Millainen on sinun hiilik\u00E4denj\u00E4lkesi?

TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PEXELS

Ekologisen kädenjäljen kasvaessa hiilijalanjälki pienenee. Kuluttamalla fiksusti rakennetaan parempaa tulevaisuutta.

Ympäristön kannalta myönteiset toimet kasvattavat hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki tai ekologinen kädenjälki on Harvardin yliopiston tohtorin Gregory Norrisin lanseeraama termi. Hiilikädenjälkeä voi luoda niin yritys, yhteiskunta kuin yksittäinen ihminenkin. Kun yritys pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä, se auttaa samalla loppukäyttäjää pienentämään omaa ympäristövaikutustaan. Eli ekologisen kädenjäljen kasvaessa hiilijalanjälki pienenee.

MAASEUDUN TULEVAISUUDEN artikkelin mukaan punaisen tuvan mummo eleli 1950-luvulla todella omavaraisesti ja siten hiilineutraalisti. Sittemmin kaupungistuminen ja noussut elintaso ovat nostaneet kulutuksemme melkoisiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi tänä vuonna WWF:n mukaan Suomen ylikulutuspäivää vietettiin 5. huhtikuuta. Se tarkoittaa sitä, että jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Koko maailman ylikulutuspäivä on vuosittain elokuun tienoilla.

Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla kokonaan hiilineutraali yhteiskunta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Se onnistuu siten, että Suomi tuottaa vuodessa päästöjä vain sen verran, mitä esimerkiksi metsät ja maaperä pystyvät sitomaan.

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N, Suomen ympäristökeskus Syken sekä Luonnonvarakeskus Luken selvityksien mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa jopa jo vuoteen 2045 mennessä yhteisin ponnistuksin. Listatut keinot ovat: päästöjen laskeminen kaikilla toimialoilla, metsien hiilivarastojen kasvattaminen, teknologian hyödyntäminen hiilidioksidin poistamiseen ilmasta sekä suomalaisten kulutuskäyttäytymisen muutos niin asumisessa, syömisessä, liikkumisessa sekä muussa kuluttamisessa.

Kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on selvityksen mukaan myös laaja kansalaisten tuki. Kyselytutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista näkee ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä tavoitteena ja 65 prosentin mukaan Suomen pitää jatkaa päästöjen hillitsemistä riippumatta muiden maiden teoista.

Se on hyvä tietää, sillä noin 70 prosenttia kasvihuonekaasupäätöistä on peräisin kotitalouksista, eli tavallisen suomalaisen tekemistä valinnoista. Tällä hetkellä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran tekemän tutkimuksen mukaan noin 10 300 kilogrammaa. Sitran mukaan jokaisen tulisi puolittaa oma hiilijalanjälkensä, jotta vältettäisiin luonnonvarojen ylikuluttaminen.

TILASTOKESKUKSEN (2018) mukaan suomalaiset kotitaloudet ovat jo oikealla tiellä ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää. Elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen aiheuttavat leijonanosan kasvihuone kaasupäästöistä kotitalouden tulotasosta riippumatta, sillä keskiarvotaloudessa näiden osuus on noin 80 prosenttia. Tulojen kasvaessa myös päästöt kasvavat, sillä huipputuloisten päästöt ovat noin 2,6-kertaiset pienituloisimpiin verrattuina.

TAVALLINEN IHMINEN voi omassa arjessaan tehdä pieniä tekoja parantaakseen ympäristövaikutusta. Jokainen pieni asia vie eteenpäin. Esimerkiksi yhteisöllisyys on ekoteko – suosimalla kimppakyytejä, yhteiskäyttöön hankittuja työkaluja tai muita harvoin tarvittavia asioita yksittäinen ihminen voi pienentää kulutustaan.

Vinkit isompaan hiilikädenjälkeen

SUOMALAISEN TULEVAISUUSTALO SITRAN Tulevaisuusbarometrissa 2019 kartoitettiin, miten suomalaiset suhtautuvat megatrendeihin ja millaista tulevaisuutta suomalaiset toivovat. Tulevaisuus kiinnostaa 88 prosenttia suomalaisista, ja 83 prosenttia uskoo, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Kuitenkin vain 63 prosenttia uskoo tietävänsä keinot, jolla tulevaisuuteen vaikuttaminen on mahdollista. 14 prosentilla ei ole mitään käsitystä vaikuttamisen keinoista.

KOLMESTA MEGATRENDISTÄ ILMASTONMUUTOS ja luonnonvarojen ylikulutus on suomalaisille kaikkein tutuin, ja se myös nähdään suurimpana uhkana. Onneksi jokainen voi tahollaan tehdä jotain.

PIENIN TEOIN JA ASKELIN on hyvä aloittaa – kerralla ei tarvitse tehdä elämäntaparemonttia. Maailma ei kaadu siihen, jos joskus syö viipaleen herkkujuustoa.

Ruoka

• Suosi lähiruokaa ja satokauden tuotteita

• Suunnittele ruokaostokset hävikin vähentämiseksi

• Vaihda punainen liha kasviproteiiniin kerran viikossa

• Korvaa ulkomainen kala kotimaisella

• Vaihda osa maitotuotteista kasviperäisiin vaihtoehtoihin

Liikkuminen

• Kulje lyhyet matkat kävellen tai pyörällä

• Pidä esimerkiksi yksi etäpäivä viikossa

• Vaihda osa automatkoista bussilla tai junalla kulkemiseen

• Pyöräile tai kävele lyhyemmät matkat

• Varmista auton hankinnassa vähäpäästöisyys

Asuminen

• Vaihda vihreään energiaan

• Vaihda pienempään asuntoon

• Selvitä lämpövuodot ja tiivistä esimerkiksi ikkunat

• Laske huonelämpötilaa asteella

• Sammuta valot ja alenna lämpötilaa poissa olleessasi

• Hyödynnä ruuanlaitossa jälkilämpöä

• Säästä lämmintä vettä

Kuluttaminen

• Mieti tarvitsetko tuotetta oikeasti

• Korjaa vanhaa, hanki käytettyä ja suosi kierrätysmateriaaleja

• Vuokraa tavaraa tai hanki se yhteisomistukseen

• Kierrätä vanha tuote oikein

• Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita

• Anna lahjaksi vain tarpeellista