Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2017

2.8.2017 | LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | www.lappeenranta.fi

IN ENGLISH, p. 16

Tervetuloa kaupungin Avoimien ovien tapahtumaan ke 30.8.

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

OHJELMA s. 12

Esittelyssä: Tuija Willberg ja Pasi Leimi, s. 7 ja 8 Ryhmätaitoja ja ystäviä leikkikerhosta, s. 2 Veteraaniveljekset Eino ja Arvo Mikkola arvostavat turvallista elämää, s. 10

Kuva: Arttu Muukkonen

PÄÄKIRJOITUS

”Nyt leikitään”

Ryhmätaitoja ja ystäviä Leikkisammosta

Elinvoimaisuutta yhteistyöllä

L

appeenrannan uusi kaupunginvaltuusto sai edelliseltä valtuustolta hyvän perinnön. Päättyneen valtuustokauden ansioita ovat ennen kaikkea pitkän aikavälin strategia, joka luotiin kehityksen suunnannäyttäjäksi, palveluverkon linjaukset, kaupungin organisaatiouudistus ja ennen kaikkea talouden tasapainottaminen.

Edellinen valtuusto teki keskeiset rakenteelliset päätökset, ja tiukasta talouskurista huolimatta kuntalaisten palvelut ovat säilyneet verrattain laadukkaina.

Kesäkuussa aloittanut valtuusto terävöittää strategiaamme mieleisekseen.

Oman näkemykseni mukaan strategian painotuksia on syytä vahvistaa ja keskittyä ydin­asioihin: alueemme elinvoiman lisäämiseen, yrittäjyyden edistämiseen ja työllisyyden parantamiseen.

Jotta saisimme aikaan tuloksia, tarvitsemme ketterää toimintakulttuuria, jolle luodaan kantava pohja kaupungin, yliopiston, alueen yrittäjien ja asukkaiden yhteistyöllä. Erinomainen esimerkki yhteistyöstä on Kemiran Joutsenon kloraattitehtaan laajennushanke, jonka toteutumista muun muassa kaupungin sujuvat rakennuslupaprosessit siivittivät.

Olemme vahvistaneet yhteistyöhön perustuvaa toimintakulttuuria kaupungin toimialojen kesäkuussa voimaan astuneella organisaatiouudistuksella, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut poistaa raja-aitoja eri palvelujen väliltä.

Neljän toimialan tiivistäminen kahdeksi toimialaksi antaa entistä enemmän mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen palvelutuotantoon ja resurssien yhteiskäyttöön.

Elinkeinoyhtiö Wirman liittäminen kaupunkiorganisaatioon puolestaan toi elinkeinoasiat ja yrityspalvelut osaksi päivittäistä päätöksentekoa.

Haluan korostaa, että kaikkea kaupungin palvelutuotantoa on tarkasteltava elinvoimaisuuden näkökulmasta. Elinvoimaisuushan kumpuaa myös asukkaidemme hyvinvointia edistävästä kulttuurista, varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, tasavertaisista harrastusmahdollisuuksista ja puhtaasta elinympäristöstä. Lappeenranta haluaa olla kaupunki, jonne yritykset mielellään kotiutuvat ja jossa yritysten henkilökunta viihtyy.

Niin strategialla, organisaatiouudistuksella, palveluverkon kehittämisellä kuin yritys- ja korkeakouluyhteistyön tiivistämiselläkin Lappeenrannan kaupunki valmistautuu maakuntauudistuksen mukanaan tuomaan kuntien roolin muutokseen. Tulevaisuuden kunta on ennen kaikkea oman alueensa elinvoimaisuuden kehittäjä ja yhteistyön luoja.

Eteläkarjalaiset päätöksentekijät ovat olleet kaukaa viisaita myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Eksoten ansiot vaikuttivat siihenkin, että saamme alueellemme laajan päivystyksen sairaalan.

Voimme Lappeenrannassa iloita, että olemme maamme kärkijoukkoa keski­ kaupungin kehittäjinä. Jo nyt Lappeenrannan keskustan vetovoimaisuuteen yhdistyvät laajentumismahdollisuuksia tarjoavat liiketilat ja kaupalliset palvelut, viihtyisät puistot ja ulkoilualueet sekä kulttuuripalvelut ja tapahtumat.

Lappeenranta on erinomaisella tavalla huolehtinut siitä, että meillä on hyvät olosuhteet ostosmatkailun lisääntymiseen. Toivottavasti myös valtiovalta oivaltaa venäläismatkailun merkityksen ja sujuvoittaa turistien kulkua hidastavia rajakäytäntöjään.

Esimerkkinä Lappeenrannan rohkeudesta haluan nostaa lentokentän, jonka alueellinen kehittäminen on kaupungin omissa käsissä. Matkailu on Saimaan alueen kuntien valttikortti ja Lappeenrannan lentokenttä Kaakkois-Suomen silta maailmalle.

Lappeenrannassa yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat kehityksen moottoreita.

Muun muassa yliopiston innovatiivisuuden ansiosta Lappeenranta on etujoukkoa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jatkossa kansainvälistä liiketoimintaa synnyttävä vihreä teknologia luo seudullemme pitkälle tulevaisuuteen kantavaa elinvoimaisuutta.

Kun kello raksuttaa yhdeksää keväisenä maanantaiaamuna, Leikkisammon eteinen täyttyy lapsista, äideistä ja isistä. Taitaapa joukossa olla yksi isoäitikin. Nelivuotiaan Tiituksen toisessa kainalossa on tikru ja toisessa nalle. – Äitille jätän lampaan, poika selittää ja vilkuttaa.

Samanikäinen Nooa kertoo Tiitukselle, että sillä aikaa kun hän, isoveli, leikkii kerhossa, äiti hoitaa vauvaa.

L

astentarhanopettaja Ulla Rantapiha on yhtä hymyä ottaessaan leikkisampolaisia vastaan. Lastenhoitaja Roosa Kosonen ja lähihoitajaopiskelija Emmi Niitlahti auttavat lapsia ripustamaan päällysvaatteita naulakkoon ja löytämään eväsrepulle paikan.

Uusi kerholainen tarraa äidin takinhelmaan ja itkeekin vähän, mutta ikävä hukkuu pian ympäröivään hyörinään. – Tulen puoliltapäivin hakemaan, äiti huikkaa mennessään.

– Nyt leikitään, ikätoveri riemuitsee ja ottaa uutta kerhokaveriaan kädestä.

Ryhmätaitoja Kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen leikkikerhoissa käy kotihoidossa olevia lapsia.

Sammonlahden päiväkodin johtaja Sari Salo määrittelee, että sosiaalisten taitojen harjoittelu ja ryhmään sopeutuminen ovat

kerhojen keskeisin tavoite.

– Avoin varhaiskasvatus on hyvä vaihtoehto päivähoidolle. Leikkikerhoissa harjaantuu ryhmään, kuten päiväkodeissakin.

Ja kerhojen rinnalla toimivassa avoimessa päiväkodissa myös pikkulasten vanhemmat tutustuvat toisiinsa.

Leikkisammon alkuviikko, maanantai ja tiistai, ovat leikkikerhopäiviä. Perheet ovat hakeneet lapsilleen kerhopaikkaa joko aamutai iltapäiväksi. Keskiviikkona ja torstaina toiminta muuttuu avoimeksi päiväkodiksi, jolloin lasten mukana tulee myös aikuinen – useimmiten äiti tai isä, joskus mummo, pappa tai kummi. Perjantaina on vanhempien ja vauvojen päivä.

Avoimeen päiväkotiin ei tarvitse hakea paikkaa, kuten leikkikerhoihin.

Sari Salo pitää tärkeänä, että tarjolla on erilaisia varhaiskasvatuspalveluja, joista per-

Nooa ja Tiitus

Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI ELOKUU 2017, 9. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi /// Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet. /// ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 /// Painos 45 500 kpl /// PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu, alina.kujansivu@lappeenranta.fi, puh. 040 724 8776 /// TUOTTAJA Mervi Palonen, mervi.palonen@lappeenranta.fi, puh. 040 184 9610 /// LÄHIKULTTUURIA Sami Soljansaari, sami.soljansaari@lappeenranta.fi /// LIIKKEELLE Aija Rautio, aija.rautio@lappeenranta.fi /// IN ENGLISH JA AVOIMET OVET Mirka Rahman, mirka.rahman@lappeenranta.fi /// ULKOASU JA TAITTO Nitroid /// ETUSIVUN KUVA Mervi Palonen /// JAKELUHÄIRIÖT puh. 09 2316 3556 Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2018.

2

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

VARHAISKASVATUS

Teksti ja kuvat: Mervi Palonen

Tiitus Sara ja Matilda

Aston ja Alissa

heet voivat valita kulloinkin sopivimman.

– Esimerkiksi vauvaperheissä isommat lapset kaipaavat ajoittain ikäistensä seuraa, mutta isonsiskon tai -veljen roolillekin olisi hyvä varata riittävästi aikaa kotona. Meillä on leikkikerholaisia, jotka tulevat loppuviikosta avoimeen päiväkotiin toisen vanhempansa ja alle kolmivuotiaan sisaruksensa kanssa.

Leikkisammon kotipesä sijaitsee Sammonlahden päiväkodin piharakennuksessa, entisessä talonmiehen asunnossa. Toiveena on muuttaa aikanaan valmistuvaan Sammontaloon.

Askel kohti Sammontaloa otetaan jo alkavalla syyskaudella 2017 eskarin palatessa vuosien tauon jälkeen Sammonlahden päiväkodin yhteyteen.

”

Avoimessa päiväkodissa

myös pikkulasten

vanhemmat tutustuvat toisiinsa.

Perheiden kasvatustyötä tukien Perheiden kasvatustyön tukeminen onnistuu kuin luonnostaan avoimen päiväkodin keskusteluissa.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat valmiita pohtimaan vanhempien kanssa monenlaisia vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä ja neuvomaan parhaansa mukaan, miten voisi ratkaista hankalia tilanteita lasten kanssa.

Ulla Rantapiha tietää, että nykyäitien sosiaaliset paineet tulevat eri suunnasta kuin isoäitien, nimittäin sosiaalisesta mediasta.

– Sen kanavat pursottavat ohjeita, millainen hyvän äidin tulisi olla. Mutta kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia, vaan jokainen löytää vahvuuksiensa avulla tien omanlaiseen äitiyteen, Rantapiha korostaa.

Avoimia varhaiskasvatuspalveluja maksuttomasti

Leikkien, laulaen ja pelaten Kun 15 leikkikerholaista saapuu Leikkisampoon melkein samalla kellonlyömällä, eteinen käy ahtaaksi.

Ensin joukko kokoontuu keskimmäiseen huoneeseen yhteiseen laulutuokioon. ”Aurinko, aurinko lettuja paistaa”, joukko kajauttaa yhteen ääneen. Ja kun kaikkia lettuja ei jaksa pistellä suuhun, loput heilautetaan ukolle kuuhun.

– Miksi, miksi, onko ukolla nälkä? Syökö se varmasti lettuja, Tiitus ihmettelee.

Laulutuokion jälkeen jokainen pyrähtää mielileikkeihinsä; Sara ja Matilda järjestävät synttärikutsut, Nooa ja Tiitus ryhtyvät palomiehiksi.

– Kerhovuoden kääntyessä lopuilleen leikit käyvät jo yksiin ja kaverit ovat tuttuja. Usein kolmivuotiaat vielä puuhaavat rinnatusten ja katselevat sivusilmällä toisen askareita. Pikkuhiljaa leikit alkavat kohdata ja lopulta touhutaan jo rohkeasti yhdessä, Ulla Rantapiha selittää.

Neutraalissa ympäristössä on hyvä harjoitella lelujen jakamista ja oman vuoron odottamista. Tiituskin päätti jättää oman tikrunsa ja nallensa reppuun, mutta leikkien lomassa hän kipaisee pehmoja halimaan.

Lappeenrannan kaupungin avoimet varhais­ kasvatuspalvelut tarjoavat ohjattua toimintaa lapsille ja lapsiperheille leikkikerhoissa ja avoi­ missa päivä­kodeissa täydentäen muita var­ haiskasvatuksen toimintamuotoja. Palvelu on maksutonta ja tarkoitettu kaikille sekä kunnal­ lisen että kunnan tukeman varhaiskasvatuksen ulkopuolella oleville alle kouluikäisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen.

Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden toi­ mipisteet sijaitsevat Lauritsalassa, Leirissä ja Sammonlahdessa sekä Voisalmen ja Lappeen päiväkodeissa. Jokaisessa toimipisteessä työs­ kentelee lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja.

Haku leikkikerhoihin järjestetään alkuvuodesta ennen maaliskuun loppua. Avoimeen päivä­ kotiin voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista.

Lauritsalassa ja Lappeella on kolme, Leirissä neljä, Sammonlahdessa kaksi ja Voisalmessa viisi kerhopäivää.

Lisää kerhopäiviä Astonille

P

unaposkinen pikkupoika leikkii isosiskonsa kanssa Sammon­lahden rantametsikössä. Hän kurkkaa hymyillen kiven takaa ja pyrähtää sitten nauraen juoksuun, hyppää ojan yli ja siitä polulle kohti rannan leiritulia.

Pikkupoika on viisivuotias Aston ja isosisko ekaluokkalainen Alissa. He ovat tulleet Sammonlahden leikkikerhon kevätretkelle äitinsä Laura Kajastila-Hämäläisen kanssa. Sillä välin mummo hoitaa kotona vauvaa. Äitejä ja isiä lapsineen saapuu rannalle. Tänään on koko perheen retkipäivä. Aston ja Alissa solahtavat tuttujen kavereidensa joukkoon, äiti katselee hymyillen lastensa perään.

Vaikka Aston onkin innostunut auttamaan vanhempiaan vauvan hoidossa, hän mielisi ikäistensä seuraan useammin kuin kahtena leikkikerhoaamuna. Äiti nyökkää.

– Kun vauva syntyi, Astonin päiväkotipaikka vaihdettiin leikkikerhopaikkaan. Siirtyminen viiden päivän kokopäiväisestä päiväkotirytmistä kahden aamupäiväkerhon rytmiin oli todella suuri muutos, Kajastila-Hämäläinen juttelee.

Kun Aston oli vauva, Alissakin kävi Sammonlahden leikkikerhoa.

– Silloin hän oli kuitenkin vasta kolmivuotias ja kaksi kerhopäivää riitti ihan hyvin. Mutta Aston on jo vuotta vaille esikoululainen ja haluaisi leikkiä ikätovereiden kanssa useammin.

Olimmekin jo päättäneet hakea Astonia uudelleen päiväkotiin, kun kuulimme, että Leirissä leikkikerhoja järjestetään syksystä alkaen kahden sijasta neljänä päivänä viikossa.

Kesälomien jälkeen Aston aloittaa Leirin leikkikerhossa.

Vaikka kaverit, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja vaihtuvat, energinen poika on innoissaan. Eikä aikaakaan, kun hänkin on jo ekaluokkalainen.

Perheliikuntaillat tarjoavat yhteisiä liikuntahetkiä pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen Lappeenrannan varhaiskasvatuksen Isosti ja kovaa -liikuntahanke järjestää syyskuussa pienten lasten perheliikuntailtoja. Illat on tarkoitettu avoimen päiväkodin ja perhepäi­ vähoidon asiakkaille sekä muille alle 3-vuotiai­ den perheille.

Vanhemmat ovat tärkeitä roolimalleja mat­ kalla kohti liikkuvaa elämäntapaa. Lapset nauttivat yhteisistä liikuntahetkistä vanhem­ piensa kanssa. Perheliikuntailloissa on tarjolla omaehtoista ja ohjattua liikuntaa pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Perheliikuntaillat: ma 4.9. klo 17.30–19 Kimpisen kenttä ti 12.9. klo 17.30–19 Sammonlahden päiväkodin piha to 14.9. klo 17.30–19 Joutsenon päiväkodin piha

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

3

LAPPEENRANNAN MUSIIKKILUOKAT 50 VUOTTA

Tekstit: Kaisu Lahikainen

Monipuolinen musiikin työkalupakki

ja paljon elämyksiä

− Musiikkiluokalla opiskelu on hieno tapa suorittaa peruskoulu, sanoo Kimpisen koulun apulaisrehtori Santtu Peltomaa. − Opettajakin saa musiikkiluokilla suuria elämyksiä, vahvistaa musiikinopettaja Hanna Hyvärinen.

Sound of Musicin nuorisoversio ensimmäisenä Suomessa Viime keväänä esitetty ja paljon positiivista huomiota saanut Sound of Music -musikaalin nuorisoversio, jonka Kimpisen koulun 7. musiikkiluokka esitti ensimmäisenä Suomessa, oli valtava elämys sekä tekijöille että katsojille. Musikaalin ohjannut musiikinopettaja Hanna Hyvärinen tiivistää, että Sound of Music oli alusta saakka ainutlaatuinen kokemus. − Kaikkien oppilaiden mielestä musikaali oli parasta, mitä koulussa on tähän mennessä tehty, ja jokainen löysi itsestään puolia, joita ei aiemmin tiennyt olevankaan.

Samaa sanoivat Hyvärisen mukaan vanhemmat: musikaaliprojektin myötä he tutustuivat lapsiinsa uudella tavalla. − Vaikka tekeminen oli rankkaa ja tuotti sekä paineita että ramppikuumetta – oppilaathan lauloivat ja näyttelivät maksavan yleisön edessä – tulos oli valtavan palkitseva.

Koululaisooppera Kansallisoopperan kanssa yhteistyössä

Perinteisen moniäänisen kuorolaulun, teoriaopintojen ja musiikkiopistossa suoritettavan soitinopiskelun lisäksi musiikkiluokilla puhaltaa uusiakin tuulia. Alakoulussa harjoitellaan yhteissoittoa bändisoittimilla, ja kuudesluokkalaisilla on bändejä, jotka järjestävät keväisin bändimatinean. − Oppilaat harjoittelevat myös säveltämistä nykyajan musiikkiteknologian avulla. Viides- ja kuudesluokkalaisilla on iPadit, joilla ensin tutustutaan sävellysohjelmiin ja tehdään sitten omia sävellyksiä, joita voi saman tien kuunnella, Santtu Peltomaa kertoo.

Uutta on niin ikään oma äänitysstudio, jossa on ammattilaistason laitteet. Viime aikoina onkin joka vuosi tehty jokin oma levy, usein viidesluokkalaisten joululevy. − Studiotyöskentely on ollut lapsille mahtava kokemus, samoin kuin tietysti oman laulun kuuleminen levyltä, Santtu Peltomaa vakuuttaa.

”

Opetus on todella

intensiivistä ja pitkä kestoista.

Musiikin ammattilaisia ja musiikista nauttivia Lappeenrannan opettajista reippaasti toistakymmentä on entisiä musiikkiluokkalaisia. Hyvin moni musiikkiluokan oppilas kouluttautuu musiikkialalle ja palaa kotikaupunkiinsa joko luokanopettajaksi, musiikin opettajaksi, soitonopettajaksi tai vaikkapa orkesteriin. Lisäksi musiikkiluokilta on lähtenyt ammattimuusikoita ulkomaille, ja kotimaassa esiintyy sekä klassisen että kevyen musiikin edustajia.

Santtu Peltomaa ja Hanna Hyvärinen toteavat, että kaikista musiikkiluokkalaisista ei tule musiikin ammattilaisia, mutta musiikista nauttivia ja sitä ymmärtäviä tulee. Kaikki saavat opintojensa ansiosta laajan musiikillisen peruskoulutuksen sekä monipuolisen musiikillisen työkalupakin. Lisäksi musiikkiluokilla opittu rohkeus olla esillä ja esiintymisen vahvistama myönteinen minäkuva auttavat missä tahansa työssä.

Peltomaa naurahtaa, että musiikkiluokkien oppilaiden musiikillinen koulutus on seitsemän vuoden aikana laajempi kuin musiikkiin erikoistuneen luokanopettajan. − Opetus on todella intensiivistä ja pitkäkestoista, hän tiivistää.

Musiikkiluokkien 50-vuotisjuhlaviikot Lappeenrannan musiikkiluokkien 50-vuotisjuhlaviikkoja vietetään loka–marraskuussa. Yhteistyössä Kesäyliopiston kanssa järjestetään juhlavuoden yleisöluentosarja musiikkikasvatuksen merkityksestä, ja siihen liittyy Iso-Kristiinassa pidettävä paneelikeskustelu musiikkiluokkien merkityksestä entisten musiikkiluokkalaisten elämässä.

Lokakuun 19. päivänä musiikkiluokkien taitavat solistit esiintyvät yhteiskonsertissa musiikkiopiston Helkiö-salissa.

Musiikkiluokat 50 vuotta -juhlakonsertti pidetään 10.11. Lappeen­ ranta-salissa. Konsertissa esiintyy mittava joukko entisiä ja nykyisiä musiikkiluokkalaisia. Konsertin jälkeen on gaalailta Kehruuhuoneella.

Seuraavana päivänä 11.11. entiset musiikkiluokkalaiset voivat järjestää luokkatapaamisia Kimpisen koululla tai Kehruuhuoneella.

Kimpisen koulun musiikkiluokilla pidetään myös avoimien ovien päivä 11.11., jolloin 9M-luokka ja musiikkiluokkien opettajat esittelevät musiikkiluokkien nykyisiä opetustiloja.

50-vuotisjuhlaviikkoja järjestetään tiiviissä yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston ja musiikkiluokkien vanhempainyhdistyksen Mutu ry:n kanssa.

Mikko Kauppinen

Joka toinen vuosi musiikkiluokilla toteutetaan koululaisooppera yhteistyössä Kansallisoopperan ammattimuusikoiden ja -laulajien kanssa. Oopperasta tulee solisteja, ja oppilaat hoitavat kuoro-osuudet, jotka oma opettaja harjoituttaa. Kansallisoopperasta kouluille tuodaan myös lavasteet, puvut, maskit ja kevyt tekniikka.

Kimpisen koululla on esitetty Hölmöläiset 2013 ja Jannen salaisuus 2015. Keväällä 2018 on tulossa Ihmepoika A. Erilaisuutta ja monikulttuurisuutta käsittelevän oopperan on käsikirjoittanut rap-artisti Karri Miettinen eli Paleface.

Apulaisrehtori Santtu Peltomaa kertoo, että kaikkien suurten projektien jälkeen oppilaat ovat aina olleet innoissaan, vaikka harjoittelu on voinut olla hyvinkin rankkaa. − On suuri elämys esiintyä oopperan lavasteissa rooliasut päällä oopperan solistien kanssa.

Suomi 100 -juhlavuosi näkyy myös musiikkiluokilla runsaana keikkailuna. Muutenkin musiikkiluokkalaiset käyvät musisoimassa erityisesti ennen joulua vanhustentaloissa, sairaaloissa ja kaupungin eri organisaatioissa. Joka vuosi jokin ryhmä esiintyy kaupungin joulurauhanjulistuksessa.

Bändisoittoa ja omia sävellyksiä

4

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

Lappeenrannan musiikkiopiston arkisto

Arkistokuva vuosikymmenten takaa: Pauli Helkiö ja musiikkiluokkalaisia. Tällä joukolla lähdettiin Raumalle, ja silloin päätettiin perustaa nuorisokuoro, jonka Lappeenrannan musiikkiopisto otti hoiviinsa.

Hanna Hyvärinen

6M-luokka vuonna 2016 leirikoulussa Vuokatissa. Leirikoulun aikana vierailtiin myös Kajaanin musiikkiluokilla.

Aktiivista toimintaa alusta saakka Lappeenrannassa musiikkiluokkatoiminta alkoi syksyllä 1967 Alakylän koulussa, jossa uudehko koulu tarjosi musiikkiluokille hyvät tilat.

Hanna Hyvärinen

Hanna Hyvärinen

Vasemmalla: Kuva Lappeenrannan musiikkiluokkien 40-vuotisjuhlakonsertista 29.9.2007. Alakylän musiikkiluokkia ja juhlaorkesteria johtaa Atso Almila.

Yllä: Musiikkiluokkalaisia harjoittelemassa Outolintu -musikaalin koreografiaa 2016.

Oikealla: Hölmöläiset-koululais­ oopperan esiintyjät ryhmäkuvassa Kimpisen koululla.

Lyseon lukio

M

usiikkiluokka-ajatuksen taustalla olivat innokkaat musiikkimiehet, opettaja Pauli Helkiö ja silloinen kansakouluntarkastaja, myöhempi koulutoimenjohtaja Väinö Knuutinen. Lappeenrantaan perustettiinkin musiikkiluokat ensimmäisten joukossa: Lahden ja Jyväskylän jälkeen samaan aikaan kuin Vantaalla.

Ensimmäisiä opettajia olivat Pauli Helkiö ja Aino Nuutinen.

Musiikkiluokille haluavat oppilaat testattiin sekä musiikillisen osaamisen että motivaation puolesta. Ensimmäisiä pyrkijöitä oli pitkälti yli sata, ja valituissa luokissa oli aina täysi luokallinen, 32 oppilasta. Asia oli paljon esillä lehdissä, ja siitä oltiin hyvin kiinnostuneita.

Aluksi musiikkiluokkatoimintaa oli vain neljänteen luokkaan saakka Alakylässä, ja sen jälkeen oppilaat siirtyivät Lappeenrannan yhteiskouluun. Peruskoulun alkaminen 1975 mahdollisti alakoulun musiikkiluokkien jatkamisen kuudenteen luokkaan saakka Alakylässä ja sen jälkeen yläkoulussa Armilassa.

Alkuvuosina laulettiin, soitettiin ja tutustuttiin musiikkiin esimerkiksi oppilasesitelmien avulla. Tehtiin paljon yhteistyötä muun muassa Rakuunasoittokunnan, Lappeenrannan Big Bandin ja kaupunginorkesterin kanssa. Suuria projekteja ovat olleet jo aiemmin esimerkiksi koululaisooppera Kerjäläiset ja Atso Almilan Auringonkukat. Myös Marjatta Meritähden Pikku Marjan eläinlaulut on esitetty konserttisikermänä.

Yläkoulussa jokaisella luokalla oli kuoro, ja monet musiikkiluokkalaiset osallistuivat Lappeenrannan Nuorisokuoron toimintaan. Kuoro toimi noin 15 vuotta ja teki monia ulkomaanmatkoja. Lisäksi Armilan yläasteen musiikkiluokat kävivät musiikkipitoisilla ulkomaanmatkoilla.

Musiikkiluokilla on ollut tiivis yhteistyö musiikkiopiston kanssa, mikä ei suinkaan ole valtakunnallisesti itsestään selvää. Luokkien pääsykokeet järjestetään musiikkiopistolla, ja lähes kaikki musiikkiluokkalaiset soittavat opistolla jotain soitinta.

Musiikkiluokat siirtyivät 2013 Kimpisen koulun yhteyteen. Nyt sekä ala- että yläluokat ovat saman koulun piirissä, mikä mahdollistaa luokkien välisen laajamittaisen yhteistyön.

Lyseo täyttää 125 vuotta !

Lappeenrannan Lyseon lukio täyttää 125 vuotta.

Lyseo perustettiin reaali- ja porvarikouluksi 1.9.1892.

Viisi vuotta myöhemmin valmistui nykyinen Lyseon päärakennus. Lyseon perustamisen aikaan lukutaito ei ollut itsestäänselvyys.

K

oulun rakentaminen oli merkittävä taloudellinen ponnistus ja huomattava tapaus asukkaille myös siksi, että sivistykselle pyhitettiin oma, komea rakennus. Samalla paikalla edelleen uljaana seisova rakennus palauttaa Lyseossa opiskelleiden ja työskennelleiden mieleen yhä koko eliniän kantavia muistoja.

Juhlan kunniaksi yleisöllä on mahdollisuus tutustua Lyseon arkeen 1.9.2017, jolloin koulu on avoinna vierailijoille.

Varsinainen juhlapäivä on 2.9., jolloin vietetään kaikille avointa päiväjuhlaa klo 14 Lappeenranta-salissa. Sitä edeltävät tervehdysten vastaanotto ja kahvitilaisuus Lappeenranta-salin lämpiössä klo 13 alkaen. Lukion tilat ovat juhlapäivänä käytettävissä luokkakokouksia varten. Lyseon verkkosivustolla lprlyseo.fi voi ilmoittautua etukäteen päiväjuhlaan, pitämään luokkakokousta ja tutustumaan Lyseon arkeen.

Iltajuhla järjestetään Kehruuhuoneella 2.9. klo 19. Iltajuhlaan voi osallistua kuka vain, liput ja ilmoittautuminen suoraan Kehruuhuoneelle.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

5

NUORET

Aukeaman tekstit: Sami Soljansaari

Nuoret digikelkan kyydissä kohti työelämää

Nuorten digiosaamisen edistäminen on yksi nuorisotoimen strategiaan kirjatuista keskeisistä tavoitteista. Lappeenrannan kaupungin nettinuorisotyöntekijä Mikko Holmin mukaan digitaalisen nuorisotyön tavoitteena on vahvistaa nuorten toimijuutta digitalisoituvassa maailmassa.

-O

lemme myös muun muassa hyödyntäneet nuoria asiantuntijoina digiasioissa, hankkineet nuorisotiloihin ajanmukaisia varusteita ja osallistuneet esimerkiksi porukalla verkkolähetyksiin, joissa käsitellään nuoruuteen liittyviä teemoja, Holm kertoo.

Digitaalisen nuorisotyön tarkoituksena ei ole tehdä rajanvetoa perinteisen ja digimaailman välille, vaan tukea nuorten valmiuksia monenlaisissa eri ympäristöissä, joissa digitaalisuus on jollain tapaa läsnä.

Holmin mielestä digitaalisuutta pitää tarkastella yhden näkökulman sijaan laajasti.

– On tärkeää pohtia nuorten kanssa mitä digi merkitsee vaikkapa nuoruuden ja ystävyyden kannalta. Esimerkiksi tubettamisen eli julkisen videopäiväkirjan pidon voi nähdä yhtenä nuoruuden työkaluna.

Kamera toimii peilinä, jolle nuori purkaa arkipäiväisiä ja vaikeitakin asioita. Hän voi saada samalla katsojilta vertaistukea ja kannustusta.

Jami Peuhkurin mielestä sosiaa­ linen media on helpottanut asioi­ den hoitamista ja yhteydenpitoa kavereiden kanssa.

Myös digitaaliset kohtaamiset ovat aitoja Lisääntynyt digitaalisuus on monipuolistanut yhteydenpidon mahdollisuuksia.

Nuorille yhteydenpito sosiaalisen median tai mobiilisovelluksien kautta on arkipäivää. 17-vuotias lappeenrantalaisnuori Jami Peuhkuri kertoo käyttävänsä älypuhelinta lähes koko ajan.

– Kavereiden kanssa on helpompi viestitellä kuin aiemmin, jolloin käytiin kyselemässä ovella kuulumisia. Lisäksi nykyään tavoittaa kätevästi muualla asuvia ihmisiä. Toisaalta on surullista, jos lapset leikkimisen sijaan vain räpläävät puhelimiaan. Aito yhdessä oleminen katoaa. Olisi tervettä yhdistää tasapuolisesti ulkona ja yhdessä olemista sekä digitaalisuutta keskenään, löytää niiden välistä fiksu keskitie.

Holm on samoilla linjoilla. Hän ei jaottele maailmaa kahtia vaan hänen näkökulmastaan kohtaaminen on yhtä lailla aitoa sekä digitaalisissa ympäristöissä että samassa tilassa tapahtuvassa tapaamisessa.

– Kuulin hiljattain tähän sopivan lainauksen, jonka mukaan kohtaamisen syvyys ei ole enää kiinni kohtaamispaikasta, ympäristöstä, vaan siitä, miten toinen kohdataan.

Digitaalisuuden voi kuitenkin nähdä tekevän ainakin vielä rajanvetoa sukupolvien välille. Vanhemmat sukupolvet saattavat hiukan vieroksua digitaalisuutta ja ihmetellä nuorten jatkuvaa kännykän käyttöä, Peuhkuri taas esimerkiksi ihmettelee ihmisiä, jotka voivat jättää puhelimen kotiin matkalle lähtiessään. Holmin mielestä sukupolvien mahdolliset eroavaisuudet kannattaa hyödyntää vastavuoroisella opettamisella ja opiskelulla.

– Nuoret hallitsevat ja oppivat luontevasti uudet keinot, kun taas vanhemmilla on enemmän elämänkokemusta. Ilmiöt ja ratkaisut tarkentuvat aina parhaiten yksi

”

Olisi tervettä yhdis tää tasapuolisesti

ulkona ja yhdessä

olemista sekä digi taalisuutta keske nään, löytää niiden

välistä fiksu keskitie. kerrallaan, yhdessä opiskellen, niin digitalisoituvassa maailmassa, nuoruudessa kuin työelämässäkin, Holm toteaa.

Nuorisotoimella oma some-tiimi

Sami Soljansaari

Digitaalisuuden lisääntyminen tuo mukanaan myös täysin uudenlaisia työmahdollisuuksia, lähinnä sosiaalisen median ansiosta. Nuorisotoimikin on koonnut oman some-tiimin. Se koostuu tiimiin töihin hakeneista paikallisista nuorista.

Some-tiimin nuoret tuottavat sisältöä nuorisotyön sosiaalisen median kanaviin. He

6

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

saavat korvauksen tekemästään työstä ja pääsevät samalla hiomaan digitaitojaan.

Tubettaminen ja elektroninen urheilu puolestaan ovat nykyajan harrastuksia, joista on muodostunut joillekin jopa tulolähteitä ja ammatteja. Nuorisotoimen some-tiimiin kuuluva Jami Peuhkuri rinnastaa tubettamisen kansaa ilostuttavaan tv-viihteeseen, myös työmäärän näkökulmasta.

– Tuntuu, että sisältöjen kuvitellaan syntyvän hetkessä sormia napsauttamalla.

Laadukkaat videot suunnitteluineen ja editointeineen vaativat kuitenkin todella paljon työtä. Mielestäni on täysin perusteltua, että varsinkin suosituimmille tubettajille ja muille some-sisällöntuottajille maksetaan sisältöjen teosta.

Nettinuorisotyöntekijä Mikko Holmin mukaan digitaalisuus saattaa lisätä työelämän eriarvoisuutta, sillä uudet ja uudistuvat nykyiset työt vaativat myös uudentyyppistä osaamista.

Jami Peuhkurin mielestä digikelkassa onkin pysyttävä mukana.

– Enää ei voi sulkea itseään täysin digitaalisuuden ulkopuolelle, sillä digitaitoja tarvitaan muuttuvassa maailmassa lähes kaikessa. Jo pelkästään työnhaussa taidoille on tarvetta, sillä töihin haetaan sähköisillä hakemuksilla, videohaastatteluilla ja video-cv:n avulla.

Holm komppaa Peuhkuria ja painottaa digiosaamisen tärkeyttä.

– Tehtaisiin lisätään automaatiota entisestään, mutta myös esimerkiksi kirurgien ja muiden korkeasti koulutettujen työt tulevat muuttumaan teknologian edistyessä. Työelämään astelee pian myös uusi sukupolvi, joka ei enää viesti sähköpostitse vaan vaikkapa sosiaalisen median välityksellä. Digiosaamisen kartuttaminen kannattaa aloittaa ajoissa, myöhemmällä iällä se voi olla huomattavasti vaikeampaa.

RS-kuvapalvelu

HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUT Uuteen Pontuksen kouluun on koottu useita toimijoita saman katon alle.

Arttu Muukkonen

Tuija Willberg haluaa edistää yhdenvertaisuutta, tukea ihmisenä kasvamista ja mahdollistaa kestävät elämäntavat

Lappeenrannan kaupungin uuden hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan johtajana kesäkuun alussa aloittanut Tuija Willberg näkee itsensä rauhallisena mahdollistajana, joka asettaa yhteisen edun etusijalle eikä tee itsestään suurta numeroa.

V

arhaiskasvatusta, perusopetusta, lukiokoulutusta sekä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita johtava Tuija Willberg luotsaa laajaa toimialaa osallistavalla otteella.

– Toimialalla on hyvät vastuualuejohtajat ja henkilöstö, joiden asiantuntijuuteen luotan. Tehtäväni on tukea heitä, mahdollistaa heidän tärkeä työnsä ja saada heidät työskentelemään yhdessä kohti yhteisiä, valtuuston asettamia tavoitteita.

Willberg on työskennellyt kaupungilla vuodesta 1986, viimeksi kasvatus- ja opetustoimenjohtajana ennen toimialajohtajuutta. Uusi toimialajohtaja pitää elämässä tärkeinä asioina oivaltamisen iloa ja yhteyksien näkemistä ja löytämistä. Kehitysaskeleet ja ratkaisut rakentuvat saman pöydän ääressä keskustellen.

Kuopiosta Puijon juurelta kotoisin oleva Willberg rakastaa vapaa-ajallaan metsässä liikkumista, lukee kaunokirjallisuutta ja nauttii muistakin kulttuurielämyksistä.

Töiden ja harrastusten ohella aika kuluu myös piha- ja puutarhatöissä. Lappeenrannassa kenties mieluisin paikka on Kimpisen kuntopolun ympäristö.

– Se on viehättävä ympäristö, jossa on erilaista maisemaa metsästä järveen ja liikuntapaikkoihin. Lappeenranta yleensäkin on sopivan kokoinen kaupunki, täällä on kaikki lähellä. Meillä on hyvät palvelut ja esimerkiksi korkeakoulut tuovat raikasta vireyttä kaupunkiin.

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Toimialajohtaja Willberg kokee, että kaupungin hyvinvointija sivistyspalvelut ovat nykyisellään laadukkaat, mutta haasteitakin riittää.

– Hyvät ja toimivat palvelut eivät ole itsestäänselvyys, ne vaativat paljon työtä. Osaamista ja työtapoja kehitetään koko ajan. Uusia päiväkoti- ja koulutiloja on saatu rakennettua ja vanhoja peruskorjattua, suunnitelmat tuleville vuosille on laadittu. Kirjaston, nuorisotoimen ja liikuntatoimen tilakysymyksiä on vielä ratkaisematta. Sisäliikuntatiloista on tällä hetkellä vielä puutetta, jota voidaan jossain määrin paikata ottamalla muun muassa päiväkotien salitiloja iltakäyttöön. Ilahduttavaa on, että koulujen pihoista on saatu rakennettua lähiliikuntapaikkoja niin lasten ja nuorten kuin

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willbergin mukaan ihminen ei elä pelkästä leivästä, vaan tarvitsee henkisiä virikkeitä, elämyksiä ja osallistumisen mahdollisuuksia.

aikuistenkin käyttöön.

Kaupungin organisaatiouudistuksen ansiosta palvelujen välillä pystytään siirtymään aiemmasta yhteistyöstä tiiviimpään yhdessä tekemiseen. Willbergin mukaan tämä mahdollistaa monipuolisemman ja sujuvamman palvelutarjonnan eri asioita kaipaaville asukkaille.

– Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien kehittäminen on meille tärkeä asia, sen rinnalla kasvavat aikuistenkin harrastusmahdollisuudet.

Pontukselle on esimerkiksi koottu kaikki toimijat yhteen.

Lyseon lukion Nahkatakkinen tyttö -musikaali taas tarjosi pitkään harrastaneille nuorille tilaisuuden tuoda taitojaan esille kaupunginteatterin tukemana kaupunkilaisten iloksi.

Tällaisia vastaavia yhteiseen tekemiseen tähtääviä mahdollisuuksia haluamme syventää ja monipuolistaa jatkossa.

”

Mielestäni ihmisenä

kasvaa, kun voi vaikkapa

kirjallisuuden, historian tai

teatteriesitysten välityksellä

ymmärtää jotain uutta

toisen ihmisen elämästä,

näkökulmista ja näkemyksistä.

Kaupunki syntyy ja elää aktiivisista asukkaista Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen merkitys korostuu entisestään uudistuvalla kuntakentällä. Tuija Willberg näkee toimialansa keskeisiksi tavoitteiksi yhdenvertaisuuden edistämisen, ihmisenä kasvamisen tukemisen ja kestävän elämäntavan mahdollistamisen. Hän kokee erityisen tärkeäksi, että kaupunki tarjoaa tavoitteita heijastelevia mahdollisuuksia kaikille ja myös viestii niistä asukkaille nykyistäkin vahvemmin.

– Yhdenvertaisuus ja ihmisenä kasvaminen ovat varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien keskeisiä elementtejä. Museoperjantait ja ”ulkokuntosalit” ovat taas jo toteutettuja hyviä vapaa-aikaa koskevia esimerkkejä. Myös e-kirjojen lainausmahdollisuudet ja omatoimikirjastot helpottavat palvelujen käyttöä. Mielestäni ihmisenä kasvaa, kun voi vaikkapa kirjallisuuden, historian tai teatteriesitysten välityksellä ymmärtää jotain uutta toisen ihmisen elämästä, näkökulmista ja näkemyksistä.

– Osallisuuden vahvistamisen ja digitalisaation hyödyntämisen kautta ruokimme myös kaupungin elinvoimaisuutta, jossa samalla elämyksillä ja terveillä elämäntavoilla on omat tärkeät roolinsa. Kaikki lähtee kuitenkin lapsista ja nuorista, joita kasvatetaan ottamaan oman elämänsä ohjat käsiinsä ja ratkomaan asioita tulevaisuuteen uskoen.

Willberg haluaa osaltaan viedä yhdessä tekemisen meininkiä myös kaupungintalon ulkopuolelle, sillä kaupunki syntyy ja elää aktiivisista asukkaista. Hän kiittelee nykyistä osallistumisen tasoa ja toivoo, että lappeenrantalaiset tarttuisivat vielä nykyistäkin vahvemmin kaupunginkin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja osallistuisivat niiden kehittämiseen.

– Meidän pitää tarjota monenlaista toimintaa ja elämyksiä, sillä ihmiset ovat erilaisia. Haluamme tukea asukkaita, jotta heillä olisi voimaa iloita ja ponnistaa eteenpäin sekä mahdollisuudet päästä niin pitkälle kuin omat kyvyt kantavat.

Tuija Willberg

60-vuotias, kotoisin Kuopiosta

Varatuomari

Lappeenrannan hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja

Työskennellyt ennen Lappeenrantaa lakimiehenä.

Lappeenrannan kaupungilla työt alkoivat vuonna 1986, ensin henkilöstöhallinnon lakimiehenä, sen jälkeen kasvatus- ja opetustoimen johtajana.

Perheeseen kuuluu puoliso ja aikuinen tytär

Mottona ”Sinnikkäästi eteenpäin”

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

7

ELINVOIMA JA KAUPUNKIKEHITYS

Aukeaman tekstit: Laura Tikkanen

Lappeenrannan kaupungin uusi elinvoiman ja kaupunkikehityksen johtaja Pasi Leimi haluaa luoda Lappeenrantaan positiivista yhteis­ työn ilmapiiriä, koska se elävöittää kaupunkia.

Pasi Leimi

Arttu Muukkonen

luotsaa Lappeenrannalle elinvoimaa

Töissä 24/7, aikaansaava ja yrittäjähenkinen. Tällaisia luonnehdintoja tulee mieleen, kun jututtaa Lappeenrannan kaupungin uutta elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtajaa Pasi Leimiä (49).

E

nerginen mies on aloittanut superjohtajaksikin tituleeratussa pestissään kesäkuun alussa, kun Lappeenrannan kaupunkiorganisaatio uudistui.

Diplomi-insinööri Pasi Leimi oli pitkään töissä Helsingissä mutta hakeutui Lappeenrantaan töihin vuonna 2002, koska halusi antaa lapsilleen pääkaupunkiseutua paremman kasvuympäristön.

Hän asuu Kanavansuulla, itse remontoimassaan, yli 100-vuotiaassa puutalossa ja harrastaa muun muassa Rakuuna-perinneratsastusta. Kun häneltä kysyy Lappeenrannan vahvuuksista, hän luettelee ne salamannopeasti.

– Ympäristö ja luonto sekä kaupungin helposti haltuun otettava mittakaava, kertoo Vuoden rakuunaksikin valittu mies.

Iso kokonaisuus johdettavana Leimin harteilla on jatkossa paljon. Hän johtaa Lappeenrannan kaupunkisuunnittelua, yrityspalveluja, maaomaisuuden hallintaa, katuja ja ympäristöä, seudullista ympäristötoimea sekä maaseututoimea. Jo nyt Leimillä on kirkas visio tulevasta.

– LUT:n rehtoria Juha-Matti Saksaa lainatakseni meidän on ensinnäkin tunnistettava se kohtalonyhteys, joka asukkailla, kaupungilla, yliopistolla ja alueen yrittäjillä on. Sitten meidän pitää kaikkien juosta samaan suuntaan. Vain siten voimme menestyä, Leimi sanoo.

Pasi Leimi tietää, että kaupungin kehittämisessä yhteistyö on kaikki kaikessa. Hän on ollut myötävaikuttamassa siihen, että Lappeenrannan keskusta, satama ja linnoitus ovat viime vuosina rakentuneet asukkaiden ylpeydenaiheiksi. Mies itse on ylpeä erityisesti kaupungin uusitusta talvivalaistuksesta, joukkoliikenneuudistuksista ja Lappeenrannan Vuoden pyöräilykaupunki 2015 -tittelistä.

Uudessa tehtävässä tärkeintä on, että Leimi pystyy kääntämään hänelle tutun teknisen toimialan palvelemaan entistä paremmin kaupungin elinvoimaa ja asukkaita. Sitä ovella oleva maakuntauudistuskin kunnilta peräänkuuluttaa.

8

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

Yrittäjäperheen vesa Leimi kasvoi kuusilapsisen perheen pahnanpohjimmaisena Oulussa. Isä oli alun perin ammatiltaan laivan konemestari. Reilut 40-vuotiaana isä vaihtoi ammattia ja rupesi yrittäjäksi. Äiti hoiti lapsia kotona.

Leimin sisaruksista kolme on yrittäjiä ja kaksi on hänen lisäkseen palkkatöissä.

Muut sisarukset ovat asettuneet pääkaupunkiseudulle ja Ouluun, jossa myös äiti yhä asuu.

Leimi itse lähti aikoinaan Oulun yliopistoon opiskelemaan rakentamistekniikkaa, koska hänellä oli tarve tehdä työtä, jossa saa aikaan jotain konkreettista.

Hän valmistui lama-aikaan, joten Pohjoisesta piti lähteä työn perässä Helsinkiin. Pääkaupungissa vierähti vajaa kymmenen vuotta.

Lappeenrantaan Leimi kuitenkin vasta kotiutui eikä halua muuttaa täältä enää mihinkään.

– Suhtaudun intohimoisesti siihen, mitä työkseni teen ja esimerkiksi Lappeenrannan kaupungininsinöörinä ollessani mietin koko ajan, miten tästä voisi tehdä parempaa, Leimi avaa.

Hän toivookin, että upea ja mahdollisuuksia täynnä oleva Lappeenranta pääsisi irti syrjäisen paikan maineesta.

– Olemme lähes yhtä lähellä Helsinkiä kuin Tampere, ja meiltä pääsee junalla noin kahdessa tunnissa Helsinkiin tai Pietariin.

Leimi myös tietää, millainen tulevaisuuden Lappeenrannan tulisi olla.

– Ihanne on, että Lappeenrannassa olisi hyvä asenneympäristö tekemiselle. Kun asukkaille tai yrityksille tulee tarpeita, joihin kaupunki voi vastata, niin vastaisimme niihin ketterästi.

Pasi Leimi 49­vuotias, kotoisin Oulusta rakennustekniikan DI, Oulun yliopisto, v. 1995 Lappeenrannan kaupungin elin­ voiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja työskennellyt Helsingissä VR:llä ja Ratahallintokeskuksessa ja Lappeenrannan kaupungilla vuo­ desta 2002 alkaen yhdyskunta­ tekniikan päällikkönä, tuotanto­ johtajana, kaupungininsinöörinä ja teknisenä johtajana harrastaa crossipyöräilyä, kauka­ lopalloa, ratsastusta ja juoksua parisuhteessa, 7­, 9­, 16­ ja 18­vuotiaat lapset Mottona ”Menestys vaatii tekoja”

GREENREALITY

Tehtaanjohtaja Janne Tynninen (oikealla) ja toimialajohtaja Pasi Leimi ovat yhteistyössä edistäneet Joutsenon kloraattitehtaan laajennusta.

Joutsenon kloraattitehdas Laura Tikkanen

laajenee suunnitellusti

Kemianyhtiö Kemiran Joutsenon kloraattitehtaan laajennus etenee aikataulussa. Tehtaanjohtaja Janne Tynnisen mukaan uusi natriumkloraatin tuotantolinja ja kennosali valmistuvat vuoden 2017 loppupuolella.

RS-kuvapalvelu

I

”

nvestoinnin arvo on Tynnisen mukaan 50–60 miljoonaa euroa. Uuden tuotantolinjan natriumkloraattia toimitetaan sellutehtaille, jotka valmistavat siitä klooridioksidia sellun valkaisuun.

Laajennusinvestointi kasvattaa merkittävästi Joutsenon tehtaan natriumkloraatin tuotantokapasiteettia, mikä tulee tarpeeseen, koska sellumarkkinat ovat piristyneet maailmanlaajuisesti.

Myös Suomessa ja Ruotsissa metsäteollisuussektorin investoinnit ovat lisääntyneet ja kloraatin kysynnän kasvu liittyy metsäteollisuuden kasvuun. Kysynnän odotetaan kasvavan edelleen.

– Kemiralla mietittiin hyvinkin laajasti sitä, minne tämä uusi tuotantolinja sijoitetaan. Joutseno valikoitui sijoituspaikaksi sen takia, että täällä on jo vakiintunut tehdas, joka on logistisesti hyvin lähellä isoja sellutehtaita, kertoo tehtaanjohtaja Janne Tynninen.

Tynninen on tyytyväinen tehdashankkeen sujuvaan etenemiseen. Tehdaslaajennuksen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja lain vaatimat luvat on jo lähes saatu. Ympäristölupa saataneen loppukesästä.

– Tehtaan työllistävä vaikutus on ollut rakennusvaiheessa parhaimmillaan noin 200 henkilöä, ja paljon alueellisiakin toimijoita on ollut rakentamisessa mukana, Tynninen kertoo.

Kaupunki toteutti hankkeen nopeutetussa aikataulussa, ja rakennuslupa-asioissa ja ympäristötoimessa tehtiin se isoin työ.

Tehtaan vakituinen työntekijämäärä kasvaa laajennuksen myötä yhdeksällä henkilöllä, ollen sitten noin 80. Tätä uutta täsmätyövoimaa silmällä pitäen tehtaalla on menossa oppisopimuskoulutus Saimaan ammattiopiston kanssa.

Nykyaikainen ja energiatehokas tehdas Laajennuksen myötä Joutsenon kloraattitehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa noin 60 000 tonnilla vuodessa. Tehdasalueella on myös lipeätehdas, jossa valmistetaan lipeää, hypokloriittia ja suolahappoa.

Kloraatin tuotannon sivutuotteena syntyy vetyä, joka käytetään FC Powerin voimalaitoksella höyryn tuotantoon sekä omalla lipeätehtaalla suolahapon valmistukseen.

FC Power tuottaa noin 93 prosenttia Joutsenon keskustaajaman alueen kaukolämmöstä. Tehtaan tarvitsema raakavesi otetaan Saimaasta Hinkanlahdesta, ja sitä käytetään pääosin eri tuotantolinjojen jäähdytysvetenä.

Tynninen kertoo, että tehtaasta on tulossa erittäin nykyaikainen, turvallinen ja energiatehokas. Tehdas käyttää muun muassa hyväkseen kaiken mahdollisen sekundääri- eli ylijäämälämmön.

– Tehdas on pohjavesialueella.

Tämän takia uusi tehdas on suojattu geokalvolla ja allastamalla. Lisäksi tuotantoprosessi on suljettu, joten ympäristöön ei pääse prosessijätevettä.

Kloraattitehtaan raaka-aine- ja tuotekuljetukset aiheuttavat jonkin verran päästöjä, mutta vaikutukset ovat ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella määrältään vähäisiä.

Ilmanlaatua tarkkaillaan säännöllisesti.

Kaupunki toimi jouhevasti Tehtaan rakentamisen aikana on haluttu pitää huolta siitä, että asukkaille on tiedotettu asioista avoimesti ja heitä on kuultu. Ympäristövaikutusten arvioinnissa pidettiin kaksi yleisötilaisuutta ja ohjausryhmään osallistui Joutsenon asukasraadin edustajia.

– Ohjausryhmä oli hyvä yhteistyökanava asukasraadin edustajien, ympäristökonsulttien sekä viranomaisten kanssa.

Tynninen kehuu myös Lappeenrannan kaupungin panosta tehtaan

Kemiran Joutsenon tehdas

Joutsenon tehdas vihittiin käyttöön Joutsenossa tammi­ kuussa 1977.

Laajennuksen jälkeen tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa noin 60 000 t/vuosi.

Tehdas oli Finnish Chemicals -yhtiön toinen natriumkloraatti­ tehdas Suomessa, ensimmäinen oli Äetsän tehdas v. 1937.

Tehdasalueella on kloraattiteh­ das, lipeätehdas, suolavarasto, kattilalaitos, jätevedenpuhdista­ mo ja AKD-emulsiolaitos.

Alun perin tehdas piti rakentaa Saimaan rannalle, Joutsenon Karsturantaan, kansalaisvastus­ tuksen takia tehdas rakentui lopulta kauemmas rannasta.

Tehdasalue sijaitsee noin 3,5 km Joutsenon keskustasta itään, Pappilankankaalla.

Kemira Chemicals Oy syntyi, kun Kemira osti Finnish Chemicals Oy:n v. 2005, yhtiöllä on tuotantolaitoksia myös Sastamalassa, Oulussa, Kuusan­ koskella ja Ruotsin Helsingborgissa.

Kemira Chemicals Oy on osa Kemira Oyj:tä, jolla on toimintaa 40 maassa.

Tehtaalla on noin 80 työntekijää.

rakentamisprosessissa. Hän kertoo istuneensa useita kertoja alas muun muassa kaupungin rakennustarkastajien kanssa.

– Lappeenrannan kaupunki on priorisoinut hanketta läpi organisaation. Kaupunki toteutti hankkeen nopeutetussa aikataulussa, ja rakennuslupa-asioissa ja ympäristötoimessa tehtiin se isoin työ, Tynninen suitsuttaa ja lisää, että sujuvat käsittelyprosessit ovat tosi tärkeitä teollisuudelle ja sijoittumispäätöksille.

Kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi tarkentaa, että tehtaan rakennuslupaa haettiin vaiheissa, jotta rakenta-

minen pystyttiin toteuttamaan mahdollisimman jouhevasti.

Joutsenon asukkaat ovat Tynnisen mukaan olleet kiinnostuneita lähinnä tehtaan mahdollisista melu- ja ympäristöhaitoista sekä mahdollisuudesta tutustua valmiiseen tehtaaseen.

– Tehdas täytti juuri 40 vuotta, eikä sitä ole ehditty tiiviin rakentamisprojektin keskellä vielä oikein juhlistaa. Lähialueen asukkaillekin tarjoutuu myöhemmin mahdollisuus tutustua tehtaaseen.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

9

Tekstit ja kuvat: Mervi Palonen Mustavalkokuvat: Perhealbumi

Eino Mikkola

SUOMI 100

Salme (omaa sukua Sorsa) ja Arvo Mikkola. Salme oli kotoisin Liperistä.

Irja (omaa sukua Ruoti) ja Eino Mikkola.

Irja oli kotoisin Vehkalahdelta.

Arvo Mikkola

Sukutila jäi rajan taakse Häsälään, uusi koti löytyi Lauritsalasta

Veteraaniveljekset arvostavat turvallista elämää

K

un Suomen ja Neuvostoliiton rajaa piirrettiin viime sotien jälkeen, Mikkolan veljesten kotitila Vahvialan Häsälässä jäi juuri ja juuri naapurin puolelle, kahden ja puolen kilometrin päähän rajasta.

Mikkolan perheen evakkotaival mutkitteli Pirkanmaan kautta Uudellemaalle ja päätyi Etelä-Karjalaan. Koti löytyi Lauritsalan Parkkarilasta.

Suomen 100-vuotisjuhlavuonna Eino täytti 97 vuotta ja Arvo on juhlinut 90-vuotispäiviään.

Niin kotimaan kuin omankin elämänsä parhaina aikoina veljekset pitävät sodanjälkeisiä jälleenrakennuksen vuosia.

Tuolloin sota-ajan turvattomuus vaihtui turvallisuuteen; oli aika tarttua työhön ja rakentaa tulevaisuutta.

Jos Karjalan kunnaita ei olisi menetetty, Einosta olisi kaiketi tullut Mikkolan sukutilan nuori isäntä. Koska yksi tila ei montaa miestä elättänyt, perheen vanhin poika, nyt jo edesmennyt Reino, oli ennen sotia lähtenyt rakennustöihin, ja nuorimmaiset Hannes ja Arvo suunnittelivat aloittavansa ammatilliset opinnot Viipurissa.

Suunnitelmat kaatuivat sotaan ja kotiseudun menetykseen.

– Karjalan kansa menetti sukupolvien työn tulokset. Ansiot oli laitettu viljelyksiin, tilat ja pellot oli pidetty hyvässä kunnossa.

Sinne jäi kaikki, mitään ei voitu mukaamme ottaa, Eino kertoo.

Sotatalven 1940 pakkaset olivat koitua Einon kohtaloksi.

– Joukko-osastoni jäi kuolleeseen kulmaan, josta emme päässet poistumaan.

Ankara pakkanen vaurioitti keuhkojani niin pahasti, että jouduin kolmeksi vuodeksi sairaalaan ja sain pysyvät vammat.

Varmasti äidin ja isän sydäntä särki, kun perheen kuopus, Arvo, lähti vapaaehtoisena jatkosotaan. Sota oli vienyt heiltä jo Hanneksen, joka ei koskaan palannut talvisodasta kotiin, ja vaurioittanut Einon terveyttä.

Raskas menetys oli koetellut Mikkolan pariskuntaa jo ennen veljessarjan syntymääkin. 1910-luvulla kolme ensimmäistä lasta kuoli saman viikon aikana tuhkarokkoon.

10

Arvo (vasemmalla) ja Eino Mikkolan puheista ja ilmeistä huokuu tyytyväisyys elämään.

Kotitila, muisto vain Rajan leikatessa Häsälän kylän kahtia, hyvin hoidettu kotitila muuttui muistoiksi.

Viljeltyä peltoa oli 18 hehtaaria ja metsää liki 90 hehtaaria. Pelloilta ei tarvinnut kärrätä kiviä, maa oli multavaa ja talolta viettävässä rinteessä kukoisti puutarha, missä kasvoi marjapensaita ja omenapuita.

– Pelloilla oli vain yksi kivi, mutta se olikin sitten niin suuri kuin tämä huone, Arvo nauraa.

Veljekset eivät ole toisen evakkoon lähtönsä jälkeen käyneet kotivainioitaan katsomassa, mutta kertovat kuulleensa, että nykyiset isännät ovat kaataneet puutarhan ja metsää sekä vaihtaneet tien paikkaa.

– Lapsuuden kotiseutua sellaisenaan ei ole enää olemassa muuta kuin muistoissamme. Emme ole lähteneet kivijalkoja etsimään. Sodan jälkeen edessä oli uusi elämä, innolla mentiin eteenpäin.

Veljekset ovat tyytyväisiä sodankäyneen sukupolven nykyiseen kohteluun.

– Enää ei sanota, että mitäs sinne menitte. Arvostus näkyy myös veteraanikuntoutuksessa. Eino saa minuakin enemmän hoitoa ja huolenpitoa, koska on sotainvalidi. Saamamme tuki on kuin jälkikäteen maksettua palkkaa uhrauksistamme, Arvo pohtii.

Eino on vaihtanut veteraanien kylpyläkuntoutuksen kotona annettavaan avohoitoon, mutta jaksaa vielä lenkkeillä päivittäin kaupungilla. – Kierrän vähintään kirjaston ympäri, Lappeenrannan keskikaupungilla asuva veteraani hymyilee.

Merja-tytär asuu Lahdessa, mutta joutaa nyt eläkkeelle jäätyään vierailemaan isänsä luona parin viikon välein.

Nykyisin leskenä asuva Eino muutti Koulukadun kerrostalohuoneistoonsa Parkkarilan talosta vuosituhannen vaihtuessa yhdessä vaimonsa kanssa.

– Joskus muisti reistailee, mutta vanhat asiat muistan kirkkaasti, tämänaamuisia en yhtä hyvin. Tässä iässä ei ole enää niin väliä, jos vaikka erehtyy, monensiako syntymäpäiviä viettää. Olen joka tapauksessa Arvoa seitsemän vuotta vanhempi, joten ensin kuuntelen, minkä ikäinen Arvo on, ja lisään siihen sitten seitsemän, Eino juttelee hyväntuulisesti.

Vaimon kuoltua kaksi vuotta sitten Arvo jäi itsekseen asumaan omakotitaloon,

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

hoitaa edelleen pihatyöt ja pyörittää tottuneesti auton rattia. Ajoittain vaivaavaan lonkkakipuun hän saa veteraanikuntoutusta. Myös omat lapset ja lapsenlapset auttavat ja ilahduttavat vierailuillaan; vanhin tytär asuu Lappeenrannassa, nuorin on lennähtänyt Amerikkaan asti.

”

Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa elämänsä suuntaan.

Eino Mikkola

Parkkarilaan, Pyhättömien kylään Sodan jälkeen Mikkolan perheelle tarjottiin tilaa Elimäeltä, mutta sen saviset ja hoitamattomat pellot kauhistuttivat vanhaa isäntää. Hän päätti, että maanviljelys saisi vaihtua muihin töihin.

Katto pään päälle ostettiin Parkkarilasta.

– Sinne me asetuttiin koko perhe, Parkkarilankadulle, Pyhättömien kylään.

Uusi kotimme oli niitä Kaukaan miesten pyhäpäivinä ja iltaisin kodikseen rakenta-

mia. Meidän talo oli valmistunut vuonna 1939. Pidimme sitä hyvässä kunnossa, kuten kotitilaa aikoinaan, korjattiin ja kunnostettiin säännöllisesti, Arvo selittää.

Suurikokoinen talo tarjosi suojan Mikkolan vanhalle pariskunnalle ja kolmelle pojalle perheineen. Myöhemmin kun Reino ja Arvo rakensivat omat kodit, tyhjiksi jääneitä huoneita vuokrattiin.

Parkkarilan talon pihalla nuoret miehet oppivat myös ammatin korjatessaan ja purkaessaan autoja.

Eino työskenteli Partekin kaivoksen korjaamolla koneasentajana liki neljäkymmentä vuotta. Vastuulla olivat louhoksen suurikokoiset kuorma-autot ja koneet.

Arvo puolestaan aloitti 1940-luvun lopulla kuorma-autoilijana ja laajensi myöhemmin maanrakennusyritykseksi, joka työllisti parhaimmillaan toistakymmentä henkilöä. A. Mikkola Oy vastasikin noin 20 vuoden ajan Lappeenrannan katujen asfaltointiin liittyvistä pohjatöistä.

Eino naurahtaa, että veljessarjan autoharrastus alkoi jo Häsälässä.

– Parhaita lapsuusmuistoja on, kun rakensimme veljien kanssa leikkiautoja.

Niissä oli ohjauslaitteetkin, vaikka kepillä tyrkkäämällähän ne liikkuivat.

Mervi Palonen

50 VUOTTA KOLMEN L:N LIITOKSESTA

Arvo ja Salme Mikkolan perhekuva.

Einon Lahdessa asuva tytär Merja Salminen vierailee isänsä luona Lappeenrannassa parin viikon välein.

Harmonikan ja pianon sävelet kantautuvat Arvon Taipalsaaren Vehkataipaleen kodista Saimaan rannoille.

”

Taisi olla sota-aikoja, kun sain ensimmäisen sirmakkani, ja sodan jälkeen olin melkein täysipäiväinen musiikkeri.

Arvo Mikkola

Lähikaupunki vaihtui Viipurista Lappeenrannaksi Ennen sotia Eino ja Arvo olivat käyneet Lappeenrannassa vain kerran. Viipuri puolestaan tuli tutuksi pienestä pitäen.

– Vähintään kerran viikossa käytiin Viipurin torilla kauppaamassa maatilan tuotteita, esimerkiksi itse kirnuttua voita, Eino kertoo. Hän ehti tanssia ensimmäiset tanssinsakin Viipurissa.

Vaikka veljekset juttelevat mielellään Häsälän ja Viipurin ajoistaan, he korostavat, että kotiseudun menetys oli vanhemmille kovempi isku kuin nuorille.

– Elin elämäni parhaita vuosia sodan jälkeen: menin tehtaalle töihin, pian sen jälkeen naimisiin ja tyttäremme Merja syntyi, Eino kertoo.

Myös Arvo muistelee lämpimästi sodan jälkeisiä vuosia Lauritsalassa. Nelilapsisen perheen isä, yrittäjä ja myös kunnallispolitiikassa lyhyen ajanjakson vaikuttanut Arvo loi toisen ammatin harrastuksestaan.

– Taisi olla sota-aikoja, kun sain ensimmäisen sirmakkani, ja sodan jälkeen olin melkein täysipäiväinen muusiikkeri. Parinkymmenen vuoden aikana kiersin oman orkesterini kanssa Lappeenrannan, Savonlinnan, Kouvolan ja Mikkelin välillä, Arvo kertoo.

Vieläkin päivittäin harmonikan ja pianon sävelet kantautuvat Arvon Taipalsaaren Vehkataipaleen kodista Saimaan rannoille. Arvo tallentaa myös vanhoja, katoamisvaarassa olevia sävellyksiä, ja kun Häsälän historiaa kirjoitettiin, hän innosti tarinoillaan luomaan Häsälän jenkkaan uudet sanat, jotka kertovat kotikylän tarinan.

Arvon sodanjälkeisiin kiertueisiin kuului esimerkiksi lappeenrantalaisen Miss Suomen (1946) Anja Kolan tanssiesitysten säestys. Lappeenrannan varusmiesaikanaan Arvo oli suosittu soittaja varuskunnan juhlissa.

– Kerran Adolf Ehrnrooth kysyi, tulisinko soittamaan maailmansotainvalidien juhliin palokunnan talolle. Sanoin, että kyllähän se minulle käy.

Mutta juuri juhlapäivänä joku porukastamme oli varastanut toisen saappaat, ja kun syyllinen ei selvinnyt, koko sakki määrättiin poistumiskieltoon.

Minä sitten Ehrnroothille soittamaan, etten pääsekään, kun olen poistumiskiellossa. Mutta eihän juhlia voinut pitää ilman musiikkeria. Kului vain viisi minuuttia, niin kapteeni kiirehti sanomaan, että Mikkolan poistumiskielto kumotaan, Arvo nauraa.

Hyvä kotimaa ja kotiseutu Mikkolan veljesten puheista ja ilmeistä huokuu tyytyväisyys elämään.

– Elämä menee sen mukaan kuin on tarpeellista mennä. Huolia ja murheita ei kannata jäädä hautomaan. Jokaisen taipaleella on hyviä ja huonoja päiviä ja ne tulevat siinä järjestyksessä kuin sattuvat tulemaan, Arvo summaa.

– On tärkeää pitää mielessä, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa elämänsä suuntaan. Itse voi tienristeyksissä ratkaista, kääntyykö vasemmalle tai oikealle, Eino pohtii.

– Tai meneekö sittenkin suoraan, Arvo täsmentää.

Kotimaan kehitystä veljekset pitävät hyvänä, suuria takapakkeja sodanjälkeisinä vuosikymmeninä ei ole ollut. Molemmat ovat kuitenkin huolestuneita turvattomuuden lisääntymisestä maailmalla. Myös nuorten työttömyys askarruttaa.

– Huono on toisia mennä neuvomaan, mutta koulunsa kannattaa käydä tunnollisesti, hankkia ammattitaitoa, Eino sanoo.

– Ei tarvitse olla professori, mutta kun osaa jotakin hyvin, hallitsee ammatin, edellytykset turvattuun elämään ovat paremmat, Arvo jatkaa ja korostaa, että hyvään elämään kuuluu myös harrastuksia ja vapaa-aikaa.

– Hyvä jos voi jättää työmurheet joskus oven taakse, kokenut yrittäjä tiivistää.

Kunnallispoliitikkona kolmen L:n liitoksen aikana Arvo Mikkola oli Lauritsalan kauppalanvaltuutettuna parahiksi Lappeen, Lappeenrannan ja Lauritsalan kuntaliitoksen aikana 50 vuotta sitten. Hän muistelee aikanaan paljon kohua herättänyttä ja vielä vuosikymmenten jälkeenkin tunteita nostattavaa pakkoliitosta tyynesti, mutta napakasti mielipiteensä sanoen.

– Kyllä kuntaliitoksesta käytiin kova vääntö. Siihen liittyi erilaisia intressejä ja tunnekuohuja, jotka lopulta johtivat Pystysen lausunnon siivittämään valtiovallan tekemään pakkoliitokseen. Totta kai kauppalanvaltuusto vastusti liitosta, koska sitä ei pidetty Lauritsalan kannalta lainkaan tarpeellisena, Mikkola kertaa tapahtumia.

Hän on vakuuttunut, että monikaan aikalainen ei edes syventynyt miettimään, mikä olisi paras ratkaisu.

– Jotkut ovat myös sanoneet jälkiviisaasti, että jos kuntaliitosta ei oltaisi tehty tuolloin, niin sitten myöhemmin. Itse en halua olla mukana jossittelemassa. Niin yhteiskunnassa kuin yksityisessäkin elämässä joudutaan tekemään päätöksiä ja valintoja. Jotkut osoittautuvat ajan mittaan hyviksi, jotkut huonoiksi. Aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaisesti, mutta tehtyjen päätösten kanssa on kuitenkin elettävä ja eteenpäin on mentävä, Mikkola sanoo.

– Mielestäni on itsestään selvää, että kun Lauritsalasta tuli osa kaupunkia, sen keskustaa ei enää kehitetty kauppalan keskuspaikkana.

Totta kai yhdistyneen kaupungin näkökulmana on ollut kaupungin kokonaisvaltainen kehittäminen.

Mikkola arvelee, että jos Lappeenrannan keskustaa olisi ryhdytty hivuttamaan Lauritsalan suuntaan esimerkiksi silloin, kun kaupungintalon paikka ratkaistiin, Lauritsala olisi nykyistä paremmin liittynyt osaksi kokonaisuutta.

– Välimatka Lappeenrannan ja Lauritsalan keskustojen välillä on lyhyt, mutta reilun kahden kilometrin väli on ollut näiden vuosikymmenten aikana silti liian pitkä. Uskon kuitenkin, että Lauritsalan kehitys pääsee toden teolla vauhtiin, kun tuo välimatka kurotaan umpeen, Mikkola ennakoi.

Arvo Mikkola ehti olla mukana Lauritsalan kunnallispolitiikassa kuusi vuotta. Lappeenrannan valtuustoon hän ei enää ollut valmis lähtemään.

– Politiikka ei ollut sellaista kuin toivoin sen olevan. Olisin muun muassa toivonut, että asiantuntemus olisi otettu paremmin huomioon lautakuntapaikkojen jaossa. Kun kauppalan lopettajaisia vietettiin Lappeenrannan työväentalolla, Valto Käkelä esitti minulle, että jospa minä nuorempana ryhtyisin poliitikoksi. Sanoin Valtolle, että kyllä se nyt vain on niin, että minun poliittinen urani loppuu näihin juhliin, Mikkola muistelee.

Omaa talouttaan hyvin hoitanut yrittäjä pitää tärkeänä, että kunnallista talouttakin hoidetaan hyvin. Lisäksi hän korostaa, että poliittisissa ryhmissä pitäisi kuunnella ja kunnioittaa myös eriäviä näkemyksiä.

Lappeen, Lappeenrannan ja Lauritsalan kuntaliitokseen johtaneita vaiheita

Vuodesta 1946 alkaen joidenkin kyläkuntien liitostoiveita Lauritsalalle ja Lappeenrannalle.

Kaupungin ja kauppalan kunnallistoimikunnat käsittelivät vuonna 1955 kaupungin ja kauppalan yhdistymistä maaherran pyynnöstä.

Kaupunki antoi insinööri Yrjö Niemisen tehtäväksi laatia alue­ liitossuunnitelma. Niemisen suunnitelmassa (1962) esitettiin joidenkin Lappeen kylien ja kylänosien sekä eräiden Taipalsaa­ ren osien liittämistä Lappeenrantaan. Kaupunginvaltuusto esitti valtioneuvostolle liitosta Niemisen suunnitelman mukaisesti.

Marraskuussa1965 sisäministeriö määräsi yhteiskuntatieteen tohtori Erkki Pystysen toimittamaan lain edellyttämän liitos­ selvityksen.

Pystysen selvityksessä oli kolme keskeistä kolmen L:n alue­liitosta tukevaa näkökulmaa: Liitoksen ansiosta Lappeenrannan seudusta kehittyisi alue­ keskus Etelä-Suomeen Saimaan alueelle saataisiin itäisen Suomen turistipalveluja tyydyttävä matkailukeskus Itään suuntautuva lisääntyvä kanssakäyminen olisi järkevää hoitaa keskitetysti yhden kunnan alueelta.

Kesäkuussa 1966 valtioneuvosto päätti, että Lappee ja Lauritsala liitetään Lappeenrantaan 1.1.1967.

Lue lisää kolmen L:n liitoksesta esimerkiksi: Leena Riska, Lauritsalan kauppalan historia, Jyväskylä 1996

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

11

AVOIMET OVET

Kaupungin

Avoimet ovet

keskiviikkona 30.8.2017 Tervetuloa tutustumaan kansainvälisen yliopisto- ja matkailukaupungin monipuolisiin palveluihin ja ympäristöä säästävään toimintaan.

Kaupungintalo

Tekninen toimi

klo 8–17 Asiakaspalvelukeskus Winkki avoinna Avointen ovien päivänä, kaupungintalo, 1 krs

Elinvoima ja kaupunkikehitys sekä kaupunkisuunnittelu, kaupungintalon kokoustila Venla, 1. kerros

10–10.30 Kaupungintalon kierros, lähtö 1. kerroksen aulasta

Kaupunkisuunnittelun ajankohtaiset kaavahankkeet Diashow klo 10–15. Suunnitelmat näkyvillä koko päivän.

12–12.30 Kaupungintalon kierros, lähtö 1. kerroksen aulasta Kierrokset juontaa markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelu­ päällikkö Mirka Rahman ja kaupungintalosta kertoo tapah­ tumakoordinaattori Tero Mäkelä. Kierroksille osallistuneille jaetaan Lappeenranta-kassit!

Ajankohtaisten kaavahankkeiden esittely klo 10.45–12 ja 12.45–14.

Kierrosten ohjelma: 1. kerros, Asiakaspalvelukeskus Winkki: asiakasneuvontakoordinaattori Sari Joronen esittelee Winkin palveluja.

Tervetuloa tutustumaan kaupunkisuunnittelun tekeillä oleviin hankkeisiin!

4. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuoneeseen tutustuminen 01. kerros, Lappeenranta-salin esittely 01. kerros klo 11–11.30 Keskustelua kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan ja muiden kaupunkikonsernin viranhaltijoiden kanssa

Kaupunginteatteri

Kulissikierrokset klo 14, 15, 16 ja 17.

Enintään 15 henkilöä/ryhmä. Ilmoittautuminen teatterin lipunmyyntiin kyseisenä päivänä.

Syksyn ohjelmiston esittely suurella näyttämöllä klo 19, vapaa pääsy.

Lippuja saatavilla Winkistä ja kaupunginteatterin lipunmyynnistä. Lipunmyynti avoinna teatterilla klo 12–19 Avointen ovien päivänä.

Museot Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15 ja Lappeenrannan taidemuseo, Kristiinankatu 8–10, avoinna klo 11–17 Sisäänpääsy puoleen hintaan, 4 € tai 3,50 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Liikuntatoimi Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahalleissa pääsee uimaan ja kuntosaleille koko päivän hintaan 1,50 €/hlö.

Lappeenrannan uimahallissa INBODY-mittauksia (20 €/hlö) ja liikuntaneuvonnan esittelyä klo 12–14 ja 16–18. INBODYmittauksiin tulee varata aika: www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta Lappeenrannan uimahallissa kuvanäyttely Suomen liikuntapaikkarakentamisen 100-vuotisesta kehityk­ sestä. Näyttely on hallissa 30.8. alkaen syyskuun loppuun asti.

Ohjaamo Anni Swaninkatu 7 Avoimet ovet klo 12–16 Ohjaamon edustalla Vapaudenaukion puistossa makkaran­ paistoa ja samalla voi tutustua ohjaamon toimintaan.

Ohjaamo on palvelupiste alle 30-vuotiaille. Ohjaamossa voi asioida missä asioissa tahansa ja Ohjaamo auttaa eteenpäin.

12

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

Arttu Muukkonen

(Muutokset mahdollisia)

Kaavoituksen suunnittelutyöpajoja ajankohtaisista aiheista koko päivän ajan.

Matkailuneuvonta IsoKristiina, Kansalaistori Hae värikäs Lappeenranta-kassillinen infoa ja vinkit kotikaupungin rientoihin.

TV-sarja Sorjosen maksuttomat kuvauspaikkakierrokset klo 15 ja 16, lähtö matkailuinfon edestä, kesto 1 tunti.

Ennakkoilmoittuminen: lappeenranta@gosaimaa.com.

Kierrokselle mahtuu 12. Lisätietoja: www.visitlappeenranta.fi Näe ja koe TV-sarja Sorjosen kuvauspaikkakierros

Päiväkodit ja koulut Uus-Lavolan päiväkoti Poronkatu 15 päiväkoti, Lavolantie 16 esiopetus Uus-Lavolan päiväkoti 30 vuotta!

Ovet avoinna klo 9–10.30 molemmissa yksiköissä. Lasten esityksiä klo 9.

Tervetuloa myös entiset ja nykyiset asiakasperheet ja vuosien varrella meillä työskennelleet! Otamme vierailijoita vastaan ainoastaan kyseisenä kellonaikana. Ei tarjoilua.

Lavolan koulu Lavolantie 16 Koulu avoinna klo 8–15, iltapäivätoiminnan osalta 16.30 asti. Opastetut esittelykierrokset alkavat klo 9, 9.30, 11.30 ja 12.

Lyseon lukio Lönnrotinkatu 3 Opastettuja kierroksia klo 10, 11, 13 ja 14.

Wirma Lappeenranta 01. kerros, klo 10–14 Green Reality – Ikkuna Lappeenrannan vihreään osaamiseen Greenreality-bussikierrokset Kierrokset klo 12 ja 14 Lappeenrannan kestävästä kehityksestä ja vihreistä teoista kertova, maksuton Lappeenranta Greenrea­ lity -bussikierros tutustuttaa asukkaat eri puolilla kaupunkia sijaitseviin vihreisiin kohteisiin. (Kohteina mm. Kivisalmen kosteikko, Kivisalmen pumppaamo, läntisen paloaseman aurinkopaneelit ja Lappeen­ rannan teknillisen yliopiston (LUT) Green Campus.)

Kierroksen kesto noin 1,5 h. Enintään 50 hlö/kierros.

Ennakkoilmoittautuminen viestintään: anastasia.yliaska@lappeenranta.fi

Kirjastot Pääkirjasto, Valtakatu 47 Avoimet ovet klo 9–19.30 Aikuisille Lehtisalin aamukahvit klo 9–10. Halukkaat voivat tutustua vertaisopastajien avulla e-aineistoihin. Etelä-Saimaa esittelee uudistunutta verkkopalveluaan sekä digilehteä.

Vertaisopastajien ja Etelä-Saimaan edustajien esittelyt jatkuvat lainaushallissa klo 11–15.

Kirjastokahvila toimii pääkirjaston ala-aulassa klo 13–16.

Tule ostamaan makeita ja suolaisia herkkuja!

Suomi 100 -luento klo 18 Etelä-Karjalan historia Rakennemuutoksesta Neuvostoliiton romahtamiseen, Juha Pohjonen, pääkirjaston lainaushalli.

Lapsille Myyrä parantaa hiiren -nukketeatteriesitys klo 9 ja klo 9.30 Enni Revello ja Kimmo Kousa, Tarinasali Kiukun karkotuksen käsikirja lorutuokio klo 10.15 Pilvi Valtonen, Tarinasali Lukukoira-/kaverikoiratapaaminen klo 18–19 Vaparin puisto sekä Tarinasali, Lappeenrannan kaverikoirat Joutsenon kirjasto, Keskuskatu 2, Joutseno Avoinna 10–19

Raimo Suomela

Ohjelma

Fisher King

Ari Nakari

Lappeenrannan kaupunki

Arttu Muukkonen

Lappeenrannan Energia

Valtuustosalissa klo 10.45–12 ja 12.45–14 Yleisöluento aivoterveyden lisäämiseen tähtäävistä toimista.

Kaupungintalon 01. kerros Sydänterveyden asialla Sydänpiiristä sairaanhoitaja Kati Palviainen, keskussairaalasta sydänhoitaja Auli Ikävalko-Airas ja fysioterapeutti Stina Kosonen kertovat sydänterveydestä

Etelä-Karjalan pelastuslaitos 01. kerros klo 10–15 Pelastuslaitos opastaa ja neuvoo työ­paikan-, kodin- ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Kaupungintalon 01. kerros klo 10–15

01. kerros klo 10–15 Lappeenrannan Energia tulee tarjoamaan edullista sähköä kaikille asiakkaille – esittelemme viime vuodesta laajentunutta sähkösopimusvalikoimaamme ja jo kesällä myyntiin tulleita Aito-aurinkosähköpaketteja.

Ympäristötoimi esittäytyy: ympäristötoimen palvelut, energianeuvontaa ja vesienkunnostusta. Ville Reinikainen antaa energianeuvontaa (tutustu mm. lämpökameraan) ja esittelee hanketoimintaa (muun muassa energia, ilmasto, HINKU, kiertotalous, hiilineutraalisuus). Raija Aura kertoo PISARA-hankkeesta ja vesiensuojelusta.

Etelä-Karjalan kansalaisopisto

Ympäristöterveydenhuolto esittäytyy: teemoina radon rakennuksissa, talousveden laatu, sisäilma-asiat.

01. kerros klo 10–15 Etelä-Karjalan kansalaisopisto esittelee toimin­ takauden kurssi- ja tapahtuma­tarjontaansa

Kansantanssiryhmä Kimurantti, Rajan nuoret

VANHANKAUPUNGIN PÄIVÄT

Arto Holappa

Eksoten palvelut

Lappeenrannan linnoituksen Muutokset mahdollisia.

Vanhankaupungin päivät Ohjelma Perjantai 11.8.

LINNOITUKSEN ISÄNNÄN PÄIVÄ 18–18.40 Uuden Linnoituksen Isännän julkistaminen,

Satamatorin lava 18.40–18.55 Kulkue Satamatorilta Kehruuhuoneelle 19–20 Lappeenrannan kaupunginorkesterin

Linnoituksen Isännän juhlakonsertti

Kehruuhuoneella. Liput ovelta ja ennakkoon

kaupungintalolta Winkistä sekä lippu.fi 20.30– Linnoituksen Isännän Juhlaillallinen ja tanssiaiset Lauantai 12.8.

PERHEPÄIVÄ 10–15

10–11.15 12– 13– 14– 14–15.15 14–14.30

15–16

15–17

17–18 21–22

pe–su 11.–13.8.

Katso tarkka ohjelma kaupungin nettisivuilta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Linnoituksen Vanhankaupungin päivät

Raatihuone avoinna yleisölle, päiväliput 5/3€, Raastuvankatu 7 Draamakierros lapsille, lähtö Kehruuhuoneelta Saimaan Harpistit, Kehruuhuone Haitarilla koreasti/Sari Kavala, Kehruuhuone Saimaan Harpistit, Kehruuhuone Draamakierros lapsille, lähtö Kehruuhuoneelta Lappeenrannan Musiikkiopiston muusikot, liput 5/3€, Raatihuone Perhelaulajaiset Sari Kaasisen johdolla, Kehruuhuone Tanssien taidetta -performanssi, Grafiikanpaja, Katariinantori 4 Yhteisöllinen kesä taiji, Radiotalon nurmikko Linnoituksen iltakävely ja iltasoitto lähtö Rakuunapatsas/Pusupuisto

TYÖPAJAT 11–14 Miun Lappeenranta – non-stop -maalaus yöpaja, Kuvataidekoulu 11–14 Lasten non-stop -työpaja grafiikan menetelmin, Grafiikanpaja, Katariinantori 4 12–15 Taito käsityö-ja muotoilukoulun käden taitojen työpaja lapsille, Kuvataidekoulu

11.45–12.15

12.45–13.15

13.45–14.45

Lappeenrannan Tanssiopisto, Suvorovinkuja 3 Tutustu tanssiin tuokioita: Lastentanssi 4–6 v., Willimiehet 7–10 v., Just dance yli 10 v.

Tutustu tanssiin tuokioita: Willipojat 5–6 v., Breakdance yli 10 v., aikuisten just dance Tutustu tanssiin tuokioita: Lastentanssi 4–6 v., Tanssin perusteet 7–9 v., Street dance yli 10 v.

Päivän aikana kävijöiden kesken arvontaa, tanssipukujen näyttely ja tikkupalloja.

NÄYTTELYT Vapaa pääsy!

11–17 Taidenäyttelyt & kuvasuunnistus lapsille.

Lappeenrannan taidemuseo ja Etelä-Karjalan museo

Lappeenrannan taidemuseossa mm.

Raatajat rahanalaiset, klassikot kiertueella 11–15 Lappeenranta kuviksi -kuvataidenäyttely:

jurytetty kilpailutöiden näyttely, Kuvataidekoulu 11–16 Kehruuhuone 200 -näyttely, Kehruuhuone 11–16 Taidetta ja teetä/kahvia,

Taideolohuone Katariina 10–18 Vanhanajan tunnelmallinen kahvila, näyttely

sekä puodit, Majurskan talo ja Linnoituksen puodit 11–13 Teemataide Nalle -näyttely sekä Nalle

Neuvola – maksuton terveystarkastus pehmoleluille, Majurskan talo ja

Linnoituksen puodit 11–16 Kaikniekka, Muonamakasiini, Kristiinankatu 4 11–17 Onnen kaukomaa, Vihreä makasiini Sunnuntai 13.8.

HISTORIALLINEN PÄIVÄ 10.30–11.30

11–13

Runoa, rakuunoita ja tarinoita -draamakierros, lähtö Pusupuisto Taiteilijat työssään ja työtupien historiaa, Grafiikan paja, Katariinantori 4

12– Ekumeeninen hartaushetki, ortodoksisen

kirkon edustalla 12–13 Runoa, rakuunoita ja tarinoita -draamakierros,

lähtö Pusupuisto 13–14 Runoa, rakuunoita ja tarinoita -draamakierros,

lähtö Pusupuisto 14–15 Vaskimusiikkikonsertti, Karjala Seitsikko,

Pusupuiston lava 15– Koht´silleen Lallukka -esitys. Vapaa pääsy,

paikkavaraukset tehdään klo 13 alkaen

museon kassalle henkilökohtaisesti,

Etelä-Karjalan Museo 15–16 Opastettu linnoituksen historiasta kertova kävelykierros, lähtö Kehruuhuone 16– Koht´silleen Lallukka -esitys. Vapaa pääsy,

paikkavaraukset tehdään klo 13 alkaen

museon kassalle henkilökohtaisesti,

Etelä-Karjalan Museo 16–17 Yhteislaulua vetäjänä Seppo Äikäs ja kuoro vieraana Kuoromiehet, Kesäteatteri 18–19.15 Kansantanssikonsertti, Rajan nuoret,

Kesäteatteri 21–22 Linnoituksen iltakävely ja iltasoitto,

lähtö Rakuunapatsas/Pusupuisto

MUISTA MYÖS! NÄYTTELYT Vapaa pääsy!

11–15 Täky Galleria 11–16 Taideolohuone Katariina 11–16 Kaikniekka, Muonamakasiini, Kristiinankatu 4 11–17 Onnen kaukomaa, Vihreä makasiini MUSEOT 11–17 11–17

Sunnuntaina normaali sisäänpääsymaksu Lappeenrannan taidemuseo Etelä-Karjalan museo

HIEKKALINNA Alue avoinna klo 10–21, Satamatie 11. Laitteet ja palvelut klo 10–18 (maksullinen), hiekkalinna.lappeenranta.fi LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

13

TÄSTÄ SYDÄN TUNTEE LAPPEENRANNAN

Voittajakaksikkona

satama ja linnoitus Satama, 320 Linnoitus, 205 Vesitorni, 60 Lappeen Marian kirkko, 52 Elokuvateatterit Nuijamies ja Kinoaula, 46 5. Kauppatori, 46 7. Myllysaari, 36 8. Tykin vanha alue (puutalot), 35 9. Raatihuone puistoineen, 28 10. Kirkkopuisto ja keskushautausmaat, 26

Perinneyhdistys Lappeenrannan Kilta ry ja Lappeenrannan kaupunki järjestivät Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Mistä sydän tuntee Lappeenrannan? -yleisöäänestyksen ja -kyselyn, jossa etsittiin kotikaupungin tunnusmerkkejä ja paikan henkeä. Kysely järjestettiin kevään 2017 aikana. Kyselyssä erityisen tärkeiksi ja arvokkaiksi kohteiksi nousivat satama ja linnoitus, jotka saivat yhteensä 525 ääntä.

Ainutlaatuinen satama, Lappeenrannan käyntikortti Satama on ainutlaatuinen, vertaan sitä jopa Napolin lahteen Italiassa.

Paras paikka kesällä. Armada­laiva, jossa poikettiin limsalla jo lapsena, kylpylän puisto ja rantaraitti lehmuksineen aivan upea.

Maisemassa yhdistyy kaikki olennainen: Saimaa, satama, laivat, tori, linnoitus ja toiseen suuntaan kaljatehdas, Kasinon ranta ja puisto, ylhäällä mäellä vesitorni, Lappeen kirkko, kellotapuli ja Lappeen­ rannan kirkko.

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenrannan käyntikortti.

Kauneinta Lappeenrantaa, kesäisin ihana kesäolohuone.

14

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

Tarina Rakuunamäestä Ihmeellistä historian havinaa

R

Näkymä Upseeritieltä

akuunamäellä avautui minulle, Lauritsalan tytölle, täysin uusi maailma. Sain siihen ensikosketuksen ensimmäisen työpaikkani kautta.

Olin keskikouluaikana hoitamassa yhden kesän lapsia perheessä, joka asui Upseeritiellä.

Ihastelin noita vanhoja taloja Saimaan rannalla. Jo tuolloin nuorena koin jotain ihmeellistä historian havinaa noiden 1800-luvulla rakennettujen talojen korkeissa huoneissa.

Myöhemmin kouluaikana vierailin usein parhaan ystäväni kotona, joka myös asui Upseeritiellä. Mukavina muistoina mieleeni on jäänyt, miten hänen äitinsä laittoi meille aina kaakaota.

Joimme sitä kynttilänvalossa, kuuntelimme musiikkia, luimme runoja ja haaveilimme.

Missään en ollut aikaisemmin nähnyt niin paljon lemmikkejä. Upseeritien rinteet olivat alku-

kesällä sinisenään noita lempikukkiani. Rakastin myös syksyisiä kävelyretkiä varuskunnan keltaisessa vaahterapuistossa.

Ja sattuipa sitten niin, että kohtasin elämäni miehen ollessani lukion ensimmäisellä. Ja kuinka ollakaan, hän oli varuskunnan poikia eli kasvanut ja varttunut nuorukaiseksi Rakuunamäellä. Minusta se oli taas niin ihmeellistä sattumaa. Poikakaverini kautta sain jatkaa syvempää tutustumistani tähän historialliseen paikkaan.

Rakuunamäellä tykistörykmentissä hän suoritti varusmiespalveluksensakin. Ja tämän upseeripojan kanssa vietimme sittemmin häitämme, missäs muualla kuin Upseerikerholla.

Jos asuisimme vakituisesti Lappeenrannassa, meillä olisi melko varmasti nyt koti Rakuunamäellä.

Arttu Muukkonen

K

illan puheenjohtaja Pentti Hotti tulkitsee, että voittajakaksikko edustaa sekä yhdessä että erillisinä kohteina juurevasti kaupunkilaisille rakkainta Lappeenrantaa.

– Satama ja linnoitus ovat Lappeenrannan ehdottomat käyntikortit. Ne ovat samaan aikaan sekä historiallisia että ajankohtaisia, edustavat kaupunkimme identiteettiä ja ovat kaupunkilaisten ja turistien lempipaikkoja, Hotti tiivistää.

Perusteluita valinnoille saatiin noin 600. Useissa vastauksissa perusteluna oli omakohtainen tarina, joita kertyi satakunta.

– Eri puolilta kaupunkia nousevat tarinat herättävät eloon paikan hengen ja lisäävät kaupunginosien ja asuinalueiden kiinnostavuutta sukupolvien ketjussa, Hotti sanoo.

Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että kyselyn tuloksia voidaan käyttää hyväksi kaupunkisuunnittelussa.

– Lappeenrannan kaupunkikuva on muuttunut ja muuttuu koko ajan voimakkaasti. Kaupungin identiteetin kannalta on tärkeää, että säilytämme maisemaan juurtuneita tunnusmerkkejä ja luonteenpiirteitä sekä korostamme asukkaille tärkeitä maisemanosia ja paikkoja. Myös useat kyselyssä kerrotut tarinat tuovat lisätietoa kaupunkisuunnittelulle. Kyselyn lopputulokset eivät varsinaisesti nostaneet esiin yllätyksiä, vaan eniten ääniä saaneet kohteet on koettu tärkeiksi kaupunkisuunnittelussa jo aiemmin ja tunnistettu niiden tärkeys kaupunkikuvassa ja Lappeenrannan identiteetissä.

Kaavoitusarkkitehti Sanna Kokon mukaan aineiston yksityiskohtainen läpikäyminen on vielä kesken. Esimerkiksi harvinaisempien kohteiden luettelointia ja tarinoiden tallentamista jatketaan.

Lappeenrannan kaupunki

1.

2.

3.

4.

5.

Lappeenrannan kaupunki

Kymmenen kärki ja äänimäärä

Linnoitus ja vallit, Lappeenrannan sydän Lappeenrannan idyllisin paikka, jonne vien kaikki vieraat. Kaunis satamanäkymä on olennainen osa vallien tunnelmaa. Minulle tärkeää on myös valleilla vietettyjen vappupiknikien tunnelma.

Lappeenrannan alku, historiallinen kohde, jonka kohtalot kertovat koko Kaakkois­Suomen vaiheista, mutta myös yksilöiden historiasta (Kehruuhuone jne.)

Viipurin portti on kuin tunneli nykyajan Lappeen­ rannasta vanhaan historialliseen Lappeenrantaan.

Portin kohdalla tulee pysähdyttyä, kiire unohtuu ja tuntee kuuluvansa sukupolvien ketjuun.

Suomesta ei löydy toista vastaavaa kohdetta.

Miljöö on vaikuttava niin kesällä kuin talvella.

Biokaasulla huristelu säästää lompakkoa ja luontoa

Urheilijaminän lisäksi Aleksandra Niirasella on visuaalista silmää – tuloksia nähdään sekä omassa että Lappeenrannan kaupungin Instagramissa.

ne ka Tik a r Lau

n

Meille arjen autoilijoille on olemassa tavallisten liikennepolttoaineiden, eli bensiinin ja dieselin lisäksi, myös muita hyviä vaihtoehtoja. Auto voi käydä myös bio- tai maakaasulla ja sähköllä.

PR-LÄHETTILÄÄT

Arttu Muukkonen

GREEN REALITY

Juokseminen vaatii motivaatiota ja työtä

V

arsinkin kaasuautoissa löytyy valinnanvaraa jo mukavasti. Kaasuautoilu on edullista ja onnistuu erinomaisesti Etelä-Karjalassakin.

Etenkin kun huristelet biokaasulla, säästät luonnonvaroja sekä selvää rahaa.

Biokaasu on uusiutuva polttoaine, joten biokaasuautoilun hiilidioksidipäästöt ovat laskennallisesti nolla. Raakabiokaasu koostuu noin 60–65-prosenttisesti metaanista ja 30–35-prosenttisesti hiilidioksidista.

Biokaasu ja maakaasu ovat liikennepolttoaineina halvempia kuin bensiini tai diesel. Biokaasun vertailuhinta on noin 0,93 euroa per litra ja maakaasun noin 0,76 euroa per litra, kun taas dieselin hinta pyörii noin 1,18 eurossa per litra ja bensiinin 1,39 eurossa litralta.

Jos kaasuauto kulkee maakaasulla, sen hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia matalammat kuin bensiinillä kulkevalla autolla. Biokaasulla päästövähenemä on jopa 97 prosenttia verrattuna bensiinillä kulkevaan autoon.

Aleksandra Niirasen elämä täyttyy juoksemisesta, mutta toiminta Lappeenrannan nuorena pr-lähettiläänä on ollut leppoisaa ja mukavaa vaihtelua omaan arkeen.

A

leksandra on muiden pr-lähettiläiden kanssa päivittänyt kaupungin Instagram-tiliä ja osallistunut erilaisiin tapahtumiin ja mainoskuvauksiin. Mieleen on jäänyt uusien korkeakouluopiskelijoiden tervetulotapahtuma, jollainen toteutuu myös nyt elokuussa. − Jo hakiessani ajattelin, että pr-lähettiläänä olo kuulosti tosi monipuoliselta ja mielenkiintoiselta ja siitä voisi olla hyötyä tulevaisuudessa. Olenkin päässyt kokemaan paljon uutta, ja porukkamme on oikein mukava. Sekin on hyvä, että tässä voi olla mukana oman aikataulun puitteissa, hän kertoo.

Kaasua voi tankata Lappeenrannassa ja Imatralla Biokaasua voi pääosin tankata samoilta tankkauspisteiltä kuin maakaasuakin. Etelä-Karjalassa kaasun tankkauspisteitä on kaksi kappaletta, toinen Lappeenrannassa ja toinen Imatralla.

Kaasuauton tankkaus on yksinkertaista ja vie suunnilleen saman ajan kuin bensiiniauton tankkaus. Kaasuautot käyttävät polttoaineena maa- tai biokaasua, ja kaasusäiliön lisäksi niissä on myös bensiinitankki. Kun kaasu loppuu, tapahtuu vaihto bensiiniin automaattisesti. Kaasuautoissa onkin usein pitkä toimintasäde, jopa yli 1000 kilometriä.

Käytössä kaasuauto vastaa normaalia bensiiniautoa. Polttoaineen hinta kaasuautossa on kuitenkin selvästi matalampi kuin bensiiniautossa, joten kaasuauto tulee käytössä usein halvemmaksi kuin vastaava bensiinimalli.

Oman, käytetyn auton voi muuntaa jälkikäteenkin kaasulla käyväksi.

Muuntotyö voidaan tehdä sekä bensiini- että dieselautoon. Muuntotyön hinta vaihtelee 3000 euron molemmin puolin autosta riippuen.

Minttu Valjakka

www.biokaasuauto.fi ja www.greenreality.fi/aja-paastottomasti

TUKIHENKILÖTOIMINTA

Koulutusta MLL:n tukihenkilötoimintaan 16.9.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kymen piiri toteuttaa kaveri-, perhekummi- ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille toimintaa Lappeenrannassa kunnallisen perhekeskustoiminnan yhteydessä, kaupungin kumppanina. Toiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, joka täydentää kunnan peruspalveluja.

Seuraava kaverien, perhekummien ja ystävien vapaaehtoiskoulutus järjestetään Lappeenrannassa 16. syyskuuta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pyydetään 8.9. mennessä osoitteeseen kymen.piiri@mll.fi tai puh. 010 422 8122.

Kaveritoiminnan tavoitteena on tarjota 4–17-vuotiaalle lapselle tai nuorelle turvallinen ja luottamuksellinen suhde, ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä vahvistaa lapsen tai nuoren sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa.

Perhekummitoiminnan tarkoituksena on tukea ensisijaisesti perheen vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa.

Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan tarkoituksena on vahvistaa maahanmuuttajaäitien vanhemmuutta ja osallisuutta sekä ehkäistä heidän syrjäytymistään: äidit saavat ystäväkseen suomenkielisen naisen, jonka kanssa he harjoittelevat suomen kielen puhumista sekä tutustuvat suomalaisiin tapoihin.

”

Jo hakiessani ajattelin, että pr-lähettiläänä olo kuulosti tosi monipuoliselta ja mielenkiintoiselta ja siitä voisi olla hyötyä tulevaisuudessa.

Tavoitteellista urheilua yläkoulusta alkaen Lappeenrannassa syntynyt Aleksandra asui lapsena kahteen otteeseen yhteensä viitisen vuotta Pietarissa, mistä hänen äitinsä on kotoisin. − Perheemme asui Pietarissa eskariajastani kolmanteen luokkaan ja sitten puolet kuutos- ja seiskaluokasta. Aloitin siellä tavoitteellisen urheilun ala- ja yläkoulun vaihteessa, ja päädyin äidin vanhalle valmentajalle – äiti oli nuorena myös juossut pikamatkoja, Aleksandra selvittää.

Juokseminen viehättää häntä yksilölajina.

Suorituksessa on kaikki itsestä kiinni. Oma motivaatio ja työnteko vaikuttavat kaikkeen, eikä juoksija ole riippuvainen kenestäkään toisesta – paitsi tietysti hyvästä valmentajasta. − Juokseminen on minulle tärkeää, koska nautin siitä. Pääsen juostessani näyttämään omia taitoja ja samalla näkemään, mihin pystyn. Se tuo hyvänolon tunnetta.

Ympärivuorokautista duunia Juokseminen urheilulajina ei suinkaan tarkoita sitä, että vain juostaan treeneissä, joita on 6–8 kertaa viikossa vuodenajasta ja jaksoista riippuen. − Laji- ja oheisharjoittelua on suunnilleen saman verran: juoksemisen lisäksi lihasvoimaharjoittelu, uinti ja vesijuoksu ovat merkittävä osa

harjoitusohjelmaa. Lihashuoltokin on tärkeää.

Aleksandra korostaa, että niin juoksussa kuin muussakin urheilussa kaikkien palasten pitää olla kohdallaan, jotta voi menestyä. − Tämä on ympärivuorokautinen duuni, ei vain kentällä ja treeneissä käymistä.

Kimpisen lukion kolmannen vuosikurssin aloittanut juoksija valitsi lukioajakseen kolme ja puoli vuotta, jolloin jää aikaa niin harjoitteluun kuin siihen, että koulun jälkeen ehtii käydä kotona syömässä, lepäämässä ja tekemässä läksyjä ennen illan treenejä. − Urheilu on perheessämme hieno asia ja ylpeyden aihe, meillä kaikilla on urheilutausta.

Vanhempani ovat täydellisesti tukenani. He elävät urheilua kauttani, ja heitä jännittää kisoissa lähes yhtä paljon kuin minua, Aleksandra naurahtaa.

Aleksandralla on viime aikoina ollut pieniä terveysongelmia, joten hänen päätavoitteenaan on kesän 2018 kausi. − Tärkeintä on nyt, että saan itseni terveeksi ja hyvään kuntoon. En kilpaile lainkaan kaudella 2017, vaan katseet on käännetty jo tiukasti tulevaan kauteen 2018.

Oman harjoittelun lisäksi Aleksandra Niiranen on mukana LUM:n seuratoiminnassa ja ohjaa lapsia urheilukouluissa kaksi kertaa viikossa. Talvisin ohjattavia ryhmiä on yksi.

Urheilijaminän lisäksi Aleksandralla on visuaalinen puoli, joka tulee näkyväksi valokuvien ottamisena ja editoimisena sekä omaan että kaupungin Instagram-tiliin.

Lappeenranta merkitsee kotia Lappeenrannassa Aleksandran perhe on aina asunut Kimpisessä, aivan urheilukentän vieressä.

Keskustan alue Kimpinen−Myllysaari-akselilla on hänen ominta seutuaan, tuttuakin tutumpaa. − Lappeenranta merkitsee kotia, Aleksandra pohtii verratessaan sitä toiseen asuinkaupunkiinsa, Pietariin. − Pietari on Lappeenrannan vastakohta: iso kaupunki, jossa on paljon vilinää. Olen kuitenkin tykännyt molemmista, kummassakin on niin hyvät kuin huonot puolensa.

Kun Aleksandra Niiranen päättää lukion puolentoista vuoden kuluttua, on edessä lähtö opiskelemaan. Liikuntaa hän ei haluaisi ammatikseen. Ammattiurheilijaksi hän sen sijaan voisi mieluusti ryhtyä. − Olisi unelmajuttu, jos voisi tienata urheilulla: voisi tehdä työkseen sitä, mistä nauttii.

Kaisu Lahikainen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

15

Arttu Muukkonen

IN ENGLISH

Enjoy the Local Culture in Lappeenranta Follow the events calendar at www.lappeenranta.fi in English. Changes possible.

The Old Town Days (Vanhankaupungin päivät) The event will take place at the Lappeenranta Fortress on 11–13 August. This event celebrates the 368th anniversary of the city of Lappeenranta and highlights the history and current offerings of the Fortress. There is a lot of fun and new experiences during the three days. The Old Town Hall of Lappeenranta is also open on 11–12 August at 10–15 and there is music program at 14–14.30. Entrance tickets: 5 euros and 3 euros for children. See the detailed program and Lappeenranta.fi English pages.

Lappeenranta Ballet Gala 2017 The programme of the eighth Lappeenranta Ballet Gala addresses universal themes: love, life and death. One of the performances is Ohad Naharin’s choreography Deca Dance, tailor-made for the Ballet Gala. This is a new entity presenting the best elements of the choreographer virtuoso’s hit performances from over the years.

The Lappeenranta City Theatre is located on the third (top) floor of the IsoKristiina shopping centre (Kaivokatu 5).

Fri 25 August at 19, Sat 26 August at 14 and 19 Tickets available at Customer Service Centre Winkki, City Hall, 1st floor

Lappeenranta City Open Day Wednesday 30.8. Join the events and learn about the services. See the detailed program on www.lappeenranta.fi in English.

The most beautiful Christmas songs 17.12. at Kehruuhuone Christmas Street Tue–Fri 7.–22.12. at Maria Square

Events at Squares Market Square Lappeenranta Cruising 2017 Sat 12.8., King Street Cruisers Countryside market Sun 3.9., Pro Agria Autumn market Thu–Fri 26.–27.10., Lappeenranta City Lions’ Christmas Market Sat 16.12., Lions Club Lappeenranta Harbour Square Fish Market Sat–Sun 16.–17.9., LUM

Lappeenranta City Orchestra Autumn concerts at the city English pages: Home/ City services / Culture and sports / Lappeenranta City Orchestra

Lappeenranta City Theater Autumn program can be found at www.lprteatteri.fi / Ohjelmisto All performances are in Finnish.

Advance ticket sales and assistance for Orchestra and Theater programs: Customer Service Centre Winkki Villimiehenkatu 1, Mon−Fri 8–16 tel. + 358 5 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

Museums South Karelia Museum (Kristiinankatu 15) Lappeenranta Art Museum (Kristiinankatu 8–10) Open until 20.8. Mon–Fri 10–18, Sat–Sun 11–17 and 22.8.–30.12. Tue–Sun 11–17 South Karelia Museum Colours of the War – colour photographs of the Winter War and Continuation War until 5 November Manor house of the Great-Merijoki – Jugend’s pearl 25 November 2017–8 April 2018 Permanent exhibition: On the Border – Three Karelian Towns: Lappeenranta, Vyborg and Käkisalmi Lappeenranta Art Museum Faces of Karelia until 10 September Juho Karjalainen 23 September 2017–7 January 2018 Museum Fridays 1 September, 6 October, 3 November, 1 December Free admission to the South Karelia Museum and Lappeenranta Art Museum

Events Summer concerts Lappeenranta harbour square on Tuesdays, Thursdays and Saturdays at 18–19 Lappeenranta market square on Saturdays at 10–11 Joutseno square on Thursdays at 11–12 Harbour’s Lights Sat 26.8. at 14–23 at Harbour Square Athletics competition (Eliittikisat) Sat 26.8. at Kimpinen stadion Harvest Event in the Lappeenranta Fortress 4.–5.11.

Fortress Christmas Market 9.–10.12. at Kehruuhuone

Lappeenranta Hall Entertainment Events Fashion by Night Fri 29.9.

I Wanna Rock -musical Fri 27.10.

Events in the Central Library The Language Café in Finnish every other Tuesday at 16–17 in the main library's meeting room during 5.9.–12.12.

The Language Café in English once a month on Mondays, starting 11.9. at 18.30–19.30 in the main library's meeting room Gameroom for Middle School Children and older once a month on Tuesdays at 4–8pm at Tarinasali on 5.9., 3.10., 7.11. and 12.12.

Finland 100 Concert Fri 8.12. at 18 at the main hall Puppet theatre Sytkyt: Finland 100 Wed 18.10. at 18 and Thu 19.10. at 9.15 and 10 at Tarinasali

Looking after Young People

The life of Aleksandra Niiranen is all about running, but her work as the young PR representative of the City of Lappeenranta has made a nice and relaxing change to her everyday life.

T

ogether with the other PR reps, she has been updating Lappeenranta’s Instagram account and taking part in various events and promotional photoshoots. Particularly memorable was the Jet Lag Off Event for the incoming university students.

A similar event will take place again in August.

Goal-oriented sports from upper comprehensive school onward “My family lived in St Petersburg from the time I started preschool all the way to year three and once again half of years six and seven. There, when moving from lower to upper comprehensive school, I started to do goaloriented sports. I actually ended up with my mother’s old trainer – mum was a sprinter, too, when she was young.”

“Everyone in my family loves and takes pride in sports, and my parents give me their full support.”

When she’s not training herself, Aleksandra Niiranen is actively involved in the club activities of Lappeenrannan Urheilu-Miehet and instructing children in sports schools twice a week. In winter, there is only one group to work with.

“For me, instructing children is a great opportunity because it gives me the chance to share my thoughts. I’m at my best with different forms of running because it’s so close to my own heart, but I can do other types of sport, too,” says Aleksandra, who has tried her hand at other forms of track and field since she was a child.

In addition to being an athlete, Aleksandra has her visual side, which manifests in the photos she takes and edits for her Instagram account.

”

In addition to being an athlete, Aleksandra Niiranen has a good eye for the visuals – you can enjoy the results on her and Lappeenranta’s Instagram accounts.

Kaamospuhallus youth event Fri 17.11. at Urheilutalo at 18–23 Youth centers open in September and are open on Tuesday, Wednesdays, Fridays and Saturday evenings.

Metkat – Children’s Culture Week 20.–26.11.

Events in Lappeenranta City Centre Art@bars Fri–Sun 8.–10.9. Cultural events across the centre Fashion by Night – Autumn carnival in the city centre 29.9.

Magic by Christmas 25.11.

For any questions about Lappeenranta events or services, please contact: Customer Service Centre Winkki, Villimiehenkatu 1, Mon−Fri 08–16, tel. + 358 5 616 2220, winkki@lappeenranta.fi or Tourist Info, Brahenkatu 1 Mon–Fri 10–17 and Sat 10–16, tel. +358 5 667 788, lappeenranta@gosaimaa.com

16

Running takes motivation and hard work

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

Lappeenranta means home In Lappeenranta, Aleksandra’s family has always lived in Kimpinen, right next to the sports field. The central area on the Kimpinen−Myllysaari axis is her own turf, which she knows like the back of her hand.

“Lappeenranta means home,” Aleksandra muses, comparing it to her other home town, St Petersburg.

“St Petersburg is the opposite of Lappeenranta: a big and busy city.

But I like both of them, and they both have their good and bad sides.”

When Aleksandra Niiranen graduates from upper secondary school in 18 months’ time, she will most likely face a move away from Lappeenranta.

She wouldn’t want sports to become her profession. On the other hand, she would very much like to become a professional athlete.

“It would be a dream to make money out of sports, to do for a living what you enjoy doing.”

Kaisu Lahikainen

LIIKKEELLE Syyslomaviikolla vko 43 (23.–29.10.) ei ohjattuja ryhmiä.

Lappeenranta liikuttaa!

Ohjatut liikuntaryhmät

Arttu Muukkonen

4.9.–10.12.2017

Terveysliikuntaryhmät

Vesiliikunta

Lihashuolto, pilates ja lavis

Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelun terveysliikuntaryhmät on suunnattu kaikenikäisille kaupunkilaisille. Ryhmät ovat matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joissa tärkein tavoitteemme on lisätä kuntalaisten liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa.

Olet tervetullut iloiseen joukkoomme!

Lappeenrannan uimahalli ti 9–9.30 Vesijumppa 10–10.30 Vesijumppa 11–11.30 Vesijumppa ke 9.30–10 Vesijumppa 10.30–11 Syväallasvesijumppa 11.30–12 Syväallasvesijumppa to 10–10.30 Vesijumppa

ma 9–9.45 10.15–11 11.30–12.30 ke 11–12 to 9–10 11–12 13–14 13–13.45

Lauritsalan uimahalli ma 10.45–11.15 Vesijumppa 11.30–12 Vesijumppa (automiehet) to 10–10.30 Vesijumppa 10.45–11.15 Vesijumppa

Painonhallintaryhmät

Ilmoittautuminen ryhmiin Lappeenrannan kaupungin liikuntaryhmiin ilmoittaudutaan netissä kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta. Syksyn ryhmiin ilmoittautuminen alkaa ti 15.8. klo 8.00 ja sulkeutuu ke 16.8. klo 23.00.

Apua netti-ilmoittautumiseen saa tiistaina 15.8. klo 8–10 kaupungintalon Asiakaspalvelukeskus Winkissä (Villimiehenkatu 1), Iso Apu ­palvelukeskuksessa (Kauppakatu 63), Joutsenohallissa (Penttiläntie 17) sekä Lauritsalan uimahallissa (Luukkaankatu 51). Tuolloin ilmoittautuja voi pyytää Winkin asiakasneuvojia, liikunnanohjaajaa ja Iso Avun henkilökuntaa tekemään ilmoittautumisen puolestaan.

Ohjattujen liikuntapalvelujen hinnasto Kausimaksut Seniorit, erityisryhmät, työttömät 28 €/kausi/ryhmä (ei koske vesijumpparyhmiä) Työikäiset 42 €/kausi/ryhmä (ryhmät klo 16 jälkeen)

Vesiliikunta Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 25 €/kausi/ryhmä (kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosaliryhmissä, jotka järjestetään uimahallien kuntosalissa) Rannekevesijumppien ohjausmaksu 2 €/kerta/hlö (kts. ohjeet rannekevesijumppien alta) Huom! Kausimaksun lisäksi vesijumpissa ja kuntosali­ ryhmissä maksetaan uimahalli­ tai kuntosalimaksu.

Mikko Nikkinen

Mikäli ei pysty ilmoittautumaan liikuntaryhmiin määräaikana tai ilmoittautuminen unohtuu, liikuntatoimen liikunnanohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa kauppakeskus IsoKristiinassa ti 22.8. klo 9–12.

• kevyt­ ja tuolijumpat • rannekevesijumpat

Leidit liikkeelle, Kahilanniemi Liikakilot liikkeelle (miehet), Kahilanniemi XL­kuntosali, Lauritsalan uimahalli HEVI­vesijumppa, Lauritsalan uimahalli HEVI­vesijumppa, Lpr uimahalli

Kuntosaliryhmät

Netti­ilmoittautuminen on tehty mahdollisimman yksinkertai­ seksi. Asiakas antaa pyydettyihin kenttiin nimensä, osoitteen­ sa, puhelinnumeronsa ja mahdollisen sähköpostisoitteensa ja tämän jälkeen painaa lähetä painiketta. Näin ilmoittautuminen on valmis. Mikäli ohjelma ilmoittaa, että ilmoittautuminen on suljettu, se tarkoittaa, että kyseinen ryhmä on jo täynnä. Silloin kannattaa etsiä toista mieleistä ryhmää, jossa on vielä tilaa.

Näihin liikuntaryhmiin ei tarvitse ilmoittautua:

ma 16.45–17.45 ti 18.30–19.45 ke 9.45–10.45 11.15–11.45 pe 11.15–11.45

Lihashuolto, Lpr urheilutalo, judosali Lihashuolto, Lpr urheilutalo, judosali Voimaa ja tasapainoa, Lpr urheilutalo, judosali Pilates, Lpr urheilutalo, judosali LAVIS, Lpr urheilutalo, voimistelusali LAVIS, Lauritsala­talo LAVIS, Rientola, Joutseno Lihashuolto, Lpr urheilutalo, judosali

Rannekevesijumpat Rannekevesijumpat palvelevat niitä asiakkaita, jotka eivät halua sitoutua koko kaudeksi yhteen ja samaan ryhmään.

Rannekevesijumppaan lunastetaan uimahallimaksun yhteydessä 2 € ran­ neke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahal­ lin kassalla 40 min ennen jumpan alkua.

!

ma 9.15–10.15 9.45–10.45 11–12 13–14 15.45–16.45 ti 9–10 10–11 11–12 11.15–12.15 ke 9–10 10–11 10–11 10–11 13–14 to 12–13 12.15–13.15 14.30–15.30 14.30–15.30 15.45–16.45 pe 9–10

Kiertoharjoittelu, Lauritsalan uimahalli Kiertoharjoittelu, Lpr uimahalli Kuntosali 70+, Kahilanniemi Kuntosali 75+, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu, Lauritsalan uimahalli Kuntosalistartti (aloittelijat), Joutseno Kiertoharjoittelu, Joutseno Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Äijä­kuntosali, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu 60+, Joutseno Kiertoharjoittelu 70+, Joutseno Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu, Korvenkylä Kiertoharjoittelu 60+, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu, Sammonlahti Kiertoharjoittelu, Lauritsalan uimahalli Kiertoharjoittelu 60+, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Äijä­kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu 70+, Joutseno

Lappeenrannan uimahalli

Lauritsalan uimahalli

ma 6.30–7 11.30–12 16.45–17.15 ti 13.30–14 17–17.45 ke 16.30–17 to 6.15–6.45 17–17.30

ti

Syväallasvesijumppa Syväallasvesijumppa Syväallasvesijumppa Syväallasvesijumppa Cirkuit syväallas Syväallasvesijumppa Syväallasvesijumppa Syväallasvesijumppa

6.15–6.45 13–13.30 17–17.30

Vesijumppa Vesijumppa Syväallasvesi­ jumppa ke 16.30–17.15 Allascirkuit su 10.30–11 Vesijumppa

Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä löytyy lisätietoja internetistä. www.lappeenranta.fi

Palvelut

Kulttuuri ja liikunta

Ohjattu liikunta

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

17

Lasten liikunta

UUTTA LIIKUNT AMAASSA !

Liikuntamaat

Liikuntasirkus

Joutsenohalli, su klo 10–13 su 17.9., 15.10. , 29.10., 12.11., 26.11. ja 10.12.

Penttiläntie 17

su 3.12. klo 10–13 Taidekoulu Estradi, Teollisuuskatu 9 Liikuntasirkus koko perheelle! Tapahtumas­ sa pääsee kokeilemaan sirkusta eri välineitä hyödyntäen. Käytössä mm. akrobatiamatot, trampoliinit ja tasapainoiluvälineitä.

Kourulan palloiluhalli, su klo 10–13 su 24.9., 8.10., 22.10., 5.11., 19.11.

Katajakatu 12

Vesipeuhupäivät la klo 11–13.30 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 la 30.9., 21.10., 18.11., 16.12.

Huom! Vesipeuhupäivän aikana uimahallissa ei ole yleisöuintia.

MIES, tee hyvä teko itsellesi ja aloita liikunnallinen elämäntapa SuomiMiesryhmissä!

Oskari Nikkinen

Aija Rautio

Aikataulut löydät netistä – ilmoittaudu mukaan.

Ryhmäliikunta Tuolijumppa ma 13.30–14.15 ti 10.45–11.30 ke 10–10.45 12.30–13.15

Kevytjumppa & musiikkiliikunta ma 15–15.45 ti 9–9.45 ke 13.30–14.15 15–15.45 to 14–14.45 pe 10–10.45 15–15.45

Sammonlahti, liikuntahalli Lpr urheilutalo, voimistelusali Lauritsala­talo Kourulan palloiluhalli Musiikkiliikunta, Rientola, Joutseno Nuijamaan koulu Pontuksen koulu

Kuntosali ma klo 14 –15 Lappeenrannan uimahallin kuntosali, Pohjolankatu 29 Käynti kuntosalille tapahtuu urheilutalon kautta.

ma 8–9 9–10

Veljeskodin uima-allas Snellmaninkatu 25 to

18–19 19–20

Lasten sovellettu uinti Lasten sovellettu uinti

Sammonlahden liikuntahalli Ruskonlahdenkatu 7 ti 12–13 Kuntosaliopastus

Lauritsalan uimahalli Luukkaankatu 51

Taidekoulu Estradi Teollisuuskatu 9

ke 16–17.15

12.15–13

Erityisperhesirkus ajalla 26.8.–2.12.

Lappeenrannan UK Areena Kisakatu 9 su

ke klo 15–16 Joutsenohallin kuntosali, Penttiläntie 17 Näytä kassalla työnhakijan asiakaskortti.

Liikunnanojaaja paikalla syys–lokakuussa.

Kehitysvammaisten kuntosali Kehitysvammaisten kuntosali

Valto Käkelän katu 3 D ma 12.45–13.45 Mielenterveyskuntoutujien liikunta, Kahilanniemi 14.30–15.30 Soveltava liikunta, Kahilanniemi 17.45–18.45 Kehitysvammaisten kuntosali ke 14.30–15.30 Kehitysvammaisten kuntosali la

ti klo 15–16 Sammonlahden liikuntahalli, Ruskonlahdenkatu 7 Liikunnanohjaaja paikalla syys–lokakuun.

9–10.30

to

10–11 11–12 pe 12.30–13

Erityisliikunnan kuntosali Erityisliikunnan kuntosali Erityisliikunnan vesijumppa

Myllymäen koulu Hiessillankatu 10 Pyörätuolitanssi

Kesämäen koulu Lavolankatu 16 ma 19.30–21

Istumalentopallo

Special Hockey, isät ja pojat

Toiminnalliset luennot Oletko kiinnostunut liikunnasta ja hyvinvoinnista? Haluatko tietoa ja vinkkejä omaan liikuntaasi ja hyvinvointiisi? Tervetuloa maksuttomiin tietoiskuihin, saat lisätietoa ja käytännön vinkkejä!

Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua. Tietoiskun päätteeksi on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

pe klo 11–12 Lauritsalan uimahallin kuntosali, Luukkaankatu 51

Vesijumppa (uimahallimaksu) pe klo 12.30–13 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 Kuntosalivuorot ovat maksuttomia, matalan kynnyksen liikuntaa sekä miehille että naisille. Kuntosalille pääsee näyttämällä ohjaajalle työnhakijan asiakaskortin. Mukaan voi tulla milloin vain.

Vesijumppa maksaa työttömien uimahallimaksun 3,50 €/kerta.

10 kerran sarjauintikortti maksaa 32 €.

Uimahallien syyskauden aukiolot 21.8. alkaen Lauritsalan uimahalli

Lappeenrannan uimahalli

ma, ke klo 12–20 ti, to, pe klo 6–20 la klo 11–19, su klo 10–18 Katso elokuun aukioloajat netistä!

Lipunmyynti päättyy 45 min ennen sulkemisaikaa.

ma, ke, to klo 6–20 ti, pe klo 12–20 la klo 11–19, su klo 10–18 Lipunmyynti päättyy 45 min ennen sulkemisaikaa

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

Joutsenohalli Penttiläntie 17

Urheilutalo, Pohjolankatu 29 ma 13–14 Veteraanien kuntosali 17–18.30 Vammaissulkapallo ti 14.30–15.30 Keilailu to 14.30–15 Kehitysvammaisten vesijumppa

Kahilanniemen terveysliikuntasali

Työttömien liikuntaryhmät

18

Lappeenrannan uimahalli-urheilutalo

Kimpisen koulu Tanssisali, Pohjolankatu 2 ma 17.05–17.50 Sovellettu tanssi

Huom! Tuoli­ ja kevytjumppiin ei etukäteisilmoittautumista. Tule ensimmäiselle tunnille ja ilmoittaudu ohjaajalle paikan päällä.

Katso hallien tarkemmat aukioloajat: www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta

Erityisliikuntaryhmiin ilmoittautumiset ti 15.8. klo 12 alkaen, mirva.lappalainen@lappeenranta.fi tai puh. 0400 157 514.

Erityisliikunta

Monari, alasali Kompassi, Sammontori Palvelukeskus, Kauppakatu 58–60 Lauritsala­talo

Uimahallit

ke 27.9. klo 17.30–19 Lehmuskodin juhlasali, Armilankatu 33 Keskivartalo kuntoon – suorien vatsalihasten erkauma, mitä se on ja miten sitä voi kuntouttaa?

Tessa Lukkarinen, ft

to 19.10. klo 17–18 Lehmuskodin juhlasali, Armilankatu 33 Nivelrikko – auttaako pilleri, puukko vai liike?

Katriina Kukkonen-Harjula LKT, dos., terveydenhuollon ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, tutkijalääkäri, kuntoutus

to 23.11. klo 17–18.30 Urheilutalon jumppasali, Pohjolankatu 29 Liikkuvuus, vetreys, hyvä olo – vinkkejä lihashuoltoon Kati Koivukangas ja Anne Peuhkuri, liikunnanohjaajat

Vähävaraisille lapsiperheille tarkoitettua lasten ja nuorten harrastustoimintaavustusta voi hakea 20.8.2017 saakka Nuorten harrastustoiminta-avustus on suunnattu erityisesti alle 18-vuotiaille lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille, joiden harrastaminen on vaarassa keskeytyä perheen tiukan talouden vuoksi.

Taloustilanteen arvioinnissa huomioidaan perheen tulot ja mm. lasten lukumäärä. Hakijan kotikunnan tulee olla Lappeenranta.

Taloudellista tukea voidaan myöntää lukukausi­, tunti­ ja kausimaksuihin. Harrastuksen on oltava ohjattua ja säännöllistä, ja harrastuksen järjestäjän tulee toimia Lappeenrannassa. Tuki harrastus­ toimintaan on yksilötukea.

Syyskauden haku on avoinna 20.8.2017 ja se toteutetaan sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.lappeenranta.fi.

Treenaa kuntosalilla oikein

Kuntosaliopastukset Lauritsalan uimahalli, yläsali Sammonlahti Lpr uimahalli Lauritsalan uimahalli, alasali Lpr uimahalli Lauritsalan uimahalli (6.9.–18.10.)

Joutsenohalli (6.9.–18.10.)

Sammonlahti (7.9.–19.10.)

Sykettä nuorille!

Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntahanke SYKE sataan! tarjoaa 13–19-vuotiaille lappeenrantalaisille maksuttoman harrasteliikuntatarjottimen.

ABC−kuntosalikurssit

Nuoret voivat vapaasti osallistua päivittäin järjestettäviin liikuntalajeihin, jotka on tuotettu yhteistyössä paikallisten seurojen ja yritysten kanssa. Tarjolla tulee olemaan myös kurssimuotoista toimintaa.

Haluatko aloittaa kuntosaliharjoittelun, mutta et tiedä miten?

Kuntosaliharjoittelun ABC-kurssit on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kuntoisille henkilöille. Kurssilla opitaan harjoittelun perusteet ja tutustutaan laitteiden käyttöön. ABC-kurssilta saat oman harjoitusohjelman ja valmiuden omatoimiseen harjoitteluun.

Kaupungin nettisivuille avataan oma Syke100-sivu elokuussa ja toiminta starttaa syyskuussa 2017. Siihen asti voit olla mukana ideoimassa ja hypettämässä toimintaa Facebookissa ja Instagramissa @sykesataan!

Tervetuloa mukaan!

#sykesataan #syke100lpr #lappeenrannanliikuntatoimi

Aika: tiistaisin ja perjantaisin klo 10−11 Paikka: Lappeenrannan uimahallin kuntosali Hinta: 25 €/kurssi 1. kurssi: 5.9., 8.9., 12.9. ja 15.9.

2. kurssi: 3.10., 6.10., 10.10. ja 13.10. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 3. kurssi: 7.11., 10.11., 14.11. ja 17.11. Anne Peuhkuri, puh. 040 7769 560 4. kurssi: 5.12., 8.12., 12.12. ja 15.12. tai anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

Aija Rautio

ma 13–14 ti 9–10

12.15–13.15

15.30–16.30 ke 15–16

15–16

15–16 to 15–16

Kahilanniemen vapaat harjoitteluvuorot ti klo 12.30–14.30, ke klo 12–14, pe klo 8–10.30 Lunasta älykortti vapaaharjoitteluvuoroille uimahallien tai urheilu­ talon kassalta, ja näytä ostokuitti ohjaajille Kahilanniemessä. Kortti oikeuttaa käyttämään salia vapaaharjoitteluvuoroilla 8.12.2017 asti.

Hinta 20 € + älykortin hinta 5 €.

Kahilanniemen vapailla harjoitteluvuoroilla on ohjaaja paikalla opastamassa laitteiden käytössä ja antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun.

Täydellinen liikuntakuukausi

Aija Rautio

Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi toteuttaa syyskuussa täydellisen liikuntakuukauden. Tavoite on tarjota kuntalaisille vinkkejä ja aktivoida liikunnallisempaan arkeen. Lisäksi liikuntatoimen Facebook-sivuilla tullaan jakamaan tietoiskuja liikuntaan ja hyvinvointiin liittyen.

Lähde mukaan täydelliseen liikuntakuukauteen syyskuussa ja nouda oma osallistumiskorttisi: www.lappeenranta.fi Palvelut

Täydellinen liikun Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

VIIKON TEEMA

LISÄÄ ARKI LIIKUNTAA ULKO LIIKUNNASTA ILOA TAUKO JUMPALLA TEHOA HYVÄÄ OLOA HELPOSTI

takuukausi Torstai

5.9.

VAIHDA AUTO PYÖRÄÄN

11.9.

Opastettua

sauvakävelyä Kimpisen pururadalla klo 17–18

18.9.

Tee 10 kyykkyä jokaisella alkavalla työtunnilla

25.9.

Liikkeelle kaverin kanssa

Pese hampaat yhdellä jalalla seisten

12.9.

Retki järvimaisem iin

19.9.

6.9.

13.9.

20.9.

Tauota istumista, nouse seisomaan

Kokeile uutta liikuntalajia

Vaihda hissi portaisiin

Keskivartalo kuntoon -luento Lehmuskodi n luentosalissa klo 17.30–19

Tavoitteeksi

10 000 askelta.

9.9.

15.9.

10.9.

22.9.

VENYT TELYÄ

17.9.

LÄHDE LAAVULLE

Kävelylle päivän päätteeksi

Puhu puhelusi seisten

28.9.

Myllysaareen

16.9.

Tule tutustumaan Kesämäenrinteen lähiliikuntapaikkaan klo 17–18

21.9.

Tee taukojumppa

27.9.

Lähde kaverin kanssa kävelylle.

vesijuoksuopastusta uimahalleissa

8.9.

Sunnuntai

3.9.

Lenkille mars!

PYÖRÄ RETKELLE

14.9.

Lainaa liikuntavälineitä kirjastosta

30 min välein

26.9.

7.9.

Kävelylle ! luontoon

2017

Lauantai

2.9.

Täydellisen liikuntakuukauden avaus:

4.9.

Syyskuu

Perjantai

1.9.

29.9.

Lisätietoa ja vinkkejä täydellisen liikunta Lappeenrannan liikunta kuukau toimi / ohjauspalvelut den aikana liikuntatoimen FB-sivui lta:

23.9.

24.9.

Haravoi lehdet 30.9.

Sienimetsään

Jatka lokakuussa samaan malliin !

Kulttuuri ja liikunta.

Päivittäiset tietoiskut ja vinkit löytyvät Facebookista Lappeenrannan liikuntatoimi / ohjauspalvelut.

Tykkää meistä ja pysyt ajan tasalla!

Pienillä päätöksillä kevyemmäksi -kurssit

Tarvetta elintapamuutokseen?

7.9.–19.10., Lappeenrannan urheilutalo 2.11.–14.12., Lappeenrannan urheilutalo

Tule kehonkoostumusmittaukseen Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi tarjoaa uutena palvelunaan kuntalaisille Inbody-kehonkoostumusmittauksia. Testejä tehdään ajanvarauksella Lappeenrannan urheilutalolla keskiviikkoisin ja perjantaisin kerran kuukaudessa. Mittaus maksaa 20 €/henkilö.

Varaa testiaikasi liikuntatoimen nettisivulta www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta ja katso samalla soveltuuko testi sinulle.

Kurssi on tarkoitettu kaikille ylipainoisille aikuisille, joilla BMI on vähintään 30 tai vyötärönympärys naisilla yli 90 cm ja miehillä yli 100 cm. Erityisesti kurssi on suunnattu henkilöille, joilla on pitkä tauko liikkumisessa. Kurssilla annetaan tukea elämäntapamuutokseen liikunnan ja ruokavalion kautta.

Tapaamiset aloitetaan n. 30 min. tietoiskulla/keskustelulla, jonka jälkeen liikuntaan yhdessä esim. vesiliikunnan, kävelylenkkien tai kuntosalin merkeissä.

Kurssin alkuun ja loppuun kuuluu Inbody-mittaus ja liikuntasuunnitelma.

Inbodyn loppumittaus suoritetaan 6 kuukauden päästä kurssin loppumisesta.

- Kokoontumiset kerran viikossa, 90 min/kerta.

- Hinta 50 € + liikuntapaikkamaksut Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi

Liikuntaneuvonta

BMI-kortti

Liikunnan vertaisryhmät

Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten? Liikuntaneuvonta on tarkoitettu yli 18-vuotiaille kuntalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski, esim. kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino, tai joiden liikunta on vähäistä tai hyvin yksipuolista. Liikuntaneu­ vontaa ei ole tarkoitettu jo hyväkuntoisille aktiiviliikkujille.

Kortti voidaan myöntää sellaisille aikuisille henkilöille joiden BMI (Body mass index) on 40 tai yli. BMI-kortti on käytössä Lappeenrannan kaupungin uimahallissa ja kuntosalissa, Lauritsalan uimahallissa ja kuntosalilla, Sammonlahden palloiluhallin kuntosalilla ja Joutsenohallin kuntosalilla. BMI-kortti on henkilökohtainen.

Vertaisryhmät on tarkoitettu liikuntaneuvonta- ja BMI-korttiasiakkaille. Ohjaajina toimivat Kalle Sipponen ja Suvi-Karoliina Valle, jotka ovat liikuntatoimen liikuntaneuvon­ nan ja elämäntapamuutoksen kokemusasiantuntijoita omassa elämässään. Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua!

Kysy lisää kortista: Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi

Lisätietoja ryhmistä: Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi

Kysy lisää liikuntaneuvonnasta liikuntaneuvojiltamme!

Sirpa Pöllänen, puh. 040 674 2869, Anne Peuhkuri, puh. 040 776 9560, Kati Koivukangas, puh. 040 481 9399, Eveliina Nykänen, puh. 040 829 6162

ti klo 17–18 Vesijuoksu, Lpr uimahalli (Kalle) to klo 17–18 Vesijuoksu, Lauritsalan uimahalli (Suvi-Karoliina)

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

19

Lappeenrannan kaupunginteatteri

LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannan tapahtumakalenteri Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia.

Lappeenrannan kaupunginteatteri

* ensi­ilta ** tuoksuton näytös

Heikki Paavilainen – Vexi Salmi

Esitysoikeudet: Agency North, Warner/ Chappell Music Finland

SUURI NÄYTTÄMÖ

syksy 2017

KAUDEN AVAUS LA 16.9.

Villit vuodet

Heikki Paavilaisen kirjoittama musiikkinäytelmä Villit vuodet perustuu sanoittajalegenda Vexi Salmen elämään. Tämä on musiikkinäytelmä, joka rikkoo katsojaennätyksiä, ja jonka jokainen laulu on Suomi­iskelmän hitti!

Keskeisinä henkilöinä näytelmässä nähdään Vexin lisäksi hänen lapsuudenystävänsä Irwin Goodman, Vexin vaimot sekä koko kantakuppilan porukka.

Esityksessä kuullaan parikymmentä kansan rakasta­ maa ja Vexin sanoittamaa laulua eri vuosikymmeniltä.

SYYSKUU

la pe la la la

16.9.

22.9.

23.9.

30.9.

30.9.

klo 19 * klo 19 klo 13 ja 18 klo 13 ** klo 18

LOKAKUU

pe 6.10. klo 19 ** la 7.10. klo 13 ja 18 la 21.10. klo 19

PIENI NÄYT TÄMÖ

Sinikka Nopola

Loppuhalauskompleksi Suosittu konkarinäyttelijä Marja-Liisa Ketola tulkitsee humoristikirjailija Sinikka Nopolan hilpeitä ja yllättäviä novelleja – tietysti Tampereen murteella.

Novelleista koostettu monologinäytelmä katselee elämää riemukkaasti tytön ja naisen näkökulmasta. Näytelmään va­ litut novellit kertovat naisen tarinaa lapsena, nuorena, aikui­ sena ja vanhana. Hurmaavalla tavalla esitys nostaa valoon myös suomalaisten tavat ja ominaispiirteet, kuten hyvästely­ halauksen vaikeuden. Mitä tehdä, kun ei halua halata?

Ohjaus: Timo Sokura Liput: 25/22/18 €, opiskelijat ovelta 12 €

Ohjaus: Iiris Rannio Liput: 39/35/30 €, opiskelijat ovelta 12 €

ENSI-ILTA LA 23.9.

ENSI-ILTA LA 14.10.

Puhtaana käteen

Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma.

SUURI NÄYTTÄMÖ

LOKAKUU

Jäätyään työttömäksi Erkki Lehtinen on elättänyt itsensä jo kaksi vuotta sosiaaliturvahuijauksilla.

Tukihakemuksiinsa hän on keksinyt mitä mielikuvi­ tuksellisimpia henkilöitä ja liittänyt mukaan myös vuokralaisensa Visa Muikun sukulaisineen.

la ke to pe la

Eräänä päivänä Erkki päättää lopettaa huijaukset.

Päästäkseen keksimistään henkilöistä eroon hän ilmoittaa näiden kuolleen. Asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Erkin kotiin alkaa tulla väkeä; saapuu tarkastajia, vapaaehtoistyöntekijöitä, terapeutteja, hautausurakoitsija... Väärinkäsitykset seuraavat toi­ nen toistaan ja meno yltyy hurjaan vauhtiin.

MARRASKUU

Ohjaus: Iiris Rannio Liput: 28/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 €

14.10.

18.10.

19.10.

20.10.

21.10.

pe 10.11. la 11.11. ma 13.11. ke 15.11. to 16.11. la 18.11. pe 24.11. la 25.11. to 30.11.

klo 19 * klo 12 klo 12 klo 19 klo 13 klo 19 ** klo 13 klo 12 klo 19 klo 14 ** klo 19 klo 19 klo 13 ja 18 klo 19

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään moni­ puolisesti teatteriin toimintaa ja ohjelmistoa. Klubilla kuulet ja näet ensimmäisenä, mitä teatterilla tapahtuu. Klubeja isännöi teatterinjohtaja Timo Sokura. Teatteriklubi kokoontuu ti 29.8., ke 27.9., ti 24.10., ke 29.11. ja ti 12.12. Tervetuloa!

Lappeenrannan Balettigaala pe–la 25.–26.8.

Balettigaala 2017 vie rakkauden, elämän ja kuoleman lähteille.

K

ahdeksatta kertaa järjestettävä Lappeenrannan Balettigaala vie rakkauden, elämän ja kuoleman lähteille. Balettimaailman nuoret, kansainväliset tähdet saapuvat ilahduttamaan yleisöä. Balettigaalassa päästään nauttimaan myös palkituista, maailmankuuluista esityksistä.

Lappeenrannassa nähdään mm. Balettigaalaa varten räätälöity Ohad Naharinin koreografia Deca Dance, joka esittelee legendaarisen koreografin hittiteosten parhaimpia paloja. Yleisöä hemmotellaan myös supersuositun Radiohead-yhtyeen musiikkiin perustuvalla hittiteoksella Radio and Juliet.

Satavuotiasta Suomeakin muistetaan, kun Ballet Finlandin taiteellinen johtaja Ville Valkonen esittää Sami Saikkosen vaikuttavan koreografian, Kullervo – hullun tanssi.

Lappeenrannan Balettigaala kaupunginteatterin suurella näyttämöllä perjantaina 25.8.2017 klo 19 ja lauantaina 26.8.2017 klo 14 ja 19.

OSTA LIPPUSI NYT!

LOKAKUU

pe la to la la

to 5.10. klo 14

Esitysoikeudet: Sinikka Nopola

SYYSKUU

la 23.9. klo 19 * pe 29.9. klo 19 la 30.9. klo 13.30

6.10.

7.10.

12.10.

14.10.

21.10.

klo 19.30 ** klo 13.30 klo 19 klo 13 klo 19.30

Yhteistyössä Lappeenrannan Tanssiopisto

Pähkinänsärkijä – Klaaran ja Nikolaksen tarina Lumoavan Pähkinänsärkijäbaletin tarina jatkuu suurella näyttämöllä! Ihastuttava kokoillan baletti kertoo Klaaran myöhem­ mistä vaiheista yhdistäen Pähkinänsärkijä­ klassikon tuttua sadunomaista tunnelmaa ja vähän uutta jännittävää.

ENSI-ILTA TO 9.11.

Marras- ja joulukuun näytökset ja syyskauden koko ohjelma huippuvierailuineen:

Lappeenrannan kaupunginteatteri

Michael Cooney

Raatihuone Suomen vanhin puinen raatihuone sijaitsee Lappeenrannan keskustassa (Raastuvankatu 7).

Yleisölle avoinna pe–la 11.–12.8. klo 10–15 Kesämuusikot klo 14–14.30 Liput: aikuiset 5 €, yli 3 v. lapset 3 €

Teatteri-, konsertti- ja balettilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 ma–ke klo 8–16, to klo 8–17, pe klo 8–16, kesällä 5.6.–11.8. ma–pe klo 8–15 puh. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

20

Lipunmyynti teatterilla (18.8. asti liput vain Winkistä) Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina ma 1 h ennen esitystä, ti–pe klo 12–16 sekä esityspäivinä klo 12– esityksen alkuun asti teatteri@lappeenranta.fi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R­kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti.

Konserteista S­Etu­ kortilla 3 € alennus

Lippupisteen valtakunnalliset myyntipisteet Lappeenrannassa: K­Citymarket (Toikansuontie 4) Kehruuhuone (Kristiinankatu 20)

• Lappeenrannan satamatorilla tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 18–19 • Lappeenrannan kauppatorilla lauantaisin klo 10–11 • Joutsenon torilla torstaisin klo 11–12

Torikaraoke ja bändi-illat vuorottelevat Lappeenrannan satamatorilla ke klo 18–21 30.8. asti.

Sunnuntaikonsertit 13.8., 20.8., 27.8. ja 3.9.

• Vaskimusiikkikonsertit klo 14, Pusupuiston lava • Yhteislaulutilaisuudet klo 16–17, Linnoituksen kesäteatteri • Kansantanssikonsertit klo 18–19.15, Linnoituksen kesäteatteri

Linnoituksen iltasoitto 31.8. saakka klo 22 Karjalan kunnailla -sävelmä, dir.mus.

Hannu Sopanen, trumpetti

Sataman valot la 26.8. klo 14–23 Satamatorilla, jatkot Hiekkalinnalla klo 23–02

Ja Kitara soi to–su 16.–19.11.

Klassisen kitaramusiikin festivaali

Lappeenrannan kaupunginorkesteri Linnoituksen Vanhankaupungin päivät – Linnoituksen isännän juhlakonsertti pe 11.8. klo 19 Kehruuhuone Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Linnea Hurttia, Eeva-Maria Pykäläinen, Santeri Kaksonen, Aleksi Mäkimattila ja Ivan Pdyachev Rossini – Tšaikovski – Marcello – Mozart – Atterberg – Pekkanen Liput 20 €

Elokuun ilta Raatihuoneella to 24.8. klo 19 Raatihuone Kaupunginorkesterin yhtyeitä Tulindberg – Hoffmann Liput 20 €

Sinfoninen syyskauden avaus

Joulukatu ti–pe 7.–22.12.

Marianaukiolla, kaupungin parhaimmalla myyntipaikalla.

Lisätietoja www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Lappeenrannan joulu

to 7.9. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Kausikorttikonsertti Solistina Janne Mertanen, piano Nevonmaa – Chopin – Beethoven Liput 30/21 €

Jorma Panulan mestariluokka Sataman valot la 26.8.

ma–ke 11.–13.9. klo 10–14 Lappeenranta-sali Yleisölle avoimet harjoitukset. Kapelli­ mestarikurssilaiset johtavat orkesteria.

Kapukurssilaiset puikoissa

Minna Kivistö

to 14.9. klo 19 Lappeenranta-sali Sibelius – Schubert – Alfven Liput 20 €

Saimaa Sinfonietta

LPRHC Fest pe–la 4.–5.8.

Hardcore-, punk- ja räpmusiikkia Huhtiniemessä.

Kausikorttikonsertti

pe 22.9. klo 19 Lappeen Marian kirkko Johtaa Vytautas Lukočius Solisteina Kaisa Ranta ja Tuomas Lehto Bach – Pulkkis – Beethoven Liput 30/21 €

www.lprhcfest.com

7.–8.10.

Linnoituksen syyskirppu 4.–5.11.

Linnoituksen Kekri

Eliittikisat la 26.8.

Kimpisen kentällä Lisätietoja: eliittikisat.fi

Fashion by Night

Syyskuun konsertit Raatihuoneella

Ismo Alanko – Yksin la 30.9.

pe 13.10.

Jari Sillanpää – Valokeilassa su 15.10.

Sinitaivas-konsertti

Marzismia

ke 18.10.

ke 25.10. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Jukka Iisakkila Mukana Marzi Nyman, kitara, Tero Toivonen, käyrätorvi, Arttu Takalo, lyömäsoittimet Liput 20 €

Vesala – konserttisalikiertue pe 20.10.

Viihdekouro Carpe diem la 21.10.

On Suomi kaukana pohjoisesssa

Sinun omasi

Saimaa Sinfonietta

to 26.10.

Rakastetut tähdet juhlatunnelmissa

to 2.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Daniel Raiskin Kausikorttikonsertti Solistina Benjamin Marquise Gilmore Takemitsu – Beethoven – Bruch – Weber Liput 30/21 €

I Wanna Rock -musikaali pe 27.10.

Korsuorkesteri – Suomi 100 vuotta la 28.10.

Sota-ajan laulut

Ilari Johansson – Avohakkuu

to 16.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Antti Rissanen Solisteina Milana Misic ja Markus Allan, mukana harmonikkataiteilija Niko Kumpuvaara Liput 30/21 €

la 11.11.

Ti-Ti Nalle – Joulupukki hirsimetsässä pe 1.12.

Autiotalossa-rockmusikaali la 2.12.

Flamencon tahdissa ke 22.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukocius Kausikorttikonsertti Joplinin, Villa-Lobosin, Enescun ja Piazzollan musiikkia. Mukana flamenco-tanssija Marina de Flamenco.

Liput 26/20 €

Joulun lähestyessä

pe 29.9.

Vuosisadan suomalainen -stand up -show!

to 28.9. klo 14 ja klo 19 Raatihuone Kaupunginorkesterin yhtyeitä Crusell – Englund – Dvořák Liput 20 €

Kausikorttikonsertti

to 14.12. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Tuomas Pirilä Solistina Jenni Lättilä, sopraano Mozart – Rebeyrol – Beethoven Liput 25 €

Lappeenrannan kaupunginorkesterin kausikortin hankkimalla varmistat vakiopaikan syksyn värikkäisiin live-orkesterielämyksiin.

K

Lappeenranta-salin viihdetapahtumat

www.lappeenranta.fi/ kaupunginorkesteri

Matkusta kausikortilla orkesterimusiikin maailmaan Tapahtumia Linnoituksessa

Maarit Kytöharju

Kesäkonsertit 2.9. asti

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

TAPAHTUMAPALVELUT – LAPPEENRANTA EVENT

Arttu Muukkonen

Lappeenrannassa tapahtuu!

aupunginorkesteri tarjoaa sinulle klassista, viihdettä ja kamarimusiikkia korkeatasoisten ohjelmien sekä huippusolistienja kapellimestarien johdolla.

Syksyn kausikortti oikeuttaa pääsyn viiteen eri konserttiin ja sisältää myös palvelumaksun. Kausikortin ostaja saa lisäksi käsiohjelmat ilmaiseksi, oman vakiopaikan Lappeenranta-salin konsertteihin sekä kaupunginorkesterin tyylikkään La Boutique fantastique -levyn.

Kaupunginorkesterin kausikortin voi hankkia Winkistä. Kausikortin hinta syyskaudelle on 113 € / 86 €

Rajaton joulu 2017 su 3.12.

Ismo Leikola – No niin to 7.12.

Kalenteri täydentyy. Ajantasaiset tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Lappeenranta-salin ohjelmisto

Keskustassa tapahtuu art@bars – kulttuuria kapakoissa keskellä kaupunkia pe–su 8.–10.9.

Elämyksellistä ohjelmaa keskustan, sataman ja linnoituksen kahviloissa, baareissa, ravintoloissa ja yökerhoissa. Katujuna kiertää tapahtumareittiä.

Fashion by Night – Muotia yössä keskellä kaupunkia pe 29.9.

Liikkeissä ja kauppakeskuksissa muotia, musiik­ kia, elämyksellistä ohjelmaa ja hyviä tarjouksia.

Osa liikkeistä avoinna jopa klo 23 asti.

Magic by Christmas – osa Suomi 100 -valtakunnallista joulunavausta la 25.11.

Joulun taikaa keskellä kaupunkia! Koko perheen joulunavaustapahtuma keskustan liikkeissä ja kauppakeskuksissa.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

21

Etelä-Karjalan klassinen kuoro, kuva Jorma Pulkkinen.

Juho Karjalainen, Ikaros, 2011

Eliel Saarinen, Suur-Merijoen halli, 1902 Documents Architecture Moderne

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat Tapahtumat

Näyttelyt

www.lappeenranta.fi/museot puh. 05 616 2261

Museoperjantait 1.9., 6.10., 3.11. ja 1.12.

Etelä-Karjalan museo

Lappeenrannan taidemuseo

Vapaa pääsy Etelä­Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon

Kristiinankatu 15

Kristiinankatu 8–10

20.8. saakka ma–pe 10–18 ja la–su 11–17, 22.8.–30.12. ti–su 11–17

Museoklubi vapaa pääsy

Sodan värit –

ke 27.9. klo 17 Etelä­Karjalan kivikautinen historia ­luento, ke 29.11. Aihe tarkentuu myöhemmin 8.8.–10.9.

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) on esillä Lappeen­ rannan taidemuseossa. Klassikot kiertueella 2017 on osa Ateneumin Suomi 100 ­juhlavuoden ohjelmaa.

Perhepäivä la 12.8.

Museoissa ohjelmaa koko perheelle. pe 22.9. klo 18 Lappeenrannan taidemuseossa

Juho Karjalainen

Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi 25.11.2017–8.4.2018

Etelä­Karjalan museo

Vihreä Makasiini

Ludwig Heinrich von Nicolay

Satupäivä ke 18.10. Paikka tarkentuu myöhemmin.

Valtakunnallista Satupäivää juhlitaan Sadun nimipäivänä.

Iltojen pimetessä on aika astua sadun maailmaan.

23.9.2017–7.1.2018

Pitkä kaari – Tarja Heilimo ja kokoelmat

S

23.9.2017–7.1.2018

HOPLAA! – suomenhevosia

Kristiinankatu 6 ti–su klo 11–17, vapaa pääsy

Sodan värit -luento ti 3.10. klo 17

oittohuoneessa on sähköpiano ja sähkökitara, joilla voi soittaa äänettömästi kuulokkeiden kanssa.

Elokuussa avautuvassa demostudiossa voi tehdä omia äänityksiä. Studiossa on ammattilaistason äänitysohjelma äänitys- ja editointityökaluineen, soitinja vahvistinmallinnuksineen ja efekteineen. Studiossa on myös MIDI-koskettimet, sähkökitara, äänikortti sekä laulun ja akustisten soitinten äänittämiseen soveltuvat mikrofonit.

Soittohuoneen ja demostudion voi varata käyttöönsä kirjaston neuvonnasta kirjastokortilla 4 tunniksi kerrallaan.

Galleria Laura Kauppakatu 25, Tasihinin talo ma klo 12–17, ti–pe klo 10–17, la klo 10–14. Vapaa pääsy.

Muotiasusteita Wolkoffin tyyliin 8.9.–3.11.

2.9.–1.10.

Nukketeatteriseminaari la 4.11.

Vauvojen musiikki- ja maalaustyöpaja

Museot mukana Kaikukortti-verkostossa

to 16.11. klo 9.30–11 Ilmoittautumiset hanna.lommi@lappeenranta.fi

Lappeenrannan museoille on tärkeää mahdollistaa pääsy museoon kaikille kulttuurista kiinnostuneille.

Suur-Merijoki -näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pe 24.11. klo 18 Etelä­Karjalan museossa

Koht’silleen Lallukka -esitykset Etelä­Karjalan museo, museon pääsymaksu +2 € ma 27.11. klo 15.30 ja 16.30, ti 28.11. klo 16.30, to 30.11. klo 15.30 ja 16.30, pe 1.12. klo 11 Lippuvaraukset puh. 05 616 2255 klo 11–17

Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26, liput 8/7 €. Alle 18-v. vapaa pääsy.

20.8. saakka ma–pe 10–18 ja la–su 11–17, 26.8.–3.12. la–su 11–17 Museoon tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista tasatunnein. Ensimmäinen kierros klo 11 ja viimeinen klo 16.

Jirka Veikkanen

Wolkoffin talomuseo on jouluna avoinna klo 11–17 12.–17.12., 19.–22.12., 27.–30.12., 2.1.–7.1.

Opastus sisältyy pääsylippuun.

Galleria Pihatto Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus Valtakatu 80 (käynti Kaukaankadun puolelta) 2.–26.8.

Valokuvanäyttely Vapaa 30.8.–23.9. Valokuvanäyttely pääsy!

27.9.–21.10. Karoliina Kupias 25.10.–18.11. Etelä­Karjalan taiteilijaseura 22.11.–16.12. Valokuvanäyttely ti–pe 11–18, la 11–15, su–ma ja pyhät suljettu www.galleriapihatto.fi

22

10.9. saakka

Katriina Viljamaa-Rissanen 20.8. saakka

Juho Karjalainen -näyttelyn kaikille avoimet avajaiset

Lappeenrannan pääkirjaston musiikkiosastolle on avattu soittohuone, jonka voi varata useammaksi tunniksi soittoharjoittelua varten.

Karjalan kasvot

värivalokuvia talvija jatkosodasta 5.11. saakka

Klassikot kiertueella 2017

Pääkirjastoon uusi soittohuone ja demostudio

Linnoituksen museot: liput 8/7 €, alle 18­v. vapaa pääsy

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

T

Katso

ämän kesän alusta Lappeenrannan museot on liittynyt Kaikukortti-verkostoon. Kortin haltija saa ilmaisen sisäänpääsyn Lappeenrannan museoihin. Kaikukorttia jakavat Lappeenrannan verkostossa mukana olevat sosiaalialan toimijat asiakkailleen, joilla ei ole muutoin taloudellisesti mahdollisuutta osallistua kulttuuritarjontaan. Lappeenrannan museot on jo aikaisemmin madaltanut kynnystä museon näyttelyihin perehtymiseen kaikille kansalaisille. Museot on tarjonnut mm. ilmaisen sisäänpääsyn alle 18-vuotiaille, ilmaiset museoperjantait talvisin kerran kuukaudessa sekä kaikille avoimet näyttelyavajaiset.

Kehruuhuoneella tapahtuu Menu-ilta Sibeliuksen matkassa

Hyvää Sinulle EteläKarjalassa, hyvän olon tapahtuma la 30.9. klo 11–17 Varaa myyntipaikkasi: myynti@kehruuhuone.fi

12.10., 26.10., 16.11., 30.11. klo 13–16 Kehruuhuoneen 200­vuotises­ ta historiasta nostetaan esiin kuluvana syksynä tanssi­/ilta­ maperinne.

Tervetuloa kaiken ikäinen tanssiväki muistelemaan vanhoja, ja synnyttämään uusia muistoja. Liput 10 €, sis. kahvi & pulla

Kerttu ja kärpänen, kuva Sari Airola.

tapahtumat s. 12–13!

Tarkemmat tiedot: www.kehruuhuone.fi/tapahtumat

Värttinä feat.

Sari Kaasinen

pe 8.9. klo 18 ke 13.9. klo 19 Jussi Makkonen, sello, Nazig Azezian, piano, Sari Kaasinen, laulu

kaupungin avoimien ovien

Kehruuhuoneen Adventtisoitto

la 14.10. klo 18

to 2.12.

Sakonat, kansanmusiiikin koulutustapahtuma

Linnoituksen joulumarkkinat Kehruuhuoneella

Sutela & Salminen – Stand up / Show & Dinner -ilta

Kauneimmat joululaulut

pe–su 3.–5.11.

25.11., 1.12., 8.12.

la–su 9.–10.12.

Varaa myyntipaikkasi: myynti@kehruuhuone.fi su 17.12.

Varaa myyntipaikkasi: ne.fi myynti@kehruuhuo

Roman Schatz, kuva Soppakanuuna.

Kirjastossa tapahtuu

Timo Mattila ja KESY

Aikuisille Suomi 100 -luentosarja Etelä-Karjalan historiasta

Toistuvat tapahtumat Lukupiirit

Marko Annala, kuva Toni Härkönen.

Pääkirjasto kerran kuussa to klo 14–15 ja 17.30–18.30. 14.9., 12.10., 9.11. ja 7.12.

Lauritsalan kirjasto ti 19.9. klo 15 ja ke 13.9. klo 17 Voisalmen kirjasto kerran kuussa 13.9. klo 9 Tervetuloa mukaan! Kysy lisää kirjastostasi.

Elokuvakerho kerran kuussa ti klo 17–19.30 12.9., 10.10., 7.11. ja 12.12., Pääkirjaston Heili­sali. Mukaan mahtuu 45 henkilöä, passit tulevat jakoon elokuussa.

Filosofiakahvila kerran kuussa ke 18–19.30 20.9., 18.10., 15.11. ja 29.11., pääkirjaston ala­aulan kokoustila. Vetäjänä Jukka Tavi.

Yhteislaulutilaisuudet 28.9. alkaen klo 17–18, pääkirjaston Tarinasali. Vetäjänä Antti Taipale.

Kielikahvila suomeksi Myyrän auto, kuva Merja Rostila.

joka toinen ti klo 16–17 5.9.–12.12., pääkirjaston ala­aulan kokoustila.

Kielikahvila englanniksi kerran kuussa ma 11.9. alkaen klo 18.30–19.30 pääkirjaston ala­aulan kokoustila.

Kielikahvila venäjäksi kerran kuussa ti 5.9. alkaen klo 17.30–18.30.

Lapsille ja nuorille Kerttu ja kärpänen -kuvitusnäyttely 2.8.–25.8. Kuvitusoriginaaleja ja luon­ noksia kuvakirjasta Kerttu ja kärpänen (Nelli Hietala, teksti ja Sari Airola, kuvat), pääkirjaston lastenosasto.

Katariina ja aarrelaiva la 23.9. klo 10.30 ja 12.15 Nukketeatteriesitykset Katariina ja Aarre­ laiva pääkirjaston Tarinasalissa. Esittää Teatteri Karelus. Esityksen tarjoavat Pelastakaa lapset ry. ja Maakuntakirjasto.

Kirjailijavieraana Paula Noronen ti 10.10. klo 10, pääkirjaston lainaushalli.

Pääkirjaston lainaushallissa klo 18 ke 30.8. Juha Pohjonen: Etelä­Karjalan historia rakennemuutoksesta Neuvostoliiton romahtamiseen (1950–1991) ke 6.9. Viekää minut kotiseudun multiin: Mikko Määttälä kertoo Suomen sankarihautojen synnystä ke 27.9. Anna Rauhala: Sydän Karjalassa: arjen ja perheen historiaa ti 31.10. Antti Räihä: Suuresta Pohjan sodasta Suomen suuriruhtinas­ kuntaan (1700–1812) ke 22.11. Mika Sivonen: Etelä­Karjala 1570–1700

Obyknovennoje finskoje chudo – Tavallinen suomalainen ihme ma 4.9. klo 18–20 Andrei Kashkarovin kirjaesittely Heili­salissa.

ADHD-iltapäivä ma 11.9. klo 14–18 ADHD­liiton esitelmä Mirjami Koivunen.

Apuvälineitä esillä, pääkirjaston Heili­sali ja ala­aula.

Juurimusiikin alkulähteillä ke 20.9. klo 18 Paavo Pesonen esittää: Juurimusiikin alku­ lähteillä – Murhaballadeista deltabluesiin, pääkirjaston musiikkiosasto.

Kirjailijavieraana Petter Sairanen ti 10.10. klo 17.30, Sammonlahden kirjasto.

Suomi 100 -esitys kansalliskirjailijoista

SIENI- JA SADONKORJUUMARKKINAT KEHRUUHUONE K EHRUUHUONE

Aataminomenapuu­novellikokoelman matineakiertue ti 27.9. klo 17.30 Joutsenon kirjasto ma 9.10. klo 17.30 Voisalmen kirjasto ti 10.10. klo 17.30 Ylämaan kirjasto to 12.10. klo 17.30 Nuijamaan kirjasto ti 17.10. klo 17.30 Lauritsalan kirjasto to 19.10. klo 18 pääkirjaston Tarinasali

Suomi 100 Yhdessä -laulelmakonsertti ke 25.10. klo 18, pääkirjaston musiikkiosasto Trubaduuri Leena Pyylampi: sisältää Leenan uusia laulelmia elämänilosta, välittämisestä, ihmisen ja luonnon kunnioittamisesta, rakkaudesta, sekä kohottavia yhteislauluja teemaan sopien.

Bussimatka Helsingin kirjamessuille la 28.10.

Imatran ja Lappeenrannan kirjastot järjestävät matkan Helsingin kirjamessuille. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan syksyllä.

Kirjailijavieraana Roman Schatz to 16.11. klo 18, pääkirjaston lainaushalli.

Kirjailijavieraana Anja Snellman ma 4.12. klo 18, pääkirjaston lainaushalli.

Suomi 100 -konsertti pe 8.12. klo 18, pääkirjaston lainaushalli Etelä­Karjalan klassinen kuoro kajauttaa suomalaisia sekakuoroklassikoita (Kuula, Rautavaara, Sibelius).

Kirjailijavieraana Marko Annala to 14.12. klo 18, pääkirjaston lainaushalli Marko Annala kertoo omaelämänkerrallisesta Värityskirja­teoksestaan.

ti 10.10. klo 17, Joutsenon kirjasto ti 14.11. klo 17, Lauritsalan kirjasto ”P*rk*le” Post Mortem ­esitys kansallis­ kirjailijoista, Taidekoulu Estradi.

Nukketeatteri Sytkyt: Suomi 100 ke 18.10. klo 18 ja to 19.10. klo 9.15 ja klo 10, pääkirjaston Tarinasali Suomi 100 -lapsen silmin, nukkenäytelmä. Nukketarinoiden, musiikin ja tanssin avulla käydään läpi Suomen 100 vuotta ja esityksen jälkeen lapset saavat piirtää ja pohtia, mitä Suomi heille merkitsee.

Lastenkonsertti Laulava Pupujussi

Toistuvat tapahtumat, lapset ja nuoret: Kirjastokinon elokuva-aamut alle kouluikäisille kerran kuussa ke klo 9.30 ja 10.15 Pääkirjaston Heili­salissa 13.9., 11.10., 8.11. ja 29.11.

Satutuokiot yli 3-vuotiaille lapsille Lauritsalan kirjasto ke 13.9. klo 9.30 Nuijamaan kirjasto ti 12.9. klo 9.15 Pulpin kirjasto to 14.1. klo 9.30 Kirjastomummon ja venäjänkielisten satutuokioiden ajat ilmoitetaan myöhemmin.

ke 25.10. klo 10 Suomi 100 ­lastenlauluja eri vuosikym­ meniltä, pääkirjaston lainaushalli.

Pelikellari isoille nuorille ja aikuisille

Ylivilkku Virtasen satutuokiot kuvakirjoista Sängynaluskansa

Lukukoirat

23.11. klo 9.15 ja 10, pääkirjaston Tarinasali.

ti 5.9., 3.10., 7.11. ja 12.12. klo 16–20, pääkirjaston Tarina­ salissa. kerran kuussa ti 19.9., 17.10., 21.11. ja to 14.12. klo 18–19.30, Tarinasalissa.

Avoimet vanhempainillat

Kesäkivaa Marjolassa LA 26.8. | KLO 10–14

www.lappeenranta.fi/kirjasto

to 10.8. klo 12–16 Loma­ ja kokoushotelli Marjola, Mikonsaarentie 15 Lappeenrannan kaupungin vammaisneuvosto järjestää jo toisen kerran avoimen ja maksuttoman kesätapahtuman loma- ja kokoushotelli Marjolassa. Tapahtuman aloitus on klo 12 ja sen jälkeen voi kierrellä omaan tahtiin eri pisteillä.

Ohjelmassa on tervetulokahvien jälkeen kaupungin vammaisneuvoston ja Eksoten vammaispalveluiden ajankohtaiset kuulumiset. Tapahtumassa on tarjolla eri pisteillä mielenkiintoisia esittelyjä ja toimintoja muun muassa Taidetyöpaja ”Suomen suvi”, Kaupungin liikuntatoimen esittelypiste – Erityisliikunta, Kaakkois­Suomen Sydän­ piirin tietoa rasvojen laadusta ja elintarvikkeiden sokerimääristä, Etelä­Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry esittäytyvät, musiikkia sekä myös Marjolan toimesta grillikatoksella myynnissä grillimakkaraa ja lettuja pikkurahalla.

Tuemme vanhemmuutta – vauvasta kohti aikuisuutta Avoimet vanhempainillat Lappeenranta-salissa jatkuvat syksyllä.

Tilaisuuksien ajoista ja puhujista tiedo­ tetaan syksyllä erikseen tapahtumaka­ lentereissa ja kaupungin kotisivuilla.

Järjestäjinä Lappeenrannan kaupunki ja Etelä­Karjalan kesäyliopisto

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

SIENI­ JA SADONKORJUUMARKKINAT

23

Metkat-lastenkulttuuriviikko 20.–26.11.

Lapsen oikeuksien päivä ma 20.11.

Lapsen oikeuksien päivänä liputetaan! Seuraa www.lastenmetku.fi ­sivustolta LOS­päivän tapahtumia ja videoita.

Nuorisotoimen tapahtumat ja toiminta on päihteetöntä ja to 24.8. Työturvallisuuskoulutus Ohjaamossa. savutonta. ke 6.9.

Luova ja osallistava Suomi ­hankkeen järjestötyöpaja klo 9–12 ke 13.9. Ohjaamon 2­vuotissynttärijuhlat pe 17.11. Kaamospuhallus Lappeenrannan urheilutalolla

Anni-Stiina Hujala

Maakunnalliset Metkat – lastenkulttuuriviikot järjestetään marraskuussa vuosittain YK:n Lapsen oikeuksien päivän aikaan.

Nuorten asialla

Lisää tapahtumia nuorisotoimen tapahtumakalenterissa: www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri

Dokkino: Toiset todellisuudet ti 21.11.

Lapsille ja nuorille tarkoitetut dokumentit johdattavat tutustumaan erilaisiin kokemisen ja elämisen tapoihin, joita voi kohdata fyysisessä, mielen sisäisessä tai virtuaalisessa maailmassa. Nykypäivänä oppiminen, vuorovaikutus ja vapaa­ajan viettäminen keskittyvät vahvasti virtuaalimaailmaan. Näytökset alakoululaisille (4.–6.­luokkalaisille) ja yläkoululaisille elokuvateatteri Finnkinossa. Tarkemmat tiedot elokuvista ja esityssarjoista osoitteesta www.docpoint.info/dokkino.

Tavataan toreilla Dokkikino / Pressikuva

Osallistuminen on maksutonta, ilmoittautuminen käynnistyy 1.10. docpoint.info/dokkino/ilmoittautuminen/

Lappeenrannan kaupungintalon joulukalenteri 1.–24.12.

Lappeenrantalaiset lasten ja nuorten kanssa toimivat järjestöt ja ryhmät kokoavat yhteisen joulukalenterin 100­vuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi. Joulukalenterin luukut avautuvat päivittäin kaupungintalon pääsisäänkäynnin yläpuolella 2. kerroksen ikkunoissa. Kalenterin teemana on suomalainen ja karjalainen joulu 100 vuotta.

Kaupungin kulttuurilaitosten, koulujen, taidejärjestöjen ja Metkun yhteis­ työssä tuottama kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolku tarjoaa jokai­ selle lappeenrantalaiselle peruskoululaiselle maksuttoman tutustumisen kaupungin kulttuurilaitoksiin ja taiteen harrastamisen mahdollisuuksiin.

Lisätietoja www.lastenmetku.fi / puh. 040 187 4331

Satamatori

Lappeenranta Cruising 2017

Kalamarkkinat

su 3.9. Pro Agria

saidat

siellä kauskila

filmauksessa

veistää hirttä

OLIO

GALLERIAteki pauhata MONI lailan roolin

JOUSI

LIPSASELTA

LAAJIN

ohukaiisoja nenKUORI

vedessä

skeptikoilla

E H T O O

TUNKEA

poliisi

NEUVOOtoilla osassa

väritytöt kanisaaren KAN- mauste SA suolalle

ivatkin

PIENI ITKU

-AM -saari

KAULOIHIN

öisin EKpoikkeamat

kalakin

HUNNI

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2017

PEITTÄÄ

JAL-tukille KOJEN ALLA

joella

lauritsalaa

12.20 1+1=2 15.45

vanha tanssipaikka

-painen

paksuta

LIATA

vuokraa opiskelijalle

-kontti

valta-

SUVI-

matalat vamma

-TIE

ASUMATON

ansio

tarjoustöitä sienet

olymnottullapialailyseo koissa sissa kimpi- NOTKO takainen sin

sivu

AALTOJA loppuun

uljaat AVUT

ATK-

SEIS

ansoja SANA

maahanraha

vaiettu

-mato MART

pyöreä kaupunginosa

edeltää

LYLYN aiturin PARI kaimat

lapsellisia

päiden yllä

YKSIN nopea nainen

HENELIUS

osaa

LA-

UJO lis-

musiikkia

MONET

kuorta

pallolänsiseura

UKSEN

uunituore kuusimäessä

ELOKUISIA

RESSA

kasa

suussa

ELÄÄ

SOIperusti vadelVIEKAS LENSI mat AURINKOON kaupungin VIA AMPOSAA-

LIKA

lapsuudessa lämpimiä AVAA

teatterin pomo

liiat

meinaajilla

vanhapuis- ulkoi- ennen tossa? lijalle juhlia

ei kokonaan juosinsaaressa

vihit SATSI

PINO ETSIMISVÄLINEITÄ

nuoraistuin

sipeKESÄ- ajoi SUkarsirian KOHDE lujaa KUA joki tut

alakulot

salanimi NOTKEA MAA HELMI-

KUISET SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

Lehdet ja esitteet

JALKAPOHJISSA

Lappeenranta-asukaslehdet

LYYRINEN

MESTARI

puuha

24

LINDIN -saaKAIMAT ri

ALKUJA

Ristikon ratkaisu löytyy kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme

J A K A A

www.bioaika.fi

sotke laaki LAP- coltis- MUNAkuuIKIONNELLISET jätepaikka mana sa SIN ja lisää h

sävelsi

RAIPAT

to 7.12. Joutsenon Kullervo

la 16.12.

Lions Club Lappeenranta

öljyyhtiö

nestepaikka lauritsalassa

Joulumarkkinat

Leijonien Joulumarkkinat

nuijamaalla

kau- kuvan puipun- den takana kimme kuvittaja

to 28.9. Joutsenon Kullervo

to–pe 26.–27.10.

Lappeenrannan kaupunki

Biotalouden mahdollisuuksia esittelevä Bioaika-tapahtumakiertue saapuu Lappeenrannan satamatorille 10. elokuuta klo 12–20. Kiertueen ytimessä on Bioaika­rekka, kier­ tävä tiedekeskus, jonka näyttelyssä tutustutaan uusiin innovaatioihin. UPM Kaukas jakaa tilaisuudessa 100­vuotiaan Suomen kunniaksi 100 muoviämpäriä ja 100 tammen tainta.

rauhallisin osa kaupunkia?

NOIN

Syysmarkkinat

Syysmarkkinat

Bioaika-rekka 10.8.

Suomen kulttuurirahasto ja lastenkulttuurikeskukset vievät kaikki 8.­luokkalaiset tutustumaan taiteeseen.

Suurhankkeesta tietoa: www.taidetestaajat.fi

kiehuu joskus?

Joutsenon tori

Maaseutumarkkinat

Etelä­Karjalan lastenkulttuuri­ keskus Metku @LastenMetku

Taidetestaajat

-p u i s t o

la–su 16.–17.9. LUM

la 12.8. King Street Cruisers

Lisätietoja: www.lastenmetku.fi

Muista myös!

Kulttuuripolku

Kauppatori