Lappeenrannan asukaslehti 3/2018

4.8.2018 | LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI | www.lappeenranta.fi

Tervetuloa

Vanhankaupungin päiville 10.−12.8., ohjelma s. 23

Kaupungin Avointen ovien tapahtumaan ja Vihreään juhlaan 30.8., ohjelma s. 6 ja 7

Koe Sataman valot 25.8., ohjelma s. 24

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Tutustu

Junnuyliopistoon, s. 2

Lappeenrannan kaupungintaloon, s. 8

Ihastu

Balettigaalan tähtitanssija Kira Hilliin, s. 11

IN ENGLISH, p. 15

Kuva: Sami Kontto

PÄÄKIRJOITUS

”Aika ällöä!”, totesivat oppilaat saippualla, hammastahnalla, partavaahdolla ym. aineilla sekoitetusta vedestä.

Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia

LUT Junior University Lappeenranta

L

avaa ainutlaatuisen oppimispolun lappeenrantalaislapsille

appeenrannan kaupungin tärkeimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu osallisuuden vahvistaminen ja helposti saavutettavissa olevien vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksien luominen. Jotta kokisi olevansa yhteisönsä tasa-arvoinen jäsen ja paikkakuntalainen, on välttämätöntä tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.

Lappeenrannassa asukkaiden osallistamisesta kaupunkisuunnitteluun on viimeisen parin vuoden aikana saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia. Käytännössä tämä tarkoittaa asukkaiden kuulemista ennen kuin suunnittelijat ovat vetäneet ensimmäistäkään viivaa kartoille. Toisin sanoen ennen suunnittelun aloittamista paikalliset ihmiset kertovat näkemyksiään alueen arvoista, merkityksellisistä paikoista ja myös ongelmista.

Jo monta kaavahanketta on toteutettu onnistuneesti tällä mallilla. Parhaillaan valmistelussa on esimerkiksi Rakuunamäen asemakaava. Rakuunamäellä pidettiin kolme asukastilaisuutta ennen kaavaluonnoksen virallista nähtävilläoloa, ja asemakaavaluonnoksia on muutettu saadun palautteen perusteella useaan kertaan.

Osallistava ja vuorovaikutteinen suunnittelu on keskeistä myös käynnistymässä olevassa keskustan kehittämissuunnitelman laadinnassa. Yhteistyötä tehdään niin asukkaiden, yrittäjien kuin muidenkin keskikaupungin toimijoiden kanssa, ja luottamushenkilöillä on keskeinen rooli prosessin aikana.

Kaikkien ikäryhmien näkemykset ovat yhtä tärkeitä, kun kehitämme Lappeenrantaa. Oleellista on, kuinka saamme ihmiset huomaamaan meneillään olevat hankkeet ja kuinka innostamme heitä esittämään näkemyksiään jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Saavutamme varttuneemmat ikäluokat perinteisin kuulemismenetelmin verrattain hyvin. Jotta saisimme nuoretkin kiinnostumaan ympäristömme rakentumisesta ja tulevaisuudesta, olemme ryhtyneet kehittämään toimintatapojamme.

Todella hyvä esimerkki osallisuuden vahvistamisesta oli alkukesästä Urban Infra Revolution -hankkeen järjestämä Uudet Citytuotteet -kilpailu, jossa voittaja valittiin asukasäänestyksellä. Voittajaksi äänestettiin kaikista ikäryhmistä kannatusta saanut ja keskikaupungin elävyyttä vahvistava idea skeittiparkista.

Nuorten vapaa-ajan viettoa on tärkeää tukea juuri siellä, missä nuoret ovat, ja heitä olisi myös kuunneltava toteutuksen eri vaiheissa. Skeittiparkkia lähdetäänkin kehittämään idean esittäjien ja skeittauksen harrastajien kanssa.

Lisäksi järjestämme asukastilaisuuden, jossa yhdessä etsitään skeittiparkille parasta sijoituspaikkaa ja kuullaan muutenkin lappeenrantalaisten toiveita toteutuksesta.

Helposti saavutettavissa olevien vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksien luominen on osallistamisen rinnalla tärkeä strateginen tavoitteemme. Alkava syyskausi tarjoaa runsaasti tekemistä kaikenikäisille. Esimerkiksi kirjaston ja Iloa ikään -hankkeen harrastusryhmiin sisäänpääsyksi riittää avoin mieli ja halu tutustua muihin.

Kuntoaan voi kohottaa vaikkapa kaupungin edullisissa liikuntaryhmissä.

Alkuun pääsee hyvin myös lähiliikuntapaikoillamme.

Aktiivista syyskautta kaikille asukaslehden lukijoille.

Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

L

appeen koulun kolmasluokkalaisilla on menossa koulupäivä. Ei kuitenkaan ihan tavallinen sellainen. Olen päässyt osallistumaan päivän tunneille ja jututtamaan lapsia. ”Miksihän teillä on tällainen koulupäivä tänään?” ”Oletteko kuulleet, mikä on Junior University?” ”Ei se mitään, ei moni muukaan ole vielä kuullut.” Mutta kohta sen tietävät kaikki, ainakin lappeenrantalaiset koululaiset. Tai hetkinen, oikeastaan kaikki eskarilaisetkin. Ja lukiolaiset. Ja opettajat. Ja varmasti myös vanhemmat.

LUT Junior University Lappeenranta on pääsemässä alkuun syyslukukaudella 2018. Kyse on Lappeenrannan kaupungin ja teknillisen yliopiston pitkäaikaisen yhteistyön hedelmällisestä tuloksesta.

LUT Junior University Lappeenranta, tuttavallisesti Junnuyliopisto, tutustuttaa lapset ja nuoret luonnontieteeseen, tekniikkaan, ympäristöasioihin ja yrittämiseen osana Lappeenrannan kaupungin perusopetusta. Nyt alkavana kouluvuonna uutta toimintatapaa harjoitellaan muutamissa kouluissa, mutta jo vuoden kuluttua se käynnistyy täysimittaisena kaikissa kaupungin kouluissa.

Lappeen koulun kolmasluokkalaiset saivatkin hieman etuilla kaikkia muita kouluja ja luokkia olemalla opetuksen pilottikokeiluissa mukana jo viime keväänä.

Aiheina kahtena eri päivänä olivat kierrätys ja vesi. Koululaiset kuuntelivat hiljaa keskittyen, kun Lappeenrannan seudun ympäristötoimen projektikoordinaattori Raija Aura esitti Veera Vesipisaran opettavaisen tarinan. Tytöt Linnea Laitinen, Ellen Saren, Emma Ore ja Jessica Ukkonen kertoivat kaikki, että hauskan tarinan avulla mieleen jäi monta asiaa. − Oli tosi kiinnostava ja kiva tunti. Jäi mieleen eniten ne vesipisaran olomuodot, Jessica Ukkonen sanoo.

Havainnollistava opetustapa oli tyttöjen mie-

lestä hyödyllinen ja mieluisa. − Tämä on kivaa, kun saa oppia tarinan muodolla asioita. On myös hauskaa, kun tajuaa tarinan jälkeen, että opinkin jotain, Emma Ore kertoo.

Pari viikkoa aiemmin sama kolmasluokka sai oppia kierrätyksestä, kun Etelä-Karjalan jätehuolto oli omalta osaltaan koululla pitämässä tunteja. Oli positiivista huomata, miten paljon lapsille oli jäänyt mieleen myös tuosta päivästä. − Mie luulin, ettei se roskajuttu ole tärkeää. Sitten kun ne kertoivat, niin tajusin, että se voi pilata vaikka koko maapallon, Linnea Laitinen sanoo. − Jäi mieleen, että ei saisi jättää luontoon ja mereen roskia, kun siellä on kaloja ja muita eläimiä, Ellen Saren jatkaa.

Junior Universityn alku vauhdilla käyntiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) hallitus mietti keväällä 2017, miten yliopiston ja kaupungin yhteistyötä voisi entisestään tiivistää ja laajentaa. Hallitus päätyi yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa siihen, että nyt tulisi keskittyä kolmeen asiaan; koulutukseen, vihreisiin

”

On hauskaa, kun tajuaa tarinan jälkeen, että opinkin jotain.

Emma Ore

asioihin ja brändiin, kertoo LUT Junior Universityn koordinaattoriksi viime syksynä nimitetty Kati Koikkalainen. − Sen koulutusajatuksen pohjalta lähti syntymään LUT Junior University.

Energiatuotannon ympäristötekniikan opinnoista yliopistolta 2000-luvun alussa valmistunut Koikkalainen jäi yliopistolle suunnittelemaan ympäristötekniikan koulutusohjelmaa. Opetustehtävien ja koulutusohjelman koordinoinnin

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 4.8.2018, 10. vuosikerta.

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi /// Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme Lehdet ja esitteet. /// ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 /// PAINOS 45 500 KPL /// PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu, alina.kujansivu@lappeenranta.fi, puh. 040 724 8776 /// TUOTTAJA Mervi Palonen, mervi.palonen@lappeenranta.fi, puh. 040 184 9610 /// LÄHIKULTTUURIA Sami Soljansaari, sami.soljansaari@lappeenranta.fi /// LIIKKEELLE Sirpa Pöllänen, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi /// ULKOASU JA TAITTO Nitroid /// ETUSIVUN KUVA Arttu Muukkonen /// JAKELUHÄIRIÖT puh. 09 2316 3556. Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2019.

2

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

JUNIORIYLIOPISTO

Teksti ja kuvat: Heli Mälkiä

Oppilailla riitti kysymyksiä Kati Koikkalaiselle, joka kertoi tarinan siitä, mitä kaikkea jätevesiviemäriin joutuu päivän aikana.

Kolmasluokkalaiset (vasemmalta) Linnea Laitinen, Ellen Saren, Emma Ore ja Jessica Ukkonen pitivät Raija Auran (keskellä) kertomaa tarinaa Veera Vesipisarasta hauskana ja opettavaisena.

LUT Junior Universityn koordinaattori Kati Koikkalainen tiesi heti haluavansa ottaa työn vastaan.

Koikkalainen pitää itsekin Junnuyliopiston oppitunteja ja nauttii siitä.

jälkeen Koikkalainen siirtyi yliopistolle ympäristöpäälliköksi, jonka aikana yliopistolle rakennettiin ympäristöjärjestelmä. Junnuyliopiston koordinointiin pyydettäessä Koikkalainen ei epäröinyt. − Tiesin heti, että tämä on miun juttu! Yliopistokin varmaan tiesi sen, että kaikki opetus ja opetuksen kehittäminen ovat asioita, joihin minulla on kova mielenkiinto, kertoo Koikkalainen.

Ennen Koikkalaisen siirtymistä koordinaattoriksi, yliopisto oli päässyt Lappeenrannan kaupungin kanssa sopimukseen, että Junior Universityä lähdetään vahvasti viemään eteenpäin. − Silloinen kaupungin opetustoimenjohtaja Mari Routti ja esimieheni Janne Hokkanen olivat saaneet johdon kanssa hiottua vision junnuyliopistolle. Tiesin hyvin heti mihin suuntaan alan hommaa viedä.

Visioon oli vahvasti kirjattu oleellisimmat asiat; peruskoululaisia innostetaan tieteeseen ja tutkimukseen sekä liiketalouteen ja tekniikkaan. Lukiolaisten osalta valmiutta yliopisto-opintoihin syvennetään ja kehitetään.

Ainutlaatuinen yhteistyö osaksi koko kaupungin opetusohjelmaa LUT on tehnyt koululaisyhteistyötä Lappeenrannan ja muiden kaupunkien kanssa aiemminkin vierailukäyntien muodossa. Nyt kuitenkin käynnistyvä LUT Junior University Lappeenranta on ainutlaatuinen ja erilainen verrattuna mihinkään aiempaan, koska se tulee olemaan osa Lappeenrannan peruskoulujen opetussuunnitelmaa ja vuosisuunnitelmia. − Se ainutlaatuisuus ja vaikuttavuus tulevat siitä, että yliopisto ei yksin päätä, mitä tehdään, vaan koulujen opettajat ovat vahvasti mukana suunnittelemassa, miten nämä asiat aidosti sovitetaan opetussuunnitelmiin, Koikkalainen kertoo.

Opettajien panostus Junnuyliopiston suunnittelussa onkin ollut jo merkittävä. Oppitunteja on suunniteltu työryhmässä yhdessä noin 15 opettajan kanssa.

Junnuyliopisto-polku ja opetussuunnitelmat eivät ole vielä valmiissa muodossa ja siksi toiminta käynnistyy aluksi vain osassa kaupungin kouluista.

Alakouluista mukana ovat vuoden 2018 syksystä alkaen Skinnarilan, Kuusimäen, Lavolan ja Lappeen koulut ja yläkouluista Sammonlahden ja Kesämäen koulut.

Lappeenrannan lukioiden lisäksi Junnuyliopisto-toiminnassa on mukana tästä syksystä alkaen myös Imatran lukio. Syksyllä 2019 LUT Junior University tulee osaksi jokaisen koulun toimintaa Lappeenrannassa.

Vaikka Junior University on osa lapsen koko koulutuspolkua, siihen liittyviä opintoja ei tule aivan joka vuosiluokalla. Suunnitelman mukaisesti esikouluikäisille tulee opetukseen materiaalipaketti, jossa keskitytään kiertotalouteen, energian käyttöön ja myös hieman vesiaiheisiin.

Kolmasluokkalaiset perehtyvät niin ikään kierrätykseen ja hieman syvemmin vielä vesiteemaan. Lisäksi kolmasluokkalaisille tulee Biotrail-polku Skinnarilaan.

Viidesluokkalaisten kanssa keskitytään yrittäjyyteen.

Lappeenrannan kouluissa on jo neljäs- ja viidesluokkalaisille Nuori Yrittäjyys ry:n suunnittelema pikku yrittäjät -konsepti, jota nyt Junior Universityn myötä syvennetään ja laajennetaan.

Kahdeksasluokkalaisten ja lukiolaisten oppimisteemat liittyvät muun muassa Greenreality kodit ja yritykset -hankkeeseen. Kahdeksasluokkalaiset osallistuvat monialaiseen oppimiskokonaisuuteen LUT:n työpajoissa. Niissä syvennetään ja tutkitaan kestävän asumisen oppeja, joita jalkautetaan samalla lappeenrantalaisiin perheisiin.

Lukiolaisille on suunniteltu kurkistusta yliopisto-opintoihin esimerkiksi tutkijavierailujen avulla. Lisäksi lukiolaiset saavat oppia kestävästä liiketoiminnasta ja vievät tietojaan keskustan kivijalkamyymälöihin.

LUT Junior Universityn kokonaisuus Esiopetus: TEEMA: Puhdas energia ja Kiertotalous

(sisältää puhdas vesi)

• Opetuspaketti 3. luokka: TEEMA: Kiertotalous (sisältää puhdas vesi)

• Vesipäivä

• Kierrätysteeman opetuspaketti

• Biotrail 5. luokka: TEEMA: Yrittäjyys ja Kestävä liiketoiminta

• Työpajat

• Tekniikka&Yrittäjyyspäivä LUT:lla 8. luokka: TEEMA: Puhdas energia ja Kiertotalous

• Kestävä asuminen

• Työpajoja Lukio: TEEMA: kaikki LUT:n painopistealueet,

erityisesti Kestävä liiketoiminta

• Luennoitsijavierailuja

• LUT:n kursseja

Positiivisuutta koko kaupungille

L

UT Junior University Lappeenranta alkaa kaupungin näkökannalta kuin tilauksesta. Tämän vuoden alussa julkistetun kaupungin strategian keskeisimmät kärjet ovat kasvua ja osaamista, puhdasta ja kestävää sekä sykettä ja säpinää. Junior University tukee kaikkia kaupungin tavoitteita vahvasti ja samalla myös uutta opetussuunnitelmaa (OPS). Opetuksen suunta on se, että lapset ja nuoret pääsevät osalliseksi ja lähemmäksi erilaisia yhteiskunnan toimintoja, kertoo Lappeenrannan kaupungin vs. opetustoimenjohtaja Anu Liljeström. − Koulu ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa, vaan kiinteä osa ympäröivää maailmaa ja kaupunkia. Lapset pääsevät mukaan ratkaisemaan ympäristön isoja haasteita, olemaan osallisia siinä, että meille tulee kestävä tulevaisuus.

Lappeenrantalaislapset saavat Liljeströmin mukaan Junior Universityn myötä eväitä siihen, kuinka he pystyvät tuottamaan omia ideoita, ratkaisemaan ongelmia ja luomaan jotakin ainutlaatuista ja uutta.

”

Meidän kannalta olisi merkityksellistä, että lappeenrantalaislähtöisillä opiskelijoilla olisi astetta paremmat valmiudet ja tietotaidot kuin muilla.

− Lopullinen tavoite on kuitenkin se, että heistä tulee aktiivisia kansalaisia, sillä millään muulla sitä ei saada aikaiseksi kuin osallistamalla ja tekemällä asioita.

Lapset ja nuoret pääsevätkin Junnuyliopisto-polulla tutustumaan moneen ulkopuoliseen toimijaan ja oppimaan käytäntöjä asiantuntijoiden avulla. Opetuksessa ovat mukana muun muassa Etelä-Karjalan Jätehuolto, Lappeenrannan Energia ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Myös monia muita eri yhdistyksiä ja yrityksiä tulee oppilaille tutuksi opintojen aikana. − Lapset ja nuoret pääsevät osalliseksi kestävän kehityksen oppimiskokonaisuuksiin ja samalla koulun ulkopuolelle laajenevaan oppimiseen, kertoo Liljeström.

Junnuyliopiston koordinaattori Kati Koikkalainen näkee, että yhteistyöstä voivat hyötyä pitkällä ajalla vahvasti yliopisto sekä koko kaupunki. − Meidän kannalta olisi merkityksellistä, että lappeenrantalaislähtöisillä opiskelijoilla olisi astetta paremmat valmiudet ja tietotaidot kuin muilla. Tästä tulisi koko kaupungille positiivista hyötyä. Uskon myös, että tämä lisää kaupungin vetovoimaisuutta; entistä useampi opiskelija jää tänne asumaan.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

3

HARRASTUKSET

Teksti ja kuvat: Kaisu Lahikainen

Iloa ikään kaikille

V

oisi sanoa, että hankkeen idea syntyi jo vuonna 1998, jolloin projektin ohjaaja Anne-Liisa Lindgren-den Oude tuli asukastyöhön. Silloin Sammonlahdessa oli lähiönparantamisprojekteja ja silloin hän sai ajatuksenpoikasen musiikkia ja taidetta sisältävästä toiminnasta, johon olisi helppoa osallistua ja joka yhdistäisi ihmisiä.

Niinpä vuonna 2017 aloitettu Iloa ikään -hanke on ollut hänelle tärkeintä koko työuran aikana. Hankkeen ytimenä ovat teatteri-, sirkus- ja musiikkiryhmät, jotka kokoontuvat kerran viikossa ja joiden ohjaajat on saatu taidekoulu Estradista. Anne-Liisa Lindgren-den Oude kiittelee kovasti ohjaajia, joilla on sekä taitoa että tajua. − He osaavat neuvoa ja ovat niin kärsivällisiä, ettei tarvitse yhtään jännittää.

Hankkeen ensimmäisenä vuonna monet osallistuivat kaikkien ryhmien toimintaan. Tänä vuonna näyttää löytyneen oma laji, jota ensisijaisesti harrastetaan. Silti on osallistujia, jotka käyvät useammassa ryhmässä, kuten Anne-Liisa itsekin teatteri- ja sirkusryhmässä. − Olen saanut rohkeutta tehdä ja esiintyä sekä saanut lisää virtaa työhönkin.

Ryhmiin osallistuvat pääsevät halutessaan esiintymään.

Sammonkodin esityksessä Vera Zakharova (vasemmalla), Leila Laari ja Leena Rasmussen.

Leppoisaa yhdessäoloa Anne-Liisa Lindgren-den Oude on iloinen hankkeen mahdollistaneesta Stean eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kokonaisrahoituksesta, johon ei tarvittu omarahoitusosuutta ja joka takaa sekä työntekijän ja ryhmien ohjaajien palkkauksen.

Ryhmät ovatkin osallistujille ilmaisia, ja Anne-Liisa kertoo, että syksyllä mahtuu vielä mainiosti mukaan. − Täällä on tarjolla ilmaista iloa ja yhdessäoloa, hän korostaa. Tunnelma on leppoisa, ja kaikki otetaan hyvillä mielin mukaan mistäpäin kaupunkia vain. Ei suinkaan tarvitse olla sammonlahtelainen.

Enimmäkseen ryhmäläiset ovat eläkeikäisiä, mutta toiminta sopii kaikille. − Ryhmissä osaamme nauraa itsellemme, niissä halutaan tehdä yhdessä ja näyttää toisille, mitä on tehty. Meille on syntynyt vahva yhteenkuuluvuuden tunne.

” Iloa ikään -hankkeen toiminnoissa on sekä leppoisaa yhdessäoloa että tilaisuus uusiin kokemuksiin, kertovat Eila Rantanen (vasemmalla), Matti Raussi ja Anne-Liisa Lindgren-den Oude.

EKTAn eli Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:n hanke

tarkoituksena ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen, osallistaminen, tietoteknisten taitojen opastus, vertaisohjaajien kouluttaminen

sosiaalista kulttuuria, taidetta ja hyvinvointia

suunnattu senioreille ja työelämän ulkopuolella oleville sekä kaikille iloisesta tekemisestä ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille

sirkus-, teatteri- ja musiikkiryhmä ammattilaisten ohjaamana

esityksiä palvelutaloissa ja Estradilla

lisäksi liikuntahetkiä, bailoterapiaa, villivihanneskävelyitä, harmonikkakerhon säestämiä tanssituokioita, kesäretkiä, monikulttuuriolympialaiset

ryhmät aloittavat toimintansa viikolla 34: maanantaisin musiikki klo 10, keskiviikkoisin teatteri klo 10 ja torstaisin sirkus klo 10.

Mukaan mahtuu.

maksuttomaan toimintaan voi osallistua ilmoittautumatta, vain tulemalla paikalle Sammontorin asukastilaan

Lisätietoa Iloa ikään -hankkeen Facebook-sivuilta ja Youtuben videoista sekä hankekoordinaattori Anne-Liisa Lindgren-den Oudelta, puh. 040 746 3047, sähköposti anne-liisa.lindgren-denoude@ekta.fi

4

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Matti Raussi Koukkuun asukastyöhön

Iloa ikään -hanke 2017 – 2019

Nyt en edes käsitä, miten saatoin olla ja elellä ilman näitä ryhmiä.

Olen saanut niistä paljon iloa ja rohkeutta sekä liikuntakokemuksia.

Onhan täällä monenlaista oppinutkin.

Kun Anne-Liisa Lindgren-den Oude palasi perheineen Hollannista 20 vuotta sitten, hänen työsarakseen tuli asukastoiminta, vaikka hän on ammatiltaan sisustusarkkitehti. Hän nauraakin, että ehkä parin vuoden kuluttua, eläkkeelle siirryttyä, voisi ryhtyä tekemään tätä varsinaista työtä. Asukkaiden kanssa työskentely on ollut hänelle läheistä ja tärkeää. − Olen jäänyt koukkuun asukastyöhön. Olen aina koettanut kehittää toimintaan jotain uutta enkä tästä Iloa ikään -hankkeesta ole saanut negatiivista palautetta, vaikka olen pyytänyt, hän sanoo. − Olen halunnut laittaa itseni likoon ja sitä kautta kohentaa Lappeenrannan länsialuetta. Tätä iloa tekemisestä ja yhdessäolosta haluaisin jakaa vielä useammalle.

Uudet kokemukset kohentavat oloa − Tämä on meille olohuone. Jos ei tule tänne joka päivä, tuntuu, että jotain puuttuu, kertovat Iloa ikään -hankkeen aktiivit Matti Raussi ja Eila Rantanen Sammontorin asukastilassa.

Kumpikin kertoo, ettei aiemmin ollut juuri harrastanut mitään erityistä. Eila kertoo olleensa aika yksinäinen ja viettäneensä aikaa pääosin kotosalla. Hän uskaltautui asukastilaan, kun paikan ohjaaja huu-

Minna KIvistö

KOTISEUTUPÄIVÄT

Kultakutri ja kolme karhua, ihmispyramidi, jonglöörausta rummutusta, laulua, sketsejä, videointia, tietoteknisten taitojen opastusta, tanssia, esiintymistä, iloa, naurua…

Kaikkea tätä ja paljon muuta on sisältänyt Iloa ikään -hankkeen puolisentoista toimintavuotta. Jäljellä on vielä toinen mokoma.

Näytelmäryhmän hiukan nykyaikaistetussa Kolme karhua -esityksessä keskustellaan puuronsyönnistä.

Isäkarhuna Eila Rantanen (vasemmalla), äitikarhuna Erkki Koponen ja pikkukarhuna Matti Raussi.

”

Niin Sammonlahdessa kuin koko kaupungissa on varmasti paljon yksinäisiä ihmisiä.

Olo kohenisi taatusti, jos vain uskaltaisi tulla tänne.

Matti Raussi, Eila Rantanen teli ohi käveleviä naisia tulemaan kahville.

Matti kävi asukastilassa istumassa ja pelailemassa, mutta ehkä itselleenkin yllätykseksi lähti heti mukaan Iloa ikään -hankkeen harrastusryhmistä kuultuaan. − Kun näistä kuultiin, marssittiin yläkertaan koko miesporukka, hän nauraa.

Hankkeen ryhmät kokoontuvat asukastilan yläpuolella olevan monikulttuurikeskus Kompassin tiloissa. Siellä mahtuu tekemään niin teatteri-improvisaatiota kuin sirkustemppujakin, laulusta ja soitosta puhumattakaan.

Omien kykyjen mukaan Matti on osallistunut kaikkien ryhmien toimintaan, teatteriin, musiikkiin ja sirkukseen, ja kiittelee ohjaajia iloisiksi, reippaiksi, huumorintajuisiksi ja kannustaviksi. − Meikäläinen ei osaa muuta kuin näytellä, Eila sanoo. − Ei tarvitse osatakaan, sillä kaikissa ryhmissä toimitaan omien kykyjen mukaan, Matti huomauttaa. Hän kertoo monen pelkäävän esimerkiksi sirkusta, mutta harjoituksia on monenlaisia, ja jokainen voi valita mieleisensä. − Ihmispyramidiakin tehtäessä rohkeimmat nousevat katonrajaan ja kömpelömmät taas tukevat heitä maan tasalla. Mutta sirkusryhmässä on paljon muutakin, kuten vanteen pyöritystä, keppien heittoa tai diabolotemppuja. Itse olen pääosin heitellyt flower sticks -keppejä, hän selvittää. Ikä ei ole este sirkuksessakaan. Matti kertoo, että ihmispyramidissa korkeimmalla taitaa olla porukan vanhin.

Kaikkiin ryhmien tapaamisiin kuuluu alkulämmittely, joka Matin ja Eilan mukaan toimii hyvänä kuntojumppana. − Musiikkiryhmässä on tänä vuonna harjoiteltu rummutusta, joka on varsinaista aivovoimistelua. Viime vuoden laulu tuki muistamista sekin, Matti toteaa.

Kotiseutupäivien

tapahtumia kaikkien iloksi

V

altakunnalliset kotiseutupäivät on maamme suurin kotiseututapahtuma, johon osallistuu satoja Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten edustajia eri puolilta Suomea. Myös asukkaille tarjotaan unohtumattomia kokemuksia. Kotiseutupäivien yleisötilaisuuksiin osallistuukin yleensä tuhansia paikallisia.

Tapahtuman järjestävät 9.–12.8.2018 Lauritsala-Seura ry ja Suomen Kotiseutuliitto yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin, Imatran kaupungin ja EteläKarjalan liiton kanssa. Elokuun kotiseutupäiville on järjestetty ohjelmaa, joka on tarkoitettu kaikille, ei pelkästään päivien osanottajille.

Kotiseutupäivien avoimia tapahtumia, joihin kaikki voivat osallistua:

Torstai 9.8.2018 klo 14.30–17, Valtakunnallisten Kotiseutupäivien avausseminaari – Kestävä kotiseutu, pääpuhuja ministeri Kimmo Tiilikainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto klo 20.30–22, Olipa kerran kauppala, Lauritsala -dokumenttifilmin ensi-ilta, Kehruuhuone klo 20.30 –22, Pientä illanviettoa tahdittaa Duo 60’s, Sokos Hotel Lappee Soul Bar & Piano

Perjantai 10.8.2018 klo 10–18 Kotiseutumarkkinat, satamatori klo 9–11 Alueellinen kotiseututyö – yhdessä tehden vai yksin puurtaen?

Lappeenrannan kaupungintalo

Akrobatiaa: Leila Laari (vasemmalla) ja Merja Reinikainen.

Taustalla Vera Zakharova ja Matti Raussi.

Uteliaisuus vei uuteen Iloa ikään -hankkeen kokemukset ovat olleet monella tapaa tärkeitä sekä Matti Raussille että Eila Rantaselle. − Nyt en edes käsitä, miten saatoin olla ja elellä ilman näitä ryhmiä. Olen saanut niistä paljon iloa ja rohkeutta sekä liikuntakokemuksia. Onhan täällä monenlaista oppinutkin, Matti tiivistää.

Näytelmäharrastuksessa viihtyvän Eilan aiempi ainut esiintyminen oli varsinainen kauhukokemus. − Esitin koulussa yhtä seitsemästä veljeksestä isoisän luukkupöksyt jalassa. En tykännyt yhtään, se oli kamalaa, hän vieläkin kauhistelee.

Hankkeen näytelmäryhmään hän lähti mukaan uteliaisuudesta. − Huomasin, että tälläkin iällä voi saada esiintymisestä ihan toisenlaisia kokemuksia. Se onkin ollut hauskaa. Täällä on huumorintajuista porukkaa, ja kaikkiin tutustuu helposti.

Kumpikin haluaisi hankkeen päätyttyäkin jatkaa harrastuksiaan. Kuin yhdestä suusta he korostavat matalaa kynnystä harrastusryhmiin. − Niin Sammonlahdessa kuin koko kaupungissa on varmasti paljon yksinäisiä ihmisiä. Olo kohenisi taatusti, jos vain uskaltaisi tulla tänne.

klo 12–13, Kotiseutupäivien avajaiset, riehakasta karjalaista laulantaa sekä monikulttuurista värikkyyttä, satamatori klo 18-19 Sankarihautausmaakierros Lappeenrannan Sankarihautausmaalla.

Rovasti Jorma Taipale kertoo sankarihautojen historiaa. Kokoontumispaikka Lappeen Marian kirkon puoleisella hautausmaaportilla. Säävaraus. klo 20.30–, Kotiseutulaulujen yhteislaulua, Kasinoterassi, säävaraus

Lauantai 11.8.2018 klo 10–18, Kotiseutumarkkinat, satamatori klo 12.15–13.15 Saimaan kanavan draamakierros Urho Kekkosen puistossa. Kanavadraama tarjoaa tuulahduksen menneestä ensimmäisestä kanavahankkeesta 1500-luvulta aina nykyisen kanavan rakentamiseen asti.

Draamakierros Mälkiän sululla alkaa

Kanavamuseota (Sulkuvartijankatu 16) vastapäätä olevalta pysäköintialueelta ja se kestää noin tunnin. Kierroksen hinta on 5 €/ henkilö, varaathan tasarahan. klo 12–14, Sorjosen Lappeenranta, Palkitun Sorjonen tv-sarjan lappeenrantalaislähtöinen käsikirjoittaja Miikko Oikkonen kertoo, miten oma kotiseutu näkyi tv-sarjan kuvauksissa, Lappeenrannan kaupungintalo klo 14–15, TV-sarja Sorjosen kuvauspaikka-kierros, kierrosmaksu 10 € maksetaan turisti-infoon, josta on myös lähtö, IsoKristiina klo 16–22, Pallorock, Lappeenrannan elävän musiikin yhdistys yhteistyössä kotiseutupäivien kanssa järjestää ilmaisfestivaalin. Tarjolla on rockmusiikkia nuorille ja nuorenmielisille, Pusupuisto

Sunnuntai 12.8.2018 klo 10–12, Kaupunkikirkko, johon osallistuu lauritsalaislähtöinen Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, Linnoituksen kesäteatteri Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei toisin ole mainittu.

Kotiseutumarkkinat satamatorilla Satamatorilla järjestetään Kotiseutumarkkinat perjantaina 10.8. ja lauantaina 11.8. Kotiseutumarkkinoilla on myynnissä lähiruokaa sekä eteläkarjalaisia ja käsityöläisten tuotteita. Myös kotiseutuyhdistyksiä on paikalla esittelemässä toimintaansa.

Tervetuloa kaikki asukkaat tutustumaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien tarjontaan!

Lue lisää kotiseutupäivistä: bit.ly/kotiseutupäivät2018

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

5

AVOIMET OVET

Kaupungin

Avoimet ovet

torstaina 30.8.2018

Tervetuloa tutustumaan Suomen ilmastopääkaupungin palveluihin ja kestävään toimintaan! Avaamme ovia ja tuomme Greenreality-karnevaalin Kansalaistorille.

Ohjelma

(Muutokset mahdollisia)

Kaupungintalo klo 9–17 Asiakaspalvelukeskus Winkki avoinna Avointen ovien päivänä, kaupungintalo, 1. kerros 10.15–11 Kaupungintalon kierros, lähtö 1. kerroksen aulasta 12–12.45 Kaupungintalon kierros, lähtö 1. kerroksen aulasta Tiloja ja toimintaa esittelevät kierrokset vetää markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman ja kaupungintalosta kertoo tapahtumakoordinaattori Tero Mäkelä.

Kierroksille osallistuneille jaetaan Lappeenranta-kassit!

Kierrosten ohjelma: 1. kerros, Greenreality-seinä ja Asiakaspalvelukeskus Winkki: asiakasneuvontakoordinaattori Sari Joronen esittelee Winkin palveluja 4. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuoneeseen ja aulatiloihin tutustuminen 01. kerros, valtuustosalin ja Lappeenranta-salin esittely.

10–18 Greenreality-karnevaali, Kansalaistori, ilmastopääkaupungin Vihreä juhla koko perheelle, ks. s. 7 12–13 Keskustelua kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan ja muiden kaupunkikonsernin viranhaltijoiden kanssa Greenreality-karnevaalissa 13–15 Jet Lag Off, uusien opiskelijoiden tervetulotilaisuus, Lappeenranta-sali, ks. s. 7 10–15 Palvelujen esittelypisteitä, kaupungintalon 01-kerros 13–14 Luento Saimaa Geopark -alueen geologiasta, Heli Rautanen, SGP:n toiminnanjohtaja ja Kaisa-Maria Remes SGP ry:n geologi, kokoustila Venla.

Palvelujen esittelypisteitä klo 10–15 Metku 01-kerros Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku kertoo 10-vuotisjuhlavuodestaan ja esittelee keskuksen toimintaa. Esittelypisteen pinssikoneella voi tehdä Metkun logolla tai omalla kuvalla varustetun pinssin!

Etelä-Karjalan kansalaisopisto 01-kerros Etelä-Karjalan kansalaisopisto esittelee toimintakauden kurssi- ja tapahtuma­tarjontaansa. Tarjolla yli 900 kurssia, koko kurssitarjonta luettavissa osoitteessa ekko.fi.

Maasotakoulu 01-kerros Maasotakoulu esittelee koulutusta ja toimintaansa.

Maasotakoulu (MAASK) kouluttaa ammattisotilaita ja varusmiehiä Lappeenrannassa ja neljällä muulla paikkakunnalla. Maasotakouluun kuuluu myös Maavoimien tutkimuskeskus. Maasotakoulu on LUT:n lisäksi yliopistotasoista koulutusta tarjoava oppilaitos Lappeenrannassa.

SPR Piristäjäpalvelu 01-kerros Punaisen Ristin Lappeenrannan osaston Piristäjäpalvelu esittelee toimintaansa.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kansalaistori (sateen sattuessa 01-kerros) Pelastuslaitos opastaa ja neuvoo työpaikan, kodin ja vapaaajan turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tutustu pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä-autoon Kansalaistorilla!

6

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Eksoten palvelut esillä 01-kerros Eksoten kehittämisyksikkö esittelee toimintojaan.

Kehittämishankkeet: - Etelä-Karjalan Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) - Osatyökykyisille tie työelämään – Yhdessä hyvä ote (OTE) - Maaseudun palvelujen kehittäminen (Martti) Asiakkaiden osallistumisen toimintamalleja: asiakasosallisuus, kokemusasiantuntijuus, vapaaehtoistoiminta ja sairaalavapaaehtoistoiminta (OLKA).

Kaupunginorkesteri Lappeenranta-sali, kaupungintalo Meditaatiota-konsertti konserttimestarin johdolla Klo 11 vapaa pääsy!

Klo 19 liput 15 €

Matkailuneuvonta IsoKristiina, Kansalaistori

Ohjelmassa mm.: Pärt: Fratres ja Cantus in memoriam Benjamin Britten Bach: Air, orkesterisarjasta Mozart: Osia sinfoniasta nro 40 ja Serenadi ’Eine kleine Nachtmusik’ Piazzolla: Oblivion

Hae värikäs Lappeenranta-kassi, joka sisältää infoa ja vinkkejä kotikaupungin rientoihin.

Konserttiliput ja kausikortin voi hankkia Asiakaspalvelukeskus Winkistä.

Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15 ja Lappeenrannan taidemuseo, Kristiinankatu 8–10, avoinna klo 11–17.

Sisäänpääsy puoleen hintaan, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Vinkki! Ota mukaan jumppamatto rentoutuaksesi.

Konsertti kestää noin 45 min.

Kaupunginteatteri Kulissikierrokset klo 15, 16 ja 17 Enintään 30 henkilöä/ryhmä, ennakkoilmoittautuminen: winkki@lappeenranta.fi tai 05 616 2220.

Kulissikierrosten yhteydessä syksyn ohjelmiston esittelyä ja tutustuminen mm. Suutarin tyttären pihalla ja Rakkautta -näytelmien lavasteisiin.

Lippuja saatavilla Winkistä ja kaupunginteatterin lipunmyynnistä. Lipunmyynti avoinna teatterilla klo 15–17 Avointen ovien päivänä.

Kajakkien ja pyörien vuokrausta Hiekkalinnan infopisteellä.

Museot

Liikuntatoimi Lauritsalan uimahallissa pääsee uimaan ja kuntosalille klo 11–19 hintaan 1,50 €/hlö.

Avoimet Ovet Kimpisen kentällä klo 10–13 ja 16–18 Katso eri toimintojen tarkat alkamisajat: www.lappeenranta.fi Aamupäivä klo 10–13 UKK-kävelytesti, senioritanssi, porrastreeni.

Nonstoppina Pickleball, lähiliikuntapaikka-opastusta, puristusvoiman mittausta ja futistutka.

Iltapäivä klo 16–18 UKK-kävelytesti, Tanssimix, porrastreeni.

Nonstoppina Pickleball, lähiliikuntapaikka-opastusta, puristusvoiman mittausta, futistutka ja esittelyjä.

Pääkirjasto Pääkirjasto, Valtakatu 47 Avoimet ovet klo 9.30–19 Aikuisille Pankkien ja Kelan edustajat Heili-salissa klo 10–18.

Edustajat kertovat digitaalisista palveluistaan ja opastavat palveluiden käytössä.

Pop up -kirjastokahvila ala-aulassa klo 14–16.

Tule ostamaan makeita ja suolaisia herkkuja!

Kansanmusiikkiyhtye Kipinä musiikkiosastolla klo 18–19.

Lapsille Nukketeatteriesitys Onnelin ja Annelin talo Tarinasalissa klo 9.30 ja 10.15.

Nuorille aikuisille Pelikellari, lautapelikerhon toiminnan esittelyä Tarinasalissa klo 16–20.

Kuvat: Lappeenrannan kaupunki

Tervetuloa ilmastopääkaupungin Vihreään Juhlaan!

Greenreality-karnevaali on maksuton koko perheen tapahtuma, joka järjestetään torstaina 30.8. klo 10-18 Lappeenrannan kaupungintalon edustalla, Kansalaistorilla Avoimien ovien yhteydessä. Ohjelmassa on mm. erilaisia aktiviteetteja ja paikallisten toimijoiden pisteitä. Tapahtuman juontaa Kirsi Ståhlberg.

OHJELMA JA AIKATAULU

Nuorisotoimi IsoKristiina Nuorisotila Krisse avoimet ovet klo 14–18 Kaupunkilaiset ovat tervetulleita tutustumaan kauppakeskusnuorisotilan toimintaan.

greenreality.fi/karnevaali

10:00 Pop-up Heureka ________________________________________________________________________ 10:45 Tanssistudio TwoStepin tanssiesitys sekä räp-esitys Ympäristötaikaa (tekijät & solistit Joel Puranen ja Thomas Mälkiä) ________________________________________________________________________ 11:00 Pop-up Heureka ________________________________________________________________________ 12:00 Taidekoulu Estradin sirkusesitys ________________________________________________________________________ 12:30 Pop-up Heureka ________________________________________________________________________ 13:15 Tanssistudio TwoStepin tanssiesitys sekä räp-esitys Ympäristötaikaa (tekijät & solistit Joel Puranen ja Thomas Mälkiä) ________________________________________________________________________ 13:30 Pop-up Heureka ________________________________________________________________________ 14:30 Pop-up Heureka ________________________________________________________________________ 16:00 Taidekoulu Estradin musiikkiesitys ________________________________________________________________________ 17:00 Lappeenrannan musiikkiopiston Junior-puhallinorkesteri ________________________________________________________________________ 17:30 Tanssistudio TwoStepin tanssiesitys sekä räp-esitys Ympäristötaikaa (tekijät & solistit Joel Puranen ja Thomas Mälkiä) ________________________________________________________________________ Ohjelman muutokset vielä mahdollisia. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

#greenrealitykarnevaali #greenreality #lappeenranta

Anni Swaninkatu 7, Monari Ohjaamossa avoimet ovet klo 10–15 Ohjaamo 3 vuotta! Kahvi- ja synttärikakkutarjoilu. Vapaa pääsy.

Esittelyssä erilaisia harrastusmahdollisuuksia, toimintoja ja tekemistä sekä toimijoiden esittelypisteitä. Mukana myös Ohjaamon toimijoita.

Esimerkiksi TE-toimiston CV-klinikalla voi tarkistuttaa oman CV:nsä ja saada vinkkejä työnhakuun.

JET LAG OFF –TAPAHTUMA

Päiväkodit ja koulut Keltun päiväkoti Lepolankatu 1 Ovet avoinna klo 7–19, johtajat ovat paikalla klo 8–16.

Tervetuloa tutustumaan päiväkodin toimintaan!

Kaukaan koulu Parkkarilankatu 41 Koulun esittelykierros klo 15 Amanuenssi Sini Saarilahti vetää noin puolen tunnin mittaisen esittelykierroksen, jossa hän kertoo lyhyesti koulun historiasta ja restaurointityöstä.

Esittelykierroksella on mahdollisuus nähdä ja kuulla valtakunnallisestikin ainutlaatuista kaupungin rakennushistoriaa!

Koulu tarjoaa virvokkeita kierrokseen osallistuville. Vapaa pääsy.

Lauritsalan koulu Tietola: 3.–9. luokat (Hallituskatu 22), Touhula: 1.–2. luokat (Osulankatu 3) ja Taitola: kotitalous ja tekninen työ (Osulankatu 3) Koulu avoinna klo 9–14.

Vierailijat saavat kierrellä tutustumassa 1.–9. luokkien arkeen, ei erillisiä esittelykierroksia.

Pontuksen päiväkotikoulu ja kirjasto Muukontie 12 Esittelykierrokset pääovelta klo 9, 9.30 ja 13.30.

Lyseon lukio Lönnrotinkatu 3 Koulun esittelykierrokset klo 10, 13 ja 15, kierroksen kesto noin puoli tuntia.

Jet Lag Off 30.8.

Lappeenrannan kaupunki, Etelä-Karjalan liitto, LUT ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat jo muutamana vuonna järjestäneet uusille opiskelijoille suunnatun Jet Lag Off -tervetulotapahtuman.

T

apahtuma järjestetään tänä vuonna kaupungintalolla 30.8. klo 13–15. Kaupungin markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahmanin mukaan tapahtumalla halutaan sitouttaa opiskelijoita uuteen kotikaupunkiinsa ja auttaa heitä löytämään Lappeenrannan palvelut.

– On tärkeää, että opiskelijat kotiutuvat ja viihtyvät. Se edesauttaa heidän jäämistään paikkakunnalle tai tekee heistä vähintään brändilähettiläitä, jos he päättävät lähteä opintojensa jälkeen muualle.

Jet Lag Off -tapahtumassa kaupunginjohtaja toivottaa tervehdyksellään opiskelijat tervetulleiksi Lappeenrantaan. Reipas, englanninkielinen ohjelma tutustuttaa uudet opiskelijat Lappeenrannan palveluihin ja erityisyyksiin.

– Tapahtuma järjestetään samassa paikassa Avoimien ovien päivän kanssa, joten meillä on oivallinen hetki esitellä laajalti Lappeenrannan tarjontaa, Rahman sanoo.

Opiskelijoiden tervetulotapahtuma on osa kaupungin ja yliopiston jatkuvaa yliopistokaupunkiyhteistyötä.

– Järjestämme myös opintonsa päättäville Farewell-tilaisuuden. Haluamme olla Suomen vetovoimaisin yliopistokaupunki, Rahman kertoo.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

7

Lappeenrannan valkoinen talo ja Saimaan Finnjet

Mervi Palonen

Aukeaman tekstit: Mervi Palonen

V

”

Kaupungintalon rakentamispäätös oli kuin lähtölaukaus Lappeenrannan kehittämiselle ja selkeä viesti, että nyt kaupunki on tosimielessä liikkeellä.

Pysähtyessään kaupungintalon eteen Aho vilkaisee vielä aukiolle. − Noissa lasiseinäisissä porrasnousuissa on uudenlaista otetta, joka sopii hyvin miljööseen.

Sitten hän kuljettaa katsettaan rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta neljännen kerroksen kelloon. − Totta kai julkisessa rakennuksessa pitää olla kello. Jo ennen kaupungintalon rakentamista lappeenrantalaiset sopivat treffejään kellon alle eli Raatihuoneen edustalle, mies naurahtaa.

Paljon maailmaa kiertäneenä arkkitehtinä Seppo Ahon

8

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Seppo Ahon mielestä Lappeenrannan kaupungintalo kuuluu Suomen onnistuneimpien julkisten rakennusten joukkoon.

Oli tarkoituksellinen valinta, että valo tulvii kaupungintalon rakennusrungon sisälle eli läpäisee avaran rakennuksen.

tapana on tarkkailla ympäristöään kokonaisuutena ja siirtää katse yleisvaikutelmasta yksityiskohtiin. − Aika muuttuu, arkkitehtuurikin muuttuu ajan mukana, mutta arkkitehtuurin perusarvot eivät muutu. Perusarvot lähtevät siitä, että kokonaisuutta hallitsee esteettinen tasapaino.

Suunnittelijat maailman huipulta Kaupungintalon aulassa moni entinen kollega tervehtii Seppo Ahoa hyväntuulisesti. Joku kertoo, että se ja sekin työkavereista on jo jäänyt eläkkeelle, ja Aho ihmettelee ajan nopeaa juoksua.

Aho aloitti Lappeenrannan kaupungin palveluksessa ensin toimistoarkkitehtina vuonna 1969 ja kaupunginarkkitehtina vuonna 1973, joten vuonna 1983 valmistuneen kaupungintalon suunnittelua ja rakentamista hän seurasi näköalapaikalta.

Kun kaupungintalo pitkällisen aikailun jälkeen päätettiin rakentaa, suunnittelijat valittiin maailman huipulta: Lappeenrannan kunnianhimoinen hanke annettiin Toronton kaupungintalon suunnittelukilpailun voittaneelle Viljo Revellille, jonka työtä Heikki Castren jatkoi Revellin kuoleman jälkeen. − Kaupungintalon rakentamispäätös oli kuin lähtölaukaus Lappeenrannan kehittämiselle ja selkeä viesti, että nyt kaupunki on tosimielessä liikkeellä. Jo se, että vihkiäistilaisuutta seuranneeseen avoimien ovien tapahtumaan syyskuussa 1983 osallistui parituhatta ihmistä, osoitti, että kyse oli kaikille kaupunkilaisille tärkeästä rakennuksesta, joka nostatti ja symboloi kotikaupungin arvoa, Seppo Aho sanoo.

Hänen mielestään Lappeenrannan kaupungintalo kuuluukin Suomen onnistuneimpien julkisten rakennusten joukkoon ja sijaitsee täsmälleen oikealla paikalla, keskellä yhdeksän korttelin kokonaisuutta, kaupungin keskustassa.

Mervi Palonen

uonna 2005 eläkkeelle siirtynyt Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Seppo Aho hymyilee tyytyväisenä astellessaan aurinkoisen Kansalaistorin eli Lappeenrannan kaupungintalon edustatorin poikki kesällä 2018.

Parhaillaan urakoidaan torin puistonpuoleisen laidan eli Kirkkokadun aukkoa umpeen. − Todella hyvä ratkaisu. Näin aukio yhdistetään puistoalueeseen ja Äiti-Karjala-muistomerkkiin, jonka muurin viisto muoto ja musta väri luovat erinomaisen kontrastin vastapäiseen, suoralinjaiseen, valkeaan kaupungintaloon, Aho juttelee.

Kansalaistorin poikki kiirehtii pari kaupunkilaista IsoKristiinan suuntaan, ja hotelli Lappeen edustalla parveilee turistijoukko karttaa tutkien. Kaupungintalon pääovea lähestyy äiti kahden pikkupojan kanssa; he ovat matkalla Asiakaspalvelukeskus Winkkiin.

Seppo Aho ei ole koskaan olettanutkaan, että Kansalaistorista tulisi kansan suosima oleskelu- tai markkinapaikka − ainakaan luonnostaan. − Lappeenrannassahan on jo kaksi toria, joissa kansa on tottunut käymään, kauppatori ja satamatori. Ne ovat lähempänä tavallisen kaupunkilaisen elämää. Kansalaistorihan on kuitenkin luonteeltaan juhlava: toisella puolella hotelli, toisella virastotalo ja sitten kaupungintalo, Aho tuumaa.

Hän arvioi, että kunnostetun Kansalaistorin olosuhteet ovat otolliset tapahtumille. − On mielenkiintoista seurata, kuinka aukio kehittyy tapahtuma-areenana ja millaisiksi Kansalaistorin ja Marianaukion roolit muodostuvat; kilpailevatko ne keskenään vai täydentävätkö toisiaan.

− Erinomainen suunnitelma yhdelle korttelille ja juuri sopiva kaupungintalo tämänkokoiselle kaupungille. Jo ensisilmäyksellä valkoinen julkisivuelementti ja ylöspäin laajeneva silhuetti kertovat, että kyse on julkisesta rakennuksesta, jonka arvoa sen edessä levittäytyvä aukio vielä korostaa.

Tapansa mukaan Aho nostaa esille kokonaisuuden. − Kaupungintalo oli alun perin suunniteltu korttelin korkeimmaksi rakennukseksi. Asemakaavassakin haluttiin korostaa sen keskeistä sijaintia ja myös symbolista merkitystä kaupungin keskeisimpänä hallintorakennuksena, hän kuvailee ja jatkaa painokkaasti. − Nyt pitää kuitenkin muistaa, että kaupungintalo rakennettiin vain osittain. Rahan puutteessa kakkosvaihe jäi valitettavasti rakentamatta eli aiotusta kokonaisuudesta jäi puuttumaan siivu. Kun sitten kakkosvaiheen paikalle myöhemmin nousi kaupungintaloa korkeampi liike- ja toimistorakennus, alkuperäisen kaavan mittasuhteet sivuutettiin, Aho sanoo harmistuneena ja viittaa uudelleen esteettisen tasapainon perusarvoihin. − Onneksi Lappeenranta-sali kuitenkin toteutettiin rahanpuutteesta huolimatta melkoisen väännön jälkeen. Juuri sen ansiosta kaupungintalo kokoaa kaupunkilaisia yhteisiin juhliin, tapahtumiin ja konsertteihin. Ja missä olisikaan pidetty esimerkiksi laulukilpailut ja kansainväliset seminaarit, jos Lappeenranta-salia ei olisi rakennettu.

Valoa läpi rakennuksen Valo ja avaruus läpäisevät Lappeenrannan kaupungintalon kerros kerrokselta. Sisäpihalle antavien lasiseinien kautta tulviva valoisuus pysähdyttää hissistä aulaan astuvan ensikertalaisen keskelle avaruutta pohtimaan, kumpaan siipeen tästä lähtisi.

Ote Kaupunkini-kantaatista (teksti Heikki Hietamies) Poikana ihmettelin Sinua, kaupunkini.

Sinua on vaikea lähestyä – en tiedä puolta.

Onko oikea tapa puhua Sinulle ylhäällä puistossa, vai rannalla.

Ovatko katot silmiesi päällä?

Halusin tietää, ethän suutu, korvasi paikan.

Kun tulin koulusta vallin viertä, olin varma, että makaat vatsallasi, kädet ovat levitetyt sekä jalkasi vedessä.

Muistathan minut!

Kuva: Lappeenrannan kaupunki

Seppo Pelkonen

Kaupungintalon rakentaminen alkumetreillään. Kuva: Etelä-Karjalan museo

Kaupungintalon vihkiäisiin oli tilattu kantaatti Ilkka Kuusistolta ja Heikki Hietamieheltä.

Oikealla Muuttolinnut veistoksen paljastustilaisuus Kansalaistorilla 2. syyskuuta 1983. Kansliasihteeri Marja Anttila kukkaistyttönä.

Aulat ensimmäisestä neljänteen kerrokseen muistuttavat niin paljon toisiaan, että joskus vanhat työntekijätkin erehtyvät hyppäämään hissistä väärässä kerroksessa. Tosin tarkkasilmäisimmät eivät erehdy, koska lattioiden värit poikkeavat toisistaan.

Seppo Aho selittää, että siihen aikaan, kun kaupungintaloa suunniteltiin, rakennuksen tehokkuutta ei käytetty minkäänlaisena mittarina. − Oli tarkoituksellinen valinta, että valo tulvii rakennusrungon sisälle eli läpäisee avaran rakennuksen. Koska Lappeenranta-sali tarvitsi lämpiönsä juhlien ja esitysten kahvitilaisuuksia varten, samaa periaatetta on jatkettu ylemmissä kerroksissakin, joiden aulatiloissa on järjestetty pienempimuotoisia tilaisuuksia pienemmille juhlavierasjoukoille.

2010-luvulla rakennusten tehokkuusvaatimusten kasvaessa laajoihin auloihin on sijoitettu − läpi työpäivän ahkerassa käytössä olevia − lasiseinäisiä neuvotteluhuoneita ja onpa neljännen kerroksen aulassa myös kaksi työpistettä. Lisäksi osa neljännen kerroksen kaupunginpuoleisesta siivestä toimii niin sanotulla clean desk -periaatteella eli kannettavien tietokoneiden aikakaudella työntekijöillä ei ole omaa nimikkotyöhuonetta.

Suuren maailman tyylillä Suuren maailman tyylillä mentiin, kun Lappeenrannan kaupungintalon suunnittelussa päädyttiin maanalaisiin kerroksiin. − Jalankulun ja autoilun erottaminen eri kerroksiin oli siihen aikaan Suomessa uutta varsinkin tämänkokoisessa kaupungissa, Seppo Aho arvioi.

Hän täsmentää, että itse kaupungintalon rakennus on alhaalta ylös toteutettu yhtenäisenä rakennuksena, mutta Kansalaistori on kansi, jonka alle paikoitustasot ja autoliikenne jäävät. Kansalaistorin tavoin myös kauppakeskus Galleria on rakennettu kansiperiaatteella.

Liekö aikoinaan pelätty autojen pakokaasujen pakkaantumista alemmille kerrostasoille, koska Kansalaistorin kanteen jätettiin aukkoja. Autojen kehittyessä pakokaasut ovat vähentyneet ja aukot on voitu rakentaa umpeen. Näin Kansalaistorista muodostuu yhtenäinen kaupungintaloa ja keskustan puistoja yhdistävä läpikulku- ja tapahtumapaikka.

Mervi Palonen

Joustavuutta moduuliperiaatteella

Lappeenrannan kaupungintalo

Valmistunut 1983

Yleissuunnittelu Arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila

Valtuustosalissa kaikkiaan 150 paikkaa, luokkamuodossa 72

20–50 paikkaisia kokoustiloja ovat Kristiina, Lehmus, Venla ja Willimies

Näiden lisäksi neuvottelu- ja lehdistöhuoneita.

Lappeenranta-salissa 621 paikkaa

Kautta kaupungintalon historian työhuoneiden kokoa on muutettu kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaisesti; välillä huoneita on pienennetty, välillä suurennettu.

Seppo Aho pitää moduuliperiaatteella rakennettuja toimistokerroksia kaukaa viisaana ratkaisuna. − Kevyitä väliseiniä on helppo siirtää. Koska myös lämmitys, ilmanvaihto ja sähköistys on suunniteltu moduuliajattelun mukaisesti, rakennus joustaa ajan tarpeiden mukaisesti. Ja eikö toimistohuoneita yhdistelemällä saada avokonttoreitakin aikaiseksi.

Aho tiivistää, että kaupungintalo on ennen kaikkea hallintorakennus, jonka toimistokerrokset mukailevat organisaation hierarkiaa. Samalla hän kuitenkin korostaa, että yhteistyö eri osastojen välillä on sujunut joustavasti: alimmista kerroksista ylimpään, neljänteen kerrokseen, on voinut poiketa pokkuroimatta.

Hyvästä kielitaidostaan tunnettu Seppo Aho esitteli kaupungintaloa lukuisille ulkomaalaisille delegaatioille. − Moni vieras luuli kaupungintaloa vastavalmistuneeksi vielä parinkymmenen toimintavuoden jälkeenkin. Kansan keskuudessa valkoinen rakennus viistoine kattomuotoineen ja ulokkeineen sai lempinimikseen Lappeenrannan valkoinen talo ja Saimaan Finnjet, Seppo Aho hymyilee.

”Pitäähän meillä oma kaupungintalo olla, ei mänt miljoonat hukkaa”

N

yt eläkkeellä oleva Lappeenrannan kaupungin kansliasihteeri ja myös historiatoimikunnan sihteerinä jonkin aikaa toiminut Marja Anttila arvioi, että kolmen L:n kuntaliitos vuonna 1967 antoi lopullisen sysäyksen kaupungintalon toteuttamiselle. − Vaikka vanha Raatihuone on upea historiallinen rakennus, se oli sivurakennuksineenkin auttamattomasti liian pieni kasvavan kaupungin hallinnolle.

Varsinaisella Raatihuoneella oli pelkästään valtuuston istuntosali ja maistraatin tiloja. Toimistot sijaitsivat pääosin Raatihuoneen viereisissä rakennuksissa, mutta toimipisteitä oli hajallaan muuallakin.

Kuvaavaa oli, että Anttilan ensimmäinen työhuone palveli myös taukotilana, joten eihän siinä muu auttanut kuin rytmittää työpäiväänsä henkilökunnan ruokatuntien ja kahvitaukojen mukaisesti.

suunnitelmia. Haaveiltiin, harkittiin, suunniteltiin ja lopulta saatiin myös parhaat mahdolliset suunnittelijat.

Kun haaveet sitten lopulta toteutuivat, se säväytti koko seutua. Totta kai rakennushanketta seurattiin ja valmista rakennusta lähdettiin joukolla katsomaan. Talo sai lempinimiä kuten edustatorikin. Vihkiäispäivänä paljastettuja veistoksia arvioitiin.

Varsinkin Kansalaistorin Muuttolinnut keräsi kiinnostuneita ympärilleen.

Ystävyyskaupunkisuhteetkin lujittuivat merkkitapauksen vuoksi: 2. syyskuuta 1983 järjestettyyn vihkiäistilaisuuteen saapui vieraita Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Neuvostoliitosta ja Yhdysvalloista.

Vihkiäispäivän jälkeisenä päivänä ovet avattiin kaikelle kansalle. Väkeä saapui parituhatpäinen joukko ympäri Etelä-Karjalaa ja varmasti kauempaakin.

Haaveiltiin, harkittiin, suunniteltiin

”Pitäähän meillä oma kaupungintalo olla”

Kaupungintalosta oli haaveiltu vuosikymmeniä ja teetetty arkistoihin jääneitä

Kirjaaja Oili Turkkila työskentelee edelleen samassa kaupungintalon neljännen

kerroksen kulmahuoneistossa, johon muutti vuonna 1983 Raastuvankadun ahtaista tiloista. Muutos entiseen verrattuna oli valtaisa: kaikelle tarpeelliselle oli reilusti tilaa, työhuoneesta pääsi suoraan arkistoon, johon mahtui kymmenen vuoden asiakirjat. Lisätilaa aineistoille saatiin alimmasta kerroksesta. − Vihkiäisjuhlaa seuranneena avoimien ovien päivänä esittelin ihka uuden kaupungintalomme ja myös omat työtilani sekä äidilleni että poikaystävälleni. Kaikki olimme ylpeitä uudesta talosta, niin henkilöstö kuin kaupunkilaisetkin. Totta kai oltiin sitä mieltä, että pitäähän meillä oma kaupungintalo olla, Turkkila kertoo.

Turkkila muistaa avoimien ovien tapahtumasta ennen kaikkea ihmisten hyvän mielen ja tyytyväisyyden. − Taloa pidettiin kauniina, Lappeenrannan omana valkoisena talona.

”Ei mänt miljoonat hukkaa..”

Maakuntalehti Etelä-Saimaa seurasi avoimien ovien päivää kansalaisten rinnalla.

Toimittaja Leena Sallinen kirjasi juttuunsa (ES 4.9.1983) herkullisia kansalaiskommentteja, joista yksi pääsi otsikkoonkin: ”Ei mänt miljoonat hukkaa, mut…”

Tyytyväisyys ja ylpeys huokui kommenteissa: ”Komea on tämä meidän kaupungintalo, erittäin komea, suorastaan kaunis.

Ja tarpeellinen…”

Eivätkä kiitokset tuntuisi aidoilta, jos niitä ei terästettäisi kritiikillä: ”Myö karjalaiset, myö sanotaan toki kritiikin puoltakin…”

Sallisen mukaan varsinkin Kansalaistorin Muuttolintuja-veistosta kierrettiin vähän hämmentyneenä. ”Kyllähän se on tietysti mahtava vehe, mutta kun mie en sitä ymmärrä niin en ymmärrä, mies totesi”. ”… mutta siinä se nyt on ja pysyy, tori taloineen ja patsaineen.”

Tutustu kaupungintaloon Avoimien ovien päivänä 30. elokuuta. Katso opastettujen kierrosten aikataulu sivulta 6.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

9

Tilannetajun mestari Maritta Siltamies

Teksti ja kuvat: Mervi Palonen

taituroi muutosten pyörteissä Kaupunginjohtajan sihteeri Maritta Siltamies aloitti työnsä Lappeenrannan kaupungin palveluksessa vuoden 1981 elokuun lopulla, puolitoista vuotta ennen kaupungintaloon muuttoa. − Raastuvankadulta tultiin. Ensimmäinen työhuoneeni oli juuri tässä samassa käytävässä kuin nytkin, muutama huone vesitornille päin. Kaupungintalo koettiin tyylikkääksi ja näyttäväksi kaupungin uudeksi maamerkiksi. Mielestäni rakennus on kestänyt hyvin aikaa, joustanut ja toiminut, Siltamies tiivistää.

Sähköinen tiedonvälitys muuttaa ajantajua Maritta Siltamies tietää, että kynnys lähestyä kaupunginjohtajaa on madaltunut. − Viesti lähtee nopeasti ja peruuttamattomasti, kun napsauttaa sähköpostin lähetä-painiketta. Sen sijaan kirjeen kirjoittamiseen ja lähettämiseen piti nähdä vaivaa ihan toisella tavalla, ja samalla tuli tarkemmin harkittua, miten asiansa esittää. Sitä paitsi suoraan kaupunginjohtajalle lähetetty sähköposti päätyy vain harvoin sihteerin käsiteltäväksi toisin kuin kirjeet, Siltamies kuvailee.

Sähköinen tiedonvälitys on muuttanut myös ihmisten ajantajua. Kun kirje matkasi postissa päivän pari, sähköposti tavoittaa saman tien. Toisaalta viesti voi myös hautautua sähköpostitulvaan ja lähettäjä jää odottamaan vastausta turhaan. − Tavallaan sähköiset välineet ovat helpottaneet työskentelyä, mutta muuttaneet työelämän hektisemmäksi. Myös nykyinen työyhteisö on hektinen. Jokainen työskentelee tietokoneellaan ja on enemmän läsnä tietokoneelle luoduissa verkostoissa kuin varsinaisessa fyysisessä työyhteisössään.

Toisenlainen yhteisö Siltamies kiittelee työilmapiiriä. – Koen, että yhteistyö on sujunut ja sujuu niin johtajien kuin työkavereidenkin kanssa hyvin.

Silti yhteisö on nykyisin täysin toisenlainen kuin kaupungintalon avajaispäivänä. − Kun muutimme Raastuvankadulta kaupungintalolle, meidän kerroksessamme oli pelkästään kaupunginkanslian, henkilöstö-

10

hallinnon ja lakiosaston väkeä. Omat pienet työyhteisönsä muodostuivat myös talon muihin kerroksiin.

Kaupungintalon laajennustakin on suunniteltu vuosien varrella, mutta lopulta laajennus korvattiin organisaatiomuutoksilla: vuonna 2014 aloitettiin hallinnon mukauttaminen ja vuonna 2017 toteutettiin toimialakohtainen organisaatiouudistus. Suunnitellun kaupungintalon laajennusosan paikalle nousi liikekeskus Centre.

Organisaatiomuutosten yhteydessä huoneita puolitettiin ja neljännen kerroksen toinen siipi muutettiin clean desk -periaatteelle eli henkilökohtaisista työhuoneista luovuttiin.

Kun työpisteet näin lisääntyivät, kaupungintalon ulkopuolisisia vuokratiloja pystyttiin vähentämään ja myös neljänteen kerrokseen tuli melkoisesti uutta väkeä. − Yhteisö on ollut muutosten jälkeen ihan toisenlainen. Nykyistä työyhteisöä rakenne-

”

Kun elää juuri tässä hetkessä, hallitsee niin tehtävärypästä kuin mieltäänkin.

taankin tiimeittäin eli asiakokonaisuuksien ympärille eikä aiempaan tyyliin kaupungintalon kerrosten mukaisesti, assistenttitiimiin kuuluva Siltamies kertoo.

Itse hän kokee, että alkuvuosien pienempi, samassa kerroksessa oleva yhteisö oli kotoisampi, koska kaikki tunsivat toisensa. Nythän saman tiimin jäsenet eivät välttämättä työskentele edes samassa talossa. Esimerkiksi assistenttitiimiin kuuluvat koulusihteerit työskentelevät kouluilla. Yhteisörakennetta vahvistetaan tiimikohtaisilla työhyvinvointipäivillä, jotka korvaavat entiset työyhteisöretket. − Joistakin tiimeistä tuli kerralla hyviä yhteisöjä, joissakin yhteisöllisyyttä vasta opetellaan, Siltamies arvelee ja huomauttaa, että kaupungintalon tilojen käyttö on nyt varsin tehokasta entiseen verrattuna. Jopa aulatiloja on valjastettu lasiseinillä tai sermeillä kokous- ja työtiloiksi.

Täysillä tässä hetkessä Vanhat työkaverit tietävät ja uudet aistivat, että Maritta Siltamiehellä on kykyä ja valppautta elää täysillä tässä hetkessä ja tunneälyä oivaltaa toisten mielenliikkei-

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

tä. Näitä synnyinlahjaksi saatuja taitojaan kirkassilmäinen nainen on hionut kolmen luonteeltaan hyvin erilaisen kaupunginjohtajan sihteerinä.

Tilanteet vaihtuvat ja muuntuvat. Suurten kokonaisuuksien rinnalla selvitettäväksi tulee sekalaisia pieniä asioita laidasta laitaan. − Kun elää juuri tässä hetkessä, hallitsee niin tehtävärypästä kuin mieltäänkin. En osaa surra tulevaa, näkeehän sen sitten aikanaan, Siltamies tuumaa.

Tiukassakaan paikassa hän ei suutu tai kiukuttele. Sen sijaan tarkkasilmäinen sihteeri on usein noukkinut kiireen jalkoihin jääneitä asioita esille. − Mikäli kyseessä on sähköpostiviesti, joka on tullut tiedoksi myös sihteerille, sellaisesta on helppo muistuttaa kaupunginjohtajaa.

Koska kukin kaupunginjohtaja valitsee sihteerinsä, jatkopesti ei ole ollut itsestään selvä. Siltamies tietää kuitenkin hallitsevansa sen, mitä sihteerin pitääkin hallita. − Toki maailma on täynnä asioita, joita voisi vielä näiden taitojen lisäksi osata, mutta rajansa kaikella, hän tuumaa.

Arvovierailujen valmistelut kirkkaimpia helmiä Sihteerin työn tyypillinen piirre on osallistuminen pitkäjänteisesti asioiden valmisteluun.

Lisäksi rinnalla juoksevat vinhaa vauhtia myös päiväkohtaiset asiat. Kaupunginjohtajan kalenterin hallinta on työn punaisena lankana. − Joskus tuntuu, että kalenterissa pitäisi olla tuplasti enemmän tunteja, jotta asiat saisi jouhevaan järjestykseen, Maritta Siltamies nauraa.

Vielä vuosienkin jälkeen harmin ryppyjä otsalle nostattaa valtavasti työtä nielleen Saimaankaupungin kariutuminen. − Valmisteluun upposi monen ihmisen lukemattomia työtunteja ja sitten se jäi kuitenkin toteuttamatta. Toki valmistelusta saatiin konkreettista hyötyäkin, vaikka itse Saimaankaupunkia ei tullut.

Uraan on sisältynyt aika ajoin vaiheita, jol-

loin työpäivät venyivät eikä henkilökohtaisia menoja uskaltanut sopia kello kuudeksitoista.

Myös perheen on pitänyt joustaa. − Kun menin lapsiani päivähoidosta hakemaan, usein muut lapset olivat jo lähteneet ja minua enää odotettiin, Siltamies muistelee.

Työuransa kirkkaimmiksi helmiksi hän nostaa arvovierailujen ja juhlien valmistelut. − Esimerkiksi kaupungin 350-vuotisjuhla oli upea tilaisuus. Myös Ruotsin kuninkaallisten vierailu ja Putinin käynti EU-Venäjä-innovaatiofoorumissa muuttivat työpäivät ikimuistoisiksi ja erityislaatuisiksi. Olen todella iloinen, että olen saanut olla mukana.

Haastattelun lopuksi kysäisen, onko kaupunginjohtaja nyt paikalla. − Näetkös, Kimmon ovi on kiinni. Se merkitsee sitä, ettei hän ole huoneessaan. Paikalla ollessaan Kimmo pitää oveaan auki.

Johtajuus ja johtajat ovat muuttuneet niin täällä kaupunginhallinnossa kuin muillakin aloilla. Himmeliauktoriteetti on karissut katosta, Maritta Siltamies hymyilee.

Ihmiset, Merja Rostila

M

aritta Siltamies työskenteli uransa alkupuolella muun muassa elinkeinopuolen ja lainopillisen osaston toimistotehtävissä ja vuodesta 1996 alkaen kaupunginjohtajan sihteerinä; ensin Markku Anderssonin, sitten Seppo Miettisen ja nyt Kimmo Jarvan.

Työelämä kaikkinensa − niin työskentelytavat, työyhteisö kuin johtamistyylikin − on Maritta Siltamiehen työuran aikana muuttunut paljon. Sananmukaisesti hän on työskennellyt muutoksen pyörteissä.

Sähkökirjoituskoneet vaihtuivat tekstinkäsittelylaitteisiin ja tekstinkäsittelylaitteet tietokoneisiin, sähköposti syrjäytti kirjepostia ja vähensi puheluita. Tyyntä ei ole vieläkään, mutta nyt muutos on siirtynyt enemmän laitteista ohjelmistoihin. Sähköiseen asianhallintaan siirtyminen on suurin meneillään oleva muutos, ja se edellyttää entistä monitahoisempien yhteyksien oivaltamista.

Kohtaamisia pääkirjaston suomenkielisessä kielikahvilassa keväällä 2017.

Sivun tekstit: Sami Soljansaari

Kira Hilli lumoaa

L

appeenrannan Balettigaalassa 2018 kotimaista osaamista edustaa 18-vuotias, Helsingistä kotoisin oleva huipputanssija Kira Hilli. Münchenin Balettiakatemiassa opintonsa juuri päättänyt Hilli hyppäsi tanssin maailmaan jo kolmevuotiaana. − Pidin pienenä kuulemma joka päivä esityksiä olohuoneessamme, joten minut vietiin Helsingin tanssiopistoon leikkitanssitunneille.

12-vuotiaana sain opettajakseni legendaarisen tanssitaiteilija Maj-Lis Rajalan. Kun menestyin sekä kotimaan että Pohjoismaiden ja Baltian balettikilpailuissa, päätin lähteä hakemaan oppia ulkomailta, Münchenistä.

Hillin matka jatkuu seuraavaksi Amsterdamiin, jossa hän aloittaa työt Hollannin kansallisbaletissa. Tanssija sai työtarjouksia myös muualta Euroopasta.

– Päädyin Hollantiin, sillä heidän nuorisoryhmänsä on tanssimaailmassa lähes instituutio. Hollannin kansallisbalettiin haki yli 600 nuorta tanssijaa, joista noin 100 kutsuttiin koetanssiin. He valitsivat koetanssien perusteella kaksi uutta naistanssijaa, joista minulla on kunnia olla toinen.

”

Olen omimmillani vahvoissa luonnetulkinnoissa, mutta minusta löytyy myös lyyrinen ja herkkä puoli.

Hilli opiskeli Münchenissä klassisen baletin lisäksi muita tanssilajeja, kuten modernia tanssia, kansallis- ja paritansseja sekä historiallisia tansseja. Hän on aiemmin perehtynyt tansseista myös steppiin, afroon ja jazz-tanssiin, mutta baletti on ilmaisunsa ansiosta se rakkain tanssimuoto.

– Ollakseen hyvä ammattitanssija, pitää hallita monia eri tanssilajeja laajasti. Baletti on kuitenkin kaiken perusta. Pidän näyttelemisestä ja baletissa pääsen kertomaan sen keinoin teoksen tarinaa yleisölle.

Baletti on urheilun ja taiteen sekoitus, joka

vaatii fysiikan ohella kehon- ja mielenhallintaa.

Tanssijoiden tehtävä on saada kaikki askeleet ja liikkeet näyttämään vaivattomilta ja helpoilta.

Hillin mukaan suoritus kulminoituu joskus vain minuutteja kestävään esitykseen, jota varten on harjoiteltu kuukausia.

– Yksi tanssin päämääristä on keveyden illuusio. Sen eteen täytyy tehdä valtavasti töitä.

Tärkeintä on antaa yleisölle elämys sekä toteuttaa koreografin visio parhaalla mahdollisella tavalla. Liikkeen ja musiikin on oltava yhtä, jotta yleisön on mahdollista kokea teoksen tarina ja päähenkilöiden tunteet yhtä vahvasti kuin vaikkapa elokuvissa.

– Fysiikka on tärkeää, mutta myös henkistä sietokykyä tarvitaan. Suuren yleisön edessä ei voi pelätä epäonnistumista. Jos tekee virheen, se täytyy vain kestää ja jatkaa eteenpäin. Kritiikki on aina läsnä. Palautuminen, uni ja oikea ravinto auttavat. Onneksi minulla on hyvät unenlahjat, tarvittaessa päiväunet onnistuvat vaikka harjoitussalin lattialla.

Balettigaala yksi vuoden kohokohdista Mallin töitäkin satunnaisesti tekevä Kira Hilli kuvailee itseään hyvin taiteelliseksi ja musikaaliseksi ihmiseksi, jonka vahvuuksiin esiintyjänä kuuluu ilmaisu ja mukautuminen erilaisiin rooleihin.

– Olen omimmillani vahvoissa luonnetulkinnoissa, mutta minusta löytyy myös lyyrinen ja herkkä puoli. Mieluisaksi baletin tyylisuuntaukseksi koen venäläisen Vaganova -tyylin, jossa rintakehän ja yläselän asennot ovat vahvasti mukana liikkeessä. Minusta se tuo liikkeeseen kauneutta.

Suomalainen huipputanssija seuraa monia tanssijoita sosiaalisessa mediassa ja pyrkii ottamaan heiltä sopivia vaikutteita omaan tanssiin ja harjoitteluun. Hilli käy katsomassa silloin tällöin esityksiä muun muassa Saksassa, Hollannissa ja Suomessa.

– Yksi suosikkinumeroistani on Lappeenrannan Balettigaalastakin tuttu Ohad Naharinin Deca Dance, joka on todella hypnoottinen. Pidän lisäksi vanhoista balettiklassikoista, kuten Don Quijotesta ja Le Corsairesta.

Lappeenranta on tullut Hillille tutuksi, sillä hän on käynyt nauttimassa Balettigaalasta

Kuva: Mirka Kleemola

Lappeenrannan Balettigaalassa

Lappeenrannan Balettigaala 2018 Lappeenrannan Balettigaala kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 24.8. klo 19 ja 25.8. klo 14 ja 19.

Liput Winkistä ja Lippupisteeltä.

Lippujen hinnat alkaen 77,50 €,

ainakin viitenä peräkkäisenä vuotena. Hilli kertoo, että Balettigaala on ollutkin hänelle yksi vuoden kohokohdista.

– Pidän kauniista Lappeenrannasta ja leppoisasta tunnelmasta, hyvistä ravintoloista ja tietysti Saimaan rannoista. Myös kaupunginteatteri on upea.

– Lappeenrantalaiset ovat etuoikeutettuja, kun saavat joka vuosi vieraakseen näin paljon baletin kansainvälisiä tähtiä. Gaalaa matkustetaan katsomaan Lappeenrantaan ympäri Suomen, ja lappeenrantalaisilla se on omassa kotikaupungissa kivenheiton päässä kotoa.

Lappeenrannassa nähdään temperamenttinen Carmen Tanssin superlupaus Kira Hilli on todella otettu, että hän pääsee esiintymään tämän vuoden Balettigaalassa. Hän esittää gaalassa variaation Alberto Alonson Carmen Suitesta.

– Variaatio on pienoisbaletin alkukohtauksesta, jossa Carmen tanssii ympärillään oleville sotilaille. Carmen on tarina rakkaudesta ja mustasukkaisuudesta. Luvassa on temperamenttinen, joskaan ei puhtaan

ryhmät alkaen 75,50 € / henkilö (vähintään 15 henkilöä). Hinnat sisältävät palvelumaksun. OP Etelä-Karjalan omistajajäsenelle lipun hinta 70 € (etuliput myynnissä vain Winkissä).

klassinen balettinumero. Carmenin harjoituksia ja esityksiä on ollut lähes koko kesän Saksassa, jossa esitin sitä viimeksi tuhatpäiselle yleisölle.

Hilli kiittelee Balettigaalan taiteellista johtajaa Juhani Teräsvuorta jälleen upeasta gaalaohjelmistosta.

– Pääesiintyjä Introdans edustaa eurooppalaista parhaimmistoa. Odotan innolla myös Portugalin tähtitanssijoita Filipa de Castroa ja Carlos Pinillosia.

– Tämän vuoden erityinen suosikkini ohjelmistosta on Korean Universal-baletin tanssijoiden Hyang-gee Hongin ja Konstantin Novoselovin esittämä Don Quijote.

Tuo kaksintanssi on yksi suosikkinumeroistani kautta aikojen. Se vaatii valtavasti teknistä virtuositeettia ja sitä tällä parilla varmasti riittää.

Hillin, Introdansin sekä Portugalin ja Korean tähtitanssijoiden lisäksi Balettigaalassa nähdään Viron kansallisbaletin hurmaava Alena Shkatula ja hänen partnerinsa, Brnon baletin ensitanssija Ivan Popov ja Veronan balettikilpailun voittaja Matilda Ferrari.

, kulttuurit ja kielet kohtaavat kirjastossa

K

irjasto tarjoaa monipuolisilla ja maksuttomilla ajanviettomahdollisuuksillaan luontevan kohtaamispaikan. Kirjastossa voi tavata uusia ihmisiä vaikkapa osallistumalla lukupiiriin, luentoihin, esityksiin, kielikahviloihin tai pajoihin ja kerhoihin.

Kirjastojen lukupiirit ovat olleet jo vuosikymmeniä suosittua harrastustoimintaa. Asta Koskimies oli huomannut Lappeenrannan pääkirjaston ilmoitustaululla tiedon lukupiirin kokoontumisesta. Hän päätti lähteä lukupiiriin mukaan, vaikka ei ole ennen harrastanut sellaista.

On mukavaa, kun ihmiset kiinnittävät lukiessaan huomiota eri seikkoihin. Kertomukset rikastavat lukukokemusta paljonkin. Mukavaa on myös se, että on matalan kynnyksen paikka, johon voi mennä ja tavata ihmisiä sen kummemmin esittäytymättä.

Syksyn uutuutena Novellikoukku Tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan lisäksi kir-

jastossa pääsee osallistumaan erilaisiin värkkäys- ja käsityöpajoihin. Syksyllä pääkirjastossa aloittaa uusi Novellikoukku, joka on ollut muissa Suomen kirjastoissa suosittu ja vakiintunut toimintamuoto jo useita vuosia.

Erikoiskirjastonhoitaja Merja Rostila kertoo, että Novellikoukku jatkaa pääkirjaston Neulenurkan toimintaa.

– Novellikoukussa voi kätevästi yhdistää kirjallisuuden ja käsillä tekemisen. Siinä tehdään käsitöitä ja kuunnellaan 1–5 novellia lukijavieraan lukemana.

Novellikoukun tavoitteena on esitellä novelleja ja tuoda yhteen eri-ikäisiä käsitöiden harrastajia.

Ihmiset kokevat yhteisiä hetkiä kirjaston tapahtumissa Kirjastoissa järjestetään erilaisia lukupiirien ja pajojen lisäksi erilaisia kerhoja, luentoja ja kirjallisuusiltoja. Erikoiskirjastonhoitaja Merja Rostila arvelee, että ihmiset tulevat kirjastoon paitsi lainaamaan

kirjoja myös kokemaan yhdessä erilaisia hetkiä.

Kulttuurit ja kieletkin kohtaavat kirjastossa. Kaupungin kirjastoissa järjestetään kielikahviloita englanniksi, venäjäksi ja suomeksi.

Kirjaston toimintaan voi osallistua vapaaehtoisena vertaisopastajana tai asiakasraatilaisena.

Kirjastossa toimii kuusi digiopastajaa. Heiltä varattavat opastusajat täyttyvät lähes aina. Merja Rostilan mukaan vapaaehtoisia digiopastajia kaivataan lisää.

– Erikoisosaajat voisivat vetää kirjastossa esimerkiksi 3D-tulostuspajaa tai digistudiopajaa.

Digiopastustoiminnan ohella kirjaston toimintaan voi osallistua myös asiakasraadissa. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja erilaisiin tempauksiin voi osallistua halutessaan.

– Asiakasraadin kanssa on järjestetty muita kirjaston asiakkaita varten esimerkiksi kirjastokahviloita ja pehmolelujen yökirjastoja, Rostila luettelee.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

11

Heli Mälkiä

Aurelia Turbinesin on hyvä kasvaa Lappeenrannassa

Ensimmäinen lappeenrantalainen kaasuturbiini on pian valmis lähtemään maailmalle Voimalaitosteknologian kanssa pitkään työskennellyt tuotantotalouden diplomi-insinööri Matti Malkamäki pohti vajaat kymmenen vuotta sitten, että pienille teollisille kaasuturbiineille voisi olla markkinarakoa.

Kun Malkamäki oli tarkastellut markkinoilla olevaa tekniikkaa ja asiakkaiden tarpeita, hän havaitsi, että kaksiakselinen moderni turbiini voisi hyvinkin vastata tähän huutoon. Vähän kuin sattuman kautta hän tutustui Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) turbiini- ja suurnopeustekniikan tiimeihin ja huomasi, että hänen ideansa voisikin käydä toteen juuri siellä.

Turbiinit ovat ympäristöystävällisiä Aurelian turbiinit ovat kaksiakselisia, minkä ansiosta ne voivat samalla tuottaa niin sähköä kuin höyryäkin. Yrityksen turbiinit eroavat siinäkin muista turbiineista, että ne ovat poikkeuksellisen ympäristöystävällisiä, Malkamäki kertoo.

”

Nykyään ei saisi hukata

energiaa, ei sitä tehtäessä

eikä käytettäessä, ja meidän

turbiinit nimenomaan

pystyvät parantamaan energiatehokkuutta. − Nykyään ei saisi hukata energiaa, ei sitä tehtäessä eikä käytettäessä, ja meidän turbiinit nimenomaan pystyvät parantamaan energiatehokkuutta. Tällainen turbiini pystyy keskiverto teollisuuslaitoksessa pienentämään primäärienergian tarvetta noin 40 prosenttia.

Aurelia Turbinesin turbiineissa voidaan käyttää uusiutuvia polttoaineita, kuten vetyä tai bioöljyä (FPBO), joka ei mäntämoottoreihin edes käy. Kolmas ympäristöystävällinen asia Aurelian turbiineissa on lähipäästöjen vähäisyys. Typenoksideja pääsee ilmoille pieni murto-osa siitä, mitä vastaavankokoisesta mäntämoottorista pääsee.

Turbiinien käyttömahdollisuudet ovat laajat Aurelia Turbinesin suunnittelema päämarkkina-alue oli aluksi pienprosessiteollisuus, joka koskettaa kuluttajien arkea lähes joka päivä, Matti Malkamäki kertoo. − Elintarviketeollisuus on pienprosessiteollisuutta, jossa näitä turbiineja voidaan käyttää energian ja lämmön tuottoon. Esimerkkeinä voisivat olla vaikka meijerit, joissa maidon pastörointi vaatii aika paljon energiaa.

Monet pienprosessiteollisuuden yrityksistä ovat isoja yrityksiä, joilla on kuitenkin kohtuullisen pienikokoisia tuotantolaitoksia. Järkevä tapa tuottaa energiaa sellaisiin laitoksiin on oma pieni voimalaitos, joka tekee sekä sähköä että höyryä, pohtii Malkamäki. − Mäntäkoneilla höyryä ei voi tehdä ja muut nykyaikaiset turbiinit ovat liian huonoja hyötysuhteeltaan. Me pystymme tarjoamaan uuden tuotteen tähän tarpeeseen.

Muutamassa vuodessa Aurelia Turbinesin uudeksi markkinoiden kohteeksi on muodostumassa kuitenkin aivan uusi alue. Asiakkaat ovat nähneet mahdollisuuksia kaasuturbiineissa sähköautojen pikalatauspisteiden energiantuottoon.

Esimerkiksi Englannissa on olemassa laki, jonka mukaan jokaisella moottoritien varren huoltoasemalla pitäisi olla pikalatausasemia. Ongelma on siinä, että pikalatausasema tarvitsee paljon sähköä, eikä näille huoltoasemille ole vedetty vastaavia kaapeleita. − Muutaman yhtiön kanssa ollaan aika pitkällä neuvotteluissa, että tällaisia pikalatausasemia pyöriteltäisiin turbiineilla ja uusiutuvilla polttoaineilla. Samoin julkinen liikenne, ratikat ja muut vastaavat, niiden sähkönsyöttöön tämmöiset turbiinit ovat ihan omiaan. Markkinoita on siis kyllä tarpeeksi, Malkamäki arvioi.

Lappeenranta kotipaikkana arvokas ja kaupungin yhteistyö tärkeää Aurelia Turbines toimii Lappeenrannan Pajarilassa, jossa yrityksellä on toimisto-, tuotanto- ja testaustiloja. Vaikka yhtiö on muutamassa vuodessa laajentunut ympäri maailmaa, on Lappeenrannalla kotipesänä selvät edut. − Lappeenrannassa on suurnopeustekniikkaa kehitetty

Yritysverkoston jäsenet hyötyvät toistensa osaamisesta – EKJH:n jätevesipumppaamoa valvotaan Flowroxin ratkaisulla Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ja lappeenrantalainen virtauksenhallinta- ja automaatioratkaisuihin keskittynyt Flowrox kuuluvat verkosto Greenreality Networkiin.

40 energia- ja ympäristöalan toimijan verkosto hyödyntää toistensa osaamista.

12

Flowrox

-H

uomasin, että lähes koko se osaaminen, mikä tämän turbiinin tekemiseen vaaditaan, löytyy saman katon alta, ja siitä se lähti. Keväällä 2013 perustin firman, kertoo Malkamäki.

Nyt viisi vuotta myöhemmin, prototyypin rakentamisen ja testaamisen jälkeen, ensimmäinen Lappeenrannassa tehty kaupallinen kaasuturbiini on valmis. Parhaillaan menossa ovat turbiinin testaukset, joiden jälkeen se toimitetaan ulkomaiselle asiakkaalle. Vähän tavallista merikonttia suuremman, 22 tonnia painavan turbiinin rakentamiseen on kulunut noin vuosi.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja siellä olevien huippuosaajien olemassaolo vaikutti suoraan siihen, miksi Aurelia Turbines Oy perustettiin Lappeenrantaan. Yliopiston sijoitusyhtiö Green Campus Innovation oli valmis rahoittamaan Malkamäen liikeideaa. Pian mukaan tuli myös niin sanottuja enkelisijoittajia, jotka näkivät yrityksessä selvää kasvupotentiaalia. − Nyt meillä on jo hieman yli 50 osakkeenomistajaa, Malkamäki sanoo.

Yrityksen sijoittajia löytyykin ympäri maailmaa, esimerkiksi Kiinasta ja melko poikkeuksellisesti myös Keniasta. Henkilöstöä yrityksellä on Lappeenrannassa 15 ja sen lisäksi muutamia Saksassa, Iso-Britanniassa, Itävallassa ja Yhdysvalloissa.

E

telä-Karjalan Jätehuollon (EKJH) Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen jätevesi ohjataan pumppuaseman kautta Lappeenrannan kaupungin jätevedenkäsittelylaitokselle.

Aikaisemmin pumppuasemaa valvottiin paikan päällä tehtävien tarkastusten ja paperisten muistiinpanojen avulla. Nyt valvonta on helpottunut Flowroxin seurantajärjestelmän avulla. Valvonta hoituu tietokoneen tai älypuhelimen välityksellä, jolloin siihen ei kulu niin paljon aikaa, kertoo EKJH:n Kukkuroinmäen aluevastaava Sami Huotari. − En ole vieraillut pumppaamolla aikoihin, kun aiemmin siellä piti käydä säännöllisesti. Näen kaiken tarvittavan tietokoneelta tai puhelimelta.

Flowroxin järjestelmä toimii käyttöliittymällä, jonka näkymä on kopio pumppaamosta ja käyttäjä saa tiedon poikkeamista sähköpostiin. Tämä vähentää suurten vahinkojen todennäköisyyttä, sanoo Huotari.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Flowroxin Smart Solutions seurantajärjestelmän kehityspäällikkö Tero Ahonen tarkastelee pumppaamon automaation toimintaa.

GREENREALITY

Kaupungin verkostotyö vie Greenreality Network -toimijoita

Aukeaman tekstit: Heli Mälkiä

äl k iä

Markku Mäki-Hokkonen auttaa verkostotyöllä yrityksiä menestymään ja löytämään sopivia yhteistyökumppaneita.

He

yritykselle ole löytää tiloja. Vaikka rakennus näyttää ulospäin melko tavalliselta teollisuushallilta, niin turbiinien testaamisen vuoksi hallissa on normaalia järeämmät kaasuputket ja sähkösyötöt. Lappeenrannan kaupunki yrittääkin vaikuttaa siihen, että Aurelia Turbinesille löydettäisiin uudet tuotanto- ja testaustilat.

Yhteistyötä alueen verkoston kanssa

Aurelia Turbinesin toimitusjohtaja Matti Malkamäki sanoo, että turbiineille on tulossa uudenlaisia markkinoita.

yliopiston puolesta yli 30 vuotta. Alueelta löytyy aika hyvin osaajia tähän teknologiaan liittyen. Olemme tyytyväisiä paikalliseen taustavoimaan.

Malkamäki kertoo, että yritys on ollut tiiviimmin tekemisissä Lappeenrannan kaupungin kanssa viimeisen vuoden aikana. Aurelia Turbines on nykyisissä tiloissaan vuokralla kaupungin rakennuksessa. Tilat ovat käyneet ahtaiksi. − Vaikka LUT:illa kehitetään ja testataan nytkin seuraavia tuotteitamme, niin tarvitsemme silti itsellemme uuden testaamon. Olemme kaupungin kanssa miettimässä uusia tiloja ja sitä, miten tätä toimintaa voitaisiin kehittää, Malkamäki sanoo.

Aivan yksinkertaista ei Aurelia Turbinesin kaltaiselle

”

Aurelia Turbines hyödyntää lähialueen osaamista ja tekee yhteistyötä monen eri toimijan kanssa Lappeenrannassa. − Meillä on paljonkin yhteistyötä, nimenomaan toimittajia Lappeenrannassa, eli konepajoja, tavarantoimittajia, mutta myös suunnittelutoimistoja, Matti Malkamäki sanoo.

Yhteismarkkinointia Aurelia Turbines ei juurikaan voi muiden yritysten kanssa tehdä, koska yrityksen markkinakohteet eroavat liian paljon muista. Kuitenkin energia- ja ympäristöalan verkosto Greenreality Networkin yritysten kanssa viime keväänä toteutettu yhteisrekrytointi oli Malkamäen mukaan hyvä kampanja. − Se oli fantastinen ja me tykkäsimme siitä paljon. Sen tyyppistä yhteistyötä haluaisimme tehdä jatkossakin. Siinä on selkeästi kaikilla sama tavoite, sama win-win, että saadaan osaajia tänne.

Vaikka Aurelia Turbinesille Lappeenrantaan on tullut työhakemuksia myös ulkomailta, kokee Malkamäki, että hyvän henkilökunnan löytäminen on yksi tulevaisuuden haasteista. Yrityksen henkilömäärä on tuplaantunut viime vuodesta ja edelleen kasvuvauhti tässä suhteessa on suuri. − Tällä vauhdilla sen pitäisi tuplaantua taas seuraavassa vuodessa.

Heli Mälkiä

Alueelta löytyy

aika hyvin

osaajia tähän teknologiaan

liittyen. Olemme tyytyväisiä paikalliseen taustavoimaan.

Aurelia Turbines tarvitsee isommat tilat turbiinien valmistukseen.

− Huomaisin muuten vasta paljon myöhemmin, jos joku on vialla. Pumput jatkaisivat pumppaamista ja saattaisivat mennä tukkoon. Tämä voisi johtaa myös tarpeettomaan huoltokatkokseen, Huotari selventää.

Flowrox tarjosi EKJH:lle ratkaisun tarpeen mukaan Kukkuroinmäen pumppuasemalla ohjataan kahdeksan pumpun toimintaa. Valvonnassa on oleellista pystyä varmistamaan tasainen virtaus. Manuaalisesti seuratun järjestelmän vioituttua EKJH:n täytyi löytää korvaava automaatiojärjestelmä. Flowroxilla oli tarjota ratkaisu asiaan ja he kuuntelivat meidän toiveitamme, Huotari kertoo. − Flowroxin asiantuntijat tutkivat tarkkaan pumppausaseman ja edellisen järjestelmän. He tarjosivat meille sen, mitä halusimme ja ehdottivat myös mitä kannattaisi tehdä kehittääksemme pumppuaseman

toiminnan analysointia, Huotari sanoo.

Virtauksenhallintaratkaisuja jo yli 40 vuoden ajan kehittänyt Flowrox teki EKJH:lle kaiken valmiina ohjelmoinnista ja asennuksesta lähtien. Tämä säästi asiakkaan aikaa, sanoo Flowroxin Smart Solutions kehityspäällikkö Tero Ahonen. − Asiakkaan kannalta on helpompi, kun palvelu tulee kokonaan yhdestä paikasta.

Flowroxin ja EKJH:n yhteistyö jatkuu Flowrox tarkkailee Kukkuroinmäen pumppaamoa jatkossakin, jolloin toimintaa voidaan kehittää ja optimoida edelleen, Tero Ahonen sanoo. − Kun asensimme järjestelmän pumppaamolle, saimme tietoa siitä, kuinka virtaus käyttäytyy. Nyt voimme kehittää pumppaamon toimintaa ja huollon ennakointia entisestään esimerkiksi lisäämällä erilaisia sensoreita, Ahonen kertoo.

li M

Energia- ja ympäristöalan toimijoiden verkosto vaihtoi kesäkuussa nimensä Greenreality Networkiksi. Greenreality Lappeenrannan kanssa yhtenäisempi nimi vie nyt viestiä tehokkaammin maailmalle.

L

appeenrannan alueen green-osaamista alettiin viedä maailmankartalle vuonna 2010, kun alan johtavat asiantuntijat kokoontuivat Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (LUT). Pian mukana oli useampi toimija ja verkoston nimeksi tuli Green Energy Showroom.

Lappeenrannan kaupunki vei samalla omaa ympäristöosaamistaan suunnitelmista teoiksi ja käytti teoille nimitystä Lappeenranta Greenreality.

Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin verkoston nimi on Greenreality Network. Verkostossa on 40 jäsentä, joista Lappeenrannan lisäksi kuntajäseniä ovat Imatra, Taipalsaari ja Luumäki. LUT-konsernia lukuun ottamatta loput jäsenet ovat energia- ja ympäristöalaan liittyviä yrityksiä.

Yhteinen sanoma verkoston vahvuutena Mikä tai mitä Greenreality on? ”Se on kestävää tulevaisuutta rakentava toimintaperiaate, johon me olemme sitoutuneet. Se on tahtotila ja lupaus, jota ei mitata sanoilla, vaan teoilla. Emme muuta maailmaa yksin, vaan puhaltamalla yhteen hiilettömyyteen rakennamme muutoksen yhdessä. Haluamme olla Suomen johtava energia- ja ympäristöteknologian keskittymä.”

Näin voidaan kuvailla ajattelumallia, jolla Lappeenrannan kaupunki haluaa yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa tulla tunnetuksi ja edetä esimerkiksi liiketoiminnassa, kertoo Lappeenrannan yrityspalveluyksikkö Wirman kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen. − Tärkeää Greenreality-ajattelussa on, että olemme rohkeita ja keskitymme vahvasti tekemiseen puhumisen sijaan. Olemme ylpeitä siitä, mitä on saatu aikaan, ja kerromme siitä muille, Mäki-Hokkonen kiteyttää.

Verkoston jäsenmäärä on kasvanut koko ajan, mikä kertoo siitä, että asioita on tehty oikein. Muista kaupungeista on kyselty, miten toimintaa viedään meillä eteenpäin ja mitä he voisivat oppia siitä, Mäki-Hokkonen kertoo.

Jatkossa verkoston vahvuutena on muun muassa tehokkaampi viestintä. − Viestintä on selkeämpää, kun toimitaan yhden brändin alla ja kaikki ovat omaksuneet Greenrealityn taustalla olevat arvot.

Kun kaupungin lisäksi alueen yritykset vievät samaa viestiä eteenpäin, niin viesti tarttuu laajemmalle ja kauemmaksi paremmin.

Yrityksille kasvua ja globaaleja bisnesmahdollisuuksia Kaupungin yrityspalveluyksikkö Wirmalla on vuosittain 600– 700 asiakasta, joista puolet on aloittavia yrityksiä. Puolet on isompia tai kasvavia yrityksiä, jotka tarvitsevat palvelua erityisesti liikekumppaneiden ja verkostojen löytymiseen. Tämän verkostotyön avulla Mäki-Hokkonen yrittää parantaa yritysten toimintaympäristöä.

– Yritysten mahdollisuudet menestyä ovat paremmat, kun löytyy kyvykkäimmät ja halukkaimmat kumppanit, sanoo Mäki-Hokkonen.

Greenreality-tekojen vaikutukset lähiympäristöön näyttäytyvät alueen asukkaille karkeasti sanottuna niin, että roska-astiat eivät turpoa ja Saimaa pidetään puhtaana. Mäki-Hokkonen painottaa, että työn perimmäinen tarkoitus on paljon suurempi.

– Hiilidioksidipäästöt, puhdas vesi ja raaka-aineiden riittävyys ovat globaali ongelma, josta löytyy myös globaaleja bisnesmahdollisuuksia. Meidän alueeltamme tähän vaikuttavia liiketoimia on jo tullut ja jatkossa toivottavasti tulee vielä enemmän. Näin vaikutuksetkin leviävät globaalisti. Meille tulee siitä työpaikkoja, vientituloja, rahaa ja hyvinvointia. Siihen me pyrimme tällä työllä.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

13

VALOKUITU

Älykodin tunnusmerkki

E

linvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi määrittelee, että valokuituyhteys on kotien toimintavarma ja riittävä tietoliikenneyhteys pitkälle tulevaisuuteen − älykodin tunnusmerkki. Hän arvelee, että ennen pitkää tietoliikenneyhteydet ovat kiinteistölle yhtä välttämättömiä kuin vesi ja sähkö, koska monet palvelut ovat jo siirtyneet tai siirtymässä verkkoon. − Varsinkin videoyhteyteen perustuvat palvelut, kuten esimerkiksi etälääkäripalvelut, edellyttävät toimivaa nettiyhteyttä. Ja vaikka nykyinen asukas ei tarvitsisikaan valokuitua, seuraava sukupolvi voi pitää sitä välttämättömänä. Eli valokuitu nostaa kiinteistön kiinnostavuutta ja arvoa myyntitilanteessa, Leimi näkee.

Tietoliikenneyhteyksiä pitää kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti ja oman elämäntilanteen mukaan. − Toki mobiiliyhteys sopii joillekin valokuitua paremmin, esimerkiksi paljon matkustaville ja niille, jotka asuvat vaikkapa kahdella paikkakunnalla. Valokuituhan on sidottu yhteen kiinteistöön eikä sitä voi ottaa matkalle mukaan.

Lappeenrannassa valokuituverkkojen rakentaminen on markkinaehtoista, joten jos kiinteistökohtaisille tietoliikenneyhteyksille on tarvetta, Leimi kannustaa naapuruksia yhteistyöhön. − Vasta kun yhdeltä asuinalueelta tulee tarpeeksi valituksia huonoista mobiililiittymistä tai pätkivästä kaapeli-tv-yhteydestä sekä toiveita toimintavarmasta valokuidusta, teleoperaattorit ottavat tilanteen todesta.

”

Varsinkin videoyhteyteen perustuvat palvelut, kuten esimerkiksi etälääkäripalvelut, edellyttävät toimivaa nettiyhteyttä.

Pasi Leimi 11 000 omakoti- ja rivitaloa vailla valokuitua Lappeenrannassa Jotta yhteistyö ja tiedonvaihto kaupungin ja operaattoreiden välillä paranisi, Lappeenrannan kaupunki pestasi alkuvuodesta valokuituverkkojen asiantuntijan Tuomo Puhakaisen järjestämään neuvotteluja − niin sanotun markkinapuheenvuoron − operaattoreiden ja kaupungin kesken. Telia, Blue Lake Communications sekä Elisa ottivat kutsun vastaan.

Samassa yhteydessä Puhakainen myös kartoitti valokuituliittymien määrää kaupungissa. − Selvitin tilanteen taajamittain aina Korvenkylästä Rutolaan sekä Voisalmesta ja Kivisalmesta Karhuvuoreen. Tulokseksi sain, että noin 11 000 lappeenrantalaisesta omakoti- ja rivitalosta puuttuu valokuitu. Sen sijaan kerrostalojen tilanne on hyvä, koska Kymen Puhelin, nykyisin Elisa, veti aikoinaan niihin valokuituyhteydet, Puhakainen kertoo.

Puhakainen täsmentää, että jos taajamissa olisi tarpeeksi liittyjiä, rakentamisen kokonaiskustannukset olisivat todennäköisesti edullisemmat kuin Savitaipaleella, Taipalsaarella

14

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Teksti: Mervi Palonen Kuvat: Ari Nakari

Valokuitu on kotien toimintavarma tietoliikenneyhteys pitkälle tulevaisuuteen Lappeenrannan kaupungin toiveena on, että teleoperaattorit ryhtyisivät rakentamaan valokuituverkkoa alueille, joissa asukkaat selvästi ilmaisevat haluavansa parempia tietoliikenneyhteyksiä.

Valokuituverkon asennusta pidetään järkevänä esimerkiksi vesijohtojen ja sähkökaapeleiden uusimisen ja rakentamisen yhteydessä eli silloin kuin muutakin infraa rakennetaan uusille alueille tai korjataan vanhaa.

ja Lemillä, jossa Saimaan Kuitu parhaillaan rakentaa valokuituyhteyksiä valtion ja kuntien tukemana pääasiassa haja-asutusalueilla. Yksittäiselle kiinteistönomistajalle Lappeenrannan taajamissa valokuituverkon liittymismaksu voisi olla saamaa luokkaa tai jopa edullisempi kuin naapurikuntien alueilla.

Lappeenrannassa, kuten muissakin suurissa kaupungeissa, valokuituliittymien tarve on niin valtaisa, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia samanlaisiin tukitoimiin kuin pienissä naapurikunnissa. Joitakin hankkeita Lappeenrannassakin on tosin tuettu maaseuturahoituksella.

määrän kasvaessa toimintavarmuus horjuu ja yhteys pätkii.

Sen sijaan kiinteistölle johtavaa valokuitua käyttää vain yksi kiinteistö eikä kuormitusongelmaa synny.

Puhakainen toppuuttelee myös lisääntyvää 5G-innostusta.

– Onhan 5G nopea, mutta sitä seuraavat samanlaiset kuormittavuusongelmat kuin 4G:tä. Lisäongelmana on vielä, kuinka se johdetaan ikkunoiden ja seinien lävitse eli jonkinlaista ulkoantennia varmasti tarvitaan.

Asukkaiden aktiivisuus välttämätöntä

Valokuituyhteyden toimintavarmuus on todella hyvä ja vikoja on erittäin vähän.

Tuomo Puhakainen

Tuomo Puhakainen on huomannut, että kun internet pätkii, ihmiset usein ajattelevat, että tällaista tämä on, ja jatkavat sinnittelemistä huonon yhteyden kanssa. − Kun paremmasta ei tiedä, ei osaa parempaa vaatiakaan.

Patoutunutta tyytymättömyyttä on kuitenkin paljon. Kannustankin ihmisiä ottamaan yhteyttä operaattoreihin ja vaatimaan parempia yhteyksiä sekä myös keskustelemaan naapureidensa ja asuinalueen väen kanssa ongelmista ja niiden ratkaisusta. Minusta operaattoreiden kannattaisi perustaa selkeitä viestinvälityskanavia ihmisten mielipiteille ja toiveille, jotta tietoliikenneyhteyksien parantamisessa päästäisiin eteenpäin, Puhakainen painottaa.

Valokuituverkon laajentamisessa asukkaiden oma aktiivisuus on välttämätöntä eli markkinaehtoisesti toimivat operaattorit suuntaavat sinne, missä on kysyntää. − Operaattorit tyytyvät tarjoamaan mobiililiittymiä tai antavat ensiapua vanhalle kaapeli-tv-verkolle, jos parempaa ei osata vaatia.

Puhakainen arvelee, että asiakkaalta jää usein huomaamatta, että mobiiliyhteyksien kauppiaat puhuvat yhteyksien maksiminopeuksista, mutta unohtavat tuoda esille liittymän käytön epävarmuuden. − Jos hankkii 100 megan mobiiliyhteyden, se tarkoittaa, että parhaassa tapauksessa yhteys voi yltää tuohon nopeuteen, mutta yhtä hyvin se voi ajoittain olla esimerkiksi viisi megaa tai jopa senkin alle. Tukiaseman kuormittuessa eli käyttäjä-

”

Mikä valokuitu?

Tuomo Puhakainen on naapurikuntien hankkeiden yhteydessä huomannut, että ihmiset eivät tiedä valokuidusta tarpeeksi, siksi moni empii ja siirtää päätöstä tuonnemmaksi. − Itse valokuitukaapeli on hiuksenohutta lasia, mutta erittäin vahvaa. Kodeissa yhteys ei ole sähköstä riippuvainen, joten esimerkiksi kiinteistökohtaiset ukkosvauriot eivät vahingoita kaapelia. Yleensä yhteys asennetaan tilaan, jossa kiinteistön päätelevisio sijaitsee. Internetin käyttö onnistuu langattomasti kodin sisällä missä päin kotia tahansa ainakin wifi-lisälaitteiden avulla. Kaivuutöiltä piha-alueella ei ainakaan vielä voi täysin välttyä, vaikka syviä kaivantoja ei tarvitakaan. − Valokuidun oleellinen ero mobiiliverkkoihin on, että muut käyttäjät eivät pääse syömään samoja eväitä eli kukaan ei ole käyttäjän kanssa samaa yhteyttä jakamassa. Tästä syystä valokuituyhteyden toimintavarmuus on todella hyvä ja vikoja on erittäin vähän, Puhakainen havainnollistaa.

Tuomo Puhakainen työmaakäynnillä Saimaan Kuidun kohteessa.

Toiveita valokuidusta voi lähettää esimerkiksi markkinapuheenvuoroon osallistuneille tietoliikenneoperaattoreille: Telia Finland Oyj: www.telia.fi/ asiakastuki/lomakkeet/ yhteydenottopyynto Blue Lake Communications Oy: asiakaspalvelu@blc.fi Elisa Oyj: www.elisa.fi/kauppa/#!/ nettiliittymat/talokaapeli

IN ENGLISH

Finnish top dancer Kira Hilli will delight audiences at the Lappeenranta Ballet Gala

T

he 18-year-old top dancer Kira Hilli will represent Finnish talent at the Lappeenranta Ballet Gala on 24 and 25 August 2018. Hilli has recently completed her studies at the Ballet Academy of the University of Music and Performing Arts Munich.

She will next head to Amsterdam to join the Dutch National Ballet.

Hilli says that she has become familiar with Lappeenranta thanks to the Ballet Gala.

“I’ve come to see the Ballet Gala at least five years in a row. The people of Lappeenranta are really privileged to have so many international ballet stars visiting every year.

“I like beautiful Lappeenranta, its relaxed mood, good restaurants and, of course, the beaches of Lake Saimaa. The City Theatre is also gorgeous.”

Kira Hilli occasionally works as a model, too. She describes herself as a very artistic and musical person whose strengths as a performer include expression and adapting to different roles.

“I’m at my best in strong character dances, but I also have a lyrical and sensitive side. A style of ballet that I particularly enjoy is the Russian Vaganova, in which the positions of

the chest and upper back are prominently featured. I feel that it adds beauty to the movements.”

Hilli is truly delighted to be able to perform at this year’s Ballet Gala. She will do a variation of Alberto Alonso’s Carmen Suite.

“The variation is from the beginning of the one-act ballet, when Carmen dances for the soldiers around her. Carmen is a story of love and jealousy. This will be a temperamental, though not purely classical ballet performance. We rehearsed and performed Carmen in Germany almost all summer long. I last performed it for an audience of a thousand.”

Hilli started dancing at the age of three.

She thanks the artistic director of the Ballet Gala, Juhani Teräsvuori, for another wonderful gala programme.

“The headliner, Introdans, represents the best in Europe. I’m also eager to see Filipa de Castro and Carlos Pinillos, the Portuguese dance stars.

“My particular favourite in this year’s pro-

The Lappeenranta Ballet Gala The Lappeenranta Ballet Gala will take place on the main stage of the Lappeenranta City Theatre on 24 August at 19:00 and on 25 August at 14:00 and 19:00.

You can buy tickets from Customer Service Centre Winkki and Lippupiste.

Ticket prices start at: EUR 77.50, groups EUR 75.50 (at least 15 persons). The prices include a service fee. gramme is Don Quijote, as performed by the Korean Universal Ballet Company’s Hyanggee Hong and Konstantin Novoselov. This duet is one of my favourite numbers of all time. It demands great technical virtuosity and this pair has what it takes.”

In addition to Hilli, Introdans and the star dancers from Portugal and Korea, the Ballet Gala will present the charming Alena Shkatula from the Estonian National Ballet, and her partner Ivan Popov, the first soloist of the Ballet of the National Theatre Brno, as well as Matilda Ferrari, the winner of the Verona Ballet Competition.

The City’s

Open Doors Day

and the Greenreality Carnival on 30 August On the Open Doors Day, Customer Service Centre Winkki will serve you at the City Hall from 9:00 to 17:00. Winkki will help you with any questions you may have about the services of the City of Lappeenranta. You can also, for instance, buy tickets at Winkki to concerts by the City Orchestra, and also handle Waltti travel card matters.

The Greenreality Carnival is a free event for the whole family. It will be held for the first time this year, from 10:00 to 18:00 on Kansalaistori square in front of the City Hall.

Local businesses and environmental sector, culture and recreation organisations will be extensively represented at the event.

They will present the steps taken to ensure a greener future in the Lappeenranta region.

The programme includes plenty of different kinds of activities, shows and sales points.

Kuvat: Lappeenrannan kaupunki

T

he City of Lappeenranta will hold an Open Doors Day and the Greenreality Carnival on 30 August 2018. We welcome you to learn more about the services and sustainable operations of Finland’s Climate Capital. All events are open to everyone, free of charge.

On the day of the event, Lappeenranta City Hall will present services from 10:00 to 15:00 and host a concert by the City Orchestra at 11:00. Visitors can also tour the City Hall at 10:15 and noon. These tours will present the City Hall and the activities of Customer Service Centre Winkki. Tour participants will receive a Lappeenranta bag, containing information and tips about what’s going on in Lappeenranta. You can also pick up a Lappeenranta bag on the day of the event from the Tourist Info at Shopping Centre IsoKristiina.

Old Town Days at the Fortress 9-12 August

T

he City of Lappeenranta celebrates its 369th birthday at the Lappeenranta Fortress from Friday the 9th to Sunday the 12th of August 2018.

Old Town Days is an event for the whole family. There will be plenty to see, hear and do for people of all ages. These programmes will mainly be held in the Fortress area.

A new Lord of the Fortress will be selected for the Fortress at the Harbour Square at 18:00 on Friday.

Saturday will be a family day. It will feature, for instance, historical adventure tours hosted by Mirrimuori, old tractors, unicycle performances, magic, traditional cavalrymen, as well as clay, summer bag, pin, jewellery and art workshops.

Sunday’s theme is history, featuring historical drama tours and a variety of musical performances and concerts, ranging from the traditional kantele to musical saws.

The events held in the Fortress on Saturday are free of charge. Museums charge admission on Sunday.

Harbour Lights, 25 August

S

ataman Valot (Harbour Lights) is an event for the whole family. It will set a wonderful ambiance in the City Bay and its surroundings, the Harbour Square, Painting Circle and Shore Park (Casino Park) on Saturday, 25 August, from 16:00 to 23:00.

This free event has a diverse local focus, and invites residents to relax and have a good time with their friends and family.

In addition to candles and torches, the harbour area will be lit up by skilled artists, culminating with a beautiful light parade of boats and fireworks.

The diverse programme for the evening includes fun for children, excitement for young people and a good mood for adults. Harbour Square, the Painting Circle and Casino Park will be filled with dance, circus and musical performances, and fun art and activity workshops.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

15

LIIKKEELLE Syyslomaviikolla vko 43 (22.–26.10.2018) ei ohjattuja ryhmiä.

Lappeenranta liikuttaa!

Ohjatut liikuntaryhmät

10.9.–16.12.2018 Muutokset mahdollisia.

Terveysliikuntaryhmät Lappeenrannan liikuntatoimen ohjauspalvelun terveysliikuntaryhmät on suunnattu kaikenikäisille kaupunkilaisille. Ryhmät ovat matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joissa tärkein tavoitteemme on lisätä kuntalaisten liikunnan harrastusta sekä tarjota terveyttä edistävää ja ylläpitävää liikuntaa.

Olet tervetullut iloiseen joukkoomme!

Ilmoittautuminen ryhmiin Lappeenrannan kaupungin liikuntaryhmiin ilmoittaudutaan netissä: www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta.

Syksyn ryhmiin ilmoittautuminen alkaa tiistaina 21.8. klo 8 ja sulkeutuu keskiviikkona 22.8. klo 23. Poikkeuksena erityisliikuntaryhmät, joihin ilmoittaudutaan ke 15.8. klo 8 alkaen erityisliikunnan ohjaajalle puh. 040 015 7514 mirva.lappalainen@lappeenranta.fi

Apua netti-ilmoittautumiseen saa tiistaina 21.8. klo 8–10 kaupungintalon Asiakaspalvelukeskus Winkissä (Villimiehenkatu 1), Iso Apu-palvelukeskuksessa (Kauppakatu 63), Joutsenohallissa (Penttiläntie 17), Sammonlahden liikuntahallissa, (Ruskonlahdenkatu 7) sekä Lauritsalan uimahallissa (Luukkaankatu 51). Tuolloin ilmoittautuja voi pyytää Winkin asiakasneuvojia, liikunnanohjaajaa ja Iso Avun henkilökuntaa tekemään ilmoittautumisen puolestaan. Varaa pankkitunnukseksesi mukaan verkkomaksun suorittamista varten.

Netti-ilmoittautuminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Asiakas valitsee ryhmän, johon haluaa ilmoittautua ja antaa pyydettyihin kenttiin etunimensä, sukunimensä ja puhelinnumeronsa. Sen jälkeen tulee painaa Jatka-painiketta, jolloin pääsee valitsemaan maksutavan. Ryhmän ohjausmaksun voi nyt maksaa myös verkkomaksulla ilmoittautumisen yhteydessä. Vaihtoehtoisesti maksun voi suorittaa suoraan uimahallien kassoille joko pankkikortilla tai käteisellä.

Mikäli ei pysty ilmoittautumaan liikuntaryhmiin määräaikana tai ilmoittautuminen unohtuu, liikuntatoimen liikunnanohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa kauppakeskus IsoKristiinassa tiistaina 28.8. klo 9–13.

Näihin liikuntaryhmiin ei tarvitse ilmoittautua: • liikunnan vertaisryhmä • rannekevesijumpat

Painonhallintaryhmät

Kuntosaliryhmät

Haluatko pudottaa painoasi ja liikkua hyvässä seurassa? Liikuntatoimen painonhallintaryhmät on suunnattu henkilöille, joilla BMI on 30 tai yli. HEVIvesijumppien aikana uimahalleissa ei ole yleisöuintia. ti 18.30–19.45

ke 9.45–10.45

ke 11.15–11.45

pe 11.15–11.45

!

Liikakilot liikkeelle (miehet,) Kahilanniemi XL-kuntosali, Lauritsalan uimahalli HEVI-vesijumppa, Lauritsalan uimahalli HEVI-vesijumppa, LPR uimahalli

Lappeenrannan kaupungin liikuntaryhmiin ilmoittaudutaan netissä: www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta

Vesiliikunta

ma 9.15–10.15

9.45–10.45

11–12

12.30–14

15.45–16.45 ti 9–10

10.15–11.15

10.30–11.30 ke 9–10

10.15–11.15

9–10

13–14 to 12–13

12.15–13.15

14.30–15.30

14.30–15.30

15.45–16.45 pe 9–10

Kiertoharjoittelu, Lauritsalan uimahalli Kiertoharjoittelu, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu 70+, Kahilanniemi Kuntosali 75+, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu, Lauritsalan uimahalli Kiertoharjoittelu, Joutsenohalli Kiertoharjoittelu, Joutsenohalli Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu, Joutsenohalli Kiertoharjoittelu, Joutsenohalli Kiertoharjoittelu, Korvenkylän seurantalo Kiertoharjoittelu 60+, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu, Sammonlahden liikuntahalli Kiertoharjoittelu, Lauritsalan uimahalli Kiertoharjoittelu 60+, Lpr uimahalli Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu, Kahilanniemi Kiertoharjoittelu 70+, Joutsenohalli

Ohjattujen liikuntapalvelujen hinnasto

Lappeenrannan uimahalli ti 9–9.30 Vesijumppa 10–10.30 Vesijumppa 11–11.30 Vesijumppa ke 9.30–10 Vesijumppa 10.30–11 Syväallasvesijumppa 11.30–12 Syväallasvesijumppa to 10–10.30 Vesijumppa pe 11.15–11.45 HEVI Vesijumppa

Kausimaksut Seniorit, erityisryhmät, työttömät 28 €/kausi/ryhmä (ei koske vesijumpparyhmiä) Työikäiset 42 €/kausi/ryhmä (ryhmät klo 16 jälkeen)

Vesiliikunta

Lauritsalan uimahalli ma 10.45–11.15 Vesijumppa

11.30–12 Vesijumppa (automiehet) ke 11.15–11.45 HEVI Vesijumppa to 10–10.30 Vesijumppa

10.45–11.15 Vesijumppa

Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 25 €/kausi/ryhmä (kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosaliryhmissä, jotka järjestetään uimahallien kuntosalissa) Rannekevesijumppien ohjausmaksu 2 €/kerta/hlö (kts. ohjeet rannekevesijumppien alta) Huom! Kausimaksun lisäksi vesijumpissa ja kuntosaliryhmissä maksetaan uimahalli- tai kuntosalimaksu.

Rannekevesijumpat Rannekevesijumpat palvelevat niitä asiakkaita, jotka eivät halua sitoutua koko kaudeksi yhteen ja samaan ryhmään.

Mikko Nikkinen

Rannekevesijumppaan lunastetaan uima­hallimaksun yhteydessä 2 € ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahallin kassalla 40 min ennen jumpan alkua.

16

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Lappeenrannan uimahalli

Lauritsalan uimahalli

ma 6.15–6.45 Syväallasvesijumppa

11.30–12 Syväallasvesijumppa 16.45–17.15 Syväallasvesijumppa ti 13.30–14 Syväallasvesijumppa

17.15–18 Cirkuit syväallas ke 16.30–17 Syväallasvesijumppa to 6.15–6.45 Syväallasvesijumppa

16.45–17.30 Cirkuit Syväallas

ti 6.15–6.45 Vesijumppa 13–13.30 Vesijumppa 17.30–18 Syväallas vesijumppa ke 16.30–17.15 Allascirkuit su 10.30–11 Vesijumppa

Muut liikuntaryhmät

Senioritanssi

ma 16.45–17.45 ti 10–10.45

11–11.45 ke 10–10.45

11–12 to 9.30–10.30

9.30–10.30

11–12

13–14

15–16

12.30–13.15

ke 10–10.45 Monari, alasali

TanssiMix, Kimpisen lukion yläsali UUSI RYHMÄ!

Lihashuolto, Family Center, Hyrymäenkatu 2 Lihashuolto, Family Center, Hyrymäenkatu 2 Senioritanssi, Monarin alasali UUSI RYHMÄ!

Pilates, Monarin alasali Voimaa ja tasapainoa, Lpr urheilutalo, yläaula LAVIS, Family Center LAVIS, Lauritsala-talo, Hallituskatu 20 LAVIS, Rientola, Joutseno, Kesolantie 9 LAVIS, Sammonlahti, Ruskonlahdenkatu 7 Lihashuolto, Kahilanniemen terveysliikuntasali

Senioritanssi tuo iloa elämään!

Senioritanssi on iloista, turvallista ja kepeää menoa hyvärytmisen musiikin tahdissa, jossa vanhempikin pysyy mukana. Senioritanssin aloittaminen ei edellytä aikaisempaa tanssikokemusta. Tansseissa toistuvat helposti omaksuttavat askelsarjat, joita voidaan helpottaa ryhmän taso huomioiden. Senioritanssit sisältävät myös istumatansseja, joita tehdään tuolilla istuen, joten kaikki pääsevät osallistumaan.

Senioritanssi on erinomaista terveysliikuntaa ja iloista ikääntymistä, joka lisää liikkumisen keveyttä, parantaa tasapainoa ja jalkojen kuntoa. Tanssi kohentaa sekä vahvistaa muistia ja mielen hyvinvointia. Tanssi edistää myös sydänterveyttä.

TanssiMix ma 16.45 -17.45 Kimpisen lukion yläsali Tanssimix on mukaansatempaava ja helppo tanssillinen tunti, joka sopii sekä aloittelijoille että jo tanssia harrastaneille. Tunnilla liikutaan soolona hyvärytmisen musiikin tahdissa (esim. samba, rumba, salsa, tango ja valssi). Tekniikkaa ja ilmaisua harjoitellaan helppojen koreografioiden kautta.

Tanssi on erinomaista terveysliikuntaa, joka kasvattaa kuntoa, lisää liikkuvuutta ja kehittää tasapainoa. Tanssiminen antaa myös paljon mielihyvää, lisää itsevarmuutta ja kehotietoisuutta, sekä parantaa sosiaalisia taitoja.

Tanssitunnille on hyvä varata mukaan sisälenkkarit tai tanssitossut sekä juomapullo.

Tule mukaan iloisella mielellä ja annetaan rytmin viedä!

Ryhmäliikunta

Erityisliikunta

Tuolijumppa ma 13.30–14.15 ti 10.30–11.15 ke 10–10.45 13.15–14

Monarin alasali Kompassi, Sammontori 2 krs.

Palvelukeskus, Kauppakatu 58-60 Lauritsala-talo

Lappeenrannan uimahalli-urheilutalo

Joutsenohalli Penttiläntie 17

Urheilutalo, Pohjolankatu 29 ma 17–18.30 Vammaissulkapallo to 14.30–15 Kehitysvammaisten vesijumppa

ma 8–9 to 18–19

19–20

ma 17.05–17.50 Sovellettu tanssi

Sammonlahti, liikuntahalli Monarin alasali Kourulan palloiluhalli Lauritsala-talo Nuijamaan koulu Pontuksen koulu

Kahilanniemen kunto- ja terveysliikuntasali Valto Käkelän katu 3 D ma 17.45–18.45 Kehitysvammaisten kuntosali ke 11.30–12.30 Soveltavan liikunnan ryhmä

12.45–13.45 Mielenterveysryhmä

14.30–15.30 Kehitysvammaisten kuntosali

Taidekoulu Estradi Teollisuuskatu 9

Työttömien liikuntaryhmät

la 12.15–13

Kuntosali

Lappeenrannan UK Areena Kisakatu 9 su 9–10.30

ma klo 14 –15 Lappeenrannan uimahallin kuntosali, Pohjolankatu 29 Käynti kuntosalille tapahtuu uimahallin kassan kautta.

Liikunnanohjaaja paikalla koko kauden ajan. ti klo 15–16 Sammonlahden liikuntahalli, Ruskonlahdenkatu 7 Liikunnanohjaaja paikalla syys–lokakuussa. ke klo 15–16 Joutsenohallin kuntosali, Penttiläntie 17 Näytä kassalla työnhakijan asiakaskortti.

Liikunnanohjaaja paikalla syys–lokakuussa. pe klo 11–12 Lauritsalan uimahallin kuntosali, Luukkaankatu 51 Liikunnanohjaaja paikalla koko kauden ajan.

Erityisperhesirkus (25.8. alkaen) Special Hockey, isät ja pojat

Kehitysvammaisten kuntosali

Veljeskodin uima-allas Snellmaninkatu 25

Kimpisen koulu Tanssisali, Pohjolankatu 23 C

Kevytjumppa ma 15–15.45 ti 8.45–9.30 ti 15–15.45 ke 14.15–15 pe 10–10.45 pe 15–15.45

Erityisliikuntaryhmiin ilmoittautumiset ke 15.8. klo 8 alkaen, mirva.lappalainen@lappeenranta.fi tai puh. 0400 157 514

Lasten sovellettu uinti Lasten sovellettu uinti

Sammonlahden liikuntahalli Ruskonlahdenkatu 7 ti 11.45–12.45 Erityisliikunnan kuntosaliopastus

Lauritsalan uimahalli Luukkaankatu 51 to 10–11

11–12 pe 12.30–13

Erityisliikunnan kuntosalivuoro Erityisliikunnan kuntosalivuoro Erityisliikunnan vesijumppa

Myllymäen koulu Hiessillankatu 10 ke 15.45–16.45 Pyörätuolitanssi

Kesämäen koulu Lavolankatu 16 ma 19.30–21

Istumalentopallo

MIES, tee hyvä teko itsellesi ja aloita liikunnallinen elämäntapa SuomiMiesryhmissä!

Aikataulut löydät netistä – ilmoittaudu mukaan.

Arttu Muukkonen

Vesijumppa (uimahallimaksu) pe klo 12.30–13 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 Kuntosalivuorot ovat maksuttomia, matalan kynnyksen liikuntaa sekä miehille että naisille. Kuntosalille pääsee näyttämällä ohjaajalle työnhakijan asiakaskortin. Mukaan voi tulla milloin vain. Vesijumppa maksaa työttömien uimahallimaksun 3,50 €/kerta.

10 kerran sarjauintikortti maksaa 32 €.

!

Kaikista liikuntatoimen järjestä­mistä ryhmistä löytyy lisä­tietoja internetistä. www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta

Vähävaraisille lapsiperheille tarkoitettua lasten ja nuorten harrastustoimintaavustusta voi hakea 19.8.2018 saakka Nuorten harrastustoiminta-avustus on suunnattu erityisesti alle 18-vuotiaille lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille, joiden harrastaminen on vaarassa keskeytyä perheen tiukan talouden vuoksi.

Taloustilanteen arvioinnissa huomioidaan perheen tulot ja mm. lasten lukumäärä. Hakijan kotikunnan tulee olla Lappeenranta.

Taloudellista tukea voidaan myöntää lukukausi-, tunti- ja kausimaksuihin. Harrastuksen on oltava ohjattua ja säännöllistä, ja harrastuksen järjestäjän tulee toimia Lappeenrannassa. Tuki harrastustoimintaan on yksilötukea.

Syyskauden haku on avoinna 11.7.2018–19.8.2018 ja se toteutetaan sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.lappeenranta.fi.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

17

Lasten liikunta

Lasten liikuntamaan ja Liikuntasirkuksen ajatuksena on perheiden yhteinen liikunnallinen toiminta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Toiminta on valvottua, mutta lapsi tarvitsee aina oman aikuisen mukaan.

Liikuntamaat

Liikuntasirkus

Vesipeuhupäivät

Joutsenohalli, su klo 10–13 su 16.9., 14.10., 28.10., 11.11., 25.11. ja 9.12.

Penttiläntie 17

Taidekoulu Estradi, Teollisuuskatu 9, su 23.9. klo 10–13 Koko perheen liikuntasirkus!

Tule kokeilemaan sirkusta eri välineitä hyödyntäen. Käytössä mm. akrobatiamatot, trampoliinit ja tasapainoiluvälineitä.

la klo 11–13.30 Lauritsalan uimahalli, Luukkaankatu 51 la 29.9., 27.10., 24.11. ja 15.12.

Kourulan palloiluhalli, su klo 10–13 su 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. ja 2.12.

Katajakatu 12

Osallistumismaksu: 2 € /lapsi.

Osallistumismaksu: uimahallimaksun verran.

Oskari Nikkinen

Osallistumismaksu: 2 € /lapsi, huoltaja pääsee veloituksetta mukaan.

Huom! Vesipeuhupäivän aikana uimahallissa ei ole yleisöuintia.

Treenaa kuntosalilla oikein Oskari Nikkinen

Kuntosaliopastukset

13–19-vuotiaiden maksuton harrastetoiminta jatkuu!

Tarkoituksena on rohkaista nuoria liikunnallisten harrastusten pariin ja tarjota mukavia kokemuksia uusista ja jo tutummista lajeista. Toimintaan saa tulla mukaan milloin vain, eikä tunneilla käynti vaadi sitoutumista.

Lisätietoja: Marko Siltamies, puh. 040 653 4888, marko.siltamies@lappeenranta.fi. Tutustu toimintaan tarkemmin: www.lappeenranta.fi/syke-sataan



SYKE sataan



Osallistu kehonkoostumusmittaukseen!

Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille Inbody-kehonkoostumusmittauksia. Testejä tehdään ajanvarauksella Lauritsalan uimahallilla keskiviikkoisin ja perjantaisin kerran kuukaudessa. Mittaus maksaa 20 € /henkilö.

Varaa testiaikasi verkosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Kulttuuri ja liikunta Ohjattu liikunta ja katso samalla soveltuuko testi sinulle.

@sykesataan

Liikunta-ja hyvinvointiluennot

Lehmuskodin juhlasali, Armilankatu 33.

Haluatko tietoa ja vinkkejä omaan liikuntaasi ja hyvinvointiisi? Tervetuloa maksuttomiin tietoiskuihin!

Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua. Tietoiskun päätteeksi on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. ke 12.9. klo 17–18.30 Lihaskuntoharjoittelun merkitys ikääntyneelle Laura Majander, geriatrian ylilääkäri

ke 24.10. klo 17–18.30 Kuinka onnistun elämäntapamuutoksessa? Riittävätkö vahva asenne ja motivaatio vai mitä muuta tarvitaan?

Mari Ravattinen, Toimitusjohtaja Työfysioterapeutti, NLP Master Practioner

ke 21.11. klo 17–18.30 Kuinka harjoitella tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteet saavuttaen kuntosalilla?

Asiantuntijan vinkeillä lisää motivaatiota omaan harjoitteluun.

Atte Kaasinen yrittäjä, ft, Crossfit-valmentaja

ma ti

ke

to pe

13–14 9–10 10.30–11.30 11.45–12.45 12–13 15–16 15–16 15–16 15–16 9–10

Lauritsalan uimahallin yläsali Sammonlahden palloiluhallin kuntosali Lauritsalan uimahalli Sammonlahden palloiluhallin kuntosali (Erityisliikunta) Lpr uimahalli Lpr uimahalli Lauritsalan uimahalli (12.9.–31.10.)

Joutsenohalli (12.9.–31.10.)

Sammonlahden palloiluhallin kuntosali (13.9.–1.11.)

Lauritsalan uimahalli

ABC−kuntosalikurssit Haluatko aloittaa kuntosaliharjoittelun, mutta et tiedä miten?

Kuntosaliharjoittelun ABC-kurssit on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kuntoisille henkilöille. Kurssilla opitaan harjoittelun perusteet ja tutustutaan laitteiden käyttöön. ABC-kurssilta saat oman harjoitteluohjelman ja valmiuden jatkaa halutessasi harjoittelua itsenäisesti.

Kurssilla on neljä kokoontumiskertaa.

Aika: tiistaisin ja perjantaisin klo 10.30–12 Paikka: Lappeenrannan uimahallin kuntosali Hinta: 25 €/kurssi 1. kurssi: 11.9., 14.9., 18.9. ja 21.9.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 2. kurssi: 6.11., 9.11., 13.11. ja 16.11. Anne Peuhkuri, puh. 040 7769 560 3. kurssi: 4.12., 7.12., 11.12. ja 14.12. tai anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

Kahilanniemen vapaat harjoitteluvuorot ma klo 12.45–15, ti klo 12–14, pe klo 8–10.30 Lunasta älykortti vapaaharjoitteluvuoroille uimahallien kassalta.

Kortti oikeuttaa käyttämään salia vapaaharjoitteluvuoroilla 14.12.2018 asti. Hinta 20 € + älykortin hinta 5 €.

Ohjaaja on paikalla opastamassa laitteiden käytössä ja antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun.

Liikuntaneuvonta

BMI-kortti

Liikunnan vertaisryhmä

Olisiko sinulla tarvetta elämäntapamuutokselle? Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten? Liikuntaneuvonta on suunnattu nuorille, lapsiperheille sekä lappeenrantalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski, esim. kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino tai joiden liikunta on vähäistä tai hyvin yksipuolista. Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu jo hyväkuntoisille aktiiviliikkujille.

Kortti voidaan myöntää sellaisille aikuisille henkilöille joiden BMI (Body mass index) on 40 tai yli. BMI-kortti on käytössä Lappeenrannan kaupungin uimahallissa ja kuntosalilla, Lauritsalan uimahallissa ja kuntosalilla, Sammonlahden palloiluhallin kuntosalilla ja Joutsenohallin ja Ylämaan kuntosalilla. BMI-kortin voi saada maksimissaan kolmeksi vuodeksi, jos BMI on toisena tai kolmantena vuotena rajoissa 35–40 tai yli. BMI-kortti on henkilökohtainen.

Vertaisryhmä on tarkoitettu liikuntaneuvonta- ja BMI-korttiasiakkaille, sekä henkilöille jotka haluavat vertaistukea liikunnan aloittamiseen. Ohjaajana toimii liikuntatoimen vertaisohjaaja, joka on liikuntaneuvonnan ja elämäntapamuutoksen kokemusasiantuntija omassa elämässään. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua!

Kysy lisää liikuntaneuvonnasta liikuntaneuvojiltamme! p. 0407769560 Urheilutalo, Armilan terveysasema p. 0408296162 Lauritsalan hyvinvointiasema ja Joutsenohalli p. 0406742869 Urheilutalo p. 0404819399 Sammonlahden ja Joutsenon hyvinvointiasemat

18

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Kysy lisää kortista: Anne Peuhkuri, p. 040 776 9560 anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

ti klo 17–18 Vesijuoksu, Lpr uimahalli Lisätietoja ryhmästä: Anne Peuhkuri, p. 040 776 9560, anne.peuhkuri@lappeenranta.fi

Chapeau Introdans. Hans Gerritsen.

Lappeenrannan Balettigaala, ks. s. 11.

LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannan tapahtumakalenteri Seuraa tapahtumatarjontaa www.lappeenranta.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia.

Lappeenrannan kaupunginteatteri Toivo Kärki - Reino Helismaa

Suutarin tyttären pihalla 50–luvun tunteita ja tunnelmia!

Esitysoikeus: Agency North / Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat.

SUURI NÄYTTÄMÖ

Sanoittajalegenda Reino Helismaan vuonna 1954 kirjoittama hupaisa kansannäytelmä sisältää lähes kolmekymmentä Toivo Kärjen säveltämää musiikkinumeroa.

Suutarin tyttärellä riittää kosijoita, rakkautta on ilmassa, ja siitä saa osansa jokainen. Lopussa päädytään selvittämään lukuisia sotkuja syyskäräjille. Ja tietenkin suutarin tyttären pihalla kasvaa kaunis pihlajapuu.

8.9.–20.12.

Näytelmässä ovat mukana teatterin uudet näyttelijät. Musiikkinumeroita säestää kolmihenkinen orkesteri.

Ohjaus: Timo Sokura Liput: 35/30/25 €, opiskelijat ovelta 12 € Maria Jotuni

22.9.–20.12.

Maria Jotunin teksteihin pohjaava Rakkautta käsittelee nimensä mukaisesti rakkautta eri muodoissaan.

Miten se näyttäytyy arjessa tekoina, vanhemmuudessa, parisuhteessa tai miten se Jotunin terävän huumorintajun tuntien vaikuttaa poissaolollaan?

PIENI NÄYTTÄMÖ

Rakkautta kutoo yhteen tarinoita, joissa koominen ja traaginen vuorottelevat. Esitys kertoo myös siitä, miten vierauden voi ylittää ja toisen jälleen löytää. Luvassa on klassisen kirjoittajan tekstejä klassisesta aiheesta raikkaasti tulkittuina.

Ohjaus: Tuomo Rämö Liput: 28/25/20€, opiskelijat ovelta 12 €

Astrid Lindgren

Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma.

SUURI NÄYTTÄMÖ

1.–19.12.

* ensi-ilta ** tuoksuton näytös KAUDEN AVAUS LA 8.9.

SYYSKUU

la 8.9. la 15.9. la 15.9. la 22.9. pe 28.9. la 29.9.

klo 19 * klo 13 klo 18 klo 19 klo 19 klo 13

22.9.–17.11.

SUURI NÄYTTÄMÖ

LOKAKUU

to 4.10. klo 14 ** la 6.10. klo 19 pe 12.10. klo 19 la 13.10. klo 13 pe 19.10. klo 19 la 20.10. klo 13 (tilausnäytös) ke 31.10. klo 19 **

ENSI-ILTA LA 22.9.

Rakkautta

syksy 2018

SYYSKUU

la 22.9. to 27.9. pe 28.9. la 29.9. la 29.9.

klo 18.30 * klo 14.30 klo 18.30 klo 13.30 klo 18.30

Agatha Christie

Hiirenloukku Hykerryttävän murhamysteerin tapahtumat sijoittuvat Englannin maaseudulle juuri avattuun täysihoitolaan.

Radiouutiset kertovat, että Lontoossa on tapahtunut murha. Samanaikaisesti täysihoitolaan saapuu salaperäisiä vieraita, joista kukaan ei vaikuta kertovan itsestään koko totuutta. Jännitys tihenee entisestään, kun lumi saartaa täysihoitolan. Nerokkaasti punottua salaisuuksien verkkoa selvitetään aina loppuratkaisuun asti.

Ohjaus: Iiris Rannio Liput: 28/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 € JATKAA KEVÄÄLTÄ!

LOKAKUU

SYYSKUU

LOKAKUU

to 4.10. klo 14.30 ** pe 5.10. klo 18.30 la 6.10. klo 18.30 pe 12.10. klo 18.30 la 13.10. klo 13.30 pe 19.10. klo 18.30 la 20.10. klo 13.30 la 20.10. klo 18.30 ke 31.10. klo 18.30 **

la 22.9. klo 13 to 27.9. klo 14 la 29.9. klo 19

pe 5.10. klo 19 la 6.10. klo 13 to 11.10. klo 14 to 18.10. klo 14 la 20.10. klo 19

Esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma.

Kaikki esitysajankohdat ja syyskauden koko ohjelma huippuvierailuineen osoitteessa lprteatteri.fi

ENSI-ILTA LA 1.12.

Vaahteramäen Eemeli Iki-ihana Vaahteramäen Eemeli saapuu ilostuttamaan kaupunginteatteriin joulukuussa!

Kukapa meistä ei rakastaisi Eemeliä, tuota vallatonta metkuilijaa, joka hyvää tarkoittaessaan joutuu kerta toisensa jälkeen verstashuoneeseen puu-ukkoja veistelemään.

Satuklassikko on melkoinen runsaudensarvi.

Pääsemme mukaan kotoisan Kissankulman kesään ja talveen renkeineen, piikoineen ja possuressuineen. On pitoja ja vieraita, joulua, juhannusta ja elävää musiikkia.

Tervetuloa Kissankulmaan!

Ohjaus: Iiris Rannio Liput: 30/25/20 €, opiskelijat ovelta 12 €.

Perhelippu (2 aikuista, 2 lasta): 80 € / Perhelippu (2 aikuista ja 1 lapsi) 70 €

JOULUKUU

la 1.12. klo 18 * ma 3.12. klo 12 pe 7.12. klo 18 la 8.12. klo 13 la 15.12. klo 19 ti 18.12. klo 18 ke 19.12. klo 18

Syksyn 2018 kausikortti Hinta: 80 € (sis. palvelumaksun) Sisältää: ensi-iltanäytelmät Suutarin tyttären pihalla, Rakkautta, Vaahteramäen Eemeli

Teatteriklubi on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa keskustellaan teatterista ja esitellään monipuolisesti teatterin toimintaa. Teatteriklubi kokoontuu tiistaisin 28.8., 25.9., 30.10. ja 27.11. klo 17.30 alkaen. Tervetuloa!

Teatteri-, konsertti- ja balettilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 Kesällä 10.8. saakka klo 9-16 Normaalisti avoinna klo 9-17 puh. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

Lipunmyynti teatterilla Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina Avoinna esityspäivinä 2 tuntia ennen esityksen alkua. teatteri@lappeenranta.fi

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelin­palvelusta sekä R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti.

Konserteista S-Etukortilla 3 € alennus

Lippupisteen valtakunnalliset myyntipisteet Lappeenrannassa: K-Citymarket (Toikansuontie 4) Kehruuhuone (Kristiinankatu 20)

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

19

www.lappeenranta.fi/ kaupunginorkesteri Kuva: Michal Mutor

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

Lappeenranta-salin viihdetapahtumat Club For Five – Songs of Kirka la 8.9.

Tapani Kansa – Tuhansien tunteiden ilta, 50-vuotistaiteilijajuhlakonsertti la 6.10.

Anssi Kela – konserttisalikiertue 2018 ke 17.10. pe 19.10.

Golden ABBA Show – koe Abban tarina uudelleen!

Kuvassa Helena Juntunen.

Kuvassa Janusz Warowski.

pe 2.11.

Kesäkonsertit 30.8. asti

The Manhattan Transfer, maailman arvostetuin lauluyhtye

• Lappeenrannan satamatorilla tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 18–19 • Lappeenrannan Marianaukiolla lauantaisin klo 10–11 • Joutsenon torilla torstaisin klo 11–12

Linnoituksen isännän juhlakonsertti

Aleksis Kiven päivän konsertti

pe 10.8. klo 19 Kehruuhuone Johtaa Vytautas Lukočius Solistina Angelika Klas, sopraano Ohjelmassa kauneimmat kotimaiset – Merikanto, Kuula, Sibelius Liput 20 € / Kotiseutupäivien osallistujakortilla 15 € (vain Winkistä)

ke 10.10. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solistina Niamh McKenna, huilu Liput 30/21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-salin lämpiössä, mukana Niamh McKenna ja Vytautas Lukočius.

Danny – Viimeinen ilta Dannyn seurassa

My name is James Bond

Kalenteri täydentyy. Ajantasaiset tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Lappeenranta-salin ohjelmisto

to 30.8. klo 11 ja 19 Lappeenranta-sali Konserttimestarin johdolla Liput klo 11: Vapaa pääsy!

Liput klo 19: 15 €

Syyskauden avajaiskonsertti Kausikorttikonsertti – Faunin ilta to 13.9. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solistina Helena Juntunen, sopraano Liput 30/21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-salin lämpiössä, mukana Helena Juntunen ja Vytautas Lukočius.

Muistoja Firenzestä to 20.9. klo 19 Kausikorttikonsertti Lappeenranta-sali Kaupunginorkesterin yhtyeitä, mukana Tuomas Lehto, sello Liput 30/21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-salin lämpiössä, mukana Tuomas Lehto.

Saimaa Sinfonietta Kausikorttikonsertti Skottilainen to 4.10 klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Johtaa Vytautas Lukočius Solistina Tami Pohjola, viulu Liput 30/21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-salin lämpiössä, mukana Tami Pohjola ja Vytautas Lukočius.

Kaupunginorkesterin kausikortti Kausikorttiin kuuluu 7 konserttia.

Kausikortin ostajalle käsiohjelma ilmaiseksi ja Lappeenranta-salin konserteissa vakiopaikka.

Kaupunginorkesterin kausikortin voi hankkia Winkistä.

Kausikortin hinta syyskaudelle on 150/100€ (sis. palvelumaksun).

to 1.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Antti Rissanen Solisteina Diandra ja Tero Lindberg, trumpetti Musiikkia James Bond -elokuvista.

Liput 30 €

Oboetaitureita

Kausikorttikonsertti

to 8.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vilmantas Kaliunas Solisti Hannu Perttilä, oboe Liput 30/21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-salin lämpiössä, mukana Vilmantas Kaliunas ja Hannu Perttilä.

Seikkailun säveliä – Perhekonsertti to 22.11. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Ohjelmassa elokuvamusiikkia Tähtien sota, Indiana Jones, Pirates of the Caribbeans, Harry Potter ja Taru sormusten herrasta.

Liput 10 € Alle 16-vuotiaat lapset ilmaiseksi kaikkiin konsertteihimme!

Saimaa Sinfonietta – Kausikorttikonsertti Puola 100v. pe 30.11. klo 19 Lappeenranta-sali Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Johtaa Daniel Raiskin Solistina Janusz Warowski, viulu Liput 30/21 € klo 18.30 Taiteilijatapaaminen Lappeenranta-salin lämpiössä, mukana Janusz Warowski ja Daniel Raiskin.

Nuorten solistien joulukonsertti

ti 6.11.

Katso esiintyjät: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Kesakonsertit

su 25.11.

Club For Five – Jouluna 2018 su 9.12

Bändi-ilta

Ti-Ti Nalle – 30-vuotisjuhlakonsertti

Lappeenrannan satamatorilla ti 21.8. klo 18–22.

Esiintyjinä: Saved From Ourselves, EEVA, Post Adamic Race, The Pine Forest , MC OGE

ma 10.12.

Keskustassa tapahtuu art@bars – kulttuuria kapakoissa keskellä kaupunkia

Yhteislaulutilaisuudet su klo 16–17, Linnoituksen kesäteatteri

pe–su 7.–9.9.

Huipputarjouksia ja elämyksellistä ohjelmaa keskustan, sataman ja linnoituksen kahviloissa, baareissa, ravintoloissa ja yökerhoissa.

Fashion by Night – Muotia yössä keskellä kaupunkia

Kansantanssikonsertit su klo 18–19, Linnoituksen kesäteatteri Esiintyjänä Nuorisoseura Rajan Nuoret

Valtakunnalliset kotiseutupäivät 9.–12.8., ks. s. 5.

pe 28.9.

Liikkeissä ja kauppakeskuksissa muotia, musiikkia, elämyksellistä ohjelmaa ja hyviä tarjouksia. Osa liikkeistä avoinna jopa klo 23 asti. Päämuotinäytös Kaupungintalolla, Lappeenranta-salissa, ilmainen sisäänpääsy.

Magic by Christmas – Joulun taikaa keskellä kaupunkia

Raatihuoneen avoimet ovet la 11.8. klo 10–15, musiikkia klo 12.

Liput: aikuiset 5 €, lapset 3 € (alle 3 v. ilmaiseksi)

Kyläpyöräily 12.8. Kierrä kylillä omaan tahtiin ja omalla reitillä klo 8–20 välillä. www.icyclelpr.fi/kylapyoraily

Yleisurheilun Motonet GP -kilpailun finaali

la 24.11.

Koko perheen joulunavaustapahtuma keskustan liikkeissä ja kauppakeskuksissa.

23.8., Kimpinen

Lappeenrannan Balettigaala 24.–25.8., kts. s. 11

Suomen korkein Hiekkalinna avoinna 2.9. asti klo 10–21

Kausikorttikonsertti

to 13.12. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Janne Valkeajoki Solisteina musiikkiopistojen oppilaita.

Liput 25 €

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Lappeenrannan satamatorilla ke 22.8. klo 18–21.

Vaskimusiikin konsertit su klo 14–15, Pusupuiston lava 5.8. Noble Brass 12.8. Noble Brass 19.8. Noble Brass 26.8. Ratsuväen perinnesoittokunta

Ja Kitara Soi 29.11.–2.12.

Klassisen kitaramusiikin festivaali

Joulutori 7.–22.12. Marianaukiolla

Fashion by Night 2017 muotinäytös.

20

Torikaraoke

Tapahtumasunnuntait elokuussa

Kuva: Lakes ry

Meditaatiota

Kausikorttikonsertti

Kalevala koru

Lappeenrannassa tapahtuu!

Yö – Mitä jos mä rakastan

Tavataan toreilla Kauppatori Musiikkituokio: Huge ja nakkisormet la 4.8. klo 11–13

Lappeenranta Cruising 2018

Kansalaistoiminnan Fiesta ja Mahdollisuuksien tori

la 11.8. klo 16–21 Kings Street Cruisers ry

Kirjastoauton pop up -pysäkki

Elävä linnoitus Lappeenrannan linnoituksen Vanhankaupungin päivät 10.–12.8., kts. s. 23.

Linnoituksen luonto- ja sadonkorjuupäivä la 25.8.

www.elavalinnoitus.fi

pe 24.8. klo 9–12

Ilmaiset iltakirppikset 7.8., 9.8. klo 14–18

Linnoituksen Kekri 3.–4.11.

Markkinat Kauppatorilla

Linnoituksen joulu ohjelmaa adventtisunnuntaisin 2.12., 9.12., 16.12. ja 23.12.

pe 17.8.

Me-talolla (Kauppakeskus Opri, 2. krs, Valtakatu 30) Uusia suomalaisia -valokuvanäyttelyn avajaiset klo 16 ja Ei tietä kotiin -elokuvan näytös klo 17 sekä elokuvan jälkeen keskustelutilaisuus pakolaisuudesta, identiteetistä ja rasismin kokemisesta

Maaseutumarkkinat

lauantaina 18.8. klo 10–14 perhetapahtuma, Pusupuisto Yhdistysten esittäytymispisteitä ja osallistavaa ohjelmaa perheille. Esiintyjinä MC OGE ja Tuomo Rannankari Duo

su 9.9. klo 10–15, ProAgria Etelä-Suomi ry

klo 10–15 klo 10–15 satama Nukketeatteriesityksiä, Joutava Ruuhi

Syysmarkkinat

klo 12–16.30, Me-talo Klo 12 elokuva Grrrl: Champions of change, keskustelutilaisuuksia

Kuukausimarkkinat la 11.8., 8.9. ja 10.11. klo 7–14

25.–26.10. to klo 7–18, pe klo 7–17

Leijonien Joulumarkkinat 15.12., LC Lappeenranta

klo 12–17, Kirkkopuisto ja Marianaukio Yhdistykset ja organisaatiot esittelevät toimintaansa, lisäksi harrasteryhmien esityksiä klo 12.30–14 päivätanssit, Marianaukio Trio Tumma Yö

Satamatori

klo 16.45–21.30, Konserttiosuus, Marianaukio Saara Östman bändeineen, Juju ja illan pääesiintyjänä Jannika B, Marianaukion iso lava. BaranBand ja Frankosun and the Family, Nuijamies-lava

Katusählyturnaus la 4.8. klo 8–19, Butchers IBK

Kalamarkkinat Muikku ja Pottu

Tapahtumia koordinoi Etelä-Karjalan yhdistykset ry yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

la 15.– su 16.9., LUM

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat Tapahtumat

Linnoituksen museot: liput 9/8 €, alle 18-v. vapaa pääsy

Museot avoinna 26.8. saakka ma–pe klo 10–18 ja la–su klo 11–17 28.8.–30.12. ti–su klo 11–17

Etelä-Karjalan museo

Lappeenrannan taidemuseo

Kristiinankatu 15

Kristiinankatu 8–10

Perusnäyttely Rajalla – kolme karjalaista kaupunkia Leijonasta siniristiin – Suomen lippu 100 vuotta

Takaisin Karjalaan – Caj Bremer NeuvostoKarjalan runokylissä

30.9. saakka

Kalevala Koru -näyttely Rohkea. Ajassa. Aito.

Suomen rakastetuin Koru 80 vuotta 13.10.2018–31.3.2019

2.9. saakka

Vanhankaupungin päivät Perhepäivä 11.8. vapaa pääsy Caj Bremerin taiteilijatapaaminen klo 13–15, Lappeenrannan taidemuseo Metkun pinssipaja sekä Tiinalotta Särmölän koru- ja kuvataidepaja klo 13–15, Etelä-Karjalan museo.

Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen – näyttelyn avajaiset

Unimaailmani – Caj Bremerin kuvia

pe 14.9. klo 18, vapaa pääsy Lappeenrannan taidemuseo

2.9. saakka

NAIS! – teoksia Lappeenrannan Kalevala koru -näyttelyn avajaiset taidemuseon kokoelmista to 11.10. klo 18, vapaa pääsy 2.9. saakka

Etelä-Karjalan museo

Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen

Seuraa ilmoittelua: www.lappeenranta.fi/museot puh. 05 616 2261

15.9.2018–6.1.2019

Kehruuhuoneella tapahtuu Komediafestivaali on the Road: Ali Jahangiri, Niko Kivelä ja Ilari Johansson Kesäteatteri to 30.8. klo 19

Saara Östman ja ystävät: On elämä laulu -konsertti pe 21.9. klo 19

Hyvää sinulle -messut la 29.9. klo 11–15

Ari Nakari

Näyttelyt

Lasten Lauantai

Galleria Pihatto Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus Valtakatu 80 (käynti Kaukaankadun puolelta) 25.8. asti Linnoituksen Isännät 1996–2017 28.8.–22.9.

Kuvataiteilija Unto Ahjotuli 25.9.–20.10. valokuvanäyttely Vapaa 23.10.–17.11. Taru Juvakka: pääsy!

Kauneutta varjoissa 27.11.–22.12. Karjala/KSVK ti-pe 11–18, la 11–15, su–ma ja arkipyhinä suljettu www.galleriapihatto.fi

Tarkemmat tiedot: www.kehruuhuone.fi/tapahtumat

Lavalla Ida Elina!

Popkantelettaren uuden levyn julkistamiskonsertti

Silvennoinen & Maijanen Band

ti 9.10.

pe 2.11. klo 19

la–su 8.–9.12.

Menu-ilta Kehruuhuoneen tapaan Timo ”Lintsi” Linnanmäen seurassa

Sakonat kahvisoitto Sakonat päätössoitto

Joulukonsertti Johanna & Mikko Iivanainen, Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila

pe 26.10.

su 4.11. klo 15

ke 12.12. klo 19

la 6.10.

Scandinavian Music Group

la 3.11. klo 14

la 8.12. klo 19

Linnoituksen joulumarkkinat

Sakonat-kansanmusiikkikurssi Isänpäivämättö

Kauneimmat joululaulut

pe–su 2.–4.11.

su 11.11.

su 16.12. klo 15

Broadcast

Jouluinen Lasten Lauantai

La 24.11 klo 21

la 8.12.

Muutokset mahdollisia.

Historiallinen Raatihuone.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

21

Kirjastossa tapahtuu Aikuisille Raija Pelli ja Terho Miettinen

www.lappeenranta.fi/kirjasto

Teemu Keskisarja kertoo Aleksis Kivi-kirjastaan ti 9.10. klo 18–19.30

to 13.9. klo 18–19.30 Harhaanjohtajat-kirjailta, keskustelua hengellisestä manipulaatiosta.

Sampsa Peltonen arabiankielisen kirjallisuuden kääntäjä, Suomentajat lukijoiden luo –hanke

Ranskalaisen kirjallisuuden viikko

ti 16.10. klo 18–19.30

viikko 39, klo 18–19.30 ma 24.9. Helena Petäistö ti 25.9. Aune Hikipää,

Simone de Beauvoir ke 26.9. Marja Haapio,

ranskalaiset nais runoilijat ja

kääntäjän rooli

Metsien Elvikset

ti 23.10. klo 18–19.30, Heili-salissa

Vilma Putro soittaa sahaa, Soinnun päivän konsertti

Kuvassa (ylhäällä) Kalle Veirto.

Juha Hurme, vuoden 2017 Finlandia-voittaja ke 14.11. klo 18–19.30

Marko Tikka, sukututkimusyhdistyksen yleisöluento

Kuvassa Helena Petäistö.

Kuvassa Juha Hurme.

Toistuvat tapahtumat:

Aikuisten elokuvakerho

ke 21.11. klo 17.30–19.30

Filosofiakahvila

Marjariitta Ketola, Unicefin pääsihteeri, Lasten oikeuksien päivän vieraana

kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18–19.30, Heili-sali.

Ke 5.9. Millainen viisauden ystävä olen? Vierailijana Herakleitos pj. Sakari Kiiskinen.

kerran kuussa, ti 11.9. alkaen klo 17–19. Teemana parhaat komediat, passit jakoon 1.8.

to 22.11. klo 18–19.30

to 25.10. klo 18–19, musiikkiosastolla

Bussimatka Helsingin kirjamessuille la 27.10

Venäjänkielinen tandem-kielikurssi

Kalle Veirto kertoo poikien nuortenkirjallisuudesta ke 19.9. klo 10–10.45, pääkirjasto.

Satupäivä to 18.10. klo 9.30 Pulpin koululla ja klo 18 pääkirjastossa Vahtikoira karkuteillä -lastenkonsertti.

ke 21.11. klo 9.30 ja klo 10.15 pääkirjaston Tarinasalissa.

Loruhetki kestää noin 25 min.

Soturikissapaja Erin Hunterin kirjasarjan ystäville to 22.11. klo 16–18, Lauritsalan kirjasto.

Suomenkielinen kielikahvila,

Venäjänkielinen kielikahvila kerran kuussa

Lukupiirit

joka toinen viikko ma 10.9. alkaen klo 18.30–19.30, ala-aulan kokoustila. Vetäjinä Jason Revello ja Barbara Miraftabi.

Pilvi Valtosen Tonttukoulu

ke 12.9. alkaen klo 17.30–19, alaaulan kokoustila. Lukijoina Maire Kousa ja Marjaana Kinnunen, kts. s. 11. kokoontumiset joka toinen viikko ke 19.9. alkaen klo 14.30–15.30, ala-aulan kokoustila.

Englanninkielinen kielikahvila

Lapsille ja nuorille

Novellikoukku kerran kuussa

ma 10.9. klo 17–18, ala-aulan kokoustila. Keskustelua pareittain joka toinen viikko, ohjaa Svetlana Nikulina.

ma 17.9. klo 17.30–18.30, ala-aulan kokoustila.

Tuija Rantalainen

to 27.9. klo 18–19 Rhythm and bluesia musiikkiosastolla.

Open Mic tapahtuma, kirjoittajayhdistys Paltta

Kuva: Stefan Bremer

Kuva: Anna Veirto Kuva: Pekka Holmström

Kuvassa Vilma Putro.

kerran kuussa to 20.9. alkaen klo 14–15 ja 17.30–18.30, pääkirjaston Heili-sali. ti 18.9. alkaen klo 15, Lauritsalan kirjasto.

Yhteislaulut kerran kuussa to 11.10. alkaen klo 17–18, Tarinasali.

Vetäjänä Antti Taipale.

Toistuvat tapahtumat, lapset ja nuoret:

Satuja venäjäksi, toiminnallisia satutunteja

Kirjastokino esittää lasten elokuvia

Pelikellari-lautapelikerho

klo 17–18, Tarinasali.

Ohjaajana Ekaterina Ilvonen. ma 10.9., 17.9., 8.10., 15.10., 5.11. ja 3.12.18. ti 25.9., 2.10., 30.10., 13.11., 19.11., 27.11., 11.12.18 Mukaan voi varata sisätossut lattian liukkauden vuoksi.

Sopii parhaiten 3–8-vuotiaille!

ke 12.9., 17.10., 21.11. sekä 12.12. klo 10, Tarinasali.

Elokuvat sopivat parhaiten alle kouluikäisille ja ne kestävät noin puoli tuntia.

to 30.8. klo 15–19 ja kerran kuussa ti 11.9. lähtien klo 16–20, Tarinasali.

Syksyn lukukoiraillat kerran kuussa ti 18.9. lähtien klo 18–19.30, Tarinasali. ke 12.9. lähtien klo 17.30– 18.30, Lauritsalan kirjasto.

Avoimet vanhempainillat Koulukiusaaminen ja sen ehkäisy Ti 9.10. (alkamisaika ja paikka tarkentuvat myöhemmin, seuraa ilmoituksia) Luennoitsijana Heikki Turkka Aseman Lapset ry:stä.

Heikki on toiminut hankepäällikkönä K-0 kiusaamiseen puuttuvassa hankkeessa, jossa tuotettiin uusia keinoja puuttua kiusaamiseen.

Heikki on tehnyt työtä myös katusovittelun saralla.

Tilaisuuden järjestää hyvinvointija sivistyspalvelut sekä Lappeenrannan kesäyliopisto.

22

Eroauttaminen Ma 26.11. (alkamisaika ja paikka tarkentuvat myöhemmin, seuraa ilmoituksia) Luennoitsijana Marianna Stolbow.

Marianna on tehnyt eroauttamistyötä yli 10 vuotta ja julkaissut teoksia parisuhteista.

Iltapäivällä luento ammattilaisille eroauttamisesta ja illalla on yleisölle vapaa avoin vanhempainilta.

Tilaisuuden järjestää hyvinvointi- ja sivistyspalvelut sekä Lappeenrannan kesäyliopisto, MLL:n Lappeenrannan yhdistys, Kymen piirin Perhetyönkehittämisyhdistys ja MLL:n Kymen piiri.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

Metkat -lastenkulttuuriviikko 19.–25.11.

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun 10-vuotisjuhlavuoden lastenkulttuuritoimintaa maakunnassa. Ohjelmatiedot julkaistaan www.lastenmetku.fi-sivustolla lokakuussa.

Lapsen oikeuksien juhlapäivä ti 20.11.

Juhlapäivää vietetään järjestämällä yhdessä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa kolme koululaiskonserttia. Juhlakonsertti ti 20.11. ja kaksi koululaiskonserttia ke 21.11. Lappeenranta-salissa.

Lisätietoja: www.lastenmetku.fi Dokkino: Toiset todellisuudet to 22.11.

Etelä-Karjalan Vuoden 2018 DOKKINO-teema on Erinomaisen erilainen. Näytökset lastenkulttuurikeskus 4.–6.-luokkalaisille ja yläkoululaisille elokuvateatteri Finnkinossa.

Metku dokkino@docpoint.info.

@LastenMetku Tervetuloa Metkat-lastenkulttuuriviikon juhliin ja tapahtumiin!

 

Nuorisotoimen tapahtumat ja toiminta on päihteetöntä­ ja to 24.8. Työturvallisuuskoulutus Ohjaamossa. savutonta. to 30.8. Ohjaamon 3v. synttärit ja toimintojen avoimet ovet klo 10–15. pe 31.8. Alakoululaisten disco Monarilla klo 18–21.

Illan aikana kilpailuja ja muuta ohjelmaa.

Vapaa pääsy. pe 7.9. alkaen motorisoidun nuorisotyön yksikkö Wauto liikkuu eri puolilla Lappeenrantaa parillisina viikkoina keskiviikkoisin ja perjantaisin. ke 12.9. Matka Elämä lapselle -konserttiin. Ilmoittautumis ohjeet nuorisotoimen tapahtumakalenterista. pe 14.9. Alakoululaisten disco Lauritsala-talolla klo 18–21.

Illan aikana kilpailuja ja muuta ohjelmaa.

Vapaa pääsy. la 22.9. Koko perheen tapahtuma Monarilla. ti 25.9. Ohjaamo mukana Sampon Ura- ja rekrytointi tapahtumassa klo 13–15. pe 28.9. Kierrätysmuotitapahtuma Monarilla. ke 17.10. Asunnottomien yö Ohjaamossa. pe 19.10. Alakoululaisten disco Monarilla klo 18–21. Illan aikana kilpailuja ja muuta ohjelmaa. Vapaa pääsy. ti–to 23.–25.10. Nuorten syystyöleiri Asinsaaressa. pe 9.11. Alakoululaisten disco Lauritsala-talolla klo 18–21.

Illan aikana kilpailuja ja muuta ohjelmaa. Vapaa pääsy. ma 19.11. Nuorten asumisneuvonta -koulutus ammattilaisille Ohjaamossa. pe 7.12. Kaamospuhallus Lappeenrannan urheilutalolla

Nuorten asialla

Kesäkivaa Marjolassa to 9.8. klo 14–18, Loma- ja kokoushotelli Marjola, Mikonsaarentie 15 Lappeenrannan kaupungin vammaisneuvosto järjestää jo kolmannen kerran kesätapahtuman loma- ja kokoushotelli Marjolassa, Mikonsaarentie 15, 53300 Lappeenranta. Ilmaistapahtuman aloitus on klo 14 ja sen jälkeen voi kierrellä omaan tahtiin eri pisteillä.

Ohjelmassa on ilmaisten tervetulokahvien jälkeen vammaisneuvoston tervetulosanat sekä Eksoten vammaispalvelujen ajankohtaiskatsaus. Tarjolla on myös mielenkiintoisia esittelyjä ja toimintoja eri yhdistysten ja muiden tahojen toimipisteillä. Lisäksi päivän aikana on mahdollisuus tutustua muun muassa pyörätuolitanssiin (klo 15 ja klo 16.15). Sovellettua tanssia on tarjolla klo 15.30 ja 17. Paikalla on myös Lappeenrannan SPR:n piristäjäpalvelu ja sähköriksapyörät. Myynnissä on grillimakkaraa ja lettuja.

Yli 10 hengen ryhmiltä pyydetään ennakkoilmoittautumista suoraan Marjolaan, muutoin tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua. Lappeenrannan vammaisneuvosto toivottaa lämpimästi tervetulleiksi eri vammaisjärjestöjen edustajat ja jäsenet sekä ennen kaikkea kaikki asianomaiset, asiasta ja tapahtumasta kiinnostuneet.

Lisää tapahtumia nuorisotoimen tapahtuma­kalenterissa: www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut Nuorisotoimen tapahtumakalenteri ja www.lappeenranta.fi Nuorten palvelut Ohjaamo Lappeenranta.

Lappeenrannan linnoituksen

Vanhankaupungin päivät LINNOITUKSEN ISÄNNÄN PÄIVÄ 10.8. klo 17.45 Ratsuväen perinnesoittokunta satamatorilla klo 18 Linnoituksen uuden isännän julkistaminen, satamatorin lava. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva julistaa Linnoituksen isännän 2018–2019. Paikalla Linnoituksen Isäntä 2017–2018, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

Lappeenrannan kaupunki täyttää 369 vuotta ja kaupungin syntymäpäivää vietetään Lappeenrannan linnoituksessa perjantaista sunnuntaihin 10.–12.8.2018.

klo 16.30 KANSANMUSIIKKIA ROIHUN MALLIIN! Roihu-yhtye esiintyy, Valliravintola.

klo 13–13.45 Saha soi Kuvataidekoululla, Vilma Putro.

Klo 11–15 Linnoituksen alueella tapahtuu, Perinneratsukot partioivat, taikuri Oscar lumoaa tempuillaan, Seppo Kivimäki & Lukas Peurala taiteilevat yksipyöräisillä.

klo 13.30 Draamakierros, lähtö Viipurin portilta.

klo 10–18 Linnoituksen Mehiläistarha Katariinan torilla. Myynnissä linnoituksen hunajaa, hunajaisia lettuja ja kahvia.

klo 14 Kirjoittajayhdistys Paltta runoilee Lappeenrannan Taideyhdistyksen näyttelyn inspiroimana Kuvataidekoululla. klo 14 Lenny-orkesteri musisoi, Valliravintola.

Klo 15 Vaskikonsertti,Pusupuisto

klo 18.40 Linnoituksen Isäntien juhlakulkue linnoitukseen, Linnoituksen isännät, kaupunginjohtaja ja kutsuvieraat siirtyvät Kehruuhuoneelle.

klo 10–13 Traktorit Katariinan torilla ja Komendantin talon edessä. klo 13–14 Koiravetoa Majurskan talon puistossa.

klo 18 Kansantanssikonsertti, Kesäteatteri.

klo 19 Lappeenrannan kaupunginorkesterin Linnoituksen Isännän juhlakonsertti, Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone.

Solistina laulaja, sopraano Angelika Klas.

Liput Lappeenrannan kaupungintalon asiakaspalvelukeskus Winkistä ja Kehruuhuoneelta.

Työpajat: klo 11–13 savityöpaja Keramiikkapajalla klo 12–14 kesäkassityöpaja Kuvataidekoululla Klo 13–15 Metkun pinssipaja / Tiinalotta Särmölän koru-ja kuvataidepaja, Etelä-Karjalan museo

klo 19 Karlo Haapiainen ja Varaslähtö, Lehmus Roastery.

klo 20.30 Linnoituksen Isännän juhlaillallinen ja tanssiaiset, Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone. Lappeenrannan kaupunginorkesteri esiintyy solistinaan Angelika Klas.

Illalliskortit voi hankkia Kehruuhuoneelta.

Lisäksi: Tutustu tanssiin -tuokioita Lappeenrannan tanssiopistolla. Taiteilijatapaaminen, Caj Bremer taidemuseolla klo 13–15.

PERHEPÄIVÄ 11.8. klo 10 Vanhat traktorit päräyttävät Linnoituksen portista klo 10.30–11.30 Mirrimuorin historiallinen seikkailukierros, lähtö Pusupuistosta. klo 11 Linnoituksen Isäntä Katariinan torilla. klo 12–13 SYKETTÄ JA SÄPINÄÄ LAVALLA! Kesäteatteri. Tähtinä alueen nuoret esiintyjät! klo 13.30–14.30 Mirrimuorin historiallinen seikkailukierros, lähtö Pusupuistosta. klo 15 NIIN KORKEA OLI TAIVAS – lavalla Lappeenranta Big Band ja Sari Kaasinen.

Kesäteatteri.

klo 16 Yhteislaulua, Kesäteatteri.

Linnoituksen alueella Perinneratsukot klo 10–18 Linnoituksen Mehiläistarha.

Myynnissä linnoituksen hunajaa, hunajaisia lettuja ja kahvia, Katariinan tori. klo 11–13 Kyykkää Pusupuiston lavan edessä.

HISTORIALLINEN PÄIVÄ 12.8. klo 10.30–11.30 Draamakierros, lähtö Viipurin portilta.

klo 11–15 Etelä-Karjalan taideyhdistyksen yhteinen kesänäyttely, Kuvataidekoulu Galleria Kaakaopapu

klo 11.30–13.30 Kehruunäytös Galleria Kääntöpoijussa.

klo 11–16 Keraamikko Marja Myllymäki ja kuvataiteilija Pirjo Tikkinen, Täky-galleria

klo 12–14 Taiteilijat työssään ja työtupien historiaa, Grafiikan paja, Katariinantori 4.

klo 11–17 Puusta pitkälle -näyttely Päivi ja Harri Laukkanen, Vihreä makasiini

klo 12 Opastettu kierros Pertti Kuorttisen Elämäntyö-näyttelyssä, Lähtö Kehruuhuoneen Kehruutytön luota.

klo 12–15 Historiallista miekkailua Etelä-Karjalan museon puistossa

klo 12.30–13 Haitari soi Täky-galleriassa, Sari Kavala.

Taideolohuone Katariina Avoinna la–su klo 11–16. Takeaway-näyttely, virvokkeita, myymälä.

klo 13.30–15 Kehruunäytös Täky-galleriassa.

klo 12–15 Wanhat autot, Katariinan tori

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

23

la 25.8. klo 16–23 TOIMIJOIDEN ESITTELYPISTEET / TORITASANNE

18.20-18.35 Musiikkiliikuntaa aikuisille, Etelä-Karjalan kansalaisopisto

16-23 Sataman Valojen infopiste, Taidekoulu Estradi

19.10-19.25 Musiikillinen esitys näyttelijöiltä, Lappeenrannan kaupunginteatteri

16-20

19.45-20.10 Bluesia, Sanna Hovi Blues band

Tärkeää asiaa lapsen oikeuksista, Suomen Unicef

20.10-20.25 Tanssiesitys, Etelä-Karjalan kansalaisopisto

16-19 Kasvomaalauspajat, Lappeenrannan kuvataidekoulu 16-19 16-18

20.25-20.50 Lattarimusiikkia, Oscar El Husseini & Tulenarka

Tietoa kiviharrastuksesta ja koruntekijöistä, Saimaan koru- ja kiviharrastajat Pinssien askartelua ja Metkutietoutta, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku

21.40-22

Lasten asialla, MLL Kymen piiri ry

16-19

Ajankohtaista asiaa Nuijamies-toiminnasta, Kulttuuritila Nuijamies ry

22-22.05

18.40-19.10 Sirkusesitys “Ravintolassa tapahtuu”, Taidekoulu Estradi 19.35-19.45 Tuliryhmä Kipinä, Taidekoulu Estradi

16.30-16.45 Onnelin ja Annelin tanssiva talo -tanssiesitys, Lappeenrannan Tanssiopisto

17-17.15

Korea Pop -tanssiesitys, Korea Pop -tanssiryhmä

“SATUKYLÄN LUMOTTU PUUTARHA” KASINONPUISTO

17.30-18

Musiikkiluokkien kuorot, Kimpisen koulun 4.-6. luokkalaiset

18-18.05

Vuoden Valo -palkinto, Taidekoulu Estradi

16-20

Leikkejä – Taikametsän nuotio, Taidekoulu Estradi

Mieskuorolaulua, Karjalan lauluveikot

18-21.30

Makkaranpaistoa – Taikametsän nuotio, Taidekoulu Estradi

”SATUKYLÄN LAITURI”/ KASINONLAITURI 16-19

20.05-20.45 Taikametsän Improteatteria – Kylätalo, Taidekoulu Estradin Kivireen kiskojat 20.45-21

Taikametsän pop & ball – Kylätalo, Taidekoulu Estradi

Varjoteatterin unelmatyöpaja ja elävää musiikkia, Joutava ruuhi

16-17 Optimistijollat, Lappeenrannan pursiseura 17-18 Kajakkinäytös, Lappeenrannan pursiseura 21-21.40 Rumpuparaati, Lappeenrannan musiikkiopisto Mieskuorolaulua, Karjalan lauluveikot

17-17.20 Yang-taiji-esitys, ITCCA Etelä-Karjala

16-20 Satutaidemuseo, Nukketeatteri Karelus, Taito Etelä-Suomi, Lappeenrannan Kuvataidekoulu, Joutava Ruuhi

Rumpuparaati, Lappeenrannan musiikkiopisto

”SATUKYLÄN RANTATIE JA LAHDEN POUKAMA”/ KAUPUNGINLAHTI

16.30-16.45 Peukaloisten harmonikkakonsertti, Musiikkikoulu MuSika

Lumikin ja Tuhkimon paja, Taito Etelä-Suomi

16-20 Ennustajateltta, Taidekoulu Estradi

18.05-18.20 WhatFour-yhtye

21-21.40

16.05-16.25 Prinssi Rohkean torvensoittopaja, Musiikkiopisto

16-21 Valotaideteos, Lappeenrannan kuvataidekoulu 16-19

Keppihevospaja – Taikametsä ja lumottu puutarha, Etelä-Karjalan keppihevosharrastajat

”SATUKYLÄN JUHLATALO”/ KASINONPUISTO

16-21 Satuhahmo-veistokset, Lappeenrannan kuvataidekoulu

17.15-17.30 Laulupolku syksymetsään -esitys, Taidekoulu Estradi

16-19

19.20-19.35 Taikametsän pop & ball – Kylätalo, Taidekoulu Estradi

16.20-18.20 Sirkuspajat, Taidekoulu Estradi

16.15-16.30 Kansantanssia lapsille, Etelä-Karjalan nuorisoseurat

Musiikkiliikuntaa lapsille, Etelä-Karjalan kansalaisopisto

Valaistuskilpailun palkintojen jako

VÄRIYMPYRÄ

Avaussanat ja alkujuonto, Lappeenrannan tapahtumapalvelut ja Taidekoulu Estradi

16.45-17

16-16.15 Vuorenpeikkojen rumpuluola – Taikametsä, Taidekoulu Estradi

Dream a little dream -konsertti, Lappeenranta Big Band, Taidekoulu Estradi ja Saimaan seuratanssijat

22.05-22.30 Dream a little dream -konsertti, Lappeenranta Big Band, Taidekoulu Estradi ja Saimaan seuratanssijat

PÄÄLAVA 16

17.15-17.45 Satupicnic-paja, Taidekoulu Estradi

”TAIKAMETSÄN NUOTIO JA KYLÄTALO”/ KASINONPUISTO

20.50-21 Vatsatanssiesitys, Itämaisen tanssin yhdistys – Niilin Helmet ry

16-20

Kuvat: Lappeenrannan kaupunki

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

Ajantasaiset tiedot ohjelmistosta: www.lappeenranta.fi Palvelut Tapahtumat Sataman Valot

18.10-18.25 Satukylän tanssipaja, Etelä-Karjalan Nuorisoseurat/Kirjavat

Veneiden valoparaati, Lappeenrannan moottoriveneseura ja Lappeenrannan pursiseura

22.30-22.45 ILOTULITUS

19.50-20.05 Capoeira-taistelutanssi, Hyvä Tahto ry

KUUMA JUOMA AKNURIN KASAAREN KEKO

VANHA KIRKON PAIKKA

SUMUISET

HARJULLA LAULOI KAR- TUOSASSA PEVOITJALAI- VESI- LIVÄLISAIPAN TOON HUOLTAJAKSI SELLA? LINTU NEESTÄ LAPPEEN RIENNON PURKISTA

POLAN KONEISSA

sipeKESÄrian KOHDE joki

ajoi SUei kokonaan lujaa KUA juosinsaaressa ASTIA

GALLERIAteki pauhata -PELI lailan roolin

PAVEN meiKAIMOJA naaARMEIJAN HAR- LAKENJOITUSALU- TINAN RASARAAEENA VUOSI

OM- SARPELI VEKAS PALLOSSA

LI KA-

PINO ETSIMISVÄLINEITÄ

-KATU YSIT NÄMÄ RÄPYLÖIN

24

jilla

SAIPAN C

LAURITSALASTA

VYTAUTASILTA

-saari

PELIKORTEIN

MONET

poliisi vuokraa opiskelijalle

HUNNI

RASTAANKADUN

XL M NEITONEN

LA-

poikkeamat

SUVI-

JOSKUS JUNAPAIKKA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 3/2018

CATZILLA 10MINUUTTISIA

KUULUU MUUKOSSA

ALLA

RENKAIN

joella uljaat AVUT

TIIRANKADUN MAA

loppuun

ATK-

SEIS

raha

olympialaisissa

notkoissa

KOJEN ”ÄITI” VESI-

-TIE

ROTUKISSAN MAA vaiettu

VÄYLÄ töitä HAKALISSA

ALKUPALA JAL-

JOUTSENOSSA

12.20 1+1=2 15.45

NEITI vamma

LIMBOSSA

vanha tanssipaikka

KYLPY-

paksuta

POIKIA

pyöreä kaupunginosa

AITOI VIITTA-

kanisaaren KAN- mauste SA suolalle

PEPOLLA KOHTEKO -AM TA OHI

-HAPOT

ansio

HÖYRY päiden yllä AINA

tytöt

JOUTSENOA

VYÖTÄRÖ

YKSIN nopea nainen

palloseura

ALKALI

ARPONEN

NEUVOO

USEIN SADUN AIKA LAPSELLE väri-

AVAA OLKAUKSEN

suussa

TIAISEN ”LAJI”

kasa

ILMÄT IDOTTUINA

YLÄMAAN

lapselELOKIVESTÄ KUISIA lisia

LOLLA

LIKA

nuoraistuin

KIR- KAUKAAN JAI- KEITOSSA LIJA ANNI

O V E L A

PRINSESSA ARMAADA

teatterin pomo

ALISALTA

MUUALLE

perusti VIEKAS LAALENSI kau- kuvan pui- DULkaupungin AMPOSAApun- denSUO AURINKOON takana LA JIN RESSA kimme kuvitisoja URHEItaja KUORI LUTA-

KERSAMUODOSTELMA

MIKONSAARESSA

TEHTIIN 1967

PAKARINEN TIMONEN

vanhapuis- ulkoi- ennen tossa? lijalle juhlia

Lappeenranta-asukaslehdet

hirttä

Lehdet ja esitteet

veistää ESAN PARAS

20 SANA 20 salanimi

RUBIINIKIN

NOTKEA MAA KÖY-

alakulot

DEN OSA SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

Ristikon ratkaisu löytyy kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme

UUDESTAAN

SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO