Ekotaloja, digiratkaisuja ja yhteisöllisyyttä

TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVAT SHUTTERSTOCK, JOONAS LUUKKONEN, VICENTE SERRA

Nykyajan uudet asumisratkaisut taipuvat moneen ja tukevat kaikenikäisten asujien arjen helppoutta sekä kaupungissa että maaseudulla.

Asumisen muodot muuttuvat yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten sekä ikävaiheiden mukaan.

Alueellisen kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimiseen erikoistuneen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston tutkijatohtorin Tomas Hanellin mukaan toisille on tärkeätä asua kaupungin keskustassa teattereiden ja ravintoloiden lähettyvillä, toiset taas arvostavat luonnon rauhaa. Vaikka kaupungeissa on paljon palveluja, sosiaalisten suhteiden luominen voi olla niissä vaikeampaa kuin maaseudulla, missä verkostot ovat vahvempia. Myös se mitä palveluilla tarkoitetaan, on laaja käsite. Joillekin voi riittää se, että lähellä on terveyskeskus, kyläkauppa ja koulu.

– Ihmisten asumista ja maalta kaupunkiin muuttamista ohjaavat muutkin asiat kuin trendit. Kaupungistuminen ei ole itsestäänselvyys, joka on täysin sitoutumaton poliittisista päätöksistä, Hanell muistuttaa.

Vaikka esimerkiksi väestön ikääntyminen asettaa erityisrasitteita peruspalvelujen tuottamiselle, palveluja ei Hanellin mukaan ole välttämättä helpompaa tuottaa esimerkiksi Helsingin kokoisessa kaupungissa kuin pienemmillä paikkakunnilla. Ikääntyneet voisivat maaseudulla asua vaikkapa pienemmissä yhteisöissä omakotitaloasumisen sijaan. Kaupungeissa taas lisäarvoa tuottaa se, jos opiskelijat ja ikäihmiset asuvat samassa rakennuksessa.

Pienemmillä seuduilla asuminen voi Hanellin mielestä myös olla ekologisempaa kuin suurissa kaupungeissa asuminen, sillä kulutus on niillä pienempää.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tomas Hanell muistuttaa, että asumista ohjaavat muutkin asiat kuin trendit.

KUOPION KAUPUNGIN kehitysasiantuntijan Veera Lintulan mukaan kuitenkin esimerkiksi Kuopion Savilahteen on suunnitteilla paljonkin kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja.

– Asumisessa ja rakentamisessa voidaan vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin, mikä kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Älyasumisen kiinnostavuutta voi lisätä se, että älyasumisen avulla voidaan vähentää asumiskustannuksia ja tehdä asumisesta päästöttömämpää, Lintula kertoo.

Kuopion kaupungin Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamassa selvityksessä kuopiolaisilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat yhdeksästä erilaisesta, eri puolilla maailmaa käyttöön otetusta asumisen vaihtoehdosta.

Vaihtoehdoista kiinnostavimpana pidettiin ekopientaloja ja älyasumista. Kyselyyn vastaajista 65 prosenttia oli kiinnostunut ekologisista ratkaisuista, kuten nollaenergiataloista, aurinkopaneeleista ja kiertotalouden yhdistämisestä. Uutta teknologiaa ja säädeltävyyttä energiatehokkuuteen ja digitaalisiin ratkaisuihin yhdistävä älyasuminen kiinnosti erityisesti nuoria alle 31-vuotiaita, opiskelijoita ja suurituloisia.

HYVINVOINTIPALVELUJA ASUMISEEN integroiva terveys- ja hyvinvointikylä kiinnosti erittäin paljon tai hieman 53 prosenttia vastaajista ja etenkin yli 50-vuotiaita, eläkeläisiä ja yksin asuvia.

Yhteisöllisyyteen ja jakamistalouteen liittyvät vaihtoehdot eivät herättäneet yhtä suurta kiinnostusta. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mitä ne käytännössä tarkoittavat.

– Kuopiossa suositut kaupunkipyörätkin ovat jakamistaloutta, Lintula huomauttaa.

Kuopiolaiset arvostavat palvelujen läheisyyttä ja luonnon rauhaa

KUOPION KAUPUNGIN ALUEKEHITTÄMISEN konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin myös sitä, miten tyytyväisiä kuopiolaiset ovat asuinympäristöönsä.

Kuopion asuntotoimenjohtajan Katri Hiltusen ja kehitysasiantuntijan Veera Lintulan mukaan kuopiolaiset ovat oikein tyytyväisiä sekä asuinalueisiinsa että nykyisiin asuntoihinsa. Asuinalueissa arvostettiin etenkin hyvää saavutettavuutta, palvelujen saatavuutta, joukkoliikenteen toimivuutta, liikuntaja virkistymismahdollisuuksia, omaa rauhaa, metsän läheisyyttä sekä meluttomuutta.

Esille nousi uusi urbanismi, eli se, että ihmiset hakeutuvat palveluiden ja kaupunkikeskustojen läheisyyteen mutta toivovat samalla omaa rauhaa. Tämä on Lintulan mukaan toteutettavissa erilaisilla suunnitteluratkaisuilla.

– Uusista kehittymään lähteneistä asuinalueista etenkin Savilahti ja Mölymäki nähtiin erityisesti nuorten keskuudessa suosituimmiksi, sillä niissä yhdistyvät keskustan tuntumassa asuminen ja luonnonläheisyys. Keskustakin on kehittynyt, ja sieltä on lyhyet välimatkat sekä järvelle että Puijolle, joten se kiinnostaa sekä nuorempia että vanhempia. Lapsiperheet ovat vielä kiinnostuneempia pientaloasumisesta, Lintula kertoo.

Kuopiolaisia kiinnostavat ekopientalot ja älyasuminen, kertoo Kuopion kaupungin kehitysasiantuntija Veera Lintula.

Paluumuuttajia puolestaan kiehtovat Kuopiossa aiemmin tehdyn kyselyn perusteella luonto ja työn ja lastenhoitopaikkojen läheisyydestä syntyvä arjen helppous.

– Asunnoissa korostettiin selvityksen mukaan hissin, esteettömyyden sekä säilytys- ja varastotilojen tärkeyttä, kaunista maisemaa ikkunasta, omaa saunaa ja pihaa. Ruokakauppa oli lähipalveluista selkeästi tärkeällä sijalla, Hiltunen erittelee.

Hiltunen toivoo, että omistusasuntoja suunnittelevat rakentajat ja arkkitehdit ottaisivat enemmän huomioon ikääntyneet. Hän ei myöskään kannata kovin pienten asuntojen rakentamista.

– Rakentaminen on kuitenkin Kuopiossa laadukasta ja ilmeikästä, ja tarjolle on alkanut tulla myös kerrostaloasuntoihin monimuotoisia ratkaisuja, kuten loft-asuntoja ja viistokattoja, Hiltunen iloitsee.

Lähde: savilahti.com

ASUMISEN TRENDEJÄ

• Ekopientaloasuminen

• Miniomakotitaloasuminen

• Älyasuminen

• Terveys- ja hyvinvointikylä

• Kaupunkipientalo

• Jakamistalous

• Sinkkukoti

• Yhteisöllinen asuminen

• Sukupolviasuminen

Lähde: savilahti.com