Johtaminen

Johtamisen tulevaisuus

TEKSTI DIGIMAG/EMMA HEINONEN KUVA SHUTTERSTOCK

Yritysjohdossa vaikuttaa entistä nuorempi sukupolvi, jonka tavoissa ja käytännöissä korostuvat uudenlaiset otteet. Asiaosaaminen ja keskustelun yhdistäminen on tämän päivän johtamisen kilpailuetuna.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen tilaama ja Filosofian Akatemian toteuttama tutkimus arvioi suomalaisen johtamisen tulevaisuutta. Tutkimus povaa johtamisen vahvuudeksi insinöörimäisen päätöksenteon yhdistämistä hyvään keskustelukulttuuriin.

Suomalaisten johtajien hyvä asiaosaaminen johtuu osittain siitä, että johtoon noustaan usein niin sanotun työmuurahaisen roolista. Suomalainen johtaminen kaipaa kuitenkin vielä avoimempaa keskustelukulttuuria. Tutkimuksen mukaan johtajat luottavat liikaa yhteiseen arvopohjaan, jonka seurauksena keskustelut jäävät vähemmälle. Keskustelukulttuurin niukkuuden seurauksena erilaiset näkemykset eivät pääse osaksi uuden synnyttämistä.

Tutkijoiden mukaan asiaosaamisen yhdistäminen toimivaan keskustelukulttuuriin voisi olla jopa suomalaisen johtamisen kilpailuvaltti tulevaisuudessa. Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus -tutkimukseen osallistui lähes sata johtajaa, tutkijaa ja asiantuntijaa eri aloilta.

Tutkimuksen mukaan juuri kansallisuuteen pohjautuvaa johtajuutta oli vaikeaa määrittää. Haastatteluissa nousi kuitenkin usein esiin samoja piirteitä. Suomalainen johtaelinehto, ja on asiakeskeinen ja luottaa prosessiin. Tuloksen tekeminen onkin tämän myötä tehokasta, mutta henkilöstön innostaminen jää vähemmälle.

SUOMALAINEN JOHTAJA on tutkimuksen mukaan helposti lähestyttävä ja maanläheinen. Tästä kertovat esimerkit muun muassa siitä, että ruokalassa johtajat ja työntekijät syövät samassa pöydässä.

– Suomalaiset organisaatiot tunnetaan matalasta hierarkiasta ja tietynlaisesta asenteesta, että ei tehdä asioista numeroa, eikä hierarkioillakaan ole niin väliä. Hoidetaan vaan asioita, Kemppi Oy:n Teresa Kemppi-Vasama kertoo tutkimuksessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myös hyvä esimerkki nöyrästä, maanläheisestä, suomalaisesta johtamisesta. Tietokirjailija ja politiikan toimittaja Risto Uimonen kirjoittaa uudessa Sauli Niinistö – tasavallan presidentti -kirjassaan siitä, miten presidentillä on perustuslaillisesti tällä hetkellä vähemmän valtaa kuin koskaan Suomen historiassa, mutta hänen vaikutusvaltansa on suurempi kuin hänen valtaoikeutensa.

Työelämä 2020 -hankkeen tutkimuksen mukaan liiallinen vaatimattomuus saattaa käydä myös kompastuskiveksi suomalaisille johtajille. Tutkimuksen mukaan olisi varaa ajatella isommin ja rohkeammin. Kansainvälisyys on tulevaisuuden tutkijat kannustavat myös näkemään kilpailijat ennemmin yhteistyökumppaneina.

Palvelevalla johtamisella tarkoitetaan sitä, että esimies keskittyy huolehtimaan kokonaisuudesta ja painottaa työntekijöiden kuuntelemista, voimaannuttamista ja kunnioittamista. Ylimmän johdon valintaan ja johtamisen arviointiin keskittyvän Momentous Oy:n toimitusjohtaja Mia Aspegrén kertoo Kauppalehdelle, että yksi tulevaisuuden johtajan taidoista on nähdä johtaminen palveluna.

– Johtajan on mietittävä, mitä lisäarvoa hän voi tuoda yritykseen ja mitä organisaatio häneltä tarvitsee, Aspegrén sanoo.

Näin meillä johdetaan

KUVA: SAVONIA/JAAKKO LAUKKANEN

Mervi Vidgrén

Rehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu s. 1961

MINULLA ON JOHTAMISKOKEMUSTA noin 20 vuotta. Alaisten motivointi lähtee siitä, että olen itse innostunut ja motivoitunut työstäni. Pyrin olemaan esimerkki sekä puheillani että teoillani ja tuomaan esille sitä, miten innostavaa on olla työssä uuden osaamisen ja oppimisen äärellä. Savonian henkilökunta koostuu noin 500 henkilöstä, jotka ovat pitkälle kouluttautuneita asiantuntijoita. Näin suuressa organisaatiossa en ole alojen substanssiasiantuntija, joten tehtäväni on luoda tukiraamit, joissa työtä tehdään. Järjestämme Savonia-päiviä ja keskusteluja henkilöstölle ja luomme sillä yhteisöllisyyttä. Esimiehiä tapaan esimiesfoorumissa kuukausittain. Keskeisiä ovat myös arkiset tapaamiset, jolloin syntyy ymmärrys siitä mikä on päällimmäisenä. Samalla näytän esimerkkiä siitä, miten Savoniassa johdetaan, ja pyrin olemaan helposti lähestyttävä.

JOHTAJUUDEN TEESINI:

1. Kerro selkeästi Savonian yhteisesti rakennettu tahtotila. 2. Ole johtajana sanasi mittainen ja ole oma itsesi. 3. Luota asiantuntijoiden tekemiseen.

KUVA: KUOPION KAUPUNKI/SOILE NEVALAINEN

Katariina Kummala

Johtaja, Kuopion Musiikkikeskus ja kaupunginorkesteri s. 1980

VUONNA 2011 ALOITIN johtajan työn Kemin kaupungin musiikinjohtajana ja sitä ennen johtamiskokemusta karttui erilaisissa projektitöissä. Tällä alalla alaisten motivointi lähtee siitä, että osallistetaan, luotetaan ammattitaitoon ja kuunnellaan tarkalla korvalla. Minulla on etuoikeus olla töissä luovassa asiantuntijaorganisaatiossa. Tietotaidon hyödyntäminen täysimääräisesti on varmasti kaikille motivaatiotekijä ja se, että tulee kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä. Haluan olla kuunteleva johtaja ja myös kannan vastuun kokonaisuudesta ja omista vastuualueistani. Johtamisessani on tärkeää, että luodaan puitteet, joissa alan erityisosaajat pääsevät kukoistamaan yhteisön hyväksi.

KATARIINA KUMMALA ALOITTI Kuopion Musiikkikeskuksen ja kaupunginorkesterin johtajana maaliskuussa 2018, ja hänellä on noin 50 alaista.

JOHTAJUUDEN TEESINI:

1. Kuuntele ja keskustele. 2. Kiitä hyvästä työstä. 3. Kanna vastuu.

KUVA: HEIKKI VIENOLA

Heikki Vienola

Hallituksen pj, Tahko Spa Konsernijohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, Wulff-yhtiöt Oyj s. 1960

JOHTAMISKOKEMUSTA ON KARTTUNUT siitä asti, kun perustin ensimmäisen firman 1984. On tärkeää, että ihmiset ovat inspiroituneita, tyytyväisiä ja sitoutuneita. Se, miten tähän päästään, on palaute. Sitä tulee antaa mahdollisimman pikaisesti silloin, kun ihmisillä on jokin tunnetila tai kun jokin asia on tapahtunut, oli se sitten hyvä tai huono. Palautetta tulee antaa välittömästi, eikä odottaa johonkin kerran kuussa tapahtuvaan tapaamiseen.

Hyvä johtaminen on reilua, tasapuolista, oikeudenmukaista, ja siinä otetaan yksilö huomioon. Itse olen sitoutunut bisneksiin, joissa olen mukana, ja välitän ihmisistä, joiden kanssa teen töitä.

WULFF-YHTIÖT OYJ ON pörssilistattu yritys, ja se työllisti 198 henkilöä vuonna 2017.

JOHTAJUUDEN TEESINI:

1. Auta kasvamaan omaan potentiaaliin. 2. Uskalla olla rohkea. 3. Pidä pienet lupaukset.

PÄIVÄ POMON PAIKALLA

KUOPION NUORKAUPPAKAMARI JÄRJESTÄÄ Päivä Johtajana -tempauksen marraskuussa. Tapahtuma tarjoaa nuorille unohtumattoman kokemuksen johtajan tehtävässä. Päivä on suunnattu 17–20 -vuotiaille, jotka haluavat päästä tutustumaan työelämään pomon vinkkelistä.

– Päivä Johtajana -tempausten tarkoituksena on tarjota nuorille tilaisuus seurata johtajan työtä päivän ajan. Nuoret oppivat, mitä johtaminen on käytännön tasolla. Lisäksi tavoitteena on antaa nuorille näkökulmia omiin ura- ja koulutussuunnitelmiin sekä työelämään, kertoo tapahtuman projektipäällikkö Annina Saukko.

Yritykselle päivä tarjoaa mahdollisuuden tuoda omaa yritystä positiivisesti esille ja tutustua paremmin tulevaisuuden työntekijöiden intresseihin.

– Päivästä johtaja saa varmasti uusia näkökulmia ja oivalluksia omaan toimintaansa ja ympäristöönsä, Saukko kertoo.

Jo monena vuotena järjestetty projekti on otettu positiivisesti vastaan ja siinä on mukana useita yhteistyötahoja sekä yrityksistä että oppilaitoksista. Tapahtuma toteutetaan Suomen Nuorkauppakamareiden toimesta ympäri Suomea.

www.jcikuopio.fi