMAALLA

SELTA

KETUNTIEN TONTIN AIKA PERÄOSA

kasa

vanhapuis- ulkoi- ennen tossa? lijalle juhlia

JARVA ansio

NEUVOO

VALMENTAA

HELKIÖLLÄ OMANSA

A I N A

lapsellisia

ELOKUISIA

KAUKAALLA KÄYTÖSSÄ

LUKKO

LIKA

VESI- NORTORNIN PAN ALUE SIJA

YHTKUteatMOSSA terin pomo

TAIPUVAINEN

meinaajilla

RESSA

ISUKIT

YHDESSÄ NÄMÄ sipeei kokonaan KESÄ- ajoi SU- OVAT rian KOHDE juosinsaaressa lujaa KUAARVOIjoki TUS

GALLERIAEUROIN teki pauhata PALlailan LOIN roolin

perusti VIEKAS LENSI AURINKOON kaupungin AMPOSAA-

nuoraistuin

KANAPUNAsuusHOUSUN VA TAITAMA sa

veistää hirttä

isoja VEITE-

AVAA UKSEN

HÄRKÄ

JUMALA

KUORI RÄN

PINO ETSIMISVÄLINEITÄ

KIMI CIRCUITILLA

ANTAA KÄMPÄN

HYPPÄSI KÖYTTORVENAKIN TÄÄ

LATUPAIKKA KURKI RÄPY- OLI VERBI KAUKAAN VANERILAAVULLA MEILLÄ LÖIN TEHTAALLA

Lappeenranta­asukaslehdet

ANTURA

Balettigaalan järjestää NordicDance Makers yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.

Lehdet ja esitteet

LAPPEEN RIENNON KARTOILLA

SEGERMAN GUMMERUS

Balettigaala kaupunginteatterin suurella näyttämöllä pe 24.8. klo 19 ja la 25.8. klo 14 ja klo 19.

^

ETELÄPOHJOIS-

PERUNAOPPAASSA

Kolme näytöstä

uljaat AVUT JOUT-

SENOSSA

vamma

SAIMIASTA

LAULAVA HANNU

ASENTO

loppuun

ATKSANA

salanimi NOTKEA MAA

raha ”HEVOSTELLA” ala-

kulot SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

Ristikon ratkaisu löytyy kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme

B

alettigaalan taiteellisen johtajan Juhani Teräsvuoren mukaan luvassa on pirskahtelevia elämyksiä ja suuria tunteita.

– Yleisö pääsee tanssin aikamatkalle klassisesta moderniin tanssiin. Päävieraaksi saapuu hollantilainen Introdans, joka tuo mukanaan kaksi upeaa kokonaisuutta sekä viehättävän dueton.

Introdansin teos Chapeau on omistettu Hollannin kuningattarelle ja hollantilaiselle tanssitaiteelle.

Teoksessa nähdään koreografimestari Jirí Kyliánin johdolla noin kaksikymmentä täydellistä kopiota kuningatar Beatrixin hattukokoelmasta. Musiikkina kuullaan muun muassa Princeä.

Teräsvuori kertoo, että päävieraan toinen kokonaisuus, espanjalaisen Gayetano Soton Malasangre, sykkii latinorytmejä.

– Soton vaativia koreografioita voi kuvailla riemukkaiksi, elämäniloisiksi, seksikkäiksi ja villeiksi.

Introdansin duetto Hans van Manenin teoksesta Black Cake puolestaan tuo Balettigaalaan hulvattoman eleganttia.

Balettigaalan klassista loistoa edustavat Viron kansallisbaletin ja Brnon baletin tähtitanssijat, jotka saapuvat esittämään klassisen baletin rakastettuja kaksintansseja. Pähkinänsärkijä-numerossa mukana ovat myös Lappeenrannan tanssiopiston oppilaat.

Viron tanssijoiden lisäksi klassisen tanssin taidonnäytteillään ihastuttavat Korean Universal-baletin tähdet. Modernia tanssisuuntausta taas edustavat Portugalin kansallisbaletin tanssijat erityisesti flamenco-tulkinnallaan.

Balettigaala saa vieraakseen myös nuoria lupauksia, kun Italian nuorille lupauksille suunnatun balettikilpailun voittaja sekä suomalainen superlupaus Kira Hilli saapuvat Lappeenrantaan. Teräsvuori hehkuttaa Hilliä antaumuksella.

– Münchenin Balettiakatemiasta valmistumassa oleva Kira on matkalla menestykseen. Monet maineikkaat balettiryhmät ovat osoittaneet kiinnostusta häntä kohtaan. Kira onkin saanut jo kiinnityksen ensi kaudeksi Hollannin kansallisbalettiin.