OIVALLAN, ONNISTUN, OPIN – ILOLLA, SISULLA JA SYDÄMELLÄ PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 1 Valmisteluprosessista
4
2 Toimintaympäristön kuvaus
5
3 Visio, missio, arvot ja menestystekijät
10
4
14
Strategian toteutumisen arviointi
HYVÄ LUKIJA, Suomen peruskouluja varten on laadittu vastikään uusi opetus suunnitelma ja se linjaa selkeästi opetuksen järjestämisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet ovat kuitenkin varsin laaja asiakirja ja sen mukaisen toiminnan organisointi ei ole helppo tehtävä. Lappeenrannan perusopetuksessa olemme opetussuun nitelman ensimmäisenä lukuvuotena päässeet hyvin vauhtiin sen toteuttamisessa. Samalla olemme kuitenkin huomanneet, että opetussuunnitelma sisältää esimerkiksi uusia laajaalaiseen osaamiseen liittyviä tavoitteita, joiden nivominen oppiaineiden opetukseen, monialaisten oppi miskokonaisuuksien toteuttamiseen ja oppilaan arviointiin ei ole aivan yksinkertaista. Laajaalaisen osaamisen taidot ovat kuitenkin kiistatta oppilaille elintärkeitä heidän tulevaisuuden kannalta ja siksi niihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen on välttämätöntä.
Tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan olemmekin kuvanneet asioita, joita haluamme lähivuosina erityisesti kehittää.
Olemme myös havahtuneet siihen, että joidenkin aikaisemmis ta opetussuunnitelmista tuttujen tavoitteiden saavuttaminen saattaakin edellyttää meiltä erityistä huomiota, kun lasten ja nuorten toimintaympäristö on muuttunut hyvin paljon. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi luku ja kirjoitustaito sekä matemaattinen osaaminen. Oppilaiden hyvinvoinnin kehittäminen on edelleen tärkeä kehityskohde, vaikka olemme siihen viime vuosina paljon panostaneetkin. Tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan olemmekin kuvanneet asioita, joita haluamme lähivuosina erityisesti kehittää. Asiantunteva ja vastuullinen henkilöstömme on avainasemassa niin opetussuunnitelman kuin strategiankin toteuttamisessa. Haluamme luoda henkilöstön motivaatiolle ja innostumiselle edellytykset huolehtimalla aikaisempaa paremmin kehittämis työn pitkäjänteisyydestä ja osallistavasta, yhteisöllisestä orga nisointitavasta. Tavoitteena on, että jokainen voisi käyttää vahvuuksiaan yhteiseksi hyväksi. Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit ovat meille tärkeä resurssi. Heidän avullaan pystymme rikastamaan toimintaamme ja hankki maan uutta tietoa ja näkökulmia organisaatioomme. Kiitän kaikkia strategisen toimintasuunnitelman valmisteluun osallistuneita hyvistä evästyksistä, kommenteista ja ehdotuksista. Toivon, että jokainen sen toimeenpanoon osallistuva voi kokea, että olemme valinneet siihen oikeat asiat. Mari Routti perusopetusjohtaja Lappeenrannan kaupunki
PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |
3
1 VALMISTELUPROSESSISTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VASTUUALUE ON VALMISTELLUT UUDEN OPETUS SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN VARMISTAVAN STRATEGISEN TOIMINTASUUNNITELMAN VUOSIA 2017–2021 VARTEN. Toimintasuunnitelman valmistelussa on huomioitu Lappeenrannan kaupungin strategian tavoitteet 2028. Kaupungin strategiaan myöhemmin tehtävät tarkennukset huomioidaan perusopetuksen strategisen toimintasuunni telman toimeenpanossa. Lisäksi valmistelussa on huomioitu perusopetuksen uusi opetussuunnitelma ja sen asettamat tavoitteet opetuksen järjestämiselle ja kehittämiselle. Myös meneillään oleva Suomen hallitusohjelma ja sen sisältämät tavoitteet ja kärkihankkeet on huomioitu valmistelussa. Strateginen toimintasuunnitelma on valmisteltu siten, että ensin on pyydetty henkilöstöltä, oppilailta ja huoltajilta vapaamuotoisia evästyksiä strategisessa toimintasuun nitelmassa huomioitavien asioiden osalta. Sen jälkeen perusopetuksen johtoryhmä on valmistellut luonnoksen ja se on lähetetty kouluille kommentoitavaksi. Tämän jälkeen johtoryhmä sekä rehtorit ovat kevään aikana vielä muo kanneet strategiaa nykyiseen muotoonsa. Ensimmäistä kertaa strategiaan sisältyy osaamisstrategia, jonka tavoitteena on osaltaan varmistaa strategian tavoit teiden saavuttaminen.
4
| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
2
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS TÄSSÄ YHTEYDESSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ KUVATAAN ENSI SIJAISESTI OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVIEN NÄKÖKULMIEN OSALTA. Opetussuunnitelmien valmistelun yhteydessä pureuduttiin laajemmin yhteiskunnalli siin ja maailmanlaajuisiin toimintaympäristön muutoksiin. Talouteen liittyvä toiminta ympäristön tarkastelu tehdään kaupungin strategian päivityksen yhteydessä. Lappeenrannan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu siten, että kouluilla on ollut keskeinen rooli oman koulun opetussuunnitelman valmistelussa. Toisin sanottuna kuntakohtaiset kuvaukset valtakunnallisen opetussuunnitelman toteut tamisesta käsittävät vain osan opetussuunnitelman sisällöstä ja koulujen tehtävänä on siten suunnitella oman koulun toimintaympäristöön sopiva toimintamalli useiden opetussuunnitelman osa-alueiden osalta. Tämän tavoitteena on mahdollistaa kunkin koulun oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön osallistuminen opetussuunnitelman toteuttamiseen ja lisäksi varmistaa kuhunkin toimintaympäristöön parhaalla tavalla sopivat toteutustavat. Edelleen keskeisenä tavoitteena on varmistaa toiminnan tosi asiallinen uudistuminen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Uusi opetussuunnitelma on otettu yleisen osan osalta käyttöön kaikissa kouluissa syksyllä 2016. Lappeenrannan peruskoulut ovat pystyneet uudistamaan toimintaansa merkittävästi jo ensimmäisenä lukuvuotena. Tämän on mahdollistanut edellisen stra tegiakauden kehitystyö, joka suunnattiin tulevaan opetussuunnitelmauudistukseen.
PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |
5
Kaikkien koulujen toimintakulttuuri on ratkaisukeskeistä, mikä edistää niin oppilaiden kuin henkilökunnankin psyykkistä ja sosi aalista hyvinvointia. Ratkaisukeskeisyys vahvistaa myös koulujen uudistumiskykyä ja edellytyksiä tehdä laadukasta yhteistyötä niin vanhempien kuin koulun muiden sidosryhmien kanssa. Ratkaisukeskeisyys edistää myös osallisuutta kaikilla tasoilla. Kaikkien koulujen toimintakulttuuri edistää myös oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Useat koulut ovat uudistaneet koulupäivän rakennetta siten, että oppilailla on keskellä päivää mahdollisuus omaehtoiseen tai ohjattuun harrastustoimintaan. Pedagogiikka on selvästi aikaisempaa toiminnallisempaa ja monialaisten oppimis kokonaisuuksien toteuttaminen on käynnistynyt hyvin. Samoin jo 3. luokalta alkavat valinnaiset aineet ovat osoittautuneet oppilaille mielekkääksi ratkaisuksi. Toisaalta kehitettäviä asioita on edelleen runsaasti ja niistä keskei simmät on koottu tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan.
PALVELUVERKON JA JOHTAMISEN RAKENTEIDEN NÄKÖKULMA Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen toimintaympäristö uudistuu merkittävästi lähivuosina palveluverkon näkökulmasta. Peruskoulujen määrä vähenee kymmenellä koululla syksyllä 2017. Pontuksen koulu aloittaa toiminnan ja samalla Kanavansuun, Mustolan, Muukonniemen ja Partalan koulujen toiminta päättyy. Sammonlahden koulu aloittaa toiminnan yhtenäisenä peruskouluna, mutta toiminta jatkuu Kuusimäen, Lavolan ja Skinnarilan toimipisteissä. Joutsenon yhtenäinen peruskoulu aloittaa toiminnan, mutta toiminta jatkuu Parjalan ja Ravattilan toimipisteissä. Kesolan koulu siirtyy Joutsenon koulun yhteyteen. Kesämäen yhtenäinen peruskoulu aloittaa toiminnan, kun Kesämäen ja Kesämäenrinteen koulut yhdistyvät yhdeksi kouluksi.
6
| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
Pedagogisesti rakenteiden kannalta merkittävää on, että kaupun gissa ei toimi enää yhtään yläkoulua, vaan kaikki 7.–9.luokkien opetus järjestetään yhtenäisissä peruskouluissa. Tämä on perus opetuslain mukainen ratkaisu ja sen tavoitteena on varmistaa pedagogisen yhtenäisyyden toteutuminen niin yhtenäiskoulujen kuin koko yhteistoimintaalueen koulujen osalta. Jäljelle jäävät seuraavat koulut: Joutsenon yhteistoiminta-alue Joutsenon koulu 1–9 Korvenkylän koulu 1–6 Pulpin koulu 1–6 Kesämäen yhteistoiminta-alue Kesämäen koulu 1–9 Lönnrotin koulu 1–6 (eluokat 1–9) Simolan koulu 1–6 Voisalmen koulu 1–6 (eluokat 1–9) Ylämaan koulu 1–6 Kimpisen yhteistoiminta-alue Kimpisen koulu 1–9 Kasukkalan koulu 1–6 Kaukaan koulu 1–6 Myllymäen koulu 1–6 (eluokat 1–9) Lauritsalan yhteistoiminta-alue Lauritsalan koulu 1–9 Pontuksen koulu 1–6 Nuijamaan koulu 1–6
Sammonlahden yhteistoiminta-alue Sammonlahden koulu 1–9 Korkeaahon koulu 1–6 Lappeen koulu 1–6
JOHTAMISEN RAKENTEIDEN JA PROSESSIEN UUDISTAMINEN Koska toimintaympäristö muuttuu edellä kuvatulla tavalla, myös johtamisen rakenteita ja toimintamalleja on uudistettu. Aikaisempi aluerehtorimalli korvataan 1.8.2017 alkaen taloudel lisesti huokeammilla yhteistoimintaalueilla, jotka muodostuvat alueen yhtenäiskoulusta ja sinne oppilaita ohjaavista 1.–6.vuosi luokkien kouluista. Yhteistoimintaalueiden keskeisenä tavoitteena on varmistaa oppilaan näkökulmasta yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen. Samalla, kun aluejohtamisen tasoa on kevennetty, on johtamis resurssien painopiste siirretty kouluihin. Tämä johtuu siitä, että opetussuunnitelmien toteuttamiseen liittyvä kehitystyö toteute taan kouluissa. Taustalla on myös näkemys siitä, että suurin osa kehitystyöstä on tarkoituksenmukaista tehdä siellä, missä työkin tehdään. Koulut ovat vahvoja asiantuntijaorganisaatioita ja johtamiskulttuurin tulee tukea asiantuntijoiden työtä. Tulevaisuudessa aikaisempaa suurempi vastuu strategian toimeenpanosta siirtyy siis kouluille.
PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |
7
?
lukuvuosiarvio 2017–2018
→
Oivallan, onnistun, opin – il
väl arv
JOULU 2
F
→
Välittäminen
→
Oppiminen
Ihmisenä kasvaminen Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
väliarvio
Missio
JOULU 2017
Perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kulttuuritehtävän ja tulevaisuustehtävän laadukas toteuttaminen.
Toimenpide
Toimenpide
LUMA- ja teknologiainnostus ja osaaminen
hy
es
tin
t ät
vin
ek n
o lo gine
voin
n o s a a m in e n
nista huolehtimin
→
Yhtenäinen, ketterä toimintakulttuuri
vi
ja
→
n
je
Luovuus ja innovatiivisuus
o-
→
vo
Rohkeus tehdä asioita omalla tavalla
t Tie
Toimenpide
Innostuneet, moti ja hyvinvoivat la nuoret – vahvuuk tamalla ja omaan yhdessä oppi
Ai
→
ja oppimaan Ajattelu
Visio
Menestystekijät → Henkilöstön ratkaisukeskeisyys, kehittämismyönteisyys ja avoin mieli
, psy yk k inen j
Sisäinen moti – yksilöllis oppimispo (S2, tuki jn
ys
→
n ne mi a t t ku ai
ttäjy ot ja yri ätaid m ä el Työ
→
jipii!
Osa llis tum ine nj av
Arvot
nen y ys i
TÖ I H L LÄ AA021 M 2
väl arvi
JOULU 2
PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TO
lolla, sisulla ja sydämellä lukuvuosiarvio
livio
n oppim inen
nen
hy
Tavoitteet
v
i nv Kul ttu oin uri ne ti nv uo rov aik ut us ,o s
ivaatio set olut ne.)
o
ivoituneet apset ja ksia vahvisn tahtiin imalla.
→ →
tsestä huolehtiminen su I ja a mai rj e n a il tai nj do ine t m aa
Kansainvälistyvän maailman edellyttämä osaaminen
Henkilöstö
Luku- ja kirjoitustaito
en
t mm.
liio
2020
k ut
→
Tehtävät jaetaan tasapuolisemmin Itseohjautuvien tiimien toiminnalle luodaan edellytykset
→
Osaamisesta huolehditaan kaikkien ammattiryhmien osalta
→
Läsnä olevat, kuuntelevat esimiehet
Ketterästi toimiva, vuorovaikutteinen organisaatio (kaikki koulut yhdessä) →
→
la
ul ait
-j aito
o
at
a
a ide
?
in
d ei
en
OIMINTASUUNNITELMA 2017–2021
Pitkäjänteinen kehittäminen
väliarvio JOULU 2019
Huoltajat ja muut sidosryhmät Huoltajat voimaantuvat kodin ja koulun yhteistyöstä →
av
il u M on
Henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri
→
→
Muutosjoustavuus, yksinäisyyden ehkäisy
Henkilöstö kokee ”työn imua”
?
Koulut toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa
?
→
aali
?
ja sosi
→
2018–2019
2018
lukuvuosiarvio 2019–2020
3 VISIO, MISSIO, ARVOT JA MENESTYSTEKIJÄT VISIOMME ON, ETTÄ KASVATAMME LAPPEENRANNAN PERUSKOULUISSA HYVIN VOIVIA, INNOSTUNEITA JA MOTIVOITUNEITA LAPSIA JA NUORIA VAHVISTAMALLA HEIDÄN VAHVUUKSIAAN JA OMAAN TAHTIIN YHDESSÄ OPPIMALLA. Arvomme ovat välittäminen, oppiminen, ihmisenä kasvaminen sekä yhdenvertaisuus ja tasaarvo. Missiomme on suorittaa perusopetuksen opetus ja kasvatus tehtävä, yhteiskunnallinen tehtävä, kulttuuritehtävä ja tulevaisuus tehtävä laadukkaasti. Menestyksemme perustuu henkilöstön ratkaisukeskeisyyteen, kehittämismyönteisyyteen ja avoimeen mieleen. Lappeenrannan perusopetuksen henkilöstöllä on rohkeutta tehdä asioita omalla tavalla, luovasti ja innovatiivisesti. Yhteisönä meillä on yhtenäinen ja ketterä toimintakulttuuri.
STRATEGISET TAVOITTEET 1 Oppilaat Hyvinvointi Jotta lapsista ja nuorista kasvaa hyvinvoivia ja innostuneita lapsia ja nuoria, meidän tulee huolehtia heidän psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan nykyistäkin paremmin. Tällä strategiakaudella erityisiä kehityskohteita ovat muutosjousta vuuden vahvistaminen, yksinäisyyden ja eristäytymisen vähentä minen sekä aivojen hyvinvoinnin parantaminen mahdollistamalla elämyksiä taito ja taideaineiden avulla. Jatkamme oppilaiden fyysisen toimintakyvyn vahvistamista. Laaja-alainen osaaminen Perusopetuksen opetussuunnitelman uusi tavoite on laajaalainen osaaminen. Laajaalainen osaaminen sisältää seuraavat osaalueet: Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen
10
| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Strategian tavoitteena on, että lapset ja nuoret tulevat tietoisiksi näistä osaamisalueista ja heidän osaamisensa niillä vahvistuu. Kiinnitämme laaja-alaisen osaamisen varmistamisessa huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Kansainvälistyvän maailman edellyttämän osaamisen varmistaminen Lappeenrannan kaupungin Greenrealityohjelman mukaiseen toimintaan sitoutuminen Oppilaiden matemaattis–luonnontieteelliseen ja teknologiaan liittyvän osaamisen ja innostuksen vahvistaminen Luku ja kirjoitustaidon kehittymisen varmistaminen tulevaisuudessakin Lasten ja nuorten arjen taitojen sekä sisäisen motivaation vahvistaminen Laajaalaisen osaamisen eri osaalueiden tavoitteet sisältyvät opetussuunnitelmassa eri oppiaineiden tavoitteisiin. Laajaalaisen osaamisen tavoitteet heijastuvat siten myös oppilaan arviointiin. Alkavan strategiakauden aikana on tarpeen parantaa myös henki löstön tietoisuutta asiasta. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Pedagogiikkaa ja opetusjärjestelyitä kehitämme siten, että kaikilla oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää yksilöllisiä oppimisresurssejaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Erityi sesti maahanmuuttajataustaisten sekä eri tavoin tukea tarvitsevien oppilaiden oppimahdollisuuksiin kiinnitämme erityistä huomiota. Edistämme inkluusiota kehittämällä yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa pedagogiikkaa.
Visiomme on, että kasvatamme Lappeenrannan peruskouluissa hyvinvoivia, innostuneita ja motivoituneita lapsia ja nuoria vahvistamalla heidän vahvuuksiaan ja omaan tahtiin yhdessä oppimalla.
PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |
11
Koulujen toiminnan kivijalka ovat hyvinvoivat, innostuneet ja osaavat opettajat, ohjaajat, rehtorit ja muu henkilökunta. Henkilös töön liittyvät tavoitteemme ovat
tuva toiminta ja oppiminen varmistetaan erilaisilla rakenteilla, oppimista tukevilla toimintatavoilla ja osaamisstrategiaan liittyvillä toimintamalleilla. Näitä ovat rakenteiden osalta esimerkiksi val mentava esimiestyö, oppimista tukeva työympäristö ja oppimista tukeva k okeilu- ja oppimiskulttuuri.
Hyvinvointi Tavoitteemme on, että henkilöstömme on psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivaa. Vaikka koulussa työskentely on antoisaa ja palkitsevaa, on se samalla henkisisesti ja sosiaalisesti kuormitta vaa.
Oppimista tukevia toimintatapoja ovat esimerkiksi hyvien käy täntöjen sekä tiedon ja osaamisen jakaminen sekä omasta toimin nasta oppiminen. Osaamisstrategiaan liittyy osaamistarpeiden määrittely, osaamisverkostoihin ja parviin liittyminen sekä osaa misen hankkimisstrategian laadinta.
Työn imu Tavoitteemme on, että henkilöstö kokee työn imua. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Pidämme erityisen tärkeänä henkilöstön sisäisen motivaation vahvistamista.
Tällä toimintatavalla kaupungin eri koulut kehittävät ketterästi omaa toimintaansa, mutta nivoutuvat tiiviin vuorovaikutuksen ja yhteisen strategian kautta yhdeksi kokonaisuudeksi. Kun koulut toimivat toistensa kanssa yhteistyössä, kunkin koulun kehittämät hyvät käytänteet hyödynnetään soveltuvin osin muissakin kou luissa ja yhteinen ajattelu varmistetaan.
2 Henkilöstö ja tapa toimia
Pitkäjänteinen kehittäminen Koulun toiminnan kehittämisessä tulokset näkyvät yleensä melko hitaasti. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että koulun kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Tavoitteenamme onkin, että alkaval la strategiakaudella koulut voisivat suunnitella toimenpiteensä strategian tavoitteiden saavuttamiseksi aikaisempaa pitkäjäntei semmin. Tämä mahdollistetaan siten, että koulut tekevät syksyn 2017 aikana toimintasuunnitelman koko strategiakaudelle. Luonnolli sesti suunnitelmat tarkentuvat jatkuvasti ja niitä voidaan muoka ta. Tärkeää on kuitenkin luoda vahva visio siitä, millaista koulua kehitystyöllä tavoitellaan. Ketterästi oppiva organisaatio Uuden oppiminen ja toimintatapojen kehittäminen on välttä mätöntä niin yksilön kuin organisaationkin tasolla. Alkavalla strategiakaudella huomioimme tämän näkökulman aikaisempaa paremmalla tavalla. Kehitämme ketterästi oppivan organisaation toimintatapaa alkavan strategiakauden aikana. Ketterästi oppiva organisaatio ”sitoo” strategiset tavoitteet ja kehitystyöllä saavutettavat tulokset yhteen. Ketterästi oppivan organisaation ytimen muodostavat itseohjautuvat oppijat, jotka työskentelevät ja oppivat erilaisissa tiimeissä. Tiimien itseohjau
12
| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
Toimintatapa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelmassa, joka edellyttää, että kaupungin kouluverkosto sekä kukin koulu toimii oppivana yhteisönä. Yhteistyö Teemme kaikilla tasoilla aktiivisesti yhteistyötä organisaatiomme ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteena on varmistaa, että oppilaat voivat oppia mah dollisimman paljon aidoissa oppimisympäristöissä ja hyödyntää myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Yhteistyön tavoitteena on myös saada oppilaiden käyttöön sellaista asiantuntijuutta ja osaamista, jota koulun henkilöstöllä ei välttämättä ole. Tällaista voi olla esimerkiksi taiteen perusopetuksen tai urheiluseurojen toimijoilla tai vaikka oppilaiden vanhemmilla. Yhteistyötä tehdään myös koulun kehittämisen näkökulmasta kaikilla tasoilla. Toimimme aktiivisesti erilaisissa verkostoissa ja kehitysprojekteissa ja varmistamme siten, että saamme uutta tietoa organisaatiomme käyttöön. Jaamme ulkopuolelta saatua tietoa ja ideoita tehokkaasti kaikkien käyttöön.
Osaamisstrategia Itseohjautuvat tiimit
inen kentam a r n o tied öllinen s Yhteis utu k i a rov Vuo
Ohjaajat
Rehtorit POJ
Huoltajakyselyt
Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen
Oppimistulokset
Motivaatiomittari
Kouluterveyskysely
Hyvinvointiprofiilit
MOVE
Tulokset, arvioinnit, mittarit
Oppimista tukevat toimintatavat
Itsensä johtaminen
Oppimista tukeva työympäristö
Mittaritietojen keruu ja analysointijärjestelmät
Digitalisaation hyödyntäminen
Itseohjautuvat tiimit
Opet
Innostuneet, ketterät oppijat
Valmentava esimiestyö
Itseohjautuvat tiimit
Osaamisprofiilit
Älyllisen kunnon huolto- ja oppimisvalmiudet
Kokeilu- ja oppimiskulttuuri
Rakenteet, mahdollistajat
2016
OPS
Luma, luku- ja kirjoitustaito
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointi
strategia
Osaamisen kehittäminen
Osaamiskumppanit
jakaminen Hyvien käytäntöjen
Ti ed
on
ja
Osaamisverkostot ja -parvet
a
Jo
Osaamistarpeet
Ketterästi oppiva organisaatio
n ise
n
os
am
m ka
e
ja
uk ko je
n
Osaamisen hallintajärjestelmä
en
y
in
ud
n ntä m
nh yö d vii sa
ine
nna mas ta to imi O
mine sta o ppi
4
STRATEGIAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOIMISEKSI ON MÄÄRITELTY JOITAIN MITTAREITA KUNNAN TASOLLE. Mittareiden osalta on muistettava, että niiden avulla saatu tieto pitää aina tulkita ja analysoida, mistä tulokset kertovat. Niiden avulla on kuitenkin mahdollista pitkällä aikavälillä nähdä kehityssuunta. Joidenkin mittareiden avulla on myös mahdollista verrata Lappeenrannan tuloksia eri vertailuaineisto jen tuloksiin. Yhteisen, jatkuvan vuoropuhelun avulla voimme reflektoida valintojemme onnistumista ja toiminta tapamme toimivuutta matkan varrella. Jos jotain uutta ja merkittävää näköpiiriin ilmaantuu, korjataan kurssia.
14
| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI
Oppilaat
Mittari
Fyysinen hyvinvointi
MOVE
Psyykkinen hyvinvointi
Kouluhyvinvointiprofiili
Sosiaalinen hyvinvointi
Kouluhyvinvointiprofiili, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Sisäinen motivaatio
Jyväskylän yliopiston mittari
Luku-, kirjoitus- ja laskutaito
Wilman testit
Laaja-alainen osaaminen
Uusi mittari
Henkilöstö
Mittari
Fyysinen hyvinvointi
Työhyvinvointikysely
Psyykkinen hyvinvointi
Työhyvinvointikysely
Sosiaalinen hyvinvointi
Työhyvinvointikysely
Sisäinen motivaatio
Työhyvinvointikysely
Oppiminen
Työhyvinvointikysely
Yhteistyö, huoltajat
Mittari
Asiakastyytyväisyys
Asiakastyytyväisyyskysely
Yhteistyö, muut
Mittari
Yhteistyö opetuksen järjestämisessä
Toimintakertomus
Yhteistyö koulun kehittämisessä
Toimintakertomus
Esimerkkejä mittareista
Kehon liikkuvuus
Lappeenranta Koko maa
(alaselän ojennus täysistunnassa)
48
Poika 8. luokka
52 74
26
70
Poika 5. luokka
Tyttö 8. luokka
30 80
20
79
21 91
9
87
Tyttö 5. luokka
13 93
0
20
7
40
60
80
100
Kyllä (%) / Ei (%)
Koulun sosiaaliset suhteet Samaa tai täysin samaa mieltä, koko maa 2016
Samaa tai täysin samaa mieltä, Lpr 2016
Eri tai täysin eri mieltä, koko maa 2016
Eri tai täysin eri mieltä, Lpr 2016
Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Ryhmissä työskentely sujuu hyvin luokassani -20 %
0%
20 %
40 %
60 %
80 %
PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |
15
Kuvat: Mikko Nikkinen Taitto: Nitroid