Lyseon lukio / Vuosikirja 2016–2017 by Avidly

IB-LUKIO ITÃ&#x201E;-SUOMEN KOULUN LUKIO

VUOSIKIRJA 2016-2017

Rohkea klassikko. REHTORIN SANAT

Tieto lisää iloa. LUKIOPEDAGOGIIKKAA UUDISTAMAAN SÄHKÖINEN YO JA ABITTI-KOKEET

Tule sellaisena kuin olet. OPISKELIJAKUNNAN LUKUVUOSI ELÄKÖITYVÄT ANNA-INKERI HENTUNEN JA ESKO LAMPÉN

Maailman luokkaa. KANSAINVÄLISYYS LOISTAVA FIRENZE

Hyvässä seurassa. JUHLAT

Taide on asenne. TAIDEAINEIDEN LUKUVUOSI NAHKATAKKINEN TYTTÖ

Rima korkealla. OPPIAINEIDEN KOHOKOHDAT LEIRIKOULUMATKA EUROOPAN HIUKKASTUTKIMUSLAITOKSEEN VUODEN 2017 OPETTAJA LAPPEENRANNASSA: HANNELE PUOLAKKA IB-LUKION LUKUVUOSI ITÄ-SUOMEN KOULUN LUKIO PRE-IB SEIKKAILI LONTOOSSA 7.–12.5.

Enemmän kuin luulet. TAUSTALLA TAPAHTUU RYHMÄNOHJAUS OPPIMISEN TUKI VANHEMPAINILLAT TUTORIT YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO LYSEON TYÖRYHMÄT JA TIIMIT

KANSI EETU RONKAINEN

Rohkea klassikko. LAPPEENRANNAN LYSEO PERUSTETTIIN Reaali- ja porvarikouluksi 125 vuotta sitten 1.9.1892, ja viisi vuotta myöhemmin valmistui nykyinen Lyseon päärakennus. Varsinaista juhlapäivää juhlistetaan Lyseossa ensi syksynä, 2.9. järjestettävässä juhlassa. Reaali- ja porvarikoulun perustamisen aikaan lukutaito ei ollut itsestäänselvyys Suomessa. Koulun rakentaminen oli kaupunkilaisille merkittävä taloudellinen ponnistus, mutta myös huomattava tapaus sikäli, että sivistykselle pyhitettiin oma rakennus, joka niin sisältä kuin ulkoa oli tuohon aikaan kaupungin komein ja kaunein – ja lienee sitä edelleen. ARKIPUHEESSA Lappeenrannan Lyseosta puhutaan useasti pelkästään koulurakennuksena, mikä toki on ymmärrettävää, sillä vanha koulurakennus, joka toistasataa vuotta on seisonut samalla paikalla uljaana ja ylväänä, palauttaa opiskelijoissaan mieleen asioita, tapahtumia ja muistoja, joita ei aina tiennyt muistavansakaan. Rakennusta kiinnostavampaa ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat opiskelleet ja työskennelleet Lyseossa. Opiskelu- ja työaika on synnyttänyt koko eliniän kantavia muistoja, ihmissuhteita ja jopa parisuhteita. LYSEON LUKION VUOSIKIRJA on läpileikkaus kuluneesta lukuvuodesta. Se ei luonnollisestikaan sisällä kaikkea lukuvuoden aikana tapahtunutta, mutta paljon sellaista, joka tavalla tai toisella erottuu normaalista arjesta. Paljon on tänäkin vuonna tehty ja monenlaista on tapahtunut. LUKUVUODEN AIKANA Lyseossa on ollut käynnissä kolme Erasmus+ -hanketta ja uusi NordPlus junior-hanke. Vilkkaassa kansainvälisessä toiminnassa

uusi avaus on ollut Opetushallituksen rahoittama yhteys Intiaan. MERKITTÄVÄ UUSI AVAUS oli tänä keväänä yhteistyössä Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa toteutettu musikaali Nahkatakkinen tyttö, joka herätti kaupungissa varsinainen hypetyksen lukuvuoden päätteeksi. Kaupunginteatterin lehterit täyttyivät ennennäkemättömällä tavalla ja monelta suunnalta kuultiin toiveita esitysten jatkamisesta. Innostuksella on tapana tarttua, niin kävi myös teatterin lehtereillä, kun katsoi nuorten esitystä, jossa Lyseon sloganeista tutut ilo ja rohkeus konkretisoituivat parhaalla mahdollisella tavalla. SAMANLAISTA OPPIMISEN ILOA oli nähtävissä talvella, kun olin avaamassa Lääketieteen historia –kurssilaisten kokoamaa näyttelyä, jossa ei laskettu tehtyjä työtunteja vaan aidosti innostuttiin ja heittäydyttiin tekemiseen, joka on opiskelijoille mielekästä, mukavaa ja merkityksellistä. TÄHÄN KEVÄÄSEEN päättyy yksi ajanjakso Lyseossa. Pitkäaikaiset lehtorit Esko Lampén ja Anna-Inkeri Hentunen siirtyvät viettämään eläkepäiviä. Esko ja Anna-Inkeri edustavat esimerkillisellä tavalla perinteistä suomalaista sivistysihannetta: laaja-alaista osaamista ja syvää ymmärrystä, jota ei mitata nokkelilla sutkautuksilla vaan pysähtymällä opittavan asian äärelle. Toivotan hyvää ja aktiivista eläkeaikaa molemmille lehtoreille ja hyvää kesää Lyseon väelle!

MIKA LUUKKONEN Lyseon lukion rehtori

Tieto lisää iloa. LUKIOPEDAGOGIIKKAA UUDISTAMAAN Lyseo on mukana uudistamassa lukiopedagogiikkaa, mihin olemme saaneet rahoitusta ja verkostokumppaneita eri hankkeiden kautta. Lukiopedagogiikan uudistamishanke tehdään yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Hanketta koordinoivat Saimaan ja Joensuun mediakeskukset. Hankkeen tavoitteena on tukea opettajia muun muassa yksilöllisen oppimisen ja tiimioppimisen kehittämisessä, oppimaan oppimisen taitojen vahvistamisessa ja uudistuvan oppimisen materiaalien luomisessa. Hankkeen näkyvin tapahtuma oli 29.3. järjestetty seminaari, jossa oli työpajoja sekä Najat Ouakrim-Soivion luento arvioinnista.

SÄHKÖINEN YO JA ABITTI-KOKEET Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet pidettiin Lyseossa 19.9.2016. Kokeeseen osallistui 6 maantieteen kirjoittajaa. Keväällä 2017 sähköisesti kirjoittajia oli sitten jo enemmän, yhteensä 74 kuudessa eri aineessa (maantiede, filosofia, ranska, saksa, yhteiskuntaoppi ja psykologia). Kokeet järjestettiin langallisessa verkossa mediateekissä ja ne onnistuivat teknisesti hyvin. Lukuvuoden alussa saimme kouluumme langattoman AbittiLyseo-verkon, joten sähköisten Abitti kokeiden pito helpottui. Monissa aineissa kokeiltiinkin Abittikokeen järjestämistä ensimmäistä kertaa. Langaton Abittiverkko mahdollisti myös useiden kokeiden pitämisen yhtä aikaa myös uusinta koepäivänä.

Tule sellaisena kuin olet. 2016 SYKSYLLÄ OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS KERÄSI TAKSVÄRKIN, jonka tuotot jaettiin kolmeen eri lahjoituskohteeseen, muun muassa saimaannorppien elinoloja parantavalle järjestölle. HALLITUS JÄRJESTI PERINTEISEN LYSEON SYYSGAALAN. Gaalan teemana oli 80-luvun urheilu, ja ohjelmaan sisältyi kisoja, musiikkia sekä opiskelijakunnan hallituksen tekemä urheiluteemainen video.

TOISSAVUOTISEN PUUROJUHLAN SIJAAN opiskelijakunnan hallitus järjesti jouluisen teemaviikon joulun alla. Viikon aikan hallitus jakoi joulutorttuja ja järjesti yhteismusisointina joululauluja sekä jouluaskartelu- ja piparkakunkoristelupajoja. VUODEN 2016 OPKH TEKI MYÖS LAUSUNNON uudesta kiertotuntikaaviosta opettajakunnalle, joka ei kuitenkaan mennyt läpi.

Opiskelijakunnan hallitus 2017: PUHEENJOHTAJA Totti Ikäheimonen VARAPUHEENJOHTAJA Noora Mentula SIHTEERI Taavi Lautala RAHASTONHOITAJA Liisa Riihimäki Mihhail Tsaika Jenni Kuusipuro Väinö Mäkipää Oscar Arminen Tuomas Kopra Pinja Kuntola Pyry Vartia Leevi Nikula

UUDENVUODEN JÄLKEEN OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS JÄRJESTI VAALIT, jossa valittiin uusi hallitus. Puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja valittiin salissa pidetyn yleiskokouksen aikana pidetyssä äänestyksessä. Puheenjohtajaksi valittiin Totti Ikäheimonen ja varapuheenjohtajaksi Noora Mentula. Muut hallituksen jäseniksi valitut opiskelijat ovat Väinö Mäkipää, Tuomas Kopra, Mihhail Tsaika, Liisa Riihimäki, Oscar Arminen, Taavi Lautala, Jenni Kuusipuro, Leevi Nikula, Pinja Kuntola ja Pyry Vartia. LÄHESTULKOON HETI uuden opiskelijakunnan hallituksen astuttua virkaan sai hallitus tehtäväkseen aloittaa kouluhyvinvoinnin ammattilaisista kootun työryhmän kanssa miettimään, miten opiskelijoiden

(sekä opettajien) hyvinvointia sekä jaksamista voisi parantaa. Aihetta lähdettiin purkamaan stressin sekä sen vähentämisen pohjalta, sillä opiskelijakunnan edustajat kokivat sen olevan tärkein parannettava asia. Kokouksissa tuli ilmi, että nykyinen jaksojärjestelmä painottaa suurimman osan töistä kurssin loppupuolelle, jonka takia opiskelijan voimavarat voivat ehtyä, joka taas aiheuttaa huonoa stressiä. Konkreettisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi olivat opettajille pienimuotoisten työpajojen järjestäminen, joissa keskusteltiin muun muassa paremmin kurssin sisällöstä informoimisesta heti kurssin alkuun sekä työmäärän jakamisesta tasaisesti koko kurssin ajaksi. Toinen tärkeä esille noussut asia oli opiskelijan oikeus priorisoida kursseja. Käytän-

nössä opiskelijakunnan hallituksen mielestä opettajien tulisi paremmin ymmärtää, ettei opiskelijalla välttämättä riitä resursseja kaikkiin jakson kursseihin. MYÖHEMMIN KEVÄÄLLÄ OPKH JÄRJESTI LYSEON VAPPUGAALAN. Vappugaalan ohjelmana oli puheenjohtajan puhe sekä uuden hallituksen esittely, eräs koulun bändi sekä kisoja, johon osallistui ensimmäisen sekä toisen vuosikurssin opiskelijoista koottujen joukkueiden lisäksi eri aineryhmien opettajista kootut kolmen hengen joukkueet. OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS JÄRJESTI MYÖS ensimmäisen kerran Lappeenrannan Lyseon Lukion opettajien ja opiskelijoiden välisen pesäpallopelin.

Anna-Inkeri Hentunen

Kielten lehtori kirmaa kulttuurin pariin ja vapaalle LYSEO ON ISO OSA ANNA-INKERIN URAA. PIAN LYSEOLAISILLE TUTTU SAKSAN JA VENÄJÄN KIELEN OPETTAJA LÄHTEE ELÄKKEELLE. LYSKARI KYSELI MUISTOJA JA TULEVIEN VUOSIEN SUUNNITELMIA.

Aloitin opettajana 25-vuotiaana vuonna 1979, eli uraa on takana 38 vuotta. Neljävuotiaana sanoin äidille ja isälle, että minusta tulee isona saksan opettaja. Olen siis “kutsumusopettaja”. Venäjän kieli tuli mukaan olosuhteiden ja käytännön pakosta. Valmistumiseni jälkeen tarjottiin pitkää venäjän opettajan sijaisuutta Lyseolta. Opetin ensin monta vuotta pelkkää venäjää, ja saksa tuli mukaan myöhemmin. Aloitin työt Lyseolla samana vuonna kun valmistuin. Lyseon rinnalla pidin tunteja Lönnrotin ala-asteella ja Lyseon lukion yhteydessä olleella yläasteella sekä Kesämäen lukiossa. Lyseo liittyy siis minuun hyvin selkeästi. Lyseon tilamuutokset ovat olleet urani aikana suuria. Heti kohta Lyseolle tuloni jälkeen alettiin puhua isosta remontista ja toivoa sen tulemista. Vuosikymmenien odottamisen jälkeen tehtiin tilojen upea remontti, joka oli tärkeä muutos koko koululle. Opetuksessa ja ihmisten välisissä suhteissa on tapahtunut myös suuria muutoksia. Opettamisesta parasta on ollut aina ja on se, että saa välittää ja käsitellä mahdollisimman hyvässä vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa sellaisia tietoja ja asioita, jotka lisäävät osaamista ja parhaassa tapauksessa laajentavat opiskelijoiden maailmankuvaa

ja antavat uusia mielipiteitä. Suurin asia on saada opiskelijat ajattelemaan itse. Parhaimmat muistot ovat tilanteista, joissa osaamisen, jaksamisen tai psyykkisen tasapainon takia heikoilla oleva opiskelija on päässyt yli vaikeuksistaan: kun näkee opiskelijan oppimisen, tasapainon saavuttamisen, itseluottamuksen kasvamisen sekä “maailma kantaa”-ajatuksen ymmärtämisen. Opettamisessa olen aina tykännyt vuorovaikutuksesta nuorten kanssa. Vuorovaikutuksen ansiosta näkee yhteiskunnan ja nuorten muutoksen. Parasta eläkkeelle pääsyssä on, ettei ole enää lukujärjestyksiä, joita noudattaa. Saan ajankäytön omaan hallintaani. Minulla ei ole mitään tiettyjä suunnitelmia. Olen aina ollut kiinnostunut kulttuurista ja kulttuurihistoriasta: teatterista, musiikista, taiteesta. Tarkoitukseni on nauttia niistä. Lisäksi aion lukea paljon saksankielisiä kirjoja ja kotimaista kirjallisuutta. Haluan myös matkustella. Tulen kaipaamaan opetuskeskustelua ja opettajainhuoneen ihania työkavereita sekä hauskaa ja hulvatonta ilmapiiriä, joka voi olla myös vakava, kannustava ja tukeva aina tarvittaessa. Työyhteisö on ollut hyvin hieno.

Vaikka vapaus ja aikatauluttomuus nyt koittaakin, Lyskari ja Lyseon väki haluavat muistuttaa, että koululla saa aina vierailla.

Esko Lampén

suunnittelee matkustelua ja jää kaipaamaan ihmisiä HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPIN LEHTORI ESKO LAMPÉN JÄÄ TÄNÄ KEVÄÄNÄ ELÄKKEELLE. LYSKARI KÄVI KYSYMÄSSÄ MUISTOJA JA KUULUMISIA PERSOONALLISELTA JA PIDETYLTÄ OPETTAJALTA.

Olen toiminut lukion opettajana 34 vuotta, josta Lappeenrannassa 32 vuotta. Muut laitokset (yliopisto, tutkimuslaitokset) mukaan lukien pari vuotta kauemmin. Lyseon lisäksi olen ollut lyhyempiä jaksoja töissä 6–7 koulussa.

Mielenkiintoisia eläkepäiviä teille, Anna-Inkeri ja Esko! Toimittaja: Milla Kainlauri Kuvat: Kuvia kotialbumista ja Anu Huttunen

En varsinaisesti tähdännyt opettajaksi, mutta aineista (historia, filosofia, yhteiskuntatieteet) johtuen suoritin opettajaopinnot jo opiskeluaikana, koska pidin todennäköisenä, että ainakin jossakin vaiheessa opettajan hommiin päätyy tai joutuu. Ao. aineita ryhdyin opiskelemaan, koska ne eivät valmista suoraan mihinkään ammattiin (paitsi tutkijan), mutta antavat käsitteelliset välineet jäsentää ja ymmärtää maailma. Olen aina kokenut jonkun kapea-alaisen ammatin vieraana itselleni. Vanha vitsihän on, että on kolme hyvää syytä ruveta opettajaksi: kesä-, heinä- ja elokuu. Parasta opettajan hommassa on kyllä ollut itsenäinen työ: se miten ja missä laajuudessa jonkin asian ottaa esille, on omassa harkinnassa. En ole kokenut opetustyötä vaikeana enkä haastavana, vaan lähinnä harrastuksena, joka jäsentää päivät sopivasti ja pitää stressin loitolla. Tulin Lappeenrantaan syksyllä 1985. Tuolloin pääkouluni oli Kesämäen lukio, mutta pidin kursseja myös Lyseolla. Rakennus oli fyysisesti vanhentunut

ja (todennäköisesti) homeinen. Opettajakunta edusti ”vanhaa lyseota” ja tuntui minusta nuoresta opettajasta vielä homeisemmalta. Nyt meillä on siistit tilat ja nuorekas opettajakunta itseäni lukuun ottamatta. Opetuksen sisältö ei ole ehkä muuttunut niin paljon kuin metodit ja työtavat. Mitään erityistä keinoa kiinnostuksen herättämiseen minulla ei ole, mutta olen huomannut, että oppilaat kuuntelevat mielellään tapahtumiin liittyviä koomillisia piirteitä sisältäviä tarinoita. On myös olemassa aiheita, jotka eivät kiinnosta enempää oppilaita kuin opettajaakaan, mutta kuuluvat läpikäytäviin asioihin. Toin kerran luokkaan koiran ja vieläkin (viitisentoista vuotta myöhemmin) oppilaat muistavat opetuksestani ainoastaan kyseisen tapauksen. Työrauha on minusta ollut aina itsestään selvä asia, enkä ole joutunut käsittääkseni mihinkään kurinpidollisiin toimiin. Suunnitelmia eläkkeelle on, mutta mitkä niistä toteutuvat on hämärän peitossa. Mutta matkustelu, ehkä jonkun talven viettäminen lämmössä, iänikuinen lukuharrastus ja mökkielämä ovat aluksi tähtäimessä. Kouluhommassa jään kaipaamaan rentoa ja mukavaa työyhteisöä sekä mahdollisuutta tehdä töitä ihmisten kanssa, vaikka en kovin sosiaalinen olekaan.

Maailman luokkaa. Intia Lyseon lukio ja St. Mark’s Girls’ Senior Secondary School ovat jatkaneet yhteistyötä projektissa Lappeenranta Meets India ja tammikuussa 9 opiskelijaa ja opettaja olivat vastavierailulla New Delhissä viikon. Osallistuimme oppitunteihin, vierailimme Suomen suurlähetystössä, työskentelimme jooga-, tanssi-, kokkaus- ja musiikki-workshopeissa sekä kävimme useissa kulttuurikohteissa (mm. Taj Mahal). Meille järjestettiin Holi-juhlakin! Yhteistyö jatkuu ja olemme mukana nyt AEC-Net -verkkoprojektissa CultureThrough My Lens.

Nordplus: Going Solar -projekti Lyseon lukion ja Halmstad Sannarpsgymnasiet aloittivat yhteisen vihreään energiaan keskittyvän Nordplus-projektin. Ensimmäinen tapaaminen oli Lappeenrannassa 15.–19.5.2017, vieraiksi saimme 10 opiskelijaa ja kaksi opettajaa Ruotsista. Projektiviikon aikana teimme vierailuja ja työskentelimme ryhmissä vihreän energian ja kestävän kehityksen teemojen parissa. Vierailukohteitamme oli muutama. UPM Kaukaalla kuulimme, kuinka ympäristöasiat otetaan heillä huomioon. Puu hyödynnetään täysin, muuhun tarkoitukseen kelpaamattomasta osasta, kuten kuoresta, tuotetaan sähköä ja lämpöä Kaukaan Voiman voimalaitoksessa. Vantaan Energian jätevoimalassa meille kerrottiin,

Erasmus+: Teaching off the Beaten Path -projekti Lyseo koordinoi jo toista vuotta Teaching off the Beaten Path -Erasmus+ -projektia. Lyseo oli isäntänä projektivierailulle 9.–15.10.2016. Koulussamme oli vieraana 24 opiskelijaa ja 11 opettajaa viidestä eurooppalaisesta koulusta. Tutustuimme viikon aikana UPM Kymmenen ja Nordkalkin tehtaisiin sekä teimme retkiä metsänhakkuualueelle, Repoveden kansallispuistoon ja Verlan museoon sekä Ylämaan Jalokivikylään ja spektroliittilouhokselle. Vieraat olivat erittäin tyytyväisiä viikkoon, vaikka aurinkoa ei näkynyt koko viikon aikana. Onneksi retkipäivinä ei kuitenkaan satanut, joten saimme nauttia pilvipoutaisesta ja värikkäästä Suomen luonnosta.

Erasmus+ -projekti päättyi viikon vierailuun Ruotsiin Byskeen, Skellefteån kuntaan 19.–25.2.2017. Viikon aikana teimme yhteenvetoa projektimme kyselytutkimuksista, tutustuimme kuparisulattamoon sekä saimme kokeilla erilaisia talviaktiviteetteja, kuten moottorikelkalla ajamista sekä laskettelua. Ruotsin vierailuun osallistui Lyseosta neljä opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Projekti osallistui myös Lumakeskus Suomen järjestämään StarT-kilpailun Ympäristö ja luonto -sarjaan. Meidät kutsuttiinkin esittelemään projektia Lumakeskus Saimaan järjestämille StarT-festareille 12.4.2017 Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Festareilla projektimme palkittiin elämyspalkinnolla eli retkellä Skinnarilan kampukselle syksyllä 2017.

kuinka tärkeää kierrätys on. Kierrätykseen kelpaamattoman jätteen osuus on noin 50 %, ja tämä sekajäte poltetaan sähköksi ja lämmöksi. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla tutustuimme green campus – konseptiin. Opiskelijat saivat tutustumiskierroksesta hyviä ideoita omiin kouluihinsa vietäväksi. Kuulimme lisäksi Michael Childin erittäin vakuuttavan esityksen energiantuotannon ja maapallon nykytilanteesta sekä siitä, mitä asioiden eteen pitäisi tehdä. Ryhmä risteili myös Saimaalla. Retken ideana oli osoittaa projektilaisille, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ympärillämme ja esimerkiksi saimaannorpan pesintä vaarantuu lumettomien talvien myötä.

Lyseo Erasmus+ -projektissa: Our youth speeding on the global information highway? Edellisenä lukuvuonna käynnistyneen kaksivuotisen Erasmus+-projektin kolmas tapaaminen oli 5.–11.2. Mureckissa, Itävallassa. Projektiviikkoon osallistui Lyseosta 10 opiskelijaa ja 3 opettajaa. Viikon teemana oli ”The internet belongs to whom? Piracy, intellectual property, copyright issues and new means of distributing digital information and media”. Teemaa pohdittiin kansainvälisissä tiimeissä eri näkökulmista. Viikon ohjelmaan kuuluivat myös mm. vierailut Zotterin suklaatehtaalle ja Itävallan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Graziin. Viikko huipentui projektitöiden esittelyyn.

International club The Lappeenrannan Lyseon lukio International Club is for students who are internationally minded, care about the world around them, and are interested in using their English skills. Its members engage in creative and service-oriented projects, many of which are student-led. This includes giving presentations about different cultures, and performing local community service with the goal of promoting diversity and acceptance. The International Club students ended the year by holding a bake sale, from which all proceeds will go to Doctors Without Borders.

Creativity knows no borders Erasmus-projektissa Creativity Knows No Borders projektimaat ovat Belgia, Espanja, Italia, Liettua, Portugal, Puola, Romania, Slovakia, Suomi ja Turkki. Lähitapaamisissa on tutustuttu paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin sekä työskennelty luovuuden eri alueilla. Projektin aikana on valmistunut mm. Shakespearen Myrsky-näytelmä, taidenäyttely, musiikkiesitys, runokirja, tuntisuunnitelmia ja näyttelyopas näkövammaisille. Kaikki tuotokset on myös julkaistu. Projekti on laajuutensa lisäksi ollut ainutlaatuinen myös siksi, että se on avannut osallistujille 10 eri maan eurooppalaisuutta

Loistava Firenze LUKUVUODEN 2016–2017 LOKAKUUSSA LAPPEEN RANNAN LYSEON LUKION LOISTAVA FIRENZE -KURSSILAISET TEKIVÄT OPINTOMATKAN RENESSANSSIN SYDÄMEEN FIRENZEEN. Tällä kertaa kurssimatka toteutettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan IB-lukion ja Imatran yhteislukion opiske lijoiden kanssa. Opiskelijat olivat valmistautuneet matkalle opiskelemalla renessanssin syntytekijöitä taloudessa ja politiikassa – osa englannin kielellä ja osa suomeksi – sekä tutkimalla itse valittua renessanssikohdetta. Samalla merkittävimpien renessanssisukujen mahtimiehet tulivat tutuiksi jo ennen Firenzeen saapumista. Upeiden historiallisten renessanssikohteiden lisäksi saimme nauttia viikon verran ystävällisestä italialaisesta vieraanvaraisuudesta, ruoasta ja perhe-elämästä. Kaikkien mieliin jäivät koko loppuelämäksi Palazzo Pittin, Vecchion ja Medici-Riccardin ylelliset huoneet upeine maalauksineen, Santo Spirito ja Capella Pazzi Filippo Brunelleschin harmoniset kokonaisuudet sekä pääkatedraali Santa Maria del Fioren mahtavuus. Daavid-patsaan symboliikkaa tutkittiin tarkasti, ja myös freskomaalaustekniikka tuli tutuksi, kun kävimme katsomassa Massaccion ja Masolinon töitä Capella Brancaccissa. Ylipäätään Firenze oli täynnä renessanssia, sen taiteen ja arkkitehtuurin mestareiden töitä. Kevättalvella 2017 oli vuorossa Liceo Machiavellilaisen vastavierailu Etelä-Karjalaan. Esittelimme suomalaista koulujärjestelmää, italialaiset pääsivät ihastelemaa vanhojen tansseja ja ihmettelemään etäopetusta. Teimme myös retken Punkaharjulle metsämuseo Lustoon ja Savonlinnassa Olavinlinnaan sekä seurasimme SaiPa– Kärpät-jääkiekko-ottelua. Merkittävimpänä kaikesta jäi kuitenkin odotus seuraavalle Firenzen matkalle, tapaamaan ystäviä ja nauttimaan kultuurihistorian annista. Lappeenrannan Lyseon ja firenzeläisen Liceo Machiavellin yhteistyö on jatkunut hyvin antoisana jo 10 vuotta, ja lisää on luvassa myös ensi lukuvuonna 2017–2018.

Hyvässä seurassa. Kuva: Essi Kultanen ja Miika Jantunen (Lyskari)

ITSENÄISYYS- JA YLIOPPILASJUHLA Lyseon itsenäisyysjuhlaa ja syksyn ylioppilasjuhlaa vietettiin 3.12.2016. 17 uutta ylioppilasta sai lakkinsa. Juhlassa nähtiin monia hienoja esityksiä: Jasmin Palomäki soitti harmonikalla Preludin. Tämän jälkeen ensimmäisen vuosikurssin teatteri-ilmaisun opiskelijat esittivät runoja, ja Lyseon lukion lauluyhtye esitti Toiset meistä -kappaleen. Esitysten jälkeen rehtori Mika Luukkonen piti puheen. Hän korosti puheessaan itsenäisyyden merkitystä ja muistutti ylioppilastutkinnon tärkeydestä sivistyksen symbolina. Ylioppilaan puheen piti Ella Pesu. Puheessaan hän kehotti välillä hidastamaan tahtia, aivan kuten 3,5 vuoteen lukion suorittaneet ovat tehneet. Tämän jälkeen Lyseon lauluyhtye esitti Valot pimeyksien reunalla -kappaleen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat lukivat vapauden viestin ja luovuttivat sen toisen vuosikurssin opiskelijoille. Juhla päättyi Maamme-laulun laulamiseen.

PENKKARIT Lyseon abiturientit juhlivat koulutyönsä päätöstä torstaina 16.2. Luokkatilat oli perinteiseen tapaan koristeltu, ja abien lempeän ivan kohteina olivat itseoikeutetusti koulun opettajat. Abigaalassa palkintoja jaettiin monille lukioaikana tavalla tai toisella ansioituneille opiskelijoille. Parhaan penkkaripuvun palkinto meni Tatu ja Patu -kaksikolle. Myös ryhmänohjaajia muistettiin humoristisilla lahjoilla, joita oli mietitty tarkkaan. Vuoden 2017 abivideo oli myös vertaansa vailla. Gaalan juonsivat Helena Laulaja ja Eveliina Viljainen. Koululta abiturientit jatkoivat perinteiselle rekka-ajelulle ja heittelivät karamelleja kadun varsille kerääntyneille ihmisille.

JUKKA LINDSTRÖM TEKI YLLÄTYSVIERAILUN LYSEOON Perjantaina 16.12. kello 13.45 oli Lyseon mediateekki pakkautunut tupaten täyteen opiskelijoita kuuntelemaan alkavaa esitelmää. Noin Viikon Uutisista tuttu koomikko Jukka Lindström oli saapunut kotikonnuilleen Lappeenrantaan ja Lyseoon.

WANHOJEN TANSSIT Wanhojen tansseja tanssittiin Lyseolla perjantaina 17.2. Osa wanhoista esiintyi aamupäivällä lyseolaisille ja osa Lönnrotin koulun oppilaille. Puvut ja kampaukset olivat tuttuun tapaan toinen toistaan hienompia. Koulupäivän päätteeksi wanhat nauttivat juhlalounaan yhdessä opettajakunnan kanssa koulun ruokalassa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja heidän ryhmänohjaajansa toimivat tarjoilijoina. Ilta päättyi tuttuun tapaan urheilutalolla järjestettyihin tansseihin, joita pääsivät seuraamaan nuorten läheiset ja ystävät.

Kevätjuhla ja lakkiaiset Lukuvuonna 2016–2017 kevätjuhlaa ja lakkiaisia vietettiin 3.6.2017 Lappeenrannan urheilutalolla.

Taide on asenne. JUHLIA JA PERINTEITÄ Juhlilla rakennetaan yhteisöllisyyttä ja vaalitaan kulttuuriperintöä. Siksi ne valmistellaan niin huolellisesti, että niissä on kaikilla hyvä olla. Juhlista tärkeimmät ovat tietysti kevään lakkiaiset ja syksyn itsenäisyyspäivänjuhla, jossa syksyn ylioppilaat saavat lakkinsa. Paikkansa on myös joululaulujameilla ja vappuriehalla, jotka rytmittävän koulun arkea ja tuovat iloa koulupäiviin.

TAITE Taite-ryhmä eli Taiteen tekijät on ollut osa Lyseota tämän lukuvuoden. Toiminta on ollut monipuolista ja aktiivista. Taideklubilla on nautittu koulun bändien soitosta ja pullasta, vierailu Helsingissä Pähkinänsärkijä-balettia katsomassa oli elämys, paikallinen korutaiteilija Tarja Tuupanen piti korupajan, ja ohjelmaan on kuulunut myös käyntejä taidemuseolla ja kaupunginorkesterin konserteissa. Ei pidä unohtaa sitäkään, että Taite-polkulaiset yhdessä muiden taidekurssilaisten kanssa istuttivat 2500 kukkasipulia satavuotiaan Suomen kunniaksi.

TAIDETTA YLI RAJOJEN Lyseolla taide näkyy erityisesti taideaineiden välisenä yhteistyönä. Silti yhteistyö ulottuu myös koulun rajojen ulkopuolelle. Siitä ovat esimerkkejä Kehruuhuone 200 –musiikkiteatteriesitys, jossa oli mukana Lyseolta kaksi opettajaa ja 10 opiskelijaa, seurakunnan kanssa yhdessä järjestetty öinen jouluhartaus, Lucia-kulkueen vierailu kaupungintalolla ja suurimpana ponnistuksena yhteistyöprojekti Nahkatakkinen tyttö Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa. Nahkatakkiseen tyttöön osallistui taideopettajien johdolla noin 60 lyseolaista.

Lyseolla ei tehdä taidetta taiteen vuoksi vaan myös elämäntaitoja varten. Projekteissa oppii tavoitteen asettelua, itseohjautuvuutta, luovaa ongelmanratkaisua, sitoutumista, vuorovaikutustaitoja ja oman työn kriittistä arviointia. Samaan aikaan tekeminen on hauskaa!

Kuva Ari Nakari

Nahka takkinen tyttö LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERIN JA LYSEON LUKION YHTEISTYÖMUSIKAALI, 11.5.–20.5.2017 Dingon musiikki 80-luvulta yhdistyy tarinaan, jossa 2010-luvun nuoret lähtevät mökkireissulle viikonlopuksi. Vanhemmat eivät ihastu ajatuksesta, joten autioituneelle mökille lähdetään salaa. Mutta keitä matkalla on ylipäätään mukana ja miksi mökillä tapahtuu kummallisia? Nahkatakkisen tytön show ei jatka kulkuaan ennen kuin menneisyyden aaveet on kohdattu.

Suomalaisessa täysverisessä nuorisomusikaalissa Lappeenrannan kaupunginteatterin suuren näyttämön valloittivat nuoret lukiolaiset ja teatterin ammattilaiset.

näytöstä

3750 yleisöä

opiskelijaa + opettajien ja koulun tuki Työtunteja kului tuhottomasti

Kuva Ari Nakari

Rima korkealla. ABIEN SIVISTYSTÄ HELSINGISSÄ Äikänopet johdattivat abit jo perinteeksi muodostuneelle kulttuurimatkalle Helsinkiin 1.11. Sivistystä tavoiteltiin ja saavutettiinkin vierailemalla Kiasmassa Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen Pahan jälkeen -näyttelyssä, jonka kuvat todella vaikuttivat. Päivällä kierreltiin Helsingissä, ja ilta huipentui KOM-teatterin Pasi was here -näytelmän äärellä. Tragikoominen näytelmä ehkä itketti ja etenkin nauratti. Ensi vuonna uudelleen!

Book review of The Last Wish BY AUTHOR ANDRZEJ SAPKOWSKI / REVIEWED BY AAPO TANHUANPÄÄ THE AUTHOR Andrzej Sapkowski (born 21 June 1948) is a Polish fantasy writer, best known for his Witcher books. The book we’re looking at in this review is one of the three collections of short stories. Although Sapkowski hasn’t written many kanon Witcher books or stories since the 90’s, the series still lives on in other media. For example the widely known and successful Witcher video games by CD Projekt Red have made the series a part of mainstream media. THE CHARACTERS Geralt of Rivia - Geralt is the main protagonist of the Witcher stories. He is a Witcher, a professional monster hunter. Dandelion - Dandelion is one of Geralt’s closest friends and appears in some of the stories. He is a bard by profession, but actually of noble birth. Yennefer of Vengerberg - Little is told about Yennefer in The Last Wish. What we do know is that she is a sorceress who has a fiery personality and tries to trick and outsmart Geralt whenever possible. THE GENRE At first glance it might seem that the Witcher books are just the normal high fantasy set in the medieval times. However while somewhat true, I think there is a lot more going for the books than just that. The story is a mix of both, high and low fantasy. It has dragons and magic, which are often found in high fantasy, but also realistic things which often belong to low fantasy stories. The world of the Witcher also has a mix of dark fantasy in it and takes a realistic approach on the age it’s supposed to be happening in. Crime, racism, rape and torture are all present in the stories and are a part of which makes it so thrilling. It’s not trying to seem like a wonderful fairyland where everyone gets along, but rather a dark, miserable place that the world was during the middle ages. This mix of different subgenres makes an

interesting world which has traces of our own history. THE THEME If I had to name one theme for the whole book, which of course is more or less unfair since it consists of several smaller stories, I’d probably go with “The world is a cruel place”. I think it applies fairly well for the whole Witcher universe and the other stories. Almost all of the stories had something bad happen to someone and or Geralt. The overall feeling is that Geralt is living in a miserable world where not even the nobles are safe from monsters and curses, not to speak of the peasants and soldiers among whom diseases and famine thrive. MY PERSONAL THOUGHTS The Last Wish wasn’t my first introduction into the Witcher universe, I had played the games earlier and they were the reason I chose this book. While the games certainly were able to tell a lot about the Witcher universe, I think the book expanded my knowledge and understanding. Reading about some of the events that happened in the games was extremely fun since I already had a visualization of the scene and was able to fill it with even more detail and dialogue that maybe the games couldn’t include. As a book it was rather hard to read at first. I was puzzled by the jumps in time and realized they were flashback only after already reading The Witcher, but when that became clear it was easy to understand. The words used in the book were mainly already known to me, but there were some older words which you only encounter in older books or books about older times, which I had to look up to understand. Overall it was a great way to spend time and while I usually don’t exactly like books, The Last Wish is one of those books I just couldn’t wait to get to read more and I’m currently more than excited to get my hands on the next part, The Sword of Destiny.

Englannin kilpailumenestystä Oona Kupari 1IB ja Miro Mänttäri 1G saivat kirjapalkinnon Finnish-British Societyn valtakunnallisessa englanninkielisessä kirjoituskilpailussa, joka oli tarkoitettu lukioiden ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kilpailu järjestettiin tammikuussa, ja siihen otti osaa kaikkiaan 81 kirjoittajaa 21 lukiosta. Kilpailun pääpalkinto meni Tampereen lyseon lukioon, mutta Lappeenrannan Lyseon lukio sai kaksi kilpailijaa kymmenen parhaan joukkoon.

Aktiivinen joukko toimittajia koululehti Lyskarissa Lyskarin toiminta polkaistiin vauhtiin syksyllä, ja vanhojen toimittajien joukkoon liittyi joukko aktiivisia ykkösiä niin Lyseon kuin IB-lukionkin puolelta. Joukkoon saimme myös toimittajan ISK:n ykkösluokalta. Verkkolehteä on tehty vaihtelevissa kokoonpanoissa ja monenlaista ilmiötä tarkkaillen. Koulun vierailuista ja tapahtumista on tehty juttuja ja kuvagallerioita, mutta toimittajat ovat myös seuranneet monia koulun projekteja ja ympäröiviä ilmiöitä. Lyskarissa on huomioitu niin tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo kuin vuosittaiset juhlatkin sekä ympärillä vietettävät merkkipäivät, kuten Kauppatorin vuosijuhla. Lyskari yhdistää toiminnassaan Lyseon rakennuksessa toimivat kolme koulua yhdeksi ja pyrkii siten kuvaamaan koulun toimintaa monipuolisesti. Haastatteluissa on vieraillut oppilaita, ammattilaisia ja poliitikkoja – lisäksi itse joulupukkikin. Kaikkeen ei Lyskari ehdi paikalle, mutta monessa on tänäkin lukuvuonna oltu mukana kameroiden ja nauhureiden kera. Ensi lukuvuonna Lyskaria odottaa suuri haaste, kun toimintaa siirretään uudelle verkkoalustalle ja ilmettä uudistetaan. Lyskarin toimitus toivottaa kaikki uudet, innokkaat toimittajat mukaan tekemään koulun opiskelijalehteä osoitteeseen lyskari.fi.

24 Leirikoulumatka Euroopan hiukkas tutkimuslaitokseen (CERN) 13.–18.11.2016 KOULUMME on ollut jo vuosia osallisena valtakunnallisessa CERN-verkostotoiminnassa. Joka toinen lukuvuosi olemme päässeet tämän toiminnan ansiosta osallistumaan leirikoulumatkalle CERN:iin ja taas oli meidän vuoromme. Tänä lukuvuonna verkostoomme kuuluivat oman koulumme lisäksi Kimpisen lukio sekä Kotkan lyseon lukio. Yhteensä matkaan pääsi 20 opiskelijaa neljän opettajan johtamana. Matkaan lähdimme isänpäivänä 13.11. ja palasimme perjantaina 18.11. monta kokemusta ja tietoa rikkaampina.

Kemian ryhmien tutustumis matka pääkaupunkiseudulle sekä labrakurssilaisten vierailu LUTille. Lyseon laboratorio- ja molekyyligastronomiakurssilaiset sekä IB-lukion kemian ryhmät vierailivat 14.12. ensin Fazerin tehtailla Vantaalla ja sen jälkeen Helsingin yliopiston kemian laitoksella. Fazerilassa tutustuttiin uuteen vierailukeskukseen ja sen myötä Fazerin tarinaan ja tuotteisiin. Lopuksi oli maistiaisten aika ja kotiinviemisiksi Fazer tarjosi leipää ja pientä makeaa. Iltapäivä vietettiin kemian laitoksella. Ohutlevykromatografian avulla erotettiin lehtivihreän värit, alkoholeja tutkittiin kaasukromatografialla ja lopuksi teimme nestetyppijäätelöä. Laboratoriokurssi vieraili myös Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla 18.1. Vierailun aikana ajettiin itse tehdyistä aspiriineistä FT-IR spektrit ja toisena työnä tutkittiin hapon ja karbonaatin välistä reaktiota.

LOBE JA CERN:N RATIKKA

LEIRIKOULUPORUKKA KIIHDYTINPUTKIMALLIN EDESSÄ

ITSE CERN:SSÄ vietimme ensimmäiset kolme kokonaista päivää aamusta iltaan erilaisissa esittelyissä ja luennoilla. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme CERN:n syntyyn ja historiaan upean audiovisuaalisen esityksen välityksellä. Satuimmepa jopa eräänä päivänä näkemään vilauksen videolla esiintyneestä, jo 1950-luvulla CERN:iä perustamassa olleesta Fidecaron pariskunnasta, josta molemmat työskentelevät edelleenkin tutkimuslaitoksella kunniajäseninä.

LISÄÄ TIETOA CERN:STÄ saimme yleisesittelyluennolla, joka oli kaikkien mielestä pikemminkin hulvattoman hauska stand up -esitys sisältäen kuitenkin paljon tärkeää tietoa tieteen teosta PÄÄSIMME MYÖS VIERAILULLE Ranskan puolella olevalle CMS-asemalle, jossa työskentelee useita suomalaisiakin. Tällä kertaa emme päässeet näkemään itse hiukkaskiihdytintä käynnissä olevan tutkimusajon vuoksi, mutta sen lähellä, sadan metrin syvyydessä saimme kuitenkin kokeellisesti havaita sen vahvan magneettikentän, ja 1:1 poikkileikkausjuliste kertoi minkä kokoluokan laitteesta on kyse. Lisäksi saimme asemalla kuulla tutkimuksen toteuttamisesta. Päivä huipentui luentoon tutkimustyön haasteista, jonka jälkeen teimme retken Ranskan puolelle ostoskeskukseen.

MATKALLA MAAN UUMENIIN SATA METRIÄ MAAN ALLA

MAGNEETTIKENTTÄÄ HAVAITTAVISSA

CMS-KIIHDYTTIMEN 1:1 MALLIKUVA (edessä keltainen henkilönosturi) HIUKKASKIIHDYTTIMIEN ESITTELYÄ

TOISENA CERN-PÄIVÄNÄ meille esiteltiin alkeishiukkasten ns. standardimallia. Kuulimme ensin teoreetikon näkökantoja hiukkasfysiikkaan luennolla ”Universumi liitutaululla”, jonka jälkeen siirryimme rakentamaan ns. sumukammiota, jonka avulla saadaan näkyville erilaisten alkeishiukkasten liikeratoja Työ oli osallistujien kuvailujen mukaan kiinnostava, hauska ja jännä – yksi reissun ehdottomista suosikeista. PÄIVÄN LOPUKSI seurasimme luentoa hiukkaskiihdyttimistä ja -ilmaisimista sekä hiukkasfysiikan tulevaisuuden haasteista. Ylimääräisenä esityksenä oli vielä aikoinaan omalta koulultamme ylioppilaaksi päässeen Jonin kertomus omasta polustaan töihin CERN:iin.

SUMUKAMMIOIDEN RAKENTAJAT

HIUKKASTEN LIIKERATOJA NÄKYVISSÄ

OSIN JO NYKYTEKNIIKAN ANSIOSTA TYHJÄKSIKIN JÄÄNEITÄ KESKUSYKSIKKÖJEN SÄILYTYSKAAPPEJA TIETOJENKÄSITTELYKESKUKSELLA

KOLMAS PÄIVÄ ALKOI tutustumisella CERN:n tietojenkäsittelykeskukseen. Kuulimme muun muassa, että World Wide Web on alunperin kehitetty CERN:ssä hiukkastörmäytyksistä kerätyn tiedon siirtämiseen datakeskuksesta toiseen, mutta saikin sitten tunnetusti maailmanlaajuista huomiota.

VIIMEISEEN PÄIVÄÄN KUULUI myös monen mielestä kaikkein kiinnostavin eli antimateria-luento sekä käynti ”antimateriatehtaalla” katsomassa rakenteilla olevaa ELENA-koeasemaa. CERN-osuuden lopuksi olleen palautetilaisuuden yhteydessä saimme kuulla myös harjoittelumahdollisuuksista CERN:ssä.

PÄIVÄ PÄÄTTYI VIERAILUUN YK:N Geneven toimipisteessä, joka oli hieno ja mieleen jäävä lisä reissuumme, sekä illalliseen sveitsiläistyyppisessä ravintolassa. VIIMEISEN TOIMINTAPÄIVÄMME AAMUNA tutustuimme museoon Museum of the History of Science, joka oli lyhyen kävelymatkan päässä melko keskustassa sijaitsevasta hostellistamme. Loppupäivän tutustuimme Geneveen, sen nähtävyyksiin ja kauppoihin kukin omien mieltymystemme mukaan. Seuraavana aamuna olikin sitten aikainen lähtö lentokentälle paluumatkaamme varten

YK:N SUURESSA SALISSA

RACLETTEA ILLALLISELLA GENEVA HOSTEL

TIETEEN HISTORIAA MUSEOSSA

KAUPUNKIA GENEVEJÄRVEN RANTATÖYRÄÄLLÄ KOTIA KOHTI

MATKALAISET TUNTUIVAT OLEVAN TYYTYVÄISIÄ JA ILOISIA, että olivat saaneet mahdollisuuden päästä tällaiselle matkalle. Muutamia toteamuksia matkasta olivat ”hyvä paketti”, ”hieno kokemus”, ”ilman matkaa olisi jäänyt paljosta paitsi”, ”reissu äärimmäisen mukava ja opettavainen kokemus, josta jäi paljon hyviä muistoja”; ”mukava porukka”. Koettiin myös opitun uusia ja mielenkiintoisia asioita ja tavatun paljon uusia ihmisiä niin CERN:ssä kuin reissuporukassammekin. Englanninkielisiä luentojakin pystyi hyvin seuraamaan ja niitä olisi kuulemma voinut olla useampiakin. Matka motivoi opiskelemaan lisää fysiikkaa. Genevestä pidettiin, sillä se on kivan kokoinen ja arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen kaupunki.

KEMIAKILPAILU Kansallinen kemiakilpailu pidettiin 4.11. Lyseon lukion perussarjan parhaat olivat Ida Koskinen (sijoitus 11.), Juho Silventoinen (16.) ja Petriina Penttinen (35.). Heidät kutsuttiin kansallisille Komppa-päiville toukokuussa. Juho oli estynyt osallistumasta ko. tapahtumaan, mutta tytöt lähtivät 3.5. kohti Helsinkiä. Komppa-päivillä perussarjalaisille oli kokeellista työskentelyä kilpailun muodossa. Petriina Penttinen sijoittui tässä kilpailussa hienosti sijalle 2. Lopuksi ohjelmassa oli tutustumista radiokemiaan ja ilmatieteen laitokselle.

Lyseon LUMA-ryhmän matka Lontooseen LUMA-ryhmä tutustui Lontooseen 30.4.–6.5.2017. Ensimmäisenä päivänä vierailimme Luonnonhistorian museossa ihmettelemässä mm. dinosaurusten fossiileja, ihmisen evoluutiota ja maanjäristysten syitä. Toisen päivän vietimme Tiedemuseossa jossa nähtävää ja koettavaa oli paljon. Kävimme myös katsomassa tiedemuseon IMAX-teatterissa National Geographicin Mysteries of the Unseen World -elokuvan, joka johdatti katsojat ihmisen näkökyvylle liian pienten, liian nopeiden tai liian hitaiden asioiden saloihin. Koko ryhmä piti tästä esityksestä paljon. Viikon aikana opiskelijat pääsivät myös

ratkomaan kuolleen hienostorouvan tapausta Forensics Outreach -päivässä. Työpajassa tutkittiin rikospaikkaa, sormenjälkiä ja luita. Työpajan vetäjä työskenteli UCL-yliopistolla ja vei meidät vielä päivän päätteeksi kiertämään kampuksen. Ihmettelimme joukolla kampuksen kokoa, se oli kuin pieni kylä ison kaupungin keskellä. Illat Lontoossa sujuivat oikein mukavasti mm. nähtävyyksiä ihastellessa ja ostoksia tehden. Kävimme myös yhdessä katsomassa Oopperan kummituksen Her Majesty’s Theatressa. Esitys oli hyvin vaikuttava. Kaiken kaikkiaan matka meni todella hyvin.

MAANTIEDE- JA BIOLOGIAKILPAILUT Kansallisen maantiedekilpailun 2017 paras Lyseon lukiossa oli Otto Turunen 3 B ja biologiakilpailun paras oli Lyseossa Petriina Penttinen 2 C.

Hannele Puolakka Vuoden 2017 opettaja Lappeenrannassa

OAJ:N LAPPEENRANNAN SEUDUN PAIKALLISYHDISTYS RY VALITSEE VUOSITTAIN VUODEN OPETTAJAN SILLE ANNETTUJEN VIKKIEN POHJALTA. TÄNÄ VUONA EHDOTUKSIA OLI YLI KYMMENEN! NIISTÄ YHDISTYKSEN HALLITUS VALITSI VUODEN OPETTAJAKSI LYSEON LUKIOSTA LEHTORI HANNELE PUOLAKAN. Kuusjoen Tiskarlan kyläkoulun opettaja Thelma oli ihailuni kohde alakoulun ekaluokan ensimmäisestä päivästä ja siitä lähtien opettajan ammatti oli myös haaveeni. Missään elämäni vaiheessa en ole ajatellut toisin. Olen uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja – kaikki tärkeitä jokapäiväisen elämän kannalta. Olen vankasti yleissivistyksen puolestapuhuja. Opettajuuttani on leimannut uteliaisuus ja halu oppia uutta. Ne ominaisuudet olen perinyt isältäni. Työn ohessa olen suorittanut lisäpätevyyksiä sekä osallistunut melkoiseen määrään erilaisia koulutuksia. Kansainvälisyys on ollut osa minua sen jälkeen kun 6-vuotiaana kohtasin ensimmäisen ulkomaalaisen, japanilaisen. Kulttuurinen kohtaaminen on minulle helppo ja sillä alueella olen kuin kala vedessä. Koulutukseltani olen myös kulttuurintutkija, lopputyöni tein Namibiassa alkuperäiskansa himbojen parissa. Olen iloinen siitä, että olen voinut eri kv-projektien kautta avata joka päiväistä elämää ja työskentelyä monikultturisessa ympäristössä sekä mahdollisuuden verkostoitua. On eri asia asua hotellissa ja oleskella turistina Intiassa tai Romaniassa, kuin asua viikko sikäläisessä perheessä, nähdä arki ja mukautua erilaisiin tapoi-

hin. Niistä kokemuksista syntyy tietotaito, mitä ei saa yhdestäkään kirjasta tai oppitunnista. Se on yksi valttikortti tulevaisuuteen ja työelämään. Haluan olla myös laajemmin mukana kehittämässä uutta ja luomassa uusia käytänteitä. Se mahdollistuu Psykologian opettajat ry:n hallituksessa ja Euroopan Psykologianopettajien liittojen hallituksen (EFPTA) presidenttinä sekä mentorina OPH Kansainvälisyyden mentoriverkostossa. Omalta osaltani yritän olla kouluni hengen mukaisesti rohkea klassikko. En ole kovinkaan värikäs opettaja. Kiellän olevani hyvä opettaja, mutta innostun paljon työstäni. Haluan osaltani olla tukemassa ja valmentamassa opiskelijoitamme kohti tulevaisuutta, olla tulevaisuudentekijä. Olin vuosia sitten opettajana Ravattilan ala-asteella. Yhtenä tuntina ykkösten kansssa rupatellessani totesin oppilaalleni: ”Kuule, ei sinun tarvitse olla kaikessa ”hyvä”, minä en ollut koskaan koulussa missään erityisen hyvä.” Pieni oppilas katsoi myötätuntoisena suoraan silmiini ja sanoi: ”Älä välitä, sinä olet hyvä siinä, että sinulla on hyvät oppilaat.” Se muisto on kantanut ja kantaa.

Haluan osaltani olla tukemassa ja valmentamassa opiskelijoitamme kohti tulevaisuutta, olla tulevaisuudentekijä.

Hannele Puolakka, Sirpa Lappalainen ja Matti Matikainen Olen etuoikeutetussa asemassa: saan tehdä sitä, mistä pidän. Koen työni tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. Jokainen opiskelijani on hyvä tavalla tai toisella. Minulla on energiset, värikkäät, kannustavat ja välillä vallattomatkin kollegat – voimaannuttava Lappeenrannan Lyseon lukion työyhteisö. Kyllä kelpaa olla opettaja! Julkaistu Opinsaunassa 2017

IB-LUKION LUKUVUOSI This year has been an exciting one for South Karelia IB World School. It began at Päiväranta in Imatra, where students and teachers from Imatra and Lappeenranta gathered to play games, get to know each other, and share ideas for the upcoming school year. Since then, students have worked hard to meet the challenges of the IB Diploma Programme. They have also found time to participate in academic, creative, and serviceoriented projects both at home and abroad. Some of these projects have included Lyseo’s Erasmus +

and Nordplus initiatives, organising a Christmas party for refugees, and visiting Snellman preschool (Snellmanin päiväkoti) to educate young children about the importance of diversity. In May, the first-year IB students from both Lappeenranta and Imatra travelled to London, where they explored museums, the Globe Theatre, and attended a West End musical. Over the course of the 2016–2017 school year, our IB school has continued to develop its unique academic programme and its local and international visibility.

ITÄ-SUOMEN KOULUN LUKIO Itä-Suomen koulun lukion lukuvuosi 2016−2017 on pitänyt sisällään niin ahkeraa opiskelua kuin juhlahumuakin. Koulumme perustamisesta on kulunut 20 vuotta keväällä 2017, ja Itä-Suomen koulun lukiolaiset osallistuivat juhlanumeroihin ja juhlistivat koulumme juhlavuotta muullakin tavoin. Lukiomme opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti Lyseon lukion tapahtumiin ja päässeet myös edustamaan opiskelijoita Lyseon lukion oppilaskunnan hallitukseen. Lukuvuonna 2016–2017 Lyseon lukion hallituksen jäseninä toimivat Itä-Suomen koulun lukion Oscar Arminen ja Jenni Kuusipuro. Lukiolaiset ovat olleet aktiivisesti mukana myös Itä-Suomen koulun perusopetuksen teemapäivissä ja tapahtumissa.

Kevätlukukaudella 2017 ISK:n lukiolaiset matkustivat Venäjälle leirikouluihin. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat viettivät viikon Pietarissa opiskellen kieltä, kaupunkia ja kulttuuria. Toisen vuosikurssin opiskelijat opiskelivat kaksi viikkoa Moskovan valtiollisessa yliopistossa osallistuen yliopiston venäjän kurssille ja tutustuen opiskelija-elämään Moskovan suurkaupungissa. Molemmat leirikoulut sisälsivät venäjän kielen opiskelua, suullisen kielitaidon käyttöä käytännön elämässä ja tietenkin kaupunkiin ja venäläiseen kulttuuriin tutustumista.

Pre-IB seikkaili Lontoossa 7.–12.5. KIRJOITTAJAT: AINO LAPPALAINEN, MILLA KAINLAURI JA EPPU JÄPPINEN KUVAT: MILLA KAINLAURI JA EPPU JÄPPINEN

SUNNUNTAI Sunnuntaina kokoonnuimme aamupäivällä Lyseolle, josta bussi otti meidät kyytiin ja matka saattoi alkaa. Bussimatka sujui iloisissa tunnelmissa. Lentokentällä iloinen matkatunnelma kuitenkin särkyi, kun kahdelta opiskelijalta matka keskeytyi viisumiongelmien takia. Tunteet olivat pinnassa kaikilla, ja jatkoimme matkaa 23 opiskelijan voimin surullisissa tunnelmissa. Loppumatka Lontooseen sujui onneksi hyvin ja innostus alkoi palata. Päivä oli rankka, ja kaikki menivät mielellään nukkumaan. MAANANTAI Ensimmäisenä päivänä ohjelmassa oli museokäynti Natural History Museumissa ja Science Museumissa. Kiertelimme pienissä ryhmissä eri näyttelyissä ja ihastelimme muun muassa lentokoneita, dinosauruksia, fossiileja, jalokiviä ja monia historiallisia eläimiä.

eläinkokoelmat ja ihmisen biologiaa käsittelevä näyttely. Eppu: Natural History Museumin upeat täytetyt eläimet ja Rex-robo olivat hienoja! Mieleen jäi myös hieno katolinen kirkko, jonka löysimme kauppaa etsiessämme. TIISTAI Heti aamiaisen jälkeen suuntasimme koko joukolla läheiselle Glouchesterin metroasemalle ja otimme metron kohti Shakespeare’s Globea. Shakespeare’s Globella pääsimme esittelykierrokselle ja näimme 1900-luvun lopulla rakennetun teatterin, joka jäljitteli itse Shakespearen rakennuttamaa 1500-luvun teatteria. Kierroksen jälkeen saimme itse kokeilla näyttelemistä; teimme lyhytnäytelmiä pienryhmissä, sekä erilaisia näyttelijöiden käyttämiä harjoituksia.

Illalla meillä oli omatoimista aikaa ja saimme mahdollisuuden käydä shoppailemassa West Field -kauppakeskuksessa, jossa oli kauppoja laidasta laitaan.

Iltapäivällä tutustuimme British Museumiin, josta löytyi jokaiselle jotakin mielenkiintoista antiikin Roomasta Rosettan kiveen. Museon jälkeen oli tilaisuus käydä King’s Crossin asemalla, Harry Potterin teemakaupassa, Chinatownissa, sekä Euroopan suurimmassa kirjakaupassa Foylesissa.

Aino: Dinosaurukset ja upea kirjakauppa jäivät päällimmäisenä mieleen. Ruokapaikan etsiminen oli ensin hieman hankalaa, mutta löysimme sitten ihanan kreppipaikan. Milla: Päivästä jäivät mieleen varsinkin Natural History Museumin hienot

Aino: Shakespeare’s Globe oli upea kokemus, vaikka aluksi jännittikin todella paljon. Pääsimme tutustumaan toisiimme ja heittäytymään. Päivän mittaan jalat alkoivat kipeytyä, mutta siitäkin selvittiin päivälevolla. Milla: Nelikerroksinen kirjakauppa

Museokäynnit, musikaali ja kaunis sää täyttivät viikon ja aika lensi siivillä.

kauniine kirjoineen oli yksi päivän kohokohdista. Tietenkin oli myös ihana päästä kokeilemaan omia näyttelemisen taitojani, vaikka pelotti… Eppu: Chinatown huumehörhöineen oli hauska kokemus! KESKIVIIKKO Keskiviikkona oli vuorossa tutustumista entisen Lappeenrannan IB-opiskelijan Kalle Hokkasen opiskeluelämään Lontoon Imperial Collegessa. Hän kertoi meille perustietoja yliopistosta, sekä yleisesti asumisesta ja opiskelusta Lontoossa. Saimme esittää paljon kysymyksiä ja monet mieltä askarruttaneet kysymykset IB:n jälkeisestä elämästä saivat vastauksen. Hokkanen nosti esille monia hyviä puolia opiskelusta Lontoossa ja Englannissa, kuten hyvä työllistyminen, akateeminen taso ja motivoituneet opiskelijat. Lisäksi kuulimme professori Paul Brucen esittelyn lentokonetekniikasta, jota myös Kalle opiskelee. Omatoimisen lounaan jälkeen menimme isommalla porukalla Oxford Streetille ja pääsimme käymään Lontoon Primarkissa ja muissa hienoissa liikkeissä. Shoppailun jälkeen siirryimme pienissä ryhmissä metrolla takaisin hostellille ja aloimme valmistautua illan musikaaliin. Matkalla teatterille saimme kokea Lontoon täydet metrot ja iltakuuden ruuhkat, jotka olivat meille eteläkarjalaisille erittäin outoja ja ehkä hieman epä-

miellyttäviäkin kokemuksia. Ruuhkasta huolimatta ehdimme Her Majesty’s Theatrelle ajoissa ja saimme lippumme The Phantom of The Operaan. Musikaalista oli monia mielipiteitä, mutta yleisesti ne olivat positiivisia. Tekniikka, lavastukset ja valaistus toimivat loistavasti, puvut olivat hienoja ja näyttelijät osasivat työnsä todella hyvin. Huonona puolena oli laulujen sanojen vaikeaselkoisuus ja ymmärtäminen. Musikaalin jälkeen matkalla hostellille ihastelimme Lontoon kauniita valoja. Milla: Oma tulevaisuus, Lontoon ruuhka ja musikaali olivat päivän sanoja. Aino: Musikaali oli upea ja Primark budjetille hellä ostospaikka. Ihana päivä! Eppu: Mukavinta oli ehdottomasti kaupasta ostettu iltainen juustokakku hienon musikaalin jälkeen. TORSTAI Torstai oli niin sanottu “omatoimipäivä”, jolloin saimme kiertää ja käydä missä itse halusimme, tosin tietenkin pienissä ryhmissä. Muutamat oppilaat olivat varanneet etukäteen liput The Warner Bros. Studiolle, ja he viettivät siellä koko päivän. Osa kävi lisää shoppailemassa, osa kierteli ja katseli nähtävyyksiä. Illalla piti jo pakata aikaisen herätyksen takia. Pakkaamisen lomassa oli silti aikaa kokoontua pelaamaan korttia poikien huoneeseen ja viettämään yhdessä hauskaa aikaa ja tutustumassa lisää toisiin.

Aino: Valokuvausta, metroja, korttipelejä, puistokävelyjä ja koko Lontoo koettavana. Lontoo-seikkailu sai arvoisensa päätöksen. Milla: Ensin omatoiminen sightseeing-kierros keskustassa ja illalla korttipelit kavereiden kanssa, mikä olisi ollut sen parempaa? Eppu: Warner Bros. Studio Tour on hienoin paikka maailmassa! Oli mahtavaa nähdä miten paljon Harry Potter -elokuviin on panostettu, ja meinasihan siinä iso mieskin herkistyä, kun pääsi itse kävelemään Tylypahkassa. PERJANTAI Aamulla heräsimme paikallista aikaa jo puoli kuudelta, lähtöön oli aikaa tunti. Pakkasimme viimeiset tavarat ja suuntasimme laukkuinemme alakertaan. Kaikki huoneet läpäisivät siisteystarkastuksen ja pääsimme matkaan kohti Gatwickin lentokenttää. Laukut saatiin ruumaan ja selvitimme turvatarkastuksetkin ilman suurempia kommelluksia. Hyvästelimme Lontoon ja kotimatka saattoi alkaa. Olimme kaikki väsyneitä ja osa nukkuikin lennolla. Pääsimme turvallisesti perille Helsinki-Vantaalle ja kaikkien laukut saapuivat perille. Bussimatka sujui väsyneissä, mutta iloisissa tunnelmissa. Meillä oli ihana ja avartava matka todella kivalla porukalla. Kaikki sujui hyvin ja yhteishenki parani.

Enemmän kuin luulet. 43

152

ylioppilasta 2016 syksy

ylioppilasta 2017 kevät

136

Lyseon lukio

Itä-Suomen lukio

IB-lukio

13 Lappeenrannasta ja 14 Imatralta

Itä-Suomen lukio IB-lukiosta valmistutaan syksyisin

opettajaa Lyseon & IB-lukiossa

opettajaa Itä-Suomen lukiossa

656

opiskelijaa

1vsk: 225, 2vsk: 187 3vsk: 184, 4vsk: 11

33 RYHMÄNOHJAUS Ryhmänohjaaja on Lyseossa opiskelijan lähin ohjaaja ja neuvoja. Ryhmänohjaaja ja ohjausryhmät ovat tavanneet säännöllisesti ROT:eissa. Ohjausryhmän tapaamisia on suunniteltu yhdessä ryhmänohjaajien ja ohjausryhmän yhteyshenkilöiden tapaamisissa. Ohjausryhmän tapaamiset ovat sisältäneet ajankohtaisia asioita, jotka ovat liittyneet opiskeluun, kursseihin, koulun arkeen ja tapahtumiin. ROT:eissa on myös vastattu erilaisiin kyselyihin ja on annettu palautetta.

OPPIMISEN TUKI Lyseo haluaa olla nuoresta välittävä, myönteiset mahdollisuudet tunnistava ja niiden toteutumista tukeva opiskeluyhteisö. Oppimisen tuen periaatteena on ajatus “Koko koulu ohjaa ja koko koulu tukee.” Tuki järjestetään huomioiden opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Kaikki syksyllä Lyseossa opintonsa aloittaneet opiskelijat osallistuivat ensimmäisessä jaksossa lukiseulaan.

VANHEMPAINILLAT Lyseossa on järjestetty lukuvuoden aikana vanhempainiltoja erilaisilla teemoilla. Syksyn ensimmäisen aiheena heti elokuussa oli tervetuloa lukioon. Lokakuussa teemana oli hyvinvointi. Marraskuussa keskustelimme hakeutumisesta jatko-opintoihin. Tammikuussa kutsuimme paikalle 9.-luokkalaiset ja heidän huoltajansa. Huhtikuussa aiheena oli ylioppilaskirjoitukset. Yleisöä oli mukavasti paikalla ja keskustelu oli rentoa.

Tutoreita olivat lukuvuonna 2016–2017

TUTORIT Lukuvuoden 2016–2017 tutortoiminta alkoi jo edellisen lukuvuoden 5. jaksossa hyvin energisesti ja vilkkaasti. Heti ensimmäisenä haasteena oli 8.-luokkalaisten vastaanotto. Tutoreiden yhteistä koulutuspäivää vietettiin toukokuussa Kimpisen tutoreiden kanssa. Tutorit ottivat uudet ykköset haltuun jo kesäkuussa, kun opiskelijat ottivat lukiopaikkansa vastaan. Tutustumista ja taloon perehdyttämistä jatkettiin ensimmäisenä päivänä, ensimmäisellä viikolla, ensimmäisen jakson ja koko ensimmäisen vuoden ajan. Ykkösten ryhmäytymispäivää vietettiin syyskuussa urheilutalolla. Syystalvesta kävimme esittelemässä lukio-opintoja 9.-luokkalaisille. Tammikuussa oli esittelyilta, joka onnistui hyvin. Paikalla oli noin 250 vierasta. Tutoreiden toiminta onnistui erinomaisesti, koska kevään 2017 yhteishaussa Lyseoon oli 227 ensisijaista hakijaa, kun paikkoja on 190.

Aalto Eetu Ansalo Marika Hyväri Sirpa Häkkinen Aleksi Ikonen Samuli Ikäheimonen Totti Kaltio Jaakko Khasieva Linda Kolehmainen Elina Kuntola Pinja Lampinen Sara Mentula Noora Muona Marika Mäkelä Emilia Odia Siiri Oranen Nelli Palviainen Joonas Pekkanen Emma Pesonen Tiia Puonti Salla Pätäri Jesse Suutari Hanna-Riikka Särkkä Janina Tanhuanpää Aapo Taylor Ella Taylor Mia Tikka Iida Toikka Tinja Turunen Tiina Tyster Riku Töyrylä Elina Varis Janette Virsunen Anna-Maria

Yhteisöllinen opiskeluhuolto Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen on tärkeä osa lukion arkea. Tätä toteutetaan muun toiminnan lisäksi yhteisöllisen opiskeluhuollon kautta. Yhteisöllisen opiskeluhuollon ryhmään kuuluvat Lyseosta apulaisrehtori, opinto-ohjaajat, erityisopettaja sekä opiskelijoiden edustajat. Eksotesta mukana ovat opiskeluhuollon kuraattori, psykologi, terveydenhoitajat ja lääkäri. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa lukuvuoden aikana. Tämän lukuvuoden pääteemoina ovat olleet opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttaminen, opiskelijoiden jaksamisen tukeminen ja vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden kesken. Yhteisten kokousten ohella teemoja on työstetty ryhmänohjaksessa ja opiskelijakunnan hallituksen kautta. Opiskelijoiden näkemykset ovat olleet korvaamattomia tässä työssä. Ilman niitä meiltä jäisi toteuttamatta monta tärkeää asiaa, joita me opettajat emme aina huomaa!

Lyseon työryhmät ja tiimit PEDATIIMIN Suomi 100 -viikko, palautetuntikyselyt, arvioinnin kehittäminen, ehdotus seitsemänpäiväisistä ainepäivistä jakson lopussa – pedatiimin toiminta voi opiskelijoille tuntua kaukaiselta, mutta pedatiimi on aktiivinen koulun arjen ja pedagogiikan suunnittelija. Tiimissä on edustajia eri aineryhmistä (Marjo Haapavuo, Maarit Haarala, Niina Hämäläinen, Satu Lajunen, Sarianna Loukas, Päivi Mattila, Kirsi Sorri ja Pirkko Tillikainen), joten tiimi voi ehdotuksissaan ottaa huomioon monien aineiden tarpeet. Lisäksi tiimi voi aina kysyä oppilailta, kuten

palautetuntiasiassa tehtiin. Tiimi pyrkii huolehtimaan siitä, että uutta Opetussuunnitelmaa noudatetaan meidän lukiossamme. Toisaalta tiimi luo katsetta ja tulevaan: mihin lukio on menossa? VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTITIIMI Viestintä- ja markkinointitiimi vastaa Lyseon ulkoisesta viestinnästä verkkosivuilla, printtijulkaisuissa ja sosiaalisessa mediassa. Tiimin tehtäviin kuuluu myös suunnitella Lyseon esittelytilaisuuksien sisältöä ja ohjelmaa yhdessä aineryhmien kanssa. Lyseosta tehtiin uusi esittelyvideo.

Siitä vastasi opiskelijat Petja Pulkkisen johdolla. Lukuvuonna 2016–2017 tiimissä olivat mukana Anu Huttunen, Petra Luukko, Helena Mielikäinen, Pirita Reinikainen ja Tuula Veistola. Jatkossa tiimi pyrkii edistämään myös talon sisäistä viestintää. Mietimme myös kovasti sitä missä, kuka, mitä ja milloin voisimme tehdä viestinnän kanssa, varsinkin sosiaalisessa mediassa. Opiskelijat ovat tervetulleita mukaan tiimin toimintaan suunnittelemaan Lyseon viestintää, herättämään puheenaiheita ja innostamaan ihmisiä toimimaan Lyseon tavoitteiden ja arvojen suuntaisesti.