Tuunaa työstä itsesi näköistä

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT PEXELS, LOTTA UUSITALO

Kun työnteko ei tunnu luistavan, pienikin työrutiinien tai näkökulman muutos voi antaa siihen uutta potkua. Myös omat vahvuudet on hyvä tiedostaa.

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työn tuunaaminen on erilaisten voimavarojen lisäämistä työn arkeen niin, että niitä on sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin nähden. Näin työntekijä ei uuvu työssään.

Työn kehittämisen ei ole tarkoitus olla ainoastaan työnantajan vastuulla, vaan työntekijä voi itse aktiivisesti tehdä työstään itsensä näköistä työn sisältöä, työtapoja tai näkökulmaa muokkaamalla. Uutta syvyyttä työhön voi saada myös kääntämällä katseen sisäänpäin ja pohtimalla, miten omia vahvuuksia ja kykyjä voisi hyödyntää työtehtävissä entistä paremmin. Esimerkiksi harrastuksissa kehittynyttä osaamista voi soveltaa myös työelämässä.

Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentin ja yliopistonlehtorin Lotta Uusitalon mukaan meistä itse kukin voi miettiä, missä asioissa olemme hyviä ja mitä meistä on mukava tehdä, sillä ne kulkevat yleensä käsi kädessä. Varhaiset onnistumiset ovat ruokkineet jonkin asian harjoittelua, joten siinä ollaan entistä parempia. Kun tiedostamme, millaisia luonteenvahvuuksia meillä on, voimme keskittyä paremmin niiden hyödyntämiseen.

– Monet työelämässä olevat eivät tiedosta sitä, miksi jokin työ sujuu. Esimerkiksi johtajalla täytyy olla emotionaalista sensitiivisyyttä ja sosiaalista älyä, urheilijalla puolestaan sinnikkyyttä, Uusitalo erittelee.

TYÖSSÄ ON siis hyvä mennä aina vahvuudet edellä. Työnantaja haluaa, että työntekijä antaa hyvän panoksen. Esimerkiksi helposti innostuvan ja asioihin tarttuvan voi olla kannattavaa toimia yhdessä analyyttisen ja rauhallisen työtoverin kanssa. He molemmat tuovat tehtävään panoksensa omilla vahvuuksillaan.

– Joku on tyytyväinen siihen, että asiat pysyvät ennallaan, toinen taas haluaa kokeilla uutta. Huumorintajuinen ihminen voi vaikka pyytää, että saa muotoilla käytävän seinälle uudet ohjeet iloisempaan tyyliin. Vaikka meitä on perinteisesti opetettu treenaamaan sellaisia asioita, jotka eivät suju, osan niistä voisi antaa olla ja keskittyä niihin, jotka sujuvat, Uusitalo toteaa.

Työterveyslaitoksen professorin Jari Hakasen mukaan työn tuunaaminen lisää työn imua eli energistä hyvinvointia työssä. Kun työ luistaa, olemme innostuneita ja ylpeitä tekemästämme työstä. Työn tuunaamisessa voi jokainen käyttää omaa luovuuttaan. Työn sisältöä ja työtapoja voi uudistaa vaikkapa uusia taitoja opettelemalla tai työn rytmitystä ja rutiineja muuttamalla. Omaa näkökulmaa voi hioa muistuttamalla itselleen, mikä omassa työssä motivoi ja mitä hyötyä siitä on muille. Välillä on myös hyvä mennä hieman oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja tarttua uusiin haasteisiin.

UUSITALON MUKAAN työn tuunaaminen edellyttää myös sosiaalista neuvottelutaitoa.

– Vaatii rohkeutta ja analyyttista kykyä perustella esimiehelle, miksi haluan vaikkapa suorittaa tehtävät toisessa järjestyksessä, Uusitalo kertoo.

Myös työnantaja voi innostaa työntekijöitään hyödyntämään omia vahvuuksia ja kehittämään työtä. Uusitalon mukaan työnantajan on todella tärkeätä olla perillä muustakin kuin työntekijän suoraan ammattiin liittyvästä osaamisesta, sillä työpaikalle tullaan koko persoonan kanssa.

– Persoonamme näkyy kaikessa siinä mitä teemme ja miten kommunikoimme toistemme kanssa. Kun työnantaja tuntee vähän myös työntekijän toimintatapoja ja elämäntilannetta, se ilman muuta parantaa mahdollisuutta onnistua rekrytoinnissa ja työpaikalla ja lisää yhteenkuuluvuutta, Uusitalo huomauttaa.

Työtä vielä hakevaa Uusitalo neuvoo kertomaan rehellisesti ja realistisesti omista vahvuuksista. Niistä myös täytyy olla mustaa valkoisella eli jonkinlaista näyttöä. Pelkät työtodistukset ovat työnhakuvaiheessa yksipuolista luettavaa, joten myös työn ulkopuolisista onnistumisista olisi hyvä olla kerrottavaa.

Omaa persoonaa ja osaamista voikin nykyajan työelämässä hyödyntää yhä monipuolisemmin. Uusitalon mukaan yhtenä megatrendinä on nykyisin myös ”mukavuus”.

– Meitä kehotetaan olemaan toisillemme kivoja ja myötätuntoisia ja tukemaan toisiamme, päsmäröinti ei enää kuulu asiaan, Uusitalo kuvailee.

MYÖNTEISYYDEN VOIMAA voi hyödyntää myös Positiivisen CV:n kautta, jonka yksi kehittäjistä Uusitalo on. Se on sähköinen alusta, johon on tarkoitus tallentaa omia vahvuuksia ja laaja-alaista osaamista sekä kouluissa ja työpaikoilla että harrastuksissa ja sosiaalisissa ympyröissä.

– Positiivista CV:tä on alettu testata muutamissa isoissa kaupungeissa. Olisi ihanaa, jos se olisi käytössä kaikissa peruskouluissa. Perusideaa voivat hyödyntää kaikki kerryttämällä portfolioon hyviä palautteita, positiivisia asioita ja videoita sekä osaamisten leikekirjaa. Meille pitäisi työpaikallakin kertyä toisistamme hyvää sanottavaa. Sillä on itsetunnon kannalta valtava merkitys, Uusitalo kertoo.

Kun siis työ tuntuu mielekkäältä ja työntekijä osaa arvostaa sekä omaa että muiden työyhteisön jäsenten osaamista, hyvä kiertää ja koko työyhteisö voi paremmin.

Lähde: ttl.fi

Meistä itse kukin voi miettiä, missä asioissa olemme hyviä ja mitä meistä on mukava tehdä, kehottaa Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentti ja yliopistonlehtori Lotta Uusitalo.

Vinkkejä työn tuunaamiseen

Riko työrutiineja vaikkapa tekemällä töitä eri järjestyksessä kuin yleensä.

Mieti, mitkä asiat innostavat sinua työssäsi.

Opettele uusia taitoja.

Hyödynnä kykyjäsi uusilla tavoilla esimerkiksi harrastustesi pohjalta.

Kannusta itseäsi ja iloitse saavutuksistasi.

Hahmota, mikä työsi merkitys on.

Lähde: ttl.fi