TEKSTI DIGIMAG/EMMA HEINONEN KUVA SHUTTERSTOCK
Johtamisen tulevaisuus Yritysjohdossa vaikuttaa entistä nuorempi sukupolvi, jonka tavoissa ja käytännöissä korostuvat uudenlaiset otteet. Asiaosaaminen ja keskustelun yhdistäminen on tämän päivän johtamisen kilpailuetuna.
T
yö -ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen tilaama ja Filosofian Akatemian toteuttama tutkimus arvioi suomalaisen johtamisen tulevaisuutta. Tutkimus povaa johtamisen vahvuudeksi insinöörimäisen päätöksenteon yhdistämistä hyvään keskustelukulttuuriin. Suomalaisten johtajien hyvä asiaosaaminen johtuu osittain siitä, että johtoon noustaan usein niin sanotun työmuurahaisen roolista. Suomalainen johtaminen kaipaa kuitenkin vielä avoimempaa keskustelukulttuuria. Tutkimuksen mukaan johtajat luottavat liikaa yhteiseen arvopohjaan, jonka seu-
rauksena keskustelut jäävät vähemmälle. Keskustelukulttuurin niukkuuden seurauksena erilaiset näkemykset eivät pääse osaksi uuden synnyttämistä. Tutkijoiden mukaan asiaosaamisen yhdistäminen toimivaan keskustelukulttuuriin voisi olla jopa suomalaisen johtamisen kilpailuvaltti tulevaisuudessa. Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus -tutkimukseen osallistui lähes sata johtajaa, tutkijaa ja asiantuntijaa eri aloilta. Tutkimuksen mukaan juuri kansallisuuteen pohjautuvaa johtajuutta oli vaikeaa määrittää. Haastatteluissa nousi kuitenkin usein esiin samoja piirteitä. Suomalainen johta-
ja on asiakeskeinen ja luottaa prosessiin. Tuloksen tekeminen onkin tämän myötä tehokasta, mutta henkilöstön innostaminen jää vähemmälle. SUOMALAINEN JOHTAJA on tutkimuksen mukaan helposti lähestyttävä ja maanläheinen. Tästä kertovat esimerkit muun muassa siitä, että ruokalassa johtajat ja työntekijät syövät samassa pöydässä. – Suomalaiset organisaatiot tunnetaan matalasta hierarkiasta ja tietynlaisesta asenteesta, että ei tehdä asioista numeroa, eikä hierarkioillakaan ole niin väliä. Hoidetaan vaan asioita, Kemppi Oy:n Teresa Kemppi-Vasama kertoo tutkimuksessa. Tasavallan presidentti Sauli Niiwww.digimag.fi
18
Bisnes 2018
nistö on myös hyvä esimerkki nöyrästä, maanläheisestä, suomalaisesta johtamisesta. Tietokirjailija ja politiikan toimittaja Risto Uimonen kirjoittaa uudessa Sauli Niinistö – tasavallan presidentti -kirjassaan siitä, miten presidentillä on perustuslaillisesti tällä hetkellä vähemmän valtaa kuin koskaan Suomen historiassa, mutta hänen vaikutusvaltansa on suurempi kuin hänen valtaoikeutensa. Työelämä 2020 -hankkeen tutkimuksen mukaan liiallinen vaatimattomuus saattaa käydä myös kompastuskiveksi suomalaisille johtajille. Tutkimuksen mukaan olisi varaa ajatella isommin ja rohkeammin. Kansainvälisyys on tulevaisuuden
elinehto, tutkijat kannustavat myös näkemään kilpailijat ennemmin yhteistyökumppaneina. Palvelevalla johtamisella tarkoitetaan sitä, että esimies keskittyy huolehtimaan kokonaisuudesta ja painottaa työntekijöiden kuuntelemista, voimaannuttamista ja kunnioittamista. Ylimmän johdon valintaan ja johtamisen arviointiin keskittyvän Momentous Oy:n toimitusjohtaja Mia Aspegrén kertoo Kauppalehdelle, että yksi tulevaisuuden johtajan taidoista on nähdä johtaminen palveluna. – Johtajan on mietittävä, mitä lisäarvoa hän voi tuoda yritykseen ja mitä organisaatio häneltä tarvitsee, Aspegrén sanoo.
