Oivallan, onnistun, opin – ilolla, sisulla ja sydämellä

OIVALLAN, ONNISTUN, OPIN – ILOLLA, SISULLA JA SYDÄMELLÄ PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 1 Valmisteluprosessista

4

2 Toimintaympäristön kuvaus

5

3 Visio, missio, arvot ja menestystekijät

10

4

14

Strategian toteutumisen arviointi

HYVÄ LUKIJA, Suomen peruskouluja varten on laadittu vastikään uusi opetus­ suunnitelma ja se linjaa selkeästi opetuksen järjestämisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet ovat kuitenkin varsin laaja asiakirja ja sen mukaisen toiminnan organisointi ei ole helppo tehtävä.

Lappeenrannan perusopetuksessa olemme opetussuun­ nitelman ensimmäisenä lukuvuotena päässeet hyvin vauhtiin sen toteuttamisessa. Samalla olemme kuitenkin huomanneet, että opetussuunnitelma sisältää esimerkiksi uusia laaja­alaiseen osaamiseen liittyviä tavoitteita, joiden nivominen oppiaineiden opetukseen, monialaisten oppi­ miskokonaisuuksien toteuttamiseen ja oppilaan arviointiin ei ole aivan yksinkertaista. Laaja­alaisen osaamisen taidot ovat kuitenkin kiistatta oppilaille elintärkeitä heidän tulevaisuuden kannalta ja siksi niihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen on välttämätöntä.

Tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan olemmekin kuvanneet asioita, joita haluamme lähivuosina erityisesti kehittää.

Olemme myös havahtuneet siihen, että joidenkin aikaisemmis­ ta opetussuunnitelmista tuttujen tavoitteiden saavuttaminen saattaakin edellyttää meiltä erityistä huomiota, kun lasten ja nuorten toimintaympäristö on muuttunut hyvin paljon. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi luku­ ja kirjoitustaito sekä matemaattinen osaaminen. Oppilaiden hyvinvoinnin kehittäminen on edelleen tärkeä kehityskohde, vaikka olemme siihen viime vuosina paljon panostaneetkin.

Tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan olemmekin kuvanneet asioita, joita haluamme lähivuosina erityisesti kehittää.

Asiantunteva ja vastuullinen henkilöstömme on avainasemassa niin opetussuunnitelman kuin strategiankin toteuttamisessa.

Haluamme luoda henkilöstön motivaatiolle ja innostumiselle edellytykset huolehtimalla aikaisempaa paremmin kehittämis­ työn pitkäjänteisyydestä ja osallistavasta, yhteisöllisestä orga­ nisointitavasta. Tavoitteena on, että jokainen voisi käyttää vahvuuksiaan yhteiseksi hyväksi.

Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit ovat meille tärkeä resurssi.

Heidän avullaan pystymme rikastamaan toimintaamme ja hankki­ maan uutta tietoa ja näkökulmia organisaatioomme.

Kiitän kaikkia strategisen toimintasuunnitelman valmisteluun osallistuneita hyvistä evästyksistä, kommenteista ja ehdotuksista.

Toivon, että jokainen sen toimeenpanoon osallistuva voi kokea, että olemme valinneet siihen oikeat asiat.

Mari Routti perusopetusjohtaja Lappeenrannan kaupunki

PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |

3

1 VALMISTELUPROSESSISTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VASTUUALUE ON VALMISTELLUT UUDEN OPETUS­ SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN VARMISTAVAN STRATEGISEN TOIMINTASUUNNITELMAN VUOSIA 2017–2021 VARTEN. Toimintasuunnitelman valmistelussa on huomioitu Lappeenrannan kaupungin strategian tavoitteet 2028.

Kaupungin strategiaan myöhemmin tehtävät tarkennukset huomioidaan perusopetuksen strategisen toimintasuunni­ telman toimeenpanossa.

Lisäksi valmistelussa on huomioitu perusopetuksen uusi opetussuunnitelma ja sen asettamat tavoitteet opetuksen järjestämiselle ja kehittämiselle. Myös meneillään oleva Suomen hallitusohjelma ja sen sisältämät tavoitteet ja ­kärkihankkeet on huomioitu valmistelussa.

Strateginen toimintasuunnitelma on valmisteltu siten, että ensin on pyydetty henkilöstöltä, oppilailta ja huoltajilta vapaamuotoisia evästyksiä strategisessa toimintasuun­ nitelmassa huomioitavien asioiden osalta. Sen jälkeen perusopetuksen johtoryhmä on valmistellut luonnoksen ja se on lähetetty kouluille kommentoitavaksi. Tämän jälkeen johtoryhmä sekä rehtorit ovat kevään aikana vielä muo­ kanneet strategiaa nykyiseen muotoonsa.

Ensimmäistä kertaa strategiaan sisältyy osaamisstrategia, jonka tavoitteena on osaltaan varmistaa strategian tavoit­ teiden saavuttaminen.

4

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

2

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS TÄSSÄ YHTEYDESSÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ KUVATAAN ENSI­ SIJAISESTI OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVIEN NÄKÖKULMIEN OSALTA. Opetussuunnitelmien valmistelun yhteydessä pureuduttiin laajemmin yhteiskunnalli­ siin ja maailmanlaajuisiin toimintaympäristön muutoksiin. Talouteen liittyvä toiminta­ ympäristön tarkastelu tehdään kaupungin strategian päivityksen yhteydessä.

Lappeenrannan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu siten, että kouluilla ­ on ollut keskeinen rooli oman koulun opetussuunnitelman valmistelussa. Toisin sanottuna kuntakohtaiset kuvaukset valtakunnallisen opetussuunnitelman toteut­ tamisesta käsittävät vain osan opetussuunnitelman sisällöstä ja koulujen tehtävänä on siten suunnitella oman koulun toimintaympäristöön sopiva toimintamalli useiden opetussuunnitelman osa-alueiden osalta. Tämän tavoitteena on mahdollistaa kunkin koulun oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön osallistuminen opetussuunnitelman toteuttamiseen ja lisäksi varmistaa kuhunkin toimintaympäristöön parhaalla tavalla sopivat toteutustavat. Edelleen keskeisenä tavoitteena on varmistaa toiminnan tosi­ asiallinen uudistuminen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiseksi.

Uusi opetussuunnitelma on otettu yleisen osan osalta käyttöön kaikissa kouluissa syksyllä 2016. Lappeenrannan peruskoulut ovat pystyneet uudistamaan toimintaansa merkittävästi jo ensimmäisenä lukuvuotena. Tämän on mahdollistanut edellisen stra­ tegiakauden kehitystyö, joka suunnattiin tulevaan opetussuunnitelmauudistukseen.

PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |

5

Kaikkien koulujen toimintakulttuuri on ratkaisukeskeistä, mikä edistää niin oppilaiden kuin henkilökunnankin psyykkistä ja sosi­ aalista hyvinvointia. Ratkaisukeskeisyys vahvistaa myös koulujen uudistumiskykyä ja edellytyksiä tehdä laadukasta yhteistyötä niin vanhempien kuin koulun muiden sidosryhmien kanssa.

Ratkaisukeskeisyys edistää myös osallisuutta kaikilla tasoilla.

Kaikkien koulujen toimintakulttuuri edistää myös oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Useat koulut ovat uudistaneet koulupäivän rakennetta siten, että oppilailla on keskellä päivää mahdollisuus omaehtoiseen tai ohjattuun harrastustoimintaan. Pedagogiikka on selvästi aikaisempaa toiminnallisempaa ja monialaisten oppimis­ kokonaisuuksien toteuttaminen on käynnistynyt hyvin. Samoin jo 3. luokalta alkavat valinnaiset aineet ovat osoittautuneet oppilaille mielekkääksi ratkaisuksi.

Toisaalta kehitettäviä asioita on edelleen runsaasti ja niistä keskei­ simmät on koottu tähän strategiseen toimintasuunnitelmaan.

PALVELUVERKON JA JOHTAMISEN RAKENTEIDEN NÄKÖKULMA Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen toimintaympäristö uudistuu merkittävästi lähivuosina palveluverkon näkökulmasta. Peruskoulujen määrä vähenee kymmenellä koululla syksyllä 2017.

Pontuksen koulu aloittaa toiminnan ja samalla Kanavansuun, Mustolan, Muukonniemen ja Partalan koulujen toiminta päättyy.

Sammonlahden koulu aloittaa toiminnan yhtenäisenä peruskouluna, mutta toiminta jatkuu Kuusimäen, Lavolan ja Skinnarilan toimipisteissä.

Joutsenon yhtenäinen peruskoulu aloittaa toiminnan, mutta toiminta jatkuu Parjalan ja Ravattilan toimipisteissä. Kesolan koulu siirtyy Joutsenon koulun yhteyteen.

Kesämäen yhtenäinen peruskoulu aloittaa toiminnan, kun Kesämäen ja Kesämäenrinteen koulut yhdistyvät yhdeksi kouluksi.

6

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Pedagogisesti rakenteiden kannalta merkittävää on, että kaupun­ gissa ei toimi enää yhtään yläkoulua, vaan kaikki 7.–9.­luokkien opetus järjestetään yhtenäisissä peruskouluissa. Tämä on perus­ opetuslain mukainen ratkaisu ja sen tavoitteena on varmistaa pedagogisen yhtenäisyyden toteutuminen niin yhtenäiskoulujen kuin koko yhteistoiminta­alueen koulujen osalta.

Jäljelle jäävät seuraavat koulut: Joutsenon yhteistoiminta-alue Joutsenon koulu 1–9 Korvenkylän koulu 1–6 Pulpin koulu 1–6 Kesämäen yhteistoiminta-alue Kesämäen koulu 1–9 Lönnrotin koulu 1–6 (e­luokat 1–9) Simolan koulu 1–6 Voisalmen koulu 1–6 (e­luokat 1–9) Ylämaan koulu 1–6 Kimpisen yhteistoiminta-alue Kimpisen koulu 1–9 Kasukkalan koulu 1–6 Kaukaan koulu 1–6 Myllymäen koulu 1–6 (e­luokat 1–9) Lauritsalan yhteistoiminta-alue Lauritsalan koulu 1–9 Pontuksen koulu 1–6 Nuijamaan koulu 1–6

Sammonlahden yhteistoiminta-alue Sammonlahden koulu 1–9 Korkea­ahon koulu 1–6 Lappeen koulu 1–6

JOHTAMISEN RAKENTEIDEN JA PROSESSIEN UUDISTAMINEN Koska toimintaympäristö muuttuu edellä kuvatulla tavalla, myös johtamisen rakenteita ja toimintamalleja on uudistettu.

Aikaisempi aluerehtorimalli korvataan 1.8.2017 alkaen taloudel­ lisesti huokeammilla yhteistoiminta­alueilla, jotka muodostuvat alueen yhtenäiskoulusta ja sinne oppilaita ohjaavista 1.–6.­vuosi­ luokkien kouluista. Yhteistoiminta­alueiden keskeisenä tavoitteena on varmistaa oppilaan näkökulmasta yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen.

Samalla, kun aluejohtamisen tasoa on kevennetty, on johtamis­ resurssien painopiste siirretty kouluihin. Tämä johtuu siitä, että opetussuunnitelmien toteuttamiseen liittyvä kehitystyö toteute­ taan kouluissa. Taustalla on myös näkemys siitä, että suurin osa kehitystyöstä on tarkoituksenmukaista tehdä siellä, missä työkin tehdään. Koulut ovat vahvoja asiantuntijaorganisaatioita ja johtamiskulttuurin tulee tukea asiantuntijoiden työtä.

Tulevaisuudessa aikaisempaa suurempi vastuu strategian toimeenpanosta siirtyy siis kouluille.

PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |

7

?

lukuvuosiarvio 2017–2018

→

Oivallan, onnistun, opin – il

väl arv

JOULU 2

F

→

Välittäminen

→

Oppiminen

Ihmisenä kasvaminen Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

väliarvio

Missio

JOULU 2017

Perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kulttuuritehtävän ja tulevaisuustehtävän laadukas toteuttaminen.

Toimenpide

Toimenpide

LUMA- ja teknologiainnostus ja osaaminen

hy

es

tin

t ät

vin

ek n

o lo gine

voin

n o s a a m in e n

nista huolehtimin

→

Yhtenäinen, ketterä toimintakulttuuri

vi

ja

→

n

je

Luovuus ja innovatiivisuus

o-

→

vo

Rohkeus tehdä asioita omalla tavalla

t Tie

Toimenpide

Innostuneet, moti ja hyvinvoivat la nuoret – vahvuuk tamalla ja omaan yhdessä oppi

Ai

→

ja oppimaan Ajattelu

Visio

Menestystekijät → Henkilöstön ratkaisukeskeisyys, kehittämismyönteisyys ja avoin mieli

, psy yk k inen j

Sisäinen moti – yksilöllis oppimispo (S2, tuki jn

ys

→

n ne mi a t t ku ai

ttäjy ot ja yri ätaid m ä el Työ

→

jipii!

Osa llis tum ine nj av

Arvot

nen y ys i

TÖ I H L LÄ AA021 M 2

väl arvi

JOULU 2

PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TO

lolla, sisulla ja sydämellä lukuvuosiarvio

livio

n oppim inen

nen

hy

Tavoitteet

v

i nv Kul ttu oin uri ne ti nv uo rov aik ut us ,o s

ivaatio set olut ne.)

o

ivoituneet apset ja ksia vahvisn tahtiin imalla.

→ →

tsestä huolehtiminen su I ja a mai rj e n a il tai nj do ine t m aa

Kansainvälistyvän maailman edellyttämä osaaminen

Henkilöstö

Luku- ja kirjoitustaito

en

t mm.

liio

2020

k ut

→

Tehtävät jaetaan tasapuolisemmin Itseohjautuvien tiimien toiminnalle luodaan edellytykset

→

Osaamisesta huolehditaan kaikkien ammattiryhmien osalta

→

Läsnä olevat, kuuntelevat esimiehet

Ketterästi toimiva, vuorovaikutteinen organisaatio (kaikki koulut yhdessä) →

→

la

ul ait

-j aito

o

at

a

a ide

?

in

d ei

en

OIMINTASUUNNITELMA 2017–2021

Pitkäjänteinen kehittäminen

väliarvio JOULU 2019

Huoltajat ja muut sidosryhmät Huoltajat voimaantuvat kodin ja koulun yhteistyöstä →

av

il u M on

Henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri

→

→

Muutosjoustavuus, yksinäisyyden ehkäisy

Henkilöstö kokee ”työn imua”

?

Koulut toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa

?

→

aali

?

ja sosi

→

2018–2019

2018

lukuvuosiarvio 2019–2020

3 VISIO, MISSIO, ARVOT JA MENESTYSTEKIJÄT VISIOMME ON, ETTÄ KASVATAMME LAPPEENRANNAN PERUSKOULUISSA HYVIN­ VOIVIA, INNOSTUNEITA JA MOTIVOITUNEITA LAPSIA JA NUORIA VAHVISTAMALLA HEIDÄN VAHVUUKSIAAN JA OMAAN TAHTIIN YHDESSÄ OPPIMALLA. Arvomme ovat välittäminen, oppiminen, ihmisenä kasvaminen sekä yhdenvertaisuus ja tasa­arvo.

Missiomme on suorittaa perusopetuksen opetus­ ja kasvatus­ tehtävä, yhteiskunnallinen tehtävä, kulttuuritehtävä ja tulevaisuus­ tehtävä laadukkaasti.

Menestyksemme perustuu henkilöstön ratkaisukeskeisyyteen, kehittämismyönteisyyteen ja avoimeen mieleen. Lappeenrannan perusopetuksen henkilöstöllä on rohkeutta tehdä asioita omalla tavalla, luovasti ja innovatiivisesti. Yhteisönä meillä on yhtenäinen ja ketterä toimintakulttuuri.

STRATEGISET TAVOITTEET 1 Oppilaat Hyvinvointi Jotta lapsista ja nuorista kasvaa hyvinvoivia ja innostuneita lapsia ja nuoria, meidän tulee huolehtia heidän psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan nykyistäkin paremmin. Tällä strategiakaudella erityisiä kehityskohteita ovat muutosjousta­ vuuden vahvistaminen, yksinäisyyden ja eristäytymisen vähentä­ minen sekä aivojen hyvinvoinnin parantaminen mahdollistamalla elämyksiä taito­ ja taideaineiden avulla. Jatkamme oppilaiden fyysisen toimintakyvyn vahvistamista.

Laaja-alainen osaaminen Perusopetuksen opetussuunnitelman uusi tavoite on laaja­alainen osaaminen. Laaja­alainen osaaminen sisältää seuraavat osa­alueet: Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto­ ja viestintäteknologinen osaaminen

10

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Strategian tavoitteena on, että lapset ja nuoret tulevat tietoisiksi näistä osaamisalueista ja heidän osaamisensa niillä vahvistuu.

Kiinnitämme laaja-alaisen osaamisen varmistamisessa huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Kansainvälistyvän maailman edellyttämän osaamisen varmistaminen Lappeenrannan kaupungin Greenreality­ohjelman mukaiseen toimintaan sitoutuminen Oppilaiden matemaattis–luonnontieteelliseen ja teknologiaan liittyvän osaamisen ja innostuksen vahvistaminen Luku­ ja kirjoitustaidon kehittymisen varmistaminen tulevaisuudessakin Lasten ja nuorten arjen taitojen sekä sisäisen motivaation vahvistaminen Laaja­alaisen osaamisen eri osa­alueiden tavoitteet sisältyvät opetussuunnitelmassa eri oppiaineiden tavoitteisiin. Laaja­alaisen osaamisen tavoitteet heijastuvat siten myös oppilaan arviointiin.

Alkavan strategiakauden aikana on tarpeen parantaa myös henki­ löstön tietoisuutta asiasta.

Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Pedagogiikkaa ja opetusjärjestelyitä kehitämme siten, että kaikilla oppilailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää yksilöllisiä oppimisresurssejaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Erityi­ sesti maahanmuuttajataustaisten sekä eri tavoin tukea tarvitsevien oppilaiden oppimahdollisuuksiin kiinnitämme erityistä huomiota.

Edistämme inkluusiota kehittämällä yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa pedagogiikkaa.

Visiomme on, että kasvatamme Lappeenrannan peruskouluissa hyvinvoivia, innostuneita ja motivoituneita lapsia ja nuoria vahvistamalla heidän vahvuuksiaan ja omaan tahtiin yhdessä oppimalla.

PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |

11

Koulujen toiminnan kivijalka ovat hyvinvoivat, innostuneet ja osaavat opettajat, ohjaajat, rehtorit ja muu henkilökunta. Henkilös­ töön liittyvät tavoitteemme ovat

tuva toiminta ja oppiminen varmistetaan erilaisilla rakenteilla, oppimista tukevilla toimintatavoilla ja osaamisstrategiaan liittyvillä toimintamalleilla. Näitä ovat rakenteiden osalta esimerkiksi val­ mentava esimiestyö, ­oppimista tukeva työympäristö ja oppimista tukeva k­ okeilu- ja oppimiskulttuuri.

Hyvinvointi Tavoitteemme on, että henkilöstömme on psyykkisesti, ­fyysisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivaa. Vaikka koulussa ­työskentely on antoisaa ja palkitsevaa, on se samalla ­henkisisesti ja sosiaalisesti kuormitta­ vaa.

Oppimista tukevia toimintatapoja ovat esimerkiksi hyvien käy­ täntöjen sekä tiedon ja osaamisen jakaminen sekä omasta toimin­ nasta oppiminen. Osaamisstrategiaan liittyy osaamis­tarpeiden määrittely, osaamisverkostoihin ja parviin liittyminen sekä osaa­ misen hankkimisstrategian laadinta.

Työn imu Tavoitteemme on, että henkilöstö kokee työn imua. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Pidämme erityisen tärkeänä henkilöstön sisäisen motivaation vahvistamista.

Tällä toimintatavalla kaupungin eri koulut kehittävät ketterästi omaa toimintaansa, mutta nivoutuvat tiiviin vuorovaikutuksen ja yhteisen strategian kautta yhdeksi kokonaisuudeksi. Kun koulut toimivat toistensa kanssa yhteistyössä, kunkin koulun kehittämät hyvät käytänteet hyödynnetään soveltuvin osin muissakin kou­ luissa ja yhteinen ajattelu varmistetaan.

2 Henkilöstö ja tapa toimia

Pitkäjänteinen kehittäminen Koulun toiminnan kehittämisessä tulokset näkyvät yleensä melko hitaasti. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että koulun kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Tavoitteenamme onkin, että alkaval­ la strategiakaudella koulut voisivat suunnitella toimenpiteensä strategian tavoitteiden saavutta­miseksi aikaisempaa pitkäjäntei­ semmin.

Tämä mahdollistetaan siten, että koulut tekevät syksyn 2017 aikana toimintasuunnitelman koko strategiakaudelle. Luonnolli­ sesti suunnitelmat tarkentuvat jatkuvasti ja niitä voidaan muoka­ ta. Tärkeää on kuitenkin luoda vahva visio siitä, millaista koulua kehitystyöllä tavoitellaan.

Ketterästi oppiva organisaatio Uuden oppiminen ja toimintatapojen kehittäminen on välttä­ mätöntä niin yksilön kuin organisaationkin tasolla. ­Alkavalla strategiakaudella huomioimme tämän näkö­kulman aikaisempaa paremmalla tavalla. Kehitämme ketterästi oppivan organisaation toimintatapaa alkavan strategiakauden aikana.

Ketterästi oppiva organisaatio ”sitoo” strategiset tavoitteet ja kehitystyöllä saavutettavat tulokset yhteen. Ketterästi oppivan organisaation ytimen muodostavat itseohjautuvat oppijat, jotka työskentelevät ja oppivat erilaisissa tiimeissä. Tiimien itseohjau­

12

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Toimintatapa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelmassa, joka edellyttää, että kaupungin kouluverkosto sekä kukin koulu toimii oppivana yhteisönä.

Yhteistyö Teemme kaikilla tasoilla aktiivisesti yhteistyötä organisaatiomme ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Tämän tavoitteena on varmistaa, että oppilaat voivat oppia mah­ dollisimman paljon aidoissa oppimisympäristöissä ja hyödyntää myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Yhteistyön tavoitteena on myös saada oppilaiden käyttöön sellaista asiantuntijuutta ja osaamista, jota koulun henkilöstöllä ei välttämättä ole. Tällaista voi olla esimerkiksi taiteen perusopetuksen tai urheiluseurojen toimijoilla tai vaikka oppilaiden vanhemmilla.

Yhteistyötä tehdään myös koulun kehittämisen näkökulmasta kaikilla tasoilla. Toimimme aktiivisesti erilaisissa verkostoissa ja ­kehitysprojekteissa ja varmistamme siten, että saamme uutta tietoa organisaatiomme käyttöön. Jaamme ulkopuolelta saatua tietoa ja ideoita tehokkaasti kaikkien käyttöön.

Osaamisstrategia Itseohjautuvat tiimit

inen kentam a r n o tied öllinen s Yhteis utu k i a rov Vuo

Ohjaajat

Rehtorit POJ

Huoltajakyselyt

Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen

Oppimistulokset

Motivaatiomittari

Kouluterveyskysely

Hyvinvointiprofiilit

MOVE

Tulokset, arvioinnit, mittarit

Oppimista tukevat toimintatavat

Itsensä johtaminen

Oppimista tukeva työympäristö

Mittaritietojen keruu ja analysointijärjestelmät

Digitalisaation hyödyntäminen

Itseohjautuvat tiimit

Opet

Innostuneet, ketterät oppijat

Valmentava esimiestyö

Itseohjautuvat tiimit

Osaamisprofiilit

Älyllisen kunnon huolto- ja oppimisvalmiudet

Kokeilu- ja oppimiskulttuuri

Rakenteet, mahdollistajat

2016

OPS

Luma, luku- ja kirjoitustaito

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointi

strategia

Osaamisen kehittäminen

Osaamiskumppanit

jakaminen Hyvien käytäntöjen

Ti ed

on

ja

Osaamisverkostot ja -parvet

a

Jo

Osaamistarpeet

Ketterästi oppiva organisaatio

n ise

n

os

am

m ka

e

ja

uk ko je

n

Osaamisen hallintajärjestelmä

en

y

in

ud

n ntä m

nh yö d vii sa

ine

nna mas ta to imi O

mine sta o ppi

4

STRATEGIAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI STRATEGIAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOIMISEKSI ON MÄÄRITELTY JOITAIN MITTAREITA KUNNAN TASOLLE. Mittareiden osalta on muistettava, että niiden avulla saatu tieto pitää aina tulkita ja analysoida, mistä tulok­set kertovat. Niiden avulla on kuitenkin mahdollista pitkällä aikavälillä nähdä kehityssuunta.

Joidenkin mittareiden avulla on myös mahdollista verrata Lappeen­rannan tuloksia eri vertailuaineisto­ jen tuloksiin.

Yhteisen, jatkuvan vuoropuhelun avulla voimme reflektoida valintojemme onnistumista ja toiminta­ tapamme toimivuutta matkan varrella. Jos jotain uutta ja merkittävää näköpiiriin ilmaantuu, korjataan kurssia.

14

| LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Oppilaat

Mittari

Fyysinen hyvinvointi

MOVE

Psyykkinen hyvinvointi

Kouluhyvinvointiprofiili

Sosiaalinen hyvinvointi

Kouluhyvinvointiprofiili, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Sisäinen motivaatio

Jyväskylän yliopiston mittari

Luku-, kirjoitus- ja laskutaito

Wilman testit

Laaja-alainen osaaminen

Uusi mittari

Henkilöstö

Mittari

Fyysinen hyvinvointi

Työhyvinvointikysely

Psyykkinen hyvinvointi

Työhyvinvointikysely

Sosiaalinen hyvinvointi

Työhyvinvointikysely

Sisäinen motivaatio

Työhyvinvointikysely

Oppiminen

Työhyvinvointikysely

Yhteistyö, huoltajat

Mittari

Asiakastyytyväisyys

Asiakastyytyväisyyskysely

Yhteistyö, muut

Mittari

Yhteistyö opetuksen järjestämisessä

Toimintakertomus

Yhteistyö koulun kehittämisessä

Toimintakertomus

Esimerkkejä mittareista

Kehon liikkuvuus

Lappeenranta Koko maa

(alaselän ojennus täysistunnassa)

48

Poika 8. luokka

52 74

26

70

Poika 5. luokka

Tyttö 8. luokka

30 80

20

79

21 91

9

87

Tyttö 5. luokka

13 93

0

20

7

40

60

80

100

Kyllä (%) / Ei (%)

Koulun sosiaaliset suhteet Samaa tai täysin samaa mieltä, koko maa 2016

Samaa tai täysin samaa mieltä, Lpr 2016

Eri tai täysin eri mieltä, koko maa 2016

Eri tai täysin eri mieltä, Lpr 2016

Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Ryhmissä työskentely sujuu hyvin luokassani -20 %

0%

20 %

40 %

60 %

80 %

PERUSOPETUKSEN STRATEGINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2017–2021 |

15

Kuvat: Mikko Nikkinen Taitto: Nitroid