Lyseon lukio vuosikirja 2015-2016

Page 1

Hyvässä seurassa. LAPPEENRANNAN LYSEON LUKION VUOSIKIRJA 2015-2016


3

Rohkea klassikko.

4

Haluamme oppia.

6

Tule sellaisena kuin olet.

8

Maailman luokkaa.

REHTORIN SANAT

OPETUSSUUNNITELMATYÖ

OPISKELIJAKUNNAN LUKUVUOSI

KANSAINVÄLINEN LUKUVUOSI MATKAMME BERLIINIIN PAKOLAISKRIISIÄ, VENÄJÄÄ JA VÄKIVALTAA

12

Ilo on asenne.

16

Hyvässä seurassa.

20

Rima korkealla.

24

Enemmän kuin luulet.

27

Etelä-Karjalan IB-lukion lukuvuosi Itä-Suomen koulun lukion lukuvuosi

ITSENÄISYYSJUHLA JA SYKSYN LAKKIAISET WANHOJEN PÄIVÄ PENKKARIT KEVÄTJUHLA JA LAKKIAISET

ABIEN KULTTUURIMATKA HELSINKIIN ELOKUVIA TEATTERIA MUSIIKKI TEATTERI-ILMAISUA LYSKARI

ABITTI-KOE KILPAILUMENESTYSTÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KURSSI LUONNONTIETEIDEN JA MATEMATIIKAN LUKUVUOSI LIIKUNNAN LUKUVUOSI

LYSEON TYÖRYHMÄT JA TIIMIT YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO OPPIMISEN TUKI OHJAUKSEN VUOSI RYHMÄNOHJAUS VANHEMPAINILLAT TUTORIT


3

Rohkea klassikko. REHTORIN SANAT Kädessäsi on Lappeenrannan Lyseon vuosikirja, joka julkaistaan monen, monen vuoden tauon jälkeen. Näin sähköisen viestinnän aikakaudella se on painettu myös printtiversiona. Sähköinen tai painettu vuosikirja toivottavasti kulkee matkassasi vielä lukioajan jälkeen ja siihen voit palata, kun muistelet elämäsi parasta lukioaikaa. Kirjaan on koottu läpileikkaus kuluneesta lukuvuodesta. Se ei sisällä juurikaan tilastoja ja tunnuslukuja, vaan dokumentoi elettyä ja koettua Lyseon arkea kuluneen lukuvuoden ajalta. On ilo huomata, että Lyseon parjatun brändityö ydin, Rohkea klassikko, ei ole jäänyt sanahelinäksi: intohimonamme on oppiminen, jonka ei tarvitse olla yksinomaan puurtamista vaan myös aktiivista yhdessä tekemistä, elämyksiä, tapahtumia ja heittäytymistä uuteen ja vieraaseen. Vuosikirjasta välittyy opiskelijoiden ja opettajien rohkeus ja tekemisen ilo.

MIKA LUUKKONEN Lyseon lukion rehtori


4

Haluamme oppia. OPETUSSUUNNITELMATYÖ

Lukiokoulutuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet julkaistiin syyskuussa 2015. Koska uusi opetus­suunnitelma otetaan käyttöön jo elokuussa 2016, oli paikallisen suunnitelman laatiminen varsin tiivis prosessi. Laadimme opetussuunnitelmaa yhteistyössä Kimpisen lukion ja Imatran yhteislukion opettajien kanssa. Avuksemme saimme Päivi Nilivaaran, joka ohjasi myös Lappeenrannan perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä. Kokoonnuimme syys-, tammi- ja huhtikuussa kaikkien lukioiden kesken, minkä lisäksi meillä oli kolme Lyseon omaa koulutusiltapäivää. Mikä uudessa opetussuunnitelmassa muuttuu? Joidenkin oppiaineiden pakollisten kurssien määrä, joidenkin oppi­aineiden sisällä kurssiteemojen

Laadimme opetussuunnitelmaa yhteistyössä Kimpisen lukion ja Imatran yhteislukion opettajien kanssa. järjestys, uusina kursseina kolme teemaopintokokonaisuutta. Arviointia päivitetään niin, että se huomioi jo perusopetuksessa toteutettavat arviointi- ja palautemallit. Uutena asiana mukana on ”hallittu riskinotto”. Meidän pitää siis uskaltaa!


Uutena asiana opetussuunnitel­ massa mukana on ”hallittu riskinotto”. Meidän pitää siis uskaltaa!


6

Tule sellaisena kuin olet. OPISKELIJAKUNNAN LUKUVUOSI / SIIRI LYYTIKÄINEN

KOULUSSAMME ON OLLUT MUKAVA YHTEISHENKI koko lukion ajan. Koen opiskelijakunnan hallituksen toiminnan edistäneen sitä. Rennolla yhteisellä toiminnalla olemme pyrkineet edistämään opiskelijoiden tutustumista toisiinsa. Hyvä yhteishenki on yhteistä tekemistä ja toimintaa. Minulle puheenjohtajana uskallus osallistua yhteiseen tekemiseen on tärkeää ja toivon, että hallituksen toiminnan avulla monet uskaltavat heittäytyä tilanteen vietäväksi. Toivon, että Lyseossa koettu uskaltaminen kantaa myös tulevaisuuden haasteisiin. OPISKELIJAKUNNAN LUKUVUOSI on ollut aktiivinen. Heti Nasugaalan jälkeen ponkaistiin syksy käyntiin syysgaalalla, jota myös kolmivelhoturnajaisiksi kutsutaan. Ohjelman

teemat oli otettu lyseolaisille niin rakkaasta Harry Potterista. Vieraille annettiin ohjeeksi pukeutua Tylypahkan tupien värien mukaan. Gaala onnistui hienosti. LYSEOLAISET OSALLISTUIVAT opiskelijakunnan hallituksen järjestämään Taksvärkkikeräykseen, jolla kerättiin varoja Lasten syöpäsäätiölle. Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja on osallistunut opettajakunnan kokouksiin ja hallituksen jäsenet koulun eri työryhmiin. Puurojuhlassa opiskelijakunnan hallitus järjesti monipuolista ohjelmaa. Tilaisuus oli rento ja ohjelmaa oli monipuolisesti: bändit esiintyivät, teatteri-ilmaisun opiskelijat näyttelivät, taikuri kävi kylässä Kimpisestä, visailimme yhdessä ja tietenkin syö-

tiin puuroa ja pipareita sekä juotiin glögiä. Jouluviikolla järjestimme myös muuta ohjelmaa kouluajalla yhdessä musiikin opiskelijoiden kanssa. ALKUKEVÄT KULUI JÄRJESTÄYTYMISEN MERKEISSÄ. Huhtikuun lopulla järjestettiin vappufestarit, jotka onnistuivat hienosti. Tapahtumapisteitä oli runsaasti festariteeman mukaisesti: pihalla myytiin lettuja, aulassa oli aikuisille anniskelualue, WC:t olivat bajamajoja, yläkerrasta löytyi night club ja ongintapiste. Salin ovella oli portsarit tarkistamassa laukkuja. Salissa soi musiikki ja juhla alkoi yhteisellä letkajenkalla, johon osallistuttiin suurella joukolla. Salissakin oli tapahtumapisteitä: kasvomaalausta, pallonheittoa, arvauspiste ja sumopainia.


Opiskelijakunnan hallitus 2016: VUODEN VAIHTUESSA MYÖS HALLITUS VAIHTUI. Yleiskokous pidettiin tammikuussa minkä jälkeen oli vaalit, joissa valittiin uusi hallitus. Järjestäytymiskokous pidettiin helmikuussa. Hallituksessa on mukana Etelä-Karjalan IB-lukion ja Itä-Suomen koulun lukion opiskelijoita.

PUHEENJOHTAJA Siiri Lyytikäinen

YRITYSYHTEISTYÖ Lauri Pohjalainen

SIHTEERI Julianna Saareks

VARAPUHEENJOHTAJA Marika Martikainen

TARVIKEVASTAAVA Nicole Leano

MATERIAALIVASTAAVA Pinja Kuntola

TIEDOTUS Antti Honkanen

TAPAHTUMAVASTAAVA YHTEISTYÖVASTAAVA Tuomas Kopra Tiia Suninen

EDUNVALVONTA Saska Surakka

TALOUSVASTAAVA Sanni Kauppinen

TAPAHTUMAVASTAAVA Noora Mentula


8

Maailman luokkaa. KANSAINVÄLINEN LUKUVUOSI

LUKUVUODEN AIKANA Lyseo otti vastaan Erasmus+-projektin, johon kuului tsekkiläisten opettajien vierailu lokakuussa. Vieraat kehuivat ilmapiiriä, opiskelijoiden motivaatiota ja monipuolista tietotekniikan hyödyntämistä opiskelussa. Lyseo koordinoi Erasmus+ rahoitteista projektia ”Teaching off the Beaten Path”, joka kuluneena vuonna on vienyt opiskelijat Beskidien vuoristoon Tsekin tasavaltaan, Skocjanin luoliin Sloveniaan ja karstimaalle Triesteen Italiaan. Ensi vuonna kuljemme EteläKarjalan metsissä ja Byske-joen rannoilla Ruotsissa. SONIA POTTIER Reunionin tasavallasta seurasi koulumme työtä toukokuussa.

Opettajaharjoittelija Nayu Yamamoto.

NAYU YAMAMOTO JAPANISTA on ollut tänä vuonna Lyseossa opettajaharjoittelijana. Hän on seurannut oppitunteja ja opettanut japanin kieltä.

PHILIBERT MUGABO toimi matematiikan ja ranskan tunneilla koulu­ avustajana. LUKIOMME OPISKELIJAT vierailivat ja esiintyivät vastaanottokeskuksessa. IB:n ryhmä järjesti sen yhteydessä vaatekeräyksen. LYSEON LUKIO VALITTIIN MAAILMANKANSALAISEN KOULUKSI neljän muun suomalaisen koulun lisäksi vuosiksi 2015–2017. Taksvärkki ry:n järjestämä aloitustapahtuma ja teemapäivä oli syyskuussa ja siihen osallistuivat kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat. Alku on ollut kangertelevaa: Taksvärkki ry ei ole lupaustensa mukaan pystynytkään järjestämään opiskelijoillemme lukiotasoa vastaavaa toimintaa (muut mukana olevat opiskelijat ovat peruskouluista). Olemme kuitenkin optimistisia uuden lukuvuoden osalta, sillä opiskelijoillamme innostusta riittäisi.


LYSEON KANSAIN­ VÄLINEN TOIMINTA oli erittäin vilkasta kuluneena lukuvuotena. Lukuvuosi alkoi intialaisen opiskelija­ ryhmän vierailulla elokuussa.

LUKIOMME OPISKELIJAT VIERAILEVAT VASTAANOTTOKESKUKSESSA.

LOKAKUUSSA Lyseo isännöi 10 Euroopan maan projektitapahtumaa, joka kuuluu Erasmus+-ohjelmaan ja jonka nimi on “Creativity knows no borders”.

Koulun ilmapiiri, opiskelijoiden motivaatio ja monipuolinen tietotekniikan hyödyntäminen opiskelussa sai kehuja tsekkiläisiltä opettajilta.

LYSEON LUKIO ERASMUS+-PROJEK­ TISSA ”OUR YOUTH – SPEEDING ON THE GLOBAL INFORMATION HIGHWAY?” Erasmus+-projektin ”Our Youth – Speeding on the Global Information Highway?”, jossa koulumme on mukana, ensimmäinen kokoontuminen Ranskan Rennesissä 6.–12.3.2016 oli hieno kokemus kaikille osallistujille. Tämä viikko oli täynnä projektityötä kansainvälissä työryhmissä, ja samalla saimme nauttia Ranskasta ja ranskalaisesta elämänmenosta. Suomalaiset opiskelijat edustivat Lyseota, Lappeenrantaa ja Suomea todella upeasti! Lopputyöt kruunasivat kokonaisuuden. Lappeenrannan kokoontumisen 9.5.–14.5.2016 työotsikko oli ”Social networks and the internet, privacy and cyberbulling: How to stay

connected to the world while keeping your ’digital clothes’ on and your ’virtual guard’ up.” Tämä monikulttuurin viikko oli työntäyteinen ja onnistunut kaikin puolin, lisäksi saimme nauttia kesäisestä säästä. Ensi vuoden kokoontumiset ovat Saksassa joulukuun 2016 alkupuolella ja Itävallan kokoontuminen on huhtikuussa 2017. ESPANJALAISIA OPISKELIJOITA ja heidän opettajansa vierailivat Lyseolla 10.–17.12.2015. Ohjelmaan kuului mm. Lyseon esittely, osallistumista Lyseon oppitunneille, vierailu Imatralle, Lappeenrannan esittely, vierailut ortodoksiseen kirkkoon ja Wolkoffin museoon, joululeivonnaisten valmistamista ja syömistä sekä puurojuhlassa piipahtaminen.

11.3.–18.3. Lyseon opiskelijoita oli vastavierailulla Albacetessä, Espanjassa. Ohjelmaan kuului kansantanssin opettelua, tanssikouluun tutustumista ja flamengon opettelua. Opiskelijat pääsivät myös tekemään savitöitä, joiden tuotokset saatiin mukaan kotiin asti. Päiväretkellä Valenciassa nähtiin upeita paperimassaveistoksia ja pari opiskelijaa uskaltautui kylmällä ilmalla jopa Välimeren aaltoihin. Takaisin Albacetessä pääsimme vierailemaan aluehallinnon virastossa, jossa meidät ikuistettiin ko. laitoksen FB-sivuille. Tutustuimme myös paikallisen sirkuksen tiloihin, veitsimuseoon ja arkeologiseen museoon. Viimeinen ilta päättyi yhteiseen illanviettoon, jossa tanssittiin niin suomalaisten kuin espanjalaisten nuorten suosimia kappaleita. Espanjalainen vieraanvaraisuus jäi lämpimänä mieleen.


Matkamme Berliiniin DORA PELLINEN

ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ SAAPUESSAMME AURINKOISEEN BERLIINIIN HYMYT OLIVAT KAIKILLA HERKÄSSÄ. KAIKKIALLA OLI KAUNISTA JA TUNNELMALLINEN ILTAPÄIVÄN VALO MAALASI KAIKEN KULTAISIN SÄVYIN, MIKÄ HEHKUI IHMISTEN KASVOILTA. Hyvästä mielestä huolimatta, pieniä takaiskujakin sattui. Opettajamme Piritan laukku nimittäin juuttui Helsinkiin, se synkisti mieltä. Pääsimme kuitenkin hotellille ja majoittumisen jälkeen tutustuimme suureen läheiseen tavarataloon KDW:hen, jonka hinnat osoittautuivat ”melko” kalliiksi. Hyvänä esimerkkinä ryhmäläisemme Villen fiinit ruokavalinnat: 139 euron kilohintaan epähuomiossa ostetut katkaravut yläkerran seisovasta pöydästä eivät jälkeenpäin paljoa lompakkoa painaneet. Pieni vahinko kuitattiin tietenkin laskulla ja naurulla, sekä tännehän ei tultu säästämään -asenteella. Kuljimme paljon julkisilla, lipuilla jotka lunastettiin heti lentokentältä tulon jälkeen, mutta silti jalat tulivat väkisinkin kipeiksi paljosta kävelemisestä jo nyt. Lopulta pääsimme kaupan kautta suuntaamaan takaisin kohti hotellia, mikä osoittautui hiukan hankalaksi reissuksi osalle porukasta, sillä he eksyivät tunniksi. Muut olivat sillä aikaa jututtaneet hetken lähikaupassa tapaamaansa miestä, joka oli tunnistanut meidän puhuvan suomea ja tuli sitten puhumaan meille tarinoiden muun muassa presidentistämme Tarja Halosesta. Matkaa hotellille oli viitisensataa metriä. Ennen nukkumaanmenoa hotellin katolla sijaitsevalla terassilla riitti tunnelmaa kun monet ulkovalot syttyivät. Seuraavana aamuna kaikki olivat erittäin väsyneitä eilisen

matkustuspäivän jälkeen, mutta odotimme kuitenkin innolla päivän alkamista, joka tarkoitti pintaraapaisua Berliinin saloihin. Piritan kadonnut matkalaukku oli löytänyt yön aikana tiensä hotellimme vastaanottoon. Tutustuimme kaupungilla Holokaustin muistomerkkiin ja mustalaisten muistomerkkiin, joiden jälkeen vierailimme Otto Weidtin työpajamuseossa. Illemmalla päivän kulttuurinähtävyyksien kypsyttyä, päätimme yhdessä tuumin suunnata vapaa-ajalle (suurin osa oppilaista itsenäisesti hotellille, jonka jälkeen kohti Alexanderplatzia ja kauppoja). Villen johdolla kävimme metsästämässä eräät siniset kengät, jotka olivat pirun hienot. Tännehän ei edelleenkään tultu säästämään! Primark-vaatekauppa sai tytöt miltei psykoosin partaalle halvoilla hinnoillaan. Siirryimme U2 metrolla kuka minnekin syömään, yksi paikoista oli KFC-pikaruokapaikka. Shoppailun ja syömisen jälkeen kävimme kiltisti nukkumaan pitkän päivän jälkeen. Viimeisenä kokonaisena päivänä aamu alkoi kahdella erinäisellä kahvitauolla. Oli nimittäin sateista ja vaikka olimme lähteneet jo kahdeksalta matkaan, eivät nähtävyydet, jonne yritimme mennä avanneet suurimmaksi osaksi kuin vasta kymmeneltä. Tuulinen harmaa päivä sujui mainiosti vaikuttavilla museokiertelyillä koskettavassa Topography of Terror ja monipuolisessa juutalaismu-

seossa (nykytaidetta ja historiaa). Kävimme myös tsekkaamassa Checkpoint Cahrlien, joka oli vielä 1990-luvulla Länsi- ja Itä-Berliinin välinen rajanylityspaikka. Sen lopeessa oli turistikrääsäkauppa, josta jotkut ostivat kotiin jotain pientä, toiset jäätelöä. Ilta sujui vapaa-ajan muodossa hotellilla. Lähtöpäivän aamuna aurinko sarasti taas upeana. Yleinen tunnelma oli hyvin nukutun yön jälkeen raukea ja parempi verrattuna kylmään eiliseen. Olimme lähdössä kotiin ja onnistuneesta reissusta huolimatta kaikki olivat tästä mielissään! Nautimme hyvin levänneinä aamupalan, joka sisälsi ensimmäistä kertaa myös munakasta, tuulihattuja ja lihapullia. Tavaroiden pakkailu sujui rauhallisissa tunnelmissa. Tahdoimme kiittää opettajiamme, etenkin matkan järjestäjää Eskoa saksankielisellä kiitoskortilla, sekä suklailla. Pyhäpäivän, Helatorstain takia kaupassa oli paljon jonoa, huomattavasti enemmän kuin muina päivinä. Toisaalta, siinä ajassa kerkesi mukavasti jutustella kassajonossa paikallisen mummon kanssa ja heittää harvinaisen kuivia vitsejä (erityisesti Jukka). Nautimme vielä reissun viimehetkistä aurinkoisella kattoterassilla, herkutellen sipseillä ja jäätelöllä. Matkamme oli monin tavoin onnistunut ja itse haluan vielä kiittää kaikkia matkalla mukana olleita ja sitä järjestäneitä hyvästä hengestä ja ikimuistoisesta kokemuksesta!


11

Pakolaiskriisiä, Venäjää ja väkivaltaa Kuluvan lukuvuoden aikana on lyseolaisille tarjoutunut mahdollisuus kuunnella lukuisien vierailijoiden esityksiä niin oppituntien kuin suurempien luentojen yhteydessä. Luentojen kautta on päästy vilkaisemaan ajankohtaisia teemoja ja samalla myös saatu tietoa erilaisista työurista ja ammateista. Viime kesänä koko Eurooppa kohtasi laajan pakolaisaallon, johon Euroopan maat eivät olleet varautuneet. Kevään ja kesän aikana Suomi joutui myös uuteen tilanteeseen, jossa viikossa tuli maahan turvapaikanhakijoita enemmän kuin yleensä tulee vuodessa. Konfliktien maailma -kurssin yhteydessä pidettiin pakolaiskriisin liittyvä luento, johon sai osallistua myös muut opiskelijat. Luennoitsijaksi tuli Maahanmuuttovirastosta Juha Similä, joka valaisi hyvien niin pakolaiskriisin taustaa kuin vaikutuksia Suomeen. Luennon aikana opiskelijat saivat tietoa niin lähtöalueiden tilanteista, Suomeen tilanteesta suhteessa muihin Euroopan maihin kuin myös Suomeen tulon syistä. Syksyn ja talven aikana turvapaikanhakijoiden virrat on pienentyneet ja osa tulijoista on suunnannut takaisin kotimaahan. Luennon aikana kuitenkin mainittiin, että kevät ja kesä voi tuoda ilmiön uudelleen esiin. Lokakuun lopulla saimme Venäjän historia -kurssin yhteydessä vieraaksi Marja Mannisen joka oli juuri muuttanut takaisin Suomeen YLE:n Moskovan kirjeenvaihtajan toimestaan. Mediateekki täyttyi kurssilaisten lisäksi muista

Venäjän tilanteesta kiinnostuneista. Manninen kertasi Venäjän lähihistoriaa oman kokemuspiirinsä kautta ja avasi myös uusia näkökulmia Ukrainan kriisiin. Samalla opiskelijat saivat kuulla tarinoita käytännön toimittajan työstä Mannisen kokemuksia Venäjästä ja venäläisistä. Luennon aikana myös tuli vahvasti esiin vanha totuus, että Venäjää on vaikea ymmärtää ulkopuolelta katsottuna ja vaikka Manninen oli viettänyt vuosia Venäjällä ei hänkään aina ymmärtänyt kaikkea eikä etenkään ennustanut Putinin tulevia toimia. Huhtikuun lopulla Lyseolla vieraili oikeushistoroitsija Satu Lidman Suomen tietokirjailijoiden tarjoamana. Jokainen luennoitsijaksi lupautunut tietokirjailija piti luennon yhdessä oppilaitoksessa ja Lyseo haki vierailijaksi Lidmania ja onneksemme luennoitsija halusi tulla juuri meille. Esityksen aikana opiskelijat saivat tietoa niin historian tutkimuksesta kuin myös sukupuoliroolien ja tapojen muutoksesta sekä suhteestamme väkivaltaan ihmissuhteissa. Luentojen yhteydessä oli mukava nähdä lyseolaisten aktiivisuus ja kiinnostus aiheisiin. Kysymyksiä oli jokaisen esityksen yhteydessä lukuisia ja aina tilaisuus jouduttiin lopettamaan kesken. Opiskelijat olivat siis mukana aktiivisina kuuntelijoina ja keskustelijoina ja tätä kautta jokainen sai taatusti enemmän irti vierailijoiden esityksistä. Jokaisen esityksen jälkeen sai kuulla vierailijalta kiitokset ja toteamuksen, että ”onpa teillä aktiivisia ja mukavia opiskelijoita”.


Ilo on asenne. Lyseon syntymäpäiviä vietetään 1. syyskuuta. Syksyllä 2015 Lyseo täytti 123 vuotta.


13 ITSENÄISYYSJUHLA JA SYKSYN LAKKIAISET Lyseon lukion itsenäisyysjuhlaa ja syksyn lakkiaisia vietettiin 4.12.2015. Juhlassa oli ennennäkemättömän hieno ja monipuolinen ohjelma: Kasimir Ketvell soitti taitavasti kanteletta, kansantanssiryhmä Kimurantti esitti Karjalaisen pläjäyksen, koulun oma kuoro lauloi, ja juhlan lopussa kuultiin Saara Östmanin ja Antti Honkasen esittämänä koskettava kappale Täydellinen elämä. Juhlapuheesta vastasi kaupunginteatterin uusi johtaja Timo Sokura, ja ylioppilaan puheen piti ansioituneesti Joonas Paavilainen. Juhla päättyi perinteikkäästi Maamme-lauluun. WANHOJEN PÄIVÄ 19.2.2016 Wanhojen päivää vietettiin perinteisin juhlallisuuksin Lyseon lukiolla. Aamupäivällä wanhat esiintyivät Lönnrotin koululle ja kävivät vierailemassa entisillä peruskouluillaan sekä Toivokodilla. Päivällä tanssittiin esitys omalle lukiolle. Illalla wanhat saivat tanssia urheilutalon lähes täydelle katsomolle Lappeenranta Big Bandin säestyksellä! PENKKARIT Lyseon penkkaripäivänä koulun jättävät abiturientit saivat vielä viimeisen kerran muistuttaa muulle koululle olevansa todellakin kykeneviä sotkemaan ja piruilemaan oikein olan takaa. Lukiossa luokkatilat koristellaan vuosittain, ja ainakin tänä vuonna kaikki oli viimeisen päälle suunniteltua. Opettajat pääsivät luokasta toiseen näkemään omia naamataulujaan liimailtuna milloin minkäkinlaisiin yhteyksiin, ja näin myös ykkös- ja kakkosvuoden opiskelijat saivat lisätietoa opettajien sutkautuksista. Miesopettajia myytiin parista oravannahkasta tai neutronista, ja jokaisessa luokassa oli käytetty kekseliäästi elokuvateemaa yhdistettynä opettajille piruiluun. Penkkaripäivä oli kaiken kaikkiaan hauska, kuten myös abivideo, luokat ja penkkareiden valmistelupäivä. Juttu löytyy kokonaisuudessaan Lyskarista.

Kevätjuhla ja lakkiaiset Lukuvuonna 2015–2016 kevätjuhlaa ja lakkiaisia vietetään 4.6.2016 Lappeenrannan urheilutalolla.


TIO2-VADELMA-AURINKOKENNON VALMISTUSTA.

KÄNNYKKÄN VALO TOIMI AURINKONA.

LIISA PUROLTA TAITTUI OHJEIDEN ANTAMINEN MYÖS ESPANJAKSI.

8.1.2016 KE7 ryhmä vieraili myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemian laitoksella. Siellä päästiin mittaamaan omista aspiriineista IR-spektri ja tutustuttiin samalla neste­ kromagrafiaan.


MIISA JÄRVINEN

Keväällä 2016 kuvataiteen lukiodiplomin saavat Neve Kingu Tanja Kiero Saga Kettunen Miisa Järvinen Anni Vilkko Tomi Rantanen Kristina Smirnova

Keväällä IB:n Visual Arts loppunäyttelyt pitivät Matilda Lavi Iina Karjalainen Julia Tirkkonen Veronika Kontopoulou


16

Hyvässä seurassa. ABIEN KULTTUURIMATKA HELSINKIIN Syventävällä äidinkielen ja kirjallisuuden kurssilla ÄI9 aloitettiin tänä vuonna uusi perinne, kun äikänopettajaviisikko vei viisi bussilastillista abeja suurelle kirkolle sivistymään ja syventämään kurssin nykykulttuuriosuutta. Matkaan lähdettiin tiistaina 10.11. heti RO-tunnin jälkeen, ja koulun eväät oli melko lailla syöty Pukaroon mennessä. Kulttuurikohteita oli kaksi (tai kolme): Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu Kiasmassa ja Kansallisteatterin Nummisuutarit. Osa oppilaista kävi myös Ateneumissa. Retki oli oikein onnistunut, joskin osaa oppilaista nukutti seuraavana päivänä kovasti.


Elokuvia VALKOISTA RAIVOA ELOKUVISSA Lyseon ykkös- ja kakkosluokkalaiset pääsivät 25.2. elokuvateatteri Nuijamieheen katsomaan Arto Halosen dokumenttielokuvan Valkoinen raivo. Elokuva käsittelee mm. koulukiusaamisen ja väkivaltaisten tekojen välistä suhdetta. Miten joku päätyy suunnittelemaan massasurmaa? Miksi jonkun nuoren sisällä raivo kasvaa niihin mittoihin, että se purkautuu laajoina väkivaltaisina tekoina? Mitä voidaan tehdä, että paha olo huomattaisiin ajoissa ja tapahtumat estettäisiin? Elokuvan jälkeen Lappeenrannan Mielenterveysseuran puheenjohtaja Matti J. Kuronen kommentoi elokuvaa ja sen käsittelemiä teemoja. Lisäksi hän kertoi kokemuksistaan väkivaltaisten henkilöiden parissa työskentelemisestä. Keskustelua jatkettiin myös oppitunneilla.

Opiskelijoiden kommentteja Järven tarina -elokuvasta ”Se oli ihan tosi hyvä, elokuva oli visuaalisesti kaunis. Tarinallisuus oli hyvä, ehkä vähän liikaa mytologiaa.” Erik ja Totti ja Eetu ”Se oli ihan kiva, mutta elokuva oli niin rauhallinen, että silmät painuivat väkisin kiinni.” Maria

JÄRVEN TARINA Maanantaina 18.4. aamupäivällä lähdimme koko koulun voimin elokuviin, pääsimme katsomaan Järven tarinaa! Meitä oli sen verran paljon, että tarvitsimme kaksi näytöstä, toinen oli Nuijamiehessa ja toinen oli Kino-Aulassa.

Teatteria TEATTERIRETKI HELSINKIIN 15.4.2016 Perjantaina 15.4. tehtiin yhteistyössä Kimpisen lukion ja Lappeenrannan Pohjola-Nordenin kanssa teatteriretki Helsinkiin. Tunnelmallisessa Svenska Teaternissa näimme Teatterikorkeakoulun ja Svenska Teaternin mielenkiintoisen yhteisproduktion nimeltä Titanic. Nimestään huolimatta Svenskanin Titanic ei ole näytelmäversio 1990-luvun samannimisestä suurelokuvasta, vaikka viitteitä elokuvaan onkin mukana. Svenskanin Titanic on ennen kaikkea esitys nykyajan työelämästä, jossa nuorten unelmat törmäävät jäävuoriin ja keski-ikäiset uupuvat. Kulttuurin lisäksi saimme nauttia aidosta ruotsin kielestä ja aikaa oli myös shoppailuun! TIE YOUR CAMEL 12.1.2016 saimme vieraaksi teatteri Taiminen kahden miehen esityksen ”Tie Your Camel”. Esitys käsitteli haasteita, joita nuoret kohtaavat matkalla aikuisuuteen ja vastuun ottamiseen. Opiskelijoiden mielestä tarina oli mukaansatempaava ja sitä oli melko helppo seurata. Esityskieli oli sekoitus suomea, ruotsia ja englantia. Myös ajankohtaisten aiheiden, kuten erilaisuuden hyväksymisen mukaanottaminen osaksi esitystä sai kiitosta.


Musiikin lukiodiplomin on suorittanut Julia Lautala.

Lyseon lukion musiikkitoiminta on ollut kuluneena lukuvuotena hyvin tapahtumarikasta.

MUSIIKKI Syksyllä Lyseolla perustettiin suuri kuoro, jossa oli mukana noin 30 lukiomme opiskelijaa. Yhdessä Teekkarilaulajien kanssa osallistuimme Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn draamalliseen kon­ serttisarjaan Lappeenranta-salissa. Konsertteja oli kaikkiaan neljä: kaksi koululaiskonserttia ja kaksi iltakonserttia. Kaikki konsertit olivat loppuunmyytyjä. Itsenäisyyspäivän lakkiaisjuhlassa oli suomalainen musiikki vahvasti esillä. Upean Kirjavat -kansantanssiryhmän tanssiesityksen lisäksi juhlassa musi­ soivat koulumme taitavat opiskelijat. Kuulimme kauniin sävelmän konserttikanteleella, suuren kuoron heleää laulua ja kitara-lauluesityksiä uudemmasta suomalaisesta, kevyestä, musiikista. Joulukuun 13. päivänä vietetään Lucia-päivää. Lyseon Lucia-kulkue avasi päivän tunnelmallisella hetkellä liikuntasalissa ja tällä kertaa ruotsin

kielellä. Vierailimme myös Lönnrotin koululla ja yhdessä alakoululaisten kanssa Toivokodissa. Iltapäivällä ehdimme vielä Iso-Kristiinan kauppakeskukseen toivottamaan ihmisille rauhaisaa joulunaikaa. Puurojuhlassa jouluviikolla esiintyi koulumme 1.vuosikurssin opiskelijoiden bändi. Ohjelmassa oli puuron syönnin lisäksi yhteislaulua, pieniä esityksiä, kilpailuja, laulajakitaristi ja taikuri. Ennen joululomaa pidimme joululaulujamit mediateekissa. Tällaista tapahtumaa ei Lyseolla ennen oltu järjestetty. Jokainen opettaja sai harkintansa mukaan osallistua koulun yhteiseen tilaisuuteen. Tupa olikin täynnä ja tunnelma katossa. Oli hienoa huomata, kuinka Lyseon opiskelijat innostuivat laulamaan ja jammailemaan yhdessä opiskelijoista ja opettajista kootun bändin säestyksellä. Ja hauskaa oli.

Lukukauden viimeisenä koulupäivänä kokoonnuimme jouluhartauteen Lappeen kirkkoon. Hartauden sisällön toteutuksesta vastasivat opiskelijat ja opettajat yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa. Lämminhenkinen tunnelma ja yhdessä lauletut joululaulut saattelivat meidät joululomalle. Viidennen jakson alussa pidimme Lyseon lukion ensimmäisen taide­ klubin. Musiikkiluokkaan kokoontui koulun bändejä esittämään kurssin aikana harjoiteltua ohjelmistoa. Tarjolla oli tietysti kahvia ja jotakin pientä syötävää. Yleisöä oli paikalla niin paljon, kun istumapaikkoja löytyi. Musiikkiluokan tunnelma muuttuikin hetkessä rennon tai­teelliseksi. Uskomme, että tämän tyyppiselle taide­klubille saadaan jatkoa tulevana lukuvuotena.


LYSKARI Koululehti Lyskari on tänäkin lukuvuonna kokoontunut Anu Huttusen ja Sarianna Loukaksen vetämänä etsimään jutunjuurta koulun sisältä ja ympärillä tapahtuvista ilmiöistä. Juttuja on kirjoitettu niin koulun juhlista ja teemapäivistä kuin Lappeenrannan kaupungin uusista tuulistakin. Jutuissa näkyvät yhtä hyvin Sibelius-vuosi kuin Ison Kristiinan lepo­ nurkkakin. Toisaalta perinteiden mukaan on jutut tehty myös vanhojentansseista ja penkkareista. Monet koulun retket niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ovat päätyneet Lyskarin juttuihin. Tänä vuonna videojuttuja on syntynyt aiempia vuosia enemmän, ja vuoden tauon jälkeen alkoi ilmestyä uusi sarjakuva jatkokertomuksena. Myös oman koulun väkeä ja vierailijoita on haastateltu. Niin englannin opettaja kuin kirjailija Maarit Verronenkin ovat päässeet Lyskarin haastatteluun. Viimeisimpinä vierailijoina Lyskarin jutuissa ovat olleet kaupunginjohtaja ja koulutoimenjohtaja. Lyskarin toimintaan osallistutaan omilla ehdoilla ja omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Osa toimittajista kuvaa rohkeasti, toiset uskaltautuvat esittämään haastateltavilleen kiperiä kysymyksiä ja joku kirjoittaa kolumnia ottaen kantaa ajankohtaisiin asioihin.

PYSAKK-1 TEATTERI-ILMAISUA Tammikuussa aloitimme lukioteatterin Pysäkki-musiikkinäytelmän harjoitukset. Näytelmää suunniteltiin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Mukana projektissa oli noin 40 nuoren lisäksi musiikin, kuvataiteen ja teatteri-ilmaisun opettajat. Näytelmän musiikki koostui muutamien suomalaisten populaarimusiikkia esittävien yhtyeiden tuotannosta. Pysäkki-musiikkinäytelmää esitettiin Kehruuhuoneella 10.–12.5.2016. Näytöksiä oli kaikkiaan kahdeksan kappaletta.


20

Rima korkealla. ABITTI-KOE Ylioppilastutkinnon sähköinen harjoi­ tuskoe pidettiin 6.4.2016 maantieteessä, filosofiassa ja lyhyessä saksan kielessä. Osallistujia oli maantieteessä 9, filosofiassa 2 ja saksassa 2.

KILPAILUMENESTYSTÄ Maantiedekilpailun (pidettiin 19.1.2016) parhaat Lyseossa olivat Vilma Väliketo 3C ja Hans Porras 3C. Biologiakilpailun (27.4.2016) paras oli Juho Nikula 3C.

Sähköistä ylioppilaskoetta on harjoiteltu maantieteen kurssikokeena. Lyseossa on pidetty sähköisiä kokeita mm. biologiassa ja maantieteessä Abitti-järjestelmällä langattomasti Nettiniilon avulla.

Maailman suurimman nuorille tarkoitetun innovaatiotapahtuman Innodayn kilpailussa menestyi Ville Väätäinen ideallaan Fairytale. Se on sovellus, jossa lapsi asetetaan tarinoiden päähenkilöksi. Sovelluksessa on valmiita tarinapohjia, joihin lapsen nimi syötetään.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN KURSSI Opiskelijat olivat Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla Green-kam­puksen ­kierroksella, kemian labrassa. Liisa Puro esitteli sekä Lyseon lukion että Kimpisen lukion opiskelijoille erotusmenetelmiä. Opiskelijat pääsivät valmistamaan kalvoa, jolla suodatetaan vedestä epäpuhtauksia ja näkemään käytännössä, kuinka samea vesi tällä kalvolla saadaan aivan kirkkaaksi.


VALMIINA KOHTI PÄIVÄN SEIKKAILUJA – IB LÄHDÖSSÄ KOHTI HEUREKAA

MILTÄ TUNTUU KASTAA SORMI NESTETYPPEEN?

AALTO YLIOPISTON KYLMÄLABORATORIOSSA TUTUSTUMASSA ERITTÄIN KYLMIIN LÄMPÖTILOIHIN.

LIISA PURO ESITTELEE EROTUS MENETELMIÄ YLIOPISTOLLA


Uudistuvasta mate­ matiikan YO-kokeesta

LUONNONTIETEIDEN JA MATEMATIIKAN LUKUVUOSI HENNA PORRAS kävi esittelemässä Itä-Suomen yliopiston kemian opettajan ja kemistin opintoja Lyseon opiskelijoille 24.8.2015 26.10.2015 IB:n 2 vsk:n ja 3 vsk:n opiskelijat tekivät opintomatkan Heurekaan. Heurekassa biologian ja kemian opiskelijat osallistuivat elektroforeesilaboratoriotyöhön muiden ottaessa osaa makulaboratioon. Yleisnäyttelyssä tutustuttiin fysiikan perusilmiöihin ja lopuksi katselimme dokumentin maailmankaikkeudesta. 14.12.2015 KE7 ja KE12 ryhmät suuntasivat ekskursiolle pääkaupunkiseudulle. Tänäkin vuonna luvassa oli kierros Fazerilassa (viimeinen kerta ikinä tuossa rakennuksessa – rakennus on menossa remonttiin, joten olimme viimeinen Lyseon ryhmä tuossa rakennuksessa vierailulla). Fazerin jälkeen suuntasimme Aalto yliopiston kylmälaboratorioon, jossa saimme esittelyn lisäksi nähdä temppuja nestetypellä, sekä mahdollisuuden valmistaa ja syödä nestetyppijäätelöä. Jälkiruoan jälkeen luvassa oli vielä kemian töitä Aalto yliopiston LUMARTSlaboratoriossa (kasvien väriainei-

den erottaminen ohutlevykromatografialla sekä vadelma-titaani­ oksidiaurinkokenno). LUMA-RYHMÄN LEIRIKOULU 25.2.–2.3.2016 Lontooseen. Ryhmä tutustui mm. Natural History, Science ja The British museoihin, Greenwichiin ja C.S.I.työpajaan. Osa opiskelijoista kävi Harry Potter Warner Bros Studioilla, osa Ripley’s Believe it or not -kohteessa ja osa halusi käydä katsomassa Wicked-musikaalia. MEHACKIT-KURSSI Mehackit – Arduino johdatus elekro­niikkaan ja ohjelmointiin -kurssilla tutustuttiin ohjelmoinnin saloihin teknologian näkökulmasta. Kurssin vetäjänä toimi Lyseon entinen opiskelija Joni Herttuainen, ja kurssille osallistui 15 innokasta ja aktiivista opiskelijaa. Kurssilla oli rento ja vapaamuotoisen innnovoiva meininki. Lopputyönään opiskelijat suunnittelivat, ohjelmoivat ja rakensivat Arduino-alustalla toimivan teknologisen härpäkkeen, jota voi myös robotiksi kutsua. Tuotoksina syntyi mm. sireeni, lämpömittari, legokatapultti, itseohjautuva ajopeli ja kauko-ohjattava auto.

Keväällä 2016 matematiikan koe uudistui, mikä tarkoittaa sitä, että kokeen alkuosa tehdään ilman laskinta. Muutos aiheutti hieman jännitystä; sekä oppilaita, mutta myös opettajia varmasti jännitti uusi tilanne. Tämän kevään kokeissa (lyhyt ja pitkä) oli ensimmäistä kertaa laskimeton osa A, ja laskimen kanssa tehtävät osiot B1 ja B2. Suuri osa opiskelijoista koki, että A-osa oli melko sopiva. Jotkut B-osan tehtävistä oli vaikeasti hahmotettavia, ja aiheuttivatkin yllätyksiä joillekin opiskelijoista. Käytännön järjestelyt laskimien noutamisineen sujuivat kohtuullisen hienosti.

”Pitkän matematiikan yo-koe oli tänä keväänä oiva osoitus siitä, miten sallittujen apuvälineiden määrä (x) ja kokeen vaikeustaso (y) ovat kääntäen verrannollisia suureita.”

LUMA-viikolla 2.11.–6.11.2015 järjestettiin LUMA-aiheinen tietokilpailu opiskelijoille. Paras suoritus palkittiin pienellä palkinnolla LUMA-viikon kilpailun voitti Juho Nikula.


LIIKUNNAN LUKUVUOSI KOULUVIESTIKARNEVAALIT Etelä-Karjalan täydellinen liikuntakuukausi huipentui koulujen väliseen viestijuoksu­ karnevaaliin 30.9.2015. Kimpisen urheilu­ keskuksessa järjestetty tapahtuma kokosi yhteensä satoja oppilaita ja opiskelijoita koko maakunnan alueelta kokemaan viestijuoksun juhlaa. Toisen asteen oppilaitosten sarjassa Lyseon lukion joukkue sijoittui hienosti toiseksi! Joukkueessa juoksivat Joonas Kaipia 1C, Kreetta Hall 1A, Totti Ikäheimonen 1A ja Noora Heikkonen 1A.

Lyseo osallistuu Jukolaan Maailman suurimman suunnistustapah­ tuman Jukolan viestin järjestäminen koti­ kaupungissa innosti lyseolaiset ottamaan kartan ja kompassin käteen ja suuntaamaan katseensa kohti tuntemattomia taipaleita. Venloissa opettajat ja opiskelijat päättivät yhteisvoimin ottaa haasteen vastaan perustaen yhteisen joukkueen. Jukolan Jusseissa taasen opiskelijat haastoivat varsin kokeneen ja rautahermoisen opettajakaartin. Näin ollen noin kahdenkymmen hengen voimin olemme harjoitelleet ja valmistautuneet Jukolaan omin toimin järjestetyissä harjoituksissa ja kuntorasteilla yhteisöllisyyttä harrastaen. Rasteilla kunto on noussut hymy huulilla. Lyseon henki tiivistyy aamuyöllä usvan noustessa lämpenevästä maasta lampun valokeilan halkoessa rastilippuja.


24

Enemmän kuin luulet. LUKUVUONNA 2015–2016

51

171

42

ylioppilasta 2015 syksy

ylioppilasta 2016 kevät

opettajaa

21

Lyseon lukio

157

Lyseon lukio

muuta henkilökuntaa

5

14

656

Itä-Suomen lukio

25

IB-lukio

12 Lappeenrannasta ja 13 Imatralta

Itä-Suomen lukio IB-lukiosta valmistutaan syksyisin

11

opiskelijaa 1vsk: 214, 2vsk: 197 3vsk: 206, 3,5v: 26 4vsk: 13


25

LYSEON TYÖRYHMÄT JA TIIMIT PEDATIIMI pohtii ehdotuksia ja tekoja koulun peda­gogiikan kehittämiseksi. Tiimiin kuuluvat keväällä 2016 puheenjohtaja Niina Hämäläinen, opettaja­jäsenet Kirsi Sorri, Marika Roos ja Anne Koponen sekä opiskelijajäsen Marika Martikainen.

TURVATIIMI järjesti yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa vuosittaisen pelastautumisharjoituksen. Lisäksi turvatiimin tekemän aloitteen seurauksena Lyseo-Lönnrot-alue julistetaan savuttomaksi elo­kuussa 2016. Turvatiimi pyrki lukuvuoden aikana tiedottamaan myös arjen turvallisuuteen liittyvistä asioista, esimerkiksi tietoturvallisuudesta. LISÄKSI LYSEOLLA TOIMII tieto- ja viestintätekniikan tiimi, kestävän kehityksen tiimi, työhyvinvointitiimi ja kansainvälisyystiimi.

YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa lukion toimintakulttuurin ja olosuhteiden arviointia. Toiminta keskittyy opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin kartoittamiseen sekä siitä saadun palautteen arvioimiseen. Yhteisöllisen opiskeluhuollon työryhmään kuuluvat Lyseosta opiskelijakunnan hallituksen edustaja, apulaisrehtori, erityisopettaja ja opinto-ohjaajat. Eksotesta mukana ovat opiskeluhuollon kuraattori sekä psykologit. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa lukuvuoden aikana, ja pääasiassa käsittelemme palautekyselyjen tuloksia sekä keskustelemme muutoin hyvinvointiin ja viihtyvyyteen liittyvistä asioista. OPPIMISEN TUKI Oppimisen tuen periaatteena Lyseossa on ajatus: ”Koko koulu ohjaa ja koko koulu tukee”. Lyseo haluaa olla nuoresta välittävä, myönteiset mahdollisuudet tunnistava ja niiden toteutumista tukeva opiskeluyhteisö. Kaikki syksyllä opintonsa Lyseossa aloittaneet opiskelijat osallistuivat lukiseulaan ja arvioivat itse opiskeluvalmiuksiaan ja mahdollista pedagogisen tuen tarvettaan. Niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea opintoihinsa, laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Erityisopettaja auttaa opiskelijoita oppimiseen liittyvien vaikeuksien selvittelyssä ja ohjaa heitä opiskelutavoissa sekä oman oppimistyylin löytämisessä. Tarvittaessa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja konsultaatiota. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla toimii myös yksilökohtainen opiskeluhuolto.

OHJAUKSEN VUOSI Opiskelijat ovat osallistuneet ohjauksen toimintaan aktiivisesti lukuvuoden aikana. Matkalla kohti jatko-opintoja erilaisia etap­ peja ovat olleet mm. ensimmäisen jakson oppitunnit ykkösille, jolloin ainevalinnat ja kurssisuunnitelmat ovat saaneet ensimmäiset varovaiset versionsa. Ylioppilastutkintosuunnitelmia teimme keväällä pienryhmissä. Ykköset tutustuivat korkeakouluopintoihin Skinnarilassa maaliskuussa. Kakkosen keväällä lyötiin lukkoon ylioppilaskirjoitussuunni­telmat ja abivuoden kurssivalinnat. Abit pääsivät tutustumaan Helsingin yliopistoon Wiipurilaisen osakunnan järjestämällä retkellä syyskuussa. Lokakuun lopulla oli abipäivä Skinnarilassa, missä kuulimme Saimaan ammatti­ korkeakoulun ja teknillisen yliopiston vauhdikkaan esityksen jälleen kerran. Joulukuussa kävimme Studiamessuilla. Tammi­ kuussa Helsinkiin Etelä-Karjalasta muuttaneet opiskelijat kävivät kertomassa opiskelusta ja asumisesta pääkaupunkiseudulla. RYHMÄNOHJAUS Ryhmäohjaajat ovat tavanneet opiskelijoita säännöllisesti ja tukeneet opiskelijoita opinnoissaan. Ohjausryhmän tapaamisia on ollut kaksi kertaa jaksossa. Yhden tapaamisen ovat ryhmänohjaajat suunnitelleet yhdessä ja toisen ohjausryhmien yhdyshenkilöt. Opiskelijan vetämä ohjausryhmän tapaaminen on ollut monelle mieluisa muutos aikaisempaan verrattuna.


TUTORIT JÄRJESTÄVÄT ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOILLE NASUGAALAN. TÄMÄN LUKUVUODEN TEEMANA OLI PRINSSIT JA PRINSESSAT, JOLLOIN POJAT PUKEU­TUIVAT PRINSESSOIKSI JA TYTÖT PRINSSEIKSI.

LYSEON ESITTELYILTA 00 – JA LUPA TULLA LYSEOON

TUTORIT Tutortoiminta alkoi jo edellisen lukuvuoden puolella tutorkurssilla. Tutoreiden ensimmäinen haaste oli huhtikuussa kun 8.-luokkalaiset tutustuivat lukio-opintoihin. Tutorkurssiin kuului yhteinen koulutuspäivä Kimpisen tutoreiden kanssa. Toukokuussa 2015 koulutus pidettiin Urheilutalolla. Teimme yhteisen lukiokoulutuksen esittelyblogin ja harjoittelimme tutustumisleikkejä. Tutorit ottivat uudet ykköset haltuunsa kesäkuussa kun yhteishaun tulokset julkaistiin ja vastavalitut Lyseon uudet opiskelijat kävivät ottamassa opiskelupaikan vastaan. Ensimmäisenä päivänä, ensimmäisellä viikolla, ensimmäisessä jaksossa ja ensimmäisen vuoden ajan tutorit auttavat uusia opiskelijoita tutustumaan taloon, opettajiin ja uusiin opiskelukavereihin. Toisessa jaksossa käytiin esittelemässä lukio-opintoja 9.-luokkalaisille peruskouluilla yhdessä Kimpisen tutoreiden kanssa. Tammikuussa oli esittelyilta, joka onnistui erinomaisen hyvin! Vieraita oli noin 200 ja kaikilla oli mukavaa. Teemana oli elokuva ja erityisesti James Bond, koska ikäluokka on syntynyt vuonna 2000. Illan avauksessa sanottiinkin osuvasti: “00 – ja lupa tulla Lyseoon”.

Vanhempainillat Lyseossa on järjestetty lukuvuoden aikana vanhempainiltoja. Ensimmäisen illan teemana oli “Tervetuloa lukioon”, jolloin esittelimme uu­sien ykkösten vanhemmille koulun toimintaa. Marras­kuussa jatko-opintoilta pidettiin yliopistolla yh­dessä Kimpisen lukion kanssa. Keväällä aiheena oli seuraavan lukuvuoden ylioppilaskirjoitukset. Yleisöä kiinnosti kokeiden muuttuminen sähköi­ siksi ensi syksystä alkaen.

Lukuvuonna 2015–2016 yhdysopiskelijoina toimivat

Tutoreita olivat lukuvuonna 2015–2016

1A 1B 1C 1D 1E 1F 1G 1ib 1isk

Juho Silventoinen Janina Kokki Elina Töyrylä Jennifer Kyllönen Wilhelmiina Granqvist Oona Kupiainen Emma Löf Venla Sainio Veikka Ikäheimonen

2A 2B 2C 2D 2E 2F 2G 2ib 2isk

Mikko Paajanen Essi Loisa Ella Kimari Jenni Toivonen Saara Östman Miika Vainikka Lauri Pohjalainen Aleksi Hämäläinen Tiia Suninen

3A 3B 3C 3D 3E 3F 3G 3H 3ib 3isk 4A

Maija Leermakers ei edustajaa Juho Nikula Julia Lautala Saara Loukiainen Olli Könönen Linda Knuutila Katariina Lehtinen Sylvia Myller Ella Kälvälä Kari Puronhaara

Ahtola Netta Auronen Sofia Eshragh Parsa Hietikko Sonja Hiltunen Oona Hinkkanen Sarita Hämäläinen Aleksi Härkönen Jasmin Kauppinen Sanni Kimari Ella Kotiniitty Roosa Kouvo Ronja Kyllönen Jonna Kymäläinen Meri Könönen Saima Lahti Suvi Laulaja Helena Leano Nicole Loisa Essi Lyytikäinen Siiri Mäkeläinen Emma Perälä Julia Reponen Noora Reponen Pinja Reponen Saara Saira Ida Salin Ida Surakka Saska Särmälä Jukka Tikka Maija Turku Anni Turunen Rasmus Viljainen Eveliina


Etelä-Karjalan IB-lukio Etelä-Karjalan IB-lukion lukuvuosi 2015–2016 oli voimistuvan kansainvälistymisen aikaa. IB-lukiolaiset osallistuivat lukuisiin kansainvälisiin projekteihin sekä Lyseon lukion että Etelä-Karjalan IB-lukion kautta. Espanjalaisten ja italialaisten kumppanuuskoulujen opettajat ja opiskelijat vierailivat Lappeenrannassa ja Imatralla sekä IB-lukiolaisille tarjoutui mahdollisuus vastavierailuihin. Lisäksi monet IB-lukiolaiset ovat olleet aktiivisesti mukana useassa Lyseon lukion Erasmus+ ohjelmassa sekä yksittäisten aineiden tai ryhmien kurssimatkoilla ulkomailla. Jo perinteeksi muodostunut IB:n 1.ja 2. vuosikurssin Lontoon matka huhtikuun lopulla kruunasi opiskeluvuoden. Tänä lukuvuonna Etelä-Karjalan IB-lukio on saavuttanut yhä lisääntyvää suosiota, joka näkyy sekä ulkomaalaisten että suomalaisten hyvätasoisten hakijoiden kasvuna.

Itä-Suomen koulun lukio Itä-Suomen koulun lukion lukuvuosi 2015−2016 on pitänyt sisällään niin ahkeraa opiskelua kuin juhlahumuakin. Lukiomme opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti Lyseon lukion tapahtumiin ja päässeet myös edustamaan opiskelijoita Lyseon lukion oppilaskunnan hallitukseen. Vuoden 2015 ajan opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana toimi Itä-Suomen koulun lukion Emma Kokkonen ja varapuheenjohtajana Jarno Häkkinen. Myös vuoden 2016 opiskelijakunnan hallituksessa on ISK:n opiskelijoita: varapuheenjohtaja Marika Martikainen, sihteeri Julianna Saareks ja yhteistyövastaava Tiia Suninen. Kevätlukukaudella lukiolaiset matkustivat Venäjälle leirikouluihin. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat viettivät viikon Pietarin valtiollisessa yliopistossa ja toisen vuosikurssin opiskelijat viikon Moskovan valtiollisessa yliopistossa. Molemmat leirikoulut sisälsivät sekä opiskelua että kaupunkiin ja venäläiseen kulttuuriin tutustumista. Keväällä toisen vuosikurssin opiskelijat kartuttivat Venäjä-tietouttaan myös Venäjän kaupan kurssilla, jonka luennoitsijoina toimivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston opettajat. Kurssi perehdytti opiskelijat liike-elämän pelisääntöihin, kansainvälistymiseen ja Venäjän kauppaa harjoittaviin yrityksiin.


Matilda Lavi: Cradle


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.